Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO Päivitetty hankesuunnitelma Saila-Maarit Laitinen, Katriina Lehtovaara

2 1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke KOHO Johdanto KOHO-hankkeen taustaa KOHO-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelman tekeminen Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusten vertailu KOHO -hankkeen organisointi Hankkeen henkilöstö...8 KOHO-hankkeen yhteinen henkilöstö: Hankkeen aikataulu Hyvien käytäntöjen juurruttaminen, hyödyntäminen ja levittäminen Hankkeen arviointi Yhteyshenkilöt Kustannusarvio

3 1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke KOHO 1.1. Johdanto Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Valtakunnallisen suunnitelman lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. KOHO - mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoito -hankkeessa on huomioituna ja integroituna Kaste-ja Mieli 2009 ohjelmien keskeiset tavoitteet ja konkreettiset ratkaisumallit kunnallisen mielenterveysja päihdetyön kehittämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien negatiivisten asenteiden vähentämiseen. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avopalveluja. Mielenterveyshäiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt ja alkoholisairaudet ja -kuolemat yleistyneet. Yhä useammilla asiakkailla on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma, joten yhteisen suunnitelman laatiminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto on ajankohtaista. Lohjan sairaanhoitoalue (HUS) psykiatrian yksikkö, Lost -yhteistoiminta-alue (Lohjan kaupunki, Siuntio, Inkoo, Karjalohja) ja perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti, Karkkila ja Nummi-Pusula) hakivat Kaste-rahoitusta Kirkkonummen kanssa yhdessä vuodelle 2009 hankenimellä AUTS. Tällöin ei rahoitusta alueelle myönnetty. Samat yhteistyötahot käynnistivät mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyön kehittämistä suunnittelevan neuvottelukunnan, ja hanketta on valmisteltu uudelleen osana Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdehanketta. Koska mielenterveys- ja päihdepalvelujen peruspalveluihin suuntautuva kehittämistyö nähdään alueella tärkeänä, kehittämistyö on jo vuonna 2009 käynnistetty kuntien omalla rahoituksella ja osa AUTS-suunnitelmaan sisällytetyistä viroista ja toimista toteutettu. Kuva 1. Organisoituminen osana Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdehanketta (nyk. Mielen avain) 3

4 1.2. KOHO-hankkeen taustaa Lohjan kaupunki muodosti Paras -lainsäädännön mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Siuntion, Karjalohjan ja Inkoon kuntien kanssa alkaen (LOST). Lisäksi Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin samaan aikaan. Yhteistoiminta-alueen väkiluku on noin asukasta. Näistä noin asukasta on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Lohjalla on noin äidinkieleltään ruotsinkielistä, ja Siuntiossa ja Inkoossa yhteensä noin Sammatin, Karjalohjan, Inkoon ja Siuntion sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyi Lohjan perusturvakeskuksen henkilöstöksi. Yhteistoiminta-aluetta johtaa Lohjan perusturvajohtaja Arja Yliluoma. Toimintaa ohjaa yhteislautakunta (sosiaali- ja terveyslautakunta), joka toimii Lohjan kaupungin organisaatiossa. Yhteistoiminta-alueen kunnilla on omat edustajansa lautakunnassa. Ruotsinkielisen toiminnan riittävyyden ja laadun valvonnasta vastaa lautakunnan alaisuudessa toimiva Svenska sektionen. Karkkilan kaupunki ja Nummi-Pusulan sekä Vihdin kunta muodostivat perusturvakuntayhtymä Karviaisen alkaen. Jäsenkunnat ovat siirtäneet Karviaiselle sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuun lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Jäsenkunnissa on yli asukasta. Kuntayhtymän toimintaa ohjaa kuntayhtymän hallitus, jossa on jäsenkuntien edustus. Kuntayhtymän johtajana toimii Riitta-Liisa Reiterä. Karviainen on järjestänyt palvelut elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelulinjoittain. Työikäisten palvelulinja tuottaa lisäksi yhteisiä palveluja, joissa on erityinen tarve panostaa toiminnan kehittämiseen. Tällaisia palveluja ovat päihde- ja mielenterveyspalvelut. 2. KOHO-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet 2.1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelman tekeminen Karviaisen ja LOST-alueen kunnat sekä erikoissairaanhoito ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi (mm. Hiita-hankkeet päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelujärjestelmän parantamiseksi.) Palvelujärjestelmä on kuitenkin sirpaleinen ja laitoshoitokeskeinen. Lisäksi Lohjan sairaanhoitoalueen ja sen kuntien erityinen haaste on ratkaista palvelujärjestelmän painotukset avohoidon ja laitoshoidon välillä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä molempien sisällä. Kunnissa on kehitetty avohuollon tukitoimia palkkaamalla psykiatriset sairaanhoitajat perusterveydenhuoltoon (Karkkila ja Vihti), kehittämällä tuettua asumispalvelua pitkäaikaissairaille (Karkkilan palvelukeskus), panostamalla kuntouttavaan työtoimintaan ja tukityöllistämiseen sekä päihdepalvelujen kehittämiseen (Sosiaalisen kuntoutumisen hanke, Karviaisen jäsenkunnat). Tavoitteena on kartoittaa Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrisen hoidon, Lost -yhteistoimintaalueen kuntien ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähtötilanne kokonaisuudessaan. Kartoituksen pohjalta luodaan koko alueen kattava mielenterveysja päihdepalveluiden suunnitelma. Hankkeessa kootaan tilastotiedot ja suoritteet sekä kuvataan Lostin ja Karviaisen alueiden palveluverkosto ikäryhmittäin. Kuvaus kattaa kaikki perusterveydenhuollon ja avohuollon kunnalliset, yksityiset sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut mukaan lukien työterveyshuolto. Prosessien nyky- 4

5 tilat ja tavoitetilat kuvataan. Puuttuvat palvelut kuvataan ja tehdään suunnitelma niiden rakentamiseen. Tarkastellaan hoitoketjujen saumakohtia ja toteutumisen sujuvuutta. Lasten ja nuorten kohdalla kuvataan palveluketjut lasten- ja äitiysneuvoloista (raskaudenaikainen seulonta, riskitekijät, päihteet, perhesuunnittelu) kouluterveydenhuoltoon, perheneuvoloista lastenja nuorisopsykiatriaan, nuorisotyön muodot, nuorten ehkäisevä päihdetyö sekä nuorisolääketiede. Päihdehuollon palvelut ja toimintaketjut kartoitetaan kokonaisuudessaan päihteettömyyden tuesta katkaisuhoitoon ja asumispalveluihin. Psykiatrian hoitoketjujen kuvauksessa kartoitetaan lähetekäytännöt perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, elektiivinen aikuispsykiatrinen polikliininen toiminta, kuntouttava toiminta kokonaisuudessaan sekä aikuispsykiatrian osastohoito eri muotoineen. Palveluverkon tarkastelussa ja suunnitelman laadinnassa painotetaan erityisesti seuraavia asioita: prosessien sujuvuus asiakkaan osallisuus kolmas sektori asumispalvelut kuntouttava päivätoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitelma valmistuu v loppuun mennessä. Suunnittelussa kuullaan sekä työskentelyn eri vaiheissa mukaan kutsutaan asiakkaat Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjalla kesällä 2008 tehdyn selvityksen mukaan Lohjan mielenterveyskuntoutujien palvelujärjestelmä on sirpaleinen ja liian laitoshoitokeskeinen (Kari Hakala: Yksinäisyydestä yhteisöksi tilkkutäkistä verkostoksi. Mielenterveyskuntoutujien palvelukartoitus Lohjalla 2008). Siuntiossa ja Inkoossa on kehitetty avohuollon tukitoimia palkkaamalla kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa perusterveydenhuoltoon kummassakin kunnassa. Syksystä 2009 alkaen Lohjalle on palkattu kaksi psykiatrian sairaanhoitajaa ja keväällä 2010 mielenterveyskuntoutujien sosiaalityöntekijä. Mieli 2009 ohjeistuksen mukaista mallintamista kehitetään parasta aikaa. LOST-alueen perusterveydenhuollossa jo toteutuu matala kynnys mielenterveyspalveluihin hakeutumisessa. Palvelut ovat avoinna alueen koko aikuisväestölle, ne ovat vapaaehtoisia eikä lähetettä edellytetä. Asiakkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä psykologiin tai psykiatriseen sairaanhoitajaan, keskustella tilanteestaan puhelimessa sekä varata vastaanottoajan tarvittaessa. Tapaamiset on rajattu pääsääntöisesti yhdestä viiteen käyntiin. Asiakkaan tilanteen vaatiessa lääkärin arviota asiakas varaa itse ajan hoitavalta lääkäriltään omalle terveysasemalleen. Käytetyillä lyhytterapeuttisilla ja akuuttien kriisien hoitoon soveltuvilla menetelmillä suuri osa asiakkaista saa hakemansa avun. Jatkohoitoa tarvitsevat ohjataan muiden mielenterveyspalvelujen piiriin. Haasteena on henkilöstöresurssien kasvattaminen vastaamaan paremmin laajaa väestöpohjaa. Lohjan terveyspalveluiden kehittämisen lähtökohtana on palveluiden keskittäminen riittävän suuriin ja toimintavarmoihin yksiköihin. Lasten ja nuorten palveluissa se liittyy uuden perhekeskuksen perustamiseen Lohjan keskustaan. Lähivuosina rakennettavaan perhekeskukseen on suunnitteilla perusneuvolapalveluiden lisäksi monipuolista ammatillista osaamista perheneuvolasta lastenneurologin, psykologien, terapeuttien ja ehkäisevän perhetyön palveluihin. Keskukseen tullaan mahdollisesti järjestämään myös erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrisia palveluita. Kaupungin keskeiselle 5

6 paikalle nousevassa monen palvelun keskuksessa tulee matala kynnys ja yhden oven toimintamalli toteutumaan hyvin. Tavoitteena on luoda kauttaaltaan kattava ja yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille. LOSTin ja Karviaisen alueen kuntien asukkailla tulee olla helppo, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus palveluihin pääsyssä. Keskeiset toimenpiteet: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille luodaan matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella toimiva hoitoon hakeutumisen käytäntö; mm. hoitomalli nuorille päihteiden käyttäjille. Luodaan ja kokeillaan uusia toimintamalleja: ryhmätoiminta, vertaistuki, lyhytterapiat, järjestöyhteistyö. Asiakkaat ja kolmannen sektorin toimijat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakaspalautejärjestelmiä kehitetään Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähetettyjen aikuispotilaiden määrä lähes kaksinkertaistui 2000-luvun alussa ja on pysynyt sillä tasolla. Ilmiö on sama myös muualla Suomessa. Lähetteiden ja potilaiden määrän kasvu on lisännyt psykiatrian toimintayksiköiden kuormitusta ja vaikeuttanut hoidon nopeaa aloittamista. Hoidon porrastus on myös kärsinyt tilanteesta. Hankkeessa edistetään lyhytterapeuttisten hoitojen käyttöönottoa perusterveydenhuollossa. Luodaan toimintamalli lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta ja ahdistushäiriöistä kärsivien asiakkaiden hoidossa terveysasemalla; hoitajia koulutetaan ja osaamista vahvistetaan lyhytterapeuttisten menetelmien käytössä sekä strukturoidaan työtavat määritellyn potilasjoukon kanssa. Potilasvirtojen ohjaukseen, diagnoosien varmennukseen ja konsultointiin järjestetään palvelukoordinaattorin sekä konsultoivan psykiatrin tuki ja ohjaus. Tavoitteena on potilaan pääsy hoitoon mahdollisimman varhain. Toimintamallin käyttöönotolla voidaan nopeuttaa hoitoprosesseja, varmistaa hoidon laatu sekä järkevöittää hoidon porrastusta käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Potilasvirtojen ohjauksella ja resurssien oikein kohdentamisella saadaan aikaan inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon lääkäreiden, psykologien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden osaamista siten että mielenterveys- ja päihdeongelmat havaitaan, otetaan puheeksi sekä ohjataan hoitoon tai hoidon tarpeen arviointiin mahdollisimman varhain. 2.4.Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä Riittävän psykososiaalisen avohoidon tuen tulee perustua aina asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävään hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon toimijoiden ja palveluntuottajien kesken. Asuntojen hankinnasta vastaavat kunnat sekä Asumispalvelusäätiö ASPA. 6

7 Tuettua työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa tuotetaan LOSTissa ja Karviaisessa omana toimintana ja ostetaan kolmannen sektorin toimijoilta. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestetään psykiatrian yksikön kuntoutuspolikliinisena sekä kolmannen sektorin toimintana. Hankkeen tavoite on kehittää avohoidon toimintaverkostoa siten, että mielenterveyskuntoutujat saavat koko alueella riittävän psyykkisen ja sosiaalisen tuen. Yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä olevien asiakkaiden tilanteet, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat kartoitetaan ja päivitetään. Omaehtoista asumista kehitetään ja lisätään sekä tarjotaan riittävä sosiaalinen tuki asumiseen. Myös kuntouttavaa asumista lisätään ja sisältöä kehitetään. Selvitetään tarjolla olevan päivätoiminnan vaihtoehdot ja niiden yhteensopivuus asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyössä käyttäjien ja kolmannen sektorin kanssa suunnitellaan uusia toimintamuotoja. Luodaan toimintamalli, jossa kaikki hoitoketjun osapuolet sitoutuvat hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja seurantaan ja jossa perus- ja erityispalvelut sekä erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhdessä. Lost yhteistoiminta-alueella kriisivalmiussuunnitelma on päivitetty. Karviaisen alueella kriisien kohtaamisen osaamista vahvistetaan laatimalla suunnitelma kriisitilanteita varten sekä järjestämällä kriisikoulutusta Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusten vertailu Hankkeessa laaditaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusten vertailuperusteet, joiden avulla resurssien oikea kohdentaminen helpottuu. Kuvataan ja vertaillaan LOSTin ja Karviaisen käyttämien ja itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteita sekä selvitetään kustannuksiin liittyviä päätöksentekomekanismeja. Selvitetään vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen mallit ja niiden kustannukset. Kilpailutetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut, yksityisten palvelutuottajien palveluiden sisällön, laadun ja kustannusten arvioimiseksi. Systematisoidaan palveluja tuottavien tahojen toiminnan valvonta ja luodaan välineitä laadun valvonnan tueksi. 3.KOHO -hankkeen organisointi KOHO-hanke on osa koko Etelä-Suomen kattavaa Mielen Avain hanketta, jota hallinnoi Vantaan kaupunki. Hankkeen erityinen vahvuus on laaja kunta- ja asukaspohja, ja osahankkeiden tulokset ovat käytettävissä soveltuvilta osin koko alueella. Hankkeen ohjauksesta vastaa yhteinen ohjausryhmä: LOST: perusturvajohtaja Arja Yliluoma (pj), erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen, avohoidon ylilääkäri Tanja Nummila, ylilääkäri Heikki Onnela, psykologi Kari Kaimola, Karviainen: työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen, johtava ylilääkäri Mikko Purhonen, HUS: ylilääkäri, Paloniemen sairaala, Hannu Saloheimo, Jarmo Laitinen 7

8 Hankkeessa perustetaan teemoittain erillisiä työryhmiä työstämään ja käynnistämään uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Lisäksi järjestetään Work shop-työpajoja. Kuva 2. Hankkeen organisointi 3.1. Hankkeen henkilöstö KOHO-hankkeen yhteinen henkilöstö: 1 hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara 1 palvelukoordinaattori (psykiatrinen sairaanhoitaja) Merja Koponen 1 konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo Hankekoordinaattorin tehtävänä on koordinoida ja ohjata hankkeen etenemistä, tiedotusta sekä yhteistyötä hankekumppaneiden (Lohja, Karviainen, HUS) kesken. Hankekoordinaattori huolehtii yhteistyöstä Mielen avaimeen sekä sidosryhmiin päin. Palvelukoordinaattorin ja konsultoivan psykiatrin työ liittyy keskeisesti tavoitteeseen Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen. He ovat hankealueelle jalkautuva työpari, joka tukee ja konsultoi LOSTin ja Karviaisen terveysasemien hoitajia ja lääkäreitä lyhytterapeuttisen työskentelytavan käyttöönotossa. LOSTin alueelle palkataan yksi sosiaalialan työntekijä. Karviaiseen palkataan päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. 4. Hankkeen aikataulu Hankekoordinaattori aloitti tehtävässään Samalla perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontuu noin joka toinen kuukausi. 8

9 Karviaisen kolme hanketyöntekijää aloittivat syksyn ja talven aikana (Nina Marttinen, Päivyt Makkonen, Elina Sintonen). Projektiryhmä perustettiin marraskuussa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kartoitus ja nykytilan kuvaus aloitettiin syksyllä Kartoituksen pohjalta laaditaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen suunnitelma. Kartoitus valmistuu kevään 2011 aikana ja koko suunnitelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Hankeosio näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistämisestä käynnistyy vuoden 2011 alussa. Asumispalvelujen kehittäminen alkoi vuonna 2010 ja jatkuu koko hankeajan. Matalan kynnyksen palvelujen luominen: hoitomalli nuorille päihteiden käyttäjille valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. 5.Hyvien käytäntöjen juurruttaminen, hyödyntäminen ja levittäminen Uusien hyvien käytäntöjen ja toimintamallien luomisessa tavoitteina ovat pysyvät muutokset palvelurakenteissa ja prosesseissa. Juurruttamisen lähtökohta on, että kehittämiskohteet ovat lähtöisin alueen todellisista käytännön tarpeista. Menetelmänä käytetään fasilitointia eli läpimurtotyöskentelyä työpajojen avulla. Se on prosessi, joka koostuu työpajoista ja niiden välillä tapahtuvasta kehittämistyöstä ja sitä tukevista konsultoinneista. Työpajoja johtavat kokeneet ja kentän monipuolisesti tuntevat työntekijät. Työryhmät on koottu monialaisesti, jotta tiedon levittäminen toteutuisi mahdollisimman laajasti työskentelyn kaikissa vaiheissa. Kokemuksia kehittämistyöstä sekä varsinaisia valmiita malleja on tarkoitus levittää Mielen avain hankkeen välityksellä Etelä-Suomen alueella ja myöhemmin valtakunnallisesti. Osahankkeiden yhteistyö ja vuorovaikutus sekä tiedon välittäminen hyvistä käytännöistä ja myönteisistä vaikutuksista on tärkeää. 6. Hankkeen arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat osa-alueet: Hyöty: Kuinka hyvin hankkeen vaikutukset vastaavat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeita? Kuinka hyvin muutokset jäävät pysyvinä palvelurakennemuutoksina ja prosesseina käytäntöön? Tehokkuus: Millaisia taloudellisia muutoksia ja tuloksia saadaan aikaan? Miten hyvin tulokset ja kerätyt tiedot palvelevat päätöksentekoa? Vaikuttavuus: Miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet sekä asiakas- että tuottajanäkökulmasta? Arvioinnin suunnittelu ja toteutus tehdään Mielen avaimen arviointisuunnitelman mukaisesti. 9

10 7. Yhteyshenkilöt Lost yhteistoiminta-alueen yhteyshenkilöt: Arja Yliluoma, perusturvajohtaja, puh. (019) , , Saila-Maarit Laitinen, erityispalvelupäällikkö, puh , Katriina Lehtovaara, hankekoordinaattori, puh , Perusturvakuntayhtymä Karviainen Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja, puh. (09) , 8. Kustannusarvio Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä , josta kunta-/kuntayhtymän oma rahoituksen osuus on yhteensä ja haettava valtionosuus yhteensä KOHOn hankekumppaneiden kesken kustannukset jakaantuvat väestömäärän perusteella seuraavasti: Lohja 43,92%, Karviainen 36,08% ja HUS 20%. 10