SUODENNIEMEN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 SUODENNIEMEN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Suodenniementie 10, Sastamala Käyntiosoite: Suodenniementie 10, Sastamala Kotipaikka: Sastamala

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Suodenniemen Säästöpankin tuloslaskelma Suodenniemen Säästöpankin tase Suodenniemen Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 51

3 !1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Suodenniemen Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 97. toimintavuosi. Pankki toimii Sastamalassa, entisten Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien alueella.. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 2 konttoria Sastamalassa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 91,7 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Suodenniemen Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan. Myös pankin markkinaosuus kasvoi Suodenniemellä osuuspankin suljettua konttorinsa paikkakunnalla. Suodenniemen Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus.

4 !2 Säästöpankkiryhmän uudistuminen Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Suodenniemen Säästöpankki ei ole mukana säästöpankkien uudessa ryhmärakenteessa. Pankin hallitus päätti marraskuussa 2013 pankin yhdistämisestä Oma Säästöpankki Oy:öön. Suodenniemen Säästöpankin isännistö hyväksyi yhdistymissuunnitelman tammikuussa Taseet yhdistetään touko- kesäkuun vaihteessa Tulos Suodenniemen Säästöpankin liikevoitto oli 79 tuhatta euroa (273 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 194 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,2 prosenttia (0,6). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkotason laskusta ja taseen suojausten päättymisestä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 91,5 prosenttia (73,2). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,8 Nettopalkkiotuotot , ,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Muut tuotot , ,8 Tuotot yhteensä , ,7 Henkilöstökulut , ,5 Muut hallintokulut , ,6 Muut kulut , ,2 Kulut yhteensä , ,3 Kulu-tuotto -suhde 91,50 73,22 62,79 Arvonalentumistappiot luotoista , ,1 Liikevoitto , ,0 Tilikauden voitto , ,8

5 !3 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui 621 tuhatta euroa (1 008). Korkokate pieneni 38,4 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 954 tuhatta euroa (1 373), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 30,5 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 334 tuhatta euroa (365). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 8,5 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Merkittävin tekijä korkokatteen alenemiseen oli tasesuojausten päättyminen. Nettopalkkiotuotot olivat 165 tuhatta euroa (120). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 223 tuhatta euroa (178) ja palkkiokulujen 58 tuhatta euroa (58). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 17 tuhatta euroa (9). Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 74 tuhatta euroa (53) ja palkkiot maksuliikenteestä 92 tuhatta euroa (76). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat hinnoittelumuutokset, Palkkiokulut olivat edellisen vuoden tasoa. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 23 tuhatta euroa (3). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 0 tuhatta euroa (42) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 23 tuhatta euroa (-39). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 140 tuhatta euroa (0). Tästä myyntivoitot olivat 140 tuhatta ja tappiot euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 52 tuhatta euroa (54). Saadut osingot olivat 41 tuhatta euroa (47), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 6 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 3 tuhatta euroa (2). Ero, 1 tuhatta euroa, johtui suoritettujen vähäisten korjausten ajoittumisesta edelliselle tilikaudelle. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 75,1 prosentilla 8 tuhanteen euroon (5). Kasvuun vaikutti liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 361 tuhatta euroa (353), mikä oli 2,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui pääosin eläkekulujen kasvusta. Muut hallintokulut kasvoivat 2,5 prosenttia, 361 tuhanteen euroon (352). Kulujen nousu johtui. atk- ja markkinointikulujen kasvusta. Muut kulut, 192 tuhatta euroa (162), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 15 tuhatta euroa (31). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 34,8 prosenttia, 177 tuhanteen euroon (131). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 6 tuhatta euroa (44), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 38 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 9 tuhatta euroa (45). Palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 3 tuhatta euroa (1). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.

6 !4 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 0,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa (45 876). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa Suodenniemen Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,2 Luotot , ,2 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,0 Saamistodistukset , ,1 Osakkeet ja osuudet ,8 729 Kiinteistöt , ,7 Yleisön talletukset *) , ,8 Velat luottolaitoksille ,7 9-17,5 Oma pääoma , ,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,1 ROA % 0,1 0,5 0,8 ROE % 0,8 3,7 6,3 Omavaraisuusaste 12,7 12,5 13,0 Vakavaraisuussuhde 19,73 % 19,81 % 20,72 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Suodenniemen Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (33 380). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 182 tuhatta euroa (228). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 237 tuhatta euroa. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat toimialueen vähäinen investointihalukkuus.. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 310 tuhatta euroa (129) eli 180 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin.

7 Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,9 prosenttia (0,4) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä.!5

8 !6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (1 401) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen.. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 057) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.6. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (4 552). Määrä oli 466 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (5 428), mikä on 19,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (1 670). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 347 tuhatta euroa (270) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (1 401). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 196 tuhatta euroa (204). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 99 tuhatta euroa (104) ja sijoituskiinteistöjen arvo 97 tuhatta euroa (101). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.6. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (38 698). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 374 tuhatta euroa. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 8,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (27 952). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 19,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (10 746). Muutokseen vaikuttivat alhaisen korkotason lisäksi pankin päätös talletuskorkojen alentamisesta. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 7 tuhatta euroa (8). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

9 !7 Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 609). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 138 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 46 tuhatta euroa (-24). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 494). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (1 494). Vuonna 2013 luottotappiovarausta purettiin -21 tuhatta euroa (kasvatettiin 30 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 172 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Suodenniemen Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 25 tuhatta euroa. Suodenniemen Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Suodenniemen Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Suodenniemen Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Suodenniemen Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (5 632), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (2 275). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (5 655). Toissijaiset omat varat olivat 0 tuhatta euroa (-24), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 46 tuhatta euroa (-24).

10 !8 Suodenniemen Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 19,73 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 19,73 % (19,89 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Emo Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä 0-24 Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 19,73 % 19,81 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 19,73 % 19,89 % Suodenniemen Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi luotonannon kasvu.

11 !9 Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Suodenniemen Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

12 !10 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 51,0 % (52,6 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 20,6 % (21,1 %) ja muiden 28,3 % (26,3 %). Valtaosa, 51,7 % (54,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 4 kertaa vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Suodenniemen Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin

13 !11 ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 5,9 % (8,2 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 0,87/0,61 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 1,03/0,61 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 23 tuhatta euroa (-39). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 46 tuhatta euroa (-24), joka koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksista. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 69 tuhatta euroa (-63), mikä on 1,2 % (-1,1 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla.

14 !12 Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.6. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 99 tuhatta euroa (104). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 97 (101) tuhatta euroa. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto koostuu Suodenniemen toimitilan yhteydessä olevien asuntojen ja liikehuoneistojen vuokratuotoista eikä ole mitenkään merkittävä pankin tulokseen suhteutettuna. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista.

15 !13 Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat yhden tallettajien edustajan isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Suodenniemen Säästöpankin isäntiin kuuluu 28 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Jari Ylinen ja varapuheenjohtajana Markus Halkoaho. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta ,16 euroa päätettiin siirtää ,16 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen lukuun ottamatta ikänsä puolesta poisjäävää Hanna-Kaisa Tuoria. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Jari Ylinen ja varapuheenjohtajana Markus Halkoaho. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin edelleen tarkastamaan KHT Markku Launis sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Suodenniemen Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Päivi Koskinen ja varapuheenjohtajana Veli-Juhani Rahkjärvi sekä toimitusjohtajana Kari Kaijo. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Horelli Jaakko maanv. (1993) Hujo Jouni liikk.harj. (2013) Koskinen Päivi ekonomi (2007) Rahkjärvi Veli-Juhani konemyyjä (1996) Seppä Isto maanv. (2012) Uusi-Rauva Jouni konemyyjä (2012) Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 6 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 5 (6) ja osa-aikaisia 1 (0) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana yhdellä vakituisella henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 51 vuotta. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Markku Launis, KHT ja varatilintarkastajana PricewaterhouseCoopers Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners Oy.

16 !14 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Pankilla on oltava voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä koskevan asetuksen 1372 vaatimukset täyttävä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet hallitus hyväksyy johtoa ja koko henkilöstöä varten ja joiden noudattamista hallitus valvoo. Finanssivalvonta on antanut valvottavatiedotteen, jossa käsitellään palkitsemisjärjestelmän palkka- ja palkkiotietojen julkaisuvaatimuksia. Tiedotteen mukaan pankin on noudatettava näitä vaatimuksia tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Pankki muokkaa palkitsemisjärjestelmäänsä koskevan tekstin ja julkaistavat tiedot oman palkitsemisjärjestelmänsä mukaiseksi. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja pois lukien voidaan palkita suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2013 aikana yhteenlasketut palkitsemiset jäivät alle euron. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitysja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Suodenniemen Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Suodenniemen Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Suodenniemen Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 31 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 7

17 !15 tuhannella eurolla vuoden 2013 aikana. Lisäksi pankki on yksin tukenut Otto.-automaatin säilymistä Suodenniemellä jo useamman vuoden ajan. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti alkuvuoden 2014 aikana. Pankin liiketoiminnat yhdistetään Oma Säästöpankki Oy:öön tämänhetkisen tiedon mukaan Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Suodenniemen Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,19 euroa, josta tilikauden voitto on ,71 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - siirretään vapaan oman pääoman rahastoon ,71 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

18 !16 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

19 !!17 Tilinpäätös Suodenniemen Säästöpankin tuloslaskelma TULOSLASKELMA eur eur Korkotuotot (1.1) , ,80 Korkokulut (1.1) , ,26 KORKOKATE , ,54 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,36 Palkkiotuotot (1.3) , ,68 Palkkiokulut (1.3) , ,95 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) , ,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) ,70 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.6) 2 930, ,01 Liiketoiminnan muut tuotot (1.7) 8 293, ,70 Hallintokulut , ,24 Henkilöstökulut (1.8) , ,16 Muut hallintokulut (1.9) , ,08 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.10) aineettomista hyödykkeistä , ,18 Liiketoiminnan muut kulut (1.7) , ,57 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.11) , ,79 LIIKEVOITTO , ,56 Tilinpäätössiirrot , ,58 Tuloverot , ,82 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,16 TILIKAUDEN VOITTO , ,16

20 !!18 Suodenniemen Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,40 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,78 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,07 Saamistodistukset (2.3) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,55 Aineettomat hyödykkeet (2.5) 2 815, ,97 Aineelliset hyödykkeet , ,15 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.6) , ,05 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.6) , ,39 Muut aineelliset hyödykkeet , ,71 Muut varat (2.8) 1 678, ,42 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.9) , ,30 Laskennalliset verosaamiset (2.14) , ,10 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,74

21 !!19 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.10) 6 743, ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.11) , ,39 Talletukset , ,02 Muut velat , ,37 Muut velat (2.12) , ,53 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.13) , ,16 Laskennalliset verovelat (2.14) , ,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,70 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,01 OMA PÄÄOMA (2.18) Peruspääoma 168,18 168,18 Muut sidotut rahastot , ,37 Vararahasto , ,37 Käyvän arvon rahasto , ,00 Vapaat rahastot , ,11 Muut rahastot , ,11 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,21 Tilikauden voitto , ,16 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,39 Takaukset ja pantit , ,39 Muut 7 500, ,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,86 Muut , ,86 Tase-ero 0,00 0,00

22 !!20 Suodenniemen Säästöpankin rahoituslaskelma Rahoitulaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,16 Tilikauden oikaisut , ,67 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,70 Saamistodistukset , ,37 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,25 Osakkeet ja osuudet , ,77 Muut varat , ,69 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,95 Velat luottolaitoksille -889, ,60 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,86 Muut velat , ,69 Maksetut tuloverot , ,75 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,99 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset ,43 0,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 0, ,63 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,57 Investointien rahavirta yhteensä , ,94 Rahavarojen nettomuutos , ,05 Rahavarat tilikauden alussa , ,13 Rahavarat tilikauden lopussa , ,18 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,40 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,78 Yhteensä , ,18 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,34 Maksetut korot , ,95 Saadut osingot , ,36 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,58 Tuloslaskelman verot , ,82 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,28 Muut oikaisut 0, ,35 Yhteensä , ,67

23 !21 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos