KOHO Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHO 2010 2012 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke"

Transkriptio

1 . KOHO Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke Loppuraportti Katriina Lehtovaara

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja organisointi Hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen yhteiset tavoitteet KOHO-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelman mukaan Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Kustannustehokkuuden vertailuperusteiden luominen Tulokset Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Yhteistyöverkoston luominen kolmannen sektorin kanssa Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Lyhytterapiamenetelmän käyttöönotto Potilastulokset Menetelmän käyttöönoton arviointia Osaamisen vahvistaminen Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Asumispalvelujärjestelmän kehittäminen ja uudelleen organisointi Karviaisessa Karkkilan palvelukeskuksen kehittäminen mielenterveysasiakkaita varten Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Kuntoutuskoti Männikkö Päihdeasiakkaan asumispolun luominen - Paloniemen Harjula Päivätoiminnan ideointi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailuperusteiden luominen Hankkeen arvioinnista Pohdintaa ja hankkeen jatko Lähteet Liite: Hankkeen looginen malli

3 1. Hankkeen tausta ja organisointi KOHO-hanke on Lohjan kaupungin, perusturvakuntayhtymä Karviaisen sekä HUS Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön yhteinen hanke mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon kehittämiseksi. Hankekuntia ovat Lohja, Siuntio, Karjalohja ja Inkoo (yhteistoiminta-alue LOST) sekä Vihti, Karkkila ja Nummi-Pusula (perusturvakuntayhtymä Karviainen). Tässä raportissa esitellään KOHO-hankkeen kehittämistyötä ajalla Nummi-Pusula Karkkila Vihti Karjalohja Lohja Siuntio Inkoo Kuva 1. KOHO-hankealue KOHO-hanke on osa Mielen avainta, Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanketta. Mielen avain perustuu Sosiaalija terveysministeriön kansalliseen Kaste kehittämisohjelmaan. Mielen avaimessa on 13 osahanketta, joiden hanketyö kattaa yhteensä 37 kuntaa ja n. 1,8 miljoonaa asukasta. KOHO-hankkeen synty ja alueelliset kehittämisideat ovat lähtöisin alueen kuntien pitkästä yhteistyöstä palveluiden kehittämisessä mm. Hiita-hankkeissa. Konkreettinen KOHO-hankkeen työskentely alkoi syksyllä 2010 rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran

4 Hanketta hallinnoi Lohjan kaupunki. Hankejohtajana toimi erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen. Hankkeen ohjausryhmän jäseniä olivat: perusturvajohtaja Arja Yliluoma (Lohja), pj. työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen (ptky Karviainen) ylilääkäri Jarmo Laitinen (HUS) erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen (Lohja) työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto (ptky Karviainen) ylilääkäri Tanja Nummila (Lohja) ylilääkäri Heikki Onnela (Lohja) ylilääkäri Mikko Purhonen (ptky Karviainen) ylilääkäri Hannu Saloheimo (HUS) Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 16 kertaa. Hankkeen työntekijät Hankkeessa työskenteli päätoimisesti seitsemän työntekijää. Hankekoordinaattori, palvelukoordinaattori sekä konsultoiva psykiatri olivat hankkeen yhteisiä työntekijöitä. Palvelukoordinaattorin ja konsultoivan psykiatrin työ keskittyi hankeosioon Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen. Hankkeen yhteiset työntekijät Hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara Palvelukoordinaattori Merja Koponen Konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo Ptky Karviaisen hanketyöntekijät: Hanketyöntekijä Elina Sintonen ( asti) Hanketyöntekijä Nina Marttinen Hanketyöntekijä Päivyt Makkonen Asumispalvelukoordinaattori Petra Konttinen Lohjan työntekijät: Hanketyöntekijä Marko Haimilahti (Lohjan päihdeklinikka, asumispalvelujen kehittäminen) Palveluneuvoja Miisa-Eerika Laitinen (Lohjan päihdeklinikka) Hankkeen kirjanpidosta huolehti Lohjan perusturvan erityispalvelujen palvelusihteeri Pirjo Emet. 4

5 2. Hankkeen tavoitteet 2.1 Mielen avain -hankkeen yhteiset tavoitteet Mielen avaimen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Mielen avaimen teemat ovat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, mukaisia. Osahankkeet on valmisteltu näiden teemojen pohjalta ja hankekunnat ovat niihin sitoutuneet. Nuo keskeisimmät kolme teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen 2.2 KOHO-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelman mukaan Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Kartoitetaan Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrisen hoidon sekä Lostyhteistoiminta-alueen ja ptky Karviaisen kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähtötilanne kokonaisuudessaan. Kootaan tilastotiedot ja suoritteet sekä kuvataan alueiden palveluverkosto ikäryhmittäin. Kuvaus kattaa kaikki perusterveydenhuollon ja avohuollon kunnalliset, yksityiset sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut mukaan lukien työterveyshuolto. Prosessien nykytilat ja tavoitetilat kuvataan. Puuttuvat palvelut kuvataan ja tehdään suunnitelma niiden rakentamiseen. Tarkastellaan hoitoketjujen saumakohtia ja toteutumisen sujuvuutta. Lasten ja nuorten kohdalla kuvataan palveluketjut lasten- ja äitiysneuvoloista (raskaudenaikainen seulonta, riskitekijät, päihteet, perhesuunnittelu) kouluterveydenhuoltoon, perheneuvoloista lasten- ja nuorisopsykiatriaan, nuorisotyön muodot, nuorten ehkäisevä päihdetyö sekä nuorisolääketiede. Päihdehuollon palvelut ja toimintaketjut kartoitetaan kokonaisuudessaan päihteettömyyden tuesta katkaisuhoitoon ja asumispalveluihin. Psykiatrian hoitoketjujen kuvauksessa kartoitetaan lähetekäytännöt perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, elektiivinen aikuispsykiatrinen polikliininen toiminta, kuntouttava toiminta kokonaisuudessaan sekä aikuispsykiatrian osastohoito eri muotoineen. Kartoituksen pohjalta luodaan koko alueen kattava mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitelma. 5

6 2.2.2 Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Tavoitteena on luoda kauttaaltaan kattava ja yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille. LOSTin ja Karviaisen alueen kuntien asukkailla tulee olla helppo, yhdenvertainen ja tasaarvoinen mahdollisuus palveluihin pääsyssä. Keskeiset toimenpiteet: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille luodaan matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella toimiva hoitoon hakeutumisen käytäntö; mm. hoitomalli nuorille päihteiden käyttäjille. Luodaan ja kokeillaan uusia toimintamalleja: ryhmätoiminta, vertaistuki, lyhytterapiat, järjestöyhteistyö. Asiakkaat ja kolmannen sektorin toimijat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakaspalautejärjestelmiä kehitetään Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Terveysasemien ja päihdeklinikoiden psykiatrisen hoitohenkilökunnan osaamista vahvistetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitsemisessa, hoidon tarpeen arvioimisessa, hoitoon ohjauksessa ja hoidossa. Strukturoitujen haastattelu- ja arviointimenetelmien käyttö helpottaa hoitoprosessien suunnittelua ja seurantaa psykiatrisessa työssä. Lievä- ja keskivaikea-asteisten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden varhaisella diagnostiikalla ja hoidolla pyritään estämään häiriöiden vaikeutuminen ja kroonistuminen. Hoitokokonaisuuksien tarjoaminen matalan kynnyksen periaatteella lähimmän terveysaseman toimesta ja ilman lähetettä mahdollistaa nopean hoidon aloituksen. Oikea-aikainen lievempien häiriöiden diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrää ja suuntaa erikoissairaanhoidon resursseja vaikeammin sairaiden hoitoon. Yhtenäiset hoitokäytännöt alueella tuovat tasaisempaa laatua hoitoprosesseihin. Häiriöiden varhaista havaitsemista, puheeksi ottoa, hoitoon ohjaamista ja hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon ohjaamista parannetaan vahvistamalla henkilöstön osaamista. KOHO-hanke järjestää sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille koulutusta mielenterveys- ja päihdeasioiden tunnistamiseen ja problematiikkaan liittyen. 6

7 2.2.4 Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Tavoite on kehittää avohoidon toimintaverkostoa siten, että mielenterveyskuntoutujat saavat koko alueella riittävän psyykkisen ja sosiaalisen tuen. Yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä olevien asiakkaiden tilanteet, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat kartoitetaan ja päivitetään. Omaehtoista asumista kehitetään ja lisätään sekä tarjotaan riittävä sosiaalinen tuki asumiseen. Myös kuntouttavaa asumista lisätään ja sisältöä kehitetään. Selvitetään tarjolla olevan päivätoiminnan vaihtoehdot ja niiden yhteensopivuus asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyössä käyttäjien ja kolmannen sektorin kanssa suunnitellaan uusia toimintamuotoja. Luodaan toimintamalli, jossa kaikki hoitoketjun osapuolet sitoutuvat hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja seurantaan ja jossa perus- ja erityispalvelut sekä erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhdessä Kustannustehokkuuden vertailuperusteiden luominen Laaditaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusten vertailuperusteet, joiden avulla resurssien oikea kohdentaminen helpottuu. Kuvataan ja vertaillaan LOSTin ja Karviaisen käyttämien ja itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteita sekä selvitetään kustannuksiin liittyviä päätöksentekomekanismeja. Selvitetään vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen mallit ja niiden kustannukset. Kilpailutetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut, yksityisten palvelutuottajien palveluiden sisällön, laadun ja kustannusten arvioimiseksi. Systematisoidaan palveluja tuottavien tahojen toiminnan valvonta ja luodaan välineitä laadun valvonnan tueksi. 3. Tulokset Hankkeen tavoitteet ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka kukin sisältävät useita kehittämiskohteita. Seuraavassa kuvassa on koottu tavoitteisiin liittyvät konkreettiset toimenpiteet ja kehittämistehtävät: 7

8 2. Matalan kynnyksen ja yhden oven toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin: Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Yhteistyöverkoston luominen 3. sektorin kanssa Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi 3. Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen: Lyhytterapeuttisen ja strukturoidun hoitomallin tuominen perusterveydenhuoltoon lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisessa, kohtaamisessa sekä hoitoon ohjaamisessa 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelman laatiminen KOHO-hanke: Lost-yhteistoiminta-alue Ptky Karviainen HUS Lsha psykiatria 5. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailu 4. Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveysja päihdepalveluiden välillä: Asumispalvelujärjestelmän kartoitus ja organisointi (Karviainen) Karkkilan palvelukeskuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutujia varten Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen - Kuntoutuskoti Männikkö Päihdeasiakkaan asumispolun luominen - Paloniemen Harjula Päivätoiminnan ideointi Kuva 2. KOHO-hankkeen tavoitteet ja kehittämiskohteet 8

9 3.1 Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan ja ptky Karviaisen kuntien yhteinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelma vuosille valmistui syksyllä Suunnitelma laadittiin tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Lohjan, ptky Karviaisen ja HUS Lsha:n psykiatrian tulosyksikön kanssa. Suunnitelman tavoitteet ja päälinjaukset ovat yhteisiä ja koko alueen kattavia. Tietyissä konkreettisissa toimissa ja toteutusaikatauluissa on paikallisia eroavaisuuksia. Suunnitelma pohjautuu kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (Mieli 2009), jossa keskeisimpiä asioita ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäiseminen, avo- ja peruspalvelujen painottaminen sekä palvelujen järjestäminen toimivana kokonaisuutena. Suunnitelmatyön taustalla on hankkeessa laadittu nykytilan kuvaus, jossa alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä niitä sivuavat hyvinvointi- ja terveyspalvelut on kuvattu asiakas- ja ikäryhmittäin. Kuvaukseen koottiin hoito- ja palveluketjut, resurssit sekä keskeisimmät suoritteet Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Tavoitteena oli päihdeklinikan palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti lisäämällä ja parantamalla asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta. Päihdeklinikalla aloitti palveluneuvoja, joka palvelee hoitoon hakeutuvia ja heidän läheisiään vastaanotossa sekä puhelimitse. Palveluneuvoja ohjaa ja neuvoo asiakkaita päihdeklinikan aulan vastaanotossa sekä puhelimitse. Puheluiden seulonta ja asiakkaiden ohjaaminen oikean palvelun piiriin vie runsaasti aikaa. Aiemmin tehtävä oli päihdeklinikan hoitotyöntekijöiden vastuulla, uudessa toimintamallissa palveluneuvoja huolehtii asiakkaan ensikontaktista ja ohjauksesta eteenpäin. Palveluneuvojan työhön sisältyy myös maksusitoumuspäätösten tekninen valmistelu; hoitotyötä tekevät työntekijät välittävät päätöksentekoon tarvittavan informaation asiakasneuvojalle, joka tekee päätöksen teknisen osuuden. Puhelinneuvonnan sekä maksusitoumusvalmistelun siirtäminen palveluneuvojalle on vapauttanut päihdeklinikan muiden työntekijöiden aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. 9

10 Päihdeklinikan vastaanoton saapuvien puheluiden määrää seurattiin viiden kuukauden ajan (tammi-toukokuu 2012): Palveluneuvoja vastaanotti keskimäärin 90 puhelua kuukaudessa. Noin kolmannes näistä oli pitkäkestoisia neuvontapuheluita. Lisäksi palveluneuvoja huolehtii muusta puhelinliikenteestä (n. 80 puhelua kuukaudessa), joka liittyy reseptien uusimiseen, ajanvarausten varmentamiseen yms. Maksusitoumuspäätöksiä palveluneuvoja valmisteli yhteensä 313 kpl välisenä aikana. (Näistä mielenterveysasiakkaiden päätöksiä oli 272 kpl ja päihdeasiakkaiden päätöksiä 41 kpl). Yhden maksusitoumuspäätöksen valmistelun keston ollessa 30 minuuttia, voidaan hoitohenkilökunnan aikaa arvioida säästyneen varsinaiseen asiakas- ja hoitotyöhön 156 tuntia uuden järjestelyn avulla. Uudesta toimintamallista on saatu selkeää hyötyä. Myös asiakkailta sekä päihdeklinikan työntekijöiltä saatu suullinen palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Tavoite on vakiinnuttaa palveluneuvojan tehtävä pysyväksi toiminnaksi Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Lohjan nuorten päihdevastaanoton Helpin osa-aikaisen sairaanhoitajan työaikaa lisättiin hankerahoituksella 10 h viikossa vastaanottotyön sisällön kehittämiseen, mini-intervention mallintamiseen sekä yhteistyömuotojen vahvistamiseen. Helpin kehittäminen eteni tavoitteiden mukaisesti; yhteistoiminnan malli on luotu ja kuvattu sekä yhteistyötä vahvistettu sen mukaisesti = HeNuLi-verkosto (Helppi, Nuorten neuvonta ja erityisnuorisotyö Linkki). Vastaanottotyön vaiheet ja mini-interventio on mallinnettu. Helpin sairaanhoitajan vakanssi muutettiin kokoaikaiseksi alkaen. Lisäksi nuorten päihdepalvelujen kehittämistä pohdittiin monialaisessa työryhmässä (päihde- ja mielenterveyspalvelut, erityisnuorisotyö, perusterveydenhuolto, nuorisopsykiatria (HUS) sekä oppilashuolto ja opiskelijaterveydenhuolto). Työryhmän ideoimana ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa kerättiin nuorten omia käsityksiä ja kehittämisehdotuksia Lohjan päihdepalveluista sähköisellä kyselyllä syksyllä Vastauksissa myönteistä oli nuorten hyvä tietoisuus sekä myönteinen asenne nykyisistä päihdepalveluista. Kyselyn tulokset luovutettiin Lohjan kaupungin Nuorten keskitetyt palvelut kehittämistyöryhmän käyttöön. Jatkossa tavoite on kehittää sähköisiä päihdepalveluita nuorille hyödyntäen yhteistyötä ja osaamista mm. kaupungin erityisnuorisotyön ja paikallisten oppilaitosten kanssa. Pitkän tähtäimen tavoite on erottaa nuorten päihdevastaanotto terveysneuvontapiste Helpistä omaksi toiminnakseen. 10

11 3.2.3 Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Karviaisessa ryhmä kokemusasiantuntijoita suunnitteli päivätoimintaa ja omaehtoisia aktiviteetteja Karkkilan työpaja Apajassa. Hanketyöntekijä tuki ja ohjasi ryhmää selkiyttämään tavoitteitaan ja toimintaansa. Aktiivisia jäseniä ryhmässä oli noin kahdeksan. Ryhmän toiminta vakiintui ja se jatkaa osana Karkkilan Mielekkäät ry:n yhdistyksen toimintaa. Karkkilan palvelukeskus tarjoaa yhdistykselle toimintatiloja ja yhteistyöstä ja kehittämisestä Karviaisen kanssa hankkeen päättymisen jälkeen on sovittu. Yksi mielenterveyskuntoutuja Karviaisen alueelta osallistui Mielen avain- hankkeen järjestämään 8 kk pituiseen kokemusasiantuntijakoulutukseen. Tarkoitus on hyödyntää kokemusasiantuntijuutta vertaisryhmätoiminnan järjestämisessä. Lohjalla järjestettiin hankeaikana kahdesti Mielenterveyskuntoutujien asiakasfoorumi yhteistyössä Lohjan Klubitalon kanssa. Keskusteluaiheina olivat mielenterveyspalveluiden järjestäminen ja laatu. Tavoite on, että asiakasfoorumi vakiintuisi pysyväksi, 1-2 kertaa vuodessa järjestettäväksi tapahtumaksi sekä yhteistyön ja tiedonvälittämisen kanavaksi palveluiden käyttäjien ja kaupungin välille Yhteistyöverkoston luominen kolmannen sektorin kanssa Karviaisessa vahvistettiin entisiä sekä luotiin uusia yhteistyösuhteita kolmannen sektorin kanssa. Hanketyöntekijät kartoittivat paikalliset toimijat ja järjestöt sekä yhteistyön mahdollisuudet. Vihdin seurakunnan, Vihdin kriisikeskuksen (Vihdin mielenterveyseura) sekä Omaiset Mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry:n kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Toimintaa ja ryhmiä käynnistettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille. Vastuu ryhmien toiminnasta siirtyi perustamisen jälkeen seurakunnalle ja mielenterveysseuralle. Karviaisen A-kilta perustettiin. Päihdeasiain yhteistyöryhmän toiminta käynnistettiin uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Yhteistyöryhmässä päihdealan eri tahojen ammattilaiset kokoontuvat ajoittain ajankohtaisten asioiden ja yhteistyön ääreen. Omaistoiminnan neuvottelukunta perustettiin Karviaisen alueelle. Neuvottelukunta on Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry:n paikallistoimintaa, jonka tavoitteena on yhteistoiminnan sekä mielenterveystiedon lisääminen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Karviaisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden osastonhoitaja. Mielenterveys- ja päihdeasioista tiedottaminen kuntalaisille oli keskeinen osa Karviaisen hanketyötä. Tiedotuksen painopisteinä olivat alueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjonta sekä ehkäisevä 11

12 päihdetyö. Karviaisen päihde- ja mielenterveyspalveluista laadittiin esitteet ja paikallislehdissä julkaistiin useita artikkeleita. Päihde- ja mielenterveysviikoilla marraskuussa 2011 eri ikäryhmille suunnatut tempaukset Karviaisen kunnissa saivat paljon näkyvyyttä ja myönteistä huomiota. Myös Nummelassa toukokuussa 2012 järjestetyistä KOHOmarkkinoista, joissa eri mielenterveys- ja päihdealan toimijat esittäytyivät, saatiin hyvää palautetta. Tapahtuma järjestetään mahdollisesti jatkossa vuosittain. Lohjalla päihdeasiain yhteistyöryhmän toiminta jatkui. Hankekoordinaattori ja Lohjan hanketyöntekijä osallistuivat ryhmän kokouksiin ja tiedottivat hanketyön etenemisestä. Hanketyöntekijät myös vierailivat eri tahoilla (yhdistykset, oppilaitokset, yhteistyöryhmät) kertomassa hankkeesta. Yhteistoimintaa Lohjalla vahvisti myös kolmannen sektorin toimijoiden kutsuminen mukaan päivätoiminnan kehittäminen -työskentelyyn Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi Karviaisessa kokeiltiin hankkeen aikana seuraavia ryhmätoimintoja: Ryhmä masentuneille tai uupuneille äideille (kevät 2011) Päihdekuntoutujien ryhmä, naiset (syksy 2011) Omaisen ABC koulutus: suljettu tietopainotteinen ryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille (syksy 2011) Stressinhallinta: mindfulness -ryhmä työterveyshuollon työntekijöille (kevät 2012) Omaisryhmä: avoin ryhmä mielenterveys-ja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille yhteistyössä Vihdin srk:n ja Vihdin kriisikeskuksen kanssa (kevät 2012, jatkuu) Ryhmätoiminnan järjestäminen alueella oli uutta ja se kerrytti hyödyllistä kokemusta. Ainakin seuraavat asiat tulee huomioida suunnittelussa: Miten toteuttaa ryhmät maantieteellisesti laajalla alueella ja pienellä määrällä tekijöitä? Miten sovittaa ryhmät muuhun asiakastyöhön? Miten taata ryhmien jatkuvuus henkilöstön poissaolojen tms. aikana? Yhteistyön tärkeys kolmannen sektorin kanssa on tärkeää sekä suunnittelussa (tarvekartoitus, tiedotus, asiakasyhteistyö) että juurruttamisessa. Hyvä esimerkki on omaisryhmien järjestämisvastuun siirtyminen yhteisen alun jälkeen seurakunnan ja Vihdin mielenterveysseuran vastuulle. Tiedottaminen tulee suunnitella tarkoin; huomattiin, että ryhmätoimintaan halukkaita ja siitä todennäköisesti hyötyviä asiakkaita olisi runsaasti mutta tieto ei tavoita heitä. Ryhmiä on jouduttu perumaan tai supistamaan osallistujien puutteessa. Tiedottamiseen ja toimintaan kannustamisen avainhenkilöitä ovat asiakkaita kohtaavat työntekijät, joten yhteistyö heidän kanssaan on keskeistä. Osallistujapuutteen muita syitä ovat voivat olla myös leimautumisen pelko, pitkät välimatkat ja hankalat ajankohdat kokoontumisille. Alueella ei ole perinnettä ryhmätoiminnoille, kulttuuria tämänkaltaisiin toimintamuotoihin ollaan vasta luomassa. 12

13 Lohjan päihdeklinikalla asiakkaiden ryhmätoiminnan suunnittelu saatettiin alkuun. Hanketyöntekijä Marko Haimilahden tekemästä kartoituksesta ja asiakkaiden kanssa käydyistä keskusteluista ilmeni, että moni asiakas tarvitsisi jonkinlaisia päihteettömyyttä tukevia aktiviteetteja vastaanottokäyntien lisäksi. Asiakkaan arki saattaa olla täysin vailla struktuuria ja harrastukseen lähteminen on vaikeaa yksin. Toiminnalliseen ryhmään osallistuminen tukisi päihteettömyttä ja auttaa viikkorytmin rakentamisessa. Syksyllä 2012 kerätään päihdeklinikan asiakkaiden mielipiteitä ja ehdotuksia toiminnasta. Asiakkaita kannustetaan suunnittelutyöhön mukaan. 3.3 Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Lyhytterapiamenetelmän käyttöönotto Hankeosion tavoitteena oli masennuksen varhainen diagnosointi ja oikea-aikainen hoito sekä yhden lyhytterapiamenetelmän vakiinnuttaminen perusterveydenhuollon työtavaksi lievän ja keskivaikean masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Oikea-aikainen lievempien häiriöiden diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrää. Siten erikoissairaanhoidon resursseja voidaan suunnata vaikeammin sairaiden hoitoon. Lisäksi yhtenäiset hoitokäytännöt alueella tuovat hoitoprosesseihin tasalaatuisuutta. Käytettäväksi lyhytterapiamuodoksi valittiin Interpersoonallinen terapia (IPT), josta on laaja kansainvälinen näyttö. Terapian tavoitteena on vähentää potilaan masennusoireita ja parantaa kommunikaatiotaitoja. Näihin päästään tunnistamalla potilaan interpersoonalliset ongelmaalueet, löytämällä toimivia kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutekniikoita sekä harjoittelemalla niiden käyttöä. (Kontunen, 2007). Hankeaikana hoitajat harjaantuivat IPT:n lisäksi käyttämään strukturoituja haastattelutekniikoita, joiden avulla masennuksen diagnosointi tehostuu. Hankeosio käynnistyi tammikuussa 2011 aloitusseminaarilla sekä tiedotus- ja koulutuskierroksella IPT-menetelmän käyttöönotosta lääkäreiden ja esimiesten keskuudessa. Kevätkaudella 2011 menetelmän käyttäjille (terveysasemien psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit ja päihdeklinikoiden työntekijät) järjestettiin koulutuskokonaisuus Perusterveydenhuollon psykiatria ja interventiot (36 h). Koulutuksen tuotti Psykiatrinen palvelukeskus Solvum Oy. IPT-menetelmän käyttö potilastyössä alkoi huhtikuussa 2011 ja hoitoprosessin pituudeksi määriteltiin kymmenen käyntikertaa. Samanaikaisesti potilastyön tueksi käynnistyivät projektikonsultaatiot ja case-työskentely pienryhmissä Solvum Oy:n järjestäminä. Konsultaatioita pidettiin noin kerran kuukaudessa. 13

14 Alkuvuonna 2012 järjestettiin uusi koulutus IPT:aan liittyen ja yhdeksän uutta hoitajaa otti menetelmän käyttöön potilastyössään sekä liittyi mukaan olemassa oleviin projektikonsultaatioryhmiin. Hankeosiossa työskenteli kaksi kokoaikaista työntekijää: palvelukoordinaattori, psykiatrinen sairaanhoitaja Merja Koponen ja konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo. Palvelukoordinaattori vastasi käytännön järjestelyistä, tilastonkeruusta ja menetelmän käyttöönoton seurannasta sekä toimi yhteyshenkilönä eri henkilöstöryhmien välillä. Konsultoiva psykiatri toimi hoitajien tukena hoitoprosesseissa, konsultoi terveyskeskuslääkäreitä sekä laati hoitoon liittyviä erikoislääkärin lausuntoja. Lisäksi konsultoiva psykiatri koulutti eri henkilöstöryhmiä mielenterveys- ja päihdeasioissa Potilastulokset Potilaita hoidettiin hankeaikana yhteensä 101. Tilastotietoja koottiin välisenä aikana 71 potilaasta. Tilastoiduista potilaista 53 oli naisia ja 18 miehiä. Valtaosa oli vuotiaita: Taulukko 1. IPT-potilaiden ikäjakauma <30 vuotta 14 <60 vuotta 49 >60 vuotta 8 Suurimmalla osalla potilaista diagnosoitiin pelkkä masennus tai masennus yhdessä jonkun muun diagnoosin kanssa. Neljännes potilaista jäi kokonaan vaille diagnoosia. Taulukko 2. Diagnoosit Masennus 36 Masennus + muu diagnoosi 13 Ahdistusdiagnoosi 5 Ei diagnoosia 18 14

15 Masennus Masennus + muu diagnoosi Ahdistus Ei diagnoosia 13 Kuva 3. Diagnoosit Hoitoon käytettiin keskimäärin kahdeksan tapaamiskertaa. Keskimääräinen hoitoon pääsyn aika oli 12 vuorokautta. Potilaista 18 keskeytti hoitonsa. Keskeytyksen syitä olivat muun muassa paikkakunnalta pois muutto, väärä diagnoosi tai ongelman vaikeusaste. 29 potilasta kävi hankkeen psykiatrin konsultaatiossa. Psykiatri tapasi potilaan tarvittaessa sekä teki hoitosuosituksen. Havaittiin, että riittävän hyvä diagnosointi ja alkukartoitus vähensivät keskeytyksiä. Terapiaprosessin alussa ja lopussa potilaat täyttivät BDI masennustestin (Beck Depression Inventory). Hoidon alkaessa keskimääräiset pisteet olivat 21 ja hoidon päättyessä 11 pistettä. Kolme potilasta lähetettiin erikoissairaanhoitoon terapiaprosessin aikana tai sen jälkeen. Suurin osa potilaista selviytyi terapian jälkeen harvakseltaan tapahtuvalla perusterveydenhuollon seurannalla tai täysin itsenäisesti. Hankkeen aikana sovittiin potilaiden mahdollisuudesta osallistua Lohjan Seudun mielenterveysseuran hyvinvointiryhmään terapiaprosessin jälkeen. Kerätyn palautteen mukaan (30 vastausta) potilaat olivat pääosin tyytyväisiä hoitoon pääsyyn ja saamaansa hoitoon Menetelmän käyttöönoton arviointia Terapeuttisen hoidon järjestäminen terveyskeskuksessa on hyvää matalan kynnyksen palvelua ja tulevaisuuden arkipäivää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos linjaus onkin, että lievät ja keskivaikeat masennus- ja ahdistushäiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa. 15

16 Interpersoonallinen terapia on hoitomuotona strukturoitu, mikä takaa hoidon tasalaatuisen toteutumisen hoitajasta ja toimipaikasta riippumatta. Struktuuri myös toimii apuna oikeanlaiseen terapeuttiseen ja tavoitteelliseen työtapaan harjaantumisessa ja vähentää hoitajien epävarmuuden tunnetta. Hankkeessa hoitajien tyytyväisyys Interpersoonallisen terapian käyttöön kasvoi menetelmään tottumisen ja käytön myötä. Hoitajan innostus hoitomuodosta välittyi potilaiden hoitoon sitoutumiseen. Hoitajille järjestetty tuki ja ohjaus menetelmän käytössä otettiin vastaan vaihtelevasti. Hankkeen konsultoivan psykiatrin ja palvelukoordinaattorin tukea ja apua käytettiin eri tavoin. Projektikonsultaatioihin, joissa työskentelytapaa ohjattiin, tuotiin käsiteltäväksi 41 terapiaprosessia. Uutta työtapaa juurrutettaessa ja menetelmän käyttöön sitoutettaessa on esimiesten tuki ja kannustus ensiarvoisen tärkeää. Lääkärikunnan tietoisuutta menetelmän hyödyistä ja käyttömahdollisuuksista tulisi pitää säännöllisesti yllä kouluttamalla. Haasteena on lääkäri- ja hoitajakuntien suuri vaihtuvuus ja menetelmäosaamisen katoaminen. Olisi hyvä, että sama lääkäri tekisi potilaan alku- ja lopputarkastuksen sekä ottaisi vastuun hoidosta. Potilaat kokivat lääkärin osuuden hoidossa ajoittain melko vähäiseksi. Hankkeen aikana konsultoivan psykiatrin saatavuus on ollut keskeistä potilastyön onnistumisen kannalta. 16

17 Kuva 4. Interpersoonallisen terapiapotilaan hoito 17

18 Osaamisen vahvistaminen Oikeanlaisen hoidon ja tuen tarjoamisen edellytyksenä mielenterveysja päihdeongelmista kärsiville kuntalaisille on häiriöiden varhainen havaitseminen ja tunnistaminen. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin hankkeen aikana monipuolisesti ja laajasti mielenterveys- ja päihdeasioiden koulutusta eri ikä- ja asiakasryhmiin liittyen. Hankkeen konsultoivan psykiatrin koulutukset: Hankkeen konsultoiva psykiatri järjesti alueen vanhusten laitos ja asumispalveluyksiköissä koulutuksellisia ryhmäkonsultaatioita, joissa potilaan psykiatrinen konsultaatio yhdistyi ryhmäohjaukseen ja koulutukseen. Ryhmäkonsultaatioita järjestettiin eri osastoilla ja kotihoidon tiimeissä 24 kertaa ja niihin osallistui yhteensä 215 hoitotyöntekijää. Työskentelytapa sai runsaasti hyvää palautetta. Mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hankkeen psykiatri järjesti casekoulutuksia, joihin työryhmät toivat haastavia potilastapauksia ja - tilanteita konsultointia varten. Työntekijät pitivät työtapaa antoisana. Tilaisuuksiin osallistui 21 eri henkilöä ja niitä järjestettiin 22 kertaa. Sosiaali- ja terveystoimen työyksiköille tarjottiin konsultoivan psykiatrin koulutusta pienryhmissä. Koulutusten sisällöt sovittiin ryhmäkohtaisesti esimiesten kanssa. Koulutusta järjestettiin yhteensä 87 henkilölle seuraavista aiheista: Masennuksen hoito terveyskeskuksessa 9 Yleispsykiatriaa päihde- ja sosiaalityöntekijöille 28 Raskaudenaikaiset mielialahäiriöt 36 Psykiatrinen lääkehoito 14 Hankkeen konsultoivan psykiatrin koulutuksiin osallistui yhteensä 323 työntekijää. Luentokoulutus: Sosiaali- ja teveystoimen henkilöstön osaamista mielenterveys- ja päihdehäiriöiden havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa vahvistettiin luentoja järjestämällä. Koulutukset suunniteltiin esimiesten avulla tehdyn koulutustarvekartoituksen perusteella ja ne toteutettiin pääosin ulkopuolisin asiantuntijavoimin. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi koulutuksia tarjottiin opetustoimelle ja varhaiskasvatuksen henkilöstöille. Joihinkin koulutuksiin oli myös yhteistyökumppaneiden mahdollisuus osallistua. 18

19 Seuraavassa hankkeen järjestämät koulutukset sekä osallistujamäärät: Päihdeongelman puheeksi ottaminen ja arviointi 48 Motivoiva ote perustyövälineenä 89 Ikääntyneet ja päihteet 138 Päihdeongelmainen perhe ja lapsi 112 Päihdeongelmainen perhe ja lapsi 34 (syventävä koulutus) Lapsen tunnekehitys 250 Nuorten masennus & nuoret ja päihteet 102 Vanhuspsykiatrian perusteet 180 Vanhuspsykiatria 160 Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus 11 Kriisin kohtaaminen 143 Yhteensä Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on konsultoivan psykiatrin koulutukset mukaan lukien osallistunut yhteensä 1590 henkilöä. Hankerahoituksella toteutettiin lisäksi ptky Karviaisessa kriisikoulutus 30 työntekijälle sekä Karkkilan palvelukeskuksen henkilöstön koulutus, joka liittyi palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen ja muutoksiin. Alueen sosiaali ja terveysalan työntekijöitä on osallistunut Mielen avainhankkeen seminaareihin ja koulutuksiin. Koulutuksista saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. 3.4 Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Asumispalvelujärjestelmän kehittäminen ja uudelleen organisointi Karviaisessa Työikäisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena olivat suunnitelmallisuuden vahvistaminen sekä haku- ja päätösprosessien selkeyttäminen. Järjestelmä oli hajanainen ja käytännöt asumispalveluihin hakeutumisessa sekä päätöksenteossa vaihtelivat perusturvakuntayhtymän sisällä. Asiakkaiden ohjautumisessa asumisyksiköihin oli epäjohdonmukaisuuksia ja palvelu- tai kuntoutussuunnitelmissa puutteita. Lisäksi asumisyksiköissä jo asuvien asiakkaiden asumispalvelu- ja maksupäätökset sekä tiedot kuntoutumisesta olivat osin puutteellisia tai vanhentuneita. 19

20 Tavoitteena oli keskittää työikäisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluasiat yhdelle työntekijälle - asumispalvelukoordinaattorille - sekä perustaa asumispalveluiden SAS (selvitä-arvioi-sijoita) ryhmä. SAS-ryhmän toiminnalla varmistetaan, että työikäiset kuntalaiset sijoittuvat yhtenäisen arvioinnin ja suunnittelun perusteella hoitonsa kannalta tarkoituksenmukaisille asumispalvelupaikoille. Uudelleenorganisointi aloitettiin asumispalveluyksiköiden sekä hankintakustannusten kartoituksella. Vuonna 2011 perustettiin SAS ryhmä yhteistyökäytäntöineen. Asumispalvelut kilpailutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin kanssa. Asumispalvelupaikan myöntämisen haku- ja päätöksentekokriteerit sekä -prosessit vahvistettiin. Asumispalvelukoordinaattori, hanketyöntekijä Petra Konttinen aloitti tehtävässään elokuussa Koordinaattorin toimenkuvaa rakennettiin työn edetessä. Siihen sisältyy asiakkaan asumis- ja kuntoutustarpeen kartoittaminen, SAS-ryhmän kokousten ja päätösten valmistelu, sopivan asumispalvelupaikan löytäminen, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen ja seuranta sekä yhteyshenkilönä toimiminen. Asumispalvelukoordinaattorin toiminnalla varmistetaan asiakkaan äänen kuuluminen prosessin eri vaiheissa sekä kuntoutuksen seurannan ja arvioinnin jatkuminen asumisen aikana. Tarkoitus on edistää asiakkaiden kuntoutumisen etenemistä erikoissairaanhoidosta ja tehostetusta asumispalvelusta kohti mahdollisimman itsenäistä asumista. Koordinaattorin toiminta yhdessä SAS-prosessin kanssa takaa, että asumispalvelupaikan haku- ja myöntämisprosessi on läpinäkyvä ja tasapuolinen. Kesäkuuhun 2012 mennessä asumispalvelukoordinaattorilla oli yli 70 asiakasta, joista 20 oli uusia asiakkaita. Sen lisäksi kartoitettiin ja tarkistettiin asumispalveluissa jo olevien asiakkaiden nykytilanteet ja palvelusuunnitelmat. Työn tuloksena moni asiakas siirtyi tarkoituksenmukaisempaan palvelumuotoon (ikäihmisten tai vammaisten palvelut) tai kevyemmän tuen asumiseen. Asumispalvelukoordinaattorin toiminta osoitti tarpeellisuutensa heti alusta alkaen ja tavoite on vakiinnuttaa se pysyväksi toiminnaksi. Haasteena toiminnan sisällön ja joustavuuden kehittämisessä on eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteensovittaminen ja käyttö. 20

KOHO- tiedote (lokakuu 2012)

KOHO- tiedote (lokakuu 2012) KOHO- tiedote (lokakuu 2012) KOHO-hanke on päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon kehittämishanke, jota hallinnoi Lohjan kaupunki (Perusturvakeskus, erityspalvelut). Hankekumppaneina

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2010-2012

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2010-2012 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2010-2012 Päivitetty hankesuunnitelma Saila-Maarit Laitinen, Katriina Lehtovaara 220211 1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2013-2015 KOHO II sopeutettu hankesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2013-2015 KOHO II sopeutettu hankesuunnitelma Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2013-2015 KOHO II sopeutettu hankesuunnitelma Tarkistettu versio 16.11.2012 SML Sopeutettu 12.4.13 / T. Auvinen Tarkistettu versio

Lisätiedot

KOHO-HANKE VÄLIRAPORTTI 1.1.2010 30.9.2011. Katriina Lehtovaara

KOHO-HANKE VÄLIRAPORTTI 1.1.2010 30.9.2011. Katriina Lehtovaara KOHO-HANKE VÄLIRAPORTTI 1.1.2010 30.9.2011 Katriina Lehtovaara Tiivistelmä KOHO-hanke kuuluu Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeeseen Mielen avaimeen, joka on Sosiaali- ja

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielen avain - Lohja

Mielen avain - Lohja Mielen avain - Lohja Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke KOHO 2010 2015 Loppuraportti Terhi Auvinen Katja Tiainen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 2. KOHO I - HANKE 2.9.2010-31.10.2012

Lisätiedot

2. KOHO I hanke 2.9.2010 31.10.2012

2. KOHO I hanke 2.9.2010 31.10.2012 Mielen avain - Lohja Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke KOHO 2010 2015 Loppuraportti Terhi Auvinen Katja Tiainen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 2. KOHO I - HANKE 2.9.2010-31.10.2012

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa Pumppu-hanke Laurean osahanke Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa Case Karviainen - tavoitteet Kuvata terveyden edistämisen palveluita

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot