missä eu, siellä suomi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "missä eu, siellä suomi?"

Transkriptio

1 missä eu, siellä suomi? kansallinen sivistysliitto ry

2 Julkaisija: Kansallinen Sivistysliitto ry Yhteistyökumppanit: Kansallisen Kokoomuksen europarlamenttiryhmä Kokoomuksen kansainvälinen työryhmä Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry Kokoomuksen Nuorten liitto ry Kokoomuksen Naisten liitto ry Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Kansallinen Kokoomus rp Suomen Toivo -ajatuspaja Toimittaja: Timo Kivistö / Linguage (www.linguage.fi) Kuvitusdiat: Sanni Grahn-Laasonen 2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Maatalous... 5 Perustuu Arto Satosen esitykseen Hyvinkäällä Maahanmuutto... 9 Perustuu Arto Satosen esitykseen Hyvinkäällä Talouskriisi ja Euroopan integraatio...11 Perustuu Kimmo Elon esitykseen Turussa Eurooppa, menetetty manner?...15 Perustuu Katri Vallasteen esitykseen Hyvinkäällä Kuntapalvelut ja kolmas sektori...19 Perustuu Annika Kokon esitykseen Hyvinkäällä EU-päätöksentekosimulaatio Perustuu Matti Niemen luomaan harjoitukseen Turussa Liitteet Lopuksi

4 1. Johdanto Kansallinen Sivistysliitto ry, tuttavallisemmin Kansio, järjesti kumppaneineen vuoden 2012 aikana useita koulutustilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoa Suomessa sekä edistää kansalaisten valmiuksia ottaa osaa kansalaiskeskusteluun EU:n ajankohtaisista asioista. Esillä olivat kaikki kansalaisia eniten askarruttavat asiat, muiden muassa talouskriisin vaikutukset, vapaa liikkuvuus ja maahanmuutto sekä maatalouden ja kuntapalvelujen haasteet. Lisäksi mukana on katsaus EU:n päätöksentekokoneiston toimintaan simulaatioharjoituksen muodossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Kansion jäsenjärjestöjen toimijat ja kaikki kansalaiset. Yhteensä jäsenjärjestöillä on noin henkilöjäsentä, joihin kaikkiin pyrittiin saamaan kontakti. Pienempi Eurooppa-koulutuksen hengen pilottiryhmä kokoontui viikonlopun mittaisissa koulutustilaisuuksissa Turussa, Hyvinkäällä ja Helsingissä sekä vieraili marraskuussa tutustumassa mm. Euroopan parlamenttiin, komissioon sekä Suomen pysyvän edustuston toimintaan. Koulutustilaisuuksien keskeisin sisältö on tiivistetty aiheryhmittäin tähän koosteeseen. Varsinaisena lähdemateriaalina ovat pääosin olleet tilaisuuksissa koulutusmateriaalina käytetyt kalvot ja monisteet, joista on työstetty yhtenäinen kirjallinen esitys. Faktoja ja numerotietoja on tarvittaessa päivitetty uusimmin saatavilla olevin tiedoin. Toimitusprosessin myötä esityksiin on saattanut tulla mielipiteitä, jotka ovat toimittajan omia eivätkä välttämättä heijastele alkuperäisen luennoitsijan näkemyksiä. Kiitämme projektin luennoitsijoita myös niitä, joita tekstissä ei ole mainittu kokoomuksen suomalaisia europarlamentaarikkoja sekä Kansion koulutussuunnittelijaa Henna Aunistoa ja ajatuspaja Suomen Toivon toiminnanjohtajaa Markku Pyykkölää materiaalista ja heidän tuestaan toimitusprosessin aikana. Missä EU, siellä Suomi hankkeelle on myös myönnetty valtionavustusta. Antoisia opiskeluhetkiä! 4

5 2. Maatalous Euroopan unionin budjetti on edelleen vahvasti maatalousbudjetti: vuosille väännetyn sovun 960 miljardin euron loppusummasta yli 40 prosenttia menee maataloustukiin ja niihin läheisesti liittyviin maaseudun kehittämishankkeisiin (EC, ). Uusi seitsenvuotisbudjetti on EU:n historiassa ensimmäistä kertaa edellistä pienempi, mutta ainakaan maatalous ei jäänyt kärsijän asemaan. Itse asiassa erilaisista infrastruktuuri- ja tutkimushankkeista tingityistä 30 miljardista eurosta osa kohdennettiin Ranskan johdolla maatalouteen (Kauppalehti ). Suomenkaan ei käynyt hullummin. Maatalouden suorat tuet vähenevät 3,9 miljardista 3,4 miljardiin, mutta kompensaatioksi Suomen maatalouden kehittämisrahoihin lisättiin 2,1 miljardin perustason päälle 600 miljoonaa euroa, mikä tasapainottaa nettomaksuosuutta (Pohjolan Sanomat, ). EU-jäsenyys ei ole autioittanut suomalaista maaseutua. Aikaa sitten alkanut elinkeinorakenteen muutos oli jo vuonna 1993 johtanut siihen, että Suomen bkt:stä enää 1,3 prosenttia tuli suoraan maataloudesta (Boxberg & Heikka, 2008). Vuodesta 2000 vuoteen 2007 suomalaisten perustuotantotilojen lukumäärä tosin laski 23 prosenttia tilaan, mutta tilalle oli tullut lähes uutta ilman maatilataustaa (matkailu, virkistys jne.) toimivaa yritystä (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus MMMtike). Vuonna 2000 Suomessa oli kaikkiaan maaseutuyritystä. Seitsemän vuotta myöhemmin luku oli : vastoin yleistä mielikuvaa katoavasta maaseudusta sikäläisten yritysten lukumäärä olikin kasvanut prosentin verran. Ilman maatilataustaa toimivien yritysten ja perustuotantotilojen välissä oli vuonna 2007 vielä monialaista tilaa kasvua seitsemässä vuodessa 6 prosenttia (MMMtike). Maaseudun jatkuvaan elinvoimaan viittaa myös Suomen verraten alhainen kaupungistumisaste, joka oli vuoden 2008 lopussa 63 prosenttia. Verrokkimaassa Ruotsissa, jossa kansalliset viljelyn tuet käytännössä lopetettiin parikymmentä vuotta sitten, oli vastaava prosenttiluku 85 (CIA World Factbook). Usein unohtuu, että maatalouskin on Suomessa paikoin yhä merkittävä työllistäjä ja sellaisena osa elävää aluepolitiikkaa. Kun valtakunnanmedian ytimessä Uudellamaalla oli vuonna 2008 kaikista työpaikoista vain puolisen prosenttia maa- ja riistatalouden piirissä, oli Etelä-Pohjanmaalla maataloustyöntekijöitä 12, Keski-Pohjanmaalla yli 10 ja Pohjois-Savossakin 8 prosenttia kaikista työllisistä (Tilastokeskus). Lisäksi tulevat tietenkin elintarviketeollisuuden työpaikat. Maatalouden ja siihen liittyvien palvelujen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vuonna 2009 vain 2,1 prosenttia eli arvoltaan noin 3,2 miljardia euroa, samaa luokkaa kuin oli elintarvikkeiden tuonti ulkomailta (Tilastokeskus). Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Lähes yhtä suuren osuuden BKT:stä muodosti elintarviketeollisuus, samoin elintarvikkeiden kauppa. Kun mukaan lasketaan ravitsemistoiminta, kuljetus, tuoteverot ja muut elintarviketalouden osaset, huomataan koko elintarviketaloudessa virtaavan rahaa vuosittain noin 25 miljardia euroa merkittävä summa koko kansantaloudessa. Kuva tarkentuu, kun verrataan elintarvikkeiden osuutta kotitalouksien kaikkiin kulutusmenoihin. Suomessa ruokaan ja alkoholittomiin juomiin käytettiin vuonna 2009 noin 13 prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta. Osuus on samaa luokkaa kuin koko EU:ssa keskimäärin (Eurostat National accounts). Suomalaistalouksien yhteenlaskettu lasku kotiruokailusta ilman alkoholijuomia oli vuonna 2009 noin 11,5 miljardia euroa (Tilastokeskus). 5

6 Samoin on työllisyysvaikutusten laita. Alkutuottajien määrän ohella on aiheellista tarkastella, kuinka paljon ihmisiä maatalouden välituotekäyttö työllistää. Eniten työpaikkoja oli vuonna 2007 kaupassa (noin henkeä) perässään liike-elämän palvelut, rehuteollisuus sekä muu teollisuus ja valmistus. Kun mukaan luetaan muut maataloustuotantoa tukevat toiminnot kuten kuljetus, varastointi ja rakentaminen, saadaan välillisten työpaikkojen luvuksi maataloustuotannossa noin (Tilastokeskus). EU-kriittistä silmää saattaa harhauttaa seikka, että tukea saaneiden tilojen määrä on ollut Suomessa tasaisessa laskussa yli 15 vuoden ajan. Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995 oli maassamme yli tukea saavaa maatilaa; vuonna 2010 luku oli vähän yli (Maaseutuhallinnon tietojärjestelmä Mavi). Numeroihin kätkeytyy kuitenkin selkeä totuus: keskimääräinen tilakoko on samaan aikaan kasvanut vajaasta 23 hehtaarista 36,5 hehtaariin. Maataloutta on kohdannut teollisuudesta tuttu globaali ilmiö: tuotantoyksikköjen koko on kasvanut, mitä voidaan pitää luonnollisena ja kansantaloudellisesti yksinomaan järkevänä kehityskulkuna. Viljelijöiden lukumäärä Suomessa on laskenut vuoden 2001 vajaasta hengestä yli kymmenellä tuhannella tultaessa vuoteen 2009 (Tilastokeskus). Laskua selittää tilakoon kasvun ohella maatalouden koneellistuminen, sekin sinänsä terve ja myönteinen ilmiö. Voidaan kysyä, olisiko kovin pienillä tiloilla edes varaa hankkia tarvitsemiaan koneita. Myönteistä lienee sekin, ettei ainakaan nuorten farmarien into ole lopahtanut: maassamme oli vuoden 2009 lopussa noin alle 34-vuotiasta viljelijää kutakuinkin sama määrä kuin kahdeksan vuotta aiemmin (Tilastokeskus). Mustamaalaajien arsenaaliin on kuulunut myös väite, että EU yrittää kuristaa suomalaisen maatalouden hengiltä epäämällä siltä sen tarvitsemat tuet. Numeroiden valossa tämä on harhaa. EU:n kokonaan tai yhdessä Suomen kanssa rahoittamat tuet muodostuvat kolmesta osasta: CAP-tulotuesta eli varsinaisesta maataloustuesta, luonnonhaittakorvauksista ja ympäristötuesta. Niiden yhteenlaskettu summa oli vuonna 2011 (arvio) itse asiassa suurempi kuin esimerkiksi vuonna 2006: miljoonaa vastaan miljoonaa euroa. EU:n kokonaan maksamaa CAP-tukea saatiin kumpanakin vertailuvuonna 541 miljoonaa euroa (vuonna 2005 vain 515 M ). Yhdessä maksettavat luonnonhaittakorvaukset pysyivät kutakuinkin ennallaan noin 420 miljoonassa, kun taas EU:n osuus kaikkiaan 372 miljoonan euron (2011) ympäristötuesta nousi vuonna 2008 maksetusta 88 miljoonasta 107 miljoonaan euroon (Tilastokeskus). Suomen ja EU-komission välisen väännön kohteena ollut, runsaasti uutisoitu Etelä-Suomen maatalouden ns. 141-tuki on kokonaan Suomen valtion viljelijöille ja karjankasvattajille maksamaa tukea. Se on katkolla vuoden 2014 alusta, ja voisi MTT Taloustutkimuksen mukaan poistuessaan johtaa jopa karjatalouden romahtamiseen eteläisessä Suomessa (YLE Uutiset ). Onkohan näin? 141-tuki on joka tapauksessa alentunut jo aiemmin vuosi vuodelta niin, että se vuonna 2011 oli vain 84 miljoonaa euroa. Siitä ei Suomen maatalouden tulevaisuuden luulisi olevan kiinni: vertailun vuoksi mainittakoon, että vaikeille alueille myönnettävä pohjoinen tuki, sekin kokonaan kansallista rahaa, oli vuonna 2011 yli 335 miljoonaa euroa. Lisäksi näyttää siltä, että Suomi on kohdentanut etelästä huvenneista miljoonista osan pohjoiseen. Kansallisen tuen määrä vaikeilla alueilla nousi vuoden 2008 vajaasta 323 miljoonasta parissa vuodessa nykytasolleen noin 335 miljoonaan. Tarpeelliset tuet eivät poistu, ne vain muuttavat muotoaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan Etelä-Suomen tulevaan tukirakenteeseen saataneen kunnollinen selvyys vasta vuoden 2015 paikkeilla, jolloin EU on uudistamassa koko maatalouspolitiikkansa (YLE Uutiset ). Järki kehottaa neuvottelemaan Suomelle hyvän ratkaisun unionin sisäpiirissä, ei räksyttämään katkerana pöydän ulkopuolelta. 6

7 eu ei ole ne siellä, vaan myös me täällä Suljettuihin kansallisiin maatalousmarkkinoihin ei ole enää paluuta. Täytyy muistaa, että kansallisillakin tukiratkaisuilla on helposti kääntöpuoli: riittävän kauan eläneet muistavat esimerkiksi voin ja kananmunien käsittämättömät kuluttajahinnat 1970-luvulla. EU-jäsenyys merkitsi aikanaan huomattavaa alennusta suomalaisperheen ruokalaskuun. Lähtötilanteesta vuonna 1995 ravinnon reaalihintaindeksi laski viidessä vuodessa 14 prosenttiyksikköä, ja vielä nytkin ruoka on ansiokehitykseen nähden kymmenisen prosenttia halvempaa kuin ennen EU-aikaa (Tilastokeskus, Aamulehti ). Kuluttajan edullisen ruokalaskun kääntöpuolella on tietenkin maataloustuottajan ansainta. Viljelijät ovat Suomessa järjestäneet viime kuukausina useita tempauksia kelvollisten tuottajahintojen puolesta, kuten aika ajoin tekevät heidän kollegansakin kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella. Huoli toimeentulosta on varmasti oikea, mutta numerotiedon valossa eivät ainakaan tuottajahinnat ole romahtaneet. Tärkeimmistä maataloushyödykkeistä vain maidon hintakehitys (2003: 36,68 / 2010: 36,92 hehtolitralta) on alittanut selvästi inflaatiovauhdin (MMMtike). Naudanlihan tuotannosta näyttää Suomessa maksettujen tuottajahintojen mukaan tulleen entistä kannattavampaa: tonnista maksettiin vuonna 2003 kasvattajalle 186 euroa, nyttemmin 240. Välimaastoon sijoittuvat sianliha (2003: 115 / 2010: 137 ), broileri (2003: 117 / 2010: 120 ) ja kananmunat (2003: 80 / 2010: 88 tonnilta). Näyttääkin siltä, että syynä maatalouden ongelmiin eivät ole niinkään alhaiset tuottajahinnat vaan kohonneet tuotantokustannukset, joiden taustalla on globaalin kysynnän kasvun vaikutus esimerkiksi lannoitteiden ja rehun maailmanmarkkinahintaan. EU:n komissio on linjannut, että uudistettavan maatalouspolitiikan tavoitteena on elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen koko unionin alueella. Tämä tulee toteuttaa ottaen huomioon luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos sekä tasapainoinen alueellinen kehitys. Ydinkohtia tavoitteisiin pääsemiseksi ovat muiden muassa seuraavat (EC, ): suorien tukien asteittainen lähentäminen jäsenmaiden välillä siirtyminen alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa suorien tukien tarkempi kohdentaminen, sis. mm. aktiiviviljelijöiden ja nuorten viljelijöiden tuki markkinatoimien tehostaminen maaseudun kehittämistoimien vaikuttavuuden seuranta, ja uusien riskienhallintavälineiden luominen. 7

8 Maaseutu ja maatalous Suomessa sekä Euroopan unionissa säilyvät, mutta ne varmastikin muuttavat muotoaan. Kansainvälinen kilpailu on haaste, mutta kasvava kansainvälinen kysyntä myös mahdollisuus. Vapaassa Euroopassa viljelijällä ja karjankasvattajalla on myös useimmiten mahdollisuus muuttaa tuotantosuuntaa tarpeen ja kysynnän mukaan. Vastaus maatalouden kipukohtiin ja haasteisiin on niin Suomessa kuin Euroopassa sama kuin aina ennenkin: ahkeruus, innovointi ja neuvottelukyky. missä eu, siellä mahdollisuus. sanni grahn-laasonen 8

9 3. Maahanmuutto Suomessa asui vuoden 2010 lopussa ulkomaan kansalaista. Vuonna 2011 Suomeen muutti yhteensä ja Suomesta pois henkilöä. Nettomaahanmuutto oli siten henkilöä. Kun otetaan huomioon kaikki ulkomaalaista syntyperää olevat Suomessa asuvat henkilöt käytännössä siis ensimmäisen ja toisen polven siirtolaiset saatiin luvuksi vuoden 2011 lopussa henkilöä. Tämä on 4,8 prosenttia Suomen koko väestöstä (Tilastokeskus). Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan henkilöön (TEM, ). Luku on eurooppalaisessa vertailussa varsin alhainen, mutta se on pitkään ollut tasaisessa kasvussa. Vuonna 1980 vierasta syntyperää olevia asukkaita oli alle , ja vielä EU-kytköksenkin aikaan vuonna 1995 vain reilut Vuodesta 1980 lähtien on Suomessa asuvien ulkomaalaisten ja ulkomailla syntyneiden Suomen kansalaisten määrä kasvanut joka ainoa vuosi. Kansainvälistyminen näkyy kielten kirjossa. Vuoden 2010 lopussa äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea puhui jo Suomessa asuvaa henkilöä. Vuonna 1995 vastaava luku oli alle ja vuonna 1980 ainoastaan Kolmessakymmenessä vuodessa Suomessa asuvien mutta ulkomailla syntyneiden määrä on siis yli kuusinkertaistunut, ja vieraita kieliä puhuvien luku 25-kertaistunut! Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on kaikista maahanmuuttajista vain murto-osa. Suomeen jätettiin vuonna 2011 yhteensä kpl, ja myönteisiä päätöksiä tehtiin samana vuonna kappaletta. Lähtömaan mukaan eniten turvapaikansaajia tuli Irakista (396) perässään Somalia (266), Afganistan (180), Venäjä (116) ja Iran (55). Yleisin syy myönteiselle päätökselle oli ns. toissijainen suojelu, jolla perusteella myönnettiin yhteensä 714 turvapaikkaa. Nimikkeellä turvapaikka tehtiin 169 myönteistä päätöstä, humanitäärisen suojelun perusteella 143 ja muiden syiden nojalla 245. Vertailun vuoksi mainittakoon, että maailmalla arvellaan yhteensä noin 10,4 miljoonaa pakolaista, joista yli puolet on Aasian maista ja vajaat kolme miljoonaa Afrikasta. Eniten pakolaisia on siirtynyt kotimaistaan Pakistaniin (1,7 miljoonaa) ja seuraavaksi eniten Iraniin ja Syyriaan (kumpaankin 1,1 miljoonaa). Saksassakin on 0,6 miljoonaa pakolaista, kun Suomessa heitä on vain Suomessa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien asioiden valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännön viranomaistoimet kotouttamisen edistämiseksi tehdään osana kunnallisia peruspalveluja sekä työ- ja elinkeinoministeriön palvelujen muodossa (TEM). Tavoiteohjelma maahanmuuttajien yhteiskunnallisen integraation edistämiseksi ja eriytymisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi on pitkä ja monitahoinen. Avainasemassa on suomen (tai ruotsin) kielen oppiminen ja sitä kautta mahdollisuus jatkokoulutukseen ja työllistymiseen: maahanmuuttajien elinolosuhteet (asuminen, työllisyys, koulutus jne.) lähestyvät koko väestöä maahanmuuttajien työttömyysastetta alennetaan pääkaupunkiseudulla; tavoitteena työttömyyden puolittaminen ja korkean työttömyysasteen ryhmissä työllisyyden nostaminen 60 prosenttiin maahanmuuttajanuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota kotouttamiskoulutuksen saatavuus ja riittävyys paranee siten, että kaikki maahanmuuttajat pääsevät tarvetta vastaavaan koulutukseen lain mukaisten edellytysten ja aikarajojen puitteissa. 9

10 Kotouttamishankkeessa korostuu varhainen puuttuminen pääväestön ja maahanmuuttajien tasa-arvon lisäämiseksi. Erityisasemassa ovat lapset ja nuoret: kaikki maahanmuuttajat saavat viimeistään oleskeluluvan tiedoksiannon yhteydessä perustiedon oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja suomalaisesta yhteiskunnasta, minkä perusteella he osaavat hakeutua tarvittaviin kotouttamispalveluihin kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille mahdollistetaan mukanaolo varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten suomen/ruotsin sekä oman kielen kehittymistä ja kasvua kahteen kulttuuriin koulutuksen eriarvoisuutta vähennetään: puolitetaan etnisen taustan selitysosuus koulutuksen keskeyttämisessä sekä korkea-asteen koulutukseen osallistumisessa vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on poistaa väestöryhmien väliset erot kokonaan. Samalla kun vaalitaan maahanmuuttajien omaa kieltä ja kulttuuria, tarkoituksena on lisätä heidän osallistumistaan pääväestön aktiviteetteihin taiteen, kulttuurin, liikunnan ja poliittisen osallistumisen saralla: maahanmuuttajien äänestysvilkkaus nousee ja maahanmuuttajataustaisen vaaliehdokkaiden osuus nousee vastaamaan yleistä tai kunnallista väestöpohjaa kotoutuminen otetaan huomioon kehitettäessä kulttuurin palveluita ja tukimuotoja maahanmuuttajat osallistuvat liikuntatoimintaan yhdenvertaisesti pääväestön kanssa; kuntien liikuntapalvelut tavoittavat kaikki riippumatta kulttuurista kynnyksistä osallistua toimintaan vähennetään väestön terveyseroja myös maahanmuuttajataustaisten ryhmien osalta. Ohjelmassa asetetaan vaatimuksia myös suomalaiselle kantaväestölle hyväksyä lähtökohtien kirjo: rasistiset teot ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen vähenevät selvästi kouluissa ja nuorisotoimessa rasismin nollatoleranssi; koulukiusaamista ehkäistään tietämys, osaaminen ja toiminta hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi lisääntyy työelämän monimuotoisuutta vahvistetaan työpaikoilla ja työyhteisöissä. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa vajaat 29 prosenttia. Näyttää siltä, että hyvinä aikoina tulijat työllistyvät nopeastikin, kun taas taantuman koittaessa heidän työpaikkansa ovat kaikkein vaaranalaisimmat. Alimmillaan maahanmuuttajien työttömyys oli vuonna 2008, vain 19,1 prosenttia. Eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Venäjältä ja Virosta (Taloussanomat ). Koko väestön työttömyysaste oli tammikuun 2013 lopussa 8,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia (Tilastokeskus). Mainittakoon vielä, että varallisuus ei katoa Suomesta ainakaan maahanmuuttajien mukana. Maailmanpankin tilastojen mukaan maahanmuuttajien Suomesta vuonna 2010 muualle lähettämät rahavirrat nousivat yhteensä 0,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin (noin 306 miljoonaan euroon). Muualta Suomeen lähetettiin samaan aikaan 0,8 miljardia dollaria eli kaksinkertainen määrä rahaa (Maailmanpankki 2010). Maailmalla eniten rahaa lähetettiin maahanmuuttajien toimesta muualle Yhdysvalloista (51,6 mrd. dollaria), ja eniten rahaa tuli puolestaan Intiaan (54 mrd.) sekä Kiinaan (53 mrd. dollaria). 10

11 4. talouskriisi ja Euroopan integraatio Viimeaikainen Euroopan talouskriisi on herättänyt voimakasta keskustelua EU:n tulevan kehityksen suunnasta. Vastakkaisina napoina nähdään yhtäältä federalismi eli liittovaltiokehitys ja toisaalta paljon väljempi valtioiden välinen yhteistyö. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta: vastaavia keskusteluja on käyty lähes jokaisen integraation kriisin yhteydessä 1950-luvulta tähän päivään! Ennen syvempiä pohdiskeluja Euroopan kehityksen tulevasta suunnasta on kuitenkin syytä selvittää muutamia avainkäsitteitä: Integraatio on prosessi, jonka tavoitteeksi siihen osallistuvat toimijat (valtiot) asettavat siirtymisen kunkin toimijan itsenäisesti tekemistä päätöksistä kaikkien yhdessä tekemiin päätöksiin. Integraation lopputuloksena syntyy uusi toimija Euroopan integraatio on EU:n kehitystä laajempi prosessi, jonka ytimen kuitenkin muodostaa Euroopan unioni Yhteisöjen organisoitumisen kannalta on keskeistä ns. keskusta periferia-suhteen eli vallanjaon järjestäminen: Yhtenäisvaltioissa valta on keskitetty vahvasti keskustalle (keskushallinnolle), joka määrää periferian (alueiden) toimivallasta Liittovaltioissa valta on hajautettu keskustan (keskushallinnon) ja periferian (osavaltiot) kesken. Periferialle turvataan lisäksi vaikutusvalta keskustaan Subsidiariteetti-periaate tarkoittaa EU:n organisointiperiaatetta, jonka mukaan päätöksenteon tulee tapahtua mahdollisimman lähellä kansalaisia: keskustalla on toimivaltaa asioissa, jotka eivät ole rajattavissa vain yhteen tai muutamaan periferian toimijaan periferia päättää keskustan toimivaltaan kuuluvista asioista (anto- ja ottooikeus). Nykyisessä EU:ssa on erilaisia toimielimiä, joiden tehtävänä on toimeenpanna päätöksiä yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmaiden toimintaa säätelevät vahvasti yhteiset säädökset, ja osa alun perin periferialle kuuluneista toimivaltuuksista on siirretty ylikansallisille toimielimille. Näiden sekä edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan katsoa, että Euroopan unioni täyttää jo nyt ne kriteerit, jotka tutkimuskirjallisuudessa liittovaltiolle asetetaan. Kuitenkin jotain puuttuu. Ensinnäkään EU-tason edustuksellista järjestelmää ei voida pitää puhtaasti parlamentaarisena. Esimerkiksi epäluottamuslause komissiolle edellyttää kaksoisenemmistöä parlamentissa. Toiseksi integraation suuntaviivoista päättäminen on lähes kokonaan jäsenvaltioiden johtajien päätösvallassa. Eurokriisi asettaa eurooppalaisen integraation suunnan ylle kysymysmerkkejä. Kuinka taataan yhteinen tahto, kun jäsenvaltioiden lähtökohdat ja niiden myötä tavoitteet ovat niin erilaiset? Monet keskeiset talousindikaattorit osoittavat, että erot euromaiden taloudellisen suorituskyvyn välillä ovat viime vuosina kasvaneet kasvamistaan. 11

12 Talouskasvu: Euroopan suurimman talouden Saksan bruttokansantuote on pysynyt myllerryksistä huolimatta koko ajan kasvussa ja nousi viime vuonna vajaan prosentin. Sitä vastoin esimerkiksi Italian ja Espanjan taloudet painuivat 1 1,5 prosenttia miinukselle, kriisimaa Kreikan jopa 6 prosenttia (IMF World Economic Outlook, tammikuu 2013). Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 1,8 prosenttia. Velkaantuminen: Euromaiden julkisen talouden velka kasvoi viime vuoden jälkipuoliskolla 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja kasvaa ennusteiden mukaan edelleen. Velkasuhde ei rahaliiton historiassa ole koskaan ollut yhtä suuri. Kriisin alkaessa 2010 velkaa oli 80 prosenttia BKT:stä (Eurostat, HS ). Euroopan unionin sääntöjen mukaan valtionvelka ei saisi ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaatimuksen täytti vuoden 2011 lopussa 14 jäsenmaata, mm. Suomi 49 prosentillaan. Toisaalta Kreikan velkasuhde oli 171 prosenttia, Italian 120 ja Portugalinkin 108 prosenttia. Punaisella alueella oli myös Saksa 80 prosentillaan, mutta siellä tilanne sentään parani parilla prosenttiyksiköllä (Taloussanomat ). Valtionlainojen korot: Vuodenvaihteessa 2012/2013 Suomen valtion kymmenvuotisen joukkolainan korko oli hieman yli 1,6 prosenttia (Taloussanomat ). Isommat AAA-luottoluokituksen maat Saksa ja Hollanti saivat lainaa vieläkin edullisemmin ehdoin. Raha on euroaikana ollut tuskin koskaan näin halpaa mutta vain niille, jotka ovat pitäneet julkisen taloutensa kunnossa. Espanja on viime kuukausina maksanut valtionlainoistaan noin kuuden ja Italia seitsemänkin prosentin korkoa. Oma lukunsa on Kreikka, jonka ei kannata edes hakea lainaa vapailta markkinoilta vaan ainoastaan erityisjärjestelyin. Erilaisista lähtökohdista johtuen eurooppalaisen integraation ennustaminen on vaikeaa. Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että integraatio syvenee jos syvenee eriytyvästi eli eri tahtiin eri osa-alueilla ja eri jäsenmaissa. Puhutaankin monen nopeuden EU:sta. nokka kohti kasvua. tarvitaan enemmän eurooppaa, ei vähemmän. 12

13 Ajatus eriytyvästä integraatiosta perustuu ajatukselle eri osa-alueiden eritahtisesta etenemisestä. Yhtenevyyskehitys ei siis etene homogeenisesti vaan sektoreittain. Näin on ollut tähänkin asti. Esimerkiksi talouspolitiikassa on integraatio Euroopan talousalueen (Eta) sekä talous- ja rahaliiton (EMU) myötä pitkällä. Samoin on laita maataloudessa, jota säätelee yhteinen maatalouspolitiikka (CAP). Toisaalta ulkopolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa yhteisesti sitovia päätöksiä on verraten vähän ja yhteisiä toimielimiä vielä vähemmän, joten myös integraatioaste on alhainen. Eriytyvä integraatio voi tapahtua myös jäsenvaltioiden välillä. Esimerkkinä on rahaliitto, johon kuuluu vain osa EU:n jäsenmaista. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka taas on uskottu monessa jäsenmaassa ikään kuin EU:n ulkokehällä olevalle Natolle, kun taas muutamat EU-maat eivät ole edes hakeneet puolustusliittoon. Eriytyvää integraatiota jäsenvaltioiden välillä hidastaa tai peräti estää EU:n päätöksentekojärjestelmä, joka edellyttää monissa asioissa yksimielisiä päätöksiä. Toisaalta joulukuussa 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus avaa pelitiloja eriytyvälle integraatiolle enemmistöpäätösten laajentamisen kautta. Ongelmallista EU:n demokraattisuuden näkökulmasta on se, että enemmistöpäätöksillä integraatio etenee enemmistön ehdoilla, kun taas päätösten toimeenpanoa edellytetään myös vastaan äänestäneiltä jäsenmailta. On kuitenkin syytä muistaa, että integraation syvyys ei suoraan mittaa EU:n toimivaltuuksien laajuutta. Syvenevä integraatio ei automaattisesti tarkoita vallan siirtämistä periferioista keskustalle. Todellinen syventyminen edellyttää yhteisten päätösten tosiasiallista lisääntymistä, josta seurauksena toki voi olla periferioiden autonomian kaventuminen. Eriytyvä integraatio johtaa myös siihen, että integraatio jollakin tietyllä sektorilla on eri vaiheissa eri jäsenmaissa. Näin päädytään tilanteeseen, jota voi parhaiten mallintaa integraatiokehillä: voidaan ajatella, että kehien ytimessä on euroalue ja niiden ulkopuolella muut EU-maat. Vielä ulommalla kehällä ovat jäsenehdokkaat ja edelleen niiden ulkopuolella muut partnerit. Tällainen samankeskisten kehien Eurooppa ei kuitenkaan sovellu varsinaiseksi EU:n toiminnan kuvaamisen malliksi. Luokittelukriteeristönä se on kuitenkin hyödyllinen, jos ajatus euroalueesta EU:n ytimenä voidaan hyväksyä. Millaista tulevaisuuden integraatiota Euroopan unionilta voidaan sitten odottaa? Mahdollisia kehityskulkuja on pääpiirteissään kaksi. Kehitysskenaarioina, jotka vievät unionia kohti eurooppalaista yhtenäisvaltiota ja heikentävät EU:n subsidiaarista organisaatiomuotoa, voidaan pitää: halua keskittää talouspolitiikan koordinointi ja valvonta EU-tasolle. Siten periferian toimivalta näissä asioissa olisi jatkossa alisteinen keskustan määräyksille vallan keskittämistä EU-komissiolle tämän asemaa vahvistamalla, jolloin periferian vaikutusvalta (sekä suora että EU:n parlamentin kautta käytettävä) kaventuisi, sekä EU:n valtionpäämiehistä muodostuvan neuvoston aseman vahvistamista, koska tällöin päätösvaltaa siirtyy EU-tason suoran demokraattisen kontrollin ulkopuolelle. Toinen mahdollinen pääsuunta on kehityskulku, joka tukee ja vahvistaa EU:n nykyistä subsidiaarista liittovaltiorakennetta. Tällaisen kehityssuunnan tunnusmerkistönä voidaan pitää esimerkiksi: kansallisten ulkopolitiikkojen yhteisöllistämistä eli EU:n yhteisen ulkopolitiikan kehittämistä, jolloin globaalissa todellisuudessa kansallisesti hoidettujen ulkopolitiikkojen hyödyt ja haitat eivät rajaudu yksinomaan kunkin kyseessä olevan jäsenvaltion alueelle 13

14 sisämarkkinoiden toiminnan ja kansallisten talouspolitiikkojen harmonisointia siltä osin kuin nämä toimet joko estävät jäsenvaltioiden välisiä heijastusvaikutuksia tai edistävät koko EU:n taloudellista toimintaa ja vakautta, sekä päätöksenteon uudistamista siten, että se yhtäältä takaa kansallisille parlamenteille sananvallan unionitason politiikkaan ja toisaalta varmistaa parlamentarismin toteutumisen EU-tasolla. Tätä kutsutaan myös ns. Saksan malliksi. Kaikesta edellä mainitusta voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä. Ensinnäkin EU:n organisaation perustana toimiva subsidiariteettiperiaate perustuu liittovaltiolle tyypilliseen vallanjakoon keskustan ja periferian välillä. EU siis on jo liittovaltio. Toiseksi EU:n organisoituminen liittovaltioksi on taannut eurooppalaisten rakenteiden vakauden kuluneiden 60 vuoden aikana. Tällaisenaan liittovaltiorakenne on tehokkaasti estänyt kansallisvaltioiden katastrofaaliset erityistiet, jollaisten seurauksista Euroopassa kärsittiin viime vuosisadan alkupuoliskolla enemmän kuin kylliksi. Kolmanneksi liittovaltiorakenne kaventaa väistämättä yksittäisen jäsenvaltion valtaa, mutta tukee erilaisten toimijoiden osallistumista kokonaiseurooppalaiseen prosessiin. On joka tapauksessa selvää, että monet nykymaailman ongelmat ja haasteet ovat liian vaikeita ratkaistavaksi kansallisvaltioiden kaksipuolisin toimin. Liittovaltiorakenne ei kuitenkaan automaattisesti suojaa vallan väärinkäytöltä tai takaa toimivaltuuksien selkeää jakautumista. Nämä uhat ovat myös EU:ssa todellisia ja vaativat toimielimiltä, jäsenmaiden hallituksilta sekä niiden kansalaisilta edustajineen aktiivista epäluuloa. Selkeästi omasta ja lähellä olevasta tulee pitää kiinni silloinkin, kun se tuntuu vaikealta. Suomen kaltaisen periferian ongelmien ratkaiseminen siirtämällä ne keskustan hoidettavaksi voi vain vahvistaa keskusvaltaisuutta ja murentaa subsidiaarisuutta. herätys! eurooppa tarvitsee uuden tarinan. 14

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot