KOHO Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHO 2010 2012 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke"

Transkriptio

1 . KOHO Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke Loppuraportti Katriina Lehtovaara

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja organisointi Hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen yhteiset tavoitteet KOHO-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelman mukaan Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Kustannustehokkuuden vertailuperusteiden luominen Tulokset Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Yhteistyöverkoston luominen kolmannen sektorin kanssa Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Lyhytterapiamenetelmän käyttöönotto Potilastulokset Menetelmän käyttöönoton arviointia Osaamisen vahvistaminen Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Asumispalvelujärjestelmän kehittäminen ja uudelleen organisointi Karviaisessa Karkkilan palvelukeskuksen kehittäminen mielenterveysasiakkaita varten Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Kuntoutuskoti Männikkö Päihdeasiakkaan asumispolun luominen - Paloniemen Harjula Päivätoiminnan ideointi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailuperusteiden luominen Hankkeen arvioinnista Pohdintaa ja hankkeen jatko Lähteet Liite: Hankkeen looginen malli

3 1. Hankkeen tausta ja organisointi KOHO-hanke on Lohjan kaupungin, perusturvakuntayhtymä Karviaisen sekä HUS Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön yhteinen hanke mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon kehittämiseksi. Hankekuntia ovat Lohja, Siuntio, Karjalohja ja Inkoo (yhteistoiminta-alue LOST) sekä Vihti, Karkkila ja Nummi-Pusula (perusturvakuntayhtymä Karviainen). Tässä raportissa esitellään KOHO-hankkeen kehittämistyötä ajalla Nummi-Pusula Karkkila Vihti Karjalohja Lohja Siuntio Inkoo Kuva 1. KOHO-hankealue KOHO-hanke on osa Mielen avainta, Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanketta. Mielen avain perustuu Sosiaalija terveysministeriön kansalliseen Kaste kehittämisohjelmaan. Mielen avaimessa on 13 osahanketta, joiden hanketyö kattaa yhteensä 37 kuntaa ja n. 1,8 miljoonaa asukasta. KOHO-hankkeen synty ja alueelliset kehittämisideat ovat lähtöisin alueen kuntien pitkästä yhteistyöstä palveluiden kehittämisessä mm. Hiita-hankkeissa. Konkreettinen KOHO-hankkeen työskentely alkoi syksyllä 2010 rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran

4 Hanketta hallinnoi Lohjan kaupunki. Hankejohtajana toimi erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen. Hankkeen ohjausryhmän jäseniä olivat: perusturvajohtaja Arja Yliluoma (Lohja), pj. työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen (ptky Karviainen) ylilääkäri Jarmo Laitinen (HUS) erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen (Lohja) työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto (ptky Karviainen) ylilääkäri Tanja Nummila (Lohja) ylilääkäri Heikki Onnela (Lohja) ylilääkäri Mikko Purhonen (ptky Karviainen) ylilääkäri Hannu Saloheimo (HUS) Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 16 kertaa. Hankkeen työntekijät Hankkeessa työskenteli päätoimisesti seitsemän työntekijää. Hankekoordinaattori, palvelukoordinaattori sekä konsultoiva psykiatri olivat hankkeen yhteisiä työntekijöitä. Palvelukoordinaattorin ja konsultoivan psykiatrin työ keskittyi hankeosioon Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen. Hankkeen yhteiset työntekijät Hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara Palvelukoordinaattori Merja Koponen Konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo Ptky Karviaisen hanketyöntekijät: Hanketyöntekijä Elina Sintonen ( asti) Hanketyöntekijä Nina Marttinen Hanketyöntekijä Päivyt Makkonen Asumispalvelukoordinaattori Petra Konttinen Lohjan työntekijät: Hanketyöntekijä Marko Haimilahti (Lohjan päihdeklinikka, asumispalvelujen kehittäminen) Palveluneuvoja Miisa-Eerika Laitinen (Lohjan päihdeklinikka) Hankkeen kirjanpidosta huolehti Lohjan perusturvan erityispalvelujen palvelusihteeri Pirjo Emet. 4

5 2. Hankkeen tavoitteet 2.1 Mielen avain -hankkeen yhteiset tavoitteet Mielen avaimen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Mielen avaimen teemat ovat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, mukaisia. Osahankkeet on valmisteltu näiden teemojen pohjalta ja hankekunnat ovat niihin sitoutuneet. Nuo keskeisimmät kolme teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen 2.2 KOHO-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelman mukaan Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Kartoitetaan Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrisen hoidon sekä Lostyhteistoiminta-alueen ja ptky Karviaisen kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähtötilanne kokonaisuudessaan. Kootaan tilastotiedot ja suoritteet sekä kuvataan alueiden palveluverkosto ikäryhmittäin. Kuvaus kattaa kaikki perusterveydenhuollon ja avohuollon kunnalliset, yksityiset sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut mukaan lukien työterveyshuolto. Prosessien nykytilat ja tavoitetilat kuvataan. Puuttuvat palvelut kuvataan ja tehdään suunnitelma niiden rakentamiseen. Tarkastellaan hoitoketjujen saumakohtia ja toteutumisen sujuvuutta. Lasten ja nuorten kohdalla kuvataan palveluketjut lasten- ja äitiysneuvoloista (raskaudenaikainen seulonta, riskitekijät, päihteet, perhesuunnittelu) kouluterveydenhuoltoon, perheneuvoloista lasten- ja nuorisopsykiatriaan, nuorisotyön muodot, nuorten ehkäisevä päihdetyö sekä nuorisolääketiede. Päihdehuollon palvelut ja toimintaketjut kartoitetaan kokonaisuudessaan päihteettömyyden tuesta katkaisuhoitoon ja asumispalveluihin. Psykiatrian hoitoketjujen kuvauksessa kartoitetaan lähetekäytännöt perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, elektiivinen aikuispsykiatrinen polikliininen toiminta, kuntouttava toiminta kokonaisuudessaan sekä aikuispsykiatrian osastohoito eri muotoineen. Kartoituksen pohjalta luodaan koko alueen kattava mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitelma. 5

6 2.2.2 Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Tavoitteena on luoda kauttaaltaan kattava ja yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille. LOSTin ja Karviaisen alueen kuntien asukkailla tulee olla helppo, yhdenvertainen ja tasaarvoinen mahdollisuus palveluihin pääsyssä. Keskeiset toimenpiteet: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille luodaan matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella toimiva hoitoon hakeutumisen käytäntö; mm. hoitomalli nuorille päihteiden käyttäjille. Luodaan ja kokeillaan uusia toimintamalleja: ryhmätoiminta, vertaistuki, lyhytterapiat, järjestöyhteistyö. Asiakkaat ja kolmannen sektorin toimijat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakaspalautejärjestelmiä kehitetään Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Terveysasemien ja päihdeklinikoiden psykiatrisen hoitohenkilökunnan osaamista vahvistetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitsemisessa, hoidon tarpeen arvioimisessa, hoitoon ohjauksessa ja hoidossa. Strukturoitujen haastattelu- ja arviointimenetelmien käyttö helpottaa hoitoprosessien suunnittelua ja seurantaa psykiatrisessa työssä. Lievä- ja keskivaikea-asteisten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden varhaisella diagnostiikalla ja hoidolla pyritään estämään häiriöiden vaikeutuminen ja kroonistuminen. Hoitokokonaisuuksien tarjoaminen matalan kynnyksen periaatteella lähimmän terveysaseman toimesta ja ilman lähetettä mahdollistaa nopean hoidon aloituksen. Oikea-aikainen lievempien häiriöiden diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrää ja suuntaa erikoissairaanhoidon resursseja vaikeammin sairaiden hoitoon. Yhtenäiset hoitokäytännöt alueella tuovat tasaisempaa laatua hoitoprosesseihin. Häiriöiden varhaista havaitsemista, puheeksi ottoa, hoitoon ohjaamista ja hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon ohjaamista parannetaan vahvistamalla henkilöstön osaamista. KOHO-hanke järjestää sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille koulutusta mielenterveys- ja päihdeasioiden tunnistamiseen ja problematiikkaan liittyen. 6

7 2.2.4 Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Tavoite on kehittää avohoidon toimintaverkostoa siten, että mielenterveyskuntoutujat saavat koko alueella riittävän psyykkisen ja sosiaalisen tuen. Yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä olevien asiakkaiden tilanteet, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat kartoitetaan ja päivitetään. Omaehtoista asumista kehitetään ja lisätään sekä tarjotaan riittävä sosiaalinen tuki asumiseen. Myös kuntouttavaa asumista lisätään ja sisältöä kehitetään. Selvitetään tarjolla olevan päivätoiminnan vaihtoehdot ja niiden yhteensopivuus asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyössä käyttäjien ja kolmannen sektorin kanssa suunnitellaan uusia toimintamuotoja. Luodaan toimintamalli, jossa kaikki hoitoketjun osapuolet sitoutuvat hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja seurantaan ja jossa perus- ja erityispalvelut sekä erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhdessä Kustannustehokkuuden vertailuperusteiden luominen Laaditaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusten vertailuperusteet, joiden avulla resurssien oikea kohdentaminen helpottuu. Kuvataan ja vertaillaan LOSTin ja Karviaisen käyttämien ja itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteita sekä selvitetään kustannuksiin liittyviä päätöksentekomekanismeja. Selvitetään vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen mallit ja niiden kustannukset. Kilpailutetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut, yksityisten palvelutuottajien palveluiden sisällön, laadun ja kustannusten arvioimiseksi. Systematisoidaan palveluja tuottavien tahojen toiminnan valvonta ja luodaan välineitä laadun valvonnan tueksi. 3. Tulokset Hankkeen tavoitteet ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka kukin sisältävät useita kehittämiskohteita. Seuraavassa kuvassa on koottu tavoitteisiin liittyvät konkreettiset toimenpiteet ja kehittämistehtävät: 7

8 2. Matalan kynnyksen ja yhden oven toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin: Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Yhteistyöverkoston luominen 3. sektorin kanssa Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi 3. Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen: Lyhytterapeuttisen ja strukturoidun hoitomallin tuominen perusterveydenhuoltoon lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisessa, kohtaamisessa sekä hoitoon ohjaamisessa 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelman laatiminen KOHO-hanke: Lost-yhteistoiminta-alue Ptky Karviainen HUS Lsha psykiatria 5. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailu 4. Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveysja päihdepalveluiden välillä: Asumispalvelujärjestelmän kartoitus ja organisointi (Karviainen) Karkkilan palvelukeskuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutujia varten Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen - Kuntoutuskoti Männikkö Päihdeasiakkaan asumispolun luominen - Paloniemen Harjula Päivätoiminnan ideointi Kuva 2. KOHO-hankkeen tavoitteet ja kehittämiskohteet 8

9 3.1 Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan ja ptky Karviaisen kuntien yhteinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaissuunnitelma vuosille valmistui syksyllä Suunnitelma laadittiin tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Lohjan, ptky Karviaisen ja HUS Lsha:n psykiatrian tulosyksikön kanssa. Suunnitelman tavoitteet ja päälinjaukset ovat yhteisiä ja koko alueen kattavia. Tietyissä konkreettisissa toimissa ja toteutusaikatauluissa on paikallisia eroavaisuuksia. Suunnitelma pohjautuu kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (Mieli 2009), jossa keskeisimpiä asioita ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäiseminen, avo- ja peruspalvelujen painottaminen sekä palvelujen järjestäminen toimivana kokonaisuutena. Suunnitelmatyön taustalla on hankkeessa laadittu nykytilan kuvaus, jossa alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä niitä sivuavat hyvinvointi- ja terveyspalvelut on kuvattu asiakas- ja ikäryhmittäin. Kuvaukseen koottiin hoito- ja palveluketjut, resurssit sekä keskeisimmät suoritteet Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Tavoitteena oli päihdeklinikan palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti lisäämällä ja parantamalla asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta. Päihdeklinikalla aloitti palveluneuvoja, joka palvelee hoitoon hakeutuvia ja heidän läheisiään vastaanotossa sekä puhelimitse. Palveluneuvoja ohjaa ja neuvoo asiakkaita päihdeklinikan aulan vastaanotossa sekä puhelimitse. Puheluiden seulonta ja asiakkaiden ohjaaminen oikean palvelun piiriin vie runsaasti aikaa. Aiemmin tehtävä oli päihdeklinikan hoitotyöntekijöiden vastuulla, uudessa toimintamallissa palveluneuvoja huolehtii asiakkaan ensikontaktista ja ohjauksesta eteenpäin. Palveluneuvojan työhön sisältyy myös maksusitoumuspäätösten tekninen valmistelu; hoitotyötä tekevät työntekijät välittävät päätöksentekoon tarvittavan informaation asiakasneuvojalle, joka tekee päätöksen teknisen osuuden. Puhelinneuvonnan sekä maksusitoumusvalmistelun siirtäminen palveluneuvojalle on vapauttanut päihdeklinikan muiden työntekijöiden aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. 9

10 Päihdeklinikan vastaanoton saapuvien puheluiden määrää seurattiin viiden kuukauden ajan (tammi-toukokuu 2012): Palveluneuvoja vastaanotti keskimäärin 90 puhelua kuukaudessa. Noin kolmannes näistä oli pitkäkestoisia neuvontapuheluita. Lisäksi palveluneuvoja huolehtii muusta puhelinliikenteestä (n. 80 puhelua kuukaudessa), joka liittyy reseptien uusimiseen, ajanvarausten varmentamiseen yms. Maksusitoumuspäätöksiä palveluneuvoja valmisteli yhteensä 313 kpl välisenä aikana. (Näistä mielenterveysasiakkaiden päätöksiä oli 272 kpl ja päihdeasiakkaiden päätöksiä 41 kpl). Yhden maksusitoumuspäätöksen valmistelun keston ollessa 30 minuuttia, voidaan hoitohenkilökunnan aikaa arvioida säästyneen varsinaiseen asiakas- ja hoitotyöhön 156 tuntia uuden järjestelyn avulla. Uudesta toimintamallista on saatu selkeää hyötyä. Myös asiakkailta sekä päihdeklinikan työntekijöiltä saatu suullinen palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Tavoite on vakiinnuttaa palveluneuvojan tehtävä pysyväksi toiminnaksi Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen Lohjan nuorten päihdevastaanoton Helpin osa-aikaisen sairaanhoitajan työaikaa lisättiin hankerahoituksella 10 h viikossa vastaanottotyön sisällön kehittämiseen, mini-intervention mallintamiseen sekä yhteistyömuotojen vahvistamiseen. Helpin kehittäminen eteni tavoitteiden mukaisesti; yhteistoiminnan malli on luotu ja kuvattu sekä yhteistyötä vahvistettu sen mukaisesti = HeNuLi-verkosto (Helppi, Nuorten neuvonta ja erityisnuorisotyö Linkki). Vastaanottotyön vaiheet ja mini-interventio on mallinnettu. Helpin sairaanhoitajan vakanssi muutettiin kokoaikaiseksi alkaen. Lisäksi nuorten päihdepalvelujen kehittämistä pohdittiin monialaisessa työryhmässä (päihde- ja mielenterveyspalvelut, erityisnuorisotyö, perusterveydenhuolto, nuorisopsykiatria (HUS) sekä oppilashuolto ja opiskelijaterveydenhuolto). Työryhmän ideoimana ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa kerättiin nuorten omia käsityksiä ja kehittämisehdotuksia Lohjan päihdepalveluista sähköisellä kyselyllä syksyllä Vastauksissa myönteistä oli nuorten hyvä tietoisuus sekä myönteinen asenne nykyisistä päihdepalveluista. Kyselyn tulokset luovutettiin Lohjan kaupungin Nuorten keskitetyt palvelut kehittämistyöryhmän käyttöön. Jatkossa tavoite on kehittää sähköisiä päihdepalveluita nuorille hyödyntäen yhteistyötä ja osaamista mm. kaupungin erityisnuorisotyön ja paikallisten oppilaitosten kanssa. Pitkän tähtäimen tavoite on erottaa nuorten päihdevastaanotto terveysneuvontapiste Helpistä omaksi toiminnakseen. 10

11 3.2.3 Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Karviaisessa ryhmä kokemusasiantuntijoita suunnitteli päivätoimintaa ja omaehtoisia aktiviteetteja Karkkilan työpaja Apajassa. Hanketyöntekijä tuki ja ohjasi ryhmää selkiyttämään tavoitteitaan ja toimintaansa. Aktiivisia jäseniä ryhmässä oli noin kahdeksan. Ryhmän toiminta vakiintui ja se jatkaa osana Karkkilan Mielekkäät ry:n yhdistyksen toimintaa. Karkkilan palvelukeskus tarjoaa yhdistykselle toimintatiloja ja yhteistyöstä ja kehittämisestä Karviaisen kanssa hankkeen päättymisen jälkeen on sovittu. Yksi mielenterveyskuntoutuja Karviaisen alueelta osallistui Mielen avain- hankkeen järjestämään 8 kk pituiseen kokemusasiantuntijakoulutukseen. Tarkoitus on hyödyntää kokemusasiantuntijuutta vertaisryhmätoiminnan järjestämisessä. Lohjalla järjestettiin hankeaikana kahdesti Mielenterveyskuntoutujien asiakasfoorumi yhteistyössä Lohjan Klubitalon kanssa. Keskusteluaiheina olivat mielenterveyspalveluiden järjestäminen ja laatu. Tavoite on, että asiakasfoorumi vakiintuisi pysyväksi, 1-2 kertaa vuodessa järjestettäväksi tapahtumaksi sekä yhteistyön ja tiedonvälittämisen kanavaksi palveluiden käyttäjien ja kaupungin välille Yhteistyöverkoston luominen kolmannen sektorin kanssa Karviaisessa vahvistettiin entisiä sekä luotiin uusia yhteistyösuhteita kolmannen sektorin kanssa. Hanketyöntekijät kartoittivat paikalliset toimijat ja järjestöt sekä yhteistyön mahdollisuudet. Vihdin seurakunnan, Vihdin kriisikeskuksen (Vihdin mielenterveyseura) sekä Omaiset Mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry:n kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Toimintaa ja ryhmiä käynnistettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille. Vastuu ryhmien toiminnasta siirtyi perustamisen jälkeen seurakunnalle ja mielenterveysseuralle. Karviaisen A-kilta perustettiin. Päihdeasiain yhteistyöryhmän toiminta käynnistettiin uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Yhteistyöryhmässä päihdealan eri tahojen ammattilaiset kokoontuvat ajoittain ajankohtaisten asioiden ja yhteistyön ääreen. Omaistoiminnan neuvottelukunta perustettiin Karviaisen alueelle. Neuvottelukunta on Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry:n paikallistoimintaa, jonka tavoitteena on yhteistoiminnan sekä mielenterveystiedon lisääminen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Karviaisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden osastonhoitaja. Mielenterveys- ja päihdeasioista tiedottaminen kuntalaisille oli keskeinen osa Karviaisen hanketyötä. Tiedotuksen painopisteinä olivat alueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjonta sekä ehkäisevä 11

12 päihdetyö. Karviaisen päihde- ja mielenterveyspalveluista laadittiin esitteet ja paikallislehdissä julkaistiin useita artikkeleita. Päihde- ja mielenterveysviikoilla marraskuussa 2011 eri ikäryhmille suunnatut tempaukset Karviaisen kunnissa saivat paljon näkyvyyttä ja myönteistä huomiota. Myös Nummelassa toukokuussa 2012 järjestetyistä KOHOmarkkinoista, joissa eri mielenterveys- ja päihdealan toimijat esittäytyivät, saatiin hyvää palautetta. Tapahtuma järjestetään mahdollisesti jatkossa vuosittain. Lohjalla päihdeasiain yhteistyöryhmän toiminta jatkui. Hankekoordinaattori ja Lohjan hanketyöntekijä osallistuivat ryhmän kokouksiin ja tiedottivat hanketyön etenemisestä. Hanketyöntekijät myös vierailivat eri tahoilla (yhdistykset, oppilaitokset, yhteistyöryhmät) kertomassa hankkeesta. Yhteistoimintaa Lohjalla vahvisti myös kolmannen sektorin toimijoiden kutsuminen mukaan päivätoiminnan kehittäminen -työskentelyyn Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi Karviaisessa kokeiltiin hankkeen aikana seuraavia ryhmätoimintoja: Ryhmä masentuneille tai uupuneille äideille (kevät 2011) Päihdekuntoutujien ryhmä, naiset (syksy 2011) Omaisen ABC koulutus: suljettu tietopainotteinen ryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille (syksy 2011) Stressinhallinta: mindfulness -ryhmä työterveyshuollon työntekijöille (kevät 2012) Omaisryhmä: avoin ryhmä mielenterveys-ja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille yhteistyössä Vihdin srk:n ja Vihdin kriisikeskuksen kanssa (kevät 2012, jatkuu) Ryhmätoiminnan järjestäminen alueella oli uutta ja se kerrytti hyödyllistä kokemusta. Ainakin seuraavat asiat tulee huomioida suunnittelussa: Miten toteuttaa ryhmät maantieteellisesti laajalla alueella ja pienellä määrällä tekijöitä? Miten sovittaa ryhmät muuhun asiakastyöhön? Miten taata ryhmien jatkuvuus henkilöstön poissaolojen tms. aikana? Yhteistyön tärkeys kolmannen sektorin kanssa on tärkeää sekä suunnittelussa (tarvekartoitus, tiedotus, asiakasyhteistyö) että juurruttamisessa. Hyvä esimerkki on omaisryhmien järjestämisvastuun siirtyminen yhteisen alun jälkeen seurakunnan ja Vihdin mielenterveysseuran vastuulle. Tiedottaminen tulee suunnitella tarkoin; huomattiin, että ryhmätoimintaan halukkaita ja siitä todennäköisesti hyötyviä asiakkaita olisi runsaasti mutta tieto ei tavoita heitä. Ryhmiä on jouduttu perumaan tai supistamaan osallistujien puutteessa. Tiedottamiseen ja toimintaan kannustamisen avainhenkilöitä ovat asiakkaita kohtaavat työntekijät, joten yhteistyö heidän kanssaan on keskeistä. Osallistujapuutteen muita syitä ovat voivat olla myös leimautumisen pelko, pitkät välimatkat ja hankalat ajankohdat kokoontumisille. Alueella ei ole perinnettä ryhmätoiminnoille, kulttuuria tämänkaltaisiin toimintamuotoihin ollaan vasta luomassa. 12

13 Lohjan päihdeklinikalla asiakkaiden ryhmätoiminnan suunnittelu saatettiin alkuun. Hanketyöntekijä Marko Haimilahden tekemästä kartoituksesta ja asiakkaiden kanssa käydyistä keskusteluista ilmeni, että moni asiakas tarvitsisi jonkinlaisia päihteettömyyttä tukevia aktiviteetteja vastaanottokäyntien lisäksi. Asiakkaan arki saattaa olla täysin vailla struktuuria ja harrastukseen lähteminen on vaikeaa yksin. Toiminnalliseen ryhmään osallistuminen tukisi päihteettömyttä ja auttaa viikkorytmin rakentamisessa. Syksyllä 2012 kerätään päihdeklinikan asiakkaiden mielipiteitä ja ehdotuksia toiminnasta. Asiakkaita kannustetaan suunnittelutyöhön mukaan. 3.3 Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Lyhytterapiamenetelmän käyttöönotto Hankeosion tavoitteena oli masennuksen varhainen diagnosointi ja oikea-aikainen hoito sekä yhden lyhytterapiamenetelmän vakiinnuttaminen perusterveydenhuollon työtavaksi lievän ja keskivaikean masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Oikea-aikainen lievempien häiriöiden diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrää. Siten erikoissairaanhoidon resursseja voidaan suunnata vaikeammin sairaiden hoitoon. Lisäksi yhtenäiset hoitokäytännöt alueella tuovat hoitoprosesseihin tasalaatuisuutta. Käytettäväksi lyhytterapiamuodoksi valittiin Interpersoonallinen terapia (IPT), josta on laaja kansainvälinen näyttö. Terapian tavoitteena on vähentää potilaan masennusoireita ja parantaa kommunikaatiotaitoja. Näihin päästään tunnistamalla potilaan interpersoonalliset ongelmaalueet, löytämällä toimivia kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutekniikoita sekä harjoittelemalla niiden käyttöä. (Kontunen, 2007). Hankeaikana hoitajat harjaantuivat IPT:n lisäksi käyttämään strukturoituja haastattelutekniikoita, joiden avulla masennuksen diagnosointi tehostuu. Hankeosio käynnistyi tammikuussa 2011 aloitusseminaarilla sekä tiedotus- ja koulutuskierroksella IPT-menetelmän käyttöönotosta lääkäreiden ja esimiesten keskuudessa. Kevätkaudella 2011 menetelmän käyttäjille (terveysasemien psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit ja päihdeklinikoiden työntekijät) järjestettiin koulutuskokonaisuus Perusterveydenhuollon psykiatria ja interventiot (36 h). Koulutuksen tuotti Psykiatrinen palvelukeskus Solvum Oy. IPT-menetelmän käyttö potilastyössä alkoi huhtikuussa 2011 ja hoitoprosessin pituudeksi määriteltiin kymmenen käyntikertaa. Samanaikaisesti potilastyön tueksi käynnistyivät projektikonsultaatiot ja case-työskentely pienryhmissä Solvum Oy:n järjestäminä. Konsultaatioita pidettiin noin kerran kuukaudessa. 13

14 Alkuvuonna 2012 järjestettiin uusi koulutus IPT:aan liittyen ja yhdeksän uutta hoitajaa otti menetelmän käyttöön potilastyössään sekä liittyi mukaan olemassa oleviin projektikonsultaatioryhmiin. Hankeosiossa työskenteli kaksi kokoaikaista työntekijää: palvelukoordinaattori, psykiatrinen sairaanhoitaja Merja Koponen ja konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo. Palvelukoordinaattori vastasi käytännön järjestelyistä, tilastonkeruusta ja menetelmän käyttöönoton seurannasta sekä toimi yhteyshenkilönä eri henkilöstöryhmien välillä. Konsultoiva psykiatri toimi hoitajien tukena hoitoprosesseissa, konsultoi terveyskeskuslääkäreitä sekä laati hoitoon liittyviä erikoislääkärin lausuntoja. Lisäksi konsultoiva psykiatri koulutti eri henkilöstöryhmiä mielenterveys- ja päihdeasioissa Potilastulokset Potilaita hoidettiin hankeaikana yhteensä 101. Tilastotietoja koottiin välisenä aikana 71 potilaasta. Tilastoiduista potilaista 53 oli naisia ja 18 miehiä. Valtaosa oli vuotiaita: Taulukko 1. IPT-potilaiden ikäjakauma <30 vuotta 14 <60 vuotta 49 >60 vuotta 8 Suurimmalla osalla potilaista diagnosoitiin pelkkä masennus tai masennus yhdessä jonkun muun diagnoosin kanssa. Neljännes potilaista jäi kokonaan vaille diagnoosia. Taulukko 2. Diagnoosit Masennus 36 Masennus + muu diagnoosi 13 Ahdistusdiagnoosi 5 Ei diagnoosia 18 14

15 Masennus Masennus + muu diagnoosi Ahdistus Ei diagnoosia 13 Kuva 3. Diagnoosit Hoitoon käytettiin keskimäärin kahdeksan tapaamiskertaa. Keskimääräinen hoitoon pääsyn aika oli 12 vuorokautta. Potilaista 18 keskeytti hoitonsa. Keskeytyksen syitä olivat muun muassa paikkakunnalta pois muutto, väärä diagnoosi tai ongelman vaikeusaste. 29 potilasta kävi hankkeen psykiatrin konsultaatiossa. Psykiatri tapasi potilaan tarvittaessa sekä teki hoitosuosituksen. Havaittiin, että riittävän hyvä diagnosointi ja alkukartoitus vähensivät keskeytyksiä. Terapiaprosessin alussa ja lopussa potilaat täyttivät BDI masennustestin (Beck Depression Inventory). Hoidon alkaessa keskimääräiset pisteet olivat 21 ja hoidon päättyessä 11 pistettä. Kolme potilasta lähetettiin erikoissairaanhoitoon terapiaprosessin aikana tai sen jälkeen. Suurin osa potilaista selviytyi terapian jälkeen harvakseltaan tapahtuvalla perusterveydenhuollon seurannalla tai täysin itsenäisesti. Hankkeen aikana sovittiin potilaiden mahdollisuudesta osallistua Lohjan Seudun mielenterveysseuran hyvinvointiryhmään terapiaprosessin jälkeen. Kerätyn palautteen mukaan (30 vastausta) potilaat olivat pääosin tyytyväisiä hoitoon pääsyyn ja saamaansa hoitoon Menetelmän käyttöönoton arviointia Terapeuttisen hoidon järjestäminen terveyskeskuksessa on hyvää matalan kynnyksen palvelua ja tulevaisuuden arkipäivää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos linjaus onkin, että lievät ja keskivaikeat masennus- ja ahdistushäiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa. 15

16 Interpersoonallinen terapia on hoitomuotona strukturoitu, mikä takaa hoidon tasalaatuisen toteutumisen hoitajasta ja toimipaikasta riippumatta. Struktuuri myös toimii apuna oikeanlaiseen terapeuttiseen ja tavoitteelliseen työtapaan harjaantumisessa ja vähentää hoitajien epävarmuuden tunnetta. Hankkeessa hoitajien tyytyväisyys Interpersoonallisen terapian käyttöön kasvoi menetelmään tottumisen ja käytön myötä. Hoitajan innostus hoitomuodosta välittyi potilaiden hoitoon sitoutumiseen. Hoitajille järjestetty tuki ja ohjaus menetelmän käytössä otettiin vastaan vaihtelevasti. Hankkeen konsultoivan psykiatrin ja palvelukoordinaattorin tukea ja apua käytettiin eri tavoin. Projektikonsultaatioihin, joissa työskentelytapaa ohjattiin, tuotiin käsiteltäväksi 41 terapiaprosessia. Uutta työtapaa juurrutettaessa ja menetelmän käyttöön sitoutettaessa on esimiesten tuki ja kannustus ensiarvoisen tärkeää. Lääkärikunnan tietoisuutta menetelmän hyödyistä ja käyttömahdollisuuksista tulisi pitää säännöllisesti yllä kouluttamalla. Haasteena on lääkäri- ja hoitajakuntien suuri vaihtuvuus ja menetelmäosaamisen katoaminen. Olisi hyvä, että sama lääkäri tekisi potilaan alku- ja lopputarkastuksen sekä ottaisi vastuun hoidosta. Potilaat kokivat lääkärin osuuden hoidossa ajoittain melko vähäiseksi. Hankkeen aikana konsultoivan psykiatrin saatavuus on ollut keskeistä potilastyön onnistumisen kannalta. 16

17 Kuva 4. Interpersoonallisen terapiapotilaan hoito 17

18 Osaamisen vahvistaminen Oikeanlaisen hoidon ja tuen tarjoamisen edellytyksenä mielenterveysja päihdeongelmista kärsiville kuntalaisille on häiriöiden varhainen havaitseminen ja tunnistaminen. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin hankkeen aikana monipuolisesti ja laajasti mielenterveys- ja päihdeasioiden koulutusta eri ikä- ja asiakasryhmiin liittyen. Hankkeen konsultoivan psykiatrin koulutukset: Hankkeen konsultoiva psykiatri järjesti alueen vanhusten laitos ja asumispalveluyksiköissä koulutuksellisia ryhmäkonsultaatioita, joissa potilaan psykiatrinen konsultaatio yhdistyi ryhmäohjaukseen ja koulutukseen. Ryhmäkonsultaatioita järjestettiin eri osastoilla ja kotihoidon tiimeissä 24 kertaa ja niihin osallistui yhteensä 215 hoitotyöntekijää. Työskentelytapa sai runsaasti hyvää palautetta. Mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hankkeen psykiatri järjesti casekoulutuksia, joihin työryhmät toivat haastavia potilastapauksia ja - tilanteita konsultointia varten. Työntekijät pitivät työtapaa antoisana. Tilaisuuksiin osallistui 21 eri henkilöä ja niitä järjestettiin 22 kertaa. Sosiaali- ja terveystoimen työyksiköille tarjottiin konsultoivan psykiatrin koulutusta pienryhmissä. Koulutusten sisällöt sovittiin ryhmäkohtaisesti esimiesten kanssa. Koulutusta järjestettiin yhteensä 87 henkilölle seuraavista aiheista: Masennuksen hoito terveyskeskuksessa 9 Yleispsykiatriaa päihde- ja sosiaalityöntekijöille 28 Raskaudenaikaiset mielialahäiriöt 36 Psykiatrinen lääkehoito 14 Hankkeen konsultoivan psykiatrin koulutuksiin osallistui yhteensä 323 työntekijää. Luentokoulutus: Sosiaali- ja teveystoimen henkilöstön osaamista mielenterveys- ja päihdehäiriöiden havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa vahvistettiin luentoja järjestämällä. Koulutukset suunniteltiin esimiesten avulla tehdyn koulutustarvekartoituksen perusteella ja ne toteutettiin pääosin ulkopuolisin asiantuntijavoimin. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi koulutuksia tarjottiin opetustoimelle ja varhaiskasvatuksen henkilöstöille. Joihinkin koulutuksiin oli myös yhteistyökumppaneiden mahdollisuus osallistua. 18

19 Seuraavassa hankkeen järjestämät koulutukset sekä osallistujamäärät: Päihdeongelman puheeksi ottaminen ja arviointi 48 Motivoiva ote perustyövälineenä 89 Ikääntyneet ja päihteet 138 Päihdeongelmainen perhe ja lapsi 112 Päihdeongelmainen perhe ja lapsi 34 (syventävä koulutus) Lapsen tunnekehitys 250 Nuorten masennus & nuoret ja päihteet 102 Vanhuspsykiatrian perusteet 180 Vanhuspsykiatria 160 Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus 11 Kriisin kohtaaminen 143 Yhteensä Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on konsultoivan psykiatrin koulutukset mukaan lukien osallistunut yhteensä 1590 henkilöä. Hankerahoituksella toteutettiin lisäksi ptky Karviaisessa kriisikoulutus 30 työntekijälle sekä Karkkilan palvelukeskuksen henkilöstön koulutus, joka liittyi palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen ja muutoksiin. Alueen sosiaali ja terveysalan työntekijöitä on osallistunut Mielen avainhankkeen seminaareihin ja koulutuksiin. Koulutuksista saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. 3.4 Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Asumispalvelujärjestelmän kehittäminen ja uudelleen organisointi Karviaisessa Työikäisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena olivat suunnitelmallisuuden vahvistaminen sekä haku- ja päätösprosessien selkeyttäminen. Järjestelmä oli hajanainen ja käytännöt asumispalveluihin hakeutumisessa sekä päätöksenteossa vaihtelivat perusturvakuntayhtymän sisällä. Asiakkaiden ohjautumisessa asumisyksiköihin oli epäjohdonmukaisuuksia ja palvelu- tai kuntoutussuunnitelmissa puutteita. Lisäksi asumisyksiköissä jo asuvien asiakkaiden asumispalvelu- ja maksupäätökset sekä tiedot kuntoutumisesta olivat osin puutteellisia tai vanhentuneita. 19

20 Tavoitteena oli keskittää työikäisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluasiat yhdelle työntekijälle - asumispalvelukoordinaattorille - sekä perustaa asumispalveluiden SAS (selvitä-arvioi-sijoita) ryhmä. SAS-ryhmän toiminnalla varmistetaan, että työikäiset kuntalaiset sijoittuvat yhtenäisen arvioinnin ja suunnittelun perusteella hoitonsa kannalta tarkoituksenmukaisille asumispalvelupaikoille. Uudelleenorganisointi aloitettiin asumispalveluyksiköiden sekä hankintakustannusten kartoituksella. Vuonna 2011 perustettiin SAS ryhmä yhteistyökäytäntöineen. Asumispalvelut kilpailutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin kanssa. Asumispalvelupaikan myöntämisen haku- ja päätöksentekokriteerit sekä -prosessit vahvistettiin. Asumispalvelukoordinaattori, hanketyöntekijä Petra Konttinen aloitti tehtävässään elokuussa Koordinaattorin toimenkuvaa rakennettiin työn edetessä. Siihen sisältyy asiakkaan asumis- ja kuntoutustarpeen kartoittaminen, SAS-ryhmän kokousten ja päätösten valmistelu, sopivan asumispalvelupaikan löytäminen, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen ja seuranta sekä yhteyshenkilönä toimiminen. Asumispalvelukoordinaattorin toiminnalla varmistetaan asiakkaan äänen kuuluminen prosessin eri vaiheissa sekä kuntoutuksen seurannan ja arvioinnin jatkuminen asumisen aikana. Tarkoitus on edistää asiakkaiden kuntoutumisen etenemistä erikoissairaanhoidosta ja tehostetusta asumispalvelusta kohti mahdollisimman itsenäistä asumista. Koordinaattorin toiminta yhdessä SAS-prosessin kanssa takaa, että asumispalvelupaikan haku- ja myöntämisprosessi on läpinäkyvä ja tasapuolinen. Kesäkuuhun 2012 mennessä asumispalvelukoordinaattorilla oli yli 70 asiakasta, joista 20 oli uusia asiakkaita. Sen lisäksi kartoitettiin ja tarkistettiin asumispalveluissa jo olevien asiakkaiden nykytilanteet ja palvelusuunnitelmat. Työn tuloksena moni asiakas siirtyi tarkoituksenmukaisempaan palvelumuotoon (ikäihmisten tai vammaisten palvelut) tai kevyemmän tuen asumiseen. Asumispalvelukoordinaattorin toiminta osoitti tarpeellisuutensa heti alusta alkaen ja tavoite on vakiinnuttaa se pysyväksi toiminnaksi. Haasteena toiminnan sisällön ja joustavuuden kehittämisessä on eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteensovittaminen ja käyttö. 20

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli

Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa Maria Haarala, sh 6.6.2012 Mikkeli Mistä kaikki alkoi? 2010 syksyllä Tavoitteena toimia kotihoidon sisällä, ei erillisenä hankkeena Mahdollisuus käyttää osa työajasta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri 12.12.2008 Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula

Lisätiedot