Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Pihlajaniemi
|
|
- Anne Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2012 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Pihlajaniemi P T:mi Mia Rahinantti
2 Sisällys 1.Taustaa Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Lajien suojelun taustaa Ääneseudun maisema ja maaperä Muinaismuistot Maastokartoitus... 4 Pihlajaniemi, RN:o (Karttalehti 2) Maisema Johtopäätelmät Uhanalaisluokituksessa Silmälläpidettäväksi luokiteltu kasvi Vesien suojelu Varovaisuusperiaate Kuvakollaasi käävistä, jäkälistä ja sammalista Lähteet Liiteet
3 1.Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen vaaliminen (MRL 5 ja 39 ). Selvitysten ja vaikutusarvioiden tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan oleellisesti. Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen rantaosayleiskaavan muuttamisesta Kaavamuutoksen tarkoituksena on pääasiassa tehdä teknisiä tarkastuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (SL-merkinnät, rakennetut paikat, havaitut virheet yms.). Tavoiteaikataulun mukaan kaava on suunniteltu tulevan hyväksyttäväksi kesällä (Äänekosken kaavoituskatsaus 2011) Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä siirretään tai muodostetaan rakennuspaikkoja viidessä kohteessa, joista on tehty kesällä 2012 rantayleiskaavan selostukseen liitettävä luonto- ja maisemaselvitys. Näille alueille tehtyyn luonto- ja maisemaselvitykseen tulee lisäksi selvitettäväksi Kalaniemessä sijaitsevan Pihlajaniemen rakennuspaikkamuutoksen erillinen luonto- ja maisemaselvitys. (Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen) 2. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Luonto- ja maisemaselvitys tehtiin Pihlajaniemen alueelle marraskuun alussa Luontoselvityksessä käsiteltävä alue ei sisältynyt aikaisemmin tehtyyn rantayleiskaavan muutostarpeiden luontoselvitykseen, koska Äänekosken kaupunginhallitus päätti ottaa asian uudelleen käsittelyyn Asia on käsitelty aiemmin kaavoittajan päivätyssä vastineessa. Alue kuljettiin maastokäynnillä läpi. Arvioitavia kohteita olivat maasto, sen korkeussuhteet, kivisyys tai kallioisuus ja niiden vaikutus ympäristöön. Kasvupaikkatyypit kartoitettiin kasvillisuuksineen. Myöhäisen ajankohdan vuoksi linnustokartoitus on hyvin puutteellinen, sillä suuri osa linnuista on jo tähän vuoden aikaan muuttanut etelään. Hyönteisistä, matelijoista tai sammakoista ei myöskään voitu tehdä arviota. Alueilta otettiin valokuvia ja aineistosta koottiin kirjallinen selvitys, jossa on mukana karttoja toimenpidesuositusmerkintöineen. Liitteenä on lisäksi kasvillisuus-, kääpä- ja linnustoluettelo havaituista lajeista. 2
4 3. Lajien suojelun taustaa Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tavoitteen mukaan lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen voisi olla turvattu myös pitkällä aikavälillä. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN (The International Union for Conservation of Nature) kansainvälisesti vertailukelpoisella kriteeristöllä arvioidaan lajiston uhanalaisuutta. Luokituksessa lajit jaetaan eri luokkiin sen mukaan kuinka uhanalaisena IUCN niitä pitää. Luokitukseen kuuluu mm.: Elinvoimaiset (LC), silmälläpidettävät (NT), vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN) ja äärimmäisen uhanalaiset (CR). Näihin kuuluvia lajeja löydettiin nyt tehdyssä selvityksessä vain luokista elinvoimaiset ja silmälläpidettävät. 4. Ääneseudun maisema ja maaperä Äänekosken alue kuuluu Itäisen Järvi-suomen alueeseen ja Keski-Suomen järviseutuun maisemamaakuntajaoltaan. Äänekosken alueella mannerjää on muuttanut kulkusuuntaansa aikoinaan ja maaston muodot ovat osaltaan peräisin Sisä-Suomen reunamuodostumasta. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita vesireittejä ja laajoja yhtenäisiä savikkoalueita. Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu Eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kallioperä ja kivilajit ovat lähinnä graniittia ja granodioriittia. Äänekoski kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus.2005) 5. Muinaismuistot Pihlajaniemessä ei ole löydettyjä muinaismuistokohteita. (Museovirasto. Muinaismuistorekisteri) 3
5 6. Maastokartoitus Pihlajaniemi, RN:o (Karttalehti 2) Kuva 1. Pihlajaniemi kaavaehdotus Tontin pohjoispuoli on aluksi mustikkakorpea, jossa pää puulajina on kuusi. Kuusien ikärakenne on n vuotta. Kasvillisuutena kasvaa korpikastikkaa, kevätpiippoa, vanamoa, metsäkortetta, mustikkaa ja puolukkaa. Sammalista päälajina on kerrossammal, mutta seassa kasvaa karhunsammalta, sekä rahkasammalia. Puissa kasvaa runsaasti harmaa- ja tummaluppoa. Kuva 2. Pihlajaniemen mantereen puolen kuusikorpea. Luoteen puolen ranta-alueelle tultaessa puusto muuttuu mänty ja hieskoivuvaltaisemmaksi. Rantaalue on luhtainen. Rannassa kasvaa erilaisia saroja, kuten mätässaraa, jokapaikansaraa, 4
6 rahkasaraa, sekä viiltosaraa. Heinistä alueella kasvaa korpi- ja hietakastikkaa, sekä nurmilauhaa. Kanervakasveista alueella kasvaa vaiveroa. Rantavyöhykkeellä on suuri kekomuurahaispesä. Kuva 3. Iso kekomuurahaispesä rantavyöhykkeellä Tältä alueelta myös lähti pakoon metsäjänis. Jänikset olivatkin syöneet runsaasti heinäkasveja ja jonkin verran myös kaatuneiden puiden oksien kaarnaa. Kaavoitetun rakennuspaikan alue on osin avoin puustosta. Itäisen rannan puolella kasvaa n. 30 vuotiasta mäntyä ja nuorta kuusta, jonka ikäjakauma on nuoresta taimesta n. 20-vuotiaaseen. Hieskoivua kasvaa alueella runsaimmin ja näiden ikärakenne on n vuoteen. Koivuja kasvaa eniten aivan rantavyöhykkeellä, ennen varsinaista luhta-aluetta. Aivan rannassa kasvaa myös pajuja. Kasvillisuus tontilla koostuu lähinnä mesiangervosta, maitohorsmasta, suo-ohdakkeesta, pikkutalvikista, aitovirnasta, hiirenvirnasta, hietakastikasta, metsä- ja nurmilauhasta. Rantavedessä kasvaa järvikaislaa. Kuva 4. Rantaluhtaa Pihlajaniemi / Kajamanjoki 5
7 Niemen kärkeä kohti mentäessä on matala, hyvin luhtainen alue, jonka läpi kulkee muusta maastosta vähän koholla oleva, n 3 m leveä tiemäinen alue. Tässä kapeikossa kasvaa rannassa leveäosmankäämiä, kurjenmiekkaa, pajuja ja viiltosaraa. Tiemäisellä alueella kasvaa mm. hieta- ja korpikastikkaa, nurmilauhaa ja metsämansikkaa. Niemen kärjen ranta-alueella kasvaa ratamosarpiota, järvikaislaa, kurjenmiekkaa, korpikastikkaa ja viiltosaraa. Maa-alue kohoaa keskelle päin mentäessä. Poikkeusluvan hakijan toivomalla rakennuspaikalla, kasvaa suuri pihlaja, josta osa on katkennut maahan. Myös koivuja on kaatuneena massa. Tällä alueella kasvaa muutama, n vuotias tiheä kuusi. Keskialue on suhteellisen avoin puustosta. Tällä alueella näyttäisi olleen jossain vaiheessa jonkinlainen rakennus. Itse rakennuksesta ei ole merkkejä, mutta puusto alue viittaisi tähän. Kuva 5. Kaavamuutoskohta niemessä. Tältä alueelta löytyi ahonoidanlukkoa, joka on uhanalaisuusluokituksessa silmällä pidettävä kasvi (NT). Muita kasveja alueella ovat metsälauha, hietakastikka, metsäalvejuuri, mustikka, suokorte, nokkonen, vadelma, maitohorsma, pikkutalvikki, pikkumatara ja metsämansikka. Niemen länsipuolella kasvaa runsaasti riidenliekoa. Sammalista alueella kasvaa eri lehväsammalia, ruusukesammalia, palmusammalta ja kelmunahkajäkälää. Nämä ovat tyypillisiä rannan ja korven lajeja. Niemen kärjen ranta-alueella on runsaasti kaatuneita järeitäkin koivuja. Näissä kasvaa useita eri kääpälajeja, kuten pökkelö-, kanto-, arina-, taula-, koivunheltta, pinovyökääpää. Rannassa kasvavassa isossa ja myös osin katkenneessa raidassa kasvoi kuhmukääpää. Sienistä koivun rungolla kasvoi rustovinokasta. Ranta-alueella kasvaa myös katajaa, pihlajaa ja nuoria mäntyjä. Aivan rannassa kasvaa pajuja. 6
8 Alueella kartoituksen aikaan tavattiin linnuista närhi ja hömötiainen. Rannan suuressa lahossa koivussa oli pyöreä kolo, jonka aikaisemmasta asukkaasta ei saatu varmuutta. Mahdollista voisi olla, että kolossa on pesinyt esim. pikkutikka, jolle alue olisi tyypillinen lehtevä rantametsä ja joka tarvitsee pesintäänsä lahoa lehtipuuta. Puun kolon halkaisijakin voisi sopia pikkutikan pesäkoloksi (n.4 cm) Maisema Pihlajaniemi on pieni niemeke Kajamanjoen ja Hakojoen välissä ennen niiden laskemista Kajamanlahteen, joka on osa Keitelettä. Niemestä lähimpään naapuriin on matkaa n. 120 m, joka sijaitsee lännen puolella, Muorilan alueella. Kajamanlahdessa sijaitsevaan suurempaan Akkosaareen on matkaa n. 510 m ja Kajamanjoen yli mantereen puolelle etäisyyttä on vain n. 28 m. Näkymä Pihlajaniemestä Kajamanlahteen on kaunis ja avara. Kuva 6. Näkymää Pihlajaniemestä Kajamanlahdelle. Jos puusto niemessä säilytetään, mahdollinen saunarakennus näkyisi järvelle päin suhteellisen vähän. Laituri sen sijaan näkyisi laajalle alueelle. Alkuperäinen kaavoitettu rakennuspaikka on suojaisin, eikä vaikuttaisi maisemaan. Tällöin rakennus näkyisi vain Hakojoen puoleiselle alueelle. Myös maapohja on kovempaa ja rakentamiselle soveltuvampaa, kuin niemessä oleva alue, jonka maapohjaa joudutaan vahvistamaan runsaasti ennen rakentamista. Samoin tie niemeen kulkisi hyvin alavan ja kostean alueen halki, jolloin myös tien rakentaminen vaatii järeitä maansiirtotöitä. Nämä rakennustyöt aiheuttaisivat maisemanäkymän osittaisen muuttumisen. 7
9 7. Johtopäätelmät. Pihlajaniemi sijaitsee herkällä alueella, Kajamanjoen ja Hakojoen välissä. Niemi on suistoaluetta, jonka ranta-alueet ja kapeikkoalue ovat luhtaiset. Niemen maaperä on eloperäistä ja rehevää. Niemi on altis tuulituhoille, joista kertoo alueen runsas kaatunut puuston määrä. Näissä vioittuneissa ja maassa makaavissa puissa kasvaa runsaasti erilaisia lahottajasieniä ja kääpiä. Alueen rannan vaikutus ja maan rehevyys, johtuen jokien laskusuistosta, mahdollistaa monien rehevän alueen kasvien ja sammalten elinmahdollisuudet Uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltu kasvi Suunnitellulta uudelta rakennuspaikalta löytyi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävää (NT) ahonoidanlukkoa (Botrychium multifidum) useita yksilöitä. Tätä kasvia ei olla Suomen kasviatlaksen mukaan löytynyt Keski-Suomesta viime vuosikymmeninä.(kasviatlas 2011, Lampinen, R., Lahti T.& Heikkinen M., 2012). Ahonoidanlukko on myös luokiteltu Eteläboreaalisessa Järvi Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi kasviksi (Lähde: Ryttäri T., Kalliovirta M. &Lampinen R. (toim.) 2012 Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi. Helsinki. 384 s.) Kuva 7. Ahonoidanlukko (Botrychium multifidum). Noidanlukot ovat käärmeenkielikasvien heimoon kuuluvia Botrychium-suvun saniaisia, joita Suomessa kasvaa seitsemän eri lajia. Lajeista viisi on luokiteltu uhanalaisiksi ja kaksi silmälläpidettäviksi. Noidanlukot viihtyvät laidunnetuilla rannoilla, metsäniityillä ja hakamailla. 8
10 Perinteisen laiduntalouden hiipumisen myötä ne ovat harvinaistuneet. Sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet nopeasti niittyjen metsittämisen, pensoittumisen ja muun umpeenkasvun takia. Pienikasvuiset noidanlukot häviävät taistelun valosta ja elintilasta korkeammille kasveille. Usein samalla paikalla kasvaa yhdessä useita noidanlukkolajeja. Nyt tehdyssä maastoselvityksessä ei ainakaan tällä kertaa löydetty muita mahdollisia noidanlukkolajeja. Noidanlukkojen esiintyminen vaihtelee suuresti vuosittain, sillä niille epäsuotuisina vuosina maanpäällisiä lehtiä ei kehity lainkaan. Riittävän sateisina kesinä noidanlukkoja löytyy paremmin. ( noidanlukot etsintäkuulutetaan koko maassa). Mahdollinen rakentaminen tuhoaisi ahonoidanlukkoesiintymän. Ahonoidanlukon elinmahdollisuuksien takaamiseksi olisi alue hyvä saada jatkossakin pidettyä suhteellisen avarana ja pyrittävä pitämään suurempikokoiset kasvit poissa. Tällä hetkellä alueella kasvoi matalaa vadelmaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Jos alueella olisi laidunnettavia eläimiä, tilanne ahonoidanlukon elinvaatimusten kannalta olisi vielä parempi. Nimessä kasvoi runsaasti riidenliekoa (Lycopodium spp.), joka on EU:n Luontodirektiivin Liite V laji. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Rakennuspaikkana alue on maiseman katselun kannalta hieno, mutta maisemallisesti ei. Alueelta on laaja näkymä Kajamanlahteen. Muorilan alueella olevat kiinteistöt sen sijaan menettäisivät osan luonnon näkymäänsä, jos niemen kärkeen rakennetaan. Puuston säilyttäminen kokonaisuudessaan voisi kuitenkin antaa suojaa Pihlajaniemeen päin katsottaessa järveltä päin. Vesistöjen rantaan tulee jättää aina ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista estävä suojakaista. Suojakaistan maaperää ja kasvillisuutta ei saa rikkoa, eikä pienpuustoa tai pensaikkoa poistaa. (Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 2006). Niemen suojakaista tulee olla vaihteleva, mutta n.15 m leveä. Ahonoidanlukon esiintymisalueen kohdalla suojavyöhykevaatimus on laajempi. Suojavyöhyke tulee olla lännen puolen rannasta n. 25 m ja niemen kärjestä n.35 m. Maaperä ei ole suunnitellulla muutosalueella ihanteellinen rakentamisen suhteen. Alkuperäisesti suunnitellussa rakennuspaikassa maaperä on tiiviimpää ja soveltuvampaa rakentamiseen. Alkuperäisessä rakennuspaikassa ei myöskään olisi maisemallisia esteitä, eikä vaarana tuhota arvokkaita kasveja Vesien suojelu Uusi jätevesiasetus tuli voimaan (Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011).Tämä määrää kuinka talousjätevedet tulee johtaa ja käsitellä ympäristösuojelulain (86/2006) tarkoittamissa tilanteissa. Jos kunnassa on tehty ympäristösuojelumääräykset, tulee näitä noudattaa. Äänekoskella on valmistelussa ympäristönsuojelumääräykset, joissa ranta-alue luokitellaan maa-alueeksi, joka ulottuu 150 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Tämä ranta-alue kuuluu ns. tiukennetun käsittelyvaatimuksen piiriin. Puhdistusvaatimus tuotetuille jätevesille on täytettävä vähintään valtioneuvoston asetuksen (209/2011) 4 vaatimukset. Puhdistusvaatimus jäteveden 9
11 orgaaniselle aineelle (BHK7) on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta 85% ja kokonaistypen osalta 40 % verrattuna puhdistamattomaan jäteveteen. Nämä vaatimukset tekevät haasteelliseksi mahdollisen saunarakennuksen rakentamisen Pihlajaniemen kärkeen. Pesuvesiä ei ympäristösuojelulain mukaan koskaan saa johtaa suoraan avoveteen. Äänekosken kaupungin jätevesien toimintaohjeessa ( kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn toimintaopas Äänekoskella 2011.) saunavesien ja kantoveden käsittelyetäisyys jätevesijärjestelmässä on oltava vähintään 15 m rannasta. Tälle alueelle ei sovellu jätevesijärjestelmä, joka pitäisi imuautolla tyhjentää (esim. umpisäiliö tai panospuhdistamo), koska muuten alueelle tulisi rakentaa erittäin kestävä tie, joka kantaa raskaan kuorma-auton kaikissa olosuhteissa. Joten muodostuvien pesuvesien tulee olla hyvin vähäistä eli kantoveden luokkaa, jotta ne voidaan käsitellä paikanpäällä. Myöskään imeytys ei alueelle sovellu, sillä maaperä ei ehdi jätevettä puhdistamaan ennen sen joutumista järveen Varovaisuusperiaate Koska luonto-ja maisemaselvitys on tehty kasvukauden ulkopuolella, ei täysin kattavaa tietoa alueen kasvillisuudesta pystytä antamaan. Tästä huolimatta alueelta löytyi uhanalaiseksi luokiteltua kasvia, ahonoidanlukkoa. Tämä antaa olettaa, että alueella voisi mahdollisesti esiintyä myös muita arvokkaiksi luokiteltuja kasveja. Alueen maaperä on erittäin eloperäistä ja sijoittuu ranta-alueelle, jotka myös mahdollistavat monille vaateliaillekin lajeille elinmahdollisuudet. Alueella on paljon lahoavia lehtipuita, jotka ovat antaneet monille lahottajasienille ja kääville elinolosuhteet. Samoin ajankohdasta riippuen alueen hyönteislajisto, muuttolintulajisto ja mahdolliset matelija-, sammakkoeläin tai lepakkolajit on jäänyt havainnoimatta. Varovaisuusperiaatteella tarkoitetaan, että tieteellisen varmuuden puutteen ei tulisi estää ryhtymästä toimiin mahdollisen vakavan ja palautumattoman haitan ennaltaehkäisemiseksi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on juuri tällainen haitta. Varovaisuusperiaate on vakiintunut osaksi ympäristöpolitiikkaa ja sisältyy mm. sopimukseen Euroopan unionista, sekä biodiversiteettisopimukseen.(luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Tarja Södernan. Suomen ympäristökeskus.ympärisötöopas 109) Toimenpide-ehdotus: Ei suositella rakentamista Pihlajanimen kärkeen sen luontoarvojen säilymisen turvaamiseksi. Suositellaan alkuperäisessä kaavoitusratkaisussa pysymistä. 10
12 Kuvakollaasi käävistä, jäkälistä ja sammalista Ruusukesammal (Rhodobryum roseum.) Kelmunahkajäkälä (Peltigera membranacea) Kuhmukääpä (Phellinus punctatus) Rusorypykkä (Phlebia radiata) Koivun arinakääpä (Phellinus cinreus) 11
13 Lähteet Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kasviatlas 2011, Lampinen, R., Lahti T.& Heikkinen M., Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Tarja Södernan. Suomen ympäristökeskus.ympärisötöopas 109) Museovirasto. Muinaismuistorekisteri Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki Ryttäri T., Kalliovirta M. &Lampinen R. (toim.) 2012 Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi. Helsinki. 384 s. Suomen jäkäläopas. Toim. Stenroos S., Ahti T., Lohtander K., Myllys L., Kasvimuseo Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki Suomen kääpien määritysopas, Tuomo Niemelä. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen monisteita: 125 Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn toimintaopas Äänekoskella Äänekosken kaavoituskatsaus 2011 Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Liiteet LIITE 1. Kasvillisuus-, kääpä-, jäkälä- ja lintuluettelo LIITE 2. Äänekosken rantayleiskaava, karttalehti 2 LIITE 3. Pihlajaniemen tonttikartan luonto- ja maisemamerkinnät 12
14 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 1 LIITE 10 KASVILLISUUSLUETTELO LIEKOKASVIT Riidenlieko (Lycopodium annotinum) KORTEKASVIT Metsäkorte SANIAISKASVIT Metsäalvejuuri Ahonoidanlukko MÄNTYKASVIT Mänty Kuusi Kataja LILJAKASVIT Oravanmarja (Equisetum sylvaticum) (Dryopris carthusiana) (Botrychium multifidum) (Pinus sylvestris) (Picea abies) (Juniperus communis) (Maianthemum bifolium) KURJENMIEKKAKASVIT Kurjenmiekka (Iris pseudacorus) HEINÄKASVIT Järviruoko Hietakastikka Korpikastikka Metsälauha Nurmilauha SARAKASVIT Jokapaikansara Viiltosara Polkusara PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT Raita Rauduskoivu Hieskoivu Harmaaleppä RUUSUKASVIT Kotipihlaja Kurjenjalka Ojakellukka Vadelma (Phragmites australis) (Calamagrostis epigejos) (Calamagrostis purpurea) (Deschampsia flexuosa) (Deschampsia caespitosa) (Carex nigra) (Carex acuta) (Carex brunnescens) (Salix caprea) (Betula pendula) (Betula pubescens) (Alanus incana) (Sorbus aucuparia) (Potentilla palustris) (Geum rivale) (Rubus idaeus)
15 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 1 LIITE 10 HERNEKASVIT Hiirenvirna Aitovirna HORSMAKASVIT Maitohorsma TALVIKKIKASVIT Pikkutalvikki KANERVAKASVIT Mustikka Puolukka Suopursu Vaivero SARPIOKASVIT Ratamosarpio OSMANKÄÄMIKASVIT Leveäosmankäämi (Vicia cracca) (vicia sepium) (Epilobium angustifolium) (Pyrola minor) (Vaccinium myrtillus) (Vaccinium vitis-idaea) (Ledum palustre) (Chamaedaphne calyculata) (Alisma plantago-aquatica) (Typha latifolia) KÄÄPÄLUETTELO Koivun arinakääpä Taulakääpä Pökkelökääpä Pinovyökääpä Kuhmukääpä Punakääpä Talvivinokas Rusorypykkä (Phellinus cinreus) (Formes fomentarius) (Piptoporus betulinus) (Ttametes ochracea) (Phellinus punctatus) (Pycnoporus cinnabarinus) (Panellus serotinus) (Phlebia radiata) JÄKÄLÄLUETTELO Tummaluppo Harmaaluppo Pikkutorvijäkälä Sormipaisukarve Kelmunahkajäkälä (Bryoria fuscensens) (Bryoria capillaris) (Cladonia fimbriata) (Hypogymania physodes) (Peltigera membranacea)
16 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 1 LIITE 10 SAMMALLUETTELO Ruusukesammal Palmusammal. Metsäsuikerosammal Korvenkarhunsammal Metsäkerrossammal Seinäsammal Vaalearahkasammal (Rhodobryum roseum.) (Climacium dendroides) (Brachythecium reflexum) (Polytrichum commune) (Hylocomium splendens) (Pleurozium schreberi) (Sphagnum centrale) LINTULUETTELO Hömötiainen Närhi (Parus montanus) (Garrulus glandarius)
17 LIITE 10 Liitesivu 2.1. Kaavaehdotus , alueen luontoselvitys 2
18 LIITE 10 PIHLAJANIEMI, ÄÄNEKOSKI KAAVAEHDOTUS , ALUEEN LUONTOSELVITYS = suojavyyöhyke = ahonoidanlukko (Botrychium multifidum = rantaluhtaa = kaatuneita koivuja = maisemallisesti arvokas alue
19 poikkeusluvan liite LIITE 10 3 PIHLAJANIEMI, ÄÄNEKOSKI KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ OLLUT KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ OLLUT KAAVAEHDOTUS
luontoselvitys Pihlajaniemi Äänekosken rantayleiskaavan
P 2012 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Pihlajaniemi T:mi Mia Rahinantti 7.11.2012 Sisällys 1.Taustaa... 2 2. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus... 2 3. Lajien suojelun taustaa... 3 4. Ääneseudun
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotLuontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti
Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja
NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotPikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot
Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska Santeri Vanhanen 2014
Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska 2013 Santeri Vanhanen 2014 239 Kansi: lähikuva ulpukan (Nuphar lutea) siemenestä. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Rovaniemen Koskenniskan arkeologisilla
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Lohkolla 3 on näyttävä maakelo Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotLAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK
LAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK Air-Ix Ympäristö Oy 11.1.2007 Sanna Tolonen Teilinummen alueen asemakaavan laadinta 2/7 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 MAISEMA...
LisätiedotKalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotPARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVESIPUTKIALUEEN I-VAIHEEN, 1. OSAN LUONTOSELVITYS
PARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVESIPUTKIALUEEN I-VAIHEEN, 1. OSAN LUONTOSELVITYS Mia Rahinantti 2010 Sisältö 1. Perusteet...2 1.1.Työn tarkoitus...2 1.2. Selvityksen tekotapa...3 2. Maisemaselvitys...3
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
Lisätiedot