Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KITTILÄN KUNTA Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18280

2 1 (18) Lahdenperä Niko Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VESIOSUUSKUNTIEN JA VESIYHTIÖIDEN YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU Kittilän kirkonkylä Sirkka Alakylä Helppi Tuuliharju Kallo Kaukonen Kelontekemä Kinisjärvi Köngäs Lehmilehto Lompolo Raattama Tepasto Ylläsjärvi Ahvenkangas - Lainio YHTEENVETO LÄHTEET... 17

3 1 (17) Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt 1 JOHDANTO Tässä osa-aluekohtaisessa kehittämissuunnitelmassa on käsitelty Kittilän kunnan nykyisten 4 vesihuoltoyhtiön ja 10 vesiosuuskunnan tai yhtymän toimintaa, tulevaisuutta, liittymishaluja ja käyttäjätietoja. Haja-asutusalueella kiinteistöjen etäisyydet ovat suurempia kuin taajamissa ja virtaamat pienehköjä suhteessa johtopituuksiin. Tällöin perinteiset viemäröintitavat (viettoviemäröinti, keskitetty pumppaus) muodostuvat usein kustannuksiltaan korkeiksi. Jätevesien keräily on siten vaihtoehtoisesti mahdollista suunnitella tehtäväksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Paineviemärijärjestelmässä jätevedet pumpataan kiinteistökohtaisilla jv-pumppaamoilla yhteiseen paineputkeen, jossa voi olla useita liittyjiä matkan varrella. Etuna perinteiseen viemäröintitapaan nähden on, että runkojohto voidaan toteuttaa riippumatta maaston muodoista suhteelliseen matalaan kaivusyvyyteen, mikä säästää kustannuksia. Kiinteistökohtaisten jv-pumppaamojen suuri määrä toisaalta nostaa kokonaiskustannuksia. Jätevesien käsittelyssä kannattaa naapurusten tehdä yhteistyötä kiinteistökohtaisten kustannusten alentamiseksi, esim. rakentamalla yhteinen maasuodatin. Kiinteistökohtaiseen paineviemärijärjestelmään liittyvillä alueilla voivat lähinaapurit hankkia yhteisen jätevesipumppaamon.

4 2 (17) 2 VESIOSUUSKUNTIEN JA VESIYHTIÖIDEN YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU 2.1 Kittilän kirkonkylä Kittilän vesihuolto-osuuskunta Vakituinen asukasmäärä n Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 850 Vuodepaikkojen lkm. n. 100 Kirkonkylän vesihuoltoa kehitetään jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä Levin Vesihuolto Oy:n kanssa. Verkostonsaneerausmäärä Kittilän vesihuolto-osuuskunnalla on ollut noin kilometri vuodessa. Vuonna 2011 Kittilän Kirkonkylän vesihuoltolinja on mallinnettu FCG Finnish Consulting Group Oy:n (nykyinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy) toimesta. Tällä hetkellä on menossa jätevesiviemäriverkoston osalta vuotovesiselvitys. Vedenjakelu Kirkonkylässä hoidetaan tällä hetkellä kahdesta (2) vedenottamosta (pohjoinen ja etelä), joissa on yhteensä kuusi (6) kuilukaivoa. Laadultaan saatava talousvesi on hyvää lukuun ottamatta alhaista ph:ta ja sitä on määrältään riittävästi. Toisessa vedenottamossa on käytössä kalkkikivialkalointi ja myös toiseen vedenottamoon vastaava vedenkäsittelymenetelmä on tarkoitus rakentaa vuonna Vesijohtoverkoston vuotovesiprosentti on liikkunut vuosittain alle 5 %. Kirkonkylässä on kattava jätevesiviemäriverkosto, josta jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Levin jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiviemäreissä vuotovesien määrä on ollut viime vuosina jopa 20 %. Suureen vuotovesien määrään pääsyy on osittain vielä käytössä olevat betoniset jätevesiviemärit ja jätevesikaivot.

5 3 (17) 2.2 Sirkka Levin Vesihuolto Oy Vakituinen asukasmäärä n. 990 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n Vuodepaikkojen lkm. n Levin Vesihuolto Oy on suurin Kittilän kunnan alueella toimiva vesihuoltolaitos. Levin Vesihuolto Oy toimii läheisessä yhteistyössä kirkonkylässä toimivan Kittilän vesihuoltoosuuskunnan kanssa. Vedenjakelu toteutetaan laajan n. 160 km pitkän vesijohtoverkoston kautta, jonne saatava vesi otetaan viidestä (5) vedenottamosta. Laadultaan vedenottamoista saatava talousvesi on keskimäärin erinomaista. Pienemmissä vedenottamoissa joudutaan käyttämään kalkkikivialkalointia veden ph:n korjaamiseksi. Hygieniatasoa parannetaan kaikissa vedenottamoissa lisäksi UV-desinfioinnilla. Jätevesiviemäriverkosto on vähän pienempi eli noin 133 km. Kokoojaviemäreillä kerätyt jätevedet pumpataan siirtoviemärillä edelleen Levin jätevedenpuhdistamolle, joka on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos ja jonka asukasvastineluku (=AVL) on noin

6 4 (17) 2.3 Alakylä Alakylän vesihuolto-osuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 160 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 100 Vuodepaikkojen lkm. - Alakylä sijaitsee Kittilän kirkonkylältä noin 35 km Rovaniemelle päin. Alakylän alueelle toimii Alakylän vesiosuuskunta. Vedenjakelu vesiosuuskunnassa tapahtuu vesijohtoverkoston kautta. Otettava talousvesi pumpataan yhden (1) lähdekaivon kautta. Laadultaan vedenottamon kaivosta saatava talousvesi on hyvää ja määrältään riittävää. Myös vesijohtoverkostopaine on riittävä. Vesijohtoverkostoissa ei ole vielä havaittu vuotoja, mutta putket alkavat olla vuotta vanhoja, joten lähitulevaisuudessa ongelmia voi alkaa esiintyä. Jätevesiviemäriverkosto on vähän pienempi kuin vesijohtoverkosto ja kattaa noin 90 % vesihuolto-osuuskunnan kiinteistöistä. Jätevedenpuhdistuksesta huolehtii KWH Pipe Oy:n suunnittelema WehoPuts -pienpuhdistamo. Puhdistamon puhdistuskapasiteetti on noin 18 m 3 /d. Alakylän vesihuolto-osuuskunta näkee verkostoliitoksen muiden osuuskuntien kanssa ja tarpeen laajemmalle huolto-organisaatiolle vaihtoehtona, mutta kokonaisuutta ajatellen vaihtoehto on liian kallis ilman ulkopuolista rahoitusta.

7 5 (17) 2.4 Helppi Tuuliharju Helppi Tuuliharjun vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 60 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 50 Vuodepaikkojen lkm. - Helpin ja Tuuliharjun kylät sijaitset Ounasjoen varrella Kittilän kunnan etelärajalla lähellä Lohinivaa noin 50 km Kittilästä etelään. Alueella toimii Helppi Tuuliharjun vesiosuuskunta. Vedenjakelu vesisosuuskunnassa hoidetaan yhden (1) lähdekaivon kautta, josta saatava talousvesi on laadultaan hyvää, eikä puhdistustarvetta ole. Lisäksi veden määrä ja verkostopaine on ollut riittävä ja hyvä. Jätevesienkäsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti käyttäen perinteistä pääosin kolmiosaista sakokaivoratkaisua. Vesiosuuskunta ei näe tarpeelliseksi liittymistä muihin vesiosuuskuntiin tai tarvetta yhteiselle vesiosuuskuntien huolto-organisaatiolle, sillä osuuskunnassa on osaavat sähkö- ja putkimiehet. Myöskään suurempia investointeja ei ole tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa.

8 6 (17) 2.5 Kallo Kallon vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 140 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 91 Vuodepaikkojen lkm. - Kallon kylä sijaitsee Kallojärven lähellä ja on asukasluvultaan Kittilän suurempia kyliä. Kallossa toimii Kallon vesiosuuskunta, jonka vesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto kattaa lähes koko kylätaajaman. Vedenjakelu vesiosuuskunnassa tapahtuu yhden (1) kuilukaivon kautta, josta saatava talousvesi on hyvälaatuista ja ei vaadi puhdistusta. Määrällisesti kaivosta saatava vesi riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. Kylästä tulevat jätevedet ohjataan jätevesiverkostoa pitkin Kallon jätevedenpuhdistamolle, joka on tyypiltään ns. Tapio-pienpuhdistamo varustettuna biomatoilla ja alumiinisulfaatin syötöllä. Jäteveden laatutarkkailua tehdään kolme (3) kertaa vuodessa ja tulosten mukaan käyttökuormitus sekä vesistökuormitus ovat pysyneet lupaehtojen sisällä. Jätevedenpuhdistamo on pystynyt käsittelemään jätevesikuormituksen, myös tulva-ajan aikaisen ylimääräisten vuotovesien aiheuttaman hydraulisen kuormituksen. Kallon vesiosuuskunta ei katso tarpeelliseksi liittymistä muihin vesiosuuskuntiin suurten välimatkojen vuoksi. Myöskään tarvetta yhteiselle vesiosuuskuntien huoltoorganisaatiolla ei nähdä.

9 7 (17) 2.6 Kaukonen Kaukosen vesihuolto-osuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 340 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 140 Vuodepaikkojen lkm. n. 50 Kaukonen on tiheään asuttu Kittilän suurin kylä ja se sijaitsee noin 20 km Kittilästä etelään. Alueella toimii Kaukosen vesihuolto-osuuskunta, jonka vesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto kattaa hyvin koko kylätaajaman. Vedenjakelu kylässä hoidetaan kahden (2) siiviläputkikaivon kautta, joista saatava talousvesi on hyvälaatuista ja ei vaadi lisäpuhdistusta. Kaivoista saatava vesimäärä on kuitenkin tällä hetkellä äärirajoilla, joten tänä vuonna tehdään suunnitelma uudesta vedenottamosta turvaamaan vedensaanti. Nykyisen vedenottamon sijainti on myös huono, sillä se sijaitsee uuden suunnitteilla olevan Kaukosen sillan ja maantien vieressä. Toinen syy uuteen vedenottamoon on verkostopaineen tasoittaminen, sillä se on ollut ajoittain liian pieni. Veden laatu on voinut myös tulva-aikana vaihdella. Jätevedenpuhdistus kylässä hoidetaan kattavalla viemäriverkostolla, josta jätevedet johdetaan Kaukosen biologiselle panospuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevedenlaatutarkkailua suoritetaan tällä hetkellä joka kuukausi ja keskimäärin tulokset ovat pysyneet sallituissa käyttökuormituksen ja vesistökuormituksen lupaehdoissa. Tulvaaikaan hydraulinen kuormitus on ollut liian suurta ja välillä on jouduttu ohijuoksutukseen. Vesihuolto-osuuskunnalla ei ole liitoshalukkuutta muihin osuuskuntiin, sillä etäisyydet ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat liian suuria. Sen sijaan vaihtoehtona keskitetty vesiosuuskuntien yhteinen huolto-organisaatio voisi olla hyvä ratkaisu, jos se saataisiin toimimaan.

10 8 (17) 2.7 Kelontekemä Kelontekemän vesihuolto-osuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 30 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 15 Vuodepaikkojen lkm. - Kelontekemän kylä sijaitsee Kelontekemäjärven lähellä noin 40 km Kittilästä kaakkoon. Alueella toimii Kelontekemän vesihuolto-osuuskunta, jonka vesijohtoverkosto kattaa hyvin Kelontekemäjärven eteläpuoleisen alueen asutuksen. Vedenjakelu kylässä hoidetaan yhden (1) kuilukaivon kautta, josta saatava talousvesi on kohtuullisen laatuista. Kaivosta saatavassa vedessä on ollut tavallista korkeampia rauta- ja mangaanipitoisuuksia, joiden poistoon olisi tarkoitus teettää tulevaisuudessa selvitys. Vesihuolto-osuuskunta tarvitsee myös ulkopuolista taloudellista tukea selvityksen laadintaan. Veden määrä on tällä hetkellä hyvä, mutta se ei riitä vesihuoltoosuuskunnan laajennukseen. Vesijohdon verkostonpaine on myös ollut hyvä. Jätevedenpuhdistus kylässä hoidetaan kiinteistökohtaisesti pääosin kolmiosaisella sakokaivoratkaisulla. Uuden jätevesiasetuksen mukaisia jätevedenpuhdistusjärjestelmiä löytyy vain muutamasta kiinteistöstä. Vesihuolto-osuuskunnalla ei ole halua liittyä kunnalliseen vesihuoltoon, eikä muihin vesiosuuskuntiin. Myöskään tarvetta yhteiselle vesiosuuskuntien huolto-organisaatiolle ei nähdä. Kelontekemäläiset ovat kokoontuneet ja päättäneet perustaa vesihuoltoosuuskunnan järven itäpuolellekin käsittäen sekä vesijohdon että jätevesiviemärin. Perustettavan / järven itäpuolen käsittävän vesiosuuskunnan toiminta-alue on määritelty alustavasti toiminta-aluetarkastelujen yhteydessä yhteistyössä itäpuolelle vesihuoltoa suunnittelevan tahon kanssa.

11 9 (17) 2.8 Kinisjärvi Kinisjärven vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 60 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 30 Vuodepaikkojen lkm. - Kinisjärven kylä sijaitsee Kinisjärven lähellä noin 10 km päässä Lohinivasta eli noin 50 km Kittilästä etelään. Alueella toimii Kinisjärven vesiosuuskunta, joka huolehtii asukkaiden vedentarpeesta. Vedenjakelu kylässä hoidetaan kahden (2) siiviläputkikaivon kautta, joista saatava talousvesi on laadultaan hyvää ja ei vaadi lisäpuhdistustarvetta. Kaivoista saatava vesimäärä on riittävä, mutta verkostopaine on ollut varsinkin korkeammilla paikoilla sijaitsevilla kulutuspisteillä liian pieni. Jätevesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti, joista yleisin käytetty menetelmä on pääosin kolmiosainen sakokaivo. Uuden jätevesiasetuksen mukaisia jätevedenpuhdistusjärjestelmiä on noin 10 kiinteistössä. Vesiosuuskunta näkee verkostoliitoksen tai yhteistyön esimerkiksi Lohinivan vesihuollon kanssa mahdollisena vaihtoehtona, sillä verkostojen välinen etäisyys ei ole suuri ja samalla saataisiin lisää käyttäjiä väliltä mukaan, jolloin kustannukset alenisivat. Tarvetta vesiosuuskuntien yhteiselle huolto-organisaatiolle ei kuitenkaan nähdä.

12 10 (17) 2.9 Köngäs Könkään läntinen vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 100 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 50 Vuodepaikkojen lkm. n. 100 Könkään kylä sijaitsee Ounasjoen länsipuolella noin 20 km Kittilän Leviltä pohjoiseen. Alueella toimii Könkään läntinen vesiosuuskunta, jonka vesijohtoverkko kattaa noin 50 kiinteistöä. Vedenjakelu kylässä hoidetaan yhdestä (1) kuilukaivosta, josta saatava vesi on hyvälaatuista ja lisäpuhdistustarvetta ei ole. Kaivosta saata talousvesi on määrällisesti riittävä. Vesijohtoverkoston paine kulutuspisteissä on myös riittävä. Runkovesijohtoa on rakennettu noin 1 km viimeisten kolmen (3) vuoden aikana. Jätevedenpuhdistus hoidetaan kiinteistökohtaisesti pääosin sakokaivoilla, mutta myös uuden jätevesiasetuksen mukaisia jätevedenpuhdistusjärjestelmiä on nyt jo noin neljäsosassa kiinteistöistä. Lähitulevaisuudessa on myös tarkoitus selvittää varavedenottamon paikka. Vedenottamon pumpun saneeraus tehdään tänä vuonna kapasiteetin lisäyksen ja varmuuden kasvattamisen vuoksi. Vesiosuuskunta näkee verkostoliitoksen järkeväksi ainoastaan jäteveden osalta, sillä kylä sijaitsee pohjavesialueella ja kiinteistökohtaista viemäröintiä haluttaisiin tehostaa. Vesijohdon osalta liitoshalukkuutta ei ole, sillä puhdasta pohjavettä löytyy paljon kylän hyvän sijainnin vuoksi. Myöskään tarvetta vesiosuuskuntien yhteiselle huoltoorganisaatiolle ei nähdä.

13 11 (17) 2.10 Lehmilehto Lehmilehdon vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 24 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 12 Vuodepaikkojen lkm. - Lehmilehdossa toimii Lehmilehdon vesiosuuskunta, joka huolehtii kylän asukkaiden vedentarpeesta. Vedenjakelu kylässä hoidetaan yhdestä (1) kuilukaivosta, josta saatava talousvesi on laadultaan hyvää ja ei vaadi puhdistusta. Vesijohtoverkoston paine on ollut hyvä ja riittävä. Jätevedenpuhdistus hoidetaan kiinteistökohtaisesti pääosin kolmiosaisella sakokaivoratkaisulla. Vesiosuuskunnalla ei ole liitoshalukkuutta muiden osuuskuntien kanssa eikä myöskään tarvetta vesiosuuskuntien yhteiselle huolto-organisaatiolle nähdä.

14 12 (17) 2.11 Lompolo Lompolon vesihuoltoyhtymä Vakituinen asukasmäärä n. 50 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 22 Vuodepaikkojen lkm. - Lompolon kylä sijaitsee Lompolojärven lähellä noin 50 km Kittilän Leviltä pohjoiseen. Lompolossa toimii Lompolon vesihuoltoyhtymä, jonka vesijohtoverkosto kattaa asutustihentymän. Vedenjakelu kylässä hoidetaan yhdestä (1) kuilukaivosta, joka on rakennettu lähteeseen. Talousvesi on laadultaan hyvää lukuun ottamatta alhaista ph-arvoa, jota joudutaan kalkkikivialkaloinnilla nostamaan. Kaivosta saatava veden määrä ja verkostopaine on ollut hyvä ja riittävä. Jätevedenpuhdistus hoidetaan kiinteistökohtaisesti pääosin kolmiosaisella sakokaivojärjestelmällä ja maahanimeytyksellä. Vesiosuuskunta näkee verkostoliitoksen idealtaan hyvänä, mutta suurten etäisyyksien vuoksi se ei ole heille kannattava. Myöskään tarvetta vesiosuuskuntien yhteiselle huolto-organisaatiolle ei nähdä.

15 13 (17) 2.12 Raattama Raattaman vesihuolto Oy Vakituinen asukasmäärä n Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 50 Vuodepaikkojen lkm. - Raattama on Kittilän suurimpia kyliä ja se sijaitsee Kittilän ja Enontekiön puolessa välissä lähellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Alueella toimii Kyrön vesihuolto Oy. Vedenhankintaa varten kylään on rakennettu yksi (1) kuilukaivo, josta saatava talousvesi on laadultaan hyvää, huomioiden kalkkikivialkalointi vedenottamossa. Vedenottamosta saatava vesi on suurimman osan vuotta määrältään riittävä, mutta kuivimpina kausina pohjavesipintojen yleisesti ollessa alhaalla myös huippukulutuksen aikaan vedenpinta kaivossa on niin alhaalla, että hetkellisesti pumppaus voi pysähtyä kuivakäyntirajalle. Raattama-Ylikyrön alueen lisävedenhankinnasta on laadittu selvitys (FCG Oy, ), jossa on esitetty uuden vedenottamon rakentaminen Lapin ympäristökeskuksen aikaisemmin tutkimalle (antoisuus 150 m 3 /d) vesipaikalle UP 561, joka sijaitsee Ellintievan alueella lähellä rakennettua runkovesijohtoa. Uuden pohjavedenottamon käyttöönoton myötä nykyisen vedenottamon saneeraustoimenpiteet voitaisiin suorittaa aiheuttamatta häiriötä vedenjakeluun. Lisäksi uusi vedenottamo tasaisi verkostopaineita kaukaisimmissa kulutuspisteissä ja antaisi varmuutta mahdollisissa häiriötilanteissa toisena vedenottamona. Vesijohtoverkoston paine kulutuspisteissä on riittävä. Jätevedenpuhdistus tapahtuu Raattaman Tapio-mallisessa jätevedenpuhdistamossa, jonne jätevedet johdetaan jätevesiviemäreitä pitkin. Jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen biomattolaitos täydennettynä etu- ja jälkiselkeytyksellä. Jätevedenpuhdistamon puhdistuskapasiteetti on riittävä ja vesinäytteet ovat osoittaneet puhdistamon pysyvän keskimäärin annetuissa käyttökuormituksen ja vesistökuormituksen lupaehdoissa. Vesiyhtiöllä ei ole liitoshalukkuutta muiden vesiyhtiöiden/osuuskuntien kanssa eikä myöskään tarvetta yhteiselle huolto-organisaatiolle.

16 14 (17) 2.13 Tepasto Tepaston vesiosuuskunta Vakituinen asukasmäärä n. 120 Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n. 75 Vuodepaikkojen lkm. n. 200 Tepaston kylä sijaitsee Ounasjoen varressa noin 50 km Kittilästä pohjoiseen. Alueella toimii Tepaston vesiosuuskunta, jonka vesijohtoverkosto kattaa asutuksen. Vedenjakelu kylässä hoidetaan yhden (1) kuilukaivon kautta kahdella (2) pumpulla. Kaivosta saatava talousvesi on hyvälaatuista ja puhdistustarvetta ei ole. Lisäksi tulvaveden pääsy kaivoon on estetty. Pohjavesialueen antoisuus on erittäin hyvä ja sen riittoisuus on suuri. Jätevedenpuhdistus alueella hoidetaan kiinteistökohtaisesti yleensä kolmiosaisella sakokaivojärjestelmällä. Vesiosuuskuntaan on liittynyt viime vuosina uusia liittyjiä ja täten verkostoa on laajennettu. Suunnitelmissa on myös vesijohdon Ounasjoen alitus toisella puolella asuville mökkiläisille. Vesiosuuskunnalla ei ole liitoshalukkuutta muiden osuuskuntien kanssa eikä myöskään tarvetta vesiosuuskuntien yhteiselle huolto-organisaatiolle.

17 15 (17) 2.14 Ylläsjärvi Ahvenkangas - Lainio Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy Vakituinen asukasmäärä - Kiinteistöjen lkm. vesihuoltolaitoksen piirissä n Vuodepaikkojen lkm. n Ylläsjärven, Ahvenkankaan ja Lainion vesihuoltoa hoitaa Ylläksen yhdyskuntatekninen huolto Oy. Talousvedenhankinta kylissä hoidetaan kahden (2) vedenottamon kautta yhteensä neljällä (4) siiviläputkikaivolla. Ylläsjärvellä kaivoista saatava vesi on lievästi hapanta ja siksi vedessä on käytetty alkalointia ph:n nostoon. Muuta vedenkäsittelytarvetta ei ole. Vesilaitoksen viimeisin suurempi investointi on vuonna 2010 rakennettu ylävesisäiliö. Uudesta lisävedenottamosta on tehty selvitys. Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy laajentaa muiden investointien ohella verkostoa vuosittain. Jätevedenkeruu kylissä hoidetaan jätevesiviemäriverkostolla, josta jätevedet pumpataan edelleen siirtoviemäriä pitkin Rautuvaaraan Ylläksen keskusjätevedenpuhdistamoon. Rautuvaaran jätevedenpuhdistuslaitos on kemiallinen saostuslaitos. Jätevedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä, sillä se on pystynyt käsittelemään myös tulva-ajan ylimääräisen hydraulisen kuormituksen. Tarkoituksena on myöhemmin kerätä myös Kolarin kk:n jätevedet samaan puhdistamoon. Jätevedentarkkailua tehdään kuukausittain ja tulokset ovat osoittaneet puhdistamon pysyvän käyttökuormituksen ja vesistökuormituksen lupaehdoissa. Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:llä ei ole liitoshalukkuutta muiden Vesiyhtiöiden/osuuskuntien kanssa eikä myöskään tarvetta yhteiselle huoltoorganisaatiolle pitkien välimatkojen vuoksi.

18 16 (17) 3 YHTEENVETO Kittilän kunnan alueen neljällä (4) vesihuoltolaitoksella, Levin Vesihuolto Oy:llä, Kittilän Vesihuolto-osuuskunnalla, Kyrön Vesihuolto Oy:llä ja Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:llä on toimiva vesi- ja jätevesihuoltoverkosto sekä talousvedenotto ja jätevedenpuhdistus. Vesiosuuskunnilla verkosto kattaa keskimäärin ainoastaan vesijohdon ja jätevesihuolto tapahtuu kiinteistökohtaisesti pääosin sakokaivoilla. Tosin keskitettyä jätevesiviemäriverkkoa on rakennettuna Alakylässä, Kallossa ja Kaukosessa, joissa on myös toimivat jätevedenpuhdistamot. Vedenottamoiden kaivoista saatava talousvesi on kaikilla vesihuoltolaitoksilla ja vesiosuuskunnilla pääosin hyvää. Pohjaveden alhaisen ph:n vuoksi ja talousveden laadun turvaamiseksi tarvittaessa käytetään kalkkikivialkalointia. Käytössä olevat pohjavesiesiintymät riittävät pääasiassa vesilaitosten ja vesiosuuskuntien käyttöön. Varavedenhankintaan suunnitelmia ei ole edes olemassa, paitsi Kaukosen vesihuoltoosuuskunnalla on suunnitelma varavedenottamosta ja siirtolinjasta ja vedenoton lupahakemus on vireillä aluehallintovirastossa. Suuremmilla vesihuoltolaitoksilla näyttää olevan jo tällä hetkellä yhteistyötä ja samalla sitä haluttaisiin myös parantaa ja tehostaa. Pienemmillä vesiosuuskunnilla mahdollinen verkostoliitos tai yhtenäinen vesiosuuskuntien huolto-organisaatio nähdään tarpeettomana. Vesiosuuskunnilla selvitykset ja parantamistarpeet nähdään yleisesti tarpeettomina niin kauan, kunnes jotain odottamatonta tapahtuu.

19 17 (17) 4 LÄHTEET Alatörmänen Juhani (2012) Tepaston vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Gulsten Aimo (2012) Helppi-Tuuliharju vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Hämäläinen Paavo (2012) Kinisjärven vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Korva Kari (2012) Könkään läntisen vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Laiho Petri (2012) Ylläksen yhdyskuntateknisen huolto Oy:n yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Nikula Pekka (2012) Lehmilehdon vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Poikela Jarmo (2012) Kallon vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Polojärvi Veikko (2012) Kyrön Vesihuolto Oy:n yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Seppälä Jouni (2012) Kaukosen vesiosuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Uusikartano Maija (2012) Lompolon vesihuoltoyhtymän yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Veki Roine (2012) Kittilän vesihuolto-osuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu puhelimessa klo Vuolli Jouko (2012) Kelontekemän vesihuolto-osuuskunnan yhteyshenkilö. Keskustelu klo