PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA TIETOYHTEISKUNTASEKTORI. ICT ja huoltovarmuus ELEKTRONIIKKAPOOLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA TIETOYHTEISKUNTASEKTORI. ICT ja huoltovarmuus ELEKTRONIIKKAPOOLI"

Transkriptio

1 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA TIETOYHTEISKUNTASEKTORI ICT ja huoltovarmuus ELEKTRONIIKKAPOOLI Helmikuu 2005

2 2

3 SISÄLLYS Tausta Johdanto Kolmas teollinen vallankumous Teolliset murrokset Tietoyhteiskunta ja uusi talous Uuden talouden vaikutus teollisuudessa Moderni tuote- ja palvelukäsite Palvelujen merkityksen kasvu Arvoketju- ja prosessimuutokset Horisontaalikehitys Tietointensiiviset palvelut Innovaatioiden merkitys Tietotekniikan kehitys Mihin kehitys johtaa? Miten prosessit muuttuvat Prosessien käsitteet ja mallit Vertikaaliset ja horisontaaliset prosessit Prosessien siirtyminen sähköiseen muotoon Hyödyt, niiden mittarit ja mallit Ongelmat ja riskitekijät Kriittiset pisteet, osaprosessit ja ulkoistaminen Prosessien hallinta ja julkisen vallan tehtävät Painopisteet lähitulevaisuudessa Miten tietotekniikka vaikuttaa Prosessien halkeaminen fyysiseen ja sähköiseen osaan Tietotekniikan vaikutusmekanismit Huoltovarmuusnäkökulma Riskien synty-, siirtymis- ja vaikutusmekanismit ICT:n vaikutusmekanismeista syntyvät uhat Tietotekniset uhat Yhteiskunnalliset uhat Yksityishenkilön uhat Pitkän aikavälin riskit Ehdotuksia Menetelmät Konkreettiset tapaukset Organisointi Lisähuomioita Johtopäätökset Viitteet...56 Liite 1: Tietotekniikan vaikutusmekanismit...61 Liite 2: Haastattelurunko, kevät Liite 3: Haastattelurungot, kesä ja syksy Liite 4: Haastatellut henkilöt:

4 Tausta PTS:n Sähkö ja elektroniikkapooli SEPO (c/o Sähkö- elektroniikka- ja tietoteollisuus SET) teetti vuonna 1999 samalla tutkijalla Olli Martikaisella selvityksen huoltovarmuudesta tietoyhteiskunnan aiheuttamassa muutoksessa. Raportti julkaistiin vuonna 2000 nimellä Tietoyhteiskunta ja huoltovarmuus. Sen toisena kirjoittajana oli Seppo Ihalainen. Raportissa painopisteenä oli tietoturvaan, kommunikaatioverkkojen kehitykseen ja niiden hallintaan liittyvät kysymykset. Todettiin että fyysisen osan huoltovarmuus on hyvin tunnettu ja hallittu asia, mutta sähköisen osan vastaavat käsitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet tunnetaan huonommin. Selvitystyössä nousi esille useitakin jatkotutkimusta tarvitsevia aiheita. Yksi niistä oli tietoyhteiskunnan prosessien tarkempi analysointi. Niinpä SEPOn Tietokone- ja tietoliikenneosasto päätti jo vuonna 2001 käynnistää jatkoselvityksen, jonka työnimenä oli: Digitaalisten prosessien käsitteiden edelleen kehittäminen ja kriittisten osien analysointi huoltovarmuuden kannalta. Tämä julkaisu on syntynyt edellä mainitun toimeksiannon pohjalta. Pääosa työstä tehtiin vuosien 2003 ja 2004 aikana. Menetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimuksen ja teoreettisen tutkimustyön lisäksi haastatteluihin perustuvaa kvalitatiivista tutkimusta. Koska Sähkö- ja elektroniikkapooli SEPO purettiin joulukuussa 2004, tämä raportti julkaistaan uuden tietoliikenne- ja elektroniikkatuotannon huoltovarmuudesta vastaavan PTS:n tietoyhteiskuntasektorin Elektroniikkapooli ELPO:n ensimmäisenä julkaisuna. Helsingissä, tammikuussa 2005 Leo Laaksonen ELPO:n pääsihteeri 4

5 1. Johdanto Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä. Huoltovarmuutta suunnittelevat, ylläpitävät ja kehittävät puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja Huoltovarmuuskeskus. Poikkeusoloihin varautuminen edellyttää säännönmukaisesti pitkäjännitteistä työtä eikä valmiuksien luominen nopealla aikataululla yleensä ole mahdollista. Edellisessä raportissa (Martikainen, Ihalainen, 2000) tutkimme huoltovarmuutta tietoyhteiskunnan aiheuttamassa muutoksessa. Painopisteenä oli tietoturvaan, kommunikaatioverkkojen kehitykseen ja niiden hallintaan liittyvät kysymykset, mutta samalla nähtiin laajemmin yritysten ja organisaatioiden prosessien halkeaminen fyysiseen ja sähköiseen (digitaaliseen) osaan. Fyysiset tavaravarastot ja tavaravirrat korvautuvat osittain digitaalisilla tietovarastoilla ja tietovirroilla. Esimerkiksi reaaliaikaisesti tietotekniikalla ohjattu tuotantoketju, jossa fyysiset välivarastot ja redundanssi poistetaan, on tavoitteiltaan vastakohtainen verrattuna klassiseen huoltovarmuuden malliin, jossa luotiin kriittisten tarvikkeiden varastoja sekä redundanssia. Fyysisen osan huoltovarmuus on hyvin tunnettu ja hallittu asia, mutta sähköisen osan vastaavat käsitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet tunnetaan huonommin. Näin ollen syntyi tarve analysoida prosessien halkeamista ja sen aiheuttamia ilmiöitä tarkemmin. Aihe on varsin vähän tutkittu, joten menetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimuksen ja teoreettisen työn lisäksi semiformaaleihin haastatteluihin perustuvaa kvalitatiivista tutkimusta. Raportissa olevat haastattelulainaukset ovat alkuperäisistä lyhennettyjä ja ne on muutettu kirjakielelle. Tietotekniikan aiheuttamaa muutosta ja kriittisiä kysymyksiä erityisesti metsäteollisuudessa tutkittiin myös Tekesin rahoittamassa OECD:n KISA-tutkimuksessa, jonka tulokset olivat käytettävissä. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla luotiin ja testattiin jaottelu mekanismeille, joilla informaatio- ja kommunikaatioteknologiat (Information and Communication Technologies, ICT) tai lyhyesti tietotekniikka vaikuttaa yrityksissä ja organisaatioissa, ja jotka näin ollen ovat prosessien halkeamisen taustalla. Jaottelun formalisoimiseksi jouduttiin myös luomaan modernin tuote- ja palvelukäsitteen malli, jota käytetään tietotekniikan vaikutusten kuvaamisessa. Tässä raportissa pyritään avaamaan laajemmin sähköisten prosessien ja niihin liittyvän kehityksen lainalaisuuksia. Tehtävä osoittautui hyvin laajaksi sen systeemisen ja verkostomaisen luonteen vuoksi. Lisäksi alueen tutkimus on vielä ollut hajanaista, on useita teoreettisia kehikoita mutta ei kokonaisia systeemisiä malleja. Uuden talouden systeemisiin ilmiöihin liittyvä teorianmuodostus, kuten horisontaalikehitys, modulaarisuus ja verkostoituminen sekä tuottavuuden kehittämisen mallit ja mittarit, vaikuttavat olevan edelleenkin lasten kengissä. Tämä nähtiin selvästi yrityksissäkin: 5

6 Pitäisi kehittää teorioita, jotka selittävät näitä ilmiöitä. Yrityshaastatteluissa tietotekniikan välttämättömyys talouselämälle oli ilmiselvä: Konsolidoitumiskehitys ja avoin talous johtavat prosessien integroitumiseen. Kaikki toiminta perustuu ICT:lle. On selvää, että järjestelmillä täytyisi olla yhteinen turva-ajattelu. Kyky ylläpitää järjestelmiä manuaalisesti on unohtunut täysin. Ne eivät voi mitenkään toimia ilman IT:tä. Samoin informaatiotekniikan (Information Technology, IT) ja kommunikaation kriittisyys: Tuotanto ja bisnes ovat nykyään riippuvaisia ICT:stä. Näen tämän yhteyden, koska olen opiskellut automaatioalaa ja nyt olen IT-alalla. IT-alalla yhä kriittisemmäksi kehittyvät tukifunktiot ovat hiljalleen tuoneet alalle kriittisyyden. Automaatiopuolella yleistyvät standardoidut IT-platformit ovat puolestaan tehneet tästä alasta yhä haavoittuvamman. Tässä yhteydessä on muistettava, että tietotekniikka ei sinänsä ole muutosten syy tai aiheuttaja yrityksissä, vaan ajurina on liiketoiminta. Tietotekniikka luo liiketoiminnallista arvoa yrityksille kolmella tavalla: Automatisoimalla olemassa olevia toimintoja ja luomalla siten kustannussäästöjä, keräämällä, käsittelemällä ja integroimalla tietoa ja siten lisäämällä laatua ja tehokkuutta sekä mahdollistamalla uusia tapoja tehdä asioita. Syntyvä sähköinen liiketoiminta on organisaation sisäisten, niiden välisten ja ulkoisten prosessien hoitamista tietojärjestelmiä ja tietoverkkoja hyväksikäyttäen. Ymmärrämme tässä liiketoiminnan laajasti kattaen myös julkisten organisaatioiden toiminnan. Tämä määrittely heijastuu myös sähköisen liiketoiminnan jakautumisessa: Noin 85% sähköisen liiketoiminnan arvosta on organisaatioiden sisäisissä tai niiden välisissä prosesseissa, loput ulkoisessa sähköisessä kaupankäynnissä ja asioinnissa (Kogut 2003, Eisenmann 2002). Käymme raportin alussa läpi tietotekniikan vaikutuksia ja niin kutsuttua kolmatta teollista vallankumousta (joissakin lähteissä puhutaan viidennestä vallankumouksesta tarkoittaen samaa kehitysvaihetta). Tämän jälkeen tarkastelemme prosesseja ja niiden muutosta sekä kirjallisuuden että haastattelujen kautta. Lopuksi luokittelemme tietotekniikan vaikutuksen organisaatioissa ja prosesseissa, vaikutusten luomia uhkia ja riskitekijöitä sekä malleja, tapoja ja menetelmiä niihin ennalta varautumiseksi. Ennen kuin lukija perehtyy varsinaiseen raporttiin haluamme nostaa johdannossa esiin muutamia mielestämme merkittävimpiä tuloksia ja havaintoja. Edellisissä teollisissa vallankumouksissa teollisen tuotannon automatisoiminen oli keskeinen menetelmä tuottavuuden lisäämisessä uuden teknologian ja raaka-aineiden ohella. Tietoyhteiskunnassa vastaavasti uuden tiedon luonti, tiedon jalostaminen ja innovaatiot ovat keskeinen tuotannon muoto. Mutta tällä alueella olemme vielä käsityöläisvaiheessa. Hyvät menetelmät, työkalut ja automatisoitu teollinen tiedon jalostaminen puuttuvat. Ei siis mikään ihme, jos ihmiset palavat loppuun jo ennen eläkeikää. Tietoyhteiskunnan teollistumisen edellyttämä automatisoitu tiedon jalostaminen kehittynee kahdessa vaiheessa: Ensiksi ratkaistaan automatisoitu tiedon keruu ja käyttö, sen jälkeen palveluiden, 6

7 algoritmien ja proseduurien automaattinen tuottaminen eli koodeja tuottavat koodit. Tietotyön ja palveluiden kehityksen automatisointi sekä siihen liittyvät menetelmät ja työkalut voisivat olla suuri mahdollisuus suomalaiselle ICT-alalle. Prosessien halkeamisen ja tiedon automaattisen jalostamisen eräs uhkakuva on Habermasin esittämä työn käsitteen lysähtäminen (implosion): automaatio korvaa ihmistyötä ja työprosessien muutos muuttaa työn luonnetta. Työn tuote ei ole enää työn tekijän välittömän taidon ja toiminnan tulos, puhutaan ammattien häviämisestä. Palaamme tähän tutkiessamme tietämyksen ja informaation roolia tuotteissa. Prosessien halkeamisessa fyysiseen ja sähköiseen osaan avainmekanismeina ovat tietämyksen ja tiedon kodifioituminen ja samanaikainen komplementaarisuuden ja kommunikaation hyväksikäyttö. Tuotantoautomaatiossa on suhteellisen helppoa siirtää ohjaus tietojärjestelmien varaan. Sen sijaan ihmisiin liittyvissä prosesseissa, kuten koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalitoimessa sekä henkilökohtaisissa palveluissa, prosessien automaatio tietotekniikan avulla on haasteellista ja vaatii menetelmien sekä välineiden innovatiivista kehittämistä. Tietoyhteiskunnan luomat riskit jakautuvat kahteen osaan: Välittömät riskit, joiden logiikka tunnetaan mutta joita ei pystytä täysin hallitsemaan, sekä välilliset ja systeemiset riskit, jotka voivat olla näkymättömiä tai joiden logiikkaakaan ei tunneta. Välittömiä riskejä on muun muassa Internet-verkkojen laadussa, eri kommunikaatiomuotojen keskittymisessä samaan Internet-infrastruktuuriin, yhteen käyttöjärjestelmään siirtymisessä ja eri sovellusten yhdistymisessä yhdeksi toiminnanohjausjärjestelmäksi. Systeemisiä riskejä syntyy tietojärjestelmien tiukasta riippuvuudesta toisistaan ja yritysten globaalista konsolidaatiosta. Yritykset vähentävät riskejään optimoimalla toimintojaan globaalisti ICT:n avulla, jolloin syntyy uusia riskejä ja riskit siirtyvät osittain paikallisille yhteiskunta- ja yksilötasoille. Myös tietoyhteiskunnan teollistuminen on systeeminen riski. Automatisoitu tiedon jalostaminen ja koodeja tuottavat koodit monistavat virheellisten toimintojen vaikutukset. Saattaa jopa olla, että toisen teollisen vallankumouksen globaalit tuotantoketjut purkautuvat kolmannessa vallankumouksessa tietämysohjattujen autonomisten tuotanto-, toimisto- ja asuntojärjestelmien verkostoiksi, joissa ainoastaan tieto- ja tietämys ovat globaaleja. Maan ja energialähteiden lisäksi suojataan tietämysvarantoja ja niiden teollisia oikeuksia. Yllättävintä tutkimuksessa oli, miten vähän tiedämme näistä ilmiöistä ja niiden mekanismeista. Tietoyhteiskunta on levinnyt kaikkialle, mutta vasta nyt sen vaikutukset alkavat tuntua ja jatkuvasti voimistua. Helsingissä Tekijä 7

8 2. Kolmas teollinen vallankumous 2.1. Teolliset murrokset Klassisen taloustieteen mukaiset tuotannontekijät - raaka-aineet ja maa, työvoima ja pääoma - ovat saaneet rinnalleen tuotannontekijöiksi tiedon ja tietämyksen (information and knowledge). Itse asiassa Adam Smith (1776) näki jo erikoistumisen ja tietämyksen merkityksen innovatiivisuudelle yrityksissä, ja sen, ettei kilpailu perustu teknologiseen monimuotoisuuteen eli diversiteettiin, vaan diversiteettiin ja kokeiluun tuotteissa. Uusklassisen taloustieteen tutkima epätäydellisten markkinoiden teoria, tarjonnan ja kysynnän tasapaino ja eri tuotannontekijöiden vaikutus talouskasvuun johti Arrow n kasvuteoriaan ja käsitteeseen Learning by Doing (Arrow, 1962). Teorian mukaan yritykset kohdentavat kehityspanoksiaan lyhytjänteisesti ja valtiovallan tehtävä on täydentää yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K) pitkäjänteisellä julkisella kaikkien hyödynnettävällä T&K:lla. Paul Romerin (1986) uusi kasvuteoria toi mukaan ulkoisvaikutukset, tietämyksen ja osaamisen tahattoman leviämisen eli spill-overit. Tietoon ja osaamiseen investoijan lisäksi investoinneista hyötyvät muutkin kuin alkuperäinen investoija. Näin ollen julkisen vallan kannattaa kannustaa innovaatiotoimintaa julkisella koulutuksella ja T&K:lla sekä mahdollisilla verotus- ja rahoitusvälineillä. Evolutionaarisessa taloustieteessä teknologian kehitys, innovaatiot ja niiden syntyminen nähdään kehityksen moottoreina. Innovaatioiden luonnissa ja hyödyntämisessä keskeisiä ovat organisaatiot, instituutiot ja vuorovaikutus (Lundvall 1988, Nelson ja Winter 1992, yhteenveto katso Lemola 2000). Lisäksi markkinan tekemät valinnat ja teknologisten kehityspolkujen merkitys nähdään selkeästi. Näin ollen myös tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvässä julkisen vallan roolissa korostuu yksityisten yritysten keskinäisen sekä niiden ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittäminen. Historiallinen lainalaisuus talouden ja yhteiskunnan kehittymiselle ovat teknologiset innovaatiot ja niihin liittyvät teolliset kehitysvaiheet. Taloudellisen kasvun moottoreina ovat olleet ideat, joilla on kehitetty teknologiaa ja liiketoimintaa. Ensimmäinen teollinen vallankumous (n ) perustui höyryvoimaan, jonka avulla teollinen tuotanto, rautatiet ja laivaliikenne kehittyivät ja teollinen tuottavuuden kasvu nousi pysyvästi uudelle tasolle. Toinen teollinen vallankumous (n ) käynnistyi sähkövoiman ja kemian tutkimuksen teollisten sovellusten myötä ja samalla tuottavuuden kasvu lisääntyi, vastaten eri maissa uuden teknologian käyttöönottoa. Kolmas teollinen vallankumous käynnistyi tietokoneen ja digitaalisten verkkojen kehityksen myötä 1960-luvulla. Tämä tiedon digitaaliseen käsittelyyn ja siirtoon perustuva murros on vaikuttanut talouteen sekä yrityksiin laajasti, ja nämä vaikutukset näyttävät edelleenkin jatkuvan ja kehittyvän ehkä syvällisempinä ja merkittävämpinä kuin olemme uskaltaneet odottaa. 8

9 BKT per henkilö I II III Ruotsi UK Japani Kuva 2.1: Tuottavuuskehitys teollisten vallankumousten seurauksena (Eliasson 1986) Teknologisen innovaation leviäminen tapahtuu usein kahdessa vaiheessa. Alussa on ns. teknologiavaihe, jossa uusi teknologia standardoituu eli syntyy sen hallitseva malli (dominant design, katso Utterback ja Abernathy 1975). Tässä vaiheessa alalle tulee paljon yrityksiä, jotka näkevät teknologiassa mahdollisuuksia. Erityistä syntyvälle hallitsevalle mallille on, ettei sen tarvitse olla paras mahdollinen, vaan riittävän hyvä. Tärkeämpää kuin teknologia on mallin saama johtava markkina-asema. Hallitsevan mallin vakiintumisen jälkeen ala konsolidoituu, yritysten määrä vähenee voimakkaasti ja siirrytään ns. diffuusio-vaiheeseen, jossa malli otetaan käyttöön eri toimialoilla (Abernathy ja Utterback 1978, Anderson ja Tushman 1997). Yritysten lukumäärä- r- indeksi Teknologiavaihe Dominant Designs Diffuusiovaihe Prosessi-innovaatiot Uudet liiketoimintamallit Uudet sovellukset aika Kuva 2.2: Teknologia- ja diffuusiovaihe (Abernathy and Utterback 1978, OECD 2003) 9

10 Diffuusiovaiheessa uutta teknologiaa hyödynnetään useilla toimialoilla ja sen käyttöönotto luo prosessimuutoksia. Hyvänä esimerkkinä tästä kehityksestä on sähkön käyttö luvulla syntyi sähkölampun hallitseva malli. Englannissa oli 1880-luvun alussa kymmeniä sähkölamppuja valmistavaa yritystä ja niiden pörssikurssit nousivat pilviin. Sähkölamppustandardin syntymisen jälkeen yritysten määrä romahti, ja Englantiin ei valmistajia jäänyt yhtään. Hollantilainen Philips sen sijaan sai kaupan Pietarin katuvalaistuksen sähköistämiseksi, ja se säilyi murrosvaiheen yli hengissä. Sähkön hyödyntämistä ei ollut kuitenkaan pelkkä valaistus, vaan 1880-luvun jälkeen siirryttiin sähkön diffuusiovaiheeseen. Sähköä sovellettiin teollisiin voimanlähteisiin ja liikenteeseen, valaistukseen, lämmitykseen sekä kommunikaatioon. Näiden sovellusten avulla siirryttiin uuteen teolliseen kasvuvaiheeseen, joka konsolidoitui vasta 1929 laman yhteydessä. Vastaava kehitys kuin sähkön käyttöönotossa on nähtävissä myös internetin ja mobiilipalveluiden yhteydessä. Molemmissa oli teknologiavaihe ja hallitsevan mallin syntyminen 1990-luvulla. Tämä vaihe päättyi alan konsolidoitumiseen vuoden 2001 jälkeen. Diffuusiovaiheen käynnistymistä hidastavat kuitenkin institutionaaliset jäykkyydet. Suomi sai mobiilijärjestelmien, erityisesti NMT:n ja GSM:n menestyksen kautta etumatkan mobiilipalveluissa ja mobiiliteknologiassa muihin länsimaihin verrattuna, mutta epäilyksiä etumatkan säilymisestä esiintyi haastatteluissa: Visio Suomesta johtavana tietoyhteiskuntana ei perustu todellisuuteen. Esimerkiksi Korea on meitä viisi vuotta edellä. Tulevaisuuden tietoyhteydet ovat oletettavasti valtavan tehokkaita ja mahdollistavat multimedian yhdistymisen. Tämä on meillekin periaatteessa mahdollisuus, jos infrastruktuurimme pystyy seuraamaan yleistä kehitystä. Jos meillä on vanhentunut infrastruktuuri, emme voi mitenkään kehittää palveluita tai tuotteita kehittyneisiin infrastruktuureihin. Silloin mahdollisuus on menetetty luvun alussa siirryttiin Internet- ja mobiiliteknologioiden diffuusiovaiheeseen, jossa Internet-verkkoa ja mobiilikommunikaatiota käytetään kaikilla toimialoilla ja ne muuttavat alojen prosesseja, luovat uusia toimintamalleja ja kohottavat tuottavuutta. Mobiilipalveluiden ja Internetin teknologiavaihe kesti vähän yli kymmenen vuotta, mutta diffuusiovaihe kestänee useita kymmeniä vuosia. Diffuusiovaihe on systeeminen ja eri innovaatiot hyödyntävät toisiaan synergisillä tavoilla. Suomessa tämä ICT:n ja mobiilin diffuusio on vielä hyvin keskeneräistä. Tyypilliset mallit, menetelmät ja mittarit ICT:n ja mobiilipalveluiden käyttöönottamiselle prosessien kehittämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi ovat vasta kehityksen alkuvaiheessa. Tämä nähtiin yrityksissäkin: Kehitykselle kaivataan selvästi ohjausta oikeaan suuntaan. ICT:n diffuusiovaihe voi edellyttää paikallisten klustereiden lisäksi samaan aikaan toimintaa sekä globaalissa että lokaalissa mittakaavassa. ICT-sovellusten ja palveluiden kehittäminen perustuu kansainvälisiin alliansseihin ja yhteistyöhön mutta niiden soveltaminen vuorostaan on tehtävä lokaalisti. 10

11 2.2. Tietoyhteiskunta ja uusi talous Uuden talouden ilmiöitä on havainnoitu jo useita vuosikymmeniä. Käsitteet jälkiteollinen tai palveluyhteiskunta, tietoyhteiskunta ja uusi talous ovat eri näkökulmia, jotka liittyvät toisiinsa. Haluamme tekstissä painottaa käsitteiden tieto (information) ja tietämys (knowledge) eroa, vaikka suomenkielessä sanaa tieto käytetään yleisesti tarkoittaen vaihtelevasti kumpaakin. Tietoyhteiskunta (Information Society, japaniksi Johoka Shakai) käsite syntyi Japanissa vuonna 1963 Tadao Umesaon artikkelissa, jossa kuvattiin yhteiskunnan evoluutiota informaatiotoimialojen kehityksen kautta (Castells 1998). Mainittakoon, että artikkelin kirjoittaja tutki alkujaan apinayhteisöjen kulttuureja. Artikkeli aiheutti väittelyä Japanissa 1964, mutta jo vuonna 1967 Japanin kauppa- ja teollisuusministeriö MITI otti teeman yhdeksi strategiseksi alueeksi. Tietoyhteiskuntakäsite levisi Japanista länteen 1970-luvulla, mutta jo vuonna 1969 Peter F. Drucker käytti termejä tietoyhteiskunta (knowledge society) ja tietoteollisuus (knowledge industries) kirjassaan The Age of Discontinuity (1969). Jälkiteollisen yhteiskunnan käsitteen kehitti amerikkalainen sosiologi Daniel Bell erityisesti teoksessaan The Coming of Post-Industrial Society (1973). Jälkiteollinen yhteiskunta on Bellin mukaan länsimaiden kehitystä koskeva ennuste, jossa talous ja ammattirakenne muotoutuvat uudelleen. Tavaratuotannosta siirrytään palveluihin (palvelu-yhteiskunta), teknologioissa siirrytään uusiin tieteeseen perustuviin teknologioihin ja pinnalle nousee uusi yhteiskuntakerros, tekninen eliitti. Näin yhteiskunta muuttuu tavaroita tuottavasta yhteiskunnasta tieto- ja tietämysyhteiskunnaksi (information and knowledge society). Yoneji Masudan kirjassa The Information Society as Post-Industrial Society (1983) käsitteet tieto- ja jälkiteollinen yhteiskunta yhdistyvät. Ulrich Beck (1986) esittää tietoyhteiskunnan riskiyhteiskuntana (Risikogesellschaft). Riskiyhteiskunnalla tarkoitetaan muutosta rikkauden tuotannosta ja jakautumisesta riskien tuotantoon ja jakautumiseen. Modernisaatio luo ennennäkemättömän määrän uusia, yksilöllisiä riskejä ja teknologisia uhkatekijöitä, joita on vaikea rajoittaa saati ennustaa. Riskit kohdistuvat viimekädessä erityisesti yksilöön sosiaalisten kriisien muodossa. Beckin mukaan teollisuusyhteiskunnan klassiset käsitteet eivät riitä kuvaamaan ja selittämään syntyvää kehitystä. Jürgen Habermas (1987) vuorostaan puhuu näköalattomuudesta (uusi yleiskatsauksettomuus), joka on osoitus syvästä muutoksesta. Habermasin mukaan kyseessä on työn käsitteen lysähtäminen (implosion): automaatio korvaa ihmistyötä ja työprosessien muutos muuttaa työn luonnetta. Työn tuote ei ole enää työn tekijän välittömän taidon ja toiminnan tulos, puhutaan ammattien häviämisestä. Palaamme tähän tutkiessamme informaation roolia tuotteissa. Manuel Castells (1996) kuvaa verkostoyhteiskunnan (Network Society) kehityksen, jonka perusyksikkö on verkostoitunut yritys. Verkostoituneet yritykset toimivat yhteistyössä, joka perustuu informaation jakamiseen, vain työvoima on lokaalia. Globaalien yritysten hierarkkiset ja vertikaaliset rakenteet hajoavat ja muuttuvat osittain horisontaalisiksi. Kapitalismin uusi laji on nyt globaali pääomaverkosto, joka hallitsee pääomavirtoja reaaliaikaisten ja globaalien digitaalisten informaatioverkkojen avulla. Valta siirtyy instituutiolta näihin globaaleihin verkostoihin ja saa muodon informaation kautta, jota 11

12 ilmentää mediakulttuuri. Mediakulttuuri luo ristiriidan länsimaisen yksilön identiteetin kanssa: merkitykset eivät ole enää yksilön hallinnassa. Henkilökohtaisen identiteetin etsinnästä tulee sosiaalisen merkityksen lähde. Peter F. Drucker (2002) jatkaa Castellsin kuvaaman jälkikapitalistisen yhteiskunnan analysointia nimellä seuraava yhteiskunta (next society). Pääoman, luonnonvarojen ja työvoiman sijaan tiedosta tulee tärkein tuotannontekijä. Arvoa tuotetaan tiedosta kolmella tavalla: Parantamalla prosesseja ja palveluita, kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä tekemällä innovaatioita. Tieto toteuttaa itseään toiminnan kautta ja sitä mitataan tuloksilla. Johtamisen tavoitteena on tiedon allokointi tuottavaan käyttöön, tietoa sovelletaan tietoon, kun aikaisemmin pääomaa allokoitiin mahdollisimman tuottavasti. Tällä Druckerin logiikalla voidaan tulkita monia tämän päivän ilmiöitä. Ensinnäkin teoria tiedosta ja tietämyksestä taloudellisena resurssina on kovin keskeneräinen. Tämä teoria liitettynä teknologiseen muutokseen olisi ilmeisen hyödyllinen ja antaisi mahdollisuuden kehittää parempia menetelmiä luoda tietoa ja lisätä tuottavuutta. Toiseksi, jos tiedon ja tietämyksen lisääminen, uuden tiedon luonti ja innovaatiot ovat keskeinen tulevaisuuden tuotannon muoto, olemme alueella vielä käsityöläisvaiheessa. Hyvät menetelmät, työkalut ja automatisoitu teollinen tiedon jalostaminen puuttuvat. Tilanne on kuin teollistumisen alkuvaiheessa Englannissa: alipalkatut ylityöllistetyt työläiset yrittävät saavuttaa tuotantotavoitteita tekemällä käsityötä tehtaissa ilman kehittyneitä massatuotannon työkaluja. Ei siis mikään ihme, jos ihmiset palavat loppuun tällaisessa ympäristössä jo varhain ennen eläkeikää (Kasvi 2004). Tietoyhteiskunnan teollistumisen edellyttämä automatisoitu tiedon jalostaminen kehittynee kahdessa vaiheessa: Ensiksi ratkaistaan automatisoitu tiedon keruu ja käyttö, sen jälkeen algoritmien ja proseduurien automaattinen tuottaminen eli koodeja tuottavat koodit (keskustelu Jyrki Ali-Yrkön kanssa 2004). Itse asiassa näkemys oppivista koneista ja ohjelmista ei ole uusi, vaan esiintyy jo Alan Turingilla (Hodges 1983/2000) ja nykyään kognitiotieteissä. Uudelle taloudelle on ollut taloustieteen piirissä käytössä kaksi määritelmää, suppea ja laaja. Suppea määritelmä viittaa tietotekniikan kehitykseen ja sen mahdollistamaan tuottavuuden kasvuun. Laaja määritelmä tarkastelee talouden muutosta tietotekniikan, globalisaation, finanssi- ja työmarkkinoiden sekä julkisen talouspolitiikan yhteisvaikutuksen muodostamana kokonaisuutena (Hämäläinen 2001). Haastatteluissa tietojärjestelmiin sisältyvän tiedon merkitys korostui: ICT on nykyään bisnesprosessin keskeisin työkalu. Se on kasvanut usein niin hiljaa, ettei sen kriittisyyttä ole tiedostettu ainakin toimistopuolella. Ajatellaan että ICT on kaksijakoinen: kriittiset järjestelmät, kuten prosessiautomaatio, ja toimistopuolen ICT. Edellisen toimimattomuus lamauttaa tuotannon, jälkimmäisen toimimattomuus puolestaan bisneksen. Tieto on korvaamattomampi tuotannontekijä kuin ihmiset: Tietojärjestelmä on ylivoimaisesti arvokkaampi kuin työntekijät. Myyntitykit ja teknologiaosaajat ovat tässä ympäristössä kohtalaisen helposti korvattavissa. 12

13 Tietojärjestelmään vuosien varrella kertyneen valtavan tietomäärän korvaaminen olisi puolestaan lähes mahdotonta. Tietotekniikka on ollut myös iso investointikohde: ICT järjestelmien kehittämiseen osallistuvan henkilöstön määrällä ja vuosien varrella kertyneellä työmäärällä saavutettaisiin monilla aloilla todella näkyviä tuloksia. ICT alalla saavutusten arvoa ja tärkeyttä on kuitenkin vaikea ymmärtää tai tiedostaa, kun kehitys tapahtuu hiljaa taustalla, eivätkä tuloksetkaan ole niin konkreettisesti nähtävissä. Kehittymisen lisäksi järjestelmiin on vuosien varrella kertynyt valtava määrä tietoa. Keskustelussa tietotekniikan tuottavuudesta esiintyy erisuuntaisia näkemyksiä. Solowin paradoksi 1980-luvulla väittää, ettei tietoteknisillä investoinnilla ole osoitettavissa tuottavuuslisäyksiä, vaan kyseessä on enemmänkin tietotekniikan suorituskyvyn kasvun ja laskevien hintojen luoma harha. Toisaalta uudemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että tietotekniikka nostaa tuottavuutta erityisesti organisaatiomuutosten ja digitaalisten verkkojen käytön yhteydessä (OECD 2003). Suomalaisten yritystilastojen perusteella tietotekniikan tuottavuusvaikutus on ollut keskimäärin noin 8-20%, mutta tapauskohtaiset erot ovat suuria riippuen yritysten iästä ja toimialasta, negatiivisia vaikutuksia ja vastaavasti yli 100% tuottavuuskasvujakin löytyy (Maliranta ja Rouvinen 2003). Mobiiliteetin tuottavuus on suurempi, keskimäärin noin 40%. (samojen tekijöiden toistaiseksi julkaisematon tulos). Haastattelujen yhteydessä arvioitiin esimerkiksi pankkitoiminnan transaktioiden määrän henkilökuntaan nähden nelikertaistuneen 1980-luvun jälkeen: Suomen pankkien transaktioiden määrä suhteessa henkilöstömäärään on nelinkertaistunut. Henkilöstökustannukset ovat ehkä nousseet nopeammin kuin ATK-kulut. Muutos on kuitenkin erittäin merkittävä. Keskiansiot kasvavat vaikka absoluuttiset palkat eivät muutu. Suurin mitattavissa oleva saavutettu hyöty on kustannustehokkuus, toinen on reagointikyky ja joustavuus siirryttäessä investoinneista palveluostoihin. Vastaavasti tukkukaupassa EDI:n käyttöönoton seurauksena pystyttiin virtaviivaistamaan toimitus ja laskutusketjuja merkittävästi: Ennen 80-lukua pääasia oli sisäinen integraatio. 80-luvulla alkoi ulkoinen integraatio, joka jatkui 90-luvulle. 80-luvulla kehitys oli vauhdikkainta; otettiin käyttöön OV-EDI. Tietoliikenne ja ATK-palvelujen käyttö on kasvanut 1990-luvulla erityisesti kansainvälisessä teollisuudessa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa tietoliikennepalvelujen käyttö on teollisuustilastojen mukaan noin kaksinkertaistunut ja ATK-palvelujen käyttö kolminkertaistunut vuosien 1995 ja 2002 välillä. Tämä kehitys korreloi suoraan tuotannon ulkomaille siirtymisen kanssa (Kuva 2.3). Kilpailukykyinen kansainvälistynyt tuotanto ja logistiikka on edellyttänyt modernin tietotekniikan ja tietoliikenteen käyttöä, ja haastatteluissa arvioidaan näiden käyttötarpeiden vielä moninkertaistuvan. 13

14 Mrd euro 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 % liikevaihdosta Tuotanto Suomessa Tuotanto ulkomailla Tietoliikennepalvelut % ATK-palvelut % Tietoliikennelaitteet % 0, Kuva 2.3: Suomalaisen metsäteollisuuden tietoliikenne- ja IT-palvelujen oston kehitys (Lindström, Martikainen ja Hernesniemi 2004). Huomattava kaiken kaikkiaan on, että tietotekniikka ei sinänsä ole muutosten ajuri yrityksissä, vaan ajurina on liiketoiminta, joka etsii parempia ja tuottavampia tapoja tehdä yrityksen tavoitteena olevia asioita. Tietotekniikka mahdollistaa näiden asioiden tekemisen uusilla, paremmilla ja tuottavammilla tavoilla sekä auttaa hallitsemaan yrityksen riskejä muuttuvassa ympäristössä. Näin ollen, kun puhumme tietotekniikan vaikutuksista liiketoimintaan ja organisaatioihin, on muistettava, että vaikutukset tulevat toiminnan kehittämisen vaatimuksista, eivät tietotekniikan vaatimuksista Uuden talouden vaikutus teollisuudessa Moderni tuote- ja palvelukäsite Markkinoinnissa huomattiin jo varhain, että tuotteeseen liittyy useita ominaisuuksia (characteristics), joiden liittäminen tuotekäsitteeseen oli hyödyllistä. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. tuotemerkki, mielikuvat, asiakaspalvelu, toimitusaika, laatu ja huolto. Varsinaista tuotetta alettiin kutsua ydintuotteeksi (core product), ja sen ympärillä nähtiin kehämäisesti eritasoisia tuote-ominaisuuksia (product characteristics). Tällaista tuotenäkökulmaa kutsutaan moderniksi tuotekäsitteeksi. Kun tuotteen asiakasarvo jaetaan eri ominaisuuksille, näitä teoreettisia ominaisuuksien hintoja kutsutaan Hedonistisiksi hinnoiksi (Hedonistic prices). 14

15 Valmistuksen ja suunnittelun näkökulmasta itsenäisistä osista koostuvaa tuotetta kutsutaan modulaariseksi tai komponentoituvaksi. Kilpailukykyisen ICT-tuotteen suunnittelussa tuoterunkojen (framework), alustojen (platform) ja komponenttien käyttö on nykyaikana välttämättömyys. Elektroniikkateollisuus perustui komponentteihin jo 1920-luvulla, minkä jälkeen se on kokenut lukuisia teknologiamurroksia sekä komponenttitasolla (radioputket -> transistorit) että järjestelmätasolla (analogiatekniikka -> digitaalitekniikka, erilliskomponentit -> mikropiirit). Mikroprosessori ja sulautetut ohjelmistot ovat olleet ehkä radikaalein elektroniikan murros tähän mennessä, ne muuttivat sekä tuotteiden arkkitehtuurin että suunnittelun Palvelujen merkityksen kasvu Palvelulla, laajasti ymmärrettynä, tarkoitetaan sellaista aineetonta suoritetta, joka siirtyy käyttötilanteessa palvelun tuottajalta sen käyttäjälle. Palveluille on perinteisesti ollut tyypillistä se, ettei niitä voi varastoida eikä niitä voi myydä edelleen kolmannelle osapuolelle, koska tuotanto ja kulutus tapahtuvat samanaikaisesti. Ohjelmistot ja digitaaliset verkot muuttavat palvelukäsitettä: Palvelu voidaan muuttaa ohjelmistoksi ja sitä voidaan käyttää joko lokaalisti tai verkon kautta. Näin palvelu muuttuu enemmän tuotteen tai automatisoidun prosessin kaltaiseksi. Tavallaan "palvelun ja tuotteen rajat hämärtyvät", tuotteeseen kuuluvat sen ohjelmisto-, sisältö- ja palveluelementit. Itse asiassa rajanveto sulautetun ohjelmiston ja verkosta tuotteeseen saatavan palvelun välillä on häilyvä, ja osittain valintakysymys. Jos verkkoyhteys on kallis, kannattaa ohjelmistot ladata päätelaitteeseen (matkapuhelin), kun taas vastakkaisessa tapauksessa kaikki palvelut voivat olla verkon takana (Laajakaistaliittymät, WLAN, televisio ja radio). Sulautettuihin ohjelmistoihin ja verkkopalveluihin perustuvia tuotteita voidaan kehittää, simuloida ja testata tietokoneympäristöissä virtuaalisesti (Leppälä, Kerttula ja Tuikka 2003) Arvoketju- ja prosessimuutokset Tuotteen komponentoituminen ja jakautuminen elementteihin antaa mahdollisuuden ulkoistaa osien tuotannon tai tuotteen kokoonpanon. Palveluelementtien syntyminen, erityisesti ICT:n kautta, vapauttaa myös elementtien kehityksen ja tuotannon paikkasidonnaisuudesta. Näin traditionaalinen arvoketju alkaa pilkkoutua moniulotteiseksi arvoverkostoksi (Parolini 1999). Arvoverkostojen myötä voidaan sanoa "tuotannon rajojen hämärtyvän". Standardoitujen komponenttien tai elementtien tuotannossa voi syntyä mittakaava- ja osaamisetuja, joiden vaikutuksesta komponentti-valmistajista tai ohjelmisto/ palvelutuottajista voi tulla globaaleja suuryrityksiä. Tällaiset yritykset voivat parhaimmillaan ottaa haltuunsa toimialan johtoaseman (vrt. Intel, Microsoft, Oracle). 15

16 Moderneissa yrityksissä on siirrytty tuotannon ohjauksessa kysyntäohjaukseen. Tällainen reaaliaikainen ohjaus edellyttää kysyntätietojen ja ennusteiden saamista hyvissä ajoin valmistusprosessiin sekä komponenttitoimittajille. Isot valmistajat kytkevät mielellään jakelukanavansa ja alihankkijansa sähköisesti suoraan tuotannonohjausjärjestelmiinsä. Tässä suhteessa voidaan sanoa myös "yritysten rajojen hämärtyvän" Horisontaalikehitys Jos tuotteen tai palvelun tuotannossa jotkut moduulit tai elementit standardoituvat siten, että ne sopivat useisiin rinnakkaisiin tuotteisiin jopa yli toimialojen, voi kyseisestä osasta tulla itsenäinen. Riittävän kysynnän vallitessa tällainen itsenäinen osa voi muuttua globaaliksi standardiksi tai jopa osatoimialaksi. Esimerkeiksi käyvät Internet-teknologian standardoituminen ja sitä hyödyntävät johtavat IT- ja telekommunikaatioyritykset. Tällaista kehitystä kutsutaan horisontaalikehitykseksi. Horisontaalimallia, jossa kaikki tietoliikennepalvelut perustuvat Internetprotokollaan (IP) kutsutaan All-IP malliksi. Näyttäisi siltä, että horisontaalikehitys liittyy erityisesti komponentteihin perustuviin tuotteisiin tai palveluihin ja näkyy monilla ICT-pohjaisilla toimialoilla. Ilmiön merkityksen nähdään jatkuvasti kasvavan yritysten liiketoiminnan positiointia analysoitaessa (Christensen 2004). Telephone Data TV All-IP ACCESS TECHNOLOGIES HORIZONTAL ACCESS NETWORK TECHNOLOGIES IP BASED NETWORK NETWORK BASED SERVICES HORIZONTAL SERVICES Kuva 2.4: Tietoliikenteen horisontaalikehitys rinnakkaisista vertikaalisista verkoista Internetprotokollaan (IP) perustuvaan teknologiaan Christensenin mukaan globalisaation vaikutuksesta standardoituvat alat menettävät erikoisluonteensa eli kommoditisoituvat, jolloin voi syntyä globaaleja horisontaaleja. Kommoditisoitumiskehityksessä olevien yritysten on pyrittävä kannattavuutensa säilyttääkseen siirtymään näistä horisontaaleista arvoketjunsa johonkin kannattavampaan osaan, mahdollisesti alavirtaan. Tätä Christensen kutsuu dekommoditisaatioksi. Näistä uusista alueista vuorostaan voi muodostua globaaleja vertikaaleja. 16

17 Tietointensiiviset palvelut Samoin kuin primääriarvoketju voi kokea horisontaalikehityksen, vastaava ilmiö on nähtävissä myös sekundääriarvoketjuissa. Sekundääriarvoketjuissa horisontaalikehitystä kutsutaan tietointensiivisten palvelujen syntymiseksi (Knowledge Intensive Service Activities, KISA, Knowledge Intensive Business Services, KIBS). Nämä ovat olleet viime vuosina länsimaiden nopeimmin kasvavia palveluita. Tuote- ja palveluominaisuuksien, komponenttien sekä suunnittelumenetelmien standardoituminen mahdollistavat niihin liittyvien palveluiden myynnin yhä laajemmalle asiakaskunnalle. Samaan aikaan kun globaalit yritykset keskittyvät tärkeimpiin arvoa tuottaviin toimintoihinsa ne usein ulkoistavat muita toimintojaan. Näin globalisaatio ja toimialan konsolidaatio edistävät tietointensiivisten palvelujen syntyä. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla on useita tyypillisiä ominaisuuksia. Tyypillisiä ovat ainakin seuraavat piirteet (Miles 1999, Lindström, Martikainen ja Hernesniemi, 2004): 1) Tiedon tuottaminen toisille yrityksille: Tiedon kehittäminen ja soveltaminen liittyy olennaisena osana osaamisintensiivisiin palveluihin. Tiedon tuottajille on ominaista myös korkeasti koulutetut työntekijät. 2) Palvelut liittyvät uuteen teknologiaan: Liike-elämän palvelut ovat sellaisten palvelutuotteiden jakajia, jotka perustuvat tavalla tai toisella uusiin tai kehittyviin teknologioihin. Yksi merkittävä alue on esim. informaatioteknologia ja sen hyödyntäminen. 3) Palvelu, jonka tuottaja toimittaa, on suunniteltu vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa: Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas on osaamisintensiivisen palvelun tuottajalle erittäin tärkeä, kun palvelutuote räätälöidään ja siten ikään kuin tehdään mittatilaustyönä ao. asiakkaalle sopivaksi. On tärkeää huomata, että osaamisintensiivisiin palveluihin liittyvä tietojen vaihdanta ei ole välttämättä aina täysin avoimessa, läpinäkyvässä tai koodatussa muodossa vaan se on osin niin sanottua hiljaista tietoa. Yritysten työntekijöiden ja työryhmien välinen vuorovaikutus onkin siksi ratkaisevaa uuden tiedon luomiselle. Palvelun tuottajan ja toisaalta asiakkaan tietopohjien hyödyntäminen vaatii hedelmällistä vuoropuhelua. Myös ns. näkyvän ja hiljaisen tiedon uudelleenmuokkaus ja käsittely on olennaista tämän tyyppisessä vuorovaikutussuhteessa (Nonaka ja Takeuchi 1995) Innovaatioiden merkitys Innovaatioiden syntymisen ymmärtäminen on ollut suuri haaste tutkimukselle. Emme pysty selittämään tyhjentävästi innovaation luomistapahtumaa enempää kuin maalauksen tai sävellyksenkään. Sen sijaan asiakastarpeen ymmärtäminen ja hyvä kommunikaatio korreloi menestyksellisiin innovaatioihin (von Hippel 1988) ja markkinatarve innovaatioprosessiin 17

18 (Mowery ja Rosenberg 1979). Teknologian kehitykseen, käyttöönottoon ja innovaatioiden syntyyn liittyy useita tunnettuja lainalaisuuksia. Ensinnäkin, tietämyksellä (knowledge) on merkitystä (Marshall 1890). Kaikki innovaatiot perustuvat tietoon. Tästä seuraa myös, että historialla on merkitystä (path dependence). Innovaatiot perustuvat usein olemassa olevaan osaamiseen ja aikaisemmin tehtyihin asioihin (Dosi 1988). Lisäksi aktiivisella tutkimuksella ja kehityksellä (T&K) on merkitystä. Tähän liittyvät nykyään nopeimmin kasvavat ja innovaatioita luovat tietointensiiviset palvelut (KISA, KIBS) (Miles 1999). Luova tuho (Schumpeter 1912) syntyy teknologian kehittymisvaiheessa uusien innovatiivisten pienten yritysten tullessa markkinoille ja niiden tuotteiden korvatessa vanhoja (ns. Schumpeter I -teoria). Teknologian diffuusiovaihetta hallitsevat olemassa olevat suuryritykset (incumbents), jotka hyödyntävät uusia ratkaisuja olemassaolevien tuotteiden kehityksessä ja ovat suurimpia T&K-panostajia (Schumpeter 1942, ns. Schumpeter II teoria). Tietämyksen ja T&K-panosten lisäksi yritysten sisäisillä prosesseilla on merkitystä. Yrityksen rutiinit realisoituvat yrityksen sisäisissä prosesseissa (Penrose 1959, Nelson ja Winter 1992). Yrityksen sisäisen rakenteen lisäksi yrityksen ympäristöllä on merkitystä. Tähän systeemiseen näkökulmaan liittyvät klusterikäsite (Porter 1990) ja kompetenssiblokin käsite (Carlsson ja Eliasson 2001). Yritys tarvitsee toimiakseen kumppaneita, esimerkiksi alihankkijoita tai jakelukanavia. Nämä ovat komplementaarisia (complementary) yrityksen omalle toiminnalle (Teece 1986). Yhteistyön kautta voidaan saavuttaa myös synergioita (Milgrom ja Roberts 1990) Tietotekniikan kehitys Tietotekniikan horisontaalikehitys toteutui ensin ATK-järjestelmissä 1980-luvulla ja tietoliikennejärjestelmissä tämä kehitys on paraikaa käynnissä (Kuva 2.4) luvulla ala oli hyvin vertikaalinen, kullakin tietokonevalmistajalla oli oma laitteistonsa, käyttöjärjestelmänsä ja ohjelmistonsa. Suurin oli IBM (Big Blue) ja muita valmistajia kutsuttiin seitsemäksi kääpiöksi (Seven Dwarfs). Mikroprosessorin kehittyminen luvulla synnytti henkilökohtaisen tietokoneen eli PC:n, ja IBM:n 1981 markkinoille tuoma PC muodostui hallitsevaksi malliksi. PC:n markkinamenestys ja avoin arkkitehtuuri mahdollistivat klooni-valmistajat ja alalle tuli suuri joukko PC-ohjelmistovalmistajia. Muutamassa vuodessa IT-teollisuus siirtyi horisontaaliseen PC-aikaan, ja nopeimmin kasvavat valmistajat olivat Intel ja Microsoft. Microsoft kehitti IBM:n kanssa yhdessä graafista käyttöjärjestelmää 1980-luvun lopulla ja onnistui tuomaan oman Windows-käyttöjärjestelmänsä markkinoille ennen IBM:n vastaavaa OS2-käyttöjärjestelmää. Liittämällä Windowsiin Office-toimisto-ohjelmapaketin, johon 18

19 sisältyi useita innovaatioita, Microsoft sai johtavan aseman PC-markkinassa 1990-luvulla, ja ohjelmistoteollisuus siirtyi PC-aikaan (Palmberg ja Martikainen 2003). Tietoliikenteessä tapahtui 1970-luvulla kaksi merkittävää uudistusta: digitaalisten verkkojen tulo ja tietokoneiden verkottuminen luvulla tapahtui vielä kolme murrosta, jotka muuttivat voimakkaasti tietoliikennealan kehityskulkua parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Ensimmäinen oli Bell Systemsin pilkkominen kartellisyytösten nojalla 1983 AT&T - kaukoverkko-operaattoriksi ja seitsemäksi paikallisoperaattoriksi (Baby Bells). Tämä käynnisti telekilpailun USA:ssa sekä äänipalvelujen ja älyverkkojen kehityksen. Suomessa nämä kilpailulähtöiset tuotteet USA:sta, äänipalvelut (älyverkot ja 0800-palvelut sekä suomalainen keksintö 0700-palvelut) sekä reitittimet, otettiin telekilpailun välineiksi. Toinen 1980-luvun saavutus oli GSM:n eli digitaalisen mobiiliverkon standardointi Euroopassa (GSM = Groupe Spécial Mobile CEPT standardointityöryhmän mukaan). Nokia pääsi GSM-kehitysalliansseihin ja nousi merkittäväksi mobiilivalmistajaksi (Palmberg ja Martikainen, 2004). GSM avasi myös telekilpailun Euroopassa, sillä useimmissa maissa annettiin vähintään kaksi GSM-mobiilioperaattorilisenssiä. Kolmas 1980-luvun innovaatioalue oli PC:n oheislaitteiden liittämiseen ja PC:iden verkottamiseen kehitetty lähiverkkoteknologia (Local Area Network, LAN), sekä teollisuusautomaatiojärjestelmien ja yritysten lähiverkkojen liittämiseen kehitetyt reitittimet (router) ja sillat (bridge). Alan johtavaksi yritykseksi nousi Stanfordissa Kaliforniassa perustettu Cisco Systems, joka toimitti ensimmäisen reitittimensä Suomalainen innovaatio oli amerikkalaisen yrityksen sisäisen reititinverkon toteutus teleoperaattoriverkkona ja reitittävän datasiirron tarjoaminen julkisena operaattoripalveluna (Datanet, 1989). Tämän seurauksena Suomeen kehittyi varhain korkea Internet-host penetraatio, sillä julkishallinto, yliopistot ja yritykset olivat ensimmäisiä Datanet-asiakkaita luvulla syntyi neljäskin innovaatio, HTML-standardi (HyperText Markup Language), mutta sen merkitys tuli näkyville vasta 1994 ensimmäisen Mosaic-selaimen myötä. Mosaic, ja siitä kehittynyt Netscape käynnisti Internet-vallankumouksen, jonka seurauksena Internet Protokolla (IP) vakiintui 1990-luvulla hallitsevaksi reititinverkkojen standardiksi ja Web (World Wide Web) käyttöliittymästandardiksi. Web ja GSM olivatkin 1990-luvun nopeimmin kasvaneet standardit. Muutamat asiantuntijat uskovat mobiiliverkon kehittyvän täysin Internet-pohjaiseksi langattomaksi 4G-verkoksi (Martikainen 2004). Tietotekniikan peräkkäiset murrokset ja samanaikainen useiden teknologioiden ja sovellusten ylläpitäminen ja liitäntä toisiinsa ovat johtaneet yrityssektorilla palveluiden ja systeemiintegraation roolin kasvuun siten, että ne muodostavat jo IT-alan suurimman liiketoimintaalueen (Datamonitor 2003, katso kuva 2.5). Systeemi-integraation alustoina käytetään Middleware-ohjelmistoja (esim. CORBA, Common Object Request Broker, ja EJB, Enterprise JavaBeans) sekä moderneja integrointisovelluksia kuten EAI (Enterprise Application Integration) ja työnkulkusovellukset (Workflow applications). Yritysten väliseen tapahtumankäsittelyyn on kehitteillä Web-services arkkitehtuuri, joka itse asiassa muistuttaa 1990-luvun alussa kehitettyä CORBA-arkkitehtuuria, jossa transaktioissa käytetään Internetin XML-sanomia (Extensible Markup Language). 19

20 BUSD BUSD IT-konsultointi ja palvelut Ohjelmistot ja palvelut Internet-ohjelmistot ja palvelut IT konsultointi ja palvelut Ohjelmistot Ohjelmistot ja palvelut Internet ōhjelmistot ja palvelut Internet- ja postimyynti Internet-myynti Internet-myynti Ohjelmistot Internet - ja postimyynti Internet-liittymät Internet-liittymät Internet - myynti Internet - liittymät Kuva 2.5: IT-alan suurin osa-alue on palvelut Tietotekniikkaa käytettäessä käsitteet joudutaan määrittelemään ja dokumentoimaan, jolloin ne välttämättä kodifioituvat. Näin osa hiljaisen tiedosta (tacit knowledge) muuttuu eksplisiittiseksi ja dokumentoiduksi eli koodatuksi (codified). Koodattua tietoa voidaan siirtää ja sen tuottamista ja käsittelyä sekä ohjelmistojen kehitystä voidaan ulkoistaa (outsource) jopa ulkomaille (offshore). Ainoastaan lokaalit palvelut ja systeemi-integraatio säilyvät paikallisina (Pavitt 2002). Palvelut ja niihin liittyvän tuotantovälineiden ja henkilöstön ulkoistaminen eivät välttämättä ole kuitenkaan jatkuva trendi. Avoin lähdekoodi mahdollistaa standardialustojen syntymisen. Samalla voi jokin uusi teknologia käynnistää jälleen odottamattomia muutoksia. Esimerkiksi tulevaisuudessa on mahdollista, että yrityksissä siirrytään koko tietoliikenteen ulkoistamisesta omaan maanlaajuiseen tai kriittisten globaalien yhteyksien mustakuituinfrastruktuuriin (dark fiber infrastructure), jonka päälle ostetaan palvelutarjoajilta tai teleoperaattoreilta verkon tekniikka ja operointi. Muistin halpeneminen aiheuttanee vuorostaan, että informaation hyötykäyttö siirtyy yhä pienempään yksikkökokoon. Tällä hetkellä ICT-henkilöstön määrä on suurin megakeskuksissa, sillä suuryritykset nostavat ICTjärjestelmillä tuottavuuttaan. Seuraava haaste on tuottavuuden nosto PKT-tasolla ja lopuksi yksilötasolla. Henkilökohtainen tietovarasto mahtuu pian muutaman gigatavun Flashmuistiin, joka on kynän kokoinen. 20

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Arvo Kukko JHS seminaari

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Arvo Kukko JHS seminaari Tietojärjestelmien yhteentoimivuus Arvo Kukko JHS seminaari 5.4.2005 Tieke /Hankevalmistelu 2004 Aloitteita ja aktiivisuutta usealla taholla Tieken haastattelutoimeksianto 2004/11 Haastattelut: 20 yritystä/hallintoyksikköä

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Suomen talouden suuret haasteet

Suomen talouden suuret haasteet Suomen talouden suuret haasteet 20.5.2011 Samu Kurri Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Aiheet Suomen talouden lähiaikojen näkymät Viime aikojen BKT-luvut hyviä Luvut suhteutettava

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT

TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT Petri Kairinen, CEO 17.2.2016 17.2.16 Nixu 2016 1 KASVUSTRATEGIA ETENI. NIXU LAAJENTUI KANSAINVÄLISESTI JA KÄYNNISTI UUSIA SKAALAUTUVIA PALVELUITA 17.2.16 Nixu 2016 2 Hyvä kasvu

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TÄTÄ ON LEAN. Leo Riihiaho

TÄTÄ ON LEAN. Leo Riihiaho TÄTÄ ON LEAN Leo Riihiaho 040-8660145 Leo.riihiaho@vr.fi/lexa.riihiaho@gmail.com TÄTÄ ON LEAN Lean kiteytettynä Arvoketjun hallinta Virtaus Johtaminen Tuloksia Taiichi Ohno Lean kiteytettynä Tarkoitus

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot