ALUEFOORUMIT. Aluefoorumit Lokakuu 2017

Transkriptio

1 ALUEFOORUMIT Aluefoorumit 2017 Lokakuu 2017

2 KEVÄÄN EDUSTAJAKOKOUS: STRATEGIAN PÄIVITYS JA UUSI VALTUUSTO

3 VISIOMME, MISSIOMME Visiomme Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja pelihaittoja Missiomme Olemme rohkea kansalais- ja asiantuntijajärjestö, joka tekee ehkäisevää päihdetyötä tunnetuksi ja palkitsevaksi. Edistämme muutosta kohti haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria sekä osallistumme näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun.

4 STRATEGISET LINJAUKSET Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vaikutamme ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun Vahvistamme alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä Yhteistyöllä vaikuttavampaa toimintaa

5 UUSI VALTUUSTO Puheenjohtaja Pekka Puska Varapuheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho Syksyn kokous

6 UUSI TOIMINNANJOHTAJA JUHA MIKKONEN Juha Mikkonen on terveyden edistämisen ja kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntija. Viimeiset 15 vuotta Mikkonen on toiminut sosiaali- ja terveysalan järjestöissä hankkeiden vetäjänä sekä monipuolisissa luottamustehtävissä. Hänellä on laaja-alaista kokemusta järjestötoiminnan johtamisesta Suomessa ja EUtasolla. Aloittaa 15. marraskuuta

7 RAY STEA

8

9 ARPAJAISLAKI Arpajaislain muutokset ja peliyhtiöiden yhdistäminen arpajaislain I vaihe Esitetty lakiuudistuksen II vaihetta valmistelussa Rahapelihaittojen ehkäisy Rahapelien sääntely STM:n asiantuntijatyöryhmän esitys jätetty kesäkuussa ministeriölle Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen STM:n asiantuntijatyöryhmän esitys jätetään lokakuussa ministeriölle Aikataulu lakimuutoksille? Lausuntopyyntö SM:n asetuksesta Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä; pelirajoituskokonaisuuden uudistaminen

10 EHYT ry:n vaikuttamisviestinnän teesit - Rahapelipolitiikka Ehkäisevä työ tarvitsee resurssit ja rakenteet Tarvitaan kansallinen rahapelipoliittinen ohjelma Säätely ja omavalvonta eivät riitä tarvitaan ehkäisevää työtä Tuotot tasapainotettava haittoihin Pelaajan mahdollisuuksia oman pelaamisen hallintaan tuettava

11 Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hanke Osa STM:n kärkihanketta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta ( ) Tavoitteena edistää opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä päihdehaittoja ja vahvistaa oppilaitosten yhteisöllisyyttä Levitetään ja juurrutetaan Päihdeilmiö- ja Ryhmäilmiömenetelmiä ammatillisiin oppilaitoksiin valtakunnallisesti Yhteistyökumppaneina Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry sekä opiskelijajärjestöt SAKKI ry ja OSKU ry Lisätiedot: Anu Rautama, p ,

12 Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille ( ) ESR-hankerahoituksella Yhteishanke YAD ry:n kanssa 3,5 työntekijää EHYT:lle (2,5 HKI ja 1 Oulu) 3 YAD:lle (2 TRE ja 1 JKL) Tavoitteena yhdistää kasvokkain tapahtuva interventio, oma-apu -pohjaisiin interventioihin Koulutetaan kehitettävä malli ammattilaisille Mukana YAD:n kautta myös vertaistoimijoita

13 Hankkeen tavoitteena: Löytää ja levittää hyviä käytäntöjä alaikäisten alkoholin käytön vähentämiseksi harrastuslähtöisesti Kehittää eurooppalaisille urheiluseuroille ohjeistusta ja suosituksia päihdekasvatukseen EU:n kolmannen terveysohjelman ( ) kautta rahoitettava hanke Hankkeen koordinointi: Eurocare (Belgia) Hankkeen toteutus: 7 järjestöä / 7 maata (UK/Skotlanti, Italia, Romania, Belgia, Liettua, Puola, EHYT ry/suomi) EHYT ry:n vastuita: Selvittää kansallisia ja paikallisia linjauksia sekä toimintamalleja urheiluseuratoiminnassa Tutkia vuotiaiden jalkapalloilijoiden ja seuran toimihenkilöiden näkemyksiä alkoholiteemaan liittyen (mm. alkoholimainonta, asenteet, oma käyttö, ideat hyviksi käytännöiksi) Nuorten haastattelut tehdään EHYTin ohjeistuksella myös viidessä muussa jäsenmaassa Haastattelujen videointi jatkotuotteistamista varten Raportointi, tulosten levittäminen ja hyödyntäminen muissa osahankkeissa, vaikuttamistyö EHYT ry:n kansalliset kumppanit: Suomen Olympiakomitea, Päihteetön pelikenttä verkosto ja Suomen Akatemia

14 VUODEN 2018 PAINOPISTEET Ehkäisevä työ kannattaa Suomi 101 hyvinvoinnin uusi vuosisata Maakuntavaalit lokakuussa

15 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä voimaan

16 Eri tasoilla omat vastuunsa 4-5 Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä Aluehallintovirastot ohjaavat, suunnittelevat ja kehittävät sekä tukevat toimialueensa kuntia Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista ja nimeää tehtävistä vastaavan toimielimen.

17 Eri tasoilla omat vastuunsa 4-5 Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä Aluehallintovirastot ohjaavat, suunnittelevat ja kehittävät sekä tukevat toimialueensa kuntia Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista ja nimeää tehtävistä vastaavan toimielimen.

18 5 Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on: 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.

19

20 Sote-uudistus EHYT ry:n lausunto marraskuu 2016

21 Keskeisiä asioita: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Esitys ei tarjoa selkeää vastausta kuntien ja maakuntien väliseen tehtävä- ja vastuujakoon hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön kysymyksissä. Roolitusta on tarkennettava.

22 Keskeisiä asioita: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen EHYT ry näkee että paras keino kustannusten hillitsemiseksi on resursoida riittävästi ehkäisevään työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Maakunnille em. työhön osoitettavan valtionavustuksen (HYTE-kerroin) tulee olla suuruudeltaan vähintään kaksi prosenttia esityksessä olevan yhden prosentin sijaan. Kysymme myös, miksi rahoitusosuus on suunniteltu sovellettavaksi ensimmäisen kerran vasta vuonna 2022, eikä heti uudistuksen astuttua voimaan? Jos ehkäisevään työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ei resursoida tarpeeksi, EHYT ry näkee vaarana, että kustannukset voivat pitkällä aikavälillä nousta ja myös uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta jäädä toteutumatta.

23 Keskeisiä asioita: EPT-lain toteutuminen Maakunnalle annettu tehtävä ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä edellyttää, että kunnat toteuttavat ehkäisevän päihdetyön lakia (2015) ja kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöllä on määritelty ja riittävästi resursoitu rooli myös suhteessa maakuntaan. EHYT ry esittää, että maakunta ottaa ennakkoarvioinnissa huomioon sen, että alueen kunnat resursoivat riittävästi ehkäisevään päihdetyöhön. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että ehkäisevälle päihdetyölle osoitetaan kunnissa oma kustannuspaikka. Esitämme, että alueen kuntien hyvinvointiindikaattoreissa on selkeät mittarit, jotka osoittavat paljonko resurssia on ehkäisevään päihdetyöhön käytetty ja mitä sillä on saatu aikaan.

24 Keskeisiä asioita: palvelut Uudistuksessa on huomioitava palveluiden, palveluprosessien ja toimintatapojen hyödyntäminen siten, että ne tulevaisuudessa palvelisivat myös päihde- ja peliongelmista kärsiviä ja heidän tarpeitaan. Syrjäytymisen ehkäisy! On selvitettävä, kuinka palveluiden tarve arvioidaan ja kuinka varmistetaan erilaisten kohderyhmien todelliset edellytykset päästä palveluihin ja hyötyä niistä. On ratkaistava, mihin osaan palvelujärjestelmää rahapeliongelmien hoito tulee sijoittumaan ja kuinka siihen liittyvät palveluiden yhdenvertainen saatavuus taataan On huolehdittava kunnassa toteutettavan riskiehkäisyn, kuten varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen, sujuvasta yhteydestä muuhun päihdetyöhön. Rajapinnat!

25 Esitys osallisuudesta Maakuntatasoisten neuvostojen (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto) lisäksi olisi perusteltua perustaa maakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön neuvosto käsittelemään mielenterveys- ja päihdeasioita tai ainakin tehdä lisäys ko. 26 :ään Maakunnan vaikuttamistoimielimet niin, että maakuntahallitus voi tarvittaessa esittää myös muita vaikuttamistoimielimiä.

26 Keskeisiä asioita: järjestöjen toimintaedellytykset On tärkeää huolehtia paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksistä ehkäisevän työn ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi. Kunnat ovat myöntäneet paikallisille sekä sosiaalija terveysalan yhdistyksille toiminta-avustuksia, joiden avulla ne ovat voineet toimia ja tuottaa julkisen sektorin palveluja tukevaa toimintaa. Eri järjestöjen matalan kynnyksen auttamistoiminnan resurssit ja jatkuvuus tulee turvata uudistuksessa, niin että ne saavat jatkossakin avustuksia toimintaansa.

27 Alkoholilaki

28 Aikatauluarvio Sotevaliokunta Lähetekeskustelu UUSI Ensimmäinen ALKOHOLILAKI käsittely TYÖLLISTÄÄ (prosenttiraja) Toinen käsittely (lopullinen päätös) Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu PÄÄ- VIESTIT Q/A SOTE- VALIOKUTA Valiokuntakäsittely Laki voimaan viivästynee

29 Neljä avainpointtia lakikeskusteluun Hallituksen lakiesityksen oma vaikutusarvio lupaa yhteiskunnalle lisää menoeriä, alkoholikuolemia, suurkuluttajia ja riskikäyttäjiä. Suurin osa kielteisistä seurauksista liittyy alkoholiprosentin korottamiseen ja voidaan estää pitämällä ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttiraja ennallaan. Viron viinaralli ei ole kestävä peruste alkoholilain muutokselle. Viinaralli tulee vähenemään merkittävästi Viron veronkorotusten myötä ja tämä tapahtuu riippumatta Suomen alkoholilaista.

30 3. 4. Lakiesityksen tuomat tulot kansantaloudelle olisivat vähintään saman suuruiset kuin menot. Uusi alkoholilaki työllistää alkoholielinkeinoa enemmän sote-alaa, kuten lääkäreitä, hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, peltikorjaamoja ja lastensuojeluviranomaisia. Tutkitusti suomalaisten mielestä alkoholipolitiikan tärkein tehtävä on lasten ja nuorten suojeleminen. Hallituksen lakiesityksen omassa vaikutusarviossa todetaan, että lakiesitys on ristiriidassa lasten ja nuorten edun kanssa.

31 Hallituksen lakiesityksen vaikutusarvio Uudistuksen kokonaissaldo kansantaloudelle on mitä luultavimmin negatiivinen. Tämä vaikeuttaa kestävyysvajeen umpeen kuromista ja kuormittaa kuntia, maakuntia ja valtiota. Alkoholin suurkuluttajien määrä tulisi uuden lain myötä kasvamaan kuten myös riskikuluttajien. Alkoholikuolemien määrä tulee nousemaan, poliisin ja terveydenhuollon työtaakka kasvamaan ja väestön terveys ja hyvinvointi merkittävästi huononemaan. Valtaosa lakiesityksen kielteisistä vaikutuksista voidaan kumota. Tärkeintä on estää ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nosto ja valmistustavan vapauttaminen. Ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostaminen ei ole pikku asia. Vaikutusarvio osoittaa, että nostolla on kansanterveydelle vakavat seuraukset.

32 Matkustajatuonti Viron viinaralli ei ole kestävä peruste alkoholilain muutokselle. Viro on juuri nyt korottamassa omaa alkoholiverotustaan ja myös Latvian odotetaan nostavan verotustaan Viron perässä. Viinarallin osuutta alkoholin kokonaiskulutuksesta on liioiteltu. Määrä olutta jota Virosta tuodaan on 5 % suomalaisesta oluesta. Jatkossa viinarallin merkitys tulee joka tapauksessa entisestään pienenemään. Matkustajatuonti tulee vähenemään uudesta alkoholilaista riippumatta. Tämä todetaan myös hallituksen omassa lakiesityksessä selkeästi.

33 Työllisyys ja talous Uuden alkoholilain myönteiset työllistämisvaikutukset ovat vaatimattomat. Hallituksen oma lakiesitys osoittaa, että edes alkoholielinkeino ei juuri hyödy lakiuudistuksesta. Kasvava alkoholinkulutus työllistää lähinnä suuren joukon sote-alan työntekijöitä. Tiedossa on lisää töitä lääkäreille, sairaanhoitajille, sosiaalityöntekijöille, poliiseille, peltikorjaamoille, lastensuojeluviranomaisille ja haudankaivajille. Uusi alkoholilaki lisää kuntien, maakuntien ja valtion kuluja. Koska alkoholilain uudistus työllistäisi sote-alalla paljon enemmän kuin alkoholielinkeinon tai kaupan alalla, puhutaan yhteiskunnan merkittävistä lisäkustannuksista eikä -tuotoista. Alkoholilakiesityksellä tulee tällaisenaan toteutuessaan olemaan negatiivinen vaikutus kansatalouteen. Menetettyjen työtuntien ja lyhentyvien työtuntien myötä vaikutukset myös elinkeinoelämälle kokonaisuutena ovat kielteiset.

34 Kuka hyötyy? Uudesta alkoholilaista hyötyvät lähinnä alkoholiteollisuus ja isot kauppaketjut. Kansanterveydelle ja -taloudelle uuden alkoholilain vaikutukset ovat yksinomaan kielteiset. Lakiuudistus ei tuo suomalaisten pienpanimoiden oluita kauppojen hyllyille. Kun suurpanimoiden keskioluiden rinnalle tuodaan samojen tuotemerkkien A-oluet, lonkerot ja limuviinat, ei hyllytila riitä pienpanimoiden tuotteille.

35 Mitä voit tehdä? Ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa Kirjoita mielipidekirjoituksia Ole yhteydessä kansanedustajiin