Sisältö. 1 Johdanto Yleinen taloudellinen tilanne Talouden suhdannenäkymät Valtionosuuksien leikkaukset...

Transkriptio

1 Talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjaukset

2 Sisältö 1 Johdanto Yleinen taloudellinen tilanne Talouden suhdannenäkymät Valtionosuuksien leikkaukset Valtiovarainministeriön tavoitteet sopeutustoimiksi Vaalikauden hallitusohjelma Kaupungin taloudellinen tilanne Talousarvion toteutuminen Taloussuunnitelma ja investointisuunnitelma Perlacon Oy:n raportit Porvoo on sopeuttanut taloutta ripeästi Suurimmat sopeuttamismahdollisuudet sivistystoimessa Toimialakohtaiset esitykset jatkotoimenpiteiksi Sivistystoimen jatkotoimenpiteet Sosiaali- ja terveystoimen jatkotoimenpiteet Kaupunkikehityksen ja lupapalveluiden jatkotoimenpiteet Konsernijohdon ja tukipalvelujen jatkotoimenpiteet Yhteenveto jatkotoimenpiteistä...25

3 1 Johdanto Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä tuotiin esiin tarve löytää uusia mahdollisuuksia Porvoon kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014 perustaa työryhmän, joka sai tehtäväkseen ohjata talouden tervehdyttämistä ja tuottavuuden parantamista koskevien linjausten valmistelua. Työryhmään ovat kuuluneet Matti Nuutti (puheenjohtaja), Sari Glad, Jarmo Grönman, Berndt Långvik, Mikaela Nylander, Jari Oksanen, Perttu Tuomaala ja Tuula Virkki. Linjausten avulla on tarkoitus jatkaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Talouden tervehdyttäminen on ensimmäinen kaupunkistrategian neljästä strategisesta päämäärästä. Strategiassa todetaan, että kaupungin taloustilanne pysyy vaikeana lähivuosina, ja siksi kaupunkia on pystyttävä kehittämään jatkossa vähenevillä resursseilla. Velkaantumisen kasvu on onnistuttu katkaisemaan, mutta verotulojen kasvu on hidastunut ja valtionosuusleikkaukset jatkuvat strategiakaudella. Kaupungin väestö ikääntyy, ja tämä näkyy palveluiden tarpeen ja kaupungin menojen kasvuna. Kaupungilla on lisäksi paljon huonokuntoisia kiinteistöjä, eli peruskorjaus- ja investointitarpeet ovat suuret. Strategia edellyttää, että kaupunki jatkaa talouden tervehdyttämistä ensi sijassa kehittämällä palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Palveluiden tuotantotapaa ja palveluverkkoa pitää kehittää entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa, ja lisävelkaa saa ottaa ainoastaan lisätuloja tuottaviin tai palveluiden kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Investointien kannattavuutta arvioidaan aina palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Toimintatulojen osuutta pitää kasvattaa. Talouden tervehdyttämistä ja tuottavuuden parantamista koskevissa linjauksissa kuvataan Porvoon kaupungin talouden nykytila ja kehitysnäkymät. Lisäksi esitetään toimenpide-ehdotuksia, joilla tasapainotetaan kaupungin taloutta sekä parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Työryhmä on työssään keskittynyt erityisesti realistisen ja ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen sekä niiden rakenteellisten uudistusten tunnistamiseen, joista Porvoon kaupunki voi päättää itsenäisesti. Työryhmä on keskustellut myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvistä valtakunnallisista ratkaisuista, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös Porvoon kaupungin kehittämismahdollisuuksiin ja talouteen. Näiden valtakunnallisten ratkaisujen valmistelutyö on kuitenkin kesken, eikä niitä ole voitu ottaa huomioon näissä linjauksissa. Työryhmä on lähtenyt siitä, että linjaukset huomioidaan vuoden 2016 talousarviokehyksessä tai siirretään jatkovalmisteluun talousarvioprosessissa. Tuloksellisuutta parantavat tasapainottamistoimenpiteet tulisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää vuoden 2016 talousarvioon. Työn aikana on keskusteltu myös mahdollisuuksista vaikuttaa vuoden 2015 talousarvioon, mutta erityisesti palvelurakenteisiin kohdistuvat päätökset edellyttävät pääsääntöisesti pidempää valmistelu- ja päätöksentekoaikataulua. Monet rakenteelliset muutokset tuottavat taloudellista hyötyä kuitenkin vasta useiden vuosien päästä, eivätkä säästöt konkretisoidu vielä seuraavissa talousarvioissa. Rakenteiden muuttaminen edellyttää usein myös taloudellisia lisäpanostuksia alkuvuosina mm. infrastruktuuriin, jotta muutos voidaan toteuttaa onnistuneesti. Raportissa esitetyt toimenpiteet eivät myöskään ole yhteismitallisia ja niiden taloudelliset, toiminalliset ja palveluihin kohdistuvat vaikutukset ovat hyvin erilaisia. 2

4 Työryhmä on kokoontunut yhteensä 14 kertaa, ja se on kuullut työnsä aikana laajasti kaupungin eri sektoreiden asiantuntijoita. Työn aikana on saatu myös Perlacon Oy:n tuottamaa aineistoa kaupungin taloudesta ja palvelutuotannosta ja lisäksi on käsitelty mm. kaupungin mittavan investointiohjelman taloudellisia perusteita. Työryhmä on työn edetessä käynyt keskustelua myös valtuustoryhmien kanssa mahdollisista kehityskohteista. Tulevina vuosina käyttömenojen kasvupaine ja suuri investointipaine pakottavat kaupungin arvioimaan kaikkia palveluita ja niiden mitoitusta kriittisesti. Mikäli palvelutason nostamiseen kuitenkin joltain osin päädytään, tulisi sen perustua kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa otetaan huomioon koko kaupungin palvelukokonaisuus ja asukkaiden tarpeet. Näiden linjausten toimialakohtaiset esitykset jatkotoimenpiteiksi sisältävät toimeksiantoja laajoille jatkoselvityksille. Näiden selvitysten toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Työryhmä katsoo, että mikäli valtuusto hyväksyy esityksen jatkotoimenpiteistä, tarkoittaa se samalla myös valtuutusta lähteä kehittämään nykyisestä toiminta- tai palvelumallista poikkeavaa, taloudellis toiminnallisesti tarkoituksenmukaisempaa uutta palvelurakennetta. Raportin seuranta tapahtuu osana talousarvioprosessia. 2 Yleinen taloudellinen tilanne 2.1 Talouden suhdannenäkymät Valtiovarainministeriö laatiman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Samanaikaisesti on jatkunut teollisuuden ja koko talouden rakennemuutos, mikä on vaikuttanut myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja markkinaosuuksia on menetetty jatkuvasti. Nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Talouden odotetaan kuitenkin kääntyvän tänä vuonna hienoiseen kasvuun. Kasvun odotetaan olevan historiaan nähden hidasta myös keskipitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriö ennustaa, että kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,5 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 1,5 prosenttia. Tuonti lisääntyy vain prosentin heikon kotimaisen kysynnän vuoksi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu lähinnä ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin, ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi ennakoidaan 1,4 prosenttia. Inflaatio kiihtyy hiukan, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 prosenttia, mutta pitkäaikaistyöttömien osuus pysyy korkeana. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 prosenttia. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhoittunut, ja pankkisektorin tilanne on myös kehittynyt viime aikoina parempaan suuntaan. Epätavallisen rahapolitiikan loppuminen, korkotasojen alkava nousu sekä Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen voivat aiheuttaa vahvoja reaktioita rahoitusmarkkinoilla. 3

5 Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Suomen talouskasvu on jäämässä lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Useita vuosia jatkunut matala investointiaste on hidastanut pääomakannan kasvua ja heikentänyt tulevaa talouden kasvupotentiaalia. Väestön ikääntyminen on alkanut pienentää työikäisen väestön määrää. Talouteen ei ole syntymässä kasvua työpanoksen kasvun kautta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, vaikka ikääntyneiden työvoimaosuudet nousisivatkin ja maahan muuttaisi työikäistä väestöä ennustetusti. Samaan aikaan väestön ikärakenteen muutos kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja nopeasti. Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vielä kahden vuosikymmenen ajan. Menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa ja aiheuttaa voimakasta kasvupainetta etenkin kuntien velkaan. Julkisessa taloudessa vallitsee mittava kestävyysvaje. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen matalasuhdanteen vuoksi. Vaikka talouden kasvu elpyy, kasvu ei riitä kohentamaan julkista taloutta ja katkaisemaan julkisen talouden velkaantumista eikä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. Lisäksi väestön ikääntyminen on alkanut heikentää julkista taloutta. Julkisen talouden tulot eivät enää riitä ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Suomen alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon viime vuonna ja ylittää sen myös tänä vuonna. Suomi tulee rikkomaan myös 60 prosentin velkarajan jo tänä vuonna. Euroopan Unionin komissio on huomauttanut viitearvojen ylittämisestä ja edellyttää Suomelta toimenpidesuunnitelmaa heinäkuuhun mennessä. 2.2 Valtionosuuksien leikkaukset Valtionosuusleikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa vuonna 2011 ja kehysriihissä vuosina Kuntaliiton laskelmien mukaan peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset ovat vuonna 2015 noin 1,4 miljardia euroa ja lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusleikkaukset noin 0,3 miljardia euroa. Kuntaliitto ei ole sisällyttänyt laskelmiinsa eri ministeriöiden hallinnoimien projektiluontoisten avustusten leikkauksia. Peruspalvelujen leikkausten yhteismäärä on 6,9 miljardia euroa vuosina Peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset on toteutettu asukasperusteisesti. Porvoossa valtionosuuksien leikkaukset ovat tähän mennessä tehtyjen päätösten perusteella yhteensä 65,8 miljoonaa euroa eli keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa kaudella Valtionosuusleikkausten tasoa on vuosittain nostettu, ja vuonna 2016 leikkaus on jo 14,3 miljoonaa euroa. Leikkaus vastaa noin 1,5 prosentin kunnallisveroa. Julkisen talouden ja myös kuntatalouden leikkausten tarve on perusteltu kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Valtionosuustulojen leikkaukset yksinään ilman vastaavaa tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä eivät toteuta tavoitetta kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Leikkausten rinnalla tulisi päättää lakisääteisten ja normeilla säädeltyjen tehtävien vähentämisestä. Kuluneiden vuosien aikana valtio on osallistunut omalla rahoitusosuudellaan kunnille säädettyjen uusien tehtävien rahoittamiseen. Kun valtionosuuksia leikataan, vastapainoksi tulisi myös vähentää näitä tehtäviä. Kunnille ei jää muuta mahdollisuutta kuin ottaa lisää velkaa ja korottaa veroja, jos kaikki 4

6 tehtävät, säädökset ja normit pidetään voimassa osittain niitä lisätenkin, ja samanaikaisesti pyritään vielä vastaamaan väestön ikääntymisestä johtuviin kasvaviin palvelutarpeisiin. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa syyskuussa 2013 ehdotettiin toimia muun muassa kuntatalouden tasapainottamiseksi, julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattamiseksi, työurien pidentämiseksi, rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja talouden yleisen tuotantopotentiaalin nostamiseksi. Ohjelmassa arvioitiin kuntatalouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 2017 tasossa. Tästä miljardi euroa oli tarkoitus kattaa kuntien omin toimin muun muassa veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla. Valtion vastuulle osoitettiin kuntien tehtävien ja vastuiden karsiminen miljardilla eurolla. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen osoittautui vaikeaksi, eikä tavoitteessa onnistuttu. Valtiovarainministeriön arvion mukaan rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden arvioidaan nettona pienentävän kuntien menoja vain vajaan kymmenyksen tavoitteesta eli selvästi alle 100 miljoonalla eurolla. 2.3 Valtiovarainministeriön tavoitteet sopeutustoimiksi Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä tulevalla vaalikaudella. Arvioidun hitaan kasvun oloissa julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron (3 %/BKT) sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa. Valtiovarainministeriö on omissa arvioissaankin todennut, että normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. Siksi viimeistään tänä vuonna alkavalla hallituskaudella tulee tehdä päätökset julkisten palvelujen ja myös kuntapalvelujen keventämiseksi. Tavoite on mittava ja vaikuttaa todennäköisesti kaikkeen toimintaan. 2.4 Vaalikauden hallitusohjelma Suomen uuden hallituksen pääministeripuolue on keskusta. Muut hallituspuolueet ovat perussuomalaiset ja kokoomus. Hallituksen talouspaketilla haetaan 4 miljardin euron säästöjä. Miljardi euroa kohdistuu kuntatalouteen. Säästötavoite kasvaa niin, että vuonna 2021 olisi koossa 6 miljardia euroa. Hallitusneuvottelijoiden kokonaistavoitteena on 10 miljardin euron säästöt, johon päästäisiin vuonna Tästä tavoitteesta säästöt ja rakenneuudistukset kattavat 4,5 miljardia euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja tuottavuustoimet 3 miljardia euroa, kuntien velvoitteiden vähentäminen miljardi euroa. Työllisyyden ja kasvun kautta saataisiin 1,5 miljardia euroa. 5

7 Työllisyys ja kasvu (ehdolliset säästöt) Säästöt ja vuonna 2021 vaikuttavat rakenneuudistukset SOTE ja tuottavuustoimet Kuntien velvoitteet 1,5 mrd 4,5 mrd 3 mrd 1 mrd Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19, ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Kuntatalouteen sopeutustoimista kohdistuisi siis miljardi euroa. Miljardin säästö saavutetaan karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ja normeja. Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitetta vaalikaudella Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä antaa ensimmäiset konkreettiset esitykset. Prosessi tavoitteineen ja aikatauluineen on jatkuva. Porvooseen kohdistuisi miljardin sopeutustoimista arviolta noin 10 miljoonaa euroa. Mikäli päätökset tehtävien vähentämiseksi eivät toteudu, sopeutus voidaan tehdä vain sellaisiin menoihin ja tuloihin, joihin kaupunki voi vaikuttaa. Kaupungin suorat menojen vähentämismahdollisuudet kohdistuvat käytännössä henkilöstö- ja toimitilaresursseihin siltä osin, kun niitä ei ole henkilöstö- ja tilamitoituksilla normitettu. Jos tavoiteltu sopeutus kohdennettaisiin yksinomaan esimerkiksi henkilöstömenoihin, tarkoittaisi se Porvoossa noin henkilötyövuotta nykyistä vähemmän. 3 Kaupungin taloudellinen tilanne 3.1 Talousarvion toteutuminen Talouden ja toiminnan seurantaraportti kertoo, kuinka kaupungin taloustilanne on kehittynyt vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana eri tehtäväalueilla sekä kuinka talouden odotetaan kehittyvän loppuvuoden aikana. Käyttötaloustuloista on toteutunut noin 29 miljoonaa euroa, mikä on 32,2 prosenttia talousarviossa ennakoidusta. Kertymäprosentin tulisi olla vajaan prosenttiyksikön korkeampi, jotta talousarvio toteutuisi. Tulot ovat vähentyneet 2 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 6

8 nähden. Vähennyksestä 1,5 miljoonaa euroa kohdistuu sisäisiin tuloihin ja 0,5 miljoonaa euroa ulkoisiin tuloihin. Käyttötalousmenoja on syntynyt 111 miljoonaa euroa, mikä on 32,1 prosenttia talousarviosta. Käyttötalousmenojen toteutuma ylittää hieman edellisten vuosien toteuman. Käyttömenot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta noin 0,2 miljoonaa euroa. Ulkoiset menot ovat kuitenkin nousseet noin 1,7 miljoonaa euroa ja sisäiset menot laskeneet 1,5 miljoonaa euroa. Ulkoisista menoista mm. erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet 1,3 miljoonaa euroa, ulkoiset vuokrat 0,5 miljoonaa euroa, työmarkkinatuen kuntaosuus 0,4 miljoonaa euroa ja päivähoidon palvelusetelit 0,3 miljoonaa euroa. Ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstömenot Palkkamenojen toteutumisaste on 31,3 prosenttia. Palkkojen toteutumisaste on noin 0,2 prosenttiyksikköä tavoitetasoa korkeammalla, mikä ennakoi vuositasolla ja sivukuineen noin miljoonan euron ylitystä. Lomarahat maksetaan kesäkuussa. Toimintakate eli käyttötulojen ja käyttömenojen erotus on heikentynyt edellisestä vuodesta 2,2 miljoonalla eurolla. Investoinneista on toteutunut 1,6 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia. 7

9 300 Verot ja valtionosuudet TA2015* Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuus Verorahoitus käyvin hinnoin ja v hinnoin TA2015* Verorahoitus Verorahoitus v hinnoin Verotulot ovat kasvaneet huhtikuun verotulotietojen mukaan vain 1,6 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kunnallisverotuloja on tilitetty 68 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 1,7 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 prosenttiin. Veroprosentin korotuksen vaikutus on ollut odotettua vähäisempi, vaikka korotus näkyykin alkuvuonna viiveellä. Vuoden 2014 tulokehitystilaston mukaan ennakonpidätyksen alaiset tulot Porvoossa ovat kasvaneet 2,7 prosenttia ja koko maassa 2,1 prosenttia. Tulokehitystilasto perustuu tulojen maksajilta saatuihin ilmoituksiin, eikä siihen sisälly verovähennyksiä. Tulokehitystilasto antaa viitteitä siitä, että kaupungin jako-osuus lopullisessa verotuksessa voisi hieman kasvaa ennakkotilityksiin verrattuna. Lopulliseen verotukseen vaikuttavat kuitenkin mm. eri veronsaajaryhmien osuudet ja verotuksessa tehtävät vähennykset. Vuoden 2014 lopulliset verotuksen tiedot saadaan marraskuussa. Kaupungin jako-osuus yhteisöveron osalta parani 2 prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ovat laskeneet 6 prosenttia, koska tilitetty yhteisöveron kokonaiskertymä on laskenut. Yhteisöverotilitykset ovat vähentyneet noin 0,3 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverot tilitetään syyskuun ja marraskuun verotilityksissä. Pieni osa kiinteistöveroista on jo maksettu, vaikka eräpäivät ovat syksyllä. Kiinteistövero maksetaan kiinteistöjen verotusarvojen perusteella eivätkä taloudelliset suhdanteet vaikuta sen tasoon. 8

10 Valtionosuuksia on kertynyt miljoona euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä on kasvanut edellisestä vuodesta vain 0,6 miljoonaa euroa. Vuosikate on huhtikuun lopussa 8 miljoonaa euroa, poistot 7 miljoonaa euroa ja toiminnan tulos miljoona euroa. Vuosikate on 1,5 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisenä vuonna. Lainojen lyhennykset ovat huhtikuuhun mennessä 3,8 miljoonaa euroa. Uusia talousarviolainoja ei ole nostettu alkuvuoden aikana. Talousarviolainojen korkomenot olivat 0,3 miljoonaa euroa ja lainojen keskikorko 1,05 prosenttia. Kaupungin maksuvalmius on ollut tyydyttävä. 3.2 Taloussuunnitelma ja investointisuunnitelma Kaupungin käyttötalouden toimintakate on -253 miljoonaa euroa koko suunnitelmakauden. Uudet tehtävät, toimintaympäristöstä johtuvat muut tehtävien laajennukset ja supistukset sekä poistuvat tehtävät otetaan huomioon seuraavan talousarvion valmistelussa. Vuosikate on talousarviovuonna vain 13 miljoonaa euroa, ja se paranee hieman taloussuunnitelmakaudella verotulojen arvioidun kasvun vuoksi. Todennäköistä on kuitenkin, että vuosikatteeseen kohdistuu yhä kasvavia paineita käyttötalouden menojen kasvun vuoksi. Verotulojen kasvu on arvioitu liian suureksi syksyllä 2014 käytössä olleen tiedon perusteella. Sen jälkeen on julkisuudessa ollut tietoja Porvoon yhteisöverotukseen tulossa olevasta romahduksesta, joka näkyy verotilityksissa vasta vuosina 2016 ja Yhteisöveron tilitysjärjestelmä perustuu kahden viimeiksi vahvistetun verotuksen keskiarvoon. Vuodelta 2014 maksettavat yhteisöverot, jotka vahvistetaan marraskuussa 2015, jäänevät noin 10 miljoonaa euroa tavanomaista pienemmiksi. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2016 ja 2017 yhteisöverotuloihin syntyisi noin 5 miljoonan euron vähennys kumpanakin vuonna. Tämäkin edellyttäen, että yhteisöverojen taso palaa entille tasolleen vuonna

11 10

12 Lainamäärä asukasta kohti Porvoo Koko maa Vuosikatteen taso on liian matala. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Vuosikatteen tulisi olla strategian mukaan poistojen tasolla eli noin miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden investointitaso on investointisuunnitelmassa merkittävästi jopa poistoja korkeampi. Vuosikatteen tulisikin olla investointien nettomenojen suuruinen, jotta kaupunki ei ajautuisi velkakierteeseen. Investointisuunnitelmassa on esitetty kaupungin investointitarpeet seuraavan viiden vuoden aikana. Investointisuunnitelmaan on tullut kuitenkin yllättäen hankkeita, jotka ohittavat aikaisemmat suunnitelmat. Tällainen on mm. Mäntykummun päiväkodin uudisrakennus, joka kuitenkin voidaan siirtää Pappilanmäen päiväkodin korjauksen tilalle. Investointisuunnitelman kokonaisarvo seuraavan viiden vuoden aikana on 204 miljoonaa euroa. Ilman vanhusten palvelutalojen rakentamista, joka on tarkoitus toteuttaa ulkopuolisen kumppanin toimesta, investointien kokonaismäärä on 176 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä on kaupungin voimavaroihin nähden ylivoimaisen suuri. Tämä edellyttää hankkeiden uudelleen arviointia sekä ajoittamista pitemmälle tulevaisuuteen. Investointisuunnitelman rahoittaminen tarkoittaisi velkamäärän raskasta kasvua. Kaupungin velkamäärä kasvaa jo kuluvana vuonna noin 11 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 lainaa otettaisiin 18 miljoonaa euroa ja 17 miljoonaa euroa vuonna Yhdessä yhteisöverotukseen kohdistuvien vähennysten kanssa velkarahoituksen tarve kasvaa vielä ainakin viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2016 ja INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE , 1000 TALONRAKENNUS YHT Elinkaarihanke - Gammelbackan päiväkoti Peippolan päiväkoti Toukovuoren päiväkoti Tolkis skola ja päiväkoti Kevätkummun alueen koulu

13 Västra Enhetsskola Lyceiparkens skola Grännäs skola Borgå Gymnasium, liikuntasali Koulujen korjaus Eestinmäen päiväkoti Pappilanmäen päiväkoti Terveysasema Muu talonrakennus - Hankesuunnittelu, energiansäästö Palveluasunnot, kalusteet Päiväkodit, kalustaminen Liikuntatilat, pukusuojat Porvoon talo Talonrakennus yhteensä MUUT INVESTOINNIT Kuntatekniikka Kiinteä omaisuus Irtain omaisuus Investoinnit yhteensä Vanhusten palveluasunnot Kaikki yhteensä Perlacon Oy:n raportit Perlacon Oy on tuottanut linjausten valmistelun aikana laajan kaksiosaisen talousanalyysin. Selvityksen tekivät hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä sekä erityisasiantuntija Tuomas Hanhela. Selvityksen ensimmäisen osan perustella tunnistetiin niitä keskeisiä palvelutuotannon osa-alueita, joissa sopeuttamismahdollisuudet ovat suurimmat. Selvityksen toisessa osassa vertailtiin Porvoon kaupungin palvelutuotannon kustannuksia Porvoon vertailukaupunkien kustannuksiin. Selvitys 12

14 löytyy kaupungin internetpalvelusta osoitteesta > Talous > Palvelurakenteen kustannusvertailu. Selvitys on tuottanut paljon arvokasta tietoa, jota voi hyödyntää edelleen kaupungin talouden tervehdyttämistyössä. Selvitys nostaa esille palveluita, joissa Porvoon kustannukset ovat kalliimpia kuin vertailukaupungeissa. Jatkossa tulee selvittää, kuinka tuottavuutta voisi kehittää näissä palveluissa. Selvityksen tulokset vahvistavat kaupunkistrategiaankin kirjattuja linjauksia. Suurimmat tuottavuuden kehittämismahdollisuudet löytyvät palveluverkkoratkaisuista erityisesti sivistystoimessa eli koulu-, päiväkoti-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa. Palveluverkon tiivistäminen ja ajanmukaistaminen antaa mahdollisuuden kehittää palveluiden tuotantotapaa nykyistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. 4.1 Porvoo on sopeuttanut taloutta ripeästi Talousanalyysi osoittaa, että Porvoon kaupunki reagoi nopeasti vuonna 2008 käynnistyneeseen taloustaantumaan ja ryhtyi sopeuttamaan toimintaansa ripeästi. Toimintaa sopeutettiin vuosien yhteensä noin 43 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin yhtä veroprosenttiyksikköä vuodessa. Toimintakate on kasvanut Porvoossa huomattavasti vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Palvelurakenne ei ole Porvoossa kokonaisuudessa raskas, mutta kaupungin pitää silti vielä sopeuttaa toimintaansa. Nykylainsäädännön voimassa ollessa Porvoon kaupungin sopeuttamismahdollisuuksien voi arvioida kuitenkin olevan enää miljoonia, mutta ei kymmeniä miljoonia euroja. Kaksikielisyys ei nouse selvityksen perusteella merkittäväksi palvelurakenteen kustannuksia selittäväksi tekijäksi Porvoossa. Tilastoanalyysi kattaa vuodet , mutta vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella näyttää siltä, että Porvoon taloudessa on tapahtunut merkittävä käänne huonompaan suuntaan. Vuodesta 2014 alkaen valtionosuusleikkaukset ovat alkaneet tuntua voimakkaasti Porvoossa. Väestön palvelutarve on kasvussa, kun Porvoo ikääntyy, ja erityisesti yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Tulevat julkisen talouden sopeuttamisratkaisut tuovat myös kunnille uusia mittavia sopeuttamispaineita. 4.2 Suurimmat sopeuttamismahdollisuudet sivistystoimessa Palvelurakenteen kustannusvertailu kertoo, että Porvoossa suurimmat sopeuttamismahdollisuudet löytyvät sivistystoimesta. Sosiaali- ja terveystoimen ja yleishallinnon palvelutuotanto on varsin edullista muihin kuntiin verrattuna. Palvelutuotannon kustannukset ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla mm. perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, lasten päivähoidossa ja vanhuspalveluissa. Lasten perhepäivähoito on esimerkiksi kalliimpaa kuin missään muussa vertailukaupungissa. Lasten päiväkotihoidossa toimintamenot ovat keskitasoa, mutta asiakasmaksuista kertyvät 13

15 toimintatuotot ovat Porvoossa varsin matalat. Perusopetuksessa taas Porvoon henkilöstökulut ovat keskitasolla, mutta tilakustannukset ovat koko vertailujoukon suurimmat. Selvitys osoittaa myös, että vanhuspalvelujen palvelurakenne on hyvin laitospainotteinen. Porvoossa on tarjottu aivan liian paljon vanhusten laitoshoitoa, mutta liian vähän tehostettua palveluasumista, omaishoitoa ja kotihoitoa. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden taustalla ovat kuntien tilinpäätöstiedot. Kaikkia tilastotietoja ei saada täysin vertailukelpoisiksi, sillä kunnat ovat organisoineet toimintansa eri tavalla ja tietojen sovittaminen tilastokeskuksen mallin mukaiseksi voi vaihdella eri kunnissa. 5 Toimialakohtaiset esitykset jatkotoimenpiteiksi 5.1 Sivistystoimen jatkotoimenpiteet 1. Tiivistetään kouluverkkoa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kouluverkkosuunnitelman, jonka mukaan Tuorilan koulu esitetään lakkautettavaksi. Kaupunginvaltuuston on lisäksi hyväksynyt kouluverkkosuunnitelman, jonka mukaan Saxby skola, Kråkö skola ja Gammelbacka skola lakkautetaan. Ruotsinkielisten koulujen lakkautuspäätösten toimeenpanoa jatketaan uusien tilojen valmistumisen myöstä. Tuorilan koulun osalta lakkauttamisen valmistelu on viivästynyt, koska valtuusto on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi. Tuorilan koulun lakkauttaminen käsitellään uudestaan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vuonna 2014 tehdyn kouluverkkoselvityksen pohjalta. Muiden koulujen osalta (molemmat kieliryhmät) tehdään uusi selvitys siten, että lähtökohtana on tilojen ja luokkakokojen optimointi. Selvityksessä arvioidaan myös sivistyskeskusmallin toimivuutta nykyisissä kohteissa ja huomioidaan oppilaskohtaiset kustannukset koulun koko elinkaaren aikana. Sivistystoimi on tehostanut toimintaansa ja sopeuttanut palveluiden tarjontaa viimeisten vuosien aikana. Perusopetusikäisten lasten määrä on laskenut noin 300 oppilaalla vuodesta Lasku on tapahtunut pääosin ruotsinkielisissä kouluissa, jossa on vähennetty opetustunteja samaan aikana noin 500 tunnilla, mikä vastaa noin 23 opettajavirkaa. Lisäksi on lakkautettuja kouluja: Svartså skola, Illby skola, Ebbo skola ja Pellinge skola. Suomenkielisissä opetuspalveluissa on lakkautettu Suomenkylän ja Jakarin koulut ja yhdistetty Linnankosken lukio ja aikuislukio. Terveydenhuolto-oppilaitos on siirtynyt pois kaupungin organisaatiosta. Suomen- ja ruotsinkielisten opetuspalveluiden opetuspäälliköiden virat on lakkautettu ja siivous-, ruoka- ja vahtimestaripalvelut on keskitetty tilapalveluihin. Perlacon Oy:n selvityksen mukaan koulukiinteistöjen ylläpito- ja pääomamenot ovat Porvoossa kuitenkin suuremmat kuin muissa vertailukaupungeissa. Sivistystoimen sisäisten vuorien nousu on ollut laskennallisesti erittäin merkittävä. Vertailu erityisesti sisäisten erien laskentamalleissa eroaa kuitenkin kunnittain. Porvoo on uudistanut sisäisen vuokran ja palveluiden järjestelmää 2008 niin, että lähtökohtaisesti kustannukset tulevat läpinäkyviksi ja kohdistuvat realistisesti palveluita käyttäville yksiköille. Sisäiset vuokrat sisältävät nykyisin kaikki kiinteistöjen ylläpito-, korjaus- ja pääomakulut. 14

16 Oppilaskohtaiset menot vaihtelevat myös kouluittain melko paljon. Esimerkiksi kuluvan lukuvuoden menot ovat Sannäs skolassa 6788 euroa oppilasta kohti sekä Kullo skolassa noin euroa oppilasta kohti. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että opetuksen laatu ja määrä on kouluissa samanlainen. Selittäviksi tekijöiksi jäävät silloin kiinteät tilakustannukset ja niiden suhde oppilasmäärään sekä opetusryhmien täyttöaste. Mitä pienempi koulu on oppilasmäärältään, sitä enemmän voivat kustannukset vaihdella vuodesta toiseen Porvoo on ryhtynyt kehittämään koulujen tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kaikkiin Porvoon kouluihin rakennetaan lähivuosina uusi huippumoderni langaton verkko. Verkko on tarkoitus ottaa käyttöön lukioissa jo syksyllä 2015, yläkouluissa vuoden 2016 ja alakouluissa vuosien aikana. Uusi verkko hyödyntää kaikkein uusinta langatonta teknologiaa. Tämä mahdollistaa jatkossa suurimman mahdollisen verkkonopeuden sekä verkon paremman kattavuuden nykyteknologiaan verrattuna. Verkkoon voi liittyä myös omilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla yhtä aikaa jopa erilaisella päätelaitteella. Tämä vaati kolmena vuotena noin euron investoinnin. 2. Vähennetään tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden tilaohjelmia keskimäärin vähintään noin 10 prosentilla. Lähtökohtana on sivistystoimen palveluverkon yhteensovittaminen yhdenmukaistamalla koulu-, päiväkoti-, ja kulttuuri- ja vapaaaikaverkkoa. Tämä tehdään selvittämällä sivistystoimen toimipisteiden sijoittelu kokonaisuutena. Sivistystoimi tekee jo nyt uudisrakentamisessa erittäin tiivistä yhteistyötä toimitilajohdon kanssa. Tavoitteena ovat oppimisympäristöt, jotka tekevät mahdollisiksi joustavien menetelmien käyttöönoton. Luodaan avoimia oppimisympäristöjä, joissa seinät tai tilat itsessään eivät estä erilaisia oppimistapahtumia. Tärkeä periaate uusissa kiinteistöissä on myös esiopetuksen liittäminen koulun yhteyteen. 3. Vähennetään käytettävissä olevien oppituntien määrää. Vuonna 2013 opetusryhmän keskikoko Porvoossa oli Kuntaliiton ylläpitämän Kouluikkunan mukaan noin 15 oppilasta. Keskikoko on siitä jonkun verran noussut. Nostamalla opetusryhmän keskikokoa yhdellä oppilaalla saadaan säästöä henkilöstökuluissa. Porvoo on saanut opetusryhmien pienentämiseen kohdennettua vuosittain myönnettävää valtionrahoitusta, jonka vuoksi opetusryhmien suurentaminen ei ole ollut tällä hetkellä taloudellisesti järkevää. Arvioidaan kokonaisuus mm. valtionavun jatkon turvaamisen sekä henkilöstö- ja tilaresurssien optimoinnin lähtökohdasta pidemmällä aikajänteellä. 4. Erotetaan opettaminen ja johtaminen. Selvitetään ns. alue/tehtävä/vastuualuerehtorimallin käyttöönottoa. Isompien kokonaisuuksien kautta saadaan resurssit tehokkaampaan käyttöön sekä mahdollistetaan pienten yksiköiden rehtoreiden keskittyminen opetus- ja kasvatustyön kehittämiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. 5. Kehitetään päiväkotiverkkoa uudisrakentamisen avulla ja mahdollistetaan uusien palvelusetelipäiväkotien syntyminen kysynnästä riippuen. Varhaiskasvatuspalveluissa on jo pitkään ollut tavoitteena vähentää toimipisteiden määrää. Tilapäisistä ja määräaikaisista tiloista luovutaan sitä mukaa, kun uudisrakennuspäiväkodit valmistuvat. Uudisrakennukset ovat kooltaan aikaisempia suurempia ja mahdollistavat kustannussäästöjä esimerkiksi tukipalvelujen käytön vähentämisen myötä. Kustannusrakenne on myös varhaiskasvatuksessa suurilta osin koulutuspalveluiden kaltainen. 15

17 Lasten perhepäivähoito on Perlaconin raportin mukaan kalliimpaa kuin missään muussa vertailukaupungissa. Perhepäivähoitajien palkkatasoa korotettiin alkaen valtuustoaloitteen pohjalta perhepäivähoidon ylläpitämiseksi ja rekrytoinnin mahdollistamiseksi. Lisäksi vakinaisen perhepäivähoitajan rekrytoinnin edellytyksenä on ammattitutkinnon suorittaminen. Perhepäivähoidon työsuhteeseen liittyviin käytäntöihin on tullut uudistuksia kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa, eikä perhepäivähoidon paikallissopimusta enää tarvita. 6. Selvitetään mahdollisuutta lisätä päivähoidon asiakasmaksutuottoja. Perlaconin selvityksen mukaan lasten päiväkotihoidossa asiakasmaksuista kertyvät toimintatuotot ovat Porvoossa varsin matalat. Tämä selittyy Porvoon asiakasmaksuohjeilla. Asiakasmaksuissa otetaan huomioon koulujen lomien aikana tapahtuvat poissaolot. Vastaavasti syntyy kustannussäästöjä, kun palveluja voidaan supistaa merkittävästi ja henkilöstö voi pitää vuosilomat samaan aikaan. Valtakunnallisessa keskustelussa on myös otettu huomioon mahdollisuus siirtyä hoitoaikaperusteiseen laskutukseen. 7. Tehdään selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilojen, hallinnon ja henkilöstöresurssien mahdollisista tehostamismahdollisuuksista. Selvitys koskee kuva-palveluiden nykytilaa ja kehittämistä kokonaisuudessaan. 8. Tehdään erillinen selvitys kirjastoverkon kehittämismahdollisuuksista. Selvityksessä huomioidaan digitaalisten toimintamuotojen mahdollisuudet, tilakysymykset ja erityisesti sivukirjastojen elinkaari, henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, kirjastoauton rooli ja elinkaari palvelutuotannossa sekä omatoimi- /itsepalvelukirjastomahdollisuudet. Sivukirjastojen osalta on arvioitava erityisesti niiden asema osana alueen muita julkisia hyvinvointipalveluja. 9. Päätetään liikuntaselvityksen ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista tehdyn raportin perusteella jatkotoimenpiteistä. 5.2 Sosiaali- ja terveystoimen jatkotoimenpiteet 1. Keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin. Toiminallisista syistä palvelut olisi hyvä koota myös fyysisesti saman katon alle. Näin toiminnot tehostuvat luonnollisesti, henkilöstön liikuteltavuus paranee ja asiakkaat löytävät palvelupisteet helposti. Tätä työtä on viime vuosina tehty erityisesti vanhuspalveluiden puolella, jossa toiminta-alueita ja yksiköitä on laajennettu, ja samalla on muutettu esimiesten työnkuvia. Esimerkkejä: Kahden vanhainkodin hallinto yhdistettiin yhdelle vanhainkodin johtajalle, ja myöhemmin vanhainkodin johtajan virka lopetettiin ja tilalle tuli koko ympärivuorokautisen hoivan palvelupäällikkö. Kotihoidon alueita yhdistettiin ja yhden ohjaajan virka muutettiin sairaanhoitajan toimeksi. Johannisbergin vanhainkodissa viisi osastoa on neljän vuoden aikana muutettu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on yksi esimies. Neljä osastoa on Epoon vanhainkodissa neljän vuoden aikana yhdistetty yhdeksi toiminnaksi yhden esimiehen alaisuuteen. 16

18 Kotihoidon johtajan virka muutettiin palveluasumisen ohjaajaksi ja kotihoidon johtajan työt yhdistettiin vanhus- ja vammaispalveluiden johtajan ja päälliköiden työnkuviin. 2. Selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä. Itäinen terveysasema Piispankadulla on väliaikaistiloissa ja tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset sekä epäilyjä sisäilmaongelmista. Porvoon sairaalan toiminnot ja palvelukokonaisuudet ovat tulevaisuuden osalta auki. Terveysasemien yhdistämisellä fyysisesti samaan kokonaisuuteen saavutettaisiin sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja ja asiakasprosesseja. Toiminnan tehostamisen myötä työnjakoa voidaan uudistaa ja nykyisillä resursseilla pärjätään pidempään. Terveysasemien kiireellisen hoidon keskittäminen säästää resursseja muuhun vastaanottotoimintaan. Asiakkaan näkökulmasta palvelu on kattavampi, koska mm. laboratorio- ja röntgen palvelut ovat kiirevastaanoton yhteydessä. Terveysasemien yhdistäminen edellyttää investointia ja lisärakentamista Näsin terveyskeskuksen tontille. 3. Arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli. Myös suun terveydenhuollon toiminta kannattaisi koota suurempaan kokonaisuuteen. Toimipisteitä on tällä hetkellä viisi: toimipiste Näsin terveyskeskuksessa ja neljä muuta pientä toimipistettä koulujen yhteydessä. Näiden toimintojen yhdistämistä samaan kokonaisuuteen olisi syytä tarkastella Näsin terveysaseman laajennuksen yhteydessä. 4. Edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta. ICT:n hyödyntäminen käytännön työssä sekä kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan lisääntyy jatkossa edelleen mm. mobiiliteknologian ja sähköisen asioinnin kehittymisen myötä. Kotihoidon tuottavuus on lisääntynyt kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja asiakkaiden oviin asennettavien sähköisten lukitusten käyttöönoton myötä. Tämä näkyy mm. tilapäisen henkilökunnan henkilöstömenojen vähentymisenä, kotihoidon tuntihinnan alentumisena ja asiakkaiden luona vietetyn välittömän työajan kasvuna. Nordic Healthcare Group (NHG) teki keväällä 2015 selvityksen, jossa tarkasteltiin Porvoon vanhuspalveluasiakkaiden palvelunkäyttöä ja palvelukokonaisuuksia kokonaiskustannusten näkökulmasta. Lisäksi arvioitiin tarpeita kehittää vanhuspalveluita ja palveluohjausta. Noin 10 prosenttia eniten sosiaali- ja terveystoimen palveluita tarvitsevista asukkaista aiheuttaa 78 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista (91,4 miljoonaa euroa). Vanhuspalveluiden osuus tästä on merkittävä, 40 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta eniten palveluita tarvitsevien joukossa. 13 prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista kuuluu siihen 1 prosentin asiakasryhmään, joka tarvitsee eniten kaupungin palveluita. 17

19 Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, ja tämä ryhmä tulee jatkossakin käyttämään eniten sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Tähän asiakasryhmään kohdennetuilla oikea-aikaisilla toimenpiteillä on siis merkittävät taloudelliset vaikutukset. Ryhmä tarvitsee monia erilaisia palveluita, ja siksi asiakkaat tarvitsevat apua erityisesti palvelukokonaisuuksien hahmottamisessa. Keskitetty palveluohjaus on avainasemassa tämän asiakasryhmän palveluiden suunnittelussa ja ohjaamisessa. 18

20 Porvoon vanhustenhuollon palvelurakenne on vuoden 2013 tilinpäätöstietojen valossa liian laitospainotteinen. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli tuolloin 4,8 prosenttia yli 75 vuotta täyttäneistä. Toimenpiteet ja kehittämistyö palvelurakenteen keventämiseksi on aloitettu, ja kehityssuunta on oikea. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli enää 2,8 ikäryhmästä. Muutokseen on myötävaikuttanut laitoshoidon 70 paikan vähentäminen ja tehostetun palveluasumisen laajentaminen sekä samaan aikaan tapahtunut kotihoidon kehittäminen. Laitoshoidon paikat vähenevät edelleen vuoden 2016 alussa kun Toukovuoren palvelutalo valmistuu ja Epoon vanhainkodin asukkaat siirtyvät sinne tehostetun palveluasumisen piiriin. Vuoteen 2016 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää 1,5 prosenttia yli 75-vuotiaista ja vastaavasti tehostetussa palveluasumisessa on 6 prosenttia ikäluokasta. 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä TP 13 TP14 TA 15 TS 16 TS 17 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet. 90, Säännöllisen kotihoidon piirissä 11, Tehostetun palveluasumisen piirissä 3, Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestömäärästä 4,8 2,8 2,9 1,5 1,4 7,2 7,2 7,6 8,0 8,1 5. Arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta yhdessä sivistystoimen kanssa. 6. Koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. 5.3 Kaupunkikehityksen ja lupapalveluiden jatkotoimenpiteet 1. Yhdistetään varikot. Kuntatekniikkayksikkö ylläpitää tällä hetkellä kahta varikkoa: Tarmolan varikko toimii katupuolen tukikohtana ja Suistohallin varikko toimii viherpuolen tukikohtana. Rakenteellisesti olisi järkevää yhdistää varikot Tarmolaan. Yksi varikko mahdollistaa henkilöstön ja koneiden joustavamman käytön. Lisäksi luopuminen Suistohallin varikosta mahdollistaa alueen jalostamista muuhun käyttöön. 2. Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa. Työkokonaisuudet tehdään kustannuslaskennan pohjalta, joko omana työnä tai teetetään ulkopuolisella. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön osaamisprofiilia täytyy laajentaa koulutuksen ja korvaavien rekrytointien kautta. Jatkossa tarvitaan entistä parempaa kustannuslaskenta- ja ostoosaamista. 3. Yhdistetään mittausryhmiä. Sekä maapolitiikka- että kuntatekniikkayksikössä on mittausryhmiä, ja ryhmät toimivat pitkälti erillään toisistaan. Mittausryhmät tulee siirtää samoihin tiloihin, jotta henkilöstöä ja koneita voidaan käyttää joustavammin. 4. Lisätään omakotitonttimarkkinointia ammattirakentajille. Omakotitonttien myynnin vauhdittamiseksi tarjotaan omakotitontteja myös ammattirakentajille. 19

21 5. Edistetään kaavoituksen sujuvuutta. Kaupunkisuunnittelussa priorisoidaan yritystonttien asemakaavoja ja kaavamuutoksia. Kaavoitusprosessia pyritään edelleen nopeuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain rajoissa esimerkiksi niin, että kaavaprosessin luonnos- ja ehdotusvaihe yhdistetään, jolloin säästyy aikaa. Samoin voidaan tehostaa naapureiden kuulemista ja vähentää valitusriskiä. 5.4 Konsernijohdon ja tukipalvelujen jatkotoimenpiteet 1. Toteutetaan keskuskeittiöhanke. Ruokapalvelun tuottavuutta ja keittiöverkkoa on kehitetty suunnitelmallisesti vuodesta 2000 alkaen. Tuotanto on nykyisin keskitetty seitsemään aluekeittiöön. Samalla on otettu käyttöön sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät. Nykyisen tuotantoverkon kehittämispotentiaali on pääosin kuitenkin hyödynnetty. Nykyisen aluekeittiöverkon kyky palvella Porvoon ateriatuotannon tulevia tarpeita on kyseenalainen tilojen mitoituksesta, teknisestä vanhenemisesta sekä tuotantokyvystä johtuen. Osa Porvoon koulujen ja laitosten nykyisistä aluekeittiöistä on tullut tiensä päähän, ja ne vaatisivat isoja remontteja. Asianmukaiset tuotantotilat ovat ateriatuotannon kannalta välttämättömät, ja korvaavan tuotantokapasiteetin rakentamisen viivästyminen on merkittävä riski. Ruokapalvelun tuottavuutta voidaan parantaa edelleen keskittämällä ateriatuotanto uuteen keskuskeittiöön ja sen rinnalla toimivaan Pääskytien keittiöön. Keskuskeittiön suunnittelu ja rakentaminen on merkittävä tuottavuusinvestointi, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Uudistuksen avulla on tarkoitus tuottaa laadukasta ruokaa järkevin kustannuksin. Tarveselvityksessä on arvioitu, että keskuskeittiöuudistus tuo noin euron säästön vuosittain. Henkilöstömäärä vähenee jopa 30 prosenttia. Keskuskeittiön hankesuunnitelman laatiminen on käynnistynyt, ja tarveselvityksen laskelmat tarkentuvat hankesuunnitelman valmistuttua. Keskittämisedun lisäksi keskuskeittiön nykyistä huomattavasti pienemmän henkilöstömitoituksen mahdollistaa suunniteltu Cook & Chill -tuotantomenetelmä. Aikatauluriippumaton tuotanto säästää sekä henkilöstö- että kuljetuskuluja. 2. Tehostetaan työllistämistä. Porvoon kaupungin työllisyysohjelman valmistelu on loppusuoralla. Kaupunginhallitus käsitteli ohjelmaa maaliskuussa 2015, ja lähetti sen lausunnoille lautakuntiin ja johtokuntiin. Ohjelman laatimisen taustalla on kuntien kasvanut rooli työttömyyden hoitamisessa. Ohjelma pohjautuu myös kaupungin strategiaan, jonka painopisteeksi on nostettu hyvinvointierojen kaventaminen. Työttömyyteen ja työttömien toimintakykyyn vaikuttaminen sekä työttömien aktivointi on yksi keskeinen keino pienentää näitä eroja. Porvoossa on tällä hetkellä noin 2550 työtöntä. Vuonna 2014 työttömyydestä ja sen hoidosta aiheutui Porvoon kaupungille euron kustannukset kuukausittain. Summa koostuu työllisyyspalveluiden toimintakustannuksista, työmarkkinatukikuluista sekä työttömien toimeentulotuesta. Työttömien määrä nousee yli 3000:een vuonna 2017, ellei kaupunki tee merkittäviä uusia panostuksia työllistämistoimintaan, tai ellei taloussuhdanteissa tapahdu nopeaa käännettä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pelkästään 20

22 työmarkkinatukikulujen vuosikustannukset nousevat yli puolella nykyisestä, noin 5 miljoonaan euroon vuodessa. 3. Tehdään logistiikkaselvitys. Logistiikkaselvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaisnäkemys kaupungin kaikista kuljetuksista ja siihen tarvittavista resursseista. Selvittää, onko kokonaistaloudellisesti kannattavaa keskittää oppilaskuljetukset, muut henkilö- ja tavarakuljetukset, joukkoliikenne ja palveluliikenneasiat sekä ruokakuljetukset samaan yksikköön. 4. Salkutetaan kiinteistöt. Kiinteistöjen salkutus on pitkäjänteisen kiinteistöjohtamisen työkalu, joka on tarkoitettu päätöksenteon tueksi. Salkutusta käyttävät pääasiassa suurten kiinteistömassojen omistajat kuten valtio, eläkeyhtiöt ja myös kunnat kasvavassa määrin. Salkutuksesta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Keskeistä salkutuksessa on muodostaa selkeisiin ja yhdenmukaisiin arviointiperusteisiin pohjautuva käsitys koko kiinteistökannasta ja siitä, miten se parhaiten tukee kaupungin palveluita ja strategisia tavoitteita. Näkökulmana on rakennuksen koko elinkaari ja kaupungin resurssien tarkoituksenmukainen suuntaaminen. Salkutuksessa kiinteistöt analysoidaan ja luokitellaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteereitä ovat muun muassa kiinteistön kunto, toimivuus, sijainti, jälleenhankintaarvo, tilatehokkuus, kehitysmahdollisuudet, saavutettavuus sekä historialliset ja kulttuurilliset arvot. Salkutuksen kriteerit pohjautuvat Porvoon kaupunkistrategian linjauksiin ja ne on valittu yhteistyössä toimitilajohdon ja salkutusta ohjaavan konsultin toimesta (Vahanen Oy). Kriteeristön laadinnassa on käytetty hyväksi yksityisten ja julkisten kiinteistönomistajien käytännöistä saatuja kokemuksia. Kiinteistöjen analysoinnissa ja arvotuksessa yhteistyötahoina ovat muun muassa Porvoon tilapalvelut (kiinteistöjen ylläpidettävyys ja hoito), Porvoon museo (historialliset arvot) ja kaupunkikehityksen asiantuntijat. Analysoinnin perusteella Porvoon kaupungin kiinteistöt jaetaan kolmeen pääsalkkuun: Pidettävät: Kiinteistö palvelee kaupungin ydintoimintaa kaupunkistrategian mukaisesti pitkällä aikavälillä. Kehitettävät: Kiinteistö voi palvella kaupungin ydintoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta edellyttää elinkaarensa jossakin vaiheessa merkittäviä kehitystoimenpiteitä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi merkittävää laajentamista, lisärakentamista tai käyttötarkoituksen muutosta. Rakennus voidaan myös joutua purkamaan ja käyttämään maapohjaa uudisrakentamiseen Poistettavat: Kiinteistön ei nähdä palvelevan pitkällä aikavälillä kaupungin ydintoimintaa eikä sen omistaminen ole järkevää. Kiinteistöstä voidaan luopua; ensisijaisesti myymällä, mutta rakennus voidaan myös purkaa. Kiinteistöt voivat siirtyä salkusta toiseen kriteeristön, niiden painotuksen tai kaupungin strategisten linjausten muuttuessa. Kriteerien painoarvoa muuttamalla voidaan joustavasti tarkastella eri toimintavaihtoehtoja ja luoda skenaarioita erilaisten toimintalinjausten vaikutuksista. Salkutus on siis jatkuva prosessi, jolla kyetään johdonmukaisesti ja rationaalisesti vastaamaan muuttuvan 21

23 toimintaympäristön haasteisiin. Salkutuksen tarkoituksena ei ole löytää suoria vastauksia siihen, mitä yksittäiselle rakennukselle tai rakennusryhmälle tulisi kussakin tilanteessa tehdä, vaan luoda läpinäkyvät ja selkeät edellytykset päätöksenteon tueksi. 5. Kehitetään toimitilajohdon henkilöstörakennetta. Toimitilajohdon nykyiset henkilöstöresurssit ovat osoittautuneet riittämättömiksi olemassa olevan kiinteistöomaisuuden pitkäaikaisten korjaustoimenpiteiden johtamiseen ja hallintaan. Toimitilajohto tarkistaa organisaation henkilöstörakennetta ja siirtää resursseja suunnittelusta kiinteistöomaisuuden hallintatehtäviin. 6. Nostetaan kaupungin tilojen käyttöasteita. 7. Hyödynnetään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa (ICT) toiminnan kustannustehokkuuden kehittämisessä. ICT:n avulla toimintatapoja ja -prosesseja muutetaan kustannustehokkaammiksi. Tiedolla johtamisen, digitaalisen palvelutuotannon ja sähköisen asioinnin kehittäminen tarjoavat edelleen mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Internetpalvelun uudistaminen tekee verkkopalvelusta luontevan osan asiointiprosessia. Lisäksi on tarkoitus kehittää sähköisiä kokouskäytäntöjä, mobiiliteknologiaa, projektien hallintaa, ajanmukaisia työasemia ja tehokasta tietoliikennettä. Laaja sähköisen arkistoinnin hanke tuo valmistuttuaan tehoa asian- ja dokumenttienhallintaan. 8. Lisätään henkilöstön tuottavuutta. Sairauspoissaoloja vähennetään yhdessä työterveyshuollon kanssa toteutettavalla hankkeella. Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat keskimäärin kohtuullisella tasolla verrattuna muihin kuntiin. Hankkeella pyritään vähentämään sairauspoissaoloja niissä yksiköissä, joissa sairauspoissaolojen määrä on korkea. Sairauspoissaolojen kustannukset ilman sijaiskustannuksia olivat noin 3,5 miljoonaa euroa vuonna Siirrytään jaksotyöstä yleistyöaikaan. Säännökset muodollisesta jaksotyöstä poistuivat kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta Yleistyöaika on oikea työaikamuoto silloin, kun työtä ei tehdä säännöllisesti öisin tai viikonloppuisin. Yleistyöaika lisää työpäivän pituutta 30 minuuttia päivässä, kun ruokailu tapahtuu omalla ajalla. 9. Hillitään henkilöstökustannusten kasvua. Paikallisia sopimuksia ajanmukaistetaan esimerkiksi lääkärien toimenpidepalkkioiden osalta. Kaupungin tekemät paikalliset työehtosopimukset lisäävät pääsääntöisesti henkilöstön etuuksia. Sopimukset ovat olleet harkittuja ja tarkoituksenmukaisia tekoaikanaan, mutta olosuhteiden muututtua on sisällön tarkistaminen perusteltua. Luovutaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksesta. Nykyisen henkilöstön osalta tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen muuttaminen edellyttää henkilöstön suostumusta, mutta uusi henkilöstö voidaan palkata kuukausipalkkaisena joko teknisen tai yleisen kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen alaisuuteen. Tuntipalkkasopimuksen tarkoitukseen kuuluu, että työnantajalla on määritelty työ, jonka tekemisestä sovitaan, ja siitä maksetaan korvaus joko työhön käytetyn ajan perusteella tai urakkapalkkana. Käytännössä kaupungin tuntipalkkasopimuksen alaiset työntekijät kuitenkin tekevät työtä kuukausipalkkaisten tavoin maanantaista perjantaihin 38,25 tuntia viikossa. 10. Tuetaan tuloksellisuushankkeita tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmillä. Kun työyksikkö kehittää tuloksellisuuttaan, voidaan sopia tulospalkkiojärjestelmästä, jossa henkilöstö saa osan tuloksellisuuden paranemisestä koituvasta hyödystä. 22