LUONNOS TALOUDEN TERVEHDYTTÄMISEN JA TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN LINJAUKSET

Transkriptio

1 LUONNOS TALOUDEN TERVEHDYTTÄMISEN JA TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN LINJAUKSET

2 TAUSTAA LINJAUSTEN VALMISTELULLE Kaupunginhallitus perusti joulukuussa 2014 työryhmän valmistelemaan linjauksia Matti Nuutti (puheenjohtaja) Sari Glad Jarmo Grönman Berndt Långvik Mikaela Nylander Jari Oksanen Perttu Tuomaala Tuula Virkki Jatkaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Kuvaa Porvoon kaupungin talouden nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla tasapainotetaan kaupungin taloutta sekä parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Valtakunnallinen SOTE-ratkaisu tulee vaikuttamaan merkittävästi myös Porvoossa. Valmistelu on edelleen kesken, eikä sitä ole voitu ottaa huomioon näissä linjauksissa. 2

3 TAUSTAA LINJAUSTEN VALMISTELULLE Linjaukset huomioidaan vuoden 2016 talousarviokehyksessä. Tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet tulisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää vuoden 2016 talousarvioon. Monet rakenteelliset muutokset tuottavat taloudellista hyötyä vasta useiden vuosien päästä, eivätkä säästöt konkretisoidu vielä seuraavassa talousarviossa. Rakenteiden muuttaminen edellyttää usein myös taloudellisia lisäpanostuksia. Kaikkia palveluita ja niiden mitoitusta pitää arvioida kriittisesti. Jos palvelutasoa päätetään kuitenkin joltain osin nostaa, tulisi sen perustua kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa otetaan huomioon sekä asukkaiden tarpeet että koko kaupungin palvelukokonaisuus. Toimenpide-esitykset sisältävät laajoja jatkoselvityksiä, joiden toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. 3

4 TALOUDEN SUHDANNENÄKYMÄT Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Teollisuuden ja talouden rakennemuutos on vaikuttanut myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Nopeaa käännettä merkittävästi parempaan ei ole odotettavissa. Talouden ennakoidaan kuitenkin kääntyvän tänä vuonna hienoiseen kasvuun. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja nopeasti. Julkisen talouden rahoitusasemaa heikkenee. Julkisessa taloudessa vallitsee mittava kestävyysvaje. Normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. 4

5 KUNTIEN VALTIONOSUUKSIEN LEIKKAUKSET Porvoon valtionosuuksien leikkaukset nousevat tähän mennessä tehtyjen päätösten perusteella yhteensä 65,8 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa vuosina Valtionosuusleikkausten tasoa on nostettu vuosittain. Vuonna 2016 leikkaus on jo 14,3 miljoonaa euroa. Leikkaus vastaa noin 1,5 prosentin kunnallisveroa. Valtionosuuksien leikkausten vastapainoksi pitäisi vähentää myös kuntien tehtäviä. Kunnille ei jää muuta mahdollisuutta kuin ottaa lisää velkaa ja korottaa veroja, jos kaikki nykyiset tehtävät ja normit pidetään voimassa, ja väestön ikääntyminen lisää vielä palvelutarpeita. Kuntien velvoitteita ja tehtäviä ei ole toistaiseksi onnistuttu karsimaan. 5

6 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TAVOITTEET JA VAALIKAUDEN HALLITUSOHJELMA Valtiovarainministeriön tavoitteena noin 6 miljardin euron (3 %/BKT) sopeutustoimet vuoteen 2019 mennessä. Hallitusohjelmassa haetaan 4 miljardin euron säästöjä, tästä miljardi euroa kohdistuisi kuntatalouteen. Säästö saavutetaan karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ja normeja. Porvooseen kohdistuisi arviolta noin 10 miljoonaa euron sopeutustoimet. Jos päätökset tehtävien vähentämiseksi eivät toteudu, sopeutus voidaan tehdä vain sellaisiin menoihin ja tuloihin, joihin kaupunki voi vaikuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöstö- ja toimitilaresursseja siltä osin, kun näitä ei ole normitettu henkilöstö- ja tilamitoituksilla. Jos sopeutus kohdennettaisiin yksinomaan esimerkiksi henkilöstömenoihin, tarkoittaisi se noin henkilötyövuotta vähemmän kuin nykyisin. 6

7 PORVOON TALOUSARVION TOTEUTUMINEN (VUODEN NELJÄ ENSIMMÄISTÄ KUUKAUTTA) Käyttötaloustulojen toteutuma 29 miljoonaa euroa eli 32,2 prosenttia talousarvista. Kertymän tulisi olla vajaan prosenttiyksikön korkeampi, jotta talousarvio toteutuisi. Käyttötalousmenojen toteuma 111 miljoonaa euroa eli 32,1 prosenttia talousarviosta. Ylittää hieman edellisten vuosien toteuman. Palkkamenojen toteutumisaste 31,3 prosenttia. Ennakoi noin miljoonan euron ylitystä. Verot ja valtionosuudet ovat kasvaneet edellisestä vuodesta vain 0,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 1,7 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Veroprosentin korotuksen vaikutus on ollut odotettua vähäisempi. Kaupungin jako-osuus yhteisöveron osalta parani 2 prosenttia, mutta Porvoon yhteisöveron tilitykset ovat laskeneet 6 prosenttia, noin 0,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia on kertynyt miljoona euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuosikate 8 miljoonaa euroa, poistot 7 miljoonaa euroa ja toiminnan tulos miljoona euroa. Vuosikate noin 1,5 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisenä vuonna. 7

8 Miljoonat TALOUSSUUNNITELMA JA INVESTOINTISUUNNITELMA Verotulot, valtionosuudet, vuosikate ja lainakanta Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Lainakanta Verotulojen kasvu on arvioitu liian suureksi syksyllä 2014 käytössä olleen tiedon perusteella. Tämän jälkeen julkisuuteen on tullut tietoja Porvoon yhteisöverotukseen tulossa olevasta romahduksesta, joka näkyy verotilityksissä vasta vuosina 2016 ja Tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2016 ja 2017 yhteisöverotuloihin syntyisi noin 5 miljoonan euron vähennys. 8

9 Euroa TALOUSSUUNNITELMA JA INVESTOINTISUUNNITELMA Lainamäärä asukasta kohti Porvoo Koko maa Vuosikate on liian matala, eikä se riitä kattamaan poistoja. Vuosikatteen tulisikin olla investointien nettomenojen suuruinen, jotta kaupunki ei ajautuisi velkakierteeseen. Investointisuunnitelman kokonaisarvo seuraavan viiden vuoden aikana on 204 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä on kaupungin voimavaroihin nähden ylivoimaisen suuri. Hankkeet on arvioitava uudelleen, ja ne on ajoitettava pidemmälle tulevaisuuteen. Investointisuunnitelman rahoittaminen tarkoittaisi velkamäärän raskasta kasvua. Kaupungin velkamäärä kasvaa jo kuluvana vuonna noin 11 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 lainaa otettaisiin noin 18 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 17 miljoonaa euroa. 9

10 PERLACON OY:N TALOUSANALYYSI Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä sekä erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä ovat analysoineet Porvoon kaupungin talouden kehitystä ja palvelurakenteen kustannuksia. Porvoon kaupunki reagoi nopeasti vuonna 2008 käynnistyneeseen taloustaantumaan ja ryhtyi sopeuttamaan toimintaansa ripeästi. Toimintaa sopeutettiin vuosien yhteensä noin 43 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin yhtä veroprosenttiyksikköä vuodessa. Toimintakate on kasvanut Porvoossa huomattavasti vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Palvelurakenne ei ole Porvoossa kokonaisuudessa raskas, mutta kaupungin pitää silti vielä sopeuttaa toimintaansa. Nykylainsäädännön voimassa ollessa Porvoon kaupungin sopeuttamismahdollisuuksien voi arvioida olevan enää miljoonia, mutta ei kymmeniä miljoonia euroja. 10

11 PERLACON OY:N TALOUSANALYYSI Porvoossa suurimmat sopeuttamismahdollisuudet löytyvät sivistystoimesta. Sosiaali- ja terveystoimen ja yleishallinnon palvelutuotanto on varsin edullista muihin kuntiin verrattuna. Palvelutuotannon kustannukset ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla mm. perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, lasten päivähoidossa ja vanhuspalveluissa. Selvityksen tulokset vahvistavat kaupunkistrategian linjauksia. Suurimmat tuottavuuden kehittämismahdollisuudet löytyvät palveluverkkoa koskevaista ratkaisuista erityisesti sivistystoimessa eli koulu-, päiväkoti-, kulttuurija vapaa-aikapalveluissa. Palveluverkon tiivistäminen ja ajanmukaistaminen antaa mahdollisuuden kehittää palveluiden tuotantotapaa nykyistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. 11

12 SIVISTYSTOIMEN JATKOTOIMENPITEET 1. Tiivistetään kouluverkkoa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kouluverkkosuunnitelman, jonka mukaan Tuorilan koulu esitetään lakkautettavaksi. Kaupunginvaltuusto on lisäksi hyväksynyt kouluverkkosuunnitelman, jonka mukaan Saxby skola, Kråkö skola ja Gammelbacka skola lakkautetaan. Ruotsinkielisten koulujen lakkautuspäätösten toimeenpanoa jatketaan uusien tilojen valmistumisen myöstä. Tuorilan koulun osalta lakkauttamisen valmistelu on viivästynyt, koska valtuusto on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi. Tuorilan koulun lakkauttaminen käsitellään uudestaan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vuonna 2014 tehdyn kouluverkkoselvityksen pohjalta. Muiden koulujen osalta (molemmat kieliryhmät) tehdään uusi selvitys siten, että lähtökohtana on tilojen ja luokkakokojen optimointi. Selvityksessä arvioidaan myös sivistyskeskusmallin toimivuutta nykyisissä kohteissa ja huomioidaan oppilaskohtaiset kustannukset koulun koko elinkaaren aikana. Perlacon Oy:n selvityksen mukaan koulukiinteistöjen ylläpito- ja pääomamenot ovat Porvoossa suuremmat kuin muissa vertailukaupungeissa. 12

13 SIVISTYSTOIMEN JATKOTOIMENPITEET 2. Vähennetään tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden tilaohjelmia keskimäärin vähintään noin 10 prosentilla. Selvitetään sivistystoimen toimipisteiden sijoittelu kokonaisuutena. Lähtökohtana on palveluverkon yhteensovittaminen yhdenmukaistamalla koulu-, päiväkoti-, ja kulttuuri- ja vapaa-aikaverkkoa. 3. Vähennetään käytettävissä olevien oppituntien määrää. Vuonna 2013 opetusryhmän keskikoko Porvoossa oli noin 15 oppilasta. Keskikoko on siitä jonkun verran noussut. Nostamalla opetusryhmän keskikokoa yhdellä oppilaalla saadaan säästöä henkilöstökuluissa. Porvoo on saanut opetusryhmien pienentämiseen kohdennettua vuosittain myönnettävää valtionrahoitusta, minkä vuoksi opetusryhmien suurentaminen ei ole ollut taloudellisesti järkevää. Arvioidaan kokonaisuus mm. valtionrahoituksen jatkon turvaamisen sekä henkilöstö- ja tilaresurssien optimoinnin lähtökohdasta pidemmällä aikajänteellä. 4. Erotetaan opettaminen ja johtaminen. Selvitetään ns. alue/tehtävä/vastuualue-rehtorimallin käyttöönottoa. Isompien kokonaisuuksien kautta saadaan resurssit tehokkaampaan käyttöön sekä mahdollistetaan pienten yksiköiden rehtoreiden keskittyminen opetus- ja kasvatustyön kehittämiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. 5. Kehitetään päiväkotiverkkoa uudisrakentamisen avulla ja mahdollistetaan uusien palvelusetelipäiväkotien syntyminen kysynnästä riippuen. Varhaiskasvatuspalveluissa on jo pitkään ollut tavoitteena vähentää toimipisteiden määrää. Tilapäisistä ja määräaikaisista tiloista luovutaan sitä mukaa, kun uudisrakennuspäiväkodit valmistuvat. Uudisrakennukset ovat kooltaan aikaisempia suurempia ja mahdollistavat kustannussäästöjä esimerkiksi tukipalvelujen käytön vähentämisen myötä. 13

14 SIVISTYSTOIMEN JATKOTOIMENPITEET 6. Selvitetään mahdollisuutta lisätä päivähoidon asiakasmaksutuottoja. Perlaconin selvityksen mukaan lasten päiväkotihoidossa asiakasmaksuista kertyvät toimintatuotot ovat Porvoossa varsin matalat. Tämä selittyy Porvoon asiakasmaksuohjeilla. 7. Tehdään selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilojen, hallinnon ja henkilöstöresurssien mahdollisista tehostamismahdollisuuksista. 8. Tehdään erillinen selvitys kirjastoverkon kehittämismahdollisuuksista. Selvityksessä huomioidaan digitaalisten toimintamuotojen mahdollisuudet, tilakysymykset ja erityisesti sivukirjastojen elinkaari, henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, kirjastoauton rooli ja elinkaari palvelutuotannossa sekä omatoimi- ja itsepalvelukirjastomahdollisuudet. Sivukirjastojen osalta on arvioitava erityisesti niiden asema osana alueen muita julkisia hyvinvointipalveluja. 9. Päätetään liikuntaselvityksen ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista tehdyn raportin perusteella jatkotoimenpiteistä. 14

15 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JATKOTOIMENPITEET 1. Keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin. Toiminallisista syistä palvelut olisi hyvä koota myös fyysisesti saman katon alle. Näin toiminnot tehostuvat luonnollisesti, henkilöstön liikuteltavuus paranee ja asiakkaat löytävät palvelupisteet helposti. 2. Selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä. Itäinen terveysasema Piispankadulla on väliaikaistiloissa. Porvoon sairaalan toiminnot ja palvelukokonaisuudet ovat tulevaisuuden osalta auki. Terveysasemien yhdistämisellä fyysisesti samaan kokonaisuuteen saavutettaisiin sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja ja prosesseja. Toiminnan tehostamisen myötä työnjakoa voidaan uudistaa ja nykyisillä resursseilla pärjätään pidempään. Terveysasemien kiireellisen hoidon keskittäminen säästää resursseja muuhun vastaanottotoimintaan. Asiakkaan näkökulmasta palvelu on kattavampi, koska mm. laboratorio- ja röntgen palvelut ovat kiirevastaanoton yhteydessä. Terveysasemien yhdistäminen edellyttää investointia ja lisärakentamista Näsin terveyskeskuksen tontille. 15

16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JATKOTOIMENPITEET 3. Arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli. Suun terveydenhuollon toiminta kannattaa koota suurempaan kokonaisuuteen. Toimipisteitä on tällä hetkellä viisi: toimipiste Näsin terveyskeskuksessa ja neljä muuta pientä toimipistettä koulujen yhteydessä. Toimintojen yhdistämistä samaan kokonaisuuteen on syytä tarkastella Näsin terveysaseman laajennuksen yhteydessä. 4. Edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta. Noin 10 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen palveluita eniten tarvitsevista asukkaista aiheuttaa 78 prosenttia kokonaiskustannuksista. Vanhuspalveluiden osuus tästä on merkittävä. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, ja ryhmä käyttää jatkossakin eniten sosiaali- ja terveyspalveluita. Keskitetty palveluohjaus on avainasemassa ikäihmisten palveluiden suunnittelussa. Porvoon vanhustenhuollon palvelurakenne oli vielä vuonna 2013 laitospainotteinen. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 4,8 prosenttia yli 75 vuotta täyttäneistä. Palvelurakenteen keventäminen on aloitettu, ja vuonna 2014 pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli enää 2,8 prosenttia ikäryhmästä. Laitoshoidosta on vähennetty 70 paikkaa, tehostettua palveluasumista on laajennettu ja kotihoitoa on kehitetty. Laitoshoidon paikat vähenevät edelleen vuoden 2016 alussa. Toukovuoren palvelutalo valmistuu ja Epoon vanhainkodin asukkaat siirtyvät sinne tehostetun palveluasumisen piiriin. Vuoteen 2016 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää 1,5 prosenttia yli 75-vuotiaista ja tehostetussa palveluasumisessa 6 prosenttia ikäluokasta. 5. Arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta yhdessä sivistystoimen kanssa. 6. Koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. 16

17 KAUPUNKIKEHITYKSEN JA LUPAPALVELUIDEN JATKOTOIMENPITEET 1. Yhdistetään varikot. Kuntatekniikkayksikkö ylläpitää tällä hetkellä kahta varikkoa: Tarmolan varikko toimii katupuolen tukikohtana ja Suistohallin varikko viherpuolen tukikohtana. Rakenteellisesti olisi järkevää yhdistää varikot Tarmolaan. Yksi varikko mahdollistaa henkilöstön ja koneiden joustavamman käytön. Lisäksi luopuminen Suistohallin varikosta mahdollistaa alueen jalostamista muuhun käyttöön. 2. Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa. Työkokonaisuudet tehdään kustannuslaskennan pohjalta, joko omana työnä tai ulkopuolisella. Henkilöstön osaamisprofiilia täytyy laajentaa. Jatkossa tarvitaan entistä parempaa kustannuslaskenta- ja osto-osaamista. 3. Yhdistetään mittausryhmiä. Sekä maapolitiikka- että kuntatekniikkayksikössä on mittausryhmiä, ja ryhmät toimivat pitkälti erillään toisistaan. Mittausryhmät tulee siirtää samoihin tiloihin, jotta henkilöstöä ja koneita voidaan käyttää joustavammin. 4. Lisätään omakotitonttimarkkinointia ammattirakentajille. Omakotitonttien myynnin vauhdittamiseksi tarjotaan omakotitontteja myös ammattirakentajille. 5. Edistetään kaavoituksen sujuvuutta. Kaupunkisuunnittelu priorisoi yritystonttien asemakaavoja ja kaavamuutoksia. Kaavoitusprosessia pyritään edelleen nopeuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain rajoissa esimerkiksi niin, että kaavaprosessin luonnos- ja ehdotusvaihe yhdistetään, jolloin säästyy aikaa. Samoin voidaan tehostaa naapureiden kuulemista ja vähentää valitusriskiä. 17

18 KONSERNIJOHDON JA TUKIPALVELUJEN JATKOTOIMENPITEET 1. Toteutetaan keskuskeittiöhanke. Ruokapalvelun tuottavuutta voidaan parantaa keskittämällä ateriatuotanto uuteen keskuskeittiöön ja sen rinnalla toimivaan Pääskytien keittiöön. Uudistuksen avulla on tarkoitus tuottaa laadukasta ruokaa järkevin kustannuksin. Tarveselvityksessä on arvioitu, että keskuskeittiöuudistus tuo noin euron säästön vuosittain. Henkilöstömäärä vähenee jopa 30 prosenttia. 2. Tehostetaan työllistämistä. Porvoon kaupungin työllisyysohjelman valmistelu on loppusuoralla. Vuonna 2014 työttömyydestä ja sen hoidosta aiheutui Porvoon kaupungille euron kustannukset kuukausittain. Summa koostuu työllisyyspalveluiden toimintakustannuksista, työmarkkinatukikuluista sekä työttömien toimeentulotuesta. Työttömien määrä nousee yli 3000:een vuonna 2017, ellei kaupunki tee merkittäviä uusia panostuksia työllistämistoimintaan, tai ellei taloussuhdanteissa tapahdu nopeaa käännettä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pelkästään työmarkkinatukikulujen vuosikustannukset nousevat yli puolella nykyisestä, noin 5 miljoonaan euroon vuodessa. 18

19 KONSERNIJOHDON JA TUKIPALVELUJEN JATKOTOIMENPITEET 3. Tehdään logistiikkaselvitys. Logistiikkaselvitys tuottaa kokonaisnäkemyksen kaupungin kaikista kuljetuksista ja siihen tarvittavista resursseista. Tarkoitus on selvittää, onko kokonaistaloudellisesti kannattavaa keskittää oppilaskuljetukset, muut henkilö- ja tavarakuljetukset, joukkoliikenne ja palveluliikenneasiat sekä ruokakuljetukset samaan yksikköön. 4. Salkutetaan kiinteistöt. Kiinteistöjen salkutus on pitkäjänteisen kiinteistöjohtamisen työkalu, joka on tarkoitettu päätöksenteon tueksi. Keskeistä salkutuksessa on muodostaa selkeisiin ja yhdenmukaisiin arviointiperusteisiin pohjautuva käsitys koko kiinteistökannasta ja siitä, miten se parhaiten tukee kaupungin palveluita ja strategisia tavoitteita. Näkökulmana on rakennuksen koko elinkaari ja kaupungin resurssien tarkoituksenmukainen suuntaaminen. 5. Kehitetään toimitilajohdon henkilöstörakennetta. Toimitilajohdon nykyiset henkilöstöresurssit ovat osoittautuneet riittämättömiksi olemassa olevan kiinteistöomaisuuden pitkäaikaisten korjaustoimenpiteiden johtamiseen ja hallintaan. Toimitilajohto tarkistaa organisaation henkilöstörakennetta ja siirtää resursseja suunnittelusta kiinteistöomaisuuden hallintatehtäviin. 6. Nostetaan kaupungin tilojen käyttöasteita. 7. Hyödynnetään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa (ICT) toiminnan kustannustehokkuuden kehittämisessä. 19

20 KONSERNIJOHDON JA TUKIPALVELUJEN JATKOTOIMENPITEET 8. Lisätään henkilöstön tuottavuutta. Sairauspoissaoloja vähennetään yhdessä työterveyshuollon kanssa toteutettavalla hankkeella. Hankkeella pyritään vähentämään sairauspoissaoloja niissä yksiköissä, joissa sairauspoissaolojen määrä on korkea. Siirrytään jaksotyöstä yleistyöaikaan. Yleistyöaika on oikea työaikamuoto silloin, kun työtä ei tehdä säännöllisesti öisin tai viikonloppuisin. Yleistyöaika lisää työpäivän pituutta 30 minuuttia päivässä, kun ruokailu tapahtuu omalla ajalla. 9. Hillitään henkilöstökustannusten kasvua esimerkiksi ajanmukaistamalla paikallisia sopimuksia. Luovutaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksesta. 10. Tuetaan tuloksellisuushankkeita tulos- ja kannustinpalkkijärjestelmillä. Kun työyksikkö kehittää tuloksellisuuttaan, voidaan sopia tulospalkkiojärjestelmästä, jossa henkilöstö saa osan tuloksellisuuden paranemisestä koituvasta hyödystä. 20

21 KONSERNIJOHDON JA TUKIPALVELUJEN JATKOTOIMENPITEET 11. Vahvistetaan konserniohjausta. Vahvistetaan konserniohjausta määrittelemällä omistajapoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat sekä kaupungin omaa omistamista että pääomasijoituksia konserniyhteisöihin. Omistajapolitiikalla määritellään konsernin omaisuuden hoidon tavoitteet ja periaatteet. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet, vastuu omaisuuden käytöstä sekä seuranta ja raportointi. Omistajapolittiiset tavoitteet määritellään erikseen kullekin konserniyhtiölle ja konserniyhteisölle. 12. Kehitetään sisäisen vuokran järjestelmää. Sisäisen vuokran järjestelmän muuttamisella ei ole mahdollista saavuttaa kaupungin kokonaistalouden kannalta säästöjä, mutta sen ohjausvaikutusta sisäiseen toimintaan voidaan arvioida ja säätää. 13. Analysoidaan ja kehitetään poistojärjestelmää. 14. Vahvistetaan tiedolla johtamista. Tiedolla johtamisen edellytyksiä parannetaan käynnistämällä ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää tiedon ja tietojärjestelmien hallintaa, parantaa analytiikkaa sekä terävöittää johtamista ja esimiestyötä. 21