Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare.
|
|
- Helena Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimitusjohtajan yhtiökokouspuhe Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Fortumin vuosi 2005 oli erinomainen. Otimme useita strategisia edistysaskeleita, joista merkittävin oli öljyliiketoimintojen onnistunut eriyttäminen. Vahvistimme tuntuvasti jalansijaamme Venäjällä, ja Puolassa jatkoimme voimakasta kasvuamme. Suomessa saimme lopulta aikaan sopimuksen E. ON Finlandista ja odotamme nyt Kilpailuviranomaisen hyväksyntää kaupan toteuttamiseksi. Erityinen ilonaihe oli asiakasmääriemme nettokasvu kaikilla päämarkkinoillamme, Fortumin ympärillä käydystä varsin värikkäästä julkisesta keskustelusta huolimatta. Näin asiakkaat todistivat Fortumin kilpailukyvyn myös vähittäismarkkinoilla. Tuloksentekokykymme parantui entisestään ja kaikki segmentit paransivat tulostaan. Toisin kuin toistuvasti on väitetty, tämä ei johtunut ensisijaisesti ulkoisista tekijöistä kuten sähkön tukkuhinnasta, joka viime vuonna nousi vain 1 %. Kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla mitattuna kehitys on ollut varsin myönteistä. Kuvissa näkyy jatkuvien liiketoimintojen kehitys, siis myös öljyliiketoimintojen eriyttämisen jälkeen. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 16 % edellisvuodesta ja on ilman öljyäkin suurempi kuin kolme vuotta sitten. Osakekohtainen tulos nousi viime vuonna peräti 28 %. Lukujen valossa voimme kaiken kaikkiaan olla erittäin tyytyväisiä vuoteen Käytännössä kaikki tavoitteet, joita asetettiin, saavutettiin ensiluokkaisin tuloksin. Kun kassavirta jatkui vahvana ja näkymät ovat edelleen hyvät, hallitus ehdottaa 58 eurosenttiä osinkona. Lisäksi hallitus ehdottaa, että Neste Oil -osakkeiden myynnistä ja tuloksesta saatu voitto maksetaan kokonaisuudessaan omistajille 54 eurosentin osinkona. Yhteensä maksetaan siis 1,12 euroa osakkeelta, mikä merkitsee yli viiden prosentin osinkotuottoa. Tähän palataan myöhemmin tässä kokouksessa. Hallitus on myös täsmentänyt Fortumin pääomarakenteelle asetettuja tavoitteita niin, että ne sopivat paremmin sähköyhtiölle. Koska velka on öljyn eriyttämisen jälkeen pienentynyt selvästi ja taseemme on erittäin vahva, tarvitaan toimenpiteitä parhaan mahdollisen pääomarakenteen luomiseksi. Siksi hallitus ehdottaa miljardin euron arvoista osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa vuosille , josta 500 miljoonaa tänä vuonna. Ehdotus on joustavuudessaan oiva. Koko ohjelma toteutetaan vain, jos rahoja ei tarvita houkutteleviin investointeihin. Hyvien tuloslukujen lisäksi meillä oli vuoden aikana myös koko joukko muita hienoja saavutuksia. Kuvassa on lista alueista, joissa Fortum palkittiin, tai joissa paransimme toiminnan tasoa merkittävästi. Tunnen suurta ylpeyttä fortumlaisista kun katson tätä listaa. Se nimittäin on minulle osoitus siitä, että halu ja kyky olla paras on syöpynyt syvälle ja laajalle koko organisaatiossa. Listan aihealueethan ovat varsin erilaisia, mutta jokainen täyttää huippusuorituksen tunnusmerkit. Tämä lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.
2 Vuonna 2005 käytiin varsinkin täällä Suomessa vilkasta keskustelua sähkömarkkinoista ja niiden toimivuudesta, sähkön hinnasta ja kilpailusta. Keskustelussa on usein jäänyt kaipaamaan laajempaa näkökulmaa ja tosiasioihin perustuvia näkemyksiä. Onkin tärkeätä palauttaa mieleen mihin koko sähkömarkkinoiden avaamiskehitys perustuu ja mitä Euroopassa on tapahtumassa tällä rintamalla. Siihen kehitykseen nimittäin Fortum perustaa koko strategiansa luvun lopulla eri puolilla Eurooppaa syntyi poliittista keskustelua tarpeesta avata myös sähkömarkkinat kilpailulle. Syy oli sama kuin muidenkin alojen kohdalla: haluttiin raskaat pääomasijoitukset tehokkaaseen käyttöön, pyrittiin välttämään kansallisia yli-investointeja omavaraisuuden takaamiseksi kaikissa tilanteissa, ja saavuttamaan taloudellisia hyötyjä niin kansakunnille kuin yksittäisille kuluttajille tehokkaan markkinan ja kilpailun kautta. Pohjoismaat olivat ja ovat edelleen tämän kehityksen kärjessä. Meillä yhteinen alueellinen sähkömarkkina on nyt toiminut jotakuinkin 10 vuotta. EU:ssa kehitys on ollut verkkaisempaa, mutta viime vuosina on laadittu selkeä sähkömarkkinastrategia ja säädetty direktiivit, jotka aikatauluttavat markkinoiden avaamisen vaiheittain. EU:n strategian mukaan kehitys kulkee kansallisista sähkömarkkinoista ensin alueellisiin markkinoihin, kunnes saavutetaan yhteinen koko EU:ta kattava markkina. Valittu suunta on oikea, eikä tieltä ole paluuta. Eurooppa kulkee kohti yhteistä sähkömarkkinaa ja viisaat ovat jo alkaneet sopeutua tähän tosiasiaan. Pohjoismaissa ratkaisevia toimenpiteitä on jo toteutettu toimivan markkinan aikaansaamiseksi. Kehitystarpeita kuitenkin on. Sekä pohjoismaiset energiaministerit että lainsäätäjät ovat selkeästi muotoilleet visionsa ja laatineet sen toteuttamiseksi agendan, jonka mukaan markkinoiden toimivuutta tulee edelleen parantaa. Lista kehitystarpeista vastaa täysin Fortumin jo pitkään esille tuomia näkemyksiä ja toivomme, että viranomaiset mahdollisimman nopeasti ryhtyisivät toimiin niiden toteuttamiseksi. Näin pohjoismainen markkina voi säilyttää asemansa toimivimpana alueellisena sähkömarkkinana ja näyttää tietä muulle Euroopalle jatkossakin. Mutta kehitys ei lopu siihen. Jotta syntyisi yhtenäinen sähkön sisämarkkina, on lisättävä siirtokapasiteettia sekä Pohjoismaista Eurooppaan että Euroopan sisällä. EU:n komissio tukee voimakkaasti tätä kehitystä. Pohjoismaista mallia noudattaen pyritään lisäämään kantaverkkoyhtiöiden yhteistyötä sekä varmistamaan läpinäkyvä ja yhtenäinen sähkön hinnanmuodostus. On ilmeistä, että viime aikojen tapahtumat ovat saaneet komission ottamaan energiakysymykset tosissaan ja nyt peräänkuulutetaan myös EU:n yhteistä energiapolitiikkaa. Markkinaehtoisuudessa komissio toimii hyvin päättäväisesti. Neelie Kroes, EU:n kilpailukomissaari, on todennut, että markkinavoimien täytyy antaa toimia, läpinäkyvyyttä on saatava lisää ja kilpailun esteet on poistettava. Viime aikoina on kuitenkin noussut esille selviä protektionistisia pyrkimyksiä, niin meillä kuin muuallakin. Uskon kuitenkin, että markkinaehtoinen kehitys ajaa parhaiten kuluttajien etua. On myös syytä muistaa, että pienenä taloutena Suomi on aina hyötynyt avoimesta kilpailusta. Olen vakuuttunut, että sama pätee sähköalalla. Sähkömarkkinoiden kehittämisessä pitäisi kulkea rohkeasti eteenpäin kilpailun lisäämiseksi.
3 Onko markkinoiden avaaminen tuonut kuluttajille haluttuja hyötyjä? Tilastojen valossa kyllä, sillä Pohjoismaissa, joissa markkinan kehitys on pisimmällä, hinnat ovat Euroopan alhaisimpia. Kun koko alueen tuotantokapasiteetti on tehokkaassa käytössä, sähköä tuotetaan aina siellä missä se kulloinkin on edullisinta. Pohjoismaissa sähkö siirtyy vapaasti maasta toiseen ilman rajasiirtotariffeja. Täällä on toimiva, läpinäkyvä markkinapaikka sekä yhteistyötä kantaverkkoyhtiöiden välillä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat hintoja hillitsevästi. Sähkön tukkuhinnat ovat täällä selkeästi alle keskieurooppalaisen tason. Pohjoismaissa tehokkuusajattelua on viety myös säänneltyyn sähkön siirtoliiketoimintaan. Vaikka kansalliset sääntelymallit ovat vielä erilaiset, jokaisessa on tehokkuuskriteeri sallitun kohtuullisen tariffin perustana. Se näkyy hinnassa, joka Pohjoismaissa on Euroopan alhaisimpia. Alemmat sähkön tukkuhinnat lyövät luonnollisesti läpi myös asiakashintoihin. Toisin kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää, myös teollisuussähkön hinta on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Kun lisäksi verrataan verottomia hintoja keskenään, nähdään, että Suomessa on 16 maan joukossa kolmanneksi alhaisimmat hinnat teollisuudelle. Ainakaan sähkön hinnan vuoksi energiaintensiivisen teollisuuden ei tarvitse siirtää tuotantoaan muualle. Näinä globalisaation aikoina puhutaan paljon energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä. Siksi on syytä verrata sähkön hintoja, ei pelkästään Euroopan sisällä, vaan myös eri mantereiden välillä. Kuvasta nähdään, että sähkön hinta on täällä kilpailukykyinen muihin maanosiin verrattuna. On siis tärkeätä jatkaa eurooppalaisen sähkömarkkinan kehittämistä markkinaehtoisesti, jotta tämä tilanne voisi jatkua. Sähkön kuluttajahinnoista on keskusteltu vilkkaasti. Se on hyvä. Keskustelusta ei kuitenkaan aina ilmene, että meillä Pohjoismaissa myös kuluttajahinnat ovat Euroopan alhaisimpia, varsinkin kun verrataan verottomia hintoja. On muistettava, että sähkön viime aikojen hinnannousuun vaikuttaneet tekijät, erilaiset verot ja maksut, päästökauppa sekä polttoaineiden hinnat, eivät ole lainkaan alan vaikutuspiirissä. Niistä ovat päättäneet aivan muut tahot. Sähköyhtiöt pystyvät vaikuttamaan vain itse sähkön hintaan, joka ei ole noussut suhteessa elinkustannusindeksiin. Näyttönä tästä voimme käyttää Energiamarkkinaviraston tilastoa verottoman kotitaloussähkön reaalihinnan kehityksestä. Hinta on tänään alhaisempi kuin markkinoiden avaamishetkellä. Nämä esitetyt vertailut osoittavat, miksi pyrkimys sähkömarkkinoiden vapauttamiseen ja yhdentämiseen on niin suuri. Markkinaehtoisuudesta on selviä hyötyjä ja siksi valitun kehityssuunnan pitäisi jatkua. Miten yritykset ovat tähän reagoineet? Suuret eurooppalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin, jotta pärjäisivät yhdentyneillä markkinoilla. Toisaalta rakennetaan vahvoja kansallisia toimijoita, jotka pärjäävät paremmin kovenevassa kilpailussa, toisaalta jo nyt rakennetaan Euroopan laajuisia yhtiöitä, jotka pyrkivät loppupelin voittajiksi.
4 Täytyy muistaa, minkä kokoisista yrityksistä puhutaan. Saksalaisen E.ONin pääjohtaja on hiljattain julkisesti todennut, että näin pääomavaltaisella alalla ei voi olla kovin monta toimijaa. Hänen mukaansa Euroopassa on tulevaisuudessa vain kolme merkittävää sähköyritystä. Tässä pelissä pienellä yrityksellä on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko tulla syödyksi tai rakentaa itselleen riittävän vahva alueellisen toimijan asema. Strategiassaan Fortum on valintansa tehnyt. Pohjoismainen sähkömarkkina on edelleen erittäin hajanainen. On selvää, että koveneva kilpailu vähentää toimijoiden määrää. Tuntuisi luonnolliselta, että täällä Suomessakin pidettäisiin suotavana sitä, että yhdistyvässä sähkö-euroopassa on edes yksi riittävän vahva alueellinen toimija omasta takaa. E.ON on jo Pohjoismaissa. Täällä on myös muita merkittäviä toimijoita kuten Vattenfall ja Statkraft. Molemmat vahvistavat asemiaan Pohjois-Euroopassa. Vattenfall on kasvanut voimakkaasti Saksassa ja Puolassa ja teki viime vuonna läpimurron Tanskassa. Myös Statkraftilla on kasvustrategia manner- Eurooppaan, mutta se haluaa myös vahvistaa asemiaan Pohjoismaissa ja osti viime vuonna voimalaitoksia Suomesta ja Ruotsista. Haluttiin tai ei, on aivan selvää, että rakennemuutos jatkuu ja yrityskoot tulevat kasvamaan. Fortum on nyt viiden vuoden ajan noudattanut samaa pohjoismaista perusstrategiaa, joka perustuu yllä kuvattuun Euroopan kehityskulkuun. Rahkeemme eivät tietenkään riitä "Euroopan valloitukseen", mutta olemme pystyneet kehittämään Fortumista yhden merkittävimmistä pohjoismaisista energiayrityksistä. Meillä on myös vahva jalansija Luoteis-Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa. Investointitarve niin Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa tulee olemaan varsin mittava. Sähkön kulutus kasvaa ja vanhaa kapasiteettia poistuu. Kaikkiaan Euroopan kolmella avatulla sähkömarkkinalla tarvitaan yli 400 TWh uutta kapasiteettia vuoteen 2020 mennessä. Se on enemmän kuin koko nykyinen pohjoismainen tuotanto. Pelkästään Pohjoismaissa on arvioitu tarvittavan 55 TWh uutta kapasiteettia, josta puolesta on päätetty. Tarvitaan siis lähes 30 TWh, eli yli kahden ydinvoimalan edestä uusia investointipäätöksiä. Näiden päätösten pitäisi syntyä seuraavan 5-7 vuoden aikana. Sanomattakin on selvää, että tämän mittaluokan investoinnit vaativat toimijoita, joilla on riittävä koko ja riskinottokyky. Huolimatta siitä kuka uudet voimalaitokset rakentaa, yksityinen yritys, kunta tai valtio, kustannus on sama. Kustannusta kattamaan tarvitaan investoinnille riittävä tuotto, eli sähkön tukkuhinnalle riittävä taso. On arvioitu, että uuden kapasiteetin syntymiseksi sähkön pörssihinnan täytyisi pysyvästi olla 35 euron yläpuolella megawattitunnilta, Jotta Pohjoismaihin ja Suomeen syntyisi investointeja, täytyy siis olla riittävä varmuus sähkön tulevasta tukkuhinnasta mutta myös muista reunaehdoista. Isokin toimija, jolla on hyvä riskinottokyky, empii, jos vuosikymmeniksi rakennettavan kalliin voimalaitoksen reunaehdot eivät ole ennustettavissa. Pelisääntöjen täytyy olla kohtuullisen hyvin tiedossa. Siksi viime aikojen toimet ja keskustelut Suomessa antavat aihetta huoleen. Päästökaupalla on ohjattu yhtiöitä kohti CO2-vapaata tuotantoa. Sitten yhtäkkiä säädetäänkin laki uudesta vesivoiman kiinteistöverosta ja keskustellaan niin sanottujen ansiottomien voittojen verottamisesta. Myös muun tyyppisiä markkinoita vääristäviä sääntelyjä on esitetty. Tällaiset puheet
5 ovat omiaan lisäämään epävarmuutta ja nostamaan investointikynnystä. Täytyy myös muistaa, että kaikki lisäkustannukset -olivatpa ne veron tai maksun muodossa - päätyvät lopulta sähkön loppuhintaan. Fortum aikoo jatkaa kasvuaan lähialueilla, ja aiomme jatkaa vahvan pohjoismaisen energiayhtiön kehittämistä kovenevilla markkinoilla. Meillä on lähes 3 miljardin euron edestä valmiita suunnitelmia tuotantokapasiteetin lisäämiseksi noin 10 prosentilla. Kunhan E.ON Finland kauppa on valmis, tarkoituksemme on viipymättä käynnistää investoinnit myös Espoon Suomenojan voimalaitoksessa. Siitä saadaan jopa 400 MW lisätehoa. Meillä on piirustuspöydällä lisää pohjoismaisia investointihankkeita muun muassa jätteenpolttolaitosten osalta. Panostamme voimakkaasti myös asiakkuuksiin. Viime vuonna kerroimme usean sadan miljoonan euron satsauksesta etäluettaviin mittareihin kaikille asiakkaillemme. Niiden avulla kuluttaja voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa muuttamalla sähkönkäyttöään hintahuippujen aikana. Tällaiset pienet muutokset eivät vähennä mukavuutta, mutta hillitsevät hintoja ja voivat leikata huipputuotannon tarvetta jopa enemmän kuin suuren ydinvoimalan tehon verran. Toinen suuri satsaus on sähköverkkojemme toimitusvarmuuden parantaminen. Se on jo nyt hyvä, 99,9 %, mutta yhteiskuntamme on yhä riippuvaisempi häiriöttömästä sähkön saannista. Siksi investoimme kaikkiaan 700 MEUR verkkoparannuksiin Pohjoismaissa. Sähköyhtiöllä on ihan yhtä suuri halu kuin kenellä tahansa yrityksellä investoida kannattavaan kasvuun. Fortumin kannalta tuotantoinvestoinnit ovat silloin keskeisiä. Mutta mitkä ovat realistiset vaihtoehdot? Luvan saanti uuteen ydinvoimaan on miltei ylivoimaisen pitkä ja vaikea prosessi. Vesivoimaa ei saa rakentaa lisää, hiili- tai turvevoimaa ei pidä rakentaa, kaasuvoimaa ei uskalla rakentaa ja jätteenpolttolaitoksia ei voi rakentaa. Biopolttoaineiden riittävyys tulevaisuudessa estää niiden merkittävää käytön lisäystä. Kuitenkin investointitarve tulee olemaan suuri. Meillä toimijoilla onkin poliittisten päättäjien kanssa suuri haaste luoda sellaiset puitteet, että uusia investointeja syntyy. Suurin kysynnän kasvu ja suurimmat investointitarpeet arvioidaan syntyvän Venäjällä. Vuoteen 2020 kysyntä kasvaa vähintään 300 TWh, ja investointitarpeen on arvioitu olevan yli 100 miljardia euroa. Tämän lisäksi tarvitaan yli 20 miljardia euroa nykykapasiteetin ylläpitoon vuoteen 2015 mennessä. Äskettäin presidentti Putin totesi, että sähkön riittävä saanti on suurin uhka Venäjän talouskasvulle. Tämä on Fortumille ja koko Suomelle sekä uhka että ainutlaatuinen mahdollisuus. Venäjähän on jälleen Suomen tärkein kauppakumppani. Jos Fortum osallistuu vielä nykyistä vahvemmin Venäjän sähkömarkkinan kehittämiseen ja sikäläiseen tuotantokapasiteettiin rakentamiseen ja ylläpitoon, se edesauttaa maan talouskasvua. Tämä puolestaan parantaa oman vientiteollisuutemme kasvumahdollisuuksia Venäjällä. Suomi olisi siis selvä hyötyjä. Asemamme Venäjän avautuvilla sähkömarkkinoilla vahvistui selvästi viime vuoden aikana. Fortum on tänään ainoa ulkomainen strateginen investoija Venäjän sähkömarkkinoilla ja meillä on siellä hyvät kasvun edellytykset. Fortumilla tulee olemaan noin 26 % osuus alueellisesta tuotantoyhtiöstä, TGC-1, joka aloitti toimintansa viime vuoden lokakuussa. Kyseessä on merkittävä energiayhtiö,
6 jonka tuotantokapasiteetti on noin puolet Fortumin nykyisestä kapasiteetista. Yli puolet on vesivoimaa ja loput valtaosin kaasupohjaista tuotantoa. Pitkällä aikavälillä uskon, että Venäjän sähkömarkkina yhdentyy Eurooppaan. Tuntuu luonnolliselta jo läheisyydenkin kannalta, että siirtoyhteyksien lisääminen Pohjoismaihin on tämän kehityksen alkupäässä. Silloin venäläiset voimalaitososuutemme tulevat muodostamaan hyvinkin arvokkaan osan tuotantosalkustamme. Venäjä tarjoaa Fortumille muitakin mahdollisuuksia. Olemme solmineet yhteistyösopimuksia usean merkittävän venäläisen toimijan kanssa ja pääsemme tätä kautta hyödyntämään voimalaitosten käyttö- ja kunnossapito-osaamistamme. Ne myös laajentavat näkemystämme Venäjän sähkösektorista ja mahdollistavat uusien kasvualueiden avautumisen. Lisäksi Pietarin alueen lämpöhuollon kehittäminen tarjonnee tulevaisuudessa kiinnostavia mahdollisuuksia. Sama koskee Puolaa, jossa olemme kasvaneet käytännöllisesti katsoen tyhjästä noin 130 MEUR liiketoimintavolyymiin kolmessa vuodessa. Neljä lämpöyhtiötämme palvelevat lähes 30 kaupungin lämpöhuoltotarpeita ja tulemme jatkossakin osallistumaan kaukolämpöalan rakennejärjestelyihin yksityistämisen edetessä. Arvoisat osakkeenomistajat: Olemme määritellet Fortumille kaksi tärkeätä päämäärää lähivuosille: kasvu ja erinomaiset tulokset. Kasvunäkymämme tuotantotoiminnassa kävin jo läpi: - uusinvestointeja ja yritysostoja Pohjoismaissa kunhan pelisäännöt ovat ennustettavissa - investointeja Venäjälle -osuuksia ja uutta kapasiteettia - yritysostoja Puolassa Sähkön vähittäiskauppa on matalakatteista liiketoimintaa, jossa suuruuden ekonomia pätee. E.ON Finland- kaupan myötä meille tulee yli uutta loppuasiakasta. Tarkoitus on myös kasvaa orgaanisesti: panostamme voimakkaasti tuotteiden ja asiakaspalvelumme kehittämiseen. Työ on tuottanut tulosta: viime vuonna asiakasvirta oli positiivinen kaikissa Pohjoismaissa. Teemme kaikkemme, että tämä trendi vahvistuisi. Voimme kasvaa orgaanisesti hyödyntämällä osaamistamme esimerkiksi kaukolämmössä tai teollisuuden lämpöhuollossa. Trading-osaamisemme on ensiluokkaista, ja sitä voimme soveltaa nykyistä laajemmin eri tuotteisiin ja esimerkiksi polttoaineisiin. Olemme jo taittaneet aimo matkan tuloksentekokyvyssä. Tuloskehityksemme puhuu omaa kieltään, mutta myös monessa muussa asiassa olemme kansainvälisessäkin vertailussa kärjessä. Puheeni alussa kerroin useista hienoista saavutuksista. Aiomme jatkaa panostusta erinomaisiin suorituksiin kaikissa toiminnoissamme, oli sitten kyse tuotantolaitosten käytettävyydestä, ostettujen yritysten haltuunotosta, nettisivuista tai muusta. Arvoisat kuulijat: Fortum on erinomaisessa taloudellisessa kunnossa. Markkinanäkymät ovat suotuisat ja meillä on paljon hyviä kasvumahdollisuuksia Pohjoismaissa ja lähialueilla. Meillä on erinomaisen osaava henkilöstö, jolla on tavoitteet korkealla.
7 Fortumin tulevan menestymisen eväät ovat olemassa, mekin haluamme lisää kilpailua -kunhan se tapahtuu kaikille samoin ehdoin. Olemme valmiit jatkossakin näyttämään, että jättiläisten joukossa myös pienempi yritys voi pärjätä - ja jopa niitä paremmin.
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotKamux tilinpäätöstiedote 2018
Kamux tilinpäätöstiedote 218 1.3.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Vuosikatsaus 218 Q4 ja 218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet Yhteenveto
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotTavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015
Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme
LisätiedotTilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016
Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007
Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2003 23. lokakuuta 2003 Fortumin tammi-syyskuu 2003 Vahva tuloskehitys jatkuu Huomattava parannus jatkuvissa liiketoiminnoissa Kassavirta pysyi edelleen hyvänä. Markkina-asema
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotTikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotKamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018
Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 218 22.11.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Osavuosikatsaus 218 Q3/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet
LisätiedotFortumilla on takanaan hyvä vuosi. Uskomme, että se on valitun strategiamme ansiota.
1 (6) Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe yhtiökokouksessa Herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat; Fortumilla on takanaan hyvä vuosi. Uskomme, että se on valitun strategiamme ansiota. Pari vuotta
LisätiedotTerveydenhuollon kasvava ammattilainen
Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja
LisätiedotQ1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotReinforcing your business
Reinforcing your business Osavuosikatsaus Q3 2010 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Heinä-syyskuu 2010 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto 18,7 (15,9) M, kasvua 17,3 % Jatkuvien
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden
Lisätiedot10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus
10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010
Lisätiedot1-9/2006 Osavuosikatsaus. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen
1-9/2006 Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset asiat 7-9/2006 Tilauksia saatiin 603 (Q3/05: 578) milj. euroa Liikevaihto kasvoi 8 % ja oli 625 (577) milj. euroa Operatiivinen liikevoitto
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotTilinpäätös 2015. Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 2016
Tilinpäätös 215 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 216 Sisältö 1 2 Vuosikatsaus 215 Tulos 215 3 Segmenttikatsaukset 4 Ajankohtaiset aiheet 5 Liitteet 2 Disclaimer Jäljempänä esitetyt tiedot
LisätiedotSähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050
Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio
LisätiedotYhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström
Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta
LisätiedotSijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotTammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj
Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset
LisätiedotOriola KD Oyj:n yhtiökokous 2011
Oriola KD Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Eero Hautaniemi 6.4.2011 Keskittyminen lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppaan 2006 2011 Vähittäiskauppa Ruotsi Suomi Baltia Pohjoismaat ja Baltia
LisätiedotEnsimmäisen neljänneksen tulos 2013
Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer
LisätiedotLiiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013
Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja
LisätiedotVARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018 VAHVA KASVU JATKUI VUONNA 2017 LIIKEVOITTO NELINKERTAISTUI 3 VUOSI 2017 OLI ERINOMAINEN 11,6 % LIIKEVAIHDON KASVU 21,0 % MYYNTIKATTEEN KASVU 312,1% LIIKEVOITON KASVU YLI 40
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - syyskuu
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008
Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3
LisätiedotMetsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015
Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta
LisätiedotYhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä
Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen
LisätiedotKESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN
KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia
LisätiedotKamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen
Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 219 1.5.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Sisältö Osavuosikatsaus Q1/219 Q1/219 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät
LisätiedotPohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö
Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotNeomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset
Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa
LisätiedotYIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013
YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion
LisätiedotVMP Oyj Puolivuosikatsaus. tammi-kesäkuu Juha Pesola, toimitusjohtaja Jarmo Korhonen, talousjohtaja
VMP Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2018 29.8.2018 Juha Pesola, toimitusjohtaja Jarmo Korhonen, talousjohtaja Sisältö 1. VMP:n Q2/18 lyhyesti 2. Taloudellinen kehitys 3. Näkymät ja taloudelliset tavoitteet
LisätiedotTilinpäätös 2007 31.1.2008
Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin
LisätiedotTilinpäätös
Tilinpäätös 2006 31.1.2007 Jälleen hyvä vuosi Fortumille Vahva taloudellinen tulos Fortum Espoo integroitu Laajennettu investointiohjelma Selvää edistystä Venäjällä TGC-1 omistus yli 25 % Marketsin asiakasmäärä
LisätiedotUudistuva Kesko. Mikko Helander
Uudistuva Kesko Mikko Helander 10.2.2017 K-ryhmä tänään K-ryhmän myynti* 13,2 mrd Henkilöstö noin 45 000 Toimintaa yhdeksässä maassa Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskauppa K-kauppiasyrittäjiä
LisätiedotTikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä
LisätiedotTilinpäätöstiedote 1-12/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja
Tilinpäätöstiedote 1-12/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 1.2.2013 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 100,4 (121,9) miljoonaa euroa Q4 liikevaihto 25,5 (30,2) miljoonaa euroa
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
LisätiedotEtteplan Q3/2013: Kysyntä y heikkeni
Etteplan Q3/2013: Kysyntä y heikkeni Toimitusjohtaja Juha Näkki 30.10.2013 Ingman Groupista suurin omistaja Omistus 23.11.2012: 25,03 % omistus 16.8.2013: 30,52 % pakollinen julkinen ostotarjous 18.9.
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotOriola KD Oyj Tammi syyskuu 2007. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 23.10.2007
Oriola KD Oyj Tammi syyskuu 2007 Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 23.10.2007 Avainluvut 1 9/2007 1 9/2006 Muutos % 2006 Laskutus, Me 1884,5 1737,1 + 8 % 2340,1 Liikevaihto, Me 1045,7 991,0 + 6 % 1334,7
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotVuosikertomus 2013. Oriola-KD:n liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,0 miljoonaan euroon vuonna 2013.
Vuosikertomus 2013 Oriola-KD:n liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,0 miljoonaan euroon vuonna 2013. Liikevaihto 2 598,5 (2 474,4) miljoonaa euroa Liikevoitto
LisätiedotSATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo
1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008
Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin
LisätiedotSOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003
Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin
LisätiedotOsavuosikatsaus 1-3/
Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2008 29.4.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat 1-3/2008 Liikevaihto ja liikevoitto hyvässä kasvussa Liikevaihto 31,7 miljoonaa euroa, kasvu
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA
LisätiedotTilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005
Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Kari Kallio, toimitusjohtaja Ramirent-konserni lyhyesti Ramirent on yksi Euroopan johtava konevuokraamo. Tällä hetkellä Ramirentillä on 270 (223) toimipistettä yhdessätoista
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotEtteplan Q2/2013: Kysyntätilanne jatkui haastavana
Etteplan Q2/2013: Kysyntätilanne jatkui haastavana Toimitusjohtaja Juha Näkki 15.8.2013 Toimintaympäristö Q2/2013 Etteplanin keskeisten asiakkaiden tilauskannat olivat katsauskaudella keskimäärin laskusuunnassa.
LisätiedotFortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013
Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden
LisätiedotTikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotM-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008
M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa
LisätiedotKONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotYhtiökokous 19.4.2011
Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon
LisätiedotOsavuosikatsaus Q1-2/2015 Katsaus konsernin toimintaan
Osavuosikatsaus Q1-2/2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtaja Hannu Kottonen 1 Vertailukelpoinen liikevoitto ja rahavirta paranivat Tanska tappiollinen 2 HKScan-konserni Q1-2/2015 Positiivinen
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1
Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!
LisätiedotVakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019
Vakaa kehitys jatkui 2 2019 kohokohdat LIIKEVAIHTO 163,0 (167,5) miljoonaa euroa, laskua -2,7 % tai -0,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS (EBIT) 17,3 (21,2) miljoonaa
LisätiedotLiite 4. Digia Oyj. Tilinpäätös 2009. Juha Varelius Toimitusjohtaja
Digia Oyj Tilinpäätös 2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto 120,3 MEUR, laskua 2,3 prosenttia (123,2 MEUR) Liikevoitto negatiivinen -7,8 MEUR (13,4 MEUR) Liikevoitto ennen
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani
Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.6.2009
Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotTilinpäätös 1.1.-31.12.2010
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n
LisätiedotKeskon osavuosikatsaus Q3/2018. Pääjohtaja Mikko Helander
Keskon osavuosikatsaus Q3/218 Pääjohtaja Mikko Helander 1 Keskeiset asiat Q3/218 Liikevaihdon kasvu +3,5 % Kaikkien aikojen paras kvartaalitulos, liikevoitto 113 M Päivittäistavarakaupan vahva markkinaosuus-
Lisätiedot- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä
- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......
LisätiedotOSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016
Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00
Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotInspire, Lead, Care. Toimitusjohtaja Jari Latvanen 8. helmikuuta 2017
Inspire, Lead, Care Toimitusjohtaja Jari Latvanen 8. helmikuuta 2017 1 Liikevaihto laskenut, kannattavuus ennallaan (2012-2016) Liikevaihto laskenut 2 6 % Ruotsi menettänyt markkinaosuuttaan kasvavassa
Lisätiedot