Turvallisuusalan perustutkinnon opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Turvallisuusalan perustutkinnon opetussuunnitelma Kehitysjohtajan päätös Dnro 273/ /2015, 4

2 Sisällys 1. Lähtökohdat Alan kuvaus (eperusteet) Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työpaikalla tapahtuva oppiminen TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta, 45 osp Turvallisuuslainsäädäntö ja -viranomaiset, 15 osp Yksityinen turvallisuusala, 10 osp Turvallisuussuunnittelu, 20 osp Valinnaiset tutkinnon osat Vartiointitoiminta, 30 osp Vartiointitoiminta, 30 osp Pelastustoiminta, 30 osp Pelastustoiminta, 30 osp Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp Ympäristöturvallisuustoiminta, 15 osp Ympäristöturvallisuustoiminta, 15 osp Turvallisuusalan palvelutoiminta, 15 osp Turvallisuusalan palvelutoiminta, 15 osp Kiinteistötekninen toiminta, 15 osp Kiinteistötekninen toiminta, 15 osp Logistinen turvallisuustoiminta, 15 osp Logistinen turvallisuustoiminta, 15 osp Tietoturvallisuustoiminta, 15 osp Tietoturvallisuustoiminta, 15 osp Kansainvälinen turvallisuustoiminta, 15 osp Kansainvälinen turvallisuustoiminta, 15 osp Uhkatilanteiden hallinta, 15 osp Uhkatilanteiden hallinta, 15 osp Turvatarkastustoiminta, 15 osp... 59

3 Turvatarkastustoiminta, 15 osp Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp... 67

4 1. Lähtökohdat Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksityiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvallisuus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa turva-alan tehtävissä. Perustutkinnon perusteista löytyy lisätietoja Opetushallituksen julkaisemista eperusteista. Tässä asiakirjassa on kuvattu turvallisuusalan perustutkinnon 1) tutkinnon osien tarjonta 2) tutkinnon osien suorittamisjärjestys, 3) koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt 4) opiskelijan osaamisen arviointi. Näitä on tarkennettu koulutuksen järjestäjän pedagogisessa strategiassa ja sen liitteissä sekä oppilaitoskohtaisissa toteutussuunnitelmissa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti suoritetuksi. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) Suomessa turvallisuusala koostuu yhteiskunnan perusturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettavista viranomaistoiminnoista, yritysten, julkisyhteisöjen ja järjestöjen turvallisuustoiminnoista sekä yksityisen turva-alan palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojaustoiminnasta. Yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat valtionhallinnon alaiset turvallisuusviranomaiset. Yritykset ja julkisyhteisöt vastaavat itse omista turvallisuusjärjestelyistään liiketoimintansa vaatimalla tavalla, ja niiden turvallisuuden vähimmäisvaatimukset määräytyvät lainsäädännön perusteella. Yksityinen turvallisuusala koostuu vartioimisliiketoiminnasta, tietoturvallisuustoiminnasta yksityisetsivätoiminnasta, turvaurakoinnista (turvasuojaus), turvallisuusalan asiantuntijapalveluista ja turvallisuusalan koulutuksesta, ja sen tarkoituksena on tukea ja palvella organisaatioita sekä yksilöitä omaehtoisen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Yksityinen turvallisuusala on kehittynyt Suomessa vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa turvallisuustietoisuuden lisääntyminen, lainsäädäntömuutokset, rajat ylittävän rikollisuuden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustoimintojen ulkoistaminen. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä globaalit uhkatekijät ovat myös lisänneet turvallisuuden merkitystä elinkeinoelämän kilpailutekijänä. Tekniikan nopean kehityksen johdosta turvallisuustekniset valvontaratkaisut ovat arkipäivää lähes jokaisessa yrityksessä ja yhteisössä. Yksityinen turvallisuusala on nykyisin yksi kansantaloutemme nopeimmin kasvavista toimialoista. Liiketoiminnan kehittymisen johdosta alalle on myös syntynyt uusia ammattinimikkeitä ja osaamisalueita. Turvallisuusalan palveluammatit ovat jalostuneet asiakasyritysten uusien turvallisuus- ja palvelutarpeiden mukana useiksi eri tehtäväkokonaisuuksiksi. Ammateissa korostuvat muun muassa asiakaslähtöisyys, palveluhenkisyys, onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäiseminen ja turvallisuusvalvonta. Turvallisuusalalla työskentelee Suomessa arviolta ihmistä. Turvallisuusalalla työskentelevien työtehtävät voidaan jakaa yleisesti turvallisuusviranomaistehtäviin, yritysten ja julkishallinnon sisäisiin turvallisuustehtäviin sekä yksityisen turvallisuusalan palvelu- ja suunnittelu-, asennus-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Yksityinen turvallisuusala työllistää yli henkilöä turvallisuusalan yrityksissä. Viranomaistehtäviä ovat muun muassa sotilas-, poliisi- ja pelastusammatit, joissa huolehditaan maamme sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuusorganisaatioiden työtehtävät koostuvat lakisääteisistä ja omaehtoisista turvallisuustehtävistä, joita ovat esimerkiksi työsuojelupäällikön, suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön tehtävät. Turvallisuusalan palveluyritysten ammatit taas koostuvat

5 palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojausammateista. Turvasuojaustoiminta koostuu rakenteellisesta suojauksesta, sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huoltotehtävistä sekä muusta turvallisuusjärjestelyiden suunnittelusta. Alan ammattinimikkeitä vartija, järjestyksenvalvoja ja turvalaiteasentaja. Käyttämällä mukaillen hyväksi erilaisia, mm. Opetushallituksen tekemiä, toimiala-, ammatti- ym. luokituksia voidaan turvallisuusalan työt jaotella vielä seuraavasti: tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, sotilastyöt, vankeinhoito, palvelutyöt ja suojelutyöt. Tekniikan alan töihin kuuluvat turvasuojauksen ja kiinteistöhoidon suunnittelu, asennus ja ylläpitotehtävät. Logistiikkatöihin voidaan lukea tehtävät, jotka liittyvät tavaroiden, henkilöiden ja informaation kuljettamiseen. Ympäristötyöt tuovat alalle monia tehtäviä, koska yrityksiltä vaaditaan hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Palvelutöihin voidaan laskea kuuluviksi vastaanottopalvelut, vahtimestaripalvelut ja erilaiset henkilökohtaiset turvallisuuspalvelut. Suojelutöihin luetaan poliisitoimi, pelastustoimi ja erilaiset vartiointityöt. Yksityistä turvallisuusalaa säätelevää lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina. Lakiuudistus on selkeyttänyt julkisen vallan ja yksityisen turvallisuusalan välistä työnjakoa ja lisännyt yhteistyömahdollisuuksia kokonaisturvallisuuden parantamisessa. Lainsäädäntö on myös tarkentanut yksityisen turvallisuusalan ammateissa toimivien tehtäviä ja vastuukysymyksiä ja laajentanut palveluhenkilöstön lakisääteistä pätevyyskoulutusta. Samaan aikaan turvallisuusviranomaisten eli poliisin, pelastustoimen, tullin, rajavartioston ja puolustusvoimien ammattikentässä on tapahtunut muutoksia. Suomalaisen yhteiskunnan suuntauksena on 80-luvulta alkaen ollut valtionhallinnon supistaminen ja palvelujen ulkoistaminen yksityisille yrityksille. Turvallisuusviranomaisten resursseja on tämän johdosta supistettu, ja joitain viranomaistehtäviä on siirretty yksityisen turvallisuusalan ja organisaatioiden itsensä hoidettavaksi. Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia on myös laajennettu rikosten, terroritekojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen. Yritysten, julkisen sektorin, yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten yhteistyön merkitystä on korostettu yhä enemmän kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Yritysten ja julkishallinnon turvallisuustoiminnan lakisääteistä tasoa on pyritty kohottamaan säädösmuutoksilla. Turvallisuuden ylläpidosta on samalla siirrytty jatkuvan parantamisen ajattelutapaan. Yritysten turvallisuustoiminnan pääpaino onkin muokkautunut reagoivasta toiminnasta rikosten ja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisyyn ja riskienhallinnasta on tullut liiketoimintaa edistävä ja tukeva toimintatapa. Elinkeinoelämässä on lisäksi huomattu, että tehokas riskienhallinta ja toiminnan häiriöttömyyden turvaaminen parantavat yritysten kilpailukykyä, tuloksia ja liiketoiminnan jatkuvuutta. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Valtakunnallisesti merkittävin asia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi on ollut sisäasiainministeriön toimeenpanema sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää rikoksia ja onnettomuuksia viranomaisten ja yksityisten yhteistyötä lisäämällä. Sisäasiainministeriö on myös käynnistänyt valtakunnallisesti alueellisia turvallisuussuunnittelun kehittämishankkeita, joissa julkishallinto, viranomaiset, yritykset ja asukkaat tekevät yhteistyötä onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten estämiseksi. Viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyön parantamiseksi on myös perustettu työryhmiä ja monialaisia hankkeita. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Työvoiman määrän väheneminen työmarkkinoilta, koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön puute sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu ovat tuoneet uusia haasteita myös turvallisuusalan liiketoimintaan Suomessa. Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja osaamisen kehittämistä, koska ala kehittyy koko ajan. Liiketoiminnassa menestyminen vaatii yrityksiltä myös palvelujen ja tuotteiden tuottamiseen tarvittavan ydinosaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja uusia innovaatioita. Turvallisuusalan oppilaitosten, elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi on siten avain yksityisen turvallisuusalan laadun kehittämiseksi ja sen menestyksen takaamiseksi. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Tämän lisäksi joudutaan kehittämään aivan uudenlaisia turvallisuuspalveluja. Kansalaisten ikääntyessä esim. henkilökohtaiset koteihin ulottuvat turvallisuus- ja hoitopalvelut yleistyvät. Talousrikollisuuden kasvu, massatyöttömyyden aiheuttama tuloerojen kasvu, yhteiskunnallinen epätasa-arvo (syrjäytyminen) ja mielenterveyspotilaiden avohoidon lisääntyminen ovat omiaan saamaan aikaan epävakautta, johon yhteiskunnan ja yritysten tulee varautua. Monikulttuurisuus korostuu turvallisuusalalla. Erityisesti

6 kansainväliset suuryritykset ovat hyvin riippuvaisia korkeatasoisista turvallisuuspalveluista. Myös matkailu, liikematkailu ja tavarankuljetukset ovat omiaan lisäämään turvallisuuspalveluiden tarvetta. 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintonimike on turvallisuusvalvoja. Kaikilla perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, jota kutsutaan kahden tutkinnon poluksi. Opinnot järjestetään yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Myös lukion oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Lisäksi jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat halutessaan vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tätä polkua nimitetään jatko-opintopoluksi. Työelämään suuntaavat opiskelijat voivat valita Taitajapolun eli huippuosaajaksi valmentautumisen. Laajennetun työssäoppimispolun valinneet opiskelevat normaalia enemmän työpaikoilla. Lisäksi osassa tutkintoja on tarjolla oppisopimustyyppistä opiskelua siten, että siinä yhdistyvät oppilaitosmuotoinen opiskelu ja oppisopimuksen turvin opiskelu ja työskentely työelämässä, esimerkkinä 2+1 -malli. Työelämään suuntaava opiskelija voi suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät kahden osaamisalan opinnot, jolloin kyseessä on laajennettu ammattipolku. Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat painottaa opinnoissaan kansainvälisyyttä valitsemalla kv-polun. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa ulkomailla. Lisäksi yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjäksi aikoville on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun opinnot toteutetaan tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisten opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi Nuori Yrittäjyysja osuuskuntatoiminta. 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden tarpeiden lisäksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaa osaamisperusteisuuden periaate. Koulutus toteutetaan työelämän toiminta- ja työtehtäväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä sekä arvioimalla omaa ja myös muiden toimintaa ja tekemistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetushenkilöstön tehtävänä on luoda edellytykset oppimiselle ja valmentaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia alalla vaadittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Valmentavan työotteen lähtökohtana on, että tuemme ja ohjaamme opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja itseään sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Ammatillisen osaamisen ymmärrämme ammattiteorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy yksilön ja

7 ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, käytännön taitoina (kykynä tehdä ja toimia) ja kykynä ratkaista ongelmia erilaisissa työtilanteissa. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen, jossa opiskelija asettaa opiskelulle ja oppimiselle tavoitteita, laatii suunnitelmia, tekee valintoja ja arvioi opintojensa etenemistä ja oman osaamisensa kehittymistä. Dialogisen ja osallistavan henkilökohtaistamisen ja erilaisten vaihtoehtoisen opintopolkujen keinoin voimme tukea opiskelijaa vastuullisten valintojen tekijänä. Vastuullisten valintojen ohella valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo, joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle opetuksen ja ohjauksen arjessa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Kolmas merkityksellinen valmentavan työotteen osatekijä on yhdessä tekeminen, joka pohjautuu tavoitetietoiseen henkilökohtaistamiseen. Se konkretisoituu yhteistoiminnallisena työskentelynä ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Neljäs valmentavaa työotetta kuvaava elementti on mielekkään oppimisen ja osaamiseen kehittymisen mahdollistava monipuolinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisinta on tarjota oppijoille mahdollisuus tavoitteelliseen ja ohjattuun sekä yhteisölliseen että itsenäiseen työskentelyyn, taitojen päämäärätietoiseen harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun. Vuorovaikutteisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä opiskelijoilla on mahdollisuus saada rakentavaa palautetta osaamisestaan oppimisen eri vaiheissa ja mahdollisuus myös keskustella opettajien, työelämän edustajien ja toisten opiskelijoiden kanssa omasta osaamisestaan ja sen kehittymisestä. Monipuolinen työskentely eri oppimis-ja toimintaympäristöissä pohjautuu mielekkään ja käytännön oppimisen malleille, jossa olennaista on oppijan aktiivisuus, mahdollisuus toimia ja työskennellä yhdessä toisen kanssa aidoissa (työelämän) tilanteissa, tavoitteellinen vuorovaikutus, tekemisen pohtiminen ja opitun soveltaminen erilaisiin tilanteisiin. 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen on työpaikalla, aidossa työympäristössä tapahtuva osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen tarkoituksena on antaa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville mahdollisuus oppia osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työelämässä, opettaa työelämän toimintatapoja, harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työtehtäviin ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavien opettajien kanssa kartoittavat sopivia työpaikkoja, varmistavat niiden soveltuvuuden, valmentautuvat mielekkäällä tavalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, vastaavat tarvittavien sopimusten tekemisestä, sopivat oppimisen dokumentoinnista ja arvioinnin käytänteistä sekä keräävät palautetta yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta PKKY:ssä on sitouduttu kehittämään työssäoppimisen käytänteitä ja laatua sekä lisäämään ammatillisen perustutkintojen osalta työpaikalla tapahtuva oppimisen määrää. Lisäksi olennaista on, että opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt järjestetään pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa työpaikoilla ja koulutamme työpaikoille työpaikkaohjaajat. Ammattiin opiskeleville tarjoamme mahdollisuuden valmentautua työpaikkaohjaajiksi opintojen aikana. Työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaamisessa hyödynnetään muun muassa sosiaalisen median tarjoamia välineitä ja sen dokumentointia tukevia ympäristöjä, sähköistä päiväkirjaa ja työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaajille suunnattu käyttöliittymää sekä verkko-opiskeluympäristöjä.

8 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma 2. TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta, 45 osp Koodi: Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet tunnistaa ja hahmottaa yritysturvallisuuteen liittyviä uhkia ja riskejä perusteet ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnitelmien laadintaan turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet ja ottaa ne huomioon työssään ottaa huomioon perus- ja ihmisoikeudet työssään toimia voimankäytön ja hätävarjelun perusteiden mukaisesti toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla sisäisen ja ulkoisen asiakaspalvelun sekä siihen liittyvät vuorovaikutustaidot sosiaalisen median ja internetin hyötykäytön työssään ja siihen liittyvät riskit perusteet tietoliikennetekniikasta ja langattomista turvallisuusratkaisuista yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla perusasiat turvallisuusalan viranomaisorganisaatioista ja yhteisöistä ja tietää niiden toimintaympäristöt ja toimintaan vaikuttavan lainsäädännön hätäensiavun perusteet ja toimia niiden mukaan sekä tehdä hätäilmoituksen turvallisen tulenkäytön perusteet, tehdä palonalkuhavaintoja ja tehdä alkusammutuksen sammutuspeitteellä ja käsisammuttimella noudattaa työturvallisuussäädöksiä ja ohjeita raportoida työnsä tilanteen ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta

9 noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2.Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Yritysturvallisuuteen liittyvien uhka- tai riskikartoituksien hallinta tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja valitsee käytettävän työmenetelmän tai välineen ohjeiden mukaisesti tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja arvioi valitsemansa työmenetelmän tai välineen soveltuvuutta työn edetessä tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen turvallisuusuhista ja niiden seurauksista esimerkiksi haavoittuvuusanalyysillä ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan riskienhallinnan menetelmän ja välineen Ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekeminen tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen, esittelee sen ja arvioi sen käytettävyyttä kohteeseen Tieto- ja tietoliikennetekniikan hallinta hallitsee tietokoneen, sähköpostin ja internetin käytön käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä työtään hyödyttäen ja tietää käytön riskit käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä sujuvasti ja kaikissa tilanteissa riskitietoisesti ja riskejä välttäen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Yritysturvallisuuden osa-alueiden hallinta

10 hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet ja niiden keskeisen sisällön ymmärtää yritysturvallisuuden osa-alueiden merkityksen yritysturvallisuustoiminnassa osaa soveltaa työssään yritysturvallisuuden osa-alueita ja niiden tavoitteita Uhkien ja riskien hallinta huomioi työssään uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää ohjattuna uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä ymmärtää uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä osaa soveltaa ja käyttää työssään uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä tapauskohtaisesti Yrittäjyyden hallinta huomioi työssään yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot. ymmärtää yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot ja käyttää työssään tarvittavaa tietoa. hankkii ja soveltaa työssään tietoa yrittäjän oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky huomioi työssään liikunnan ja ravinnon merkityksen työssäjaksamisessa ja palautumisessa huomioi ohjattuna toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään käyttää turvallisesti ohjeiden ja työtehtävän mukaisia työvälineitä ja -menetelmiä noudattaa turvallisuudesta annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa huomioi turvallisuusalan tehtäviin liittyvät ohjeet mutta tarvitsee ohjausta noudattaa liikunta- ja ravinto-ohjelmaa, annettuja ohjeita ja osaa soveltaa niitä työssään tuntee omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet ottaa omassa työssään huomioon työturvallisuusohjeet vastaa toimintansa turvallisuudesta varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ja poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet toimii motivoituneesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen noudattaa annettuja ohjeita kokonaisvaltaisesti ja osaa soveltaa niitä työssään tuntee omaan työhönsä liittyvät turvallisuusohjeet ja toimii niiden mukaisesti kehittää toimintaansa turvallisemmaksi ymmärtää väsyneenä tai sairaana työskentelyn riskit tuntee ja ymmärtää omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä, arvioi työhönsä liittyvien työvälineiden ja -menetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä turvallisuudesta

11 on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään ja raportoi siitä arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointi toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden kanssa hallitsee viestinnän ja tiedottamisen peruskäsitteistöä ymmärtää viestinnän ja tiedottamisen merkityksen yrityksessä ja yhteisössä toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa, huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet soveltaa viestinnän ja tiedottamisen perusasioita, käyttää lähdeviitteitä ja ymmärtää lähdekriittisyyden merkityksen toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla erilaisiin turvallisuusalan työtehtäviin aidoissa työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

12 Turvallisuuslainsäädäntö ja -viranomaiset, 15 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: TOP Sisältö/työtehtävät Sisältö: Turvallisuusviranomaiset (Poliisi, pelastuslaitos, puolustusvoimat, tulli, rajavartiolaitos, rikosseuraamuslaitos, hätäkeskus) - Tutustutaan eri viranomaisten organisaatioon ja lakisääteisiin tehtäviin - Käydään läpi heidän koulutusjärjestelmät - Tutustutaan viranomasten toimintaan Turvallisuuslainsäädäntö: - Perhedytään turvallisuusalaa ohjaavaan keskeiseen lainsäädäntöön - Perehdytään valtion hallintorakenteeseen (eduskunta, hallitus, presidentti) - Perehdytään kunnallishallintoon (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus) - Käydään läpi lainsäätämisjärjestys (normaalimuotoinen ja perustuslaki) Rikos- ja prosessioikeus: - Käsitellään rikosprosessia kokonaisuutena - Tutustutaan sen eri toimijoihin (Asianomistaja, vastaaja, poliisi, syyttäjä ja tuomioistuimet) Ammattitaitovaatimukset: Osaamisen arviointi: Opiskelijan osaamista arvioidaan tuntitehtävillä sekä jakson lopussa suoritettavalla kirjallisella jaksokokeella, jonka sisältö muodostuu opintojakson opetusaiheista sekä ammattiosaamisen näyttö Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Ammattina turvallisuus- oppikirja, tutustumiskäynnit, viranomaisluennot, opettajan käyttämät luentorungot sekä internet lähteet mm. Finlex.fi Etenemisen ehdot: Muuta:

13 Yksityinen turvallisuusala, 10 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: TOP Ammattitaitovaatimukset: ottaa huomioon yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla Sisältö/työtehtävät Yksityisen turvallisuusalan kehitys - Vartioimisliiketoiminnan kehittyminen - Palvelut ja niiden muutokset - Lainsäädännön elinkaari Yksityisen ja viranomaisten välinen rajanveto - Perustuslaki - Julkinen valta ja sen käyttörajoitukset Turvallisuusalan palvelutoiminta - Palvelu yksityisellä turvallisuusalalla - Asiakaspalvelun merkitys - Vuorovaiktusvalmiudet Osaamisen arviointi: Opiskelijan osaamista arvioidaan tuntitehtävillä sekä jakson lopussa suoritettavalla kirjallisella jaksokokeella, jonka sisältö muodostuu opintojakson opetusaiheista sekä ammattiosaamisen näyttö Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Ammattina turvallisuus- oppikirja,palvelu turvallisuusalallaoppikirja, opettajan käyttämät luentorungot sekä internet lähteet mm. Finlex.fi Etenemisen ehdot: Muuta: Turvallisuussuunnittelu, 20 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku Sisältö/työtehtävät Sisältö: Turvallisuussuunnittelu- ja riskienhallinta prosessi: - Säädösperuste ja asetukset (pelastuslaki ja asetukset) - Turvallisuussuunnitelman sisältö - Turvallisuussuunnittelun työkalut

14 KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus - Turvallisuussuunnittelu prosessin eri vaiheet (Sopimus, nykytila, riskien tunnistaminen, riskianalyysi) - Suunnitelmien jalkautus Yritysturvallisuus: - Yritusturvallisuuden osa-alueet - Turvallisuusjohtaminen - Vakuuttaminen - Oppilaitosturvallisuus ja jalkauttaminen - turvallisuuskävelyt - turvallisuustarkastuskierrokset oppilaitoksessa - turvallisuuskulttuurin edistäminen Ammattitaitovaatimukset: toimia onnettomuustilanteissa ensiapukoulutuksen edellyttämällä tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. tehdä yhteistyötä turvallisuusalan keskeisten viranomaisorganisaatioiden ja yhteisöjen kanssa palvella sisäistä ja ulkoista asiakasta turvallisuusalalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) hahmottaa yritysturvallisuuden osaalueet tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla ottaa huomioon työssään turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet tehdä ennalta ehkäiseviä turvallisuussuunnitelmaluonnoksia tehdä yritysturvallisuuteen liittyviä uhka- tai riskikartoituksia toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla Osaamisen arviointi: Opiskelijan osaamista arvioidaan tuntitehtävillä sekä jakson lopussa suoritettavalla kirjallisella jaksokokeella, jonka sisältö muodostuu opintojakson opetusaiheista sekä ammattiosaamisen näyttö Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Ammattina turvallisuus- oppikirja, turvallisuussuunnittelu opas, opettajan käyttämät luentorungot sekä internet lähteet mm. Finlex.fi Etenemisen ehdot: Muuta: 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat Vartiointitoiminta, 30 osp Koodi:

15 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia alaan vaikuttavan lainsäädännön mukaisesti omien toimivaltuuksiensa rajoissa ottaa huomioon omaa toimivaltaansa rajoittavat tekijät toimia vartioinnin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien ja vartioimismuotojen mukaisesti suunnitella omaa työtään asiakaskohteen työohjeiden mukaisesti hahmottaa vartioinnin osana yrityskohteen uhkien- ja riskienhallintaa ottaa huomioon työssään vartioimisliiketoiminnan perusteet ja edellytykset toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa toimia voimankäytön sekä taktisen ennakoinnin perusteiden mukaisesti toimia ongelma- ja vikatilanteissa työtehtävien edellyttämällä tavalla noudattaa vartiointitoimintaan liittyviä ohjeita ja määräyksiä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat ottaa huomioon yritysturvallisuuden merkityksen toiminnan jatkuvuuden ja yrittäjän riskin kannalta ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään sekä valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja toimintatavan hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja toimintatavan hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja toimintatavan taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi Työn kokonaisuuden hallinta toimii työohjeiden mukaisesti noudattaa työohjeita ja ennakoi tulevia työvaiheita noudattaa työohjeita, selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja tulevia työvaiheita ennakoiden toimii oma-aloitteisesti ja itsenäisesti Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja ymmärtää oman työnsä vaikutuksen yrityksen riskien hallintaan. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi

16 toiminta edistää asiakaskohteen liiketoiminnan toteutumista. 2.Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Vartiointiin liittyvien työmenetelmien hallinta työskentelee ohjeistettuna valittujen työmenetelmien ja ohjeiden mukaisesti työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisen työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Vartiointiin liittyvien laitteiden ja välineiden käytön hallinta käyttää ohjeistettuna erilaisia laitteita ja välineitä erilaisissa työtilanteissa käyttää asiakaskohteessa erilaisissa työtilanteissa vartiointiin liittyviä laitteita ja välineitä käyttää asiakaskohteessa erilaisissa työtilanteissa vartiointiin liittyviä laitteita tehokkaasti ja osaa perustella laite- ja muut välinevalintansa Voimankäytön ja taktinen ennakoinnin hallinta toimii annettujen ohjeiden mukaisesti huomioi työhön liittyviä riskejä ja vaaroja käyttää annettuja suojavälineitä toimii ennakoiden työhön liittyviä riskejä ja vaaroja sovittaa toimintaansa muuttuviin olosuhteisiin sovittaa toimintansa ja toiminnan ennakointinsa tilanteeseen sopivaksi tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa Asiakaspalvelun hallinta selviytyy ohjeistettuna yleisimmistä asiakaspalvelutilanteista. selviytyy yleisimmistä asiakaspalvelutilanteista toimii asiakaspalvelutilanteissa oikein, tasapuolisesti ja sovinnollisuutta edistäen ymmärrettävästi molemmilla kotimaisilla kielillä. selviytyy asiakaspalvelutilanteista laadukkaasti ottaa työssään huomioon yrittäjyyden ja markkinoinnin ymmärrettävästi molemmilla kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä arvioi käyttämäänsä toimintatapaa. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Vartiointitoimintaan liittyvän lainsäädännön hallinta ottaa työssään huomioon vartiointialaan liittyvän lainsäädännön perusteita

17 ottaa työssään huomioon vartiointialaan liittyvän lainsäädännön perusteita ja ymmärtää niiden merkityksen omaan työhönsä noudattaa työssään vartiointialaan liittyvää lainsäädäntöä tapauskohtaisesti Asiakaskohteen hallinta huomioi asiakaskohteen ohjeet sekä osaa ohjeistettuna toimia niiden perusteella huomioi työssään asiakaskohteen ohjeet ja toimii niiden perusteella turvallisella tavalla huomioi oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat ja toimii kehittäen omaa työtään asiakkaan tarpeita vastaavaksi Ongelma- ja vikatilanteiden hallinta tunnistaa vaara- ja ongelmatilanteita työskentely-ympäristössään tunnistaa vaara- ja ongelmatilanteita työskentely-ympäristössään ja raportoi niistä sovitun mukaisesti ennakoi vaara- ja ongelmatilanteita työskentely-ympäristössä sekä raportoi niistä sovitun mukaisesti käynnistää välittömästi tarvittavat toimenpiteet ongelma- ja vaaratilanteiden poistamiseksi Yrittäjyyden hallinta huomioi työssään yrittäjyyden perusteet toimii yritteliäästi on sisäistänyt yrittäjyyden ja se näkyy työsuorituksessa kustannustehokkuutena 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään ja raportoi siitä arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla sekä pyrkii kehittämään omaa osaamistaan sen pohjalta Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa hallitsee viestinnän ja tiedottamisen peruskäsitteistöä selviytyy asiakaspalvelutilanteista myös toisella kotimaisella kielellä

18 toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet ymmärtää viestinnän ja tiedottamisen merkityksen yrityksessä ja yhteisössä selviytyy asiakaspalvelutilanteista myös toisella kotimaisella kielellä ja englannin kielellä toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta osaa soveltaa viestinnän ja tiedottamisen perusasioita hoitaa asiakaspalvelutilanteet sujuvasti sekä toisella kotimaisella että englannin kielellä Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista Viestintä ja tiedottaminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointi huomioi turvallisen toiminnan välttää työssään riskejä noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla vartioinnin toteutukseen aidoissa työkohteissa tai muuten todellisia työtehtäviä vastaavissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

19 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Vartiointitoiminta, 30 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Sisältö/työtehtävät Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: TOP Projektit Ammattitaitovaatimukset: Osaamisen arviointi: Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Etenemisen ehdot: Muuta: Pelastustoiminta, 30 osp Koodi: Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa työssään huomioon omaehtoiseen varautumiseen ja pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön selvittää asiakaskohteen ja sen toiminnan periaatteet omaehtoisen varautumisen ja yleisimminkin yrityksen turvallisuuden kannalta tunnistaa asiakaskohteen turvallisuuteen liittyviä uhkia tehdä asiakaskohteen turvallisuuteen liittyviä kartoituksia toimia havaitsemiensa turvallisuusriskien tai uhkien edellyttämillä tavalla tunnistaa asiakaskohteen palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät turvajärjestelmät ja -järjestelyt laatia pelastussuunnitelman toimia omatoimiseen varautumiseen liittyvissä tehtävissä tunnistaa vaaratilanteet, tehdä tilanteen edellyttämän hätäilmoituksen, käynnistää omatoimisen pelastustoiminnan ja ensiaputoimenpiteet sekä opastaa viranomaisia

20 toimia kohteen edustajana pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa tehdä väestönsuojan tarkastuksen ottaa huomioon kiinteistön poistumisjärjestelyt ja kokoontumispaikat tehdä palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat opastaa ja ohjata asiakkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida yrityksen johdolle turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista turvallisuuspuitteista. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2.Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Pienkohteiden palotarkastuksen tekeminen tekee vähäisellä ohjauksella asuinrakennuksen sisäisen omaehtoisen pienkohteiden palotarkastuksen tekee itsenäisesti asuinrakennuksen sisäisen omaehtoisen pienkohteiden palotarkastuksen tekee itsenäisesti asuinrakennuksen sisäisen omaehtoisen pienkohteiden palotarkastuksen ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet Pelastussuunnitelmaluonnoksen tekeminen

21 tekee ohjeistettuna pelastussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti pelastussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti pelastussuunnitelmaluonnoksen, esittelee sen ja arvioi sen käytettävyyttä kohteeseen Väestönsuojan tarkastuksen tekeminen tekee vähäisellä ohjauksella väestönsuojan omaehtoisen vuositarkastuksen tekee itsenäisesti väestönsuojan omaehtoisen vuositarkastuksen tekee itsenäisesti väestönsuojan omaehtoisen vuositarkastuksen ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet Neuvonta- ja valistustyön tekeminen tekee ohjattuna neuvonta- ja valistustyötä opastaa ja ohjaa asiakkaita turvalliseen toimintaan tekee itsenäisesti neuvonta- ja valistustyötä ottaa opastuksessa huomioon asiakkaan tarpeet tekee itsenäisesti neuvonta- ja valistustyötä ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet opastaa turvajärjestelmien oikeaan käyttöön 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön velvoitteiden hallinta huomioi työssään pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteet ymmärtää pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteet noudattaa pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteita ja soveltaa niitä tapauskohtaisesti Turvajärjestelmiä koskevien ohjeiden ja määräysten huomioiminen huomioi työssään turvajärjestelmiin liittyvät ohjeet ja määräykset ymmärtää turvajärjestelmiin liittyvät ohjeet ja määräykset soveltaa turvajärjestelmiin liittyviä ohjeita ja määräyksiä tapauskohtaisesti Yrittäjyyden hallinta huomioi työssään yrittäjyyden perusteet

22 toimii yritteliäästi on sisäistänyt yrittäjyyden ja se näkyy työsuorituksessa kustannustehokkuutena 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään ja raportoi siitä arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa selviytyy asiakaspalvelutilanteista myös toisella kotimaisella kielellä huomioi oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat toimii rakentavassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa selviytyy asiakaspalvelutilanteista myös toisella kotimaisella kielellä ja englannin kielellä huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet toimii rakentavassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa hoitaa asikaspalvelutilanteet sujuvasti sekä toisella kotimaisella että englannin kielellä suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Terveys, turvallisuus ja toimintakyky huomioi turvallisen toiminnan välttää työssään riskejä noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön.

23 Arviointi Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla pelastustoiminnan työtehtäviin aidoissa työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Pelastustoiminta, 30 osp Toteutusajankohta 3. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: TOP Projektit Sisältö/työtehtävät Sisältö: Pelastussuunnitelma: - Pelastussuunnitelma merkitys ja sisältö - Pelastussuunnitelman jalkauttaminen - Pelastussuunnitelman päivittäminen Paloturvallisuus: - Poistumisturvallisuus - Alkusammutus - Palotarkastuksen suorittaminen - Rakenteellinen paloturvallisuus - Turvallisuustekniset järjestelmät (automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmät) - Tulipalojen ennaltaehkäisy - Omaehtoinen varautuminen Toimiminen tulipalo- ja onnettomuustilanteessa: - Hätäilmoituksen teko - Hätäensiapu - Yhteistyö viranomaisten kanssa - Huomioita tulipalon selvittämiseen Ammattitaitovaatimukset: raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. Osaamisen arviointi: Opiskelijan osaamista arvioidaan tuntitehtävillä, käytännön harjoituksilla, jakson lopussa suoritettavalla kirjallisella jaksokokeella, jonka sisältö muodostuu opintojakson opetusaiheista sekä ammattiosaamisen näyttö. Näyttötehtävä on TOP jaksolla

24 opastaa ja ohjata asiakkaita ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat tehdä neuvonta- ja valistustyötä ottaa huomioon kiinteistön hätäpoistumisjärjestelyt ja kokoontumispaikat tehdä väestönsuojan tarkastuksen tehdä pienkohteiden palotarkastuksen tunnistaa ja käynnistää tarvittavat ensivaste- ja pelastustoiminnat toimia omatoimiseen varautumiseen liittyvissä tehtävissä laatia pelastussuunnitelmaluonnoksen selvittää kohteen lakisääteisten turvajärjestelmien tarpeen tehdä pelastustoimintaan liittyviä uhka- tai riskikartoituksia tunnistaa pelastustoimintaan liittyviä uhkia selvittää asiakaskohteen ja sen toiminnan pääperiaatteet ottaa työssään huomioon pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön toimia havaitsemiensa turvallisuusriskien tai uhkien edellyttämillä tavalla tehtävä työkokonaisuus tai vaihtoehtoisesti jakson loppupuolella arvioitava työviikon työskentely. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Ammattina turvallisuus- oppikirja palvelu, palo- ja pelastustoimintaan liittyvät oppikirjat, opettajan käyttämät luentorungot sekä internet lähteet mm. Finlex.fi Etenemisen ehdot: Muuta: Turvallisuustekninen toiminta, 0 osp uusi jakso :18:18, 0 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Sisältö/työtehtävät Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: