Itsenäisyyden ajan maanmittaus Kaupunkimallien tulevaisuudesta Hyvä kaupunkiympäristö

Transkriptio

1 4/2017 Itsenäisyyden ajan maanmittaus Kaupunkimallien tulevaisuudesta Hyvä kaupunkiympäristö HYVÄÄ VÄLITYSTAPAA PÄIVITTÄMÄSSÄ VUORISTOMETSIEN ARVOPUITA KARTOITTAMASSA TYHJÄSTÄ EUROOPAN ETURIVIIN, OSA II GEOINFORMATIIKAN UUSI MAISTERIOHJELMA MAANMITTAUSPÄIVÄT 2018

2 Leica GS18 T Maailman nopein liikkuva GNSS RTK -vastaanotin Esittelyssä maailman nopein liikkuva ja helppokäyttöisin GNSS RTK -vastaanotin Leica GS18 T. Voit nyt mitata minkä tahansa kohdan nopeammin ja helpommin pitelemättä sauvaa kohtisuorassa. Tämä viimeisin innovaatio yhdistää GNSS:n ja inertiaalisen mittausyksikön (IMU) ja se on ensimmäinen kalibrointivapaa kallistuskompensaatioratkaisu, joka on suojattu magneettiselta häiriöltä. GS18 T on heti käyttövalmis. Voit säästää jopa 20 % aikaa tavallisiin maanmittausmenetelmiin verrattuna, sillä kuplan tasaamiseen ei kulu aikaa. Leica Geosystems Oy leica-geosystems.fi 2017 Hexagon AB and/or its subsidiaries and affiliates. Leica Geosystems is part of Hexagon. All rights reserved.

3 SISÄLTÖ 4/ Ari Laitala VIELÄ SADAN VUODEN PÄÄSTÄKIN 5 Jürgen Grönfors ITSENÄISYYDEN AJAN MAANMITTAUS 10 Raivo Vallner ja Pekka Lehtonen TYHJÄSTÄ EUROOPAN ETURIVIIN VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA OSA II 15 Henrik Haggrén et al. GEOINFORMATIIKAN UUSI MAISTERI OHJELMA 19 HÄRKÄÄ SARVISTA 20 Juho-Pekka Virtanen, Arttu Julin, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo ja Juha Hyyppä TULEVAISUUDEN AVOIMET KAUPUNKIMALLIT 23 Matti Holopainen EU:N TIETOSUOJA-ASETUS (GDPR), KUNTATIETOPALVELU JA KUNTIEN TIEDONJULKAISEMISEN VASTUUT 25 VETURIMIES 28 Susanna Kari HYVÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖ: SUOMALAISTEN KOKEMUKSIA JA TOIVEITA 32 Marika Ahlavuo, Matti Vaaja ja Hannu Hyyppä TEKNOLOGIAVIENTIÄ JAPANIIN VUORISTOMETSIEN ARVOKKAITA PUITA KARTOITTAMASSA 35 Maarit Nordmark MARKKINAPSYKOLOGIAN TEORIA KÄYTÄNNÖSSÄ 36 Ari Laitala HYVÄÄ VÄLITYSTAPAA PÄIVITTÄMÄSSÄ 38 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 39 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 40 VETURIMIEHEN YLIMÄÄRÄINEN 41 UUTISIA 44 RÉSUMÉ 45 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 4 Todennäköisyys sille, että elämme todellisessa todellisuudessa emmekä simuloidussa on vähemmän kuin yksi miljardista. ITSENÄISYYDEN AJAN MAANMITTAUS S. 5 Maanmittarikunta oli jo varsin hyvin järjestäytynyt itsenäisyyden koittaessa vuonna VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA S. 10 Eihän meillä jahdattaisi Pokémon Go -pelin Pokémonhahmojakaan, jos meillä ei olisi tarkkoja karttoja Virosta! TULEVAISUUDEN KAUPUNKI- MALLIT S. 20 Peliteollisuudessa osataan monia sellaisia asioita, joita kaupunkimallien ja niiden sovellusten kehittämisessä tarvittaisiin. HYVÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖ -TUTKIMUKSEN TULOKSET S. 28 Erityisesti nuorimmilla suomalaisilla näyttää olevan vähiten myönteinen suhde naapurustoonsa. JAPANIN VUORISTOMETSIEN PUITA KARTOITTAMASSA S. 32 Suomen kaltaista, koko valtion kattavaa laserkeilaus aineistoa, Japanissa ei vielä ole. KOTITEKOISTA MARKKINA- PSYKOLOGIAA S. 35 Tarpeeksi kun säännellään, voimme jopa saada aikaan ihan oman suhdannenotkahduksen. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL ja Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: Linjanajoa Pudasjärvellä vuonna Kuva: Eino Jokinen

4 PÄÄKIRJOITUS VIELÄ SADAN VUODEN PÄÄSTÄKIN OLISI TIETYSTI MUKAVAA, jos Maankäyttö olisi nykyistä enemmän suuntautunut huumorin alueelle. On kuitenkin katsottu parhaaksi mennä asia edellä ja jättää huumorin kukka lehden mainioiden pakinoitsijoiden hellään huomaan. Oma lukunsa on tietysti lehden palstoille aika ajoin eksyvä tahaton komiikka, jota saattaa ilmetä myös tässä kirjoituksessa. Ajattelin nimittäin hahmotella hiukan sitä, millaiselta tulevaisuus ammattikuntamme näkövinkkelistä näyttää seuraavan sadan vuoden jänteellä. Ammattikuntamme ytimessä on vuosisatojen ajan ollut kiinteistöjaotuksen muuttamiseen liittyvät tehtävät. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tämä tehtäväkenttä on kuitenkin laajentunut melkoisesti. Voitaneen esittää arvio, että ammattikuntamme on jo levittäytynyt kaikille alueille, joissa maahan, rakennuksiin ja niistä muodostuviin yhdyskuntiin liittyvällä oikeudellisella, taloudellisella ja mittasuhteisiin liittyvällä tiedolla on suurempaa merkitystä. Suomen täyttäessä nyt sata vuotta elämme uuden aikakauden alkua, josta enenevässä määrin käytetään nimitystä neljäs teollinen vallankumous. Höyrykoneen, sähköistymisen ja tietokonevaltaistumisen jälkeen vuorossa on ajanjakso, jossa keskeinen muutosvoima on tekoäly. Tekoäly on uusi sähkö, on vuonna 2017 suosittu hokema, jonka professori Andrew Ng on tehnyt tunnetuksi. Tekoälyn mahdollisuudet varsinkin yhdistettynä kovaa vauhtia kehittyvään robotiikkaan tuntuvat koko lailla rajattomilta. Tekoäly tulee jo pian ottamaan huomattavan roolin niin oppimisessa kuin koulutuksessakin. Parhaillaan tekoälyt harjaantuvat myös luovaan työhön, kuten kirjoittamiseen ja säveltämiseen. Esimerkiksi tekoälyn säveltämä The Ballad of Mr. Shadow on melkoinen korvamato, vaikka listamenestys jäikin vielä olemattomaksi. Tekoäly on saavuttanut varsin lupaavia tuloksia myös jo tiedonvälityksessä. Kun sille kerrotaan esim. jääkiekkoottelun tilastomerkinnät, näprää se niistä urheilu-uutisen alta aikayksikön. Maankäyttö-lehdelle tämä kehitys näyttäytyy ehkä pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Ennustan, että ensimmäinen tekoälykolumnisti aloittaa vuoden 2030 paikkeilla. Päätoimittaja voitaneen korvata tekoälyllä vuoteen 2050 mennessä J. Ehkä tässä kohtaa myös lukijamäärät saadaan rivakkaan nousuun, jos maailman tekoälyt innostuvat sitten joukolla tilaamaan lehteä. Ajatus tuntuu nyt kyllä varsin erikoiselta, mutta ei lopun kaiken sitä välttämättä ole. Tekoälyt eivät ole nimittäin ollenkaan älykkäitä ilman ankaraa opiskelua, mutta siinä ne pystyvätkin konemaisiin suorituksiin. Tekoälystä lienee merkittävää hyötyä myös silloin, kun maailman todella suuriin ongelmiin on löydettävä uusia ratkaisuja. On kutakuinkin sataprosenttisen varmaa, että tekoälyn merkitys esim. kaupunkisuunnittelussa kasvaa oleellisesti. Tekoäly on vahvoilla juuri esim. massiivisissa optimointitehtävissä. Tämä onkin erittäin oleellinen taito, kun 21. vuosisadalla ratkotaan megakaupunkien haasteita. Ammattikuntamme ikiaikainen tehtävä on liittynyt ravinnontuotannon tehostamiseen viljelysmaahan liittyvien järjestelyiden kautta. Tulevaisuudessa ravinnontuotantoon täytynee valjastaa entistä tiiviimmin myös meret ja todennäköisesti aavikotkin. Avaintoimintoja tässäkin kehityskulussa ovat todellisuutta kuvaavat mallit kuten maaperä-/meri-, kasvillisuus- ja olosuhdemallit. Todennäköisesti me olemme vahvasti mukana siinä porukassa, joka parhaiten hallitsee mallintamisen ja mallit, joihin kaikki ympäristöä koskeva data tulee lopulta integroitumaan. Näkymä on siis oikeastaan aika huikea, lähestulkoon raamatullinen. Tehtävänämme on rakentaa uusi digitaalinen maailma. Sitä simuloimalla ja optimoimalla löydämme parhaat mahdolliset kehityskulut, jotka mahdollistavat reaalimaailman ideaalisen kehittämisen. Kun edellä kuvattua alkaa niputtaa yhteen, voi syntyä tuntuma, ettei tulevaisuus varsinkaan ammattikuntamme näkökulmasta vaikuta ollenkaan hullummalta. Tällainen päätelmä kirjoituksesta onkin aivan oikea. Allekirjoittanut on vähitellen kääntynyt optimistiseen tulevaisuususkoon. Seurailen siis selkeästi valtakunnan optimistin professori Esko Valtaojan argumentaatiota, jossa hän väittää, että ihmisellä on kaikki syyt uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Todisteena on historiamme erityisesti tieteen ja tekniikan vauhdittama kehityskulku joka vastoinkäymisistä huolimatta on kasvattanut hyvinvointimme ennennäkemättömiin mittoihin. Ainoastaan yhden asian suhteen olen hiukan varpaillani. Nimittäin todisteet simulaatioteorian oikeellisuudesta näyttäisivät huolestuttavasti lisääntyvän. Yksi aikamme suurista innovaattoreista Elon Musk on esittänyt ilmeisen vilpittömänä arvionaan, että todennäköisyys sille, että elämme todellisessa todellisuudessa emmekä simuloidussa on vähemmän kuin yksi miljardista. Tämä siksi, että nykytiedon valossa elämä universumissa lienee suhteellisen tavanomainen ilmiö. Kehittyneillä sivilisaatioilla lienee myös taipumus luoda erilaisia simulaatioita. Ajatelkaapa vain millaisia todellisuuksia olemme jo itsekin ehtineet luoda pelimaailmoihin. Mikäli todellisuus osoittautuu tämän kaltaiseksi, toivokaamme, että töpseli on tukevasti seinässä vielä sadan vuoden päästäkin ja että simulaatio elää edelleen vahvana ja me siitä edelleen autuaan tietämättöminä. Se lienee parasta. 4 MAANKÄYTTÖ ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi

5 ITSENÄISYYDEN AJAN maanmittaus Jürgen Grönfors Maanmittaushallituksen kartoituskurssi Leppävaarassa Suomen itsenäisyyden aikana on hajanaisesta kartoitetusta maasta kehittynyt digitaalisen kartoituksen ja kansainvälisen maanmittauksen järjestötoiminnan aktiivinen osaaja. MAANMITTARIKUNTA oli jo varsin hyvin järjestäytynyt itsenäisyyden koittaessa vuonna Suomen Maanmittariyhdistys oli perustettu jo vuonna 1891 ja vuotta myöhemmin, 1892, perustettiin Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirja, joka alkoi ilmestyä kuutena numerona vuodessa. Maanmittausta hallinnoitiin Maanmittaushallituksen nimellä jo vuodesta Kunnallinen maanmittaustoiminta oli puolestaan alkanut, kun vuonna 1892 nimitettiin Suomeen ensimmäinen kaupungingeodeetti Helsingin kaupunkiin. Maanmittausinsinöörikunta oli noin 200 hengen kokoinen. Maahan oli jo maakirjan lisäksi perustettu maarekisteri, johon kaikki tilat lukuun ottamatta kaupunkien lahjoitusmaita oli merkitty. KOLMIOMITTAUKSESTA PAIKKATIETOPOHJA Kolmiomittaus tuotiin Suomeen, mm. Torniojokilaaksoon, ensimmäistä kertaa 1700-luvulla ranskalaisen Maupertuisin mittausten muodossa ja 1800-luvulla Struven ketjun muodossa. Tuolloin mitattu kolmiomittausketju kulki Suomen läpi etelästä pohjoiseen ja sen tarkoituksena oli laskea maan muotoa. Kolmiomittaus käynnistyi varsinaisesti vasta 1920-luvulla ja se jatkui aina vuoteen 1986 asti, jolloin otettiin käyttöön GPS-mittaus. Suomessa otettiin kartaston pohjaksi Gauss-Krüger-projektio Kaupungit, kuten Helsinki, joutuivat valtiotasoisen koordinaattipohjan puut tuessa mittaamaan oman paikallisen kolmioverkkonsa ja ottamaan käyttöön paikalliskoordinaatiston. Helsingissä koordinaatiston origona oli Kallion kirkko. Tasokoordinaatiston lisäksi tarvittiin korkeustietoa. Ensimmäisen korkeuskiintopisteverkon toteutti tielaitos 1910-luvulla. Itsenäisyyden aikana on valtakunnallinen korkeuskiintopisteverkosto mitattu pariin kertaan. Korkeustiedot ovat muuttuneet mm. maankohoamisen vuoksi. MAANKÄYTTÖ

6 Pohjoismaiden ensimmäinen naismaanmittari Sirkka Liakka valmistui Suomessa vuonna Eino Jokinen Mittausta niityllä tulvan aikaan Tällin tilan halkomisessa Pudasjärvellä vuonna Rafael E. Rehn. Kulmahavaintojen tekoa Kallion kirkon tornissa 1920-luvulla. Kuvassa yli-ins. Onni Lehtinen, kartografit Lauri Teittinen ja Iivari Laine (piippu suussa). Kolmioverkkoa täydennettiin varsinkin taajamissa monikulmiopisteverkoilla. Samoin paikallisesti tehtiin tiiviitäkin korkeuspisteverkkoja. Sekä taso- että korkeuskiintopisteverkkoja laskettiin ja tasoitettiin tasoituslaskumenetelmin. JAOT KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINNAN TAUSTALLA Suomen kiinteistönmuodostustoiminta oli jo Ruotsin vallan ajalta saanut vakiintuneen muotonsa luvulla käynnistetty isojakotoiminta jatkui vielä lähes koko 1900-luvun. Isojakoja täydennettiin vielä uusjaoilla. Itsenäistymisen jälkeen tuli torppareille oikeus lunastaa torppansa itselleen itsenäisiksi tiloiksi. Tämän perusteella käynnistynyt noin uuden tilan mittaaminen ja rekisteröinti vei pitkälle 1930-luvulle. Hävityn sodan jälkeen tuli vastaan karjalaisten evakkojen asuttaminen. Heitä varten muodostettiin noin uutta tilaa. KARTTALAITOS PAIKALLISISTA KARTOISTA SYSTEMAATTISEEN DIGITOINTIIN Itsenäisyyden aikana oli maa hajanaisesti kartoitettu. Oli yleiskarttoja 1: ja paikallisia pitäjän karttoja 1: Edistyneemmät kaupungit olivat laatineet karttoja omasta alueestaan. Vasta sotien jälkeen vuonna 1947 käynnistettiin hanke, jonka tarkoituksena oli luoda yhtenäinen 1: mittakaavainen peruskartta koko maasta. Työ perustui paitsi mitattuun koordinaattijärjestelmään ja Gauss-Krüger-projektioon erityisesti 1930-luvulla käynnistyneeseen ilmakuvien hyväksikäyttöön. Näin voitiin työn tuloksia ja laatua merkittävästi tehostaa ja parantaa. Karttojen laadun ja kattavuuden parantuessa niille alkoi tulla myös kaupallista arvoa. Niin valtion Maanmittauslaitos kuin kunnalliset mittausyksiköt saivat merkittäviä tuloja myymällä sekä karttakopioita että painettuja karttoja. Kaupallinen tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1980-luvulla, kun karttoja alettiin erilaisin menetelmin ensin digitoida ja sitten 1990-luvulla syntyneen internetin välityksellä jakaa. Vallalle tuli asenne, että karttatietoa tulisi saada käyttää maksutta. Heti aluksi kaupungit antoivatkin opaskarttansa vapaasti käytettäväksi netin kautta. Pian tuli kuvaan mukaan myös EU:sta tullut direktiivi, jonka mukaan yhteiskunnan keräämän tiedon käyttöä tulisi edistää, eikä siitä pitäisi periä maksua. MAANMITTARIKUNTA Suomessa käynnistettiin maanmittarikoulutus Helsingin teknillisessä reaalikoulussa ja sinne hankittiin opettajaksi Saksasta Johann Conrad Diercks Reuter vuonna Vuosisadan lopulla maanmittausopetus oli siirtynyt Polyteknilliseen kouluun ja ammattikunnan keskuudessa käytiin vilkasta keskustelua oppiaineista ja koulutuksen pituudesta, joka haluttiin kolmivuotiseksi ja oli sitä vielä 1930-luvulla. Koulutus piteni vuonna 1935 nelivuotiseksi ja oli sittemmin Teknillisessä korkeakoulussa hyvin koulumaista. Pohjoismaiden ensimmäinen naismaanmittari Sirkka Liakka valmistui Suomessa vuonna Koulutuksen määrä kasvoi vuosikymmenien kuluessa: kun 1930-luvulla valmistui noin 180 maanmittaria, niin 1970-luvulta lähtien maanmittausalan diplomi-insinöörien koulutusmääräksi alkoi vakiintua noin 350 kymmenvuotiskaudella. 6 MAANKÄYTTÖ

7 Mittapaalu syntymässä, Pudasjärvi Aholanvaaran isojako pyykitysvaiheessa, Kuolajärvi (nyk. Salla) Eino Jokinen Toimitusinsinöörin koulukseen kuului myös parin vuoden auskultointi ennen kuin insinööri sai itsenäisen oikeuden suorittaa maanmittaustoimituksia. Auskultointi poistui vasta vuonna 1972, jolloin myös ns. taksamittari-työtapa loppui. Vuonna 1957 käynnistyi maanmittausteknikkojen koulutus. Uutena ryhmänä teknikot ottivat pian asemansa ja 1970-luvulla he saivat toimituksenteko-oikeuden luvulla maanmittausteknikkojen sijaan alettiin kouluttaa ammattikorkeakoulupohjaisia maanmittausinsinöörejä. Maanmittausalalle on koulutettu ammattikouluissa myös kartanpiirtäjiä ja kartoittajia. Nykyään ammattikouluista valmistuvat ovat kartoittajia, koska digikaudella kartan käsinpiirtämistä ei enää ole. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA: VIENTITÖITÄ JA JÄRJESTÖTOIMINTAA Maanmittarit ovat olleet koko itsenäisyyden ajan aktiivisia myös kansainvälisessä toiminnassa. Vientitöitä on harjoitettu niin kartoitustehtävissä kuin kiinteistöjärjestelmien kehittämisessä. Myös kansainväliseen järjestötoimintaan osallistutaan nykyäänkin tiiviisti. Maanmittausalalla näitä järjestöjä ovat mm. kansainvälinen maanmittausyhdistys (FIG, Fédération Internationale des Géomètres), kartografinen yhdistys (ICA, International Cartographic Assosisation) ja fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seura (ISPRS, International Society for Photogrammetry and Remote Sensing). Kansainvälinen fotogrammetrian kongressi järjestettiin Otaniemessä vuonna 1976 ja FIG:n kongressi puolestaan Kuluvan vuoden (2017) kesällä järjestettiin Suomessa kongressin veroinen FIG:n kansainvälinen työviikko. Eino Jokinen Eino Jokinen Puuta kaatamassa Aholanvaaran isojaossa vuonna 1935 Kuolajärvellä (nyk. Salla). Itsenäistymisen jälkeen tuli torppareille oikeus lunastaa torppansa itselleen itsenäisiksi tiloiksi. MAANKÄYTTÖ

8 1990-luvulla aloitettiin myös vähitellen karttojen muokkaaminen kolmiulotteisiksi. Eino Jokinen Tupakkatauko lunastustoimituksessa Pudasjärvellä Karttojen laadun ja kattavuuden parantuessa niille alkoi tulla myös kaupallista arvoa. Insinöörin sakki tavaroineen Salmijärven tiellä Pudasjärvellä vuonna Isojakotoimitus käynnissä Utsjoella vuonna Eino Jokinen KOJEIDEN JA LAITTEIDEN KEHITYS Maanmittausalan kojeita ovat maastomittauksessa käytettävät etäisyyden ja kulmanmittausvälineet, geodeettisessa laskennassa käytettävät laskentalaitteet ja tietokoneet, karttojen valmistuksessa käytettävät piirtämis- ja kopiointivälineet sekä valokuvaus ja painaminen. Myös ilmakuvien hyödyntämiseen ja tulkitsemiseen on aikojen kuluessa kehitetty monenlaisia välineitä. MAASTOMITTAUS Maastomittauksen perusvälineitä ovat mittanauhat ja prismat. Viime vuosisadan alussa käytettiin vielä mittapöytämittausta, mutta se jäi vähitellen pois. Sen sijaan kehittyivät kulmanmittausvälineet nopeasti. Otettiin käyttöön teodoliitti ja takymetri. Myös vaaituskoneet kehittyivät nopeasti. Etäisyyttä mitattiin mittanauhoin, optisin välinen ja sitten 1940-luvulta alkaen yhä enemmän elektronisin välinein: ensin radioaalloilla toimivalla tellurometrillä ja sitten valoaaltoa hyödyntävällä geodimetrillä. Teknisen kehityksen myötä etäisyyden- ja kulmanmittausmenetelmien välineet muodostivat yhä kompaktimpia kokonaisuuksia. Kentällä tapahtuu mittaus automaatioon tukeutuen ja mittaustulokset viedään automaattisin tiedonsiirroin käsittelyyn. Myös vaaituskojeet ovat kehittyneet samaan automaation suuntaan. Koje laskee mittaustulokset itse mittaustapahtuman yhteydessä luvulta lähtien on mukaan tullut myös GPS-mittaus, jolloin kolmiomittauksesta torneineen on voitu luopua täysin. Eino Jokinen GEODEETTINEN LASKENTA Kentällä tapahtuvat kiintopistemittaukset on laskettava, jotta kohteille saadaan koordinaatit tasossa tai korkeussuunnassa. Laskentaa tehtiin aikoinaan mekaanisin laskukonein, laskutikku- 8 MAANKÄYTTÖ

9 Jorma Rantala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto, Maanmittaushallituksen topografit ry:n Perinnetallennus Kuplalla pitkospolulla, tiekartoitusta 1960-luvulla. Topografi toimistotöissä Helsingissä. Mikko Rantanen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto, Maanmittaushallituksen topografit ry:n Perinnetallennus Maastoonlähtöpalaveri vuonna 1968 Säätytalolla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto, Maanmittaushallituksen topografit ry:n Perinnetallennus jen ja trigonometristen taulukoiden avulla luvulla tulivat kuvaan mukaan sähköiset laskukoneet ja kalkulaattorit, joissa oli trigonometriset funktiot valmiiksi ohjelmoitu. Aluksi tehtiin laskentoja eräajona. Tietokoneiden ja ohjelmien parantuessa siirryttiin 1980-luvulla vähitellen maastomittausaineiston täysin numeeriseen käsittelyyn. KARTOGRAFIA Karttoja piirrettiin ennen sotia erilaisille materiaaleille ja kestäville kartongeille. Piirtämiseen käytettiin tussia ja erilaisia sopivia tussiteriä. Korjailut tehtiin raaputtamalla. Karttoja kopioitiin läpipiirtämällä tai neuloilla pistämällä. Sotien jälkeen alettiin kartanvalmistuksessa hyödyntää yhä enemmän muovia. Näistä oli mahdollista läpikuultavuutensa takia saada helpommin valokopioita. Karttoja suurennettiin ja pienennettiin valokuvaamalla. Myös karttojen paino-originaalit tehtiin näin. Maanmittauslaitos hyödynsi jopa kiveä paino-originaalin teossa kivipainossaan. Kun luvuilla käynnistettiin karttojen digitointi erilaisin menetelmin, muuttuivat karttatuotanto, karttojen ylläpito ja jakelu olennaisesti. Karttojen jakeluun valjastettiin myös internet luvulla aloitettiin myös vähitellen karttojen muokkaaminen kolmiulotteisiksi. Aluksi hyödynnettiin karttojen korkeustietoja ja rekistereistä saatuja rakennusten kerroslukumääriä. Tekninen kehitys toi vuosikymmenen aikana myös laserskannauksen markkinoille. Siinä helikopterista tai lentokoneesta kaikuluodataan maata ja kaikkea mitä maan päällä on. Näin syntyvää valtavaa pistepilveä opittiin vähitellen hallitsemaan yhä paremmin ja sillä päästiin yhä parempaan todellisuuden mallintamiseen. Laserskannaus tuli vakituiseksi osaksi vuosittaista ilmakuvausta. FOTOGRAMMETRIA Ilmakuvaus tuli olennaiseksi osaksi karttatuotantoa heti 1930-luvun jälkeen. Ilmakuvin varassa alettiin tehdä sekä valtakunnallista peruskarttaa että kunnallista kantakarttaa. Myös karttojen ajantasaistaminen alkoi nojautua yhä enemmän ilmakuvien varaan. Ilmakuvausta alettiin toteuttaa vuosittain keväällä. Kuvaukset tehtiin jonoina 60 %:n peitolla. Näin saatiin kuvapareja ja niistä kolmiulotteisia mitattavia malleja. Ilmakuvien tulkinnassa käytetään tasku- ja peilistereoskooppeja sekä erilaisia järeämpiä autograafeja, joilla saatiin tarkkojakin tuloksia ja voitiin jopa tehdä pistetihennystä riittävän tarkasti. Autograafeihin liitettiin pöytiä, joihin stereokartoittajan mittaustyön tulokset siirtyivät paperipohjalle. Ilmakuvatulkintalaitteisiinkin saatiin vähitellen elektronista apua. Laitteisiin liitettiin rekisteröintilaitteet ja sitten työn tulokset siirtyivät tietokantoihin. Vähitellen 1980-luvulla voitiin yhdistää saamaan näkymään ilmakuvamalli ja olemassa oleva kartta, jolloin ajantasaistaminen onnistui tehokkaasti. Lopuksi kehittyivät ohjelmat 1990-lukuun mennessä sellaisiksi, että kuvaus tehtiin digitaalisesti ja koko työ voitiin tehdä kuvaruututyöskentelyllä. Nykyään ammattikouluista valmistuvat ovat kartoittajia, koska digikaudella kartan käsinpiirtämistä ei enää ole. MAANKÄYTTÖ

10 Tämä haastattelu on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin Viron maaolojen kehittämiseen neuvostoajan jälkeen (Maankäyttö 3/2017). Tässä osassa tarkastellaan kartta-alan ja paikkatietojen kehitystä sekä kansainvälistä yhteistyötä tuosta ajasta tähän päivään. Kirjoitus perustuu Raivo Vallnerin toimittamiin tarkkoihin teksteihin. RAIVO VALLNER on ollut Maa-ametin johtotehtävissä sen perustamisesta lähtien eläkkeelle siirtymiseen, heinäkuuhun 2016, saakka siis yli 26 vuotta. Viimeksi hän toimi Maa-ametin pääjohtajana. Maahan liittyvien kysymysten parissa Raivo työskenteli yli 34 vuotta, vuoden 1982 toukokuusta lähtien. Tuolloin hän aloitti Viron SNT:n Maatalousministeriön alaisuudessa toimivan Maanjärjestelyhallituksen (Maanmittaushallituksen) johtajana sekä maankäytön ja suojelun valtiollisena ylitarkastajana. Haastattelu on Viron selviytymistarina Neuvostoliiton ikeestä tähän päivään maanmittauksen näkökulmasta, ja se tarina on näiltäkin osin ainutlaatuinen. VIRON HALLITUS JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ HANKKEIDEN TUKENA Maanmittauslaitos on Viron suurin paikkatietojen tuottaja, haltija, jakelija ja paikkatietopalveluiden tarjoaja. Miten se on saavutettu? Tyhjästä Euroopan eturiviin VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA OSA II Haastattelu: Pekka Lehtonen Teksti: Raivo Vallner ja Pekka Lehtonen 10 MAANKÄYTTÖ

11 Jo maauudistuksen alusta lähtien oli selvää, että jos yrittäjillä, virkamiehillä sekä yhteiskunnassa yleensäkin olisi ollut enemmän asiantuntemusta paikkatiedoista ja niitä koskevista palveluista, monia haasteita olisi voitu ratkaista nopeammin ja paremmin, Raivo Vallner kertoo. Oli siis itsestään selvää, että Maanmittauslaitos tarttuisi kartta-asioihin. Vuonna 2005 hankimme ilmakuvakameran ilmakuvauksiin, vuonna 2007 laser-skannerin korkeustietojen keräämiseen ja vuonna 2008 Cessna 208B Grand Caravan -pienkoneen..ilmakuvakamera ja laser-skanneri uusittiin vuosina Hankittu kalusto, jonka rahoitukseen osallistui myös Viron Ympäristöinvestointikeskus, mahdollistaa Viron alueen ilmakuvaamisen vuosittain kattaen puolet maan pinta-alasta. Tästä Raivo kiittää Viron hallitusta ja erityisesti Viron Ympäristöministeriötä, jotka suhtautuivat laitoksen kunnianhimoisiin pyrkimyksiin ymmärryksellä ja tuella. KUNNIANHIMOINEN HANKE: GEOPORTAALI Aloitimme karttatuotantommekin kutakuinkin tyhjästä. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus käyttää Viron paikkatietoja, perustimme jo vuonna 2001 paikkatietoikkunan eli Maa-ametin geoportaalin, jossa näkyy Viron peruskartta, ortokuvia, historiallisia, meri-, maaperä- ja geologisia karttoja, luonnonsuojelu-, kulttuuri- ja rakennusperintökohteita, kiinteistörekisteri- ja osoitetietoja, mineraalivaroja, geodeettisia pisteitä, kaavoja ym. Tällainen kunnianhimoinen hanke oli erittäin edistyksellinen sekä Virossa että Euroopan tasolla. Paikkatiedot on nopeasti kehittyvä ala, jossa on pystyttävä ottamaan nopeasti huomioon viimeisimmät digiteknologiat, koska eri valtioiden tietojen on oltava yhteensopivia ja yhteiskäytössä. Viron tuoreimpia paikkatietoja hyödyntävät sellaisetkin suuryritykset kuten Google Earth, HERE jne. Eihän meillä jahdattaisi Pokémon Go -pelin Pokémon-hahmojakaan, jos meillä ei olisi tarkkoja karttoja Virosta! Luonnollisesti myös valtion geodeettisten verkkojen uudistamisessa ja kehittämisessä pääpaino kohdistuu tietotekniikan modernisointiin. Perustettiin ERTS89-koordinaattijärjestelmään Perustimme jo vuonna 2001 paikkatietoikkunan eli Maa-ametin geoportaalin. Viron peruskartta Eesti põhikaart 1: Kuremäestä. MAANKÄYTTÖ

12 Viron tulevaisuus on iloinen. Maanmittauslaitoksen visio on varmistaa ajan tasalla olevien kansallisten paikkatietojen helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä taata valtion omaisuuden hoito. Viro tänään. Timo Linkola pohjautuva kansallinen geodeettinen verkko ja GNSS-RTKmittaus tukiasemien verkosto; Viron korkeusverkko sidottiin yhteiseurooppalaiseen korkeusverkkoon vuonna 2017 ja paikallisten korkeusverkkojen uusiminen on loppusuoralla. Maanmittauslaitoksen ylläpidettäviä tietokantoja on yli 20, kuten topografinen tietokanta, maanarvoveron tietojärjestelmä MAKIS, kauppahintarekisteri, valtion maiden sähköinen myyntijärjestelmä, osoitetietojärjestelmä, paikannimirekisteri jne. Yli-insinööri Pekka Tätilä Maanmittauslaitoksesta summaa Viron ylläkerrottua kehitystä: Maa-amet on esimerkillisellä tavalla luonut Viroon kattavan geodeettisen infrastruktuurin. Eurooppalaisten yhteisten standardien mukaiset taso- ja korkeuskiintopisteiden verkot ovat erittäin tiheitä ja tarkkoja. Satelliittipaikannuksen myötä entistä tärkeämmäksi tullut geoidin määritys gravimetrisine pisteineen on myös korkeatasoinen. Leimallista kaikessa geodesian kehittämisessä on ollut digitalisoinnin hyötyjen täysimääräinen käyttö ja eurooppalainen yhteistyö pitäen tietysti päämääränä oman maan kaikinpuolinen kehittäminen. Johtava asiantuntija Panu Muhli Maanmittauslaitoksesta puolestaan toteaa Vironkin asioita seuranneena, että Virossa viranomaisten paikkatiedot ovat tarjolla varsin kattavasti, koska referenssiaineistot jaetaan harmonisoituina keskitetysti Maaametin kautta. Osa aineistoista on avointa dataa ja palvelut avoimesti käytössä kuten Suomessakin. Maa-ametin geoportaalia ollaan uudistamassa lähimmän parin vuoden aikana. KARTTASOVELLUS XGIS.MAAAMET.EE Maanmittauslaitoksen karttasovelluksessa (xgis.maaamet.ee) on yhteensä noin 30 teemakohtaista sovellusta: maastotiedot, valtion omistuksessa olevien maiden myynti, rajoitukset, osoitetiedot, kaavat, asemakaavat, luonnonsuojelualueet, Natura alueet, historialliset kartat, kulttuurimonumentit, kulttuuriperintö, mineraalivarat, tulvariskialueet, maaperä jne. Karttoja laaditaan usein yhteistyössä viranomaisten, yksityisyritysten sekä julkisten laitosten kanssa. Teemakohtaisten tietojen taustakarttana karttasovelluksissa ovat erilaiset pohjakartat: hybridikartta, ortokuva, peruskartta, kohokartta. Pohjakarttojen sekä valittujen teemakohtaisten tietojen katselua varten Maanmittauslaitos tarjoaa ilmaista WMS-palvelua, jota käytetään GIS- ja CAD-ohjelmistojen uusimmissa formaateissa monissa tietoportaaleissa. Viron paikkatietoikkunan Eesti geoportaal (xgis.maaamet.ee) ensimmäinen vaihe valmistui Maanmittauslaitoksen aloitteesta. Portaali kuuluu Viron ja Euroopan unionin paikkatietoinfrastruktuuriin, johon yhdistetään valtion viranomaisten sekä kuntien paikkatiedot ja -palvelut. Ne täyttävät yhteiset vaatimukset ja Timo Linkola 12 MAANKÄYTTÖ

13 soveltuvat yhteen muiden EU-maiden paikkatietojen ja -palvelujen kanssa. Viron paikkatietoikkunan kehittely jatkuu. MENESTYS PERUSTUU YHTEISTYÖN VOIMAAN Miten Maanmittauslaitos on onnistunut melko lyhyessä ajassa tekemään niin suuren harppauksen eteenpäin? Kaikki ratkaisut ovat olleet monimutkaisia ja kalliita. Kehittäminen edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä sekä Viron sisällä että kansainvälisesti. Yksin kukaan ei ole vahva. Maanmittauslaitoksen menestystarina johtuu ennen kaikkea koko henkilökunnan ponnistuksesta, mutta tietysti olemme saaneet tukea ja ymmärrystä myös ulkopuolisilta tahoilta. Siihen on tarvittu paljon valistustyötä ja neuvotteluja; on pitänyt hakea ymmärrystä pyrkimyksillemme. On ollut monia vaikeita aikoja. Itse olen esimerkiksi toiminut yhteensä 16 ministerin alaisuudessa. Onneksemme saimme jo alusta lähtien tukea muilta valtion viranomaisilta, kunnilta sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksilta, eri alojen järjestöiltä ja yrityksiltä. Teemme lujaa yhteistyötä sekä Euroopan unionin että muiden valtioden sisarvirastojen, kansainvälisten järjestöjen ja eri alojen järjestöjen kanssa, Raivo kertoo. MAANMITTAUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT NYKYPÄIVÄNÄ Maanmittauslaitoksen tulevaisuus miten tästä eteenpäin? Kuten tähänkin asti jatkamme vakaasti ja kehittyen; se on ollut leimallista koko ajan Viron yhdelle vanhimmista viranomaisista. Kaikki onnistumisemme perustuvat jatkossakin aktiivisten ja työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden yhteen hiileen puhaltamisesta. Olen varma, että edessämme on pitkä ja tehokas tie: Maanmittauslaitos on hyvässä kunnossa, vahva, terve ja innokas. Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alainen virasto. Missio valtion virastona on osallistua aktiivisesti valtion maapolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä antaa yhteiskunnalle ajantasaista tietoa maasta. Maanmittauslaitoksen visio on varmistaa ajan tasalla olevien kansallisten paikkatietojen helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä taata valtion omaisuuden hoito. Vallner korostaa, että Viro on edistynyt hyvin sähköisissä palveluissa ja Maanmittauslaitoksella on ollut keskeinen rooli. Maanmittauslaitoksen tuottamia maasto- ja paikkatietoja tarvitaan kaikilla elämänaloilla: taloudessa, koulutusalalla, terveydenhuollossa, ympäristösuojelussa, maanpuolustuksessa, liikenteen ja logistiikan järjestämisessä, teknologisten verkkojen perustamisessa jne. Laitoksemme yhteistyökumppaneita ovat mm. ministeriöt, virastot, tarkastuslaitokset, agentuurit, yritykset, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, pelastustoiminnan yksiköt, maanpuolustus, kunnat, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä eri alojen järjestöt. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Raivo luettelee pitkän listan Maanmittauslaitokselle kuuluvia kansainvälisen yhteistyön tehtäviä ja muotoja kartografian ja geoinformatiikan alalla: GEOMATIIKAN LYHYT HISTORIA Maanmittauslaitos aloitti vuonna 1990 geodesian, kartografian ja maankäytön alaisten töiden ammattimaisuuden ja valtiollisen linjauksen varmistamiseksi toimilupien myöntämisen. Vuonna 1991 valmistui geodeettisten, fotogrammetristen, topografisten ja kartografisten töiden kehittämiseen tarkoitettu Viron peruskarttaohjelma. Valtio aloitti peruskartan, pohjakartan, yleiskartan ja standardikartan rahoituksen. Vuonna 1991 aloitettiin geodeettisen runkoverkon uudistaminen. Vuonna 1995 aloitettiin gravimetrisen runkoverkon (gravity base network) rekonstruointityöt. 14. huhtikuuta 1994 vahvistettiin geodeettisten ja kartografisten töiden järjestelmä. Vuonna 2000 julkaistiin ensipainoksena 87 karttalehteä, Virosta 16 % oli nyt kartoitettu. Vuonna 2001 perustettiin Maanmittauslaitoksen aloitteesta sähköisiä karttasovelluksia hyödyntämällä paikkatietoikkuna, jonka välityksellä voi käyttää Viron suurimpia kansallisia paikkatietoja ja karttakokoelmia. Maankäytössä, kartografiassa ja geodesiassa Viro otti ensimmäisen itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen vuosikymmenen aikana kiinni kehittyneet maat: Otettiin käyttöön digitaalisten ortokuvien ja peruskartan tuottamisen digitaalitekniikka, jolla luotiin kansallisen topografisen tietokannan perusta. Valtio sai ensimmäisen digitaalisessa muodossa olevan kartografisen tietokannan sekä aluskartan, jotka olivat sekä julkisten että yksityisten toimijoiden aloitteesta laadittavien teemakarttojen ja paikkatietotietokantojen muodostamisen perustana. Kansainvälisenä yhteistyönä luotiin uusi kartan laatimisen teknologia. Julkaistiin kaikkien aikojen ensimmäinen vironkielinen, koko valtion aluetta kattava suurimittakaavainen kartta; kartta muuttui kulutustavaraksi. Luotiin ERTS89-koordinaattijärjestelmään pohjautuva kansallinen geodeettinen verkko. Alkoi kolmas valtakunnallinen tarkkavaaitus ja gravimetrisen runkoverkon modernisointi. Vuonna 2010 maailman johtava paikkatietoratkaisujen toimittaja ESRI antoi tunnustuksena kansainvälisen palkintonsa Maanmittauslaitoksen hyvistä tuloksista paikkatietojärjestelmän kehittämisessä. Vuonna 2011 tuli voimaan paikkatietolaki, jossa säädetään paikkatietojen saatavuutta, luotettavuutta ja yhteentoimivuutta. Viron kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri kuuluu osana koko Euroopan aluetta kattavaan paikatietoinfrastruktuuriin. Maanmittauslaitos vastaa yhteydenpidosta Euroopan komission kanssa paikkatietokysymyksissä. Vuonna 2012 valmistui Maanmittauslaitoksen aloitteesta Viron paikkatietoikkuna Eesti geoportaal, johon kootaan oleellisin tieto Viron kansallisista paikkatiedoista. Samana vuonna portaali sai tunnustuksen Viron parhaana geoinformatiikka-alan tekona. Vuonna 2013 myönnettiin Maanmittauslaitoksessa laaditulle Viron painetulle peruskartalle maailmanlaajuisessa konferenssissa 1. palkinto parhaasta suunnittelusta. MAANKÄYTTÖ

14 Maankäytössä, kartografiassa ja geodesiassa Viro otti ensimmäisen itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen vuosi kymmenen aikana kiinni kehittyneet maat. Raivo Vallnerin arkisto Raivo Vallnerin arkisto Maanmittauslaitos on hyvässä kunnossa, vahva, terve ja innokas, sanoo Raivo Vallner. Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivista virastoista ja laitoksista ainoa, joka on pysynyt Viron itsenäisyyden palauttamisen aikaisella perustalla. Viron yhteysviranomainen Euroopan komissiossa paikkatietoja koskevissa kysymyksissä Euroopan kartta- ja katasterilaitosten yhteisen järjestön EuroGeographics:in jäsen osallistuminen kansainvälisiin yhteishankkeisiin, esim. koko Euroopaa kattavien digitaalisten karttatietokantojen Euro- GlobalMap, EuroRegionalMap ja EuroBoundaryMap Viron aluetta kattavien osien laatimiseen EU:n ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kansallinen tietokeskus ja Sentinel-satelliittitietojen rekisterinpitäjä ja tietojen välittäjä Virossa EU:n pysyvän kiinteistöasiain komitean (Permanent Committee on Cadastre) jäsen YK:n Global Geospatial Information Management (UN-GGIM)- komitean Euroopan alakomiteassa Viron edustaja Unescon maailmanperintöluetteloon merkityn Struven ketjun koordinointikomiteassa Viron edustaja yhteistyö Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden sisarjärjestöjen kanssa. Maanmittauslaitoksen menestystarina johtuu ennen kaikkea koko henkilökunnan ponnistuksesta. Päätteeksi Raivo Vallner korostaa, että Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivista virastoista ja laitoksista ainoa, joka on pysynyt Viron itsenäisyyden palauttamisen aikaisella perustalla. HEDELMÄLLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMENLAHDEN YLI Haastattelun edellisessä osassa (Maankäyttö 3/2017) ilmeni useaan otteeseen, kuinka Raivo Vallner arvostaa maittemme välistä yhteistyötä. Hän kiitti nimiäkin mainiten useita suomalaisia yhteistyökumppaneita, henkilöitä ja organisaatioita Viron Maanmittauslaitoksen jälleen rakentamisessa. Miltä asia näyttää Suomenlahden pohjoispuolelta katsoen? Arvo Kokkonen, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja, toteaa: On ollut suuri ilo ja etuoikeus saada tehdä yhteistyötä Raivon kanssa; miehen, jolla on poikkeuksellisen suuri sydämen sivistys korkean ammatillisen osaamisen ja näkemyksellisyyden ohella. Suomen suuri ystävä. Maa-ametin ja Maanmittauslaitoksen välillä on jatkuvasti päivitettävä yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding), jolla sovitaan seuraavien parin vuoden käytännön yhteistyön sisällöt. Ne ovat koskeneet ilmakuvayhteistyötä, kiinteistöarviointia, lainsäädännön kehittämistä, geodeettista runko- ja korkeusverkkoa jne. Tämä yhteistyö jatkuu myös pääjohtaja Tambet Tiitsin jatkaessa Raivon työtä. Sähköiset asiointipalvelut on se teema, josta me suomalaiset haemme koko ajan oppia eteläiseltä naapurilta. Virolla ja Maaametilla on edistykselliset teknologiat, toimintatavat ja niitä tukeva regulaatio. Näen yhteistyön Maa-ametin kanssa olevan yhä syvenevällä tiellä. Mikäs sen parempaa hyvien ystävien kanssa, Arvo Kokkonen painottaa. 14 MAANKÄYTTÖ

15 Aalto-yliopiston uusi Geoinformatiikan orientaatiopäivän kuulijoita syksyllä geoinformatiikan maisteriohjelma Henrik Haggrén, Kirsi Virrantaus, Martin Vermeer, Miina Rautiainen, Matti Vaaja, Hannu Hyyppä, Pirjo Ståhle, Paula Ahonen-Rainio, Salla Multimäki ja Petri Rönnholm AALTO-YLIOPISTON Insinööritieteiden korkeakoulussa on ollut viime vuosina suuria opetuksen uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet laajasti myös maanmittaustieteiden opetukseen. Syksyllä 2013 käynnistyi Insinööritieteiden korkeakoulun uusi kandidaattiohjelma, joka jakautuu kolmeen pääaineeseen: Kone- ja rakennustekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka ja Rakennettu ympäristö. Kuhunkin pääaineeseen on erillinen haku. Kandidaattiohjelman tavoitteena on olla vahvat luonnontieteelliset ja tekniset perusteet antava ohjelma, josta opiskelija voi suuntautua useisiin eri maisteriohjelmiin sekä omassa korkeakoulussa ja yliopistossa että myös muualla. Lukukaudella aloitti uusi geoinformatiikan maisteriohjelma, joka korvasi entisen geomatiikan maisteriohjelman. Uusi maisteriohjelma tarjoaa korkeakoulutason opetusta geodesiasta, fotogrammetriasta, laserkeilauksesta, kaukokartoituksesta, kartografiasta sekä geoinformaatiotekniikasta. Opiskelijoita ohjelmassa on vuosikurssilla noin 20. Voimakas muutostarve tuli kandidaattiopetuksen uudistuksesta, jossa perinteikäs maanmittauksen kandidaattiopetus lakkasi ja mittaus- ja kiinteistöpuoli erkanivat eri kandidaattipääaineisiin. Nykyisessä järjestelmässä geoinformatiikan maisteriohjelmaan tullaan Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelman energia- ja ympäristötekniikan pääaineesta tai muista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista hakemalla suoraan maisterivaiheeseen. Koska energia- ja ympäristötekniikan kandidaattiopintojen pääaineessa alan opetusta on vain yhden pakollisen kurssin ja kahden valinnaisen kurssin verran, maisteriohjelma on rakennettu täysin uudestaan soveltuakseen nykyiseen toimintaympäristöön. Kandidaattitutkinnossa opiskelijoilla on lisäksi vapaasti valittavana sivuaine ja geoinformatiikan maisteriohjelmaa tukee erityisesti sivuaine Computation and Modelling in Engineering. Halutessaan opiskelija voi valita sivuaineen vaikka esimerkiksi tietotekniikasta. MAANKÄYTTÖ

16 Pääaineopinnot, yhteiset kaikille opiskelijoille (30 opintopistettä) Pääaineopinnot, valittavat kurssit (30 opintopistettä) Vapaasti valittavat kurssit (voi muodostaa sivuainekokonaisuuden) (30 opintopistettä) Diplomityö (30 opintopistettä) Taulukko 1. Geoinformatiikan maisteriohjelman yleinen rakenne. Kurssi GIS-E1010 Geodesy and Positioning (5 opintopistettä) GIS-E1020 From Measurements to Maps (5 opintopistettä) GIS-E1030 Introduction to Spatial Methods (5 opintopistettä) GIS-E1040 Photogrammetry, Laser Scanning and Remote Sensing (5 opintopistettä) GIS-E1050 Visualization of Geographic Information (5 opintopistettä) GIS-E1060 Spatial Analytics (5 opintopistettä) Taulukko 2. Pääaineen yhteiset opinnot. Periodi I (syksy) I (syksy) I (syksy) II (syksy) II (syksy) II (syksy) Kurssi GIS-E3010 Least-Squares Methods in Geoscience (5 opintopistettä) GIS-E3020 Digital Image Processing and Feature Extraction (5 opintopistettä) GIS-E4010 Geographic Information Management (5 opintopistettä) GIS-E3030 Advanced Laser Scanning (5 opintopistettä) GIS-E3040 Advanced Photogrammetry (5 opintopistettä) GIS-E5030 Physical Geodesy L (5 opintopistettä) GIS-E3050 Advanced Remote Sensing (5 opintopistettä) GIS-E5040 Mathematical Geodesy (5 opintopistettä) GIS-E4020 Advanced Spatial Analytics (5 opintopistettä) GIS-E6010 Project Course (10 opintopistettä) Taulukko 3. Pääaineen valinnaiset opinnot. Periodi III (kevät) III (kevät) III (kevät) IV (kevät) IV (kevät) IV (kevät) IV (kevät) IV (kevät) IV (kevät) I II (2. syksy) Geoinformatiikan maisteriohjelma on kokonaan englanninkielinen, mikä lisää ohjelman houkuttelevuutta ulkomaalaisten opiskelijoiden silmissä. Ulkomaalaisia opiskelijoita on hakenut mukavasti sekä suoraan maisteriohjelmaan että vaihto-opiskelijoiksi. Alan terminologia on kuitenkin pääosin tarjolla myös suomeksi kotimaisille opiskelijoille. Lisäksi osa materiaalista ja harjoitusohjeistuksista on käytettävissä suomenkielisinä käännöksinä, vaikka ensisijaisesti materiaalit ovat englanniksi. GEOINFORMATIIKAN MAISTERIOHJELMAN SISÄLTÖ JA RAKENNE ON HUOLELLA SUUNNITELTU Koska opetusrakenne muuttui niin paljon aikaisemmasta, oli ainutkertaisen hieno tilaisuus purkaa koko vanha opetus ydinainesanalyysillä osiin ja rakentaa täysin uudenlainen opetuskokonaisuus. Suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin jo 1,5 vuotta ennen uuden maisteriohjelman aloittamista. Suunnittelutyön ydinjoukkona toimivat ryhmän professorit sekä vanhemmat yliopistonlehtorit. Näiden lisäksi suunnitelmia peilattiin opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa. Koko alan sisällöstä poimittiin tärkeimmät ydinainekset. Suunnitteluprosessissa pyrittiin tunnistamaan myös yhteiset ydinainekset ja yhteydet eri aiheiden välillä. Prosessi oli iteratiivinen eli sitä työstettiin useina tapaamiskertoina. Uusia kursseja perustettaessa otettiin huomioon tasapuolisuus kaikille aiheille, käytettävissä olevat opetusresurssit, maisteriohjelman yleinen rakenne ja henkilökunnan ehdotukset. Näillä perusteilla valittiin uusien kurssien lukumäärä ja alustavat nimet. Ydinainekset jaettiin kurssien kesken. Samalla luotiin kursseja, joissa on mahdollista käsitellä kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi From Measurements to Maps, jossa kaikki osa-alueet ovat edustettuina sekä Introduction to Spatial Methods, jossa esitellään geoinformatiikan kaikille sovellusalueille yhteistä käsite- ja metodiperustaa. GEOINFORMATIIKAN MAISTERIOHJELMAN SISÄLTÖ Geoinformatiikan maisteriohjelman yleinen rakenne vastaa muiden Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun maisteriohjelmien rakennetta (taulukko 1). 16 MAANKÄYTTÖ

17 Orientaatiopäivänä on mahdollisuus tutustutua geoinformatiikan uusimpaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Pääaineen yhteiset opinnot sisältävät perustiedot kaikista mittauksen ja kartoituksen osa-alueista. Näitä kursseja on yhteensä kuusi. Kursseissa harjoitellaan sekä teoreettisia perusteita että käydään läpi tärkeimpiä käytännön taitoja harjoituksissa. (Ks. taulukko 2.) Pääaineen valinnaisia kursseja on tarkoitus käydä 30 opintopisteen edestä. On kuitenkin mahdollista sisällyttää niitä enemmänkin vapaasti valittavien kurssien joukkoon. (Ks. taulukko 3.) YHTEYDET YRITYS- JA TUTKIMUSMAAILMAAN Geoinformatiikan maisteriohjelma pyrkii saattamaan opiskelijat ja yritykset vuorovaikutukseen. Opiskelun alkaessa järjestetään uusille maisteriopiskelijoille orientaatiopäivät, jolloin puhujat tulevat myös yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Näin opiskelijat saavat kuvan, minkä tyyppisiä työtehtäviä heillä voi olla opiskelun aikana ja valmistumisen jälkeen. Toisaalta myös yritysten edustajat voivat tutustua Aalto-yliopiston tutkimustoimintaan ja uusiin opiskelijoihin. Yritysyhteistyötä on erityisesti tuotu toisen vuoden syksynä järjestettävälle projektikurssille. Tässä on pyritty saamaan opiskelijoille toimeksiantoja yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta. Näin opiskelijat saavat kokemuksia siitä, kuinka toimitaan ulkopuolisen osapuolen kanssa. Todellinen tehtävänanto lisää myös motivaatiota aiheeseen. Toisaalta kuitenkin projektityö on haluttu pitää hieman avoimena, jolloin opiskelijoilta ennemmin edellytetään luovuutta kuin tietyn rutiinin toteuttamista. Tästä on pidetty huolta jo aiheita valittaessa. Myös diplomitöiden aiheissa yrityksistä tulevat aiheet ovat erittäin tervetulleita. AMMATTIAINEYHDISTYS POLIGONIN MERKITYS ON LISÄÄNTYNYT Kandidaattiohjelman uudistus muutti perinteisten kiltojen aseman ja työnjaon Aalto-yliopistossa. Maanmittarikillan jäsenet tulevat Insinööritieteiden kandidaattiohjelman Rakennetun ympäristön pääaineesta ja uusista maisteriohjelmista, joita ovat Real Estate Economics, Spatial Planning and Transportation Engineering ja Creative Sustainability. Geoinformatiikkaa opiskelevat opiskelijat kuuluvat Rakennusinsinöörikiltaan, joka saa jäsenensä energia- ja ympäristötekniikan kandidaattiohjelmasta ja uusista energiatekniikan, georakentamisen, geoinformatiikan ja vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmista. Geoinformatiikan puolella kiltatoimintaa täydentää ammattiaineyhdistys Poligoni ( Vaikka Poligonin toiminta korostuu vasta maisterivaiheessa, sillä on iso rooli myös kandidaattiopiskelijoille ohjelman valinnaisuuksia ja geoinformatiikan maisteriohjelmaa esiteltäessä. Yhdistys järjestää ekskursioita alan yrityksiin ja laitoksiin ja tutustuttaa opiskelijoita alan työmahdollisuuksiin. Erittäin suosittuja ovat olleet Poligonin vuosittaiset teemapäivät. Poligoni on jatkanut myös ulkomaanekskursioiden järjestämistä ja syksyllä 2017 suuntana oli Italia. Poligonin sähköpostilista, kotisivut ja Facebook-ryhmä ovat olleet hyviä kanavia rekrytoida työntekijöitä yrityksiin, koska suurin osa maisterivaiheen opiskelijoista on Poligonin jäseniä. Ilmoituksia saa näille foorumeille liittymällä Poligonin kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenillä on muitakin etuja ja liittyä voi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen poligoni list.ayy.fi. MAANKÄYTTÖ

18 YHTEISPOHJOISMAINEN MAISTERIOHJELMA Geoinformatiikan maisteriohjelman kursseja voi opiskella myös yhteispohjoismaisessa maisteriohjelmassa Nordic Master in Cold Climate Engineering ( jos valitsee Space-Track -suuntautumisesta vaihtoehdon Mapping and Navigation. Yhteistyö tapahtuu tanskalaisen Technical University of Denmarkin (DTU) kanssa. Ohjelman avaruuslinjalla on mahdollisuus valita, aloittaako opinnot Aallossa vai DTU:ssa. Toiseksi vuodeksi vaihdetaan yliopistoa. Koska kyseessä on kaksoistutkinto, opiskelijat saavat todistuksen molemmista yliopistoista. VUODEN 2018 ALUSSA PERUSTETAAN TOHTORINKOULUTUSVERKOSTO 4D GEO-IT Geoinformatiikan opintoja on tarjolla myös Aalto-yliopiston insinööritieteiden tohtoriohjelmassa, johon tutkimustyöhön ja vaativiin asiantuntijatehtäviin pyrkivät valmistuneet opiskelijat voivat hakea kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta perustettava geoinformatiikan tohtorinkoulutusverkosto 4D GEO-IT mahdollistaa kansainvälisen huippututkimuksen tuomisen ja sisällyttämisen opetukseen. Verkoston osapuolet tulevat geoinformatiikan ja maanmittaustieteiden lisäksi useilta eri sovellusaloilta, kuten metsätieteistä, rakennus- ja konetekniikasta, arkkitehtuurista, liikennetekniikasta, maantieteestä, vesialoilta, automaatiotekniikasta ja it-aloilta. Verkoston tavoitteena on järjestää jatko-opiskelijoille vuosittain 2 3 muutaman päivän mittaista luentokurssia tai seminaaria. TAVOITTEET JA TULEVAISUUS Tavoitteenamme on kouluttaa geomatiikan maisteriohjelmassa monipuolisia huippuosaajia sekä kotimaiseen tarpeeseen että kansainvälisille työmarkkinoille. Uskoaksemme yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän geoinformatiikan maisteriohjelmassa opetettuja asioita. Alan kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeata ja alan ammattilaisten tuleekin olla hyvin joustavia ottamaan uudet teknologiat käyttöön. Geoinformatiikan opetus vastaa yhä enemmän muuttuviin elinkeinoelämän vaatimuksiin. Laitoksessa on jo pitkään tehty alallamme huippututkimusta ja sen tulosten vienti opetukseen on yhä keskeisemmässä roolissa. Uskomme laajan tutkimus- ja yritysyhteistyön realisoituvan myös, kun toisen lukuvuoden kevätlukukaudella maisteriopiskelijat ryhtyvät tekemään diplomitöitään. Toivomme jatkossakin työmme Aalto-yliopistossa vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan sekä opetus- että tutkimustoimintamme kautta. Kirjoittajat työskentelevät geoinformatiikan maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa. Henrik Haggrén (professori, maisteriohjelman johtaja) Miina Rautiainen (professori, maisteriohjelman varajohtaja) Hannu Hyyppä, Pirjo Ståhle, Matti Vaaja, Martin Vermeer, Kirsi Virrantaus (professori) Salla Multimäki, Petri Rönnholm (vanh. yliopistonlehtori) Paula Ahonen-Rainio (yliopistonlehtori) 18 MAANKÄYTTÖ

19 H Ä R K Ä Ä S A R V I S T A Yksityistielain tuunaaminen etenee Hallitus antoi eduskunnalle esityksen yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Tavoite oli vielä vähän aikaa sitten vuoden 2018 alku. Se ei olisi enää mahdollista, sillä asioita ei olisi voitu viedä päätökseen niin nopeasti. Suunniteltuun aikatauluun on vaikuttanut myös tuleva maakuntauudistus. Siihen ripustautuminen tuo tässä vaiheessa epätietoisuutta lain sisältöön ja voimaantulon ajankohtaan. Olen käsitellyt yksityistielain uudistamista suunnitteluprosessin käynnistämisen jälkeen Maankäytössä 2/2016. Viittaan siihen, sillä pidän edelleen kiinni silloin esittämistäni mielipiteistä, eikä minulla ole tarkoitus toistaa niitä kaikkia tässä kirjoituksessa. Hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus uudeksi yksityislaiksi ja sen perustelut muodostavat valtavan lukupaketin. Asioihin on paneuduttu harvinaisen syvällisesti ja esityksen rakenteesta johtuen samoja asioita käsitellään monessa kohdassa tekstiä: esityksen pääasiallinen sisältö, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja lakiehdotus. Asioita on pohdittu monelta kantilta. Tekstiä on syntynyt paljon, enkä näe, että nyt olisi kysymys normien purkutalkoista. Tienpitoon yleisimmin ja eniten vaikuttavien asioiden lisäksi on laajasti pohdittu lukuisia tienpidon kokonaisuuden kannalta vähäisempiä asioita. Tämä on kuitenkin ollut tarpeellista. Pakettia lukiessa tuli kiitollisuuden lisäksi mieleen, että sitä olisi varmasti voitu huomattavasti tiivistää lukemisen helpottamiseksi minkään asian kärsimättä. On nimittäin vaarana, että näin suureen tekstikokonaisuuteen eivät monetkaan tekstin kirjoittajan lisäksi tule paneutuneeksi riittävän hyvin. Erityisesti etsimättä olen huomannut perusteluissa ja lakiehdotuksessa kirjoitusvirheitä. Löytämäni ja muut tulisi korjata huolellisen tarkistuksen avulla. Aikaisemmassa kolumnissani ehdotin komitean tyyppisen asiantuntijoiden toimikunnan asettamista valmistelevien virkamiesten avuksi seuraamaan ja ohjaamaan lainvalmistelua. Näin on tehtykin, sillä virkamiesvalmistelun avustajana on toiminut epämuodollinen asiantuntijaryhmä, johon on ollut kutsuttuina maaoikeusinsinöörejä, Maanmittauslaitos, Metsäteollisuus ry, Kuntaliitto, ympäristöministeriö, Suomen Tieyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, liikennevirasto, Keski- Suomen ELY-keskus, Metsäkeskus ja muutama yksityinen yksityistietoimija. Vuoden 1963 alusta lähtien voimassa ollut yksityistielaki siihen tehtyine muutoksineen on toiminut käytännössä hyvin. Se on todettu myös tämän lainvalmistelutyön yhteydessä. Eniten tarvetta onkin ollut selventää lakia parantamalla otsikointia ja kirjoittamalla asiat loogisesti parempaan ja käyttäjäystävällisempään järjestykseen. Tässä on onnistuttukin varsin hyvin. Tienpitoon vaikuttavia sisällöllisiä muutoksia lakiehdotukseen sisältyy asioitten lukumäärään nähden varsin vähän. Tässäkään lakiehdotuksessa ei ole vältytty pitkiltä virkkeiltä ja viittauksilta toisiin pykäliin, joten päänvaivaa laki tulee antamaan tulevillekin lain soveltajille. Tärkeää kuitenkin on, että kaikista asioista säädetään riittävän tarkasti. Lakiehdotuksen mukaan yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamiseen tiealueelle ei tarvittaisi kiinteistön omistajan lupaa vaan siihen riittäisi tiekunnan tai sen puuttuessa tieosakkaiden suostumus. Tämä on ehkä lakiehdotuksen merkittävin uutuus. Tie alueen rajan määrittelyssä voi kuitenkin syntyä epävarmuutta. Mieleeni tuli myös kysymys, voisiko asian säätämisestä yksityistielaissa olla perustuslaillisia esteitä. Tällaisten laitteiden sijoittamisesta ja korvausten maksamisesta on säännöksiä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä tieyhteiskuntakaaressa niin kuin lakiehdotuksen 30 :ssä mainitaan. Mielestäni yksityistien aluetta koskevasta sopimisesta ja päättämisestä olisi hyvä säätää em. laeissa, jolloin kaikki lakien tarkoittamia toimintoja koskevat säännökset löytyisivät yksistä laeista. Lakiesitykseen tutustuessani löysin hämmästyttävän paljon aiheita huomautuksiin ottaen huomioon, minkälaisessa mankelissa asioita on jo pyöritelty. Huomautukseni ovat laadultaan juridisia. Törmäsin mm. pykälien välisiin ja sisäisiin sekä lakitekstin ja perustelujen välisiin ristiriitoihin. En ryhdy puimaan niitä tässä kirjoituksessa yksityiskohtaisesti. Sen sijaan olen yhteydessä lain valmistelijoihin ministeriössä. Otan kuitenkin esille kysymyksen yksityistien tilapäisestä käyttämisestä. Sitä on lakiuudistuksessa käsitelty perusteellisesti ja monisanaisesti. Asioita on kaiveltu pohjia myöten myös aikaisemmin lain muutosta 185/ tehtäessä. Tämä teoreetikkoja kiinnostava asia ei käsitykseni mukaan ole suuri huolen aihe tavallisen kansan parissa. Saamme olla kiitollisia, että meillä on lähinnä vanhaan maan tapaan perustuva jokamiehenoikeus, joka antaa meille mahdollisuudet esim. marjastaa ja sienestää toisten mailla. Tähän oikeuteen liittyy käsittääkseni laaja hyväksyminen moottoriajoneuvoilla teillä liikkumiseen myös muille kuin tieosakkaille. Nykyisessä laissa puhutaan yksityistien tilapäisen käytön yhteydessä kuljetuksesta (80 ) ja liikenteestä (96 ). Lakiesityksen 28.1 :n mukaan muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuva yksityistien käyttäminen tilapäisiin kuljetuksiin on luvanvaraista mutta tilapäinen kulkeminen ei ole. Näin ollen joudutaan arvioimaan, onko kysymys kuljetuksesta vai kulkemisesta, jos joku haluaa nostaa asian esille. Lakiesityksen 29 :ssä käsitellään tien käytön kieltämistä ja rajoittamista sekä tien sulkemista ja 85 :ssä käsitellään valtion, maakunnan tai kunnan avustamisen vaikutusta tien käyttämiseen muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi. Mielestäni pykälien 28, 29 ja 85 muodostamaa kokonaisuutta pitäisi vielä miettiä uudestaan ja tehdä siitä yksi tai kaksi pykälää. Summa summarum: Nykyisellä lainsäädännöllä on hyvin selvitty menneinä vuosikymmeninä, kun tieverkostoa voimakkaasti kehitettiin, mutta tuunaaminen tekee kyllä laille hyvää. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi MAANKÄYTTÖ

20 3D-kaupunkimalleja on kehitetty ja sovellettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Niiden kehitykseen ovat vaikuttaneet niin mittausteknologian kuin tietojärjestelmien kehitys, kaupunkien tarpeet sekä rakennus- ja infrasuunnittelun toimintatapojen muutos kuten tietomallipohjainen suunnittelu. Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Kaksi erilaista kaupunkimallia Helsingistä, yllä rakennustietoa sisältävä CityGML-malli ja alla lähes fotorealistinen puuston sisältävä mesh-malli. Tulevaisuuden avoimet kaupunkimallit Juho-Pekka Virtanen, Arttu Julin, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo ja Juha Hyyppä KAUPUNKIMALLEILLA on kiistatta kaksi puolta: ulkonäkö ja mallin sisältämä rekisteritieto. Näitä korostetaan eri sovelluksissa hieman eri tavoilla. Mallien lähes fotorealistista ulkoasua tarvitaan monissa suunnittelun ja markkinoinnin sovelluksissa kuten kaupunkisuunnittelun päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kiinteistönvälityksessä. Rekisteritieto puolestaan liittyy esimerkiksi malleista tehtäviin analyyseihin ja kaavoitukseen. Tyypillisesti erilaisia malleja on myös tehty eri aineistoista: esimerkiksi tietoa sisältävien CityGML-mallien muodostamisessa ilmalaserkeilauksesta tehtävä rakennusvektorointi on hyvin yleinen mallinnustapa. Fotorealistisia kolmioverkkopintamalleja puolestaan lasketaan monesti viistoilmakuvista tai UAV:lla tuotetuista kuvajoukoista fotogrammetrian keinoin. Kaupunkimallinnuksen yleistymistä Suomessa on erityisesti jarruttanut sovelluskehityksen vähyys. Voidaan sanoa, että kaupunkimalleissa kärsitään muna-kana-ongelmasta. Sovelluksia ei ole aktiivisesti kehitetty, koska riittävän hyviä mallejakaan ei ole ollut saatavilla. Samalla sovellusten puute on vähentänyt kuntien ja kaupunkien intoa käynnistää laajempia kaupunkimallinnusprojekteja. Monesti kaupunkimallinnusta onkin testattu erilaisissa suppean alueen pilottiprojekteissa, jolloin aidosti moneen asiaan hyödynnettävät laajojen alueiden mallit ovat jääneet syntymättä. SOVELLUKSIIN VETOAPUA PELITEOLLISUUDESTA Peli- ja elokuvateollisuus ovat monella tapaa johtaneet 3Dgrafiikan ja 3D-visualisoinnin sovellusten kehitystä tai ainakin 20 MAANKÄYTTÖ

21 levittäneet näitä laajoille käyttäjäjoukoille. Peliteollisuus on esimerkiksi kehittänyt kolmiulotteisessa virtuaaliympäristössä navigoimisen ja tarkastelun tapoja, jotka ovat sittemmin vakiintuneet ja päätyneet käyttöön muissakin sovelluksissa. Esimerkkejä näistä ovat avatar-hahmot ja yleiset virtuaalisen kameran käyttötavat, kuten ensimmäisen persoonan näkymä (first person view) tai strategiapelien yläperspektiivi (real time strategy -kamera). Lisäksi erityisesti strategiapeleissä on kehitetty tiedon visualisoinnin ja objektien kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen mahdollistavia käyttöliittymiä, välillä jopa kaupunkisuunnittelun kontekstissa (esim. Sim City- sarja ja Cities Skylines). Jo 90-luvulla peleiltä osattiin odottaa helposti omaksuttavaa graafista käyttöliittymää, toisin kuin aikansa ammattikäyttöön tarkoitetuilta suunnittelujärjestelmiltä. Monet 3D-grafiikan optimointitekniikat ovat myös pitkälti syntyneet peliteollisuudessa. Esimerkkejä ovat katseltavan alueen ulkopuolelle olevien objektien jättäminen piirtämättä (frustum culling) ja toisten objektien peittoon jäävien objektien poisto renderöinnistä (occlusion culling). Kekseliäillä ratkaisuilla on saatu virtuaalisia maailmoja pyörimään suorituskyvyltään rajoittuneilla kotitietokoneilla ja mobiililaitteilla. Lisäksi peliteollisuudesta ovat ponnistaneet pelimoottorit, joilla 3D-interaktiota sisältävien sovellusten kehittäminen on huomattavasti helpompaa kuin pelkästään ohjelmoinnin työkaluilla. PELITEOLLISUUDESSA HALLITAAN OSALLISTAMINEN Peliteollisuus on ottanut monia askeleita myös joukkoistamiseen ja monen käyttäjän järjestelmiin. Laajoja virtuaaliyhteisöjä on syntynyt monien pelien sisälle (ja kuihtunut niiden vanhettua), monissa pelimaailmoissa myös käyttäjien itsensä synnyttämät rakennelmat ovat olleet keskeisiä (esim. Minecraft). Kärjistäen voidaan sanoa, että peliteollisuudessa osataan monia sellaisia asioita, joita kaupunkimallien ja niiden sovellusten kehittämisessä tarvittaisiin. Paikkatietoteknologian tutkimuksen ja kehityksen kannalta onkin olennainen kysymys Kaupunkimalleilla on kiistatta kaksi puolta: ulkonäkö ja mallin sisältämä rekisteritieto. se, miten peliteollisuudessa kehitettyjä järjestelmiä ja menettelytapoja voidaan hyödyntää 3D-kaupunkimallien kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paikkatiedon siirtoa pelimoottorialustoille. TULEVAISUUDEN KAUPUNKIMALLIEN HAASTEITA Sovelluskehityksen puolelta kohdistuu selviä tarpeita tulevaisuuden avoimille kaupunkimalleille. Keskitetyt mallit & rajapinnat: Mallien tulisi olla keskitetysti ylläpidettyjä ja saatavilla helposti käyttöönotettavien rajapintojen kautta, jotta niitä hyödyntävistä sovelluksista voidaan tehdä yleisesti käytettäviä ja ajantasaisia. Mikäli malli joudutaan erikseen viemään sovellukseen kehitysvaiheessa, joudu- Voidaan sanoa, että kaupunkimalleissa kärsitään munakana-ongelmasta. taan sovellus tekemään uudestaan jokaista kohdealuetta varten. Malliin tehtävät muutokset eivät myöskään tällöin heijastu sitä hyödyntäviin sovelluksiin. Rajapinnan kautta mallin noutavat sovellukset toimivat joustavasti kaikilla niillä alueilla, joille mallia on saatavilla ja käyttävät aina ylläpidetyn mallin uusinta versiota. Ideaalitilanteessa tällaisia sovelluksia voidaan helposti ottaa käyttöön muissa kaupungeissa, joissa on vastaava mallien ylläpidon infrastruktuuri. Pelimoottoriyhteensopivuus: Visualisoinnin kannalta mallien tulisi olla pelimoottoriyhteensopivia. Tällöin saadaan käyttöön myös uusimmat immersiiviset näyttölaitteet, kuten VR-lasit ja AR-teknologia. Visualisoinnin kannalta mallien myös tulisi pystyä kattamaan niin rakennusten sisä- kuin ulkotilojakin, mahdollisimman korkealla graafisella laadulla. Objektitieto: Lähes fotorealistisen ulkoasun lisäksi mallien tulisi myös sisältää perinteistä paikkatietoa, uusien tietolähteiden, kuten älykkäiden rakennusten tuottamaa dataa. Malleilla tulisi olla tiedon esittämistä ja analyysejä tukeva objektirakenne. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eroteltavissa olevia rakennuksia, teitä ja puita, joihin niitä koskeva tieto pystytään yhdistämään. Objektikohtainen tieto on mallien sovelluskehityksen ja analyysien avain, jonka avulla mallit pystytään myös yhdistämään esimerkiksi erilaisiin tilastotietoihin. 4D: Mallien tulisi pelkän nykyhetken (tai mallinnushetken) lisäksi pystyä kattamaan objektien muutokset ajassa, usein tällaisia malleja kutsutaan 4D-malleiksi. Mallien objekteilla pitää siis maantieteellisen sijainnin lisäksi olla ajallinen ulottuvuus. Tämä liittyy läheisesti esimerkiksi rakentamiseen ja aluekehitykseen, joissa molemmissa käsitellään nimenomaan kaupunkiympäristössä tapahtuvaa muutosta. Pistepilvet: Tiheitä värillisiä pistepilviä tuottavien mittausmenetelmien yleistyminen on synnyttänyt kiinnostusta paitsi pistepilvien käyttöön suunnittelujärjestelmissä, myös niiden suoraan hyödyntämiseen pelimoottoreissa. Tutkimuksessa on nostettu esiin ajatus objektirakenteen sisältävästä semanttisesta pistepilvestä, johon voitaisiin suoraan sitoa objekteja koskevaa tietoa. On mahdollista, että tulevaisuudessa malli onkin itse asiassa pistepilvi. 3D PAIKKATIETO TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN ALUSTA Edellä kuvattujen ominaisuuksien saavuttaminen edellyttää monialaista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimusaiheita löytyy esimerkiksi mittausteknologiaan (sisätila ulkotila-integraatio), paikkatietoon (paikkatietoaineistojen pelimoottorimuunnokset) ja pelimoottoriteknologiaan (massiivisten mallien ja pitkien koordinaattien tuki). Osa teknologioista on vielä selvästi vakiintumattomassa vaiheessa ja vailla standardeja, kuten sisätilapaikannus. Lisäksi on kehitettävä palvelinohjelmistoja ja rajapintoja, jotka MAANKÄYTTÖ

22 Monet 3D-grafiikan optimointitekniikat ovat pitkälti syntyneet peliteollisuudessa. Onko tulevaisuuden maanmittarin tehtävä tuottaa aineistoa myös pelimoottoriin? Kuvat Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti Malleissa täytyy päästä korkealla yksityiskohtaisuudella yhdistämään sisä- ja ulkotilat. Ilman paikkatietoa realistisen näköinen malli ei pysty vastaamaan kaikkiin sovelluskehityksen ja analyysien tarpeisiin. 4D-mallin objektit sisältävät myös ajallisen ulottuvuuden. Rakennus sisältää tietoa mm. rakennus-, laajennus- ja purkuajankohdista. mahdollistavat näiden uudenlaisten mallien keskitetyn ylläpidon, hallinnan ja jakelun. Tehtävä ei ole helppo, mutta toisella puolen on lupaus ennennäkemättömän laajalti sovellettavasta 3D-paikkatiedosta, jolla on voima nousta digitaalisen maailmamme rakennuspalikaksi ja digitaaliseksi alustaksi, samoin kuin esimerkiksi langattomat tietoverkot tai satelliittipaikannus. AJANKOHTAISIA PROJEKTEJA Aalto-yliopisto tutkii tulevaisuuden avoimia kaupunkimalleja yhdessä Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus FGI:n ja Oulun yliopiston kanssa EAKR-rahoitteisessa 6Aika-projektissa AKAI Avoin kaupunkimalli avoimena innovaatioalustana. Lisätietoa projektista: Tulevaisuuden pistepilviin perustuvia tietojärjestelmiä ja pistepilvien tuottamiseen ja käsittelyyn liittyvää teknologiaa kehitetään Suomen Akatemian COMBAT-projektissa (Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa). Lisätietoja: Tämä artikkeli perustuu Suomen Paikkatietoklusterin Kaupunkimallit seminaarissa pidettyyn esitykseen. TaM Juho-Pekka Virtanen toimii tohtorikoulutettavana Aaltoyliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa tutkien mittausmenetelmillä tuotettujen 3D-aineistojen sovelluksia. Sähköposti juho-pekka.virtanen aalto.fi. DI Arttu Julin työskentelee tohtorikoulutettavana Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa väitöskirja-aiheenaan Mittatarkan 3D-kaupunkimallin virtuaaliset sovellukset. Sähköposti arttu.julin aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii tiedetuottajana ja koordinaattorina Aalto-yliopistossa Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä ja Humakissa 3D-virtuaalisuuden asiantuntijana. Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana. Sähköposti hannu.hyyppa aalto.fi. Juha Hyyppä toimii professorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa. Hän on myös Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön johtaja. Sähköposti juha.hyyppa maanmittauslaitos.fi. 22 MAANKÄYTTÖ

23 MATTI HOLOPAINEN Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitossa matti.holopainen kuntaliitto.fi EU:N TIETOSUOJA-ASETUS (GDPR), KUNTATIETOPALVELU JA KUNTIEN TIEDONJULKAISEMISEN VASTUUT rakennetun ympäristön tiedon keskeisinä tuottajina ja haltijoina EU:N VOIMAANTULEVA TIETOSUOJA-ASETUS pyrkii varmistamaan yhdenmukaisen ja korkeatasoisen luonnollisten henkilöiden henkilötietojen suojan ja poistamaan henkilötietojen liikkuvuuden esteet unionissa. Tämä edellyttää, että myös kunnat luovuttavat omistamiaan ja hallinnassaan olevia tietoja hallitusti enenevässä määrin internetin kautta tapahtuvan hallitsemattoman tietojen julkaisemisen sijaan. Tietojen luovutuksessa tulee ottaa huomioon henkilötietojen suojaa koskeva sääntely siihen tulevine muutoksineen sekä julkisuuslaki, jossa säädetään mm. tietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä. Henkilötiedon käsite on laaja ja osin tulkinnanvarainen. Henkilötietona pidetään kaikenlaista luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön. Henkilötietojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön tarkistamistyö on parhaillaan käynnissä. Toukokuussa 2018 alkaa EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen. Asetusta täydentämään ollaan valmistelemassa kansallista lainsäädäntöä. EU:n tietosuoja-asetuksen periaatteiden mukaan henkilötietoa tulee luo vuttaa hallitusti. Tietoa luovutetaan lähtökohtaisesti vain pyynnöstä. Näin tiedetään, kenelle ja mihin käyttötarkoitukseen tieto luovutetaan. Tavanomaiset henkilötiedot ovat julkisuuslain mukaan yleensä julkisia tietoja, joista voidaan antaa pyynnöstä tietoja. Henkilötietoja ei voi kuitenkaan julkaista avoimessa tietoverkossa, sillä henkilötietojen käyttöä tulee seurata. Viranomaisen tulee varmistua siitä, että tiedon vastaanottajalla on oikeus käsitellä henkilötietoja. Tiedon vastaanottajan tulee myös sitoutua tiedonluovutuksen ehtoihin. Toiselle viranomaiselle pitää ja saadaan luovuttaa se tieto, mitä ko. viranomainen tarvitsee lakisääteisen tehtävänsä hoitamiseen. Kunnan tiedonluovutuksen hallintamekanismin ulkopuoliset yhteydet kuntien tietovarantoihin ovat merkittäviä riskejä EU:n tietosuoja-asetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Sanktiot rikkomuksista ovat merkittäviä. Kunnat ja Kuntaliitto toteuttavat hallittuun tiedon luovuttamiseen yhteisen välityspalvelun, KuntaTietoPalvelun. Hallitun tiedonluovutuksen mekanismin käyttöönotto kunnissa on tarpeen EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimusten ja kansallisen valmisteilla olevan tietosuojaa koskevan lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. KuntaTietoPalvelun käyttöönotto on meneillään. Tavoitteena on avata palvelun verkkokauppa tulevan tammikuun aikana. Kunnille merkittävää on, että Kunta- TietoPalvelussa koottavat palvelumaksut ohjataan kuntiin niiden palvelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Kunnat voivat maksutta liittyä Kunta- TietoPalveluun. Kunnan käyttämä järjestelmätoimittaja voi periä korvauksen tarvittavista liittymistoimenpiteistä. Palvelussa koottavat palvelumaksut tilitetään kuntiin. Arviolta kolmannes kerättävistä palvelumaksuista tarvitaan kuntien yhteisen Palvelun kustannusten kattamiseen sekä yhteisen palveluinfran edelleenkehittämiseen ja ylläpitoon. Tavoitteena on, että Palvelun käyttö viranomaistoiminnassa on maksutonta. Sen vastineeksi valtionhallinnon tulisi osallistua yhteisiin em. kustannuksiin Kunta voi halutessaan toteuttaa tai hankkia käyttöönsä myös muun tiedonluovutuksen hallintamekanismin. KuntaTietoPalvelun etu yhteiskunnan näkökulmasta on, että kuntien keskeiset rakennetun ympäristön tietovarannot julkaistaan ajantasaisena suoraan kunnista hallitusti yhdestä kuntien yhteisestä palvelusta. Kuntasäätiön ja Kuntaliiton yhdessä asettaman tavoitteen mukaan tämä pyrittäisiin saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä. MAANKÄYTTÖ

24 Tervetuloa vuoden 2018 Maanmittauspäiville! Helsinki Congress Paasitorni, MAANMITTAUSPÄIVÄT 2018 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana ke to Helsingin Paasitornissa. Luvassa on mielenkiintoisia sessioita, joissa käsitellään päivän polttavia puheenaiheita niin maapolitiikan, paikkatiedon kuin kiinteistönarvioinninkin saralla. Maanmittauspäivät palaavat tuttuun kaavaan vuoden 2017 FIG WW:n jälkeen, jolloin Maanmittauspäivät olivat yksipäiväinen tapahtuma. Iltajuhla pidetään ke ja saman päivän iltapäivällä järjestetään yhdistysten kevätkokoukset. Nyt on siis tilaisuus kokea Maanmittauspäivät deluxe! Lisätiedot löytyvät osoitteesta mmp2018. Huonevaraukset Scandic Paasiin Maanmittauspäivien ajaksi kätevästi osoitteesta varaustunnuksella BMAA tai soittamalla mennessä numeroon Soittaessasi muista mainita Maanmittauspäivistä. Standard-huone yhdelle hengelle 128 / vuorokausi ja kahdelle hengelle 148 / vuorokausi. Hintoihin sisältyy aamiainen sekä langaton internet. Ilmoittautua voi osoitteessa Ilmoittautumishinnat MIL:n ja MAKLIn jäsenille: Early bird mennessä alv Normaali mennessä alv Ei-jäsenille: Early bird mennessä alv Normaali mennessä alv Hinnat sisältävät iltajuhlan, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaat. OHJELMASSA KESKIVIIKKONA on luvassa perinteiseen tapaan tapahtuman avaus joka sisältää kahvittelun, puheenvuoroja sekä palkitsemisia. Lounaan jälkeen tapahtuman sessiot on jaettu kolmeen eri aihepiiriin, joista jokainen järjestetään omassa salissaan. Nämä sessiot ovat maankäyttö, kiinteistö ja toimitustuotanto sekä paikkatieto paikkatieto-ohjelmistot ja mittaus. Illalla ohjelmassa on perinteinen iltajuhla tarjoiluineen ja esityksineen. TORSTAINA jatketaan kolmeen aihepiiriin jaetuista sessioista, joita ovat aamupäivän osalta arviointi, tutkimus ja kehitys sekä paikkatieto tiedonkeruu ja avoin data. Iltapäivällä näiden sessioiden aiheina ovat maankäyttö sekä rekisterinpito. Maanmittauspäivien ohessa yhdistykset pitävät myös tuttuun tapaan kokouksensa. Tarkempi ohjelma, puhujat sekä esiintyjät löytyvät osoitteesta mmp2018 sekä sekä tapahtuman Facebook-sivuilta. Käy tykkäämässä Maankäyttö ry:stä sekä Maanmittauspäivistä 2018 Facebookissa! Maanmittauspäivät 2018 MAANKÄYTTÖ KIINTEISTÖT MITTAUS & MALLINNUS

25 VETURIMIES VETURIMIES on 30 vuotta ennustanut, että kesämökkien hinnat tulevat laskemaan. Veturimies on ollut 30 vuotta väärässä, mutta tulee aika sellainenkin, että kyllä ei ole. Siis väärässä. Äiti hoi, eiköhän ostettaisi kesämökkiä meillekin. Mäntyharjun isäntä on pannut myyntiin semmoisia mökkejä, joista näkyy koko järvi. Ovat jo naapuriinkin semmoisen ostaneet. Siitä alkavat romanttiset ajatukset, kuinka kevätillan autereessa kuikan kutsuhuuto kuuluu jäistä vapautuneelta järveltä, kuinka aina on helle ja liotaan järvessä lokki varpaanpäässä, kuinka elokuun pimeissä illoilla poltetaan nuotiota ja nautitaan laadukasta valkoviiniä. On oma pieni kasvimaa ja kalastetaan (mutta ei metsästetä; me ei tapeta eläimiä) ja kerätään marjoja ja sieniä ja eletään melkein luontaistaloudessa. Lapset rakentavat käpylehmiä ja lehmitahoja ja käyvät silittämässä lähitalon kotieläimiä ja kyllähän näitä mielikuvia riittää. Sellaiselle romantiikalle kun antaa vallan, se on sitten menoa ja mökki ostetaan. Laadussa ja hinnassa on pakko tinkiä, kun asuntovelkaakin vielä on. Matkakin on pitempi kuin ajateltiin eikä kaikki muukaan ole ihan niin kuin ajateltiin. Löytyy paljon työtä ja tehtävää, mutta onhan se omaa työtä, ei siis työtä ollenkaan. Ensin kaikki on hyvin tai ainakin päätetään, että on hyvin. Vieraita on joka viikonloppu, mutta kun mökki on kaikille kehuttu, niin kutsumiset vähenee, kuka niitä jaksaa aina passata. Kaikkea muuta voi muuttaa, mutta tonttia ei voi, paikkaa ei ollenkaan eikä liiemmin muutakaan, ei ainakaan järkikustannuksilla. Mutta onhan sentään lounaisranta, se on tutkimusten mukaan paras. Niin on, mutta kun naapurin sankka kuusikko on auringon edessä, tontti on aina aamusta kylmä ja lämpiää vasta myöhään iltapäivällä. Se pitempi mökkimatkakin alkaa aika pian rassata ainakin Helsingin perjantairuuhkista lähdettäessä, kysykää vaikka Mäntyharjun mökkiläisiltä. KESÄMÖKIN OSTAJAN OPAS Viimeistään kesälomasesongin jälkeisenä viikonloppuna vaimolla olisi kuitenkin menoa tai jos ei ole, niin miehellä on ja seuraavana viikonloppuna päinvastoin, lasten menoista puhumattakaan. Mennääkö kuitenkin, pitäisi kai mennä, kun se kerran on hankittu? No ei mennä tänä viikonloppuna, mennään sitten ensi viikonloppuna, jooko, kulta? Ja kun on päätetty olla mukavasti kotona, on niin helpottunut olo, että avataan pullo laadukasta valkoviiniä. Sama toistuu seuraavana viikonloppuna, mutta joskus on kuitenkin pakko mennä. Mökille meno muuttuu pikku hiljaa iloisesta odotuksesta velvollisuudeksi. Kun velvollisuus on täytetty ja perille on päästy ruuhkien, hikoilemisen, lasten marinoiden ja yleisesti kireän tunnelman jälkeen, siinä ei laadukas valkoviini enää auta, vaan tarvitaan ryyppy kirkasta viinaa. Vasta sitten isäntä avaa auton tavaratilan ja alkaa ottaa tavaraa ulos. Sitä onkin käsittämättömän paljon siihen nähden, että piti elää melkein luontaistaloudessa, paitsi että olutta ei panna itse eikä korpikuusen kyyneleitä enää tipu. Kalja ja makkara loppuu kuitenkin kesken viikonlopun, joten on parasta, että kauppa on lähellä. Mieluummin Alko. Perjantai-ilta on lyhyt ja sunnuntai on lähtemistä jo aamusta alkaen, ei siihen paljon laatuaikaa väliin jää. Ja lapset sitten. Ensin ne lähtee, sitten ne lähtee vain, jos saa kavereita mukaan ja sitten ei ollenkaan. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että lapset määräävät perheen rytmin. Ei nykylapset mökeillä halua elää, ei edes television ja kännykän kanssa, kavereiden kanssa pitää saada olla. Mutta ei niitä uskalla kotiinkaan jättää, vaikka ikää jo olisikin eikä varsinkaan silloin, kun ne ei enää pelkästään tekstaile vaan sekstailee ja tuovat ties vaikka ketä kotiin ja mitä siitä sitten seuraakaan. Perheessä on samaa riitelyä joka viikonlopun alla ja yhä useammin päätetään, että jos ei sitten tänä viikonloppuna, kun ei lapsetkaan tahdo, mennään sitten ensi viikonloppuna. Ja avataan pullo laadukasta valkoviiniä. Veturimiehellä on laaja kokemus asiasta. Se sanoo, ettei mökeillä ole juuri ketään ennen juhannusta eikä enää koulujen alkamisen jälkeen eikä paljon siinä välissäkään, kesän paria helleviikonloppua ehkä lukuun ottamatta. Valtakunnan valtalehti kirjoittaa kerran vuodessa, että kesämökkien käyttö lisääntyy, että siellä tehdään etätöitä ja että ne ovat tehokkaasti käytettyjä kakkosasuntoja. Kyllä eivät enimmäkseen ole. Pääosaa mökeistä käytetään varsin vähän. Veturimies voi oman mökkinsä laiturilta luetella neljä mökkiä, joissa ei ole kesän mittaan ketään. Sellaiset mökit voittavat tehokäytetyt mökit lukumäärässä sata nolla, Veturimiehen reinkarnaation sanontaa lainatakseni. Kaikilla meillä on juuremme maalla, lapsuuskodissa tai mummolassa tai vielä kauempana, maanmittareilla ehkä vielä keskimääräistä enemmän. Mutta urbanisaatiota kohti meistä useimmat menevät, tai jos ei me itse, niin sitten puolisot tai lapset viimeistään. Luonnonläheisyydeksi riittää ravintolan terassin tekopalmu, jonka katveessa nautitaan hyvässä seurassa lattea tai laadukasta valkoviiniä. Musiikki soi ja helmat ne hempeesti tuulessa heilahtel Hei tytöt, mentäiskö joskus yhdessä lähimetsään marjaan tai sieneen? Juu mennään, sehän on ihana ajatus! Ja kyllä ei mennä koskaan. Kun otsikkoa katsoo, mikä se Veturimiehen opas on? Se on se, että älä osta kesämökkiä. Osta hyvä koti. Ihminen ei käytä mitään tuotetta niin tehokkaasti kuin kotiaan. Ei ainakaan kesämökkiään. VETURIMIES MAANKÄYTTÖ

26 ILMOITUS TARKASTI HUOLLETTU Mittasuoran työmailla luotettavasti toimivat mittauslaitteistot ovat välttämättömyys. Teksti ja kuvat: Dakota Lavento Tarkkoja mittalaitteita on käsiteltävä varoen ja huollettava säännöllisesti. Ennen erityisen haastavien kohteiden aloitusta Mittasuoran laitteet viedään valmistajan sertifioituun huoltoon vuosihuoltojen ulkopuolellakin. ENTISAIKOJEN JALKA- JA KYYNÄRMITAT hymyilyttävät nykyaikaisten keilaimien ja takymetrien tarkkuutta ihasteltaessa. Valmistajan edellyttämiin suorituksiin eivät toki nekään kykene, jollei niitä työmaalla sinänsä varsin haastavissa olosuhteissa kohdella asianmukaisesti ja huolleta säännöllisesti. Leica Geosystemsillä Leica Service Centerissä jo vuodesta 1999 työskennellyt huoltopäällikkö Arto Hallapää sanoo, että mittalaitteiden omistajat kyllä onneksi yleisesti ottaen tiedostavat, että tarkoista laitteista on pidettävä huolta. Mutta on toki niitäkin, jotka ajattelevat, että uudet laitteet eivät tarvitse huoltoa ja tarkkuus säilyy vuodesta toiseen itsestään. Ei välttämättä tiedetä, että mittalaitteita on käsiteltävä huolellisesti ja tarkistettava säännöllisesti. Toimitusjohtaja Pekka Kiljunen espoolaisesta mittauspalveluja infra- ja rakennusalan suunnittelutoimistoille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja julkiselle sektorille tarjoavasta vuonna 1989 perustetusta Mittasuora Oy:stä on käyttänyt Leica Geosystemsin huoltopalveluja jo 90-luvulta lähtien. Mittasuora Oy/Kiljunen. TARKKUUS KAIKKI KAIKESSA Mittauspalveluja tarjoavassa konsulttitoimistossa ei ilman ensiluokkaista mittauslaitteistoa asiakkaita pystytä palvelemaan eikä tulosta synny. Rakentaminen ja korjaaminen oli kyseessä sitten infra tai talonrakentaminen perustuu erittäin tarkkaan mittaustietoon. Ilman sitä mallintaminen on hyödytöntä eikä moderni työmaa toimi. Edistyneimmät ja tarkimmatkaan mittalaitteet eivät saavuta luvattua tarkkuutta, jollei niistä pidetä ensiluokkaista huolta. Erikoistuneita mittauspalveluja kaivataan, sillä ammattitaitoa ja erikoislaitteita ei jokaisesta kiinteistö- tai rakennusalalla toimivasta yrityksestä tietenkään löydy, eikä niitä ole järkevää hankkiakaan. Mittasuoralta arkkitehti- tai rakennesuunnittelutoimisto, maanrakennus- tai rakennusyritys, kiinteistön omistaja, rakennuttaja, tai esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen tuottaja 26 MAANKÄYTTÖ

27 ILMOITUS saa tarkkaa x,y,z-sijaintikoordinaattitiedon kartoittamista tai paikalleen mittausta, kartoituksista tuotettuja 2D/3D-tulosteita ja mallinnuksia tai määrä-, pinta-ala tai massatietoa. Yrityksen mittaamisen ammattilaiset ovat työskennelleet monilla pääkaupunkiseudun merkittävimmillä työmailla. Nykyisellään heitä työllistää vielä pitkään REDI Kalasataman keskus, uusi Lastensairaala sekä lukuisat muut projektit. Tarkan mittaustiedon tuottamiseen Mittasuoralla on käytössään uusimmat ja toimintavarmimmat mittauslaitteet. Leica Geosystemsin valikoimista Leica P40 -laserkeilain, Leica Nova MS50 -keilaintakymetri, Leica Viva TS 15/16 -sarjan takymetrit, Leica Viva GNSS -satelliittimittauslaiteet, Leica DNA 03 -digitaalinen tarkkavaaituskoje sekä lasermittalaitteita rakennustöiden työkohdemittauksiin. Jokainen laite on säännöllisesti huollettu. Jokaisella laitteella on suunniteltu vuosihuoltonsa ja käyttäjän vastuulla on pitää huoli, että se myös toteutetaan, Pekka Kiljunen vakuuttaa. Työmaalla on haastavat olosuhteet, usein ollaan säiden armoilla. Mittaukselta vaaditaan konepajatarkkuutta vaativissa olosuhteissa. Vaikka kuinka huolellisia oltaisiin, kaikkia vahinkoja ei kiireisillä ja ahtailla työmailla voida välttää. Silloin on tärkeää, että kaatunut ja työn jatkumisen kannalta välttämätön mittalaite saadaan äkkiä huoltoon arvioitavaksi ja korjattua. Vaikka joskus vahingon maksajaa selvitettäisiinkin sitten pitkän kaavan mukaan. Leica Service Centerissä huolto on Pekka Kiljusen mukaan toiminut nopeasti ja luotettavasti. Laite on käytössämme silloin, kun on sovittu, jollei siitä löydy mitään yllättävää. Asiakastahan ei kiinnosta, että laite on huollossa, vaan se, että laite on kunnossa työmaalla ja sillä mitataan. Kun huolto toimii, on yrittäjällä yksi murhe vähemmän, Pekka Kiljunen sanoo. LUOTETTAVUUS OSOITETTAVA Nykyisin ei riitä, että laitteet on periaatteessa huollettu. Se on pystyttävä todistamaan ja usein asiakkaat myös edellyttävät, että laitteet on huollettu ja tarkastettu sertifioidussa huollossa, jollainen Leica Geosystems Oy Service Centerkin on. Sitä edellyttää myös Mittasuoran oma laatujärjestelmä. Asiakkaalle sertifioitu huolto on turvallinen, sillä se on tasalaatuinen. Tehtaan auditoima Leica Service Centereiden sertifioitu huolto on aina sekä sisällöltään että laadultaan samanlainen kaikkialla maailmassa. Se lisää luottamusta valmistajaa kohtaan, Arto Hallapää sanoo. Kaikki huoltoprotokollat mittaustuloksineen tallennetaan valmistajan palvelimelle, joten huoltohistoria ja kaikki yksityiskohdat ovat tarpeen vaatiessa jäljitettävissä. Kerran vuodessa tehtävä takymetrin perushuolto on päivän työsuoritus. Aikaa operaatio vie kaikkine töineen, tarkistuksineen ja säätöineen noin seitsemän tuntia. Perusteellisemmassa, normaalisti kerran kolmessa vuodessa suoritettavassa laajennetussa huollossa takymetri puretaan kokonaan osiinsa, joten mukana on myös paljon mekaanista työtä. Haastavissa olosuhteissa jatkuvassa monitorointikäytössä olevaa laitetta voidaan joutua käyttämään laajennetussa huollossa vuosittain, kun taas vähäisellä käytöllä olevan kojeen kohdalla huoltoväli voi olla pidempi. Kojeen vaatima huollon tarve selviää viimeistään kojeen sisääntulotarkastuksessa, Arto Hallapää selventää. Mittasuora Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kiljunen kävi katsomassa yrityksen kovia kärsinyttä takymetriä huollossa. Korjaus kustannusarvio osoittautui onneksi kohtuulliseksi. Huoltopäällikkö Arto Hallapää on työskennellyt Leica Geosystemsin huollossa vuodesta 1999 alkaen ja koko sen ajan Pekka Kiljunen on käyttänyt Mittasuoran laitteita sertifioidussa huollossa. MAANKÄYTTÖ

28 ILMOITUS On myös sellaisia erityisen vaativia työmaita, joita varten laite on käytettävä huollossa juuri ennen työmaan käynnistymistä, Pekka Kiljunen huomauttaa. UUDEN OPETTELEMISTA RIITTÄÄ Leica Service Centerissä Espoon Keilaniemessä geodesian mittalaitteiden huollossa työskentelevät huoltopäällikkö Arto Hallapään lisäksi huoltoteknikot Joonas Koski ja Jari Mäntynen. Arto Hallapää on alkuperäiseltä koulutukseltaan kelloseppä. Kun tulin alalle, tarvittiin nimenomaan mekaniikan taitajia. Käytössä oli vielä paljon puhtaasti optis-mekaanisia laitteita. Nykyisin painottuvat elektroniikan ja ohjelmistojen hallinta. Alalle tullaan soveltuvan teknisen pohjakoulutuksen kautta ja vaadittava laitekohtainen koulutus saadaan valmistajalta, hän kertoo. Tarkkojen mittalaitteiden huolto on vaativaa työtä. Laitteet ja ohjelmistot kehittyvät jatkuvasti, joten ammattitaidon kehittymiseen kuluu aikaa. Leica Geosystems on aina panostanut voimakkaasti mittausteknologian kehittämiseen, joten alalla riittää aina uutta opittavaa. Toivon mukaan olemme omalta osaltamme myös tukemassa asiakkaidemme tarjoamaa laadukasta palvelua. Se tekee työstä sekä mielenkiintoista, että palkitsevaa, Arto Hallapää painottaa. Espoon Leica Service Center on tehtaan sertifioitu huoltopiste. HYVÄ Susanna Kari Kyselyyn vastanneiden suomalaisten mukaan hyvä kaupunkiympäristö on vilkas kaupan, kulttuurin ja palveluiden keskittymä. 28 MAANKÄYTTÖ

29 KAUPUNKIYMPÄRISTÖ suomalaisten kokemuksia ja toiveita Ramboll ASUNTOMESSUT JA RAMBOLL teettivät yhdessä kesäkuussa 2017 kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia kaupunkiympäristöstä: näkökulmia olivat esimerkiksi elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys kaupunkiasumisessa. Kyselyyn vastasi lähes suomalaista. Vastaajat edustivat laajasti eri ikäluokkia (20 74 vuotta), mutta iän mukaan suurimmat vastaajaryhmät olivat alle 35-vuotiaat (23 % vastaajista) ja vuotiaat (22 %). Miehiä (53 %) ja naisia (47 %) vastaajista oli lähes yhtä suuret osat. Asuinalueen mukaan tarkasteltuna suurin osa vastaajista asui kaupungissa (49 %) tai kaupungin läheisellä pientaloalueella (33 %). Loput vastaajista asuivat maaseututaajamissa (11 %) ja maaseudulla (7 %). KUKOISTAVAN KAUPUNGIN TUNTOMERKIT ENTÄ TODELLISUUS? Kyselyssä kartoitettiin vastaajille merkittävimpiä tuntomerkkejä elinvoimaisesta kaupungista. Vastaajat saivat valita annetusta listasta sellaiset asiat, jotka ovat heille erittäin tärkeitä viihtyisässä ja kukoistavassa kaupunkiympäristössä. Tärkeimmiksi listalta nousivat hyvät kaupan palvelut (74 % vastaajista valitsi kohdan) sekä tapahtumat ja ohjelma julkisilla paikoilla (60 %). Kyselyyn vastanneiden mukaan hyvä kaupunkiympäristö tarjoaa myös monipuolisia liikuntamahdollisuuksia (59 %) sekä matalan kynnyksen oleskelu- ja ajanviettopaikkoja (56 %). MAANKÄYTTÖ

30 Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikkien erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua. Kaupunkilaistarinat ideoinnin inspiraationa Kesäkuussa 2017 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnettiin osana Rambollin kaupunkisuunnittelutyöpajaa, joka järjestettiin Mikkelin Asuntomessuilla yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden teemaviikolla. Työpajaan osallistui Mikkelin kaupungin ja alueen toimijoiden edustajia sekä kaupunkilaisia ja matkailijoita. Työapajassa ideoitiin tulevaisuuden Mikkeliä eri kaupunkiympäristön käyttäjien näkökulmista: osallistujilla oli mahdollisuus samaistua erilaisten käyttäjäryhmien asemaan Mikkelissä sekä pohtia kaupunkiympäristön yleisiä haasteita ja mahdollisuuksia erilaisten kaupunkilaisten perspektiivistä. Tällaisessa työskentelymuodossa korostui se, miten kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikkien erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua. Jakamistalous ja yhteishankinnat herättivät mielenkiintoa työpajan osallistujien keskuudessa: esimerkiksi mahdollisuudet harrastusvälineiden lainaamiseen ja erimuotoiseen yhteisasumiseen sekä erilaisten mobiilisovellusten aihiot nousivat esille usean eri käyttäjäryhmäpisteen pohdinnoissa. Esimerkkejä työpajan innoittamista ideoista olivat mm. lasten lelujen yhteiskäyttöpalvelu ja yhteisten retkien järjestämisen palvelualusta. Mikä sitten on näiden tärkeäksi koettujen asioiden tilanne todellisuudessa? Kyselyyn vastanneiden suomalaisten nykyisessä asuinympäristössä tulosten perusteella parhaiten toteutuvat monipuoliset liikuntamahdollisuudet: 64 % vastaajista valitsi sen toteutuvan asuinympäristössään riittävän hyvin. Lähes yhtä moni vastaaja koki, että hyvät kaupan palvelut toteutuvat tarpeeksi hyvin heidän asuinalueellaan (63 %). Tärkeimmiksi koetuista kukoistavan kaupunkiympäristön tuntomerkeistä heikoimmin pärjäsi matalan kynnyksen oleskelu- ja ajanviettopaikat: vastaajista vain 28 prosentin mukaan heidän asuinalueellaan on riittävästi tällaisia paikkoja. Kyselyn perusteella kaikista annetuista viihtyisän kaupungin elementeistä heikoimmin toteutuu tukitoiminta ja ohjaus eri elämäntilanteissa (17 %) sekä se, että asukkaiden oma kädenjälki näkyy ympäristössä (19 %). Nämä elementit eivät kuitenkaan olleet vastaajien keskuudessa kovin suosittuja viihtyisän ja kukoistavan kaupunkiympäristön tunnusmerkkejä: kädenjäljen näkymisen valitsi 27 % vastaajista ja tukitoiminnan 29 %. YLEISESSÄ ILMAPIIRISSÄ PARANNETTAVAA Kyselytutkimuksen tuloksissa on nähtävissä, että asuinalueiden yhteisöllisyydessä on kehittämisen varaa. Vastaajista vain vähän yli puolet (58 %) oli sitä mieltä, että oman paikkakunnan yleinen ilmapiiri on hyvä. Erityisesti nuorimmilla suomalaisilla näyttää olevan tulosten perusteella vähiten myönteinen suhde naapurustoonsa: esimerkiksi vain alle kolmasosa (28 %) alle 35-vuotiaista vastaajista arvioi saavansa naapurilta apua sitä tarvittaessa. Yhteishankinnat ja jakamistalous voivat osaltaan vauhdittaa asuinalueen yhteisöllisyyttä tai toisaalta olla yhteisöllisyyden seurausta. Kyselytutkimuksessa selvitettiinkin myös vallitsevia asenteita kotitalouksien yhteishankintoihin. Vaikka kyselyn tulosten perusteella yhteishankinnat vaikuttavatkin vielä heikosti tunnetulta mahdollisuuksien alueelta, yli kaksi kolmasosaa vastanneista suomalaisista on kiinnostunut tällaisista hankinnoista. Eniten kiinnostusta vastaajien kesken oli hankkia yhteishankintoina huolto- ja korjauspalveluita (47 % valitsi vaihtoehdon), yhteisiä harrastus- ja työtiloja (40 %) sekä verkkoyhteyksiä ja tietoteknisiä laitteita (36 %). Vähiten kiinnostusta tutkimuksessa Rambollin kaupunkisuunnittelutyöpajassa Asuntomessuilla 2017 pohdittiin erilaisten käyttäjäryhmien asemaa ja tarpeita kaupunkiympäristössä. Ramboll Kyselyyn vastanneiden suomalaisten nykyisessä asuinympäristössä parhaiten toteutuvat monipuoliset liikuntamahdollisuudet. 30 MAANKÄYTTÖ

31 Kyselyn tulosten perusteella yhteishankinnat vaikuttavat vielä heikosti tunnetulta mahdollisuuksien alueelta. Ramboll Suomalaisten toivekaupungissa yhdistyvät asukkaiden aktiivinen kanssakäyminen, kestävyys ja hyvinvointi. esitettyihin yhteishankintakohteisiin oli veneen (13 %), polkupyörän (9 %) tai asumisen palveluiden (8 %) hankkimiseen. Kiinnostus tuntuu siis painottuvan toistaiseksi enemmän pienempiin, erityisesti arjen hankintoihin. Yhteishankinnoissa näyttää kyselyn tulosten perusteella olevan huomattavaa potentiaalia suomalaisten keskuudessa: vain 30 % vastanneista pitää ajatusta yhteishankinnoista itselleen täysin vieraana. Vastanneiden suomalaisten mukaan tärkein keino vauhdittaa kotitalouksien yhteishankintoja olisi parempi tiedotus jo olemassa olevista mahdollisuuksista (53 % vastaajista). Lisäksi hyvän kauppapaikan tarjoaminen verkossa olisi tulosten perusteella yksi keino kannustaa jakamaan resursseja. Kyselyn tuloksista heijastuu, että yhteishankintojen vauhdittamisen lisäksi suomalaisilla on kiinnostusta yleisestikin kehittää asuinalueiden ilmapiiriä. Kysyt- täessä tulevaisuuden kaupunkiympäristöstä tulosten mukaan suomalaisten tulevaisuuden toivekaupunki on yhdistelmä aktiivisempaa asukkaiden kanssakäymistä, kestävää ekologisuutta ja maailman muutoksiin sopeutuvaa hyvinvointia. Kirjoittaja on kaupunki ympäristön kokemuksellisuuden asiantuntija. Sähköposti susanna.kari ramboll.fi. MAANKÄYTTÖ

32 Vuoristometsän pistepilvi. Matti Vaaja TEKNOLOGIAVIENTIÄ JAPANIIN VUORISTOMETSIEN ARVOKKAITA PUITA KARTOITTAMASSA Marika Ahlavuo, Matti Vaaja ja Hannu Hyyppä SUOMALAISET mobiililaserkeilauksen tutkijat ovat maailman ykkösiä ja siten kansainvälisestikin tunnustettuja julkaisujensa ja innovaatioidensa ansiosta. Tuoreen Aalto-yliopiston digitaalisen fotogrammetrian professorin Matti Vaajan kansainvälinen ura alkoikin syyskuussa työkomennuksella Japaniin. Työpaikkana on Naganon maakunnassa sijaitseva Shinshun yliopisto, jossa Vaaja on työskennellyt professori Masato Katohin vieraana ja vierailevana professorina Institute of Mountain Science -yksikössä. Yhteistyössä keskitytään metsien kartoitukseen, erityisesti yksittäisen puun tulkintateknologioihin, jossa Laserkeilauksen huippuyksikkö on ollut maailmanlaajuinen edelläkävijä uusien menetelmien kehittäjänä. Japanissa on mahdollisuus tutustua myös digitaalisen fotogrammetrian sovelluskohteisiin kuten virtuaalitodellisuuden erilaisiin sovelluksiin, joissa Ja pani on Suomea paljon edellä. JAPANIIN OPPIA SUOMALAISILTA HUIPPUTUTKIJOILTA Tutkimusyhteistyön taustalla on Paikkatietokeskuksen, Laserkeilauksen huippuyksikön ja Shinshun yliopiston Interdisciplinary Cluster for Cutting Edge Research (ICCER) -ohjelman tekemä huippututkimuksen yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2014 Geodeettisen laitoksen toimesta. ICCER on monitieteinen tutkimusohjelma, joka keskittyy kestävään kehitykseen ja Shinshun yliopiston ydinalueisiin. Tavoitteena on ollut luoda tutkimusekosysteemi, joka kehittää nuoria huippututki- Suomen laserkeilausosaaminen on haluttua Japanissa. Matti Vaaja 32 MAANKÄYTTÖ

33 joita tekemällä aktiivista yhteistyötä poikkialaisesti maailman parhaiden tutkijoiden kanssa. Laserkeilauksen huippuyksikön ja Shinshun yliopiston yhteistyö keskittyy pääosin metsien inventointimenetelmiin laserkeilauksella, koska Japanissa on huikea potentiaali moderneille laserkeilausmenetelmille. Japanissa ei ollut ennen sopimustamme lainkaan metsien laserkeilauksen opetusta. Yhteistyö on Suomen tutkimusosaamisvientiä Japaniin, kertoo sopimuksesta vastannut Shinshun yliopiston kunniaprofessori ja Laserkeilauksen huippuyksikön johtaja Juha Hyyppä. MOBIILIKEILAUSOSAAMINEN HALUTTUA JAPANISSA Laserkeilauksen huippuyksikkö on tehnyt mobiilikeilausmenetelmien toimivuustestejä tiheissä japanilaismetsissä. Vaajan tehtävänä onkin tutkia japanilaisten kanssa mittauksissa ilmeneviä haasteita, joita ovat mm. GPS-signaalin kantavuus ja vaikea kohteen saavutettavuus. Satelliittipaikannus ei läheskään aina toimi japanilaisissa metsissä. Juha Hyyppä ARVOKKAAT PUUYKSILÖT SHINSHUN YLIOPISTON TUTKIMUSKOHTEENA Tutkimusyhteistyö keskittyy erityisesti yksittäisen puun tutkimuksen menetelmiin, koska Japanissa yksittäisen puun arvo voi olla jopa useampia tuhansia euroja. Tutkimus laserkeilauksen käytöstä yksittäisen puun tulkinnassa julkaistiin vuonna 1999 (Hyyppä ja Inkinen). Julkaisun kahteen eri versioon on viitattu yhteensä noin kertaa, joka on laserkeilausalalla yksi suurimmista viittausmääristä. Shinshun yliopiston vahvaa panostusta yksittäisen puun tutkimukseen kuvaa myös se, että yliopiston vierailevana professorina on työskennellyt aikaisemmin myös yksittäisen puun kaukokartoituksen (1988) keksinyt Francois Gougeon. Professori Juha Hyyppä puolestaan on aikaisemmin siirtänyt yksittäisen puun kartoitusteknologiaa USA:han ja Kanadaan. LASERKEILAUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ TEKNOLOGIANSIIRTÄJÄNÄ JAPANISSA Ennen professori Vaajaa Japanissa ovat olleet pidempiä aikoja vierailevina professoreina Xiaowei Yu, Xinlian Liang ja Yunsheng Wang Laserkeilauksen huippuyksiköstä. Myös he ovat kouluttaneet Japanissa alan osaajia. Tutkijat Antero Kukko, Anttoni Jaakkola ja Risto Kaijaluoto ovat lisäksi tehneet Shinshuun lyhyempiä noin viikon kestäneitä tutkimus- ja koulutusvierailuja, joiden aikana on toteutettu vaativia mittauksia selkäreppulaserkeilausjärjestelmillä japanilaisissa tutkimusmetsissä. Professori Vaaja toimii siis omalla vuorollaan japanilaisten tulevien huippuosaajien kouluttajana. Yhtenä tehtävänä on tuottaa koealueista referenssiaineistoja maastolaserkeilauksen (TLS) avulla. Suomalaisiin olosuhteisiin verrattuna vuoristometsät asettavat haasteita kulkukelpoisuutensa ja saavutettavuuden osalta. Talvisin vuoristossa kulkua haastaa myös usean metrin lumipeite. Vuoristometsien arktisuus haastaa sisukkaimmankin tutkijan. Kuvassa Risto Kaijaluoto, Antero Kukko ja Anttoni Jaakkola. uusia yksittäisen puun menetelmiä. Hänellä on käynnissä mm. Smart Precision Forestry -projekti, jossa tutkitaan mm. UAV- ja selkäreppulaserkeilauksen käyttöä Naganon vuoristometsissä. Laserkeilausaineistojen avulla metsäkoealojen kaadettavista puista luodaan tietokanta hakkuukoneisiin. Koneet välittävät paitsi kaadettavista puista myös reaaliajassa tiedot kaadetuista puista jatkojalostajille. Katoh onkin lanseerannut tutkimustiedon pohjalta tietokannan kaadettavista puista. Nämä menetelmät on nimetty Japanissa metsien kartoitukseen Naganon malliksi. Tutkimusyhteistyö on poikinut spin-off-yrityksen Precision Forestry Measurement, jonka tavoitteena on kehittää 3D-teknologiaan ja metsien kartoitukseen liittyviä innovaatioita Japanissa. Tokiossa 2020 järjestettävät olympialaiset buustaavat maan VR-sovelluskehitystä. PROFESSUUREJA JA SPIN-OFFEJA Professori Katoh on erittäin kiinnostunut kehittämään kotimaansa metsän inventointimenetelmiä vierailevien professorien kanssa ja haluaa ottaa käyttöön Suomessa ensimmäisenä kehitettyjä uraauurtavia Matti Vaaja MAANKÄYTTÖ

34 voimakkaan tuen UAV-menetelmien käyttöön ja kehitykseen. Yliopistollakin hyllyt ovat täynnä pienoiskoptereita, joilla pääsee harjoittelemaan lentämistä. Huippututkimus kohtaa huippuopiskelijat. Japanissa metsien pinta-ala on noin kaksi kolmasosaa (noin 25 miljoonaa hehtaaria) Japanin maa-alueesta. Metsäalueella on noin 10 miljoonaa hehtaaria havupuiden istutusmetsiä, ja noin 51 prosenttia tästä havupuusta tuottaa puuta, joka on vähintään 50 vuotta vanhaa. Metsävarojen hyödyntäminen ja käyttö ovat tärkeää maan metsätaloudelle. LASERKEILAUSOPETUSTA VUOROVAIKUTUKSESSA Tutkimuksen lisäksi vierailevien professorien, kuten Vaajan, tehtäviin kuuluu järjestää tutkimusseminaareja laserkeilauksesta. Näitä 2 4 tuntia kestäviä seminaareja järjestetään kymmenisen kertaa. Ryhmäkoko on 8 opiskelijaa, jolloin henkilökohtaiseen opetukseen jää kotimaassa käytettävään yksilöohjaukseen verrattuna huomattavasti enemmän aikaa. Opiskelijat maksavat opiskelustaan noin :n lukukausimaksun. Erona Suomen luento-opetukseen on, että jokainen opetuskerta päättyy yhteiseen kahvihetkeen, jonka aikana opiskelijat esittävät vuorollaan kysymyksiä edellisestä luennosta. Luennosta saa välittömän palautteen ja keskustelut ovat usein hyvin mielenkiintoisia ja opettavaisia. Opiskelijat valmistautuvat myös jokaiseen luentoon käymällä luentomateriaalin etukäteen läpi yhdessä professori Katohin kanssa. ROBOTEISTA YMPÄRISTÖN KARTOITUKSEEN Japani on ollut pitkään tunnettu roboteistaan. Laserkeilausmenetelmät ja pistepilvet ovat tekemässä läpimurtoaan myös ympäristön kartoituksessa. Japanissa toimivan Ace-1-firman edustajat kertovat, että tyypilliset UAV-laserkeilauksen sovelluskohteet ovat olleet rakennustyömaiden, metsien ja ympäristötuhojen kartoitus. Suomen kaltaista, koko valtion kattavaa laserkeilausaineistoa, Japanissa ei vielä ole. Japanin valtio on aloittanut Adolfo Vera VALTIONHALLINTO TUKEE VIRTUAALITEKNOLOGIAN KEHITTÄMISTÄ VR-teknologian buumi näkyy mm. Tokiossa, jossa Shinjukun kaupunginosasta löytyy kesällä avattu kaksikerroksinen VR Zone -pelihalli. Fotogrammetrisilla pistepilvimalleilla onkin huimat globaalit sovellusmahdollisuudet, kun ne yhdistetään VR-teknologiaan kulttuurialalla, urheilusovelluksissa ja matkailussa. VR-teknologiaan, kuten muuhunkin teknologiaan Japanissa suhtaudutaan hyvin innostuneesti ja uteliaasti. VR Zone -pelihallissa viettää aikaansa niin nuorisoa kuin selvästi jo työelämässä toimivia, businesspukeutuneita, asiakkaita. Japanissa valtionhallinto on tukenut kuntien pyrkimyksiä hyödyntää virtuaalitodellisuutta osana matkailun edistämistä sekä uusien toimialojen luomiseksi. Lisäksi hallitus pyrkii lisäämään ulkomaisten vierailijoiden määrää Japaniin vuoden 2016 määrästä 40 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, jolloin Tokio isännöi olympialaisia ja paralympialaisia. Tokiossa järjestettävät olympialaiset buustaavatkin virtuaalitodellisuuden sovelluskehittäjiä. Matkailun ja kulttuurin aloilla sovelluksia on runsaasti. Esimerkiksi Bibajan kaupunki Hokkaidossa on tarjonnut ilmaisen VR-sovelluksen älypuhelimille paikallisten nähtävyyksien näyttämiseksi. Vastaavia sovelluksia on maassa jo runsaasti. Japanissa talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö on laatimassa ohjeistusta, jotta VR-aineiston katselussa ilmenevä pahoinvointi voitaisiin minimoida ja haluttu laatu aineistossa voidaan saavuttaa yhteisiä ohjeita noudattamalla. Japanissa siis tuetaan koko VR-markkinoita luomalla järjestelmä, jolla kunnat ja yritykset voivat tuottaa laadukkaita videoita. Matti Vaaja Marika Ahlavuo toimii tiedetuottajana ja koordinaattorina Aalto-yliopistossa Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippu yksikössä ja Humakissa 3D-virtuaalisuuden asiantuntijana. Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Matti Vaaja on digitaalisen fotogrammetrian professori Aalto-yliopistossa ja Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä. Hän toimii myös Suomen Akatemian STN-COMBAT ja TEKESin Varpu-projekteissa. Sähköposti matti.t.vaaja aalto.fi. Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana. Sähköposti hannu.hyyppa aalto.fi. 34 MAANKÄYTTÖ

35 Markkinapsykologian teoria käytännössä Maarit Nordmark RUOTSIN ASUNTOMARKKINOILLE tarvitaan erilaisten tutkimusten mukaan noin asunnon tuotanto tulevien 10 vuoden aikana. Tuotantotarve on siis noin asuntoa vuodessa, tästä ovat kaikki tahot olleet yhtä mieltä usean vuoden ajan. Olemme päässeet tuohon tavoitteeseen noin asunnon vuosivauhdilla Talouskasvu on tukevalla pohjalla, viimeisen ennusteen mukaan kolme prosenttia tänä vuonna ja 2,2 prosenttia ensi vuonna. Kaikki OECD-maat kasvavat yhtä aikaa, ja niiden mukana Ruotsin suurimmat vientimarkkinat. Kruunun arvo on kohtuullisen heikko, vienti vetää ja maassa on hyvä työllisyysaste. Meidän pitäisi siis olla onnellisia ja tyytyväisiä. Kuitenkin olemme luomassa markkinapsykologian avulla ikioman kotimaisen suhdanneleikkurin, jonka laineet kuulemani mukaan liplattavat Suomen rannoille asti. Mitä tapahtui? Ruotsin keskuspankki, hallitus ja rahoitustarkastus kävivät vaalien jälkeen keskenään painikisan, jonka tuloksena keskuspankille jaettiin inflaatiovahdin osa ja rahoitustarkastukselle, yhdessä S-merkkisen hallituksen kanssa, jäi rooli vastata kotitalouksien velkaantumisesta ja asuntomarkkinoista. Sosiaalidemokraattisessa ruotsalaisessa kulttuurissa ei uskota ihmisten itse osaavan päättää omista tuloistaan, veloistaan ja säästämisestä, vaan uskotaan viranomaisten ja poliitikkojen voivan paljon paremmin tietää, mihin kansalaisten taloudelliset rahkeet riittävät. Rahoitustarkastus päätti siis hallituksen tuella vuonna 2016, että asuntojen lainoihin liitetään pankkeja sitova ja lainoitusasteeseen perustuva pakollinen takaisinmaksukomponentti. Tämän uskottiin hillitsevän kotitalouksien velkaantumista. Kotitaloudet ovatkin lisänneet lainojen takaisinmaksuja, samalla kun velkaantuminen on edelleen lisääntynyt, joskin aiempaa hitaammin, ja seurauksena nuorten pääsy omistusasuntomarkkinoille on vaikeutunut huomattavasti. Alivuokralaisasuntojen vuokrat ovat nousseet sekä pimeillä että päivänvalon kestävillä markkinoilla kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa ja nyt vasemmistopoliitikot ovatkin alkaneet esittää ehdotuksia alivuokralaisasuntojen vuokrien entistä tiukemmaksi säännöstelemiseksi. Säännöstelyn aiheuttamia lieveilmiöitä kun täällä onnellisten ihmisten maassa parhaiten helpotetaan aivan oikein uudella säännöstelyllä. Rahoitustarkastus on huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta, mutta ei sano sanaakaan siitä, että kotitaloudet myös säästävät enemmän kuin koskaan ja yksityishenkilöiden varallisuusaste varallisuus miinus velat onkin ollut suunnilleen samalla tasolla, ja laskusuhdanteisesti, vuodesta Yksityishenkilöt ja perheet ovat siis onnistuneet omassa taloudellisessa suunnittelussaan erinomaisesti, muuttuvista säännöksistä huolimatta, ja nettovarallisuus on kasvanut. Mitä markkinapsykologia tähän kuuluu? Siten, että kesään 2017 asti asuntomarkkinat toimivat erinomaisesti. Asuntoja tuotettiin markkinoiden tarpeisiin, eivätkä asuntokuluttajat nähneet pilviä taivaalla. Mitä tapahtui elokuussa? Koulujen alkamisen aikaan päättivät maan kolme suurinta sanomalehteä kirjoittaa päivittäin huolestuneita artikkeleja siitä, miten tulossa olevat uudet säännökset tulevat vaikuttamaan juuri sinun lainoihisi ja sinun perheesi talouteen. Rahoitustarkastus ilmoitti esittävänsä hallitukselle uutta kolmen prosentin pakollista takaisinmaksukomponenttia lainanottajille, joiden laina lainanottohetkellä ylittäisi 4,5-kertaisesti talouden yhteenlasketun bruttotulon. Lehdet kirjoittivat tuomioajan artikkeleja, kuluttajat markkinat pelästyivät, asuntojen osto pysähtyi, asuntotuottajien osakekurssit romahtivat, lehdet kirjoittuvat vielä lisää, professorit kirjoittivat kolumneja siitä, kuinka asuntokuplan puhkeaminen on markkinoille hyväksi ja kuluttajat pelästyivät vielä enemmän. Pankit allokoivat kiinteistötuotantolainat reippaasti muille kategorioille ja tuotanto vähenee entisestään. Mitä tapahtuu nyt? Rahoitustarkastus on lähettänyt esityksensä hallitukselle, joka tuskin tulevia vaaleja silmällä pitäen uskaltaa tehdä poliittisesti tulenarkaa päätöstä, jota muut puolueet eivät tue. Asuntojen myynti on romahtanut rationaalisten kuluttajien ja pankkien odottaessa selkeitä pelisääntöjä. Inflaatio on laskenut odotetusta ja kruunun kurssi heikentynyt dramaattisesti parissa päivässä. Asuntotuotantoyritykset ovat ilmoittaneet lykkäävänsä useita 2018 vuoden suunniteltuja projektien aloituksia tulevaisuuteen. Mitä sellaista on tapahtunut makrosuhdanteessa, kansantalouden perusteissa ja muiden taloudellisen päätöksenteon ja analyysin pilareissa, joka tukisi asuntomarkkinoiden äkillistä käännöstä? Vastaus on: ei mitään. Kaikki tapahtunut on puhdasta markkinapsykologiaa. Mahdollisia huonoja uutisia on tulitettu rahoitustarkastuksen, valtionpankin ja toimittajien yhteistyöllä markkinoille siihen asti, että uhasta on tulossa todellisuutta pelästyneiden kuluttajien toimesta. Jos ostaja uskoo saavansa saman asunnon halvemmalla puolen vuoden päästä, rationaalinen ostaja odottaa ostopäätöksen tekoa. Asuntojen myynti romahtaa, tuottajat lopettavat rakentamisen, balttialaiset rakennusmiehet saavat muuttaa takaisin kotiin, kotitalouksien tulevaisuudenusko ja kulutus vähenee, säästäminen kasvaa, ja nuorten pääsy asuntomarkkinoille vaikeutuu entisestään. Tarpeeksi kun säännellään, voimme jopa saada aikaan ihan oman suhdannenotkahduksen samaan aikaan, kun muut OECD-maat Suomi mukaan lukien porskuttavat tulevaan nousuun. MAANKÄYTTÖ

36 Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehittyminen Huom. Graafit kuvaavat vain hintakehitystä eli todelliset hinnat eivät ole olleet samalla tasolla Syyskuussa 2017 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli ja muualla Suomessa euroa. HYVÄÄ VÄLITYSTAPAA Teksti ja kuvat Ari Laitala PÄIVITTÄMÄSSÄ Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton järjestämään Hyvän Välitystavan Päivään osallistui kolmisensataa alan ammattilaista. Vilkkaasti keskustelevassa ja sisältörikkaassa päivässä pohdittiin niin sähköisiä panttikirjakäytäntöjä, keinoälyä kuin muitakin alan muutosvoimia. Kaiken taustalla tuntui varsin konkreettisena kysymys siitä, miten lisätä asiakkaan kokemaa arvoa? Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila tiivistää avauspuheenvuoronsa alan trendeihin. Digitalisaation eteneminen on itsestäänselvyys, joka tuo alalle uusia liiketoimintamalleja mutta mahdollistaa myös olemassa olevien tehostumisen. Myös säädösympäristössä tapahtuu. Tämä kaikki kiteytyy kasvavaan koulutustarpeeseen. Koulutustarjonnan uusin tulokas on Kiinteistöliiketoiminnan Korkeakouludiplomikoulutus, jota käynnistyi vain muutama viikko sitten Jyväskylän (JAMK) ja Oulun ammattikorkeakouluissa (OAMK). Sanna Suni (Kiinteistömaailma Oy) puhuu ostotoimeksiantosopimuksista, joka on nyt uutena osiona lisätty Hyvän Välitystavan ohjeeseen. Yksityiskohtana mainittakoon tilanne, jossa ostotoimeksiannon tekijä voi joutua tilanteeseen, jossa asunto-osakeyhtiössä käytetään (mahdollista) oikeutta osakkeen lunastukseen. Välittäjä on tällöinkin oikeutettu palkkioon, vaikka ostotoimeksiannon tekijä ei kohdetta saisikaan. 36 MAANKÄYTTÖ

37 Kati Piilo (OP) kertoi ajankohtaisen tilanteen panttikirjauudistukseen liittyen. Tätä luettaessa pankeissa vakuutena olevien panttikirjojen ns. massakonversion pitäisi olla valmis eli paperisista panttikirjoista pitäisi nyt olla olemassa myös sähköiset versiot. Verkkoanalytiikkaan perehtynyt tutkija Jenna Oldenburg kertoi kiinteistönvälitysalan digimarkkinointia koskevista löydöksistään. KIRA-digi ohjelman digipäällikkö Teemu Lehtinen kertoo jälleen kerran, miten digitalisaatio alustatalous etunenässä muuttaa lopulta nekin liiketoimintaympäristöt, jotka eivät vielä ole muuttuneet. Monien mieltä tuntui askarruttavan uuden blok.ai-toimijan konsepti, jossa välityspalkkio on puserrettu alle prosenttiin. Projektipäällikkö Mikko Hämäläinen hahmottelee sitä, millaiseen tekemiseen keinoäly voisi taipua kiinteistönvälitysbusineksessa. MAANKÄYTTÖ

38 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA KORKEUSSUHTEIDEN tietäminen ja hallitseminen on kovin tärkeää monissa asioissa. Korkeuttahan mitataan latalla ja vaaituskojeella, ellei sitten käytetä muita temppuja kuten vaikka vesiletkua. Vanhassa kirjallisuudessa puhutaan vaakitsemisesta. Sana tullee sanasta vaaka ja joku on kai sen taivuttanut k:ta sisältäväksi. Jossain vaiheessa, perimätiedon mukaan, joku oivalsi 1950-luvun lopun aikoihin, että sana taipuukin ilman k:ta eli alettiin vaaita. No, korkeuseroja alkoi Suomessa kaivata 1890-luvulla ilmeisesti oikein tosissaan silloinen Tie- ja vesirakennuslaitos, koska sen toimesta toteutettiin vuosina Suomen ensimmäinen tarkkavaaitus, jossa mitatut korkeusarvot saivat tunnukseen NN (normaali nolla). Tämä tarkkavaaitusrupeama käynnistettiin Helsingin kaupungin alueella olevalta Katajanokan laiturissa olevasta vedenkorkeusmittarista ottamalla siitä keskiveden korkeuden kohta. Suomen toisen tarkkavaaituksen verkko ja kappale tarkkavaaituslattaa. KORKEUS Seuraavan eli toisen valtakunnallisen tarkkavaaitusverkon mittauksen (kuva) toteutti Geodeettinen laitos vuosina Se sai nimekseen N43. Tarkkuus on luokkaa 1 mm/km. Seuraava mittausrupeama, jonka tuloksena saatiin N60- nimellä kulkevat korkeusarvot, oli tiettävästi pääosin matemaattinen harjoitus. Viimeisin valtakunnallisen tarkkavaaitusverkon mittaus tehtiin vuosina ja sen arvot ovat saaneet nimekseen N2000. Vaaitusverkkojen uusintamittausten perustana on paitsi verkon laajentaminen myös tämä maan kohoaminen, joka on vähän erilainen eri puolilla Suomea. Tarkkavaaitukseen on ihan omia isompia vaaituslaitteita järeällä kaukoputkella ja omilla tarkkavaaituslatoilla (kuva). Korkeutta tarvitaan paitsi tienrakentamisessa myös muussa rakentamisessa. Rakennuspaikoilla käytetään ns. insinöörivaaituskojeita ja senttijaolla olevia lattoja. Ennen kun uusien kaava-alueiden rakentaminen aloitetaan, tuodaan sinne paitsi monikulmio- myös korkeuskiintopisteverkko. Pisteverkon voi tasoittaa verkkotasoituksena, johon saakin upotettua sopivasti pienemmät mittavirheet. Vasta karkeat virheet puskevat esille. Kun tontille halutaan rakentaa, pitää hakea rakennuslupa. Lupahakemukseen kuuluu ns. rakennuslupakartta, johon lisätään rakennusvalvonnan antama tonttikorkeus, jossa on huomioitu katukorkeus ja naapurikiinteistön taso. Kun rakentaminen aloitetaan, joutuu rakentaja tilaamaan kaava-alueilla rakennuksen sijaintimerkinnän ja korkeustiedon. Korkeus tuodaan tontille aloittamalla vaaitus lähellä olevasta korkeuskiintopisteestä (korkopolla) ja tuomalla korkeus tontille niin, että saatu korkeuslukema merkitään haluttuun paikkaa usein naulaamalla lankunpätkä johonkin. Siihen merkitään korkeuslukema. Vaaitus suljetaan sitten toiseen korkeuskiintopisteeseen, jotta tarkistus tulisi tehtyä. Ollessani vanhempi tieteenharjoittaja päätin mennä katsomaan maastoon, miten mittaporukka silloin vaaituksen suoritti. Työ käynnistettiin tunnetulta pollalta asettamalla siihen latta pystyyn. Vähän matkan päähän pystytettiin vaaituskoje, joka olikin itsetasaava ja kun lukema rekisteröitiin, niin se laski itsestään uuden korkeuden. Paperia ja kynää ei tarvittu. Kun ensimmäiset lukemat oli otettu, siirtyi lattamies kilpikonnan (latan alusta) ja latan kanssa uuteen paikkaan. Otettiin taas lukema ja sitten siirrettiin vaaituskojetta. Näin edettiin kohteeseen, merkittiin mitattu korkeus, ja jatkettiin toiselle pollalla, jotta mittaus saatiin suljettua. Kun mittaus oli viety loppuun, todettiin, että vaaitus oli sujunut ilman minkäänlaista sulkuvirhettä. Porukka totesi, että kun päällikkö oli paikalla, ei uskallettu tehdä virhettä. Jürgen Grönfors jurgronf gmail.com 38 MAANKÄYTTÖ

39 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN SUOMEN MAANMITTARI-YHDISTYKSEN AIKA- KAUSKIRJASSA kertoo nimimerkki - i - s - n erikoisesta toimitusvelvoitteesta ja sen kustannusten laskutusongelmista: Kihlakunnan oikeudessa oli vireillä riita laittomasta kalastuksesta eräässä meren lahdelmassa. Ne kyläkunnat, joiden kalavesi oli lahdelman pohjassa syyttivät lahden suulla kalastelevia siitä, että nämät kalanpyydyksillään sulkivat valtaväylät niissä salmissa, jotka ovat lahden suulla, ja siten estävät kalain nousun kantajien kalavesiin. Kantajia ja vastaajia oli kumpiakin koko joukko. Saadakseen tarkan käsityksen riidan laadusta, määräsi Kihlakunnan oikeus kantajat vissin ajan kuluessa toimituttamaan maamittarin katselmuksen, jossa oikeuden kuulustelemien todistajien johdolla,-joiden katselmuksessa tulee olla läsnä, on tarkasti kartalle merkittävä, missä kunkin vastaajan pyydykset ovat olleet laskettuina; ja olisi kartalle, jonka tulee käsittää koko kysymyksenalainen seutu, myöskin salmien leveys ja niiden etäisyys mannermaasta merkittävä. Kun asiaa oli jonkin aikaa veivattu saatiin sitten maanmittari paikalle. Tämä alkoi selvittää ongelmaa: Toimitusmaamittari selitti sentähden, että näin ollen koko riidan-alaisesta meren lahdelmasta oli tehtävä vesimitannollinen eli hydrograafinen kartta, joka tulisi hyvin kalliiksi; mutta kantajat, jotka tästä ainakin voivat tulla siihen luuloon että vesimitannollinen kartta oli välttämätön riidan jatkamiseksi Kihlakunnan oikeudessa, ilmoittivat asiansa olevan siksi tärkeän, että se kannatti suuriakin kustannuksia; ja tähän nojautuen toimitusmaamittari ryhtyi vesimittauksiin saadakseen selville pohjamuodostukset ja syvyysjuovat kysymyksessä olevan merenlahdelman pohjassa, joista asialliset kokouksessa olivat laajalta puhuneet. Tähän toimitukseen meni toimitusmaamittarilta paitsi niitä päiviä kaikkiaan 35½ jotka hän käytti itse mittauksiin toimituspaikalla, kokonaista 90 päivää, joista tulevan palkkion hän jakoi sekä toimitukseen hakijain että näiden ilmoittamien vastaajien kesken sen hyödyn mukaan, joka kullakin toimituksesta olisi toimitusmiesten tekemän suhdeluvun mukaan, huolimatta siitä, että vastaajat kaikin voimin kielsivät saaneensa toimituksesta mitään hyötyä ja siis myöskin kieltäytyivät ottamasta kustannuksiin osaa. Että hyöty toimituksesta siten kuin se tällä kertaa voitiin valmistaa oli jokseenkin pieni, olemme edellisessä jo koettanut osoittaa; mutta siitä huolimatta maanmittausrevisioni myöskin tuomitsi maamittarille hänen vaatimansa palkkion, vähennettynä Pennsylvanian pääkaupunki Harrisburg tuhoutui tulipalossa Oscar Wilde vapautettiin vankilasta Cyrano de Bergerac -näytelmän kantaesitys oli Pariisissa VUONNA 1897 KUMMA TOIMITUS JA PALKKIO 10 päivän palkkiolla, asiallisten maksettavaksi siinä suhteessa kuin maamittari oli vaatinut, vaikka suurin osa vastaajiksi haastettavista oli revisionissa muistuttamassa laskua vastaan, että se on liian korkea ja että he eivät saata ottaa osaa sen maksamiseen. Tästä maanmittausrevisionin päätöksestä valitti taas joukko vastaajiksi haastettavia Keisarilliselle Majesteetille pyytäen päästä ottamasta osaa laskun maksamiseen; mutta vaikka Maanmittauksen Ylihallitus, jonka alamaista lausuntoa asiassa vaadittiin, lienee katsonut laskua liian korkeaksi niin että siitä olisi pitänyt vähentää kokonaista 50 päivän palkkio, ei Keisarillisen Senaatin päätöksessä kuitenkaan anneta mitään lausuntoa laskun suuruudesta, vaan vapautetaan ainoastaan valittajat, koska he eivät ole hakeneet maanmittaustoimitusta, ottamasta sen maksamiseen osaa; kuitenkin oikeutetaan kantajat pääasian yhteydessä Kihlakunnan oikeudessa hakemaan valittajien määräämistä kustannuksien suorittamiseen osaa ottamaan. Kun tämä toimitus siis tuli asianomaisille maksamaan paitsi ajanhukkaa ja apuripäivätöitä yli puolentoista tuhatta markkaa ja.hyöty toimituksesta lopullisesti supistui jokseenkin niukaksi, kehoittaisimme maamittareita ennenkun he ainoastaan maanomistajien myönnytyksen nojalla ja luottaen näiden ilmoituksiin ryhtyvät niin laajaperäisiin ja kalliisiin töihin kuin ylempänä kerrottu, tarkasti ottamaan selkoa todellisesta asianlaidasta ja punnitsemaan vakavasti mikä hyöty työstä saattaa olla sekä onko se varsin välttämätön omistusoikeuden selvittämiseksi tai muuten sen seikan ratkaisemiseksi, josta kulloinkin on kysymys. Palkkiolaskelman käsittelystä suivaantui nimimerkki Työskentelevä ja laatii asiasta pitkän protestikirjoituksen todeten mm.: Olkoonpa tämä asia jo liiaksikin tätä ennen kirjoittelemalla ja etenkin puhumalla kulutettu, niin en malta jättää vastaamatta aikakauskirjan viime numerossa löytyvään kirjoitukseen palkkiolaskuistamme, ja sen johdosta otan nyt vieläkin puheeksi työskentelevien maamittarien vaikean, miltei aivan turvattoman taloudellisen aseman. Samaa asiaa on eräs lähettäjä nimimerkillä - e - e vuosia sitten kosketellut tämän aikakauskirjan 1:ssa vuosikerrassa, vihko n:o 4, sivut 137 ja 138, ja luulen minä että useammat nuoremmat maamittarit ovat hänen kanssaan yhtä mieltä, vaan ikävää kyllä, vanhemmat ja mahtavammat ovat kaiketi joko unohtaneet nuoruutensa kokemukset tältä alalta, tahi tottuneet oleviin oloihin, nöyrtyen hyväksymään niitä sellaisina kuin ne ovat ainakaan ei ole moneen aikaan huomattu minkäänlaista yritystä maamittarikunnan palkkaussuhteitten parantamiseen. Nimim. - i - s - n näkyy luulevan reviisorien joskus ehkä käyttämän mielivallan korjautuvan siten, että lopullisesti kaikki palkkiolaskumme vielä tulevat Maam. ylihallituksen tarkastettavaksi, vaan ei näy ollenkaan huomaavan ettei sielläkään tarkastajina saata löytyä aivan erhettymättömiä miehiä, ja että siellä sattuva mielivaltainen käsitys on sitä kipeämmältä tuntuva epäkohta kun ei siellä annetusta lausunnosta seurauksineen saa valittaakaan. Tämä Ylihallituksen oikeus palkkiolaskumme lopulliseen tarkastamiseen nähden ennen kun ne voittavat lain voiman ja jota nimim. - i - s - n pitää niin oivallisena, näyttää viime vuosikymmenellä tulleen yhä perinpohjaisemmaksi. Mikäli luulen tietäväni, on tosin tämmöinen lopullinen tarkastus vuosittain toimitettu ennenkin, vaan tarkoitti ennen ainoastaan debiteerauksen periaatteita, jolloin se vaikutti muutoksia ainoastaan jos joku suurempi virhe tahi aivan väärä käsitys oli jäänyt revisorilta huomaamatta. Jos nyt noudatettava järjestelmä vieläkin tulee pysytettäväksi, tahdon ainoastaan nimim. - i - s - n:ille valistaa eiköhän tuommoinen joka haaralta meitä vastaan osoitettu epäluulo ja meidän turvaton taloudellinen asemamme vaikuttane virkakunnan yleiselle arvolle alentavasti ja siten turmelee asiaa paljoa enemmän kuin ne epäkohdat palkkiolaskujen laatimisessa ja tarkastamisessa, joista ei näytä voitavan päästä seikkaperäisiäkään ohjesääntöjä antamalla reviisoreille joka kerta kun ne lähetetään matkoille lakia käyttämään kolmekertaisesti suojeltuin maanomistajain ja kenties vieläkin liian vähällä ankaruudella kohdeltujen maamittarien välillä? Jürgen Grönfors jurgronf gmail.com MAANKÄYTTÖ

40 VETURIMIEHEN YLIMÄÄRÄINEN TULI ETEEN SEURAAVA TAPAUS. Matti oli käyttänyt pitkään venepaikkaa Jussin maalla, Veikon maan rajalla. Kun Matti halusi varmistaa venepaikkansa seuraavankin sukupolven hyväksi, hän teki Jussin kanssa rasitesopimuksen, haki sitten rasitetoimitusta, ja rasiteoikeus perustettiinkin. Veikkoa ei toimitukseen kutsuttu, ja siitä hän nyt valittaa. Onko hän asianosainen, olisiko pitänyt kutsua? Lienee tuttu juttu joillekin lukijoille. Niin kuin hyvin tiedetään, Kiinteistönmuodostamislain 17 mukaan asianosainen on se, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee. Se on tulkinnallisesti arka määrite erityisesti toimituksen tiedottamisen suhteen. Kokouksessa ei ole sitten ongelmaa, siellä kun asianosaiseksi taidetaan hyväksyä jokainen, joka paikalle tuli. Tiedottamisessa asianosaisten piiriä ei aina pystytä päättelemään, joskus pystytään vasta jatkokokousta varten, joskus vasta senkin jälkeen, joskus vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Rasitetoimituksessa asian tekee vielä enemmän epäselväksi KML säännös, jonka mukaan sopimusrasitteesta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa maanomistajalle eikä vanhan rasiteoikeuden haltijalle ja heti seuraavassa :ssä, ettei kenellekään. Mitähän se lainsäätäjä on tuolla tarkoittanut? Onko se tarkoittanut rajoittaa asianosaisten piiriä yleiseen määritelmään verrattuna vaiko vain tähdentää, että nämä nyt ainakin ovat asianosaisia? Vai onko vain niin, ettei käsillä ollut riittävästi tarkistuslukijoita, jotka olisivat huomauttaneet säännösten keskinäisestä epäjohdonmukaisuudesta. Jos asia Korkeimpaan oikeuteen joskus menee, niin Veturimiehen valistuneen arvauksen mukaan KKO:n kanta tulee olemaan se, ettei tässä asianosaisten piiriä rajoiteta. Veturimiehen perustelu on yksinkertainen: se mikä ei ole loogista, ei ole yleensä myöskään oikein. Eikä tässä vielä kaikki. Katsotaan rasitetoimituksen isoveljen tai isosiskon (nykyisin pitää olla tarkkana näissä tasa-arvokysymyksissä) eli yksityistietoimituksen vastaavia säännöksiä. Sen asianosaisuus- ja tiedottamissäännökset ovat asiallisesti samanlaiset kuin pikkusiskolla tai -veljellä (vaihdoin sukupuolijärjestyksen, kun nykyisin pitää VÄLILLÄ VÄHÄN LAKIAKIN olla tarkkana näissä tasa-arvokysymyksissä). Pienet sanamuotoerot johtunevat vain siitä, mitä pykäliä kirjoittavan hallitussihteerin rytmikorva kulloinkin sanoi. Lain sisältä löytyy lisäksi samanlainen ongelmanasettelu kuin Matin, Jussin ja Veikon tapauksessa KML:ssa. Laista löytyy nimittäin useampia säännöksiä, alusta lukien heti 9.1, 9a.1 ja 10.1 :t, jotka näyttäisivät rajaavan haitan harkinnan yleistä määritelmää suppeammin vain palvelevaan kiinteistöön ja entisiin tienkäyttäjiin. Eli ettäkö tiestä kymmenen metrin päässä olevan omakotitalon omistaja ei olisi asianosainen, vaikka tien liikenne lisääntyy moninkertaiseksi uuden kallionmurskaamon takia? Eikä tässä vielä kaikki. Yksityistielain 8 :ää muutettiin vuonna 2000 sellaiseen muotoon, ettei tieoikeuden perustamisesta (jota se säännös vain koskee) saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle. Muutos tehtiin kuulemma sen vuoksi, että rajanaapuritkin tulisivat asianosaisuuden piiriin. Veturimies suvaitsee epäillä tällaisen tulkinnan tarpeellisuutta. Vai väittääkö joku, että ilman tätä säännöstä rajanaapuri ei olisi asianosainen edellisen kappaleen murskaamo-tapauksessa tai että hän nyt on aina asianosainen siitä riippumatta, koskeeko asia häntä vähääkään? Metsässä voi aina olla kysymys rajanaapurin puiden kärsimisestä, mutta entä pellolla, jos tie tehdään raja-ojan varteen? Lain 8, samoin kuin 7.1 :n millekään kiinteistölle ovat kauniita julistuksia, toimitusinsinöörin viran puolesta huomioon otettavia säännöksiä. Ne voivat tuoda jollekin asianosaisen aseman, mutta ei ole mitään tarvetta siihen, että ne menisivät yleisen asianosaismääritelmän ohi. Moni lukija sanoo nyt, että kyllä isot herrat tietävät. Eivät ne aina tiedä. Veturimies on vuosia sitten kirjoittanut kokonaisen pakinan menneiden aikojen järjettömyyksistä. Toistettakoon tässä niistä vain se, että puustotili tehtiin vielä 70-luvulla aivan väärin silloin, kun peltoa ja metsää vaihdettiin keskenään. Ja että korkeakoulun professori huusi vimmoissaan, ettei halkomista voida koskaan tehdä raha-arvojen perusteella. Niin että älkää tulko Veturimiehelle sanomaan mitään herrojen kaikkitietävyydestä. Palataan vielä siihen väitteeseen, että rajanaapuri olisi aina yksityistietoimituksen asianosainen. Eräässä tapauksessa kaksi isäntää sopi keskenään, että he rakentavat yhteisen metsätien toisen maalle, sen rajalle. Kun toimitusta tehtiin, rajanaapuri vastusti. Isännät sanoivat silloin, että ellei tieoikeutta perusteta tähän, niin tähän me sen tiemme kuitenkin teemme ja tässä sitä käytämme. Mitä siihen sanomaan? Joku ristiriita tässä on. Tässä oli kaikki. Kun Veturimiehen pakinoiden tarkoituksena on ollut silloin tällöin antaa eväitä nuorisolle nousevalle, niin miksi puutun tällaiseen yksittäiseen lain yksityiskohtaan? No siksi, että olkoon se esimerkki lain tulkitsemisen hienosyisyydestä, siitä, että pitää kyetä menemään sanamuotoja syvemmälle. Laissa voi olla ratkaisevaa sekin, erotetaanko lauseen osat ja- vai sekä-sanalla. Oikeustieteellistä kirjallisuutta lukemalla huomaa, kuinka hienosyistä tulkinta voi olla. Jos joku osaava lakimies tämänkin lukisi, niin hän löytäisi kymmenen näkökohtaa, jotka tästä puuttuvat. VETURIMIES 40 MAANKÄYTTÖ

41 YMPÄRISTÖN-SUO- YMPÄRIS- LUONTO TÖN-SUOJELU UUTISIA 2,5 MILJOONAA PANTTIKIRJAA ON SÄHKÖISTETTY Arviolta 95 prosenttia pankkien hallussa olevista panttikirjoista, eli noin kappaletta, on nyt muunnettu sähköiseen muotoon mittavassa massa-ajossa Maanmittauslaitoksessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa on nyt reilut 2,7 miljoonaa sähköistä panttikirjaa, joista jokaiselle on merkitty saaja rekisteriin. Muunnostyö jatkuu vielä vuoden 2018 aikana, jolloin pankit toimittavat vielä täsmennyksiä panttikirjojen luetteloon. Muutos ei vaadi toimenpiteitä kiinteistön omistajilta tai isännöitsijöiltä. Kotona tai tallelokerossa säilytettäviä kirjallisia panttikirjoja ei saa tuhota itse, sillä ne ovat edelleen voimassa. Ne käyvät uuden velan vakuudeksi aina vuoden 2019 loppuun asti, minkä jälkeen ne voidaan muuttaa hakemuksesta sähköisiksi kiinnitykseen kohdistuvien muutosten yhteydessä. Jatkossa panttikirjoja voidaan siirtää sähköisesti siten, että tieto panttikirjan saajasta pysyy ajan tasalla. Panttikirja on myös helppo löytää ja se pysyy tallessa, sillä se on Maanmittauslaitoksen sähköisessä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä. PAIKKATIETOKESKUS MITTASI PAINOVOIMAA KIINASSA Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat Mirjam Bilker-Koivula ja Jyri Näränen osallistuivat absoluuttigravimetrien kansainväliseen vertailukampanjaan Kiinan metrologian instituutin NIM:in painovoimalaboratoriossa Changpingissä. Paikkatietokeskuksella on Pohjois- Euroopan ainoa metrologinen eli mittanormaalikäytössä oleva gravimetri. Laite on niin tarkka, että ainoa tapa kalibroida se ovat mittauskampanjat, joissa vastaavilla laitteilla mitataan samassa paikassa ja mitattuja painovoima-arvoja verrataan keskenään. Vertailuun osallistui 35 gravimetria eli painovoimaa mittaavaa laitetta ympäri maailman. Kansainvälisiä metrologisia kampanjoita järjestetään kerran neljässä vuodessa. ENSIMMÄINEN KANSAINVÄLINEN MAISEMAPÄIVÄ Euroopan neuvoston aloitteesta vietettiin ensimmäistä kansainvälistä maisemapäivää. Merkkipäivää juhlittiin kaikissa Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen kuuluvissa maissa. Maisemapäivän yhteydessä halutaan kiinnittää huomiota siihen, miten maisemat ovat olennainen osa kaikkien kansalaisten elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Maiseman vaalimisessa kunnilla ja muilla paikallisilla viranomaisilla on tärkeä rooli. Euroopan neuvoston tarkoituksena on vakiinnuttaa maisemapäivä vuosittain lokakuun 20. päivänä toistuvaksi perinteeksi. Tapio Heikkilä / ympäristöministeriö SUOMEN YMPÄRISTÖ Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset Atte Moilanen ja Janne S. Kotiaho YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TUORE KÄSIKIRJA TUKEMAAN LUONTOON KOHDISTUVIEN HAITTOJEN HYVITTÄMISTÄ Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan luontoympäristöä vahingoittavan hankkeen tai toiminnan aiheuttamien ekologisten haittojen hyvittämistä elinympäristöjä ennallistamalla tai suojelutoiminnalla. Ekologisessa kompensaatiossa luontoa heikentävä taho hyvittää aiheuttamansa heikennyksen. Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Atte Moilasen ja Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon laatima ympäristöministeriön Suomen ympäristö -sar jassa julkaistu Ekologisen kompensaa tion määrittämisen tärkeät operatiiviset pää tök set tar joaa ensi kertaa Suomessa yhtenäisen ja jäsennellyn kokonaiskatsauksen ekologisen kom pensaation ja hyvitysten käsitteistä, pro sesseista, riskeistä ja periaatteista. Suomessa hyvityksiä ei ole vielä otettu laajasti käyttöön ja aihepiirin suomenkielinen käsitteistökin on ollut jäsentymätöntä. Lisäksi ekologisessa kompensaatiossa välttämättömät haittojen ja hyötyjen määrittämiseen liittyvät operatiiviset päätökset ovat olleet varsin hajallaan. TIESITHÄN että Maankäytön web-sivustossa on ar tik kelikohtaiset PDFtiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen il mes ty neistä jutuista että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avain sanan ja vapaan sanahaun perusteella että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa että voit jakaa sisältöä sosiaalisessa mediassa Käy tutustumassa: MAANKÄYTTÖ

42 UUTISIA Tavallinen taustakartta ja selkokartta Karttapaikan käyttöliittymässä. SELKOKARTAT KÄYTTÖÖN SUOMI.FISSÄ JA YLEISIMMISSÄ KARTTAPALVELUISSA Maanmittauslaitos ja Väestörekisterikeskus ovat toteuttaneet selkokartan osana Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa. Kartta on keskeinen osa juuri uudistettua Suomi.fi-verkkopalvelua. Selkokartoissa ei ole kyse näkövammaisten käyttämistä 3D-kohokartoista, vaan uusi kartta on verkkoympäristössä avuksi heikkonäköisille ja niille, joiden kognitiiviset kyvyt ovat alentuneet. Selkokartta on käytössä myös Suomi. fi-kartoissa. Suomi.fi-kartat tarjoaa julkis- TUTKIMUSLAITOSTEN YHTEEN LIITTYMÄ TULANET KÄYNNISTÄÄ TOIMINTANSA Tulanet on yhteistyöelin, joka vahvistaa valtion tutkimuslaitosten roolia tiede- ja tutkimuspolitiikassa. Sen tarkoituksena on myös edistää poikkitieteellistä tutkimusta ja vahvistaa päätöksentekoa tukevaa asiantuntijatyötä. Lisäksi Tulanetin odotetaan edistävän tutkimuslaitosten yhteistyötä korkeakoulujen, elinkeinoelämän, valtion hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Tulanet-yhteenliittymän puheenjohtajaksi on valittu Ilmatieteen laitoksen hallinnolle keskitetyn palvelun karttojen ja paikkatietojen hyödyntämiseen. Määritellyn karttakäyttöliittymän voi upottaa verkkosivuille tai sitä voi hyödyntää asiointipalvelun karttakomponenttina. Ensisijaiseksi kartaksi palvelussa tarjotaan selkokarttaa, mutta halutessaan palvelun tuottaja tai sivuilla kävijä voi valita käyttöönsä myös muun taustakartan. Suomi.fi:n lisäksi Selkokartta on lisätty Maanmittauslaitoksen Karttapaikalle, Paikkatietoikkunaan ja Karttakuvapalveluun. pääjohtaja Juhani Damski. Hänen toimikautensa on yksivuotinen. Tulanet-yhteenliittymän muodostavat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE, Säteilyturvakeskus (STUK), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL). ARKKI-HANKKEELLA PAREMPAA PAIKKATIETOA ARKTISILTA ALUEILTA ARKKI-hanke kartoittaa satelliittinavigoinnin ja paikkatietosovellusten haasteita arktisilla alueilla ja etsii niihin ratkaisuja. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteinen hanke alkoi lokakuussa Satelliittinavigointi on usein eri kuljetusmuotojen tukipilari ja siihen perustuva älyliikenne lisääntyy kaikissa liikennemuodoissa. Sen lisäksi arktisilla alueilla on muitakin kasvussa olevia paikkatiedon tarvitsijoita, kuten esim. kaivostoiminta, rakennusteollisuus ja monenlaiset mobiilipalvelut ja -sovellukset. Suomen ja monen muun arktisen alueen maan haasteena kuitenkin on mm. satelliittinavigointijärjestelmien epätasainen kattavuus, heikot viestintäyhteydet ja epätarkat kartat, mikä hidastaa erityisesti autonomisen liikenteen tehokasta käyttöönottoa. Nämä haasteet eivät rajoitu vain napapiirin alueelle, vaan koskevat myös esim. Perämerta. Suomi aikoo Arktisen neuvoston pu heenjohtajuuden aikana keskittyä voimakkaasti arktisen alueen viestintävalmiuksien parantamiseen ja meriliikenteen tukipalveluihin, joilla on läheiset yhteydet navigointiin ja paikkatietoon. MAANMITTAUSALAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN APURAHAT 2018 Hakemukset on toimitettava viimeistään säätiön asiamiehelle, joka myös vastaa apurahoihin liittyviin kysymyksiin ja myy adresseja säätiön puolesta: Lauri Hämäläinen lauri.a.hamalainen aalto.fi Otaranta 8 A 13, Espoo puh Maanmittausalan edistämissäätiö tukee apurahoin maanmittausalaan liittyvää yleishyödyllistä tiedotus-, julkaisu- ja valistustyötä. Säätiö ei kuitenkaan myönnä toiminta-avustuksia eikä apurahoja perustutkinnoille. Vuosina Maanmittausalan edistämissäätiö on myöntänyt apurahoja yhteensä Lähes puolet apurahoista on myönnetty väitöskirjojen tukemiseen. Myöskin alan oppikirjoja ja julkaisutyötä on tuettu. Säätiö on myös tukenut apurahoin vähemmässä määrin muuta alan valistustyötä ja toimintaa. Tue säätiön toimintaa, muista säätiötä lahjoituksilla ja testamenteilla. Lisätietoja säätiön puheenjohtajalta: Erik Lönnfeldt, erik.lonnfeldt iki.fi, Ankkurinvarsi 3B, Espoo, MAANKÄYTTÖ

43 YRITYSUUTISIA DIMENTEQ DIMENTEQ KEHITTÄÄ OSKARI-KARTTAKÄYTTÖLIITTYMÄÄN UUSIA TOIMINNALLISUUKSIA pisessä yhteistyönä toteutetussa hankinnassa. Meillä on kaikilla vahva yhteinen intressi toiminnallisuuden kehittämiseen. Hankinnan suunnittelu ja edistäminen yhdessä näiden toimijoiden kanssa on ollut tosi mukavaa, kertoo Museoviraston paikkatietoasiantuntija Minna Ryyppö. Toiminnallisuuden lähdekoodi tulee avoimesti saataville, jolloin se hyödyttää kaikkia Oskari-kirjaston käyttäjiä. istock bygermina Dimenteq kehittää Oskari-kirjastoon hierarkkisen karttatasovalikon. Oskari on avoimen lähdekoodin ohjelmistopaketti karttapalvelualustan toteuttamiseen. Karttatasovalikoiden hierarkkisella rakenteella helpotetaan aineistojen jäsentelyä. Työ tilataan usean organisaation yhteishankintana, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Museovirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä Suomen ympäristökeskus. Museovirasto oli nyt ensimmäistä kertaa mukana tämän tyyp- Lisätietoja: GEOTRIM TRIMBLELTÄ TEHOKAS U UTUUS: T10-MAASTOTABLETTI Intergeossa julkaistu Trimble T10 on kestävä, erittäin suorituskykyinen maastotabletti maanmittausja paikkatietosovelluksiin. Trimble T10 tarjoaa kannettavien tietokoneiden laskentatehon tablettikoossa. T10 soveltuu suurien tietoerien, kuten pistepilvien, kuvien ja karttojen käsittelyyn. Laitteen alustana on Windows 10 ja se sisältää tehokkaan Intel 6th Generation Core i7 -prosessorin, joten T10:llä voi käsitellä vaivattomasti maasto- ja toimistosovelluksia, mm. Trimble Accessin TerraFlexin ja Trimble Business Centerin dataa. Tabletissa on auringon valossa helposti luettava 10,1 tuuman näyttö, IP65-suojaus, sisäänrakennettu GNSS-vastaanotin reaaliaikaista tarkkuutta varten sekä integroidut langattomat yhteydet, mm. WiFi ja 4G LTE sekä Cirronet-radio kontrolloimaan Trimblen S-sarjan takymetrejä ja Trimble SX10 -keilaintakymetriä. Vakioakun lisäksi voi valita lennossa vaihdettavat pitkäkestoiset Li-Ion akut. Saatavilla on kolme mallia, jotka kaikki tukevat GPS, GLONASS ja BeiDousatelliittikonstellaatioita sekä SBASjärjestelmää. Lisätietoja: toivottaa lukijoilleen Lämmintä Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta 2018! DU VISSTE VÄL att på Maankäyttös webbsidor kan du läsa i PDF-format alla artiklar som publicerats i tidskriften sedan år 2000 att du kan hitta artiklar genom att ange titel, skribentnamn, nyckelord eller ord som förekommer i texten dela artiklar i social media Maankäyttös artikeldatabas finns på webben under adress: MAANKÄYTTÖ

44 Translations by Karin Kolis RÉSUMÉ Ari Laitala: Even After a Hundred Years (Editorial) For centuries, the core of our profession has consisted of tasks related to changing the property division that is cadastral surveys. In 2017, we live in a new era, increasingly referred to as the Fourth Industrial Revolution. After the steam engine, electrification and computerization, now is the time when the key force of change is artificial intelligence. In the future, digital models of the physical world seem to be the system that many other information systems attach to. This will be the platform for many artificial intelligence activities, as well. Jürgen Grönfors: Land Surveying During the Finnish Independence Land surveying was already quite organized when Finland got independent in During the century of independence, a country that was fragmentally mapped has developed into an active actor in digital mapping as well as in international organisations for land surveyors. Over the years, a wide range of instruments and equipment have been developed for the needs of land surveying. Raivo Vallner and Pekka Lehtonen: The Amazing Story of Estonia From Scratch to Europe s Front Row Part 2 In the second part of the interview (first being published in the previous issue of Maankäyttö), the recently retired General Manager Raivo Vallner of the Estonian National Land Survey (Maa-amet) describes how the National Land Survey and the legislation were built after the Soviet occupation. Henrik Haggrén et al.: The New Master s Degree in Geoinformatics at Aalto University In recent years, there have been major changes in teaching at Aalto University s School of Engineering. These have also had a major impact on the teaching of Surveying Sciences. A new Bachelor s Degree Program was launched in autumn 2013 in the School of Engineering and is divided into three main subjects: Mechanical and Structural Engineering, Energy and Environmental Technology and Built Environment. Students apply separately to each main subject. The aim of the Bachelor s program is to have a program that gives a strong basis in natural science and technology, so that the student can continue to different Master s programs in their own school, university, or elsewhere. Juho-Pekka Virtanen, Arttu Julin, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, and Juha Hyyppä: Open Urban Models of the Future 3D urban models have been developed and applied already for more than ten years. The development has been influenced by the development of measurement technology and information systems, urban needs, and changes in practices in construction and infrastructure design. Multidisciplinary research and development are needed: in Finland the use of urban modelling has been particularly hampered by the lack of application development. Susanna Kari: A Good City Environment: Finnish Experiences and Wishes In June 2017, the Housing Fair and Ramboll conducted a survey that surveyed views and experiences of the urban environment. Almost 1,000 Finns answered the questionnaire. According to the results of the survey, a good urban environment is a busy centre of trade, culture and services. Based on the results, there is still much to be developed regarding the atmosphere and sense of community in residential areas. Loviisan kaupunki hakee vakituiseen virkaan kaupunkisuunnitteluosastolle Kiinteistöinsinööriä, joka toimii kiinteistönmuodostukseen liittyvissä tehtävissä ja kiinteistörekisterin pitäjänä. Koulutuksen osalta kelpoisuusehtona on maanmittausalan DI-tutkinto Maankäyttöinsinööriä, joka toimii monipuolisissa tonttimarkkinoinnin, maaomaisuuden hallinnan ja maapolitiikan tehtävissä Hakuaika päättyy klo Työ alkaa tai sopimuksen mukaan Lisätietoja: Tekninen lautakunta Loviisan kaupunki Lovisa stad Marika Ahlavuo, Matti Vaaja, and Hannu Hyyppä: Technology Exports to Japan Mapping Valuable Trees in the Mountains Finnish researchers on mobile laser scanning are internationally recognized thanks to their publications and innovations. The international career of Matti Vaaja, the new Professor of Digital Photogrammetry at Aalto University, began in September with a posting to Shinshu University in Japan. The collaboration focuses on forest mapping, especially on the technologies of individual tree interpretation. Japan also offers digital photogrammetry applications where Japan is far ahead of Finland. Ari Laitala: Updating Good Brokerage Practices On 11 June 2017, three hundred professionals attended the Fair Brokerage Day organized by the Central Federation of Finnish Real Estate Agencies. In a day filled with lively discussions and a lot of contents, electronic mortgage deeds, artificial intelligence, and other forces of change were discussed. A rather concrete question seemed to be behind it all: how do we increase the value that the customer experiences? 44 MAANKÄYTTÖ

45 ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET Trimnet VRS-palvelu Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSSlaitteet sekä laserkeilaimet Mobiilikartoitusjärjestelmät UAV-kartoituslennokkijärjestelmät Ohjelmistot Perintötie 2 c, Vantaa Puh , faksi info geotrim.fi, ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET PALVELUHAKEMISTO GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin Takymetrit ja laserkeilaimet Metrologian järjestelmät Ohjelmistot Keilaranta 8, Espoo Puh myynti.suomi leica-geosystems.com NAVDATA Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedonkeruuohjelmat Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat Eskolantie 1, Helsinki / Ilari Koskelo P , etunimi.sukunimi navdata.fi ILMAKUVAPALVELUT RIEGL laserskannausjärjestelmät RIEGL UAV-skannausjärjestelmät TOPCON kuvauslennokit ja skannerit SOKKIA GNSS, robottitakymetrit ja digitaalivaaituskojeet Mobiilimittaus- ja mallinnuskoulutus Kyöstinkuja 2, Helsinki Puh nordic geocenter.fi, ILMAKUVAPALVELUT NORDIC GEOCENTER GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneenohjausjärjestelmät ym. Myynti ja huolto Sarkatie 3 5, Vantaa Puh , faksi topgeo topgeo.fi, Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, Helsinki info.fi blomasa.com, KIINTEISTÖPALVELUT Ilmakuvaukset Ortokuvat ja digitaaliset kartat Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, Espoo Puh Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: Ilmakuvaukset ja viistokuvat Laserkeilaukset lentokoneesta, helikopterista ja autosta Digitaaliset kartat ja maastomallit Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi Karjalankatu 2, 4 kerros, Helsinki etunimi.sukunimi terratec.fi Kiinteistöarvioinnit, myös SOTE-kiinteistöt Asunto/yritysalueiden skenaariotarkastelut Kiinteistöstrategian suunnittelu Kiinteistöjen ja maa-alueiden kehittämisanalyysit Maapolitiikan konsultointi Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, Helsinki Puh , Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa VUOKRAMÖKKI Lemmenjoella MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n jäsenille 20%:n alennus listahinnasta. Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi MAANKÄYTTÖ

46 PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, Helsinki info.fi blomasa.com, PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin Heikki Karttunen puh etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, Helsinki Ohjelmistoja tulevaisuuden rakentamiseen Suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon kehitetyt Trimblen ohjelmistot. Olemme myös Autodeskin sertifioima jälleenmyyjä, kehittäjä ja kouluttaja. Meiltä löytyy lisäksi monipuolinen valikoima varusohjelmistoja. Klovinpellontie 1 3, Espoo Puh civilpoint civilpoint.fi Harava-palvelu ( Pihatie.fi-palvelu ( Asiakaskohtaiset ratkaisut Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti Dimenteq Oy Salorankatu 5 7, Salo puh , myynti dimenteq.fi PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Avoin ArcGIS-paikkatietoalusta maankäyttötoimialan ja yhdyskuntatekniikan työvälineiden ja prosessien digitalisointiin Ketterät käyttöönotot ja projektipalvelut, paikkatietoanalyysit, koulutus ja konsultointi, jatkuvat palvelut, TomTom ja muut aineistot Bertel Jungin aukio 3, Espoo Puh , info esri.fi, Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja työasemaympäristöihin Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut Geometrix Oy Pasilanraitio 9 B, Helsinki Puh , faksi geometrix geometrix.fi, GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen Mobiiliratkaisut paikkatiedon hallintaan Perintötie 2 c, Vantaa Puh , faksi info geotrim.fi, PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Opaskartat ja opastaulut InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä Krysp-, KuntaGML- ja Insipire-tuki Mobiilitoiminnot GPS-paikannuksella Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot Kauppurienkatu 33, OULU Puh. (08) , infokartta infokartta.fi, Toteutamme verkkotiedon hallintaa kokonaispalveluna aina sähköisistä omaisuudenhallintatyökaluista asiakkaan verkon suunnitteluun, kartoitukseen ja verkkotiedon ylläpitoon asti. Keypro Oy Horsmakuja 8 A 3, VANTAA keypro keypro.fi GPS/GNSS, GIS/DGPS Mobiilit kämmenmikrot maastoon Ohjelmistot Lisätietoa: Esa Wikman Keilaranta 8, Espoo Puh myynti.suomi leica-geosystems.com PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Louhi paikkatietoratkaisut pilvestä SitoGis-kuntarekisterijärjestelmä Oskari-toteutukset CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä Räätälöidyt järjestelmätoteutukset SITO, Tuulikuja 2, Espoo Puh etunimi.sukunimi sito.fi, Erdas ja Intergraph ohjelmistot ArcGIS räätälöinti Paikkatietoaineistojen hallinta Karttatuotteet T-Kartor, Timo Ikola Koronakatu 1 A, Espoo Puh timo.ikola t-kartor.com, Trimble Locus Trimble eservices Trimble Feedback Trimble Solutions Oy Metsänpojankuja 1, Espoo Mike von Wehrt, puh energy.publicadmin trimble.com kunnat.trimble.fi Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa 46 MAANKÄYTTÖ

47 PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Suomalaiset 3D-Win-ohjelmistot maanmittauksen ammattilaiselle. Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat, formaatinmuunnokset Maastomalli Tiensuunnittelu ja -rakennus Kairaukset Kielotie 14 B, Vantaa, (09) d 3d-system.fi. Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut Aineistot online-palveluna Pia Lähde-Lyytinen puh etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, Helsinki PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Kaikki paikkatietoon liittyvä yhdestä paikasta. IT-ratkaisut ja palvelut, joissa paikkatieto komponenttina Paikkatietoon liittyvät asiantuntijapalvelut ja konsultointi Ulkoistuspalvelut Sekä omat aineistot että välitysaineistot Atomitie 2, Helsinki Puh Opas- ja osoitekartat Internetkarttapalvelut Kaavayhdistelmät Koordinaatistomuunnokset ja muut aineistokäsittelyt Pakkamestarinkatu 3, Helsinki Puh Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi Maanmittaustoimitukset Lainhuudot ja kiinnitykset Kiinteistötietopalvelu Karttapaikka Avoimet aineistot Rajapintapalvelut asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Paikkatietokonsultointi AINO-aineistopalvelu Kuntien kantakartat ja kaavat HERE-aineistot OpenStreetMap-karttatuotteet Kaupunkimallit ja tietomallipalvelut Viranomaisaineistot käyttövalmiina SITO, Tuulikuja 2, Espoo Puh etunimi.sukunimi sito.fi, Ilmakuvaukset Ortokuvat ja digitaaliset kartat Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, Espoo Puh Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: Maalaserkeilaus Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus Rakennusten tietomallinnus (BIM) 3D-aluemallit Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista SmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, Vantaa Puh info smartgeo.fi, PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, ViherInfo, HautaInfo Paikkatietopalvelin YTCAD-ohjelmistot Sweco Ympäristö Oy, Uudenmaankatu 19 A, Turku, puh etunimi.sukunimi sweco.fi, Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö suunnittelussa Takymetri- ja GPS-mittaukset Pohjatutkimukset Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja kaukolämpöverkostojen suunnittelu Johtotietoverkostojen hallinta info terrasolid.fi, Tarjoamme hyvällä hinta-laatusuhteella: laadukkaat kartta-aineistot kätevät karttakäyttöliittymät vaivattomat paikkatietopalvelut sujuvat projektipalvelut Fifth Element A Trimble Company Puh , sales fifthelement.fi Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa PÄÄTOIMITTAJA Ari Laitala puh , ari.laitala TOIMITUSSIHTEERI Susanna Kari susanna.kari maankaytto.fi UUTISTOIMITTAJA Hanna Lauhkonen hanna.lauhkonen gmail.com ILMOITUSMYYNTI Pekka Lehtonen, puh , plehtonen1 maankaytto.fi elisanet.fi KUSTANTAJA Maankäyttö ry (Y-tunnus ). Lehti edustaa Suomen Maanmittausinsinöörien Liittoa (MIL) sekä Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opisto teknisten Liitto MAKLI a. TALOUS JA HALLINTO Toimisto: Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Riekkinen, Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, AALTO, toimisto maankaytto.fi Taloudenhoitaja Karin Kolis, taloudenhoitaja maankaytto.fi. ILMOITUSHINNAT mv väri Takakansi 1 500, 2 350, Sisäkannet 1 000, 1 650, Pääkirj. vieressä 1 000, 1 650, Koko sivu 800, 1 350, 1/2 sivua 500, 750, 1/4 sivua 400, 500, Liitteet Sopimuksen mukaan TILAUSHINNAT 50 /vsk kotimaahan, 60 /vsk Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 /vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 + postikulut. ILMESTYMISAIKATAULU ilmestyy jutut ilmoitukset 1/ / / / TOTEUTUS Ulkoasu ja taitto: Lagarto Arto Tenkanen & Jaana Jäntti puh , lagarto lagarto.fi Paino: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti Painos kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

48 UUTUUS: Trimble T10 maastotabletti Kannettavan tietokoneen tehokkuus tablettikoossa YHTEENSOPIVA: Trimble SX10 keilaintakymetri Trimble S-sarjan takymetrit Trimble R-sarjan vastaanottimet Trimble Access Trimble Business Center Trimble RealWorks Trimble TerraFlex Trimble TerraSync Windows 10 käyttöjärjestelmä 10,1 tuuman helppolukuinen näyttö Tehty maastoon! IP65- suojaus Sisäänrakennettu GNSS-vastaanotin Integroidut yhteydet: WiFi,4G LTE, Cirronet-radio Tukee: GPS, GLONASS ja BeiDou sekä SBAS Pyydä tarjous: puh Perintötie 2c, Vantaa puh