Pajalankulma, korttelit 701 ja 711 Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Dnro KESKUSHAL: 1358/2010 Kaavatunnus tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Pajalankulma, korttelit 701 ja 711 Asemakaavan muutos 1 Sisällys 1 ALOITE TAI HAKIJA 2 2 SUUNNITTELUKOHDE 2 3 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 4 SOPIMUKSET 2 5 LÄHTÖTIEDOT 3 6 OSALLISET 5 7 LAATIMISVAIHEET 5 8 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7 9 KÄSITTELYAIKATAULU 7 10 YHTEYSTIEDOT 7

2 1 ALOITE TAI HAKIJA Kaavamuutos on tullut vireille Pajalan teollisuusalueen asemakaavanmuutoksen (070048, Dnro KESKUSHAL: 1358/2010) yhteydessä. Järvenpään kaupungin, Kiinteistö Oy Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9 /Kari Jänkävaaran ja YIT Rakennus Oy:n kesken on tehty puite- ja yhteistoimintasopimus Pajalan teollisuusalueen pohjoisosan muuttamisesta asuin- ja yritysalueeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sopimukset Korttelin 701 osalta asemakaavan muutos on päätetty valmistella luonnosvaiheen jälkeen erillisenä kaavana. Sitä koskeva puitesopimus Ruokakesko Oy:n kanssa on hyväksytty kaupunginhallituksessa SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee rautatien itäpuolella Järvenpään rautatieasemalta pohjoiseen, Pajalantien ja Myllytien kulmassa. Suunnittelualueeseen sisältyvät korttelit 701 ja 711 (entinen kumitehdas) sekä Westermarckin puiston eteläosa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3 ha. Kuva 1: Pajalan suunnittelualueen sijainti. Kortteli 701 sijaitsee alueen eteläkulmassa entisen kumitehtaan korttelin 711 eteläpuolella. 3 SUUNNITTELUN TAVOITE Koko Pajalan alueella on tavoitteena kehittää tasokas asuinalue kaupunginvaltuuston hyväksymän Pajalan kaavarungon (kv ) periaatteiden mukaisesti. Pajalantien ja Myllytien varrelle suunnitellaan asuin- liike- ja toimistorakennuksia. Kaskitien varrelle ja alueen sisäosaan suunnitellaan asuinkerrostaloja. Alueen keskelle tulee yhtenäinen puistoalue (Westermarckin puisto). Korttelista 701 muodostetaan asuinalueeseen ja puistoon liittyvä, laadukas ja tehokas asuin- ja liikekortteli. Valimokujan katualuetta tarkistetaan korttelin 711 kulmassa. 4 SOPIMUKSET Pajalan teollisuusaluetta koskevat puite- ja yhteistoimintasopimukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa seuraavasti: Kh , Kiinteistö Oy Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9:n kanssa puitesopimus sekä YIT Rakennus Oy:n ja Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9:n kanssa yhteistoimintasopimus Kh , Lämpömiehet Oy:n kanssa puitesopimus Kh , Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 5:n ja Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 7:n kanssa puitesopimus Kh , YIT Rakennus Oy:n kanssa puitesopimus Kh , Ruokakesko Oy:n kanssa puitesopimus Kaupunginhallitus on käsitellyt alueelle laadittuja korttelisuunnitelmia iltakoulussa ja Entisestä Perhelän osuuskaupan kulmakiinteistöstä on teetetty kuntoarvioraportti Raportin pohjalta kaupunginhallitus on iltakoulussa päätynyt siihen, ettei rakennusta osoiteta säilytettäväksi. Iltakoulussa on sovittu, että rakennuksesta laaditaan tarkempi kuntoselvitys korjauskustannusarvioineen, koska monet tahot vaativat rakennuksen säilyttämistä. Selvitys on tehty syksyllä 2012.

3 Valimokujan katualueen tarkistamisesta korttelin 711 kulmassa on tehty erillinen sopimus kiinteistönomistajan kanssa (työlupa ). 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Maanomistus Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet sekä osia korttelialueista. Korttelin 701 tontin 1 omistaa Ruokakesko Oy. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Emalikukka. Kuva 2: Pajalan teollisuusalueen kaavamuutoksen likimääräinen rajaus. Raidoitettu alue kuvaa kaupungin maanomistusta. Korttelit 701 ja 711 ympyröity. 5.2 Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa (2004) osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen poikki on osoitettu viheryhteys. Kuva 3: Ote maakuntakaavasta. Kuva 4: Ote yleiskaavasta Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi (A-2), virkistysalueeksi (V) ja työpaikka-alueeksi (TP). Ruudutus osoittaa alueen, jonka nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Huutomerkki tarkoittaa, että alueen maaperä on mahdollisesti pilaantunut. Maaperä on tutkittava kaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Virkistysalueen poikki etelästä pohjoiseen kulkee ulkoilureitti ja puistoon on osoitettu kaupunginosaleikkipuisto. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava (kv ) ohjaa asemakaavan suunnittelua. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja rinnakkainen Järvenpään yleiskaavan kanssa. Osayleiskaavassa alue on osoitettu asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alueeksi (AYTY). Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puisto- ja muita virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa alueen kulttuurihistorialliset arvot on otettava huomioon. Alueen tehokkuusluvun vaihteluväli on e=0,6 1,0.

4 5.4 Pajalan kaavarunko Alueelle on laadittu kaavarunkosuunnitelmat Järvenpään Pajalan alueen yleisessä asemakaavallisessa arkkitehtikilpailussa (2001) jaetun toisen palkinnon saaneiden ehdotusten pohjalta (kv ). Pajalantien ja Kaskitien varsi on osoitettu toimisto-, liike- ja asuinrakentamiseen ja alueen keskiosa asuinrakentamiseen. Seutulantien varrella on kulttuuritoimintaa palvelevia rakennuksia. Autopaikat on osoitettu alueille omina vyöhykkeinä. Alueen halki Myllytieltä Kaskitielle kulkee Westermarckin puisto. Kuva 6: Ote Pajalan kaavarungosta. 5.5 Asemakaava Korttelissa 701 on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, jossa se on on yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (TK-2). Korttelin rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6. Kortteli 711 on yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialuetta. Entisen kumitehtaan rakennukset on osoitettu säilytettäviksi. Kuva 7: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 5.6 Muut suunnitelmat YIT Rakennus Oy ja korttelin 701 osalta Rakennustoimisto Pohjola Oy ovat teettäneet alueelle viitesuunnitelmia (Aihio Arkkitehdit, ), joissa on tutkittu alueelle soveltuvaa rakentamista. 5.7 Rakennukset ja ympäristö Pajalan teollisuusalue on syntynyt Järvenpään teollistumisen alkuaikoina rautatien varteen keskustan pohjoislaidalle. Alue on seudullisesti, paikallishistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ja kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Moni alueen vanhoista rakennuksista liittyy Järvenpään

5 kartanon omistajan Bjarne Westermarckin toimintaan 1900-luvun alussa. Pajalan alue (13.34) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella). Entinen Perhelän kulmakiinteistö (06.023) on osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Suurimmat teollisuuslaitokset ovat lopettaneet toimintansa ja osa rakennuksista on purettu. Alue tulee muuttumaan keskustaan liittyväksi asuin-, työpaikka- sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueeksi. Kumitehtaan kortteli (nykyinen Temal) Pajalantien varressa on säilytetty teollisuuskäytössä. Myllykorttelin ja Kaskitien varren kerrostalokortteleiden toteutus on alkanut. Alueella ei ole merkittävää kasvillisuutta tai luonnonympäristöä. Pajalan alueen maaperä on teollisuustoiminnan vuoksi paikoin saastunut, ja maaperä on tarvittaessa puhdistettava ennen uutta rakentamista. Rautatien liikennemelu saattaa aiheuttaa rajoituksia alueen rakentamiselle. Myllytien ja Pajalantien puoleisten julkisivujen ääneneristys sekä oleskelupihojen riittävän alhainen melutaso varmistetaan kaavamääräyksillä ja sijoittamalla rakennukset meluesteeksi. 6 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: Uudenmaan liitto, ELY, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 7 LAATIMISVAIHEET Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kaukeltk) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 7.1 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa.

6 7.2 Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. 7.3 Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnokset ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) tekniseen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Asemakaavamuutoksesta pyydettiin luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-seura ry /Pekka Heikkilä Järvenpään Yrittäjät ry/ Henri Ulan Ennakkolausunnot pyydettiin seuraavilta virkamies- sekä muilta osallistahoilta: Kaupunkitekniikka/ Kaarina Laine Rakennusvalvonta/ Jouni Vastamäki Järvenpään vesi Uudenmaan ELY-keskus/ Jussi Heinämies Keski-Uudenmaan maakuntamuseo/ Kirjaamo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus/ Tapio Reijonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos/ Jarmo Kivistö Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi/ Timo Aho Fortum Power and Heat Oy Elisa Networks Oy Eltel Networks/ Kari Paappanen TeliaSonera Finland Oyj 7.4 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi tekniseen palvelupisteeseen ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Nähtävilläolosta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavan muutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa.

7 7.5 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 8 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. 9 KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan laatiminen on aloitettu toukokuussa Asemakaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos on ollut nähtävänä (MRL 62 ja MRA 30 ) Yleisötilaisuus on pidetty kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen kesäkuussa YHTEYSTIEDOT Asemakaavamuutos laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkitekniikka Kaarina Laine Seutulantie PL 41, Järvenpää Suunnitteluinsinööri Lotta Kuivamäki