Vuosikertomus. Kassandra ry Monikulttuurinen taidekeskus

Transkriptio

1 Vuosikertomus Kassandra ry Monikulttuurinen taidekeskus

2 YLEISTÄ Monikulttuurinen taidekeskus Kassandra on yhdistys, joka taiteen ja kulttuurin keinoin jakaa tietoutta kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta tarkoituksenaan tuoda Suomen monikulttuurisuus näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Kassandra järjestää taidetyöpajoja lapsille, nuorille ja aikuisille, tuottaa teatteri- ja taide-esityksiä ja -tapahtumia sekä järjestää monikulttuurisuuskoulutusta. Kulttuurin ja taiteen avulla Kassandra monipuolistaa ja syventää suomalaista taidekenttää. Kassandra on toiminut monikulttuurisena kansalaisjärjestönä jo 13 vuoden ajan. Koko toimintansa ajan Kassandra on tehnyt läheistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä kolmannen sektorin muiden toimijoiden ja taidelaitosten kanssa. Kassandra seuraa jatkuvasti julkisen kentän toimijoiden kotouttamis- ja integraatiotyön kehitystä, tutkimusta ja tavoitteita pyrkimällä vastamaan tarpeeseen, joka jää viranomaisten ja eri palveluiden tarjoajien toiminta-alan ulkopuolelle. Kassandran toiminta vastaa suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin tarjoamalla viranomaistoimijoiden toimintaa tukevia toimintoja, joissa kulttuurinen elementti on vahvasti läsnä. Vuonna 2013 Kassandran toiminta jatkui kolmella pääalueella: Kassandrateatteri, monikulttuurisuuskoulutus ja ohjelmavälitys. Kassandrateatterin alla jatkoi toimintaansa jo kuudetta vuotta maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattu teatteriilmaisuhanke. Mikä elämä! -näytelmä nähtiin yhteisilloissa Aleksanterin teatterissa ballerina Minna Tervamäen Yksiö-tanssiteoksen kanssa. Lapsille suunnatun monikulttuurisuuskoulutuksen osalta jatkettiin yhteistyötä Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. EU:n kotouttamisrahaston tukema kielten- opettajien täydennyskouluttamiseen keskittynyt Kotisuomi-hanke saatettiin loppuun huhtikuussa. Vanhusten hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin viedyt Virkistävä värikehrä -hankkeen työpajat toivat kiittävää palautetta. Kassandran ohjelmavälitys koki toimintavuoden aikana kovia, sillä välitettyjen taideohjelmien määrä laski noin puoleen edellisvuodesta. Syynä on taloudellisten leikkausten vaikutus erityisesti kunnallisella tasolla. Merkittävintä oli kuitenkin vuoden aikana käynnistetty yhdistyksen identiteetin ja fokuksen uudistanut muutostyö, joka luo pohjaa alkuvuonna 2014 julkistettavalle uudelle toiminnan tarkoitukselle, nimelle ja visuaaliselle ilmeelle. Huhtikuun vuosikokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Marianne Möllerin, joka astui vuosia puheenjohtajana toimineen Doris Stockmannin paikalle. Taidekeskuksen operatiivisena johtajaparina jatkoivat Cátia Suomalainen Pedrosa ja Venla Martikainen. Vuoden 2013 aikana Kassandran toiminta tavoitti lähes henkilöä. Kassandran johtajat Cátia Suomalainen Pedrosa ja Venla Martikainen Loistava näkymä -festivaaleilla, kuvaaja: Rachel Roth. Tarkemmat luvut esitetään liitteessä 5.

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 1 IDENTITEETIN JA FOKUKSEN PÄIVITTÄMINEN... 3 Taustaa... 3 Johtopäätökset ja toimenpiteet... 4 KASSANDRATEATTERI... 5 Teatteri-ilmaisuhanke maahanmuuttajataustaisille nuorille... 5 Mikä elämä! -näytelmä La Voix des Femmes Naisten ääni -tanssiteos MONIKULTTUURISUUSKOULUTUS Työpajat yhteistyössä Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa lapsille ja nuorille Kassandrakuoro Työpajat vanhuksille: Virkistävä värikehrä -hanke Työpajat kieltenopettajille: Kotisuomi -hanke Avoimet työpajat Aleksanterin teatterissa OHJELMAVÄLITYS TIEDOTUS JA MARKKINOINTI ORGANISAATIO JA HALLINTO Henkilökunta Toimitilat Yhteistyökumppanit Hallitus Jäsenyydet Kassandran ystävät ry TALOUS KORT PÅ SVENSKA BRIEFLY IN ENGLISH LIITTEET 1. TYÖPAJAT LAPSILLE JA NUORILLE 2. VIRKISTÄVÄ VÄRIKEHRÄ -HANKKEEN TOIMINNOT VUONNA KOTISUOMI-HANKKEEN TOIMINNOT VUONNA OHJELMAVÄLITYS YHTEENVETO: KASSANDRAN JÄRJESTÄMIEN TAPAHTUMIEN OSALLISTUJAT JA KATSOJAT VUONNA KASSANDRAN TYÖPAJAOHJAAJAT, TAITEILIJAT JA LUENNOITSIJAT VUONNA KASSANDRAN YHTEISTYÖKUMPPANIT VUONNA 2013

4 IDENTITEETIN JA FOKUKSEN PÄIVITTÄMINEN Toimintavuoden aikana saatettiin aluille perusteellinen uudistamisprosessi koskien Kassandra ry:n sääntöjä, organisaatiorakennetta, toiminnan fokusta ja identiteettiä. Yhteistyö ilmetoimisto Hahmo Design Oy:n kanssa käynnistettiin suorittamalla mittavat sidosryhmähaastattelut ja päätymällä johtopäätöksiin, jotka luovat pohjan alkuvuoden 2014 päätöksiin yhdistyksen tarkoituksesta, toiminnan painopistealueista ja visuaalisesta ilmeestä. TAUSTAA Kassandran nimeen on vuosien aikana liitetty lukuisia etuliitteitä. Kassandra oli vuosien aikana toiminut alanimeltään mm. monikulttuurisena taideyhteisönä, monikulttuurisen taidetyön keskuksena, kansainvälisenä taidekeskuksena ja viimeisimpänä monikulttuurisena taidekeskuksena. Identiteetti on ollut epäselvä paitsi ulospäin, myös organisaation sisällä. myös sosiaalinen ulottuvuus ja kotouttamistyö ovat olleet vahvasti läsnä. Kassandra toimi esitysja työpajatoiminnan ohessa myös taiteilijapankkina, taiteilijoiden promootiotoimistona ja platformina taiteilijoiden väliselle yhteistyölle. Toiminta oli vuosien aikana ollut rikasta ja tarpeellista, mutta samalla on ollut vaikea selittää ulkopuoliselle mikä Kassandra oikeastaan on. Kassandran toiminta monikulttuurisena taidekeskuksena on ollut jakautuneena usealle toimintaalueelle. Yhtenä tekijänä on ollut taloudellisen tilanteen epävarmuus ja hankerahoituksien määräaikaisuus. Erinäisiä hankeavustuksia on vuosien aikana tavoiteltu monialaisesti kaikki mahdollisuudet hyödyntäen. Varsinaisen työpaja-, teatteri- ja ohjelmavälitystoiminnan ohessa työtä jatkettiin lukuisissa soveltavan taiteen hankkeissa, joissa Kassandra oli etenkin toimintansa alkuaikoina ollut pioneeri monellakin toimialallaan. Vallitseva toimintamalli oli kuitenkin pahasti aikaansa jäljessä eikä ole vastannut nyky-yhteiskunnan monikulttuurista normia. Vanhanaikaisuus näkyi myös yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälässä. Etenkin toimintansa alkuaikoina Kassandra oli monella tavalla pioneeri. Kassandran johtava ajatus Kuvaajat: Melis Ari-Gürhanli ja Päivi Yliräisänen. 3

5 käyttää taidetta ja kulttuuria kotouttamisen välineinä on edelleen sama, mutta toiminnan fokusointi pitää kehittää tilanteessa jossa monikulttuurisuus on normi. Päivitetyn lähtötilanteen arvioimiseksi sekä strategian luomiseksi haastateltiin Hahmo Design n toimesta Kassandran sidosryhmiin kuuluvia eri tahoja: julkishallinnon organisaatioita, virkamiehiä, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Näin varmistettiin kokonaisnäkemyksen objektiivisuus ja poissuljettiin oletusten mahdollisuus. Lisäksi operatiivinen johto suoritti laajan taidekeskuksen ohjaajille ja taiteilijoille nimettömänä tehdyn kyselytutkimuksen sekä koosti mielipiteitä taide-, kulttuuri-, ja erityisesti maahanmuuttajajärjestökentän edustajien kanssa vuoden aikana tekemiensä tapaamisten pohjalta. Suomessa suoritetun tutkimuksen lisäksi Kassandran johto vieraili syksyn aikana Norjassa (Oslo ja Drammen), Tanskassa (Kööpenhamina) ja Ruotsissa (Malmö). Matkojen aikana johto tutustui Kassandran kanssa yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja jakaviin yhteisöihin ja julkishallinnon instituutioihin. Pohjoismaiden samankaltainen yhteiskuntarakenne antoi hyvät edellytykset vertailulle ja näkökulmien muodostamiselle. Vaikutteita haettiin ei pelkästään identiteettityöhön, vaan myös syksyllä 2014 järjestettävän pohjoismaisen esittävän taiteen festivaalin ohjelmiston muodostamiseen. Matkat loivat lukuisia uusia pohjoismaisen ulottuvuuden mukanaan tuoneita katsontakantoja. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET Taustatyön perusteella oli selvää, että Kassandran erityisosaaminen oli kaikenikäiset ihmiset tavoittavassa kouluttamisessa ja työpajoissa. Toiminnan vanha ydinsanoma kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä, rasisminvastaisesta työstä ja taiteen hyödyntämisestä asenne- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen välineenä on edelleen ajankohtainen. Taustatyö pystyttiin kiteyttämään määritelmään: Kassandra on yhdistyspohjainen järjestö, jonka pyrkimyksenä on taiteen ja kulttuurin keinoin edistää interkulttuurisuutta. Suurimmat muutokset Kassandra ry:n organisatoriseen rakenteeseen tuo valmistelun alla oleva sääntöuudistus. Tarkoituspykälän muokkaamisen ohessa uudistus johtaa kahden vuosittaisen jäsenkokouksen malliin. Sääntömuutoksen käsittelee yhdistyksen vuosikokous huhtikuussa Varsinaisessa toiminnassa keskitytään interkulttuurisuutta eri tavoin käsittelevään taidetyöpajatoimintaan. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ja nuoret, opettajat ja vanhukset. Erityishuomiota kiinnitetään työpajojen ja koulutuksen tasoon. Tarkoituksena on kehittää Kassandran piirissä toimiville ohjaajille pakollinen koulutuskokonaisuus ammattitaidon ja työpajojen sisällöllisen laadun takaamiseksi. Vuosittaiseksi lippulaivatapahtumaksi nostetaan syksyllä 2014 pilotoitava Intercultural Encounters (työnimi) -festivaali, joka tarjoaa taiteellisesti korkeatasoisille, kiinnostaville ja rohkeille interkulttuurisuutta eri muodoin ilmentäville ryhmille foorumin esiintyä ja keskustella. Festivaali järjestetään joka toinen vuosi pohjoismaisena, joka toinen vuosi kotimaisena. Festivaalin keskipisteenä ovat nuoret, heidän osallistamisensa sekä asuinalueiden ja muiden kaupunkitilojen yhteisöllisyys. Ulkopuolisissa soveltavan taiteen hankkeissa Kassandra ei enää toimi päätoteuttajana, mutta voi tarvittaessa olla asiantuntijaroolissa tai yhteistyötahona. Identiteettityön ohessa työtä tehtiin termistön yhdenmukaistamiseksi. Yhteistyö mm. Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa käynnistettiin. Sana interkulttuurisuus on vakiintunut muihin pohjoismaisiin kieliin, mutta suomessa se ei ole käytössä. Interkulttuurisuus terminä pitää sisällään Kassandran toiminnan toivotun tuloksen. Termistä monikulttuurisuus poiketen interkulttuurisuus kertoo jatkuvasta kulttuurien välisestä tasa-arvoisesta vuorovaikutuksesta. Monikulttuurisuudessa kulttuurit elävät rinnakkain, mutteivät vuorovaikutuksessa. Termistön analysoimiseksi kuultiin mm. erikoistutkija Pasi Saukkosta Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta. Aikataulu toimenpiteiden toteuttamiseksi on maltillinen. Ensimmäisenä julkistetaan kevään 2014 aikana Kassandran nimen tarkistus sekä visuaalinen ilme. Samalla otetaan käyttöön uusi termistö. Laatukäsikirjan ja koulutuskokonaisuuden suunnitteleminen aloitetaan portaittain syksyllä

6 KASSANDRATEATTERI TEATTERI-ILMAISUHANKE MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE NUORILLE Kassandra on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella järjestänyt teatteri-ilmaisutyöpajoja pääkaupunkiseudun nuorille jo kuuden vuoden ajan. Hankkeen tarkoituksena on tarjota mahanmuuttajataustaisille nuorille esittävä taide mahdollisuutena vahvistaa esiintymistaitoja ja minäkuvaa, oppia ryhmässä toimimista ja yhteistyötaitoja sekä antaa itsevarmuutta. Turvallisessa ympäristössä osaavien ammattilaisten ohjauksessa toteutettavat työpajat opettavat nuorille myös sitoutumista. Pidempiaikaisten kokonaisuuksien aikana nuoret ovat paitsi voineet vahvistaa itseilmaisuaan ja tutkia identiteettiään erilaisten taideharjoitteiden avulla, voineet myös nähdä taiteen vaihtoehtona jatkokoulutusta ja esimerkiksi lukiovalintaa tehtäessä. Lukuvuoden päätteeksi nuorille järjestettävät Loistava näkymä -minifestivaalit ovatkin kertoneet positiivisista tuloksista, ja vuonna 2013 hakivat ensimmäiset Kassandran ryhmissä kasvaneet somalitaustaiset tytöt Kallion ilmaisutaidon lukioon opiskelemaan. Työpajat ovat osallistujille ilmaisia ja ne on suunnattu vuotiaille tytöille ja pojille. Työpajat järjestetään Kassandran yhteistyökumppaneiden tiloissa; asukastaloissa, kouluissa ja taidetaloissa. Työpajojen työjärjestys seuraa koulujen lukuvuotta (kevätlukukausi 1-5 /2013 ja syyslukukausi 9-12/2013). Ryhmien toiminta käynnistyy syksyllä ja jatkuu aina seuraavaan kevääseen saakka. Työpaja järjestetään kerran viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Kunkin ryhmän harjoitukset räätälöidään osallistujien tarpeita vastaaviksi Nuorten ryhmät esiintyivät toukokuussa Loistava näkymä -festivaaleilla Teatterimuseossa. Kuvissa Itä-Pasilan asukastalon ja Hakunilan koulun ryhmien tyttöjä, kuvaaja Rachel Roth. 5

7 Nuorten ryhmät esiintyivät toukokuussa Loistava näkymä -festivaaleilla Teatterimuseossa. Kuvassa taidetalo Toteemin ryhmän tyttöjä, kuvaaja Rachel Roth. osassa ryhmiä keskitytään ryhmäytymis- ja keskittymisharjoituksiin, toisissa työstetään improvisointitaitoja ja syvennytään näyttelijäntyöhön. Kaikissa ryhmissä valmistellaan harjoitteiden ohessa pienimuotoinen loppudemo, joka on joko valmis käsikirjoitus tai nuorten itse kirjoittama. Ryhmien ohjaajat ovat esittävän taiteen ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus erityisryhmien kanssa toimimisesta. Ryhmien ohjaajat ovat taustoiltaan monipuolisia, joten he pystyvät tutustuttamaan osallistujat erilaisiin teatterin, tanssin, klovnerian sekä urbaaniin katukulttuurin muotoihin. Tammikuussa 2013 jatkoivat työtään syksyllä 2012 perustetut ryhmät. Ryhmät kokoontuivat Hakunilan koulussa, Taidetalo Toteemissa, Mylläri asukastalossa sekä Itä-Pasilan asukastalossa. Kaikki ryhmät koostuivat ainoastaan tytöistä. Oman ohjaajansa toteuttaman toiminnan lisäksi nuoret vietiin vuoden aikana kahdesti seuraamaan ammattiteatterin esitystä. Kevään aikana ohjaajat veivät ryhmänsä katsomaan esityksiä mm. Metropolia-teatteriin ja Aleksanterin teatteriin. Kevätkauden lopuksi ryhmät valmistelivat neljää upeata esitystä, jotka kantaesitettiin Teatterimuseossa järjestetyillä Loistava näkymä -festivaaleilla. Illan aloitti taidetalo Toteemissa Maritza Bastidaksen johdolla kokoontuva ryhmä, jonka improvisaatioon perustunut esitys keskittyi muistoihin. Lahjakkaassa ryhmässä oli teatterin lisäksi myös laulun ja tanssin taitajia. Toisena esiintyivät Itä-Pasilan asukastalon tytöt, jotka Susanna Tiitisen käsikirjoittamassa ja Petra Haapion ohjaamassa Talvikki-esityksessään järjestivät missikisat. Kahta tyttöä lukuun ottamatta kaikki ryhmän tytöt olivat somalitaustaisia. Valitsemalla kauneuskäsityksiä käsittelevän näytelmän ryhmä kumosi samalla monia ennakkoluuloja mm. somalityttöjen kotikasvatuksesta.

8 Asukastalo Myllärin ryhmä kuvaamassa ohjaajansa Taina Kilpelän johdolla itse kirjoittamaansa lyhytelokuvaa Lukittu sydän, kuvaaja Päivi Yliräisänen. Lyhyen tauon jälkeen esiintyi Asukastalo Myllärin ryhmä. Ryhmän itse ohjaajansa Anni Pellikan kanssa kokoamassa Tuo onni -esityksessä etsittiin pieniä paloja onnesta. Esityksen teemoihin kuuluivat yksinäisyys, ystävien löytyminen ja kiusaaminen. Esityksen päätti laulu, johon ryhmä oli itse tehnyt sanat ja jonka Mika Kurvinen oli säveltänyt. Illan päätti Hakunilan koulun ryhmä, joka esitti Pipsa Lonkan käsikirjoittaman ja ryhmän ohjaajien Tanja Elorannan ja Elsa Ervastin ohjaaman Tuhkimo tuhkaa ja höyheniä -näytelmän. Esitys oli draamaa ja huumoria täynnä ja se oli erinoimaisen hyvä lopetus festivaaleille. Festivaaliyleisö muodostui nuorten ystävistä ja perheistä ja oli lähes satapäinen. Esiintyjiä oli kaikkiaan 28. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio piti tervetuliaispuheen ja illan juonsivat Kassandran johtajapari Cátia Suomalainen Pedrosa ja Venla Martikainen. Menestyksekkään festivaalin jälkeen ryhdyttiin tulevan vuoden tapahtumaa välittömästi suunnittelemaan. Teatterimuseo paikkana tarjosi paitsi täydelliset puitteet nuorille rakentaa oikea teatteriesitys näyttämöineen ja teknisine tarpeistoineen, myös areenan kilpailusta vapaalle esiintymiselle ja yhdessä ololle. Myös osalle perheenjäsenistä museon tiloissa vierailu oli uusi elämys. 7

9 Asukastalo Myllärin ryhmä editoimassa ohjaajansa Taina Kilpelän johdolla lyhytelokuvaansa Lukittu sydän, kuvaaja Päivi Yliräisänen. Syyskuussa 2013 käynnistettiin uusi ryhmä neljän jo olemassa oleva rinnalle. Ryhmä suunnattiin ainoastaan pojille ja sen oli määrä kokoontua Ressun peruskoulussa. Ohjaajana toimi David Kozma. Muista jo toimintansa aloittaneista ryhmistä kaksi oli tarkoitettu pelkästään tytöille ja kaksi muuta olivat sekaryhmiä, joihin ei valitettavasti tullut poikia mukaan. Mainittakoon, että yhdessä ryhmistä tapahtui selkeä sukupolven vaihto, kun edellisten vuosien osallistujien nuoremmat sisarukset korvasivat vanhemmat siskonsa. Mielenkiintoinen oli myös ryhmä, jonka osallistujista valtaosa oli vastikään Suomeen muuttaneita ja jotka olivat saaneet rohkeutta osallistua omalta luokkaopettajaltaan. Mukana oli myös huostaan otettuja lapsia, joten ryhmien kokoonpanot asettivat haasteensa ohjaajille. Syksyn aikana ryhmät vierailivat mm. Kansallisteatterissa ja MasQue -festivaalilla. Yhdessä ryhmistä vieraili klovneriaan erikoistunut vieraileva ohjaaja. Muut ryhmät halusivat keskittyä ryhmäyhtymiseen. Itä-Pasilan ryhmä valmisteli kevään lisäksi myös syksyn aikana pienen demon, jonka se esitti Studio Pasilassa marraskuussa Suuressa asukastapahtumassa. Tapahtuman järjesti Helsingin kaupunginteatterin Pääroolissa-hanke, johon Kassandra pyydettiin yhteistyökumppaniksi. Itä-Pasilan asukastalon ryhmän ohjaajana jatkoi Petra Haapio. Myllärissä ohjaajaksi vaihtui Taina Kilpelä Anni Pellikan muutettua ulkomaille. Ryhmässä osallistujien rekrytointi osoittautui hankalaksi, mutta ydinryhmän muotouduttua saatiin syksyn lopuksi ihailla ryhmän itse ohjaajansa kanssa käsikirjoittamaa, ohjaamaa, näyttelemää, kuvaamaa ja leikkaamaa lyhytelokuvaa Lukittu sydän. Hakunilan ryhmän ohjaajina jatkoivat Tanja Eloranta ja Elsa Ervasti, joka jättäytyi äitiyslomalle lokakuussa. Ryhmän tyttöjen haasteellinen elämäntilanne johti tilanteeseen, jossa yhteisessä keskustelussa päätettiin ryhmän toiminta toistaiseksi lopettaa. Lukukauden ongelmallisimmaksi osoittautui kuitenkin pojille suunnattu ryhmä. Osallistujien rekrytoimisessa takkuiltiin ja lopulta löytyivätkin taustalta sosiaaliset paineet. Teatterista kiinnostuneita poikia kiusattiin koulussa ja ryhmälle etsittiin syksyn ajan uutta kokoontumispaikkaa. Neuvotteluja käytiin mm. Helsingin Poikien

10 Syksyllä 2013 käynnistetyt ryhmät jatkavat toimintaansa keväällä Vuonna 2013 teatteriilmaisuhanke tavoitti kaikkiaan 77 nuorta. Kuvaaja: Päivi Yliräisänen. talon kanssa. Ryhmän toiminnan käynnistäminen päätettiin siir tää vuoden 2014 puolelle. Taidetalo Toteemissa harjoitteleva ryhmä sai syyskaudelle uuden ohjaajan, Irene Kajon, ryhmän pitkäaikaisen ohjaajan Maritza Bastidaksen siirryttyä uusiin haasteisiin. Tiiviin yhteishengen ja vahvan motivaation omaava ryhmä järjesti kauden päätteeksi vanhemmilleen avoimet harjoitukset. Oli ilahduttavaa nähdä vanhempien sitoutuneisuus lastensa harrastusta kohtaan. Tämä ei ole ollut lainkaan itsestäänselvyys nuorten työpajatoiminnan kohdalla. Vuosien varrella on koettu erityisen haastavaksi sitouttaa nuoria ryhmänsä toimintaan. Olisi tärkeää, että vanhemmat kannustavat nuoria tulemaan viikoittaiseen työpajaan ja ymmärtävät sen tärkeyden ja kertoo myös velvoitteista. Kassandrassa työskennellään jatkuvasti sen eteen, että varsinkin maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, joista monelle esittävän taiteen ja teatterin maailma on vieras, ymmärtäisivät teatteri-ilmaisukurssin mahdollisuutena auttaa nuor ta eteenpäin elämässä. Kaikille hankkeen piirissä toimineiden nuorten vanhemmille lähetettiin kirje kotiin, jossa kerrottiin hankkeen tavoitteista. Vanhemmille lähetettiin myös henkilökohtainen kutsu seuraamaan Loistava näkymä -festivaali. Kutsussa oli otettu huomioon eri kieliryhmät (erityisesti englanti ja somali) ja vanhempia tulikin Teatterimuseoon kiitettävä määrä. 9

11 Mikä elämä! -näytelmän näyttelijät Eija Ahvo, Ujuni Ahmed ja Fay Eskin Aleksanterin teatterin näyttämöllä, kuvaaja: Rachel Roth. MIKÄ ELÄMÄ! -NÄYTELMÄ Vuonna 2012 kantaesitetty Mikä elämä! -esitys jatkoi esityksiään kevätkaudella Pinja Hahtolan ohjaama ja käsikirjoittama näytelmä toi näyttämölle erojen lisäksi äitien, tyttärien ja isovanhempien kulttuurista riippumattoman samankaltaisuuden. Mikä elämä! kertoi Suomessa asuvien somalinaisten tarinoita, joiden kautta peilattiin niin muuttuvan Suomen kuin Somaliankin asenteita ja perinteitä. Rooleissa olivat edellisvuoden tapaan näyttelijät Ujuni Ahmed, Eija Ahvo ja Fay Eskin. Helmikuussa näytelmä nähtiin Vuotalon ja Stoan kulttuurikeskuksissa. Vuotalon esitys järjestettiin osana Senioritiistai-tapahtumien sarjaa. Molempien esitysten jälkeen työryhmä jäi keskustelemaan yhdessä yleisön kanssa. Stoassa keskustelua moderoi Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Maryam Abdulkarim, Vuotalossa ohjaaja Pinja Hahtola. Vuotalossa varttuneemman yleisön johdolla nostettiin vilkkaaseen keskusteluun uudenlaisia näkökulmia ja sukupolvikokemuksia. Huhtikuussa Mikä elämä! nähtiin Aleksanterin teatterissa yhteisillassa tähtitanssija Minna Tervamäen ja Kare Länsivuoren Yksiö-tanssiteoksen kanssa. Teokset muodostivat kokonaisuuden, joka kertoi kaksi kertomusta paitsi erilaisuudesta ja ennakkoluuloista myös elämästä nykypäivän kerrostalossa. Maaliskuussa ennen ensi-iltaa, rasisminvastaisena päivänä, Kassandra järjesti yhdessä Tervamäen ja Länsivuoren sekä Aleksanterin teatterin kanssa päänäyttämöllä avoimet harjoitukset ja teosesittelyn, johon kutsuttiin yhteistyökumppanien ja sidosryhmien lisäksi lähialueen koululaisia. Varsinaisia esityksiä järjestettiin Aleksanterin teatterissa neljä. Yhteisillan ensi-iltaan saapui kutsuttuna myös Presidentti Tarja Halonen puolisoineen. 10

12 Helsingin Sanomien Maria Säkö kirjoitti yhteisillan jälkeen huhtikuussa 2013 seuraavaa: Esitys on n is t uu muis t ut t a m aan, mi t en suo m a l ais n ai s et ovat ai v an yh t ä pi h al l a ai k uis t u v ien las t en s a maail m as t a kuin maa h an muut t a jaäi d it; yh t ä ha n a koi t a tar j oa m aan omia to t uuk s iaan, yh t ä so kei t a ty tär t en s ä va p au d en kai p uul l e. Vä l il l ä Kas s and ran teok s et ovat kär s i n eet van h an a i k ai s es t a ek s o tis m is t a. Nyt sii h en ei sor r u t a vaan jae t aan ko ke muk s ia. Media osoitti kiinnostusta muutoinkin yhteisiltaa kohtaan. Ennen ensi-iltaa ohjaaja Pinja Hahtola ja tanssija Minna Tervamäki vierailivat Ylen Puheen aamu -ohjelmassa ja useat lehdet kirjoittivat yhteistyöstä. Kaikesta huomiosta huolimatta, esitys ei menestynyt katsojaluvuissa eikä taloudellisesti. Ainoastaan 498 henkilöä löysi Aleksanterin teatterin esityksiin. Luku oli hämmentävän pieni, jos ver taa kahteen Vuotalon ja Stoan esitykseen, jotka tavoittivat 360 henkilöä. Haasteeksi koettiin kahden hyvin erilaisen teoksen ja kohderyhmän yhteensovittaminen, mikä tiedettiin riskiksi jo yhteistyöhön lähdettäessä. Kuvaajat: Johnny Korkman ja Rachel Roth. Toukokuun alussa Mikä elämä! -esitystä nähtiin viimeisen kerran yksityistilaisuudessa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Kutsuvieraita oli paikalla

13 LA VOIX DES FEMMES NAISTEN ÄÄNI TANSSITEOS Toimintavuonna Kassandra aloitti uuden produktion rakentamisen yhdessä burkinafasolais-suomalaisen Thilé Danse -kollektiivin kanssa. Syksyllä 2014 kantaesitettävä La Voix des Femmes Naisten ääni -tanssiteos peilaa koreografi Sibiry Konatén kokemuksia alkuperäisen ja nykyisen kotimaansa sukupuolirooleista. Näyttämöllä perinteinen länsiafrikkalainen tanssi saa lisämausteensa improvisaatiolähtöisestä nykytanssista. Työryhmään kuuluivat tanssijat Sibiry Konaté, Annina Tuhkunen, Jonna Rantamäki, Salla Oranen ja Lilli Rannikko sekä muusikot Issa Dembele, Karim Sory ja Adama Koné. Ryhmä harjoitteli syyskauden ajan viikoittain Helsingin Aikuisopiston tiloissa Vallilassa. Toimintavuoden aikana aloitettiin esityksen kokoaminen myös puvustuksen osalta. Ryhmän tanssijoiden vierailtua opintomatkalla Burkinassa hankittiin ja teetätettiin osa teoksen puvuista. Produktio on Kassandralle pilottihanke, jossa mallinnetaan ajatusta yhteistuotannoista. Kassandran esittävän taiteen esitystoimintaa halutaan jatkossa kehittää suuntaan, jossa taidekeskus voi tarjota taustaorganisaation ja tuen vapaille monikulttuurisista taiteen tekijöistä koostuville ryhmille. Tristana Ferreyra-Rantalaiho ohjaamassa musiikkityöpajaa osana Virkistävä värikehrä -hanketta, kuvaaja: Päivi Yliräisänen. 12

14 MONIKULTTUURISUUSKOULUTUS Kassandra jatkoi toimintavuoden aikana tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kulttuurikeskuksien kanssa järjestämällä monikulttuurisia taidetyöpajoja lapsille ja nuorille. Yhteistyö Vuotalon kanssa jatkui kevätkauden ajan, kun sisilialaistaustainen Luca Cannavó opetti nuorille sarjakuvapiirtämistä viikoittain kokoontuneessa työpajassa. Syksyllä 2013 työpajaa ei enää jatkettu Cannavón henkilökohtaisista syistä johtuen. Työpajaan osallistui kevään 2013 aikana 6 nuorta. TYÖPAJAT YHTEISTYÖSSÄ HELSINGIN KULTTUURIKESKUKSEN KANSSA LAPSILLE JA NUORILLE Kulttuurikeskus Caisan kanssa yhteistyö jatkui esikoululaisille suunnattujen kymppikurssien muodossa. Keväällä 2013 kymmenen helsinkiläistä esikouluryhmää vieraili viiden viikon ajan kerran viikossa (á 45 min) työpajassa, jota ohjasi Kassandran taiteilija. Esikoululaiset oppivat venäläisiin satuihin pohjaavia teatterileikkejä näyttelijä Viola Pekkasen johdolla, lauluja Intiasta laulaja Peali Juvan opettamana, kädentaitoja turkkilaisittain opettaja Mazhar Albekoglun johdolla, espanjan kieltä laulaen laulunopettajan Tristana Ferreyra-Rantalaihon kanssa sekä rakentamaan avaruusaluksia kierrätysmateriaaleista senegalilaisen Macoumba Ndiayen ohjeistamina. Kaikki kymppikurssit olivat kouluille ilmaisia ja ne järjestettiin Caisan tiloissa. Työpajoihin osallistui yhteensä 137 esikoululaista. Caisassa jatkettiin myös viikoittain espanjan kielen oppimista laulujen ja rytmien avulla. Laulunopettaja Tristana Ferreyra-Rantalaihon ohjaamassa työpajassa oli kevätkaudella osallistujia vaihtelevasti, mutta syyskaudella 11 lasta osallistui työpajan toimintaan säännöllisesti. Työpajassa lapset oppivat lauluja Latinalaisen Amerikan maista ja kauden lopussa he esiintyivät vanhemmilleen. Osa vanhemmista osallistui kotikielellään ohjattuihin työpajoihin niinkin aktiivisesti, että toimivat säestäjinä loppuesityksessä. Palautteen perusteella työpajaa pidettiin erityisen tärkeänä perheissä, joissa toinen kotikieli oli espanja. Työpaja tarjosi paitsi mahdollisuuden kielitaidon ylläpitämiseen hauskalla tavalla, myös tilan samantaustaisten lasten kohdata. Työpaja oli osallistujille ilmainen. Toimintavuoden aikana työpajaan osallistui 17 lasta. Lauluja ja rytmejä Latinalaisesta Amerikasta -työpaja Tristana Ferreyra-Rantalaihon johdolla, kuvaaja Päivi Yliräisänen. 13

15 Kuvaaja: Janne Pappila. KASSANDRAKUORO Kulttuurikeskus Caisan kanssa jatkettiin yhteistyötä myös Kassandrakuoron toiminnan ja harjoitustilan suhteen. Naisista koostuva Kassandrakuoro on ainutlaatuinen: kuoron suomalaistuneet jäsenet tuovat mukanaan laulunsa ja tarinansa ja antavat ne eteenpäin kuorolleen. Kuoro harjoitteli viikoittain kulttuurikeskuksen olohuoneessa kuorojohtajansa Veera Voiman johdolla. Kevätkaudella 2013 kuorossa lauloi aktiivisesti 36 naista, syyskaudella 23. Osallistuminen oli naisille maksutonta. Kuoron tiheään harjoitus- ja esiintymisrytmiin sitoutuminen aiheuttaa katoa osallistujamäärässä vuosittain. Vuosi oli Kassandrakuorolle mielenkiintoinen. Kevätkaudella kuoro aloitti äänitysprosessin ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisemiseksi vuonna Levylle äänitetään kaikkiaan 12 kappaletta, joiden sovitusten takana on kuorojohtaja Voima itse. Viimeinen äänityskerta järjestetään alkuvuonna Vuoden 2013 kaksi äänityskertaa pidettiin hienon akustiikan omaavassa Koskelan sairaalan kappelissa. Äänittäjänä toimi Viljami Lehto. Vuonna 2013 kuoro esiintyi ahkerasti suurimmaksi osin kuorolaisten itse organisoimissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kesällä kuorolaiset järjestivät omakustanteisen opintomatkan Turkkiin. Syyskaudella kuoro kutsuttiin esiintymään Loviisan laulujuhlille ja tuttuun tapaan Art Goes Kapakka -festivaalin kuorojen kierrokselle. Kassandrakuoro myös vieraili kahdessa helsinkiläisessä vanhusten palvelutalossa Virkistävä värikehrä -hankkeen tiimoilta. 14

16 LIITE 2 Virkistävä värikehrä -hankkeen toiminnot vuonna 2013 TYÖPAJAT VANHUKSILLE: VIRKISTÄVÄ VÄRIKEHRÄ -HANKE Malick Ndiaye ohjaamassa musiikki- ja tanssityöpajaa osana Virkistävä värikehrä -hanketta, kuvaaja: Päivi Yliräisänen. Syksyllä 2013 Kassanda vastaanotti Uudenmaan taidetoimikunnalta avustuksen kulttuurin hyvinvointia edistävään toimintaan ja taidetyöpajojen viemiseksi vanhusten hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin. Virkistävä värikehrä -hankkeen päätarkoituksena oli parantaa hoitolaitoksissa asuvien vanhusten ja muistisairaiden elämisen tasoa sekä tarjota virikkeitä taidetyön avulla. Väestönmuutoksen myötä kulttuurinen moninaisuus on yhä enemmän läsnä myös hoivakodeissa, sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Taidelähtöiset menetelmät ovat luonteva tapa saada uussuomalaiset sekä kantasuomalaiset toimimaan yhdessä ja jakamaan toinen toisensa kulttuurista tietoutta. Vuoden 2013 työpajat olivat jatkoa Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana järjestetyille työpajoille. Ilmoittautumisjärjestyksessä valituille seitsemälle hoitolaitokselle Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tarjottiin maksuttomat viiden viikon ajan kerran viikossa toteutetut taidetyöpajakokonaisuudet. Työpajojen teemoja olivat Teatterileikkejä romanialaisittain (ohjaajana David Kozma), Senegalilaisia tanssirytmejä (Malick Ndiaye), Länsiafrikkalaista djemberummutusta (Macoumba Ndiaye, Pape Sarr) ja Lauluja ja rytmejä La- Työpaja ja vetäjä olivat loistavat. Paras anti oli se ilo ja riemu, mitä tanssi toi vanhuksille. Jopa melko syvästi dementoituneet vanhukset heräsivät eloon ja nauttivat silminnähden musiikista, rytmistä ja vetäjästä. Vetäjä oli myös energinen ja positiivinen. Parasta oli se, että hän huomioi jokaisen vanhuksen tasapuolisesti ja yritti saada heidät mukaan, ja SAIKIN. Saimme itsekin katsoa vierestä ja ihmetellä, millainen yhteys ja kosketus tällä vanhuksiimme oli. Asukkaat ovat saaneet kokea eri kulttuuriin kuuluvaa musisointia ja tuottaa sitä itsekin. Ohjaajalla oli hyvä ote asukkaisiin, otti reippaasti kontaktia ja sai hiljaisemmatkin asukkaat keskustelemaan. Hän kohtasi asukkaat rohkeasti tasaveroisina toimijoina eikä avuttomina hoivan kohteina. 15

17 Virkistävä värikehrä -hanke tavoitti toimintavuoden 2013 aikana 210 vanhusta. David Kozma ohjaamassa draamatyöpajaa osana Virkistävä värikehrä -hanketta, kuvaaja: Päivi Yliräisänen. tinalaisesta Amerikasta (Tristana Ferreyra-Rantalaiho). Lisäksi monikulttuurinen Kassandrakuoro sekä Coro Latinoamericano tekivät vierailut kolmeen hoitolaitokseen pääkaupunkiseudulla. Vierailukäyntien aikana vanhukset pääsivät vieraampien ulkomaisten rytmien lisäksi laulamaan perinteisiä tuttuja suomalaisia kansanlauluja. Työpajoista kerätty palaute oli ylistävää. Hoivakotien henkilökunta hämmästeli työpajojen positiivista vaikutusta asukkaisiin ja heidän vireystasoonsa. Taidemenetelmien avulla passiivisiin vanhuksiin onnistuttiin saamaan yhteys ja aggressiivisia vanhuksia rauhoittumaan. Monet hoitohenkilökunnasta totesivat hyödyntävänsä oppimiaan uusia menetelmiä myös jatkossa omassa työssään. 16

18 Kotisuomi-hankkeen loppuseminaarin osallistujat pääsivät itsekin kokeilemaan hankkeen menetelmiä, kuvaaja: Janne Pappila. LIITE 3 Kotisuomi-hankkeen toiminnot vuonna 2013 TYÖPAJAT OPETTAJILLE: KOTISUOMI-HANKE Edellisvuonna käynnistetty EU:n kotouttamisrahaston tukema Kotisuomi-hanke päätettiin alkuvuoden 2013 aikana. Hankkeen toiminnassa keskeistä oli kehittää maahanmuuttajille suunnatun suomen kielen opetuksen tueksi luovia oppimismenetelmiä. Hankkeen toimintaajan välisenä aikana Joensuussa, Haminassa ja Lahdessa järjestetyissä kahden päivän pituisissa koulutuksissa hyödynnettiin Kassandran edellisessä kotouttamishankkeessa Koivu ja Tähti toimiviksi todettuja toiminnallisia menetelmiä. Kotisuomi-hankkeen koulutukset suunnattiin erityisesti S2 (suomi toisena kielenä) -opettajille ja aikuisten maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ohjaajille ja neuvonantajille. Kotisuomea edeltäneen luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanaisille taide- ja kielityöpajoja tarjonneen Koivu ja Tähti -hankkeen lopputuloksena todettiin taiteellisen lähestymistavan puuttuvan täysin etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella maahanmuuttajille tarjotusta kielenopetuksesta. Idea valtakunnallisena toteutettavaan hankkeeseen sai alkunsa. Kaikkiaan Kotisuomi-koulutuspäivät keräsivät vuosina osallistujaa. Koulutuksessa aikana Kassandran ammattitaiteilijat havainnollistivat kuinka soveltaa kehollisia ilmaisu- ja taideharjoituksia kielenopetukseen siten että se täyttää tavallisen luokkaympäristössä 17

19 tapahtuvan koulutuksen vaatimukset. Koulutuksissa opittiin välineitä mm. kehon herättelyyn kehonhallinta- ja ääniharjoitusten avulla ja ryhmäytymiseen luottamusharjoitusten avulla. Samalla tutustuttiin improvisaatio- ja draamaharjoituksiin sekä teatterileikkeihin, joiden avulla sanaston laajentaminen, kielioppi ja uuden kielen käyttäminen arkisissa tilanteissa onnistui luontevasti. Koulutuksissa keskityttiin erityisesti teatteri- ja tanssitaiteen tarjoamiin keinoihin. Koulutuspäivien yhteenvetona ja antina koottiin Kassandran kotisivuille yhteensä 50 taideharjoitusta sovellettaviksi erilaisiin tilanteisiin ja kohderyhmiin. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin huhtikuussa 2013 Pasilan Rauhanasemalla. Seminaarissa esiteltiin hankkeen toimintaa ja tuloksia. Seminaari keräsi 35 osallistujaa. Kotisuomi-hankkeen koulutustilaisuus Lahdessa, kuvaaja: Melis Arı-Gürhanlı. AVOIMET TYÖPAJAT JA KURSSIT ALEKSANTERIN TEATTERISSA Lukuisten yhteydenottojen ja kerätyn palautteen perusteella Kassandrassa päätettiin kokeilla avoimia viikoittain toistuvia aikuisille ja lapsi/ vanhempi -pareille suunnattuja työpajakokonaisuuksia. Tarkoituksena oli järjestää kaksi tanssikurssia, joissa keskityttäisiin traditionaaliseen japanilaiseen tanssiin tanssija Aki Suzukin johdolla sekä senegalilaiseen tanssiin tanssija Karoliina Ndiayen opettamana. Lapsi/vanhempi -pareille suunniteltiin rummutuskurssi (ohjaajana Macoumba Ndiaye) ja capoeirakurssi (ohjaajana Bom Cabelo). Kurssien mainonta aloitettiin hyvissä ajoin verkkosivujen, uutiskirjeen, lentolehtisten, kohdistettujen tiedotteiden ja Kassandran kevätesitteen kautta, mutta työpajat eivät keränneet riittävää osallistujamäärää, jotta ne olisi ollut mahdollista toteuttaa ja jotta tulot kattaneet kulut. 18

20 LIITE 4 Ohjelmavälitys 2013 OHJELMAVÄLITYS Toimintavuoden aikana taidekeskuksen välittämien taideohjelmien (työpajat ja esiintymiset) määrä laski noin puoleen edellisvuodesta. Syytä on muun muassa oppilaitoksilta kerätyn palautteen perusteella voitu perustella taloudellisten leikkauksien vaikutuksilla erityisesti kunnallisella tasolla. Kassandran on säilyttänyt myymiensä ohjelmien hinnan entisellään, ts. hyvin maltillisella tasolla, mutta silti kustannukset ovat olleet liikaa koulujen pieneville määrärahoille. Tilauksia saatiin vuoden aikana kolmisenkymmentä, joka jäi vain vähän saatujen tarjouspyyntöjen määrästä. Toimintavuoden aikana ohjelmia välitettiin erityisesti päiväkoteihin. Mainittakoon, että Helsingin Kannelmäessä sijaitseva päiväkoti Pelimanni tilasi Kassandralta usealle ryhmälleen ko. ryhmän tarpeisiin räätälöityjä sadunkerrontatyöpajoja. Myös kiitetty yhteistyö Vantaan kaupunginkirjaston kanssa jatkui. Lisäksi toimintavuoden aikana neuvoteltiin ja osittain myös suunniteltiin vuoden 2014 aikana toteutettava suuri täydennyskoulutuskokonaisuus, joka tuloiltaan on yhtä suuri kuin koko vuoden 2013 ohjelmavälityksen toiminnan tulot. Yhteistyö on siis Kassandralle merkittävä. Kotisuomi-hankkeen loppuseminaari Pasilan Rauhanasemalla huhtikuussa, kuvaaja: Janne Pappila. Toimintavuoden aikana aikana taidekeskuksen identiteetin uudistamistyössä on ohjelmavälityksen ohjelmien uudenlainen tuotteistaminen ja markkinointi otettu huomioon. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä tulevan vuoden ohjelmavälityksen toiminnassa. 19

21 Kassandran syysterveiset lähtivät kortin muodossa, kuvaaja: Mia Kivinen. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kassandra tiedotti toiminnastaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia tavoitteistaan riippuen. Tiedotusvälineet reagoivat tiedottamiseen positiivisesti erityisesti Mikä elämä! -teoksen ja Minna Tervamäen kanssa tehdyn yhteistyön osalta. Yhteisön sisäinen tiedotus järjestettiin sähköpostitse kassandralaiset -postituslistan kautta ja toimiston henkilökunnan kesken kokoonnuttiin toimistokokoukseen kahden viikon välein. Aiemmista vuosista poiketen Kassandran uutiskirje lähetettiin sähköpostilistan kontaktille kerran kuukaudessa kahden sijaan. Uutiskirjettä ryhdyttiin julkaisemaan suomen kielen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi. Uutiskirje oli mahdollista lukea myös verkkosivujen ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter) kautta. Taidekeskuksen vuodenvaihteessa uudistettuja verkkosivuja ylläpidettiin toimistolta käsin ja ne olivat luettavissa kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti). Toimintavuoden aikana Kassandra esiintyi tiedotusvälineissä seuraavissa yhteyksissä. Mikä elämä! - ja Yksiö -teosten yhteisillasta kirjoitettiin muun muassa Cult24-lehdessä (4/2013 Kaksi tarinaa kerrostalossa), ET-lehdessä (5/2013 Arjen ironiaa), Helsingin Sanomissa (20.4. Kerrostalollinen kasvukipuja) ja Vuosaari-lehdessä (30.1. Kulttuurien yhteentörmäyksiä). Demokraatti-lehti kiinnitti huomiota Kassandran nuorten teatteri-ilmaisuhankkeen toimintaan ( Uussuomalaisuus haastaa vanhat perinteet). Varhaiskasvatuksesta monikulttuuristen taidetyöpajojen kautta haastateltiin Kassandran talous- ja hallintojohtajaa Venla Martikaista Pikkuväki-lehteen (4/2013 Kansainvälinen taidekeskus Kassandra madaltaa kulttuurien välistä kuilua). Kotisuomi-hankkeen koordi- 20

22 Malick Ndiaye ohjaamassa musiikki- ja tanssityöpajaa osana Virkistävä värikehrä -hanketta, kuvaaja: Päivi Yliräisänen. naattorin Melis Arı-Gürhanlın laatimat artikkelit hankkeesta julkaistiin Sutina-lehdessä (1/2013 Kassandran Kotisuomi-hanke) ja Tempuslehdessä (3/2013 Taide mukaan kielenopetukseen). Kevätkauden toiminnasta tiedotettiin tuttuun tapaan kausiesitteen muodossa. Syksyllä sidosryhmille lähetettiin postikortti, jolla kokeiltiin erilaista lähestymistapaa huomion herättämiseksi Mikä elämä! - ja Yksiö -teosten yhteisillan markkinoimiseksi painatettiin lentolehtisiä (A6) ja julisteita (A3), joita jaettiin aktiivisesti ympäri pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomista ostettiin mainostilaa niin ikään liittyen yhteisiltaan. Yhteisillasta painatettiin myös vihkomuotoinen käsiohjelma. Vuoden alkajaisiksi tammikuun lopulla Kassandra osallistui ensimmäisen kerran valtakunnallisille opetusalan EDUCA-messuille, joka järjestetään vuosittain Helsingin Messukeskuksessa. Kassandran esittelypöytä oli osa Kepan koordinoimaa Kansalaisvaikuttamisen toria. Messuja varten painatettiin taidekeskusta markkinoiva roll-up. Messut todettiin erinomaiseksi paikaksi tiedottaa Kassandran järjestämästä monikulttuurisuuskoulutuksesta erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiville opettajille. Edellisvuosien tapaan Kassandra osallistui myös Kaisaniemessa järjestetyille Maailma kylässä -festivaaleille. 21

23 ORGANISAATIO JA HALLINTO LIITE 6 Kassandran työpajaohjaajat, taiteilijat ja luennoitsijat vuonna 2013 HENKILÖKUNTA Yhdistys pystyi toimintavuotena palkkaamaan edellisvuoden tavoin ainoastaan kaksi vakituista työntekijää. Operatiivisena johtajaparina jatkoi toiminnanjohtaja Cátia Suomalainen Pedrosa ja talous- ja hallintojohtaja Venla Martikainen. Edellisten lisäksi toimiston henkilökuntaan kuului kokopäiväinen, määräaikaiseen työsuhteeseen palkattu Kotisuomi-hankkeen projektikoordinaattori Melis Arı-Gürhanlı ( saakka). Yhdistyksen kirjanpitäjänä jatkoi Yritysvalmennus Irma Saarinen Oy. Toimintavuoden aikana Kassandran toimistolla harjoittelijoina työskentelivät Malena Backman (Arcada), Varpu Sipilä, Golan Ogadimma (Edupoli) ja Päivi Yli-Räisänen (työkokeilu) Harjoittelijoiden työssäoppimisjaksot vaihtelivat muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Lisäksi vapaaehtoisina työpanoksensa Kassandran tavoitteiden toteutumiseksi toivat Johanna Westman, Mimosa Lindström, Timo Martikainen ja Pedro Pereira. Harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten työpanos mahdollisti Kassandran toiminnan monilta osin. Kaikki Kassandran työpajaohjaajat, taiteilijat ja luennoitsijat toimivat tehtävä- ja produktiokohtaisesti. Kassandra pystyi tarjoamaan työmahdollisuuksia lukuisille eri alojen kanta- ja uussuomalaisille taiteilijoille (näyttelijöille, runoilijoille, ohjaajille, tanssijoille, muusikoille ja kuvataiteilijoille). Kaikkiaan Kassandran toimintaan vuoden 2013 aikana osallistui 57 taiteilijaa ja alansa asiantuntijaa 24 eri kulttuuritaustasta. Kassandran kaikkiaan yli 150 henkilöstä muodostuvassa taiteilijapankissa ovat edustettuna lähes kaikki maanosat. Lukuisat ovat työskennelleet Kassandrassa jo vuosia. Taiteilijapankin monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi järjestettiin rekrytointitilaisuus Aleksanterin teatterissa. Syyskuussa järjestetty Kassandrapäivä keräsi Käpylän työväentalolle suuren joukon uusia ja vanhoja kassandralaisia. Päivän pääasiallisena tarkoituksena oli keskustella taiteilijoiden toiveista ja odotuksista Kassandran toimintaa kohtaan. Tilaisuuden tuloksista ammennettiin lisätietoa suoraan taidekeskuksen identiteetin uudistamistyöhön. Päivän aikana kuultiin ja nähtiin myös uusien kassandralaisten esityksiä ja ilta päättyi yhteiseen juhlaan nepalilaisen ruoan ja elävän musiikin merkeissä. 22

24 Kotisuomi-hankkeen loppuseminaari Pasilan Rauhanasemalla huhtikuussa, kuvaaja: Janne Pappila. YHTEISTYÖKUMPPANIT Kassandran yhteistyökumppaneina mm. ilmaisia tiloja ja asiantuntijuuttaan tarjoten vuoden 2013 aikana toimineet tahot on esitetty liitteessä 7. TOIMITILAT Toimintavuonna Kassandran toimisto sijaitsi Aleksanterin teatterin (Bulevardi 23 27, ) neljännessä kerroksessa. Käytössä oli toimistotilan lisäksi keittiö ja kokoustila. Lisäksi Kassandralla oli mahdollisuus vuokrata teatterin harjoitussaleja erillistä korvausta vastaan. Toimintavuoden lopulla Kassandralle avautui mahdollisuus muuttaa avarampiin tiloihin Aleksanterin teatterin sisällä kerrokseen 2 ja puoli. Toimistotila remontoitiin ja kunnostettiin käyttökuntoon vuoden viimeisinä päivinä. Bulevardilla (osoitteessa Bulevardi 19) sijaitsivat edellisvuosien tapaan myös Kassandran varastotilat. 23

25 JÄSENYYDET Kassandra ry on kuulunut toimintavuoden aikana yhteisöjäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA, Naisjärjestöjen keskusliitto ry ja Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuusjärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry HALLITUS Yhdistyksen toiminnasta vastasi seitsenhenkinen hallitus. Hallitukseen kuuluivat yhdistyksen sääntömääräisen vuosikokouksen valitsemina dramaturgi Marianne Möller (puheenjohtaja), filosofian tohtori Elisabeth Helander (varapuheenjohtaja), teatteriopettaja Tanja Eloranta, kulttuurikoordinaattori Teresita Ruutu, tanssija Rumpa Saha, tanssi- ja kulttuuriopettaja Fatiman Usman ja markkinointipäällikkö Milla Valjus. Hallituksen sihteerinä toimi talous- ja hallintojohtaja Venla Martikainen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi (6) kertaa. Kokouksissa vierailivat alustajina erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta ja Hahmo Design Oy:n asiakkuusjohtaja Heikki Rajasalo ja projektipäällikkö Pekka Piippo. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTML tilintarkastajat Seppo Rautula sekä Teija Moisala ja varatilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy:n edustaja. KASSANDRA YSTÄVÄT RY Kassandran Ystävät ry tuki toimintavuotensa 2013 aikana sääntöjensä mukaisesti aatteellisesti Kassandra ry:n toimintaa. Aleksanterin teatterissa kokoontunut vuosikokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Maria Björnberg-Enckellin. Puheenjohtajuuskausi oli Björnberg-Enckellin kolmas. Vuoden lopulla hallituksen muodostivat puheenjohtajan ohella seuraavat henkilöt: Elina Simonen (varapuheenjohtaja), Gerd-Peter Löcke, Maarit Aarni-Sirviö, Marjaana Sorakunnas, Anne Valsta ja Ann-Christin Åström. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä 24

26 (4) kertaa. Kokouksien esittelijöinä toimivat taidekeskus Kassandran toiminnanjohtaja Cátia Suomalainen Pedrosa ja talous- ja hallintojohtaja Venla Martikainen. Hallituksen sihteerinä toukokuuhun 2013 saakka toimi Helmi Turunen ja kesäkuusta 2013 lähtien Venla Martikainen. Kassandra ry:n hallituksen puheenjohtaja Marianne Möller osallistui hallituksen kokouksiin ja kutsuttuna. Pape Sarr ohjaamassa musiikkityöpajaa osana Virkistävä värikehrä -hanketta, kuvaaja: Päivi Yliräisänen. Yhdistyksen toimintavuoden työskentely keskittyi seuraamaan Kassandra ry:n työtä toimintansa fokusoimisessa ja löytämään omaa paikkaansa uudistetussa organisaatiossa. Hallituksen puheenjohtaja osallistui kutsuttuna Kassandra ry:n hallituksen kokouksiin ystäväyhdistyksen edustajana. Kassandran Ystävät ry:n hallitus päätyi vuoden viimeisessä kokouksessaan purkamaan yhdistyksen toiminnan nykymuodossaan. Hallitus istuu alkuvuonna 2014 Kassandra ry:n uudistustyön valmistuttua päättämään millaisissa rooleissa yhdistyksen piirissä toimineet voisivat olla hyödyksi myös jatkossa. 25

27 TALOUS Kassandra ry:n toiminta rahoitetaan Helsingin kaupungin ja valtion toiminta-avustuksilla, hankekohtaisilla projektiavustuksilla sekä oman toiminnan tuotolla. Yhdistys sai toimintavuotena yleisavustusta Helsingin kaupungilta euroa ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin lisäksi euron suuruinen avustus maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattuun teatteri-ilmaisuhankkeeseen. Uudenmaan taidetoimikunnalta vastaanotettiin kulttuurin hyvinvointia edistävään toimintaan ja taidetyöpajojen viemiseksi vanhusten hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin euroa. Lisäksi Helene ja Walter Grönqvistin säätiö tuki Kassandrakuoron toimintaa eurolla. EU:n kotouttamisrahaston eurolla tukema Kotisuomi-hanke jatkui edellisvuodesta päättyen huhtikuun lopussa. Toimintavuoden kokonaistuotot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat ,70 euroa (vuonna ,35 euroa), kokonaiskulut poistot mukaan lukien puolestaan ,22 euroa (vuonna ,76 euroa) palkka- ja palkkiokulujen muodostaessa suurimman menoerän ,66 euroa. Tilikauden tulos osoittaa 452,52 euron ylijäämää (vuonna ,52 euron ylijäämä). Yhdistyksen oman pääoman suuruus per on 5.624,13 euroa. Toimintakauden aikana yhdistyksen palveluksessa oli keskimäärin 2,5 toimihenkilöä. Palkkoja maksettiin kaikkiaan 60 henkilölle, toimihenkilöiden lisäksi työpajaohjaajille, esiintyjille ja muille osa-aikaisille työntekijöille. Näistä 67 % oli uussuomalaisia. Kuvaaja: Päivi Yliräisänen. 26

28 Kassandra interkulturellt konstcenter Sammanfattning av verksamheten år 2013 Kassandra har redan i 13 år arbetat för interkulturell växelverkan och dialog och sammanfört invandrade och finländska konstnärer och fört ut mångkulturella evenemang till skolor, daghem, institutioner etc. Konst och kultur är verktyg i Kassandras insatser för integration och interkulturell förståelse. Kassandra har sin bas i Helsingfors men verksamheten är riksomfattande. Kassandra samarbetar med myndigheter, kommuner, skolor och utbildningsinstitutioner och med kultur- och konstfältet. År 2013 hade konstcentrets verksamhet tre fokusområden: Kassandrateatern, internationlitetsfostran och programförmedling. Kassandrateaterns produktion Mikä elämä! (Vilket liv!) från 2012 spelades ett par gånger på Alexandersteatern i Helsingfors. Inom teaterverksamheten arrangerades sjätte året i rad teater- och dramaprojekt för ungdomar med invandrarbakgrund. Inom området internationalitetsfostran fortsatte samarbetet med Helsingfors stad och stadens kulturcentra och -hus och verksamheten riktades till barn och unga. Men också äldre medborgare fick ta del av Kassandras uppsökande verksamhet, projektet Virkistävä värikehrä riktades till servicecenters och vårdhem och rönte stor uppskattning. Med stöd från EU:s integrationsfond slutfördes en flerårig kompletteringskurs för språklärare. Programförmedlingen minskade under året, troligen pga den allmänna ekonomiska åtstramningen. Under verksamhetsåret nådde Kassandras verksamhet ca personer och Kassandra sysselsatte totalt 60 personer för längre och kortare projekt. Under verksamhetsåret inleddes diskussionerna om Kassandras centrala verksamhetsområden, fokus och identitet. Styrelsen och personal hörde experter inom kultur- och integrationspolitik och kom fram till att konst och kultur fortsatt är de centrala medlen i verksamheten för integration och kulturell växelverkan. Under kommande år riktas verksamheten främst till barn och unga. Kassandra är organiserad som en förening och styrelsen föreslog stadgeändringar som klargör föreningens ändamål och arbetssätt. Under verksamhetsåret fick Kassandra verksamhetsunderstöd från undervisnings- och kulturministeriet och Helsingfors stad, för projektverksamheten fick Kassandra medel från stat och kommun, från fonder och från den egna verksamheten, totalt ,70. Kassandra leds av verksamhetsledare Cátia Suomalainen Pedrosa och förvaltnings- och ekonomiansvariga Venla Martikainen. KASSANDRA Kassandra rf Bulevarden 23-27, FI Helsingfors 27

29 Kassandra Intercultural art centre Overview of activities in 2013 Kassandra has already for 13 years worked for intercultural interaction and dialogue by connecting immigrant artists and domestic artists, producing multicultural performances and arranging events and workshops in schools and institutions etc. Kassandra uses art and culture as its main tool for intercultural understanding and integration. Kassandra is organised as a NGO and has its base in, but the activities reach out to the whole country. Kassandra cooperates with authorities, municipalities, schools and educational institutions and with the field of art and culture. In 2013 Kassandra s activities were concentrated on three areas: The Kassandra Theatre, intercultural education and acting as an agency for artistic programmes. The Kassandra Theatre s production Mikä Elämä! (What a life!) from 2012 was performed a few times in 2013 in. The performance was a result of workshops for Somali women in and focused on the universal relations between mothers and daughters. The activities with theatre and drama projects for youngsters with immigrant background were continued. In the area of intercultural education the cooperation with the municipality of continued. s culture centres arranged workshops for children and young people, but also elder citizens were offered activities as Kassandra s artists visited service centres and institutions for seniors. With support from EU s Integration Fund a two year continuous learning project for language teachers was completed. Kassandra has acted as an agency for immigrant artists and performers and their programmes which can be ordered by organizations, enterprises or individuals. In 2013 this activity diminished, probably due to the recession. In 2013 Kassandra s activities reached about persons and some 60 persons were occupied in shorter or longer projects. During 2013 the board initiated discussions the development of the organisation, its identity, core activities and focus. The board and staff consulted experts in culture policy, integration policy and other societal aspects with relevance for Kassandra and the board concluded that during coming years the activities will primarily be aimed at children and young people. The focus will be intercultural education and dialogue. Kassandra s main tool is still art and culture. The board also prepared a few new wordings in the statutes with the goal to highlight the objectives of Kassandra. In 2013 Kassandra received support from the Ministry of Education and Culture and from municipality, for specific projects Kassandra received grants from state and municipalities and from several funds. Total for the year was ,70. Kassandra is directed by executive director Cátia Suomalainen Pedrosa together with financial and administrative director Venla Martikainen.