Talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelma. Valtuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelma Valtuusto

2 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Suomen talouskehitys Aluetalouden näkymiä Helsingin seudulla Espoon toimintaympäristö Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminta Sote- ja maakuntauudistus sekä seutuyhteistyö TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelman perusteet Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma ESPOO KONSERNIN TALOUS KÄYTTÖTALOUSOSA 57 1 Yleishallinto 59 Valtuusto ja tarkastustoimi 71 Kaupunginhallitus 72 Verotustoimi 73 Konsernihallinto 73 Muu yleishallinto 75 Konsernipalvelut 77 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 89 2 Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveystoimen esikunta Sivistystoimi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska rum -lautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Muu sivistystoimi 4 Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö

3 TULOSLASKELMAOSA 221 INVESTOINTIOSA 235 RAHOITUSOSA 247 LIITTEET Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 2 Investoinnit hankkeittain vuosina

4 1 Taloussuunnitelma ESIPUHE Espoo on Euroopan kestävin kaupunki nyt ja jatkossa Valtuustokausi käynnistettiin Espoo-tarinan päivittämisellä sekä valtuustokauden tavoitteiden määrittämisellä. Tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki ja kehittää kasvavaa Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Valtuustokauden aikana kehitetään systemaattisesti Espoo-tarinan toimeenpanoa sekä valtuuston asettamien tulostavoitteiden toteutumista kehittämällä johtamista, operatiivista tavoitteiden asettamista, mittarointia ja seurantaa. Kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin vastataan Espoon väestö kasvaa taloussuunnitelmavuosina asuntotuotannon kasvamisen vauhdittamana lähes asukkaalla vuosittain. Väestönkasvun myötä vieraskielisen väestön osuus kasvaa 15 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä ja väestön ikärakenteessa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Espoo vastaa palvelutarpeen kasvuun järjestämällä palvelut laadukkaasti ja toimii edelläkävijänä palvelujen kehittämisessä sekä digitalisaation ja robotisaation hyödyntämisessä. City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Koulut kuntoon Koulut kuntoon on valtuustokauden kärkitavoite. Tavoitteella varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja toimivat tilat sekä sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumääräksi nolla. Koulujen ja päiväkotien tilojen parantamiseen panostetaan seuraavan 10 vuoden aikana käyttö- ja investointitaloudessa yhteensä yli 900 milj. euroa. Koulujen ja päiväkotien investointiohjelma toimeenpannaan kustannusvaikuttavasti hyödyntäen tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuja sekä koulurahastoa. Koulu- ja päiväkotitilojen tilatarpeeseen vastataan myös School as a Service mallilla. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Kaupunki investoi kasvuun Kaupungin investointitaso on mitoitettu talouden tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa. Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Haukilahden päiväkoti ja kirjasto, Karamäen, Vermon, Matinraitin ja Suviniityn päiväkotihankkeet sekä Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. Vuosina kaupungin omassa rakentamisohjelmassa on viisi kouluhanketta sekä neljä yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta. Espoon infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan vuonna milj. euroa ja yhteensä 1,2 mrd. euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, Metron kehityskäytävän, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Onnistuneella kaupunki- ja asuntorakentamisella on suuri merkitys tulevalle verotulokehitykselle. Länsimetron, metron kehityskäytävän, kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin rakentamispäätökset ovat edistäneet rakentamisen kiihtymistä Espoossa ennätyksellisen korkealle tasolle. Uusia asuntoja on valmistunut tammi-syyskuussa eli peräti asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin.

5 2 Taloussuunnitelma Taloudellisesti kestävä Espoo Hallituksen tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuonna Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan Espoon rahoitusasemaa. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2020 taloussuunnitelmaan. Vuosien talouskasvu on suhdanneperäistä ja aiempia vuosia huomattavasti positiivisempaa. Työllisyystilanteen paraneminen sekä yleinen talouskasvu parantavat kaupungin verotulokertymää, mutta ei kuitenkaan riitä mittavan investointiohjelman rahoittamiseen. Toimialoille on lisätty kehyspäätöksen jälkeen 17 milj. euroa valtuustokauden tavoitteiden toteuttamiseen mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen nykytasolla, yksityisen hoidon tuen sisaruslisään, lasten ja nuorten mielenterveys- ja terapiapalveluihin sekä englanti asiointikieleksi ja City as a Service - toimintamallin kehittämiseen. Toimintakatteen alijäämän kasvu hidastuu tulo-odotusten noususta ja maltillisesta menokasvusta johtuen. Kunnallisvero pidetään 18 prosentissa ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2017 tasolla hallituksen peruttua kiinteistöverolainmuutoksen. Vuonna 2018 verotuloja arvioidaan kertyvän milj. euroa, joka on 1,7 prosenttia enemmän kuin kuluvan vuoden ennuste. Vuosikate nousee 186 milj. euroon ja suunnitelmakauden lopussa lähenee TATU2 mukaista tavoitetta 270 milj. euroa. Kaupungin käyttötalouden tulos ja investointien tulorahoituskyky vahvistuvat koko taloussuunnitelmakauden ajan. Vuonna 2018 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 288 miljoonaa euroa. Investoinneista 65 prosenttia rahoitetaan tulorahoituksella. Kaupungin lainakanta kasvaa edelleen taloussuunnitelmakaudella ja ylittää 1 miljardin rajan Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla. Konsernin lainakanta kasvaa voimakkaasti koko taloussuunnitelmakauden länsimetron toisen vaiheen ja toimitilojen rakentamisesta johtuen. Taloussuunnittelukauden aikana konsernin lainakanta nousee 4,6 mrd. euroon ja oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) 3,4 mrd. euroon. Oikaistun lainakannan kasvu pysähtyy TATU tavoitteen mukaisesti 2020, mutta lainakannan väheneminen käynnistyy vasta 2022 jälkeen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman TATU 2 tavoitteita ja linjauksia tulee noudattaa koko taloussuunnitelmakauden, jotta kaupungin talous tasapainottuu ja konsernin velkaantuminen taittuu suunnitelman mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Vuosikatteen parantaminen edellyttää jatkuvaa tuottavuuden parantamista sekä kaupungin palvelutarjonnan ja - tason sekä laajuuden tarkastelua. Investointitason laskeminen vaatii alueiden kehittämisen jaksottamista pidemmälle ajanjaksolle, investointikohteiden priorisointia sekä hankkeiden rakennuskustannusten alentamista. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

6 Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA 1.1 Valtuuston hyväksymä

7 Espoo-tarina 4

8 Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina ja strategiaperusta on päivitetty valtuustokaudelle versioksi 1.1. Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinan päivitystä valmisteltiin hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Aineistoa ja ideoita kerättiin kaikille avoimella Mun Espoo on -kyselyllä, edellisen valtuuston seminaarissa Espoo-tarinan tilannekuvan arvioinnilla, lautakuntien evästyksillä Espoo-tarinan päivittämiseen, yrittäjien työpajalla, kaupunginjohtajan toimialajohtoryhmien kanssa käymillä strategiakeskusteluilla, uuden valtuuston strategia- ja talousseminaarissa sekä valtuuston neuvottelutoimikunnan ja kaupunginhallituksen iltakoulussa. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa.

9 Espoo-tarina 6 Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Tulostavoite asetetaan toimialatasolle. Sen lähtö- ja tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen lähtö- ja tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittareilla / arviointikriteereillä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI Mistä olemme tulossa? Espoo täyttää 560 vuotta kesällä Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti asukasta. Viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Koko Helsingin seudun asukasluku on 1950-luvun alkupuolelta 2,5-kertaistunut 1,45 miljoonaan asukkaaseen. Samassa ajassa Espoon väkiluku on kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin ja teekkarit muuttivat Otaniemeen. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.

10 Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on turvallinen ja viihtyisä viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama lähes asukkaan kaksikielinen ja kulttuurisesti moninainen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin 4500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Myös vieraskielisen väestön kasvu on nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on yli ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Myös väestönkasvusta johtuen investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoolaisten arvostama luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa, rantaraitti, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Aalto-yliopiston ja VTT:n ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita kansainvälisten yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa verkostomaista metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on Espoon suurin kaupunkikeskus, jonka ytimessä tarjotaan sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Leppävaarasta Espoon keskukseen. Metron varrella Matinkylä-Olarin kaupunkikeskuksessa palvelutori tarjoaa julkisia palveluja kaupallisten palvelujen yhteydessä, mikä helpottaa asukkaiden arkea ja asiointia. Etelä-Espoossa Länsimetro kulkee Matinkylään ja toisen vaiheen louhintatyöt ovat valmistumassa metron jatkamiseksi Kivenlahteen. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, digitalisaatio, kaupungistuminen, ikääntyminen, menetettyjen teknologiateollisuuden työpaikkojen korvautuminen uusilla ja maahanmuuttajien kotoutuminen ovat Espoon suuria haasteita. Kaupungin taloutta kiristävät myös kuntien välinen verotulojen tasaus ja verotulojen kasvua voimakkaampi väestön lisäys. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin jälkeen se on epävarmaa. Yleisesti on ennakoitu kasvun olevan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu ja kaupungin velkataakka pakottavat asettamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä segregaatiokehityksen riskit. Sisäilmaongelmat ja kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet haastavat kuntia ja rakennusalaa. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunki, jonka asukkaan raja ylittyy vuonna Olemme keskeinen osa kehittyvää verkostomaista metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta.

11 Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä ja turvallisia asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Rakennamme uusia asuinalueita ja tiivistämme vanhoja alueita. Riittävästä kerros- ja pientalorakentamisesta sekä kaavoituksen nopeudesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tiiviit pientalovaltaiset ja kylämäiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja paikalliskeskuksiin. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo- Lohja -radan varrella. Raide-Jokeri yhdistää metron ja kaupunkiradan sekä tehostaa pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Kaikkien espoolaisten liikenne- ja joukkoliikenne-palvelut toimivat asukas- ja asiakaslähtöisesti. Espoo on Euroopan kestävin kaupunki nyt ja jatkossa. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita arvostetaan. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita ja ne ovat kaikkien saatavilla molemmilla kansalliskielillä. Palvelut ovat laadukkaasti, esteettömästi ja tehokkaasti järjestettyjä ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Väkiluvun kasvaessa lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan alueittain, lähellä asukasta. Perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta kaikki espoolaiset lapset ja nuoret saavat terveistä, turvallisista ja innostavista päiväkodeista ja kouluista hyvät lähtökohdat elämään, jatkoopintoihin ja työhön. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten pahoinvointia ennaltaehkäistään perheiden tukemisella, oikeaaikaisilla palveluilla ja eri tahojen yhteistyöllä. Ikääntyvien ja vammaisten avuntarpeen lisääntyessä kotona pärjäämistä tuetaan. Tätä työtä kaupunki tekee yhdessä omaisten, ystävien, yhdistysten, seurakuntien ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Kun kotona pärjääminen ei enää onnistu, tarjolla on kodinomaista hoiva-asumista. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä. Asiakaslähtöistä toimintaa, palveluja uudistavaa ja tehostavaa kehitystyötä jatketaan. Espoon sairaalan ja Jorvin sairaalan integraatio on hyvä esimerkki tavoiteltavasta asiakaslähtöisyydestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan toimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Asunnottomuutta vähennetään. Espoon kaupungin toiminta on avointa, demokraattista ja helposti lähestyttävää. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palvelujen suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä palvelujen kehittämisessä sekä digitalisaation ja robotisaation hyödyntämisessä. City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin

12 Espoo-tarina 9 asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä uusi tapa järjestää palveluja hyödyntää verkostomaisesti olemassa olevia tila- ja muita resursseja, digitalisaation mahdollistamana. Kansainvälinen ja luonnonläheinen Espoo on vetovoimainen tapahtumakaupunki, jota elävöittää aktiivinen kaupunkikulttuuri. Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia. Espoo liikkuu -ohjelma ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Espoon huippuurheilustrategian mukaisesti mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, huippu-urheilun ja kulttuurin tapahtumissa, otteluissa ja harrastuksissa. Teemme aktiivista yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntaseurojen sekä yhdistysten ja partiolaisten kanssa. Kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille takaamme mahdollisuuden harrastaa. Aktiiviset asukasyhdistykset ovat espoolaisen paikallistoiminnan rikkaus ja voimavara. Ne tarjoavat mahdollisuuksia omien alueiden kehittämiseen ja kohtaamisten järjestämiseen. Tuemme asukasyhdistysten ja -foorumien toimintaa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Espoo on kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva kaksikielinen kaupunki, jonka palvelut ovat saavutettavissa myös englanniksi. Kaupunkimme tunnetaan maailmanlaajuisesti tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä Espoo Innovation Gardenista, jonka avaintoimijoita ovat mm. Aalto-yliopisto ja VTT. Yritysmyönteinen Espoo on hyvä paikka elää, yrittää ja tehdä työtä. Kaupunkia kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristönä. Espoo on osaamisen ja osaajien kaupunki, jonka koulut ovat kansainvälistä huipputasoa. Englanninkielinen opetustarjonta vastaa voimakkaasti kasvavaan kysyntään. Toisiaan täydentävät kaupunkikeskukset innovaatiokeskittymineen tarjoavat toimivan alustan osaajien ja kasvavien yritysten kohtaamiselle. Nämä tekijät houkuttelevat kaupunkiimme entistä enemmän uusia kansainvälisiä toimijoita. Vieraskielisten osuus Espoon työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien työikäisten ja -kuntoisten espoolaisten mukanaolo työelämässä varmistaa edellytykset kaupunkilaisten hyvinvointiin ja kaupungin talouden tasapainoon. Nuorten koulusta työelämään polun kehittäminen varmistaa, että nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu.

13 Espoo-tarina 10 Avoin ja toimiva demokratia Espoossa on avoin ja toimiva päätöksenteko, ja luottamushenkilöt tunnetaan arvostavasta vuorovaikutuksesta ja yhteistyökyvystä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäinen luottamus sekä verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edistävät Espoon tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö on tiivistä erityisesti Helsingin seudun kuntien kanssa. Espoo edistää tulevaisuuden kaupunkipolitiikkaa aktiivisella kumppanuudella muiden suurten suomalaisten kaupunkien kanssa. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää, ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Valtuuston asettamat valtuustokauden päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet Valtuuston asettamista valtuustokauden tavoitteista ja toimenpiteistä johdetaan vuosittain kaupungin ja toimialojen tulostavoitteet ja määritellään niille täsmälliset mittarit. Mittarit esitetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Toimenpiteitä täydennetään ja tarkennetaan tarvittaessa valtuustokauden aikana. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.

14 Espoo-tarina 11 Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat. Espoolaiset lukiot ovat kilpailukykyisiä ja yhteistyö korkeaasteen kanssa on tiivistä. Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta. Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni. Koulukiusaamiselle nollatoleranssi ja taataan koulurauha. Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa. Espoo on Suomen liikkuvin kunta. Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Toimenpide - Varhaiskasvatuksen henkilömitoituksen nykytaso ja subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilytetään. - Yksityinen ja julkinen varhaiskasvatus muodostavat toimivan kokonaisuuden ja niiden on oltava kaikkien lapsiperheiden saatavilla. - Vahvistetaan varhaiskasvatukseen TVT-osaamista. - Aloitetaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu viisi vuotta täyttäneille. - Säilytetään Espoon perusopetuksen lisätunnit vähintään nykytasolla. - Selvitetään kieltenopetuksen varhentamista. - Opetuksen ja ohjauksen oppilaskohtainen resurssi säilyy korkealla tasolla. - Lisätään toisen- ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. - Lukion aloituspaikkoja lisätään kohtuullisen sisäänpääsykeskiarvon takaamiseksi. - Selvitetään mahdollisuutta erityisopetuksen tarjoamiseen lukioissa. - Lisätään englanninkielisiä päiväkotien ja koulujen oppilaspaikkoja. - Espoo tukee aktiivisesti koulutusviennin toteuttamista ja markkinointia. - Ehkäistään koulujen välistä eriarvoistumista kehittämällä opetusmäärärahojen osoittamisen periaatteita tukemaan lähikoulujen hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään alueellista segregaatiota. - Selvitetään painotetun perusopetuksen vaikutukset koulutuksen tasaarvoon. - Kouluverkkoa uudistetaan oppimisen lähtökohdista. - Tuetaan kouluyhteisöjen keinoja yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja sosiaalisten taitojen sekä motivaation edistämiseksi. - Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen aluekirjastomallia ja kehitetään pienten kirjastojen itsepalvelua. - Vahvistetaan kulttuuri- ja liikuntapolkua (KULPS!). - Vahvistetaan osallistuvaa ja omaleimaista kaupunkikulttuuria kaikissa kaupunkikeskuksissa. - Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja elinvoimaa. - Espoo Liikkuu tavoittaa kaikki espoolaiset. - Espoossa on helppo harrastaa arki-, työmatka- ja harrastusliikuntaa. - Varmistetaan riittävä lähiluonto ja lähiliikuntapaikat asuinalueille. - Kehitetään Ohjaamo-toimintaa ja Sveps-kokonaisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. - Hyödynnetään kattavasti monituottajamallin käyttömahdollisuuksia. - Kaupunkikeskuksissa toimiva palvelutori parantaa palvelujen saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. - Uusi toimintamalli mahdollistaa entistä asiakasystävällisemmän ja monipuolisemman sote-asioinnin. - Parannetaan ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuutta, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. - Kaikkien terveyskeskusten palvelujen saatavuus nousee nykyisten parhaimpien tasolle. - Vahvistetaan erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta.

15 Espoo-tarina 12 Ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien määrä vähenee. Tarvittaessa varmistetaan sujuva pääsy palveluasumisen piiriin. Vammaiset elävät tavallista elämää, osallistuvat ja harrastavat sekä saavat asiansa joustavasti hoidettua. Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta. Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllistymistä. - Kotihoidon toimintatapoja ja palveluja kehitetään vastaamaan entistä paremmin ikääntyneiden tarpeita. Varmistetaan asumispalveluiden riittävyys. - Arvioidaan Espoon liittymistä osaksi Global Age-friendly Cities - verkostoa. - Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät palvelut, ja parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. - Luodaan sujuva polku neuvolasta varhaiskasvatuksen kautta koulutukseen. Espoossa on toimiva varhaisen puuttumisen toimintamalli erityistä tukea tarvitseville ja lapsiperheille. - Otetaan käyttöön lasten ja nuorten harrastustakuu. - Luodaan toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. - Lisätään maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. - Luodaan suomi toisena kielenä oppilaille sujuvat siirtymät perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Espoo on ihmisille ja yrityksille suurista kaupungeista helpoin paikka investoida. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaista varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Toimenpide - Kasvupalvelut organisoidaan tehokkaasti tukemaan yrityksiä ja työllisyyden kasvua. - Kiinnitetään erityinen huomio nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun. - Kasvupalveluille laaditaan Espoon työllisyystoimenpiteet. - Hankintaprosesseja pilkotaan ja yksinkertaistetaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. - Hankinnat parantavat kaupungin kustannusvaikuttavuutta. - Laaditaan Keilaniemi-visio tukemaan osaamis- ja tietointensiivisten yritysten sijoittumista Espoo Innovation Gardeniin. - Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin. - Puretaan maankäytön ja rakentamisen kuntakohtaista sääntelyä. - Rakennuslupa- ja rakennusvalvonta-asioissa otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Tuloksia seurataan reaaliaikaisesti, palautteet käydään läpi yksiköissä systemaattisesti ja asetetaan mittarit asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. - Edistetään hallinto- ja lupaprosessien sujuvuutta. - Sujuvoitetaan rakennuslupa- ja rakennusvalvontaprosesseja. - Käynnistetään toimintakulttuurin muutos, jossa asiakas on aina keskiössä. - Otetaan käyttöön yhden luukun periaate ja samaa asiaa kysytään vain kerran -periaate. - Luodaan asiakaspalveluun täysin sähköinen kanava.

16 Espoo-tarina 13 Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Espooseen on helppo rakentaa pientaloja. Pientalo- ja kerrostalotonttien tonttivaranto on riittävä. Espoossa rakennetaan ekologisesti kestävästi. Lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Espoo kasvaa kestävästi. Toimenpide - Investointiohjelma kouluihin ja päiväkoteihin toimeenpannaan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa, ja parannetaan tilojen käyttöastetta. - Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Hyödynnetään Koulu palveluna mallia. - Tilaohjelma suunnitellaan toimialojen yhteistyössä, ja se vastaa sivistystoimen sisällöllisiä tavoitteita. - Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. - Luodaan tiloja käyttävien oppilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä koskeva seurantajärjestelmä. - Tehostetaan tilojen käyttöä ja täyttöä. - Hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevien tilojen käyttöä myös asukas- ja harrastustoiminnassa. - Espoon kehittämisessä kiinnitetään huomio alueiden tasapainoiseen kehittämiseen. - Tehdään selvitys kaavoituksen aluemallin toimivuudesta. - Ison Omenan palvelutorin kokemuksia käyttäen laaditaan palvelutorikonsepti, jonka avulla julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta parannetaan kustannustehokkaasti eri keskuksissa pienempiä paikalliskeskuksia unohtamatta. - Ehkäistään segregaatiota. - Edistetään täydennysrakentamista. - Toteutetaan esteettömyysohjelma. - Espoon kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, metron jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. - Edistetään tiivistä rakentamista raideyhteyksien varrella. Korkeaa rakentamista lisätään hyvien liikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla ja asemanseuduilla, joihin se perustelluista syistä sopii. - Vauhditetaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan etenemistä. - Tarkastetaan olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentamispotentiaali ja edistetään käyttämättömän pientalokaavavarannon käyttöönottoa. - Edistetään puurakentamista. - Edistetään hiilivapaan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa. - Kiirehditään Otaniemi-Keilaniemen ja Leppävaaran keskusalueiden ja muiden liikenteen solmukohtien kehittämistä. - Laaditaan kestävä MAL-sopimus. - Sidotaan Espoon asuntotuotantotavoitteet valtion infrainvestointeihin.

17 Espoo-tarina 14 - Asuntopoliittinen ohjelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi. - Edistetään kohtuuhintaista asumista. Espoossa on helppo liikkua ja pysäköidä. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn osuutta Espoossa liikutuista matkoista. Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Espoo on Suomen turvallisin kaupunki. Edistetään liikkumista palveluna. - Luodaan liityntäliikenteen ympärille liikkuminen palveluna - toimintaympäristö. Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen - Varmistetaan riittävä joukkoliikenteen palvelutaso, sujuvat kulkutapaosuus kasvaa. joukkoliikenneyhteydet ja pidetään lippujen hinnat kohtuullisina. - Edistetään päätöstä kaupunkiradasta ja suunnitellaan kaupunkia tulevat pikaraitiotielinjaukset huomioiden. - Tietöiden aikana kiinnitetään erityinen huomio ohitusliikenteen sujuvuuteen. - Toteutetaan Espoon pysäköintiohjelma. - Arvioidaan kaupunkipyöräkokeilu ja päätetään sen jatkosta. - Parannetaan pyöräilyn ja kävelyn verkostoa lisäämällä pyöräliikenteen sujuvuutta, päivittämällä pyöräteiden suunnitteluohjeet sekä parantamalla pyörätieinfraa. - Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. - Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. - Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja. - Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa. - Laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. - Toteutetaan vesiensuojeluohjelma. - Edistetään turvallisuusajattelua kokonaisvaltaisesti. - Lisätään kouluteiden turvallisuutta. - Edistetään espoolaisten osallisuutta oman asuinympäristön kehittämisessä. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Toimenpide - Jatketaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpanoa. - Kaupungin investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, kaupungin investoinnit ovat keskimäärin 280 M /vuosi. - Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee. - Palvelutuotannon ja palvelujen järjestämisen tehokkuus paranee. - Sisäisten palvelujen tuottavuus paranee. - Tehdään selvitys kaupungin ydintoiminnoista sote- ja

18 Espoo-tarina 15 maakuntauudistuksen yhteydessä. - Metron investointikustannusten kattamista varten, sen perusteella saatuja ja saatavia tuloja ryhdytään seuraamaan. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Espoo valvoo aktiivisesti etujaan maakuntauudistuksessa. Kehitetään kaupungin poliittista johtamista. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. - Vahvistetaan hyvää johtamista ja tuetaan henkilöstön osallistumista oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. - Kannustetaan henkilöstöä kokeiluihin ja toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen. - Espoo on media -ajattelun mukaisesti kaupungin henkilöstö, kaupunkilaiset sekä espoolaiset yritykset ja yhteisöt viestivät Espoosta. - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Espoon kaupungin organisaatioon selvitetään. - Valtuuston määrittämät sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät tavoitteet ja edunvalvonta varmistavat espoolaisten palvelujen ja Espoon kaupungin kehittymisen. - Arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä ja sen vaihtoehdot ja perustetaan luottamushenkilöryhmä ohjaamaan työtä. - Vähennetään oleellisesti kuntakohtaisten ohjelmien määrää ja lisätään jäljelle jäävien ohjelmien ohjausvaikutusta. - Palvelutuotannossa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja toimintaa kehitetään Lean-menetelmällä. - Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti ja palautteet käsitellään yksiköissä. - Kehitetään edelleen liikkuminen-, koulu-, palvelutori- sekä elä ja asu palveluna -konsepteja. - Asiointi- ja lupapalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja niiden esteettömästä saatavuudesta huolehditaan siirryttäessä digitaalisiin palveluihin. Keskeisissä palveluissa säilytetään paperiasioinnin mahdollisuus - Englannista tehdään Espoon kolmas asiointikieli. - Kaikki palvelut ja lomakkeet saataville suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös englanniksi.

19 Espoo-tarina 16 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Espoo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppanien kanssa, ja niitä tuetaan EU-ohjelmien avulla. Osallistuva Espoo Osallistuva Espoo -ohjelmalla edistetään asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista Espoo-tarinan mukaisesti. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen. Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen. Innostava elinvoimainen Espoo Kansainvälisesti vetovoimaisten, Espoon elinkeinorakennetta monipuolistavien liiketoiminta- ja kokeilualustojen edistäminen on kaupungin kasvustrategian ytimessä. Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Espoolaiset ovat vahvasti mukana työelämässä ja yritykset löytävät tarvitsemiaan osaajia myös työelämän tarpeiden muuttuessa. Kaupungin yritysmyönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa. Kestävä Espoo Espoon tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Uusilla ratkaisuilla rakennetaan Espoon vetovoimaa ja kilpailukykyä, synnytetään uutta liiketoimintaa, lisätään monimuotoisen luonnon ja kaupunkiympäristön tarjoamia hyötyjä sekä tehdään aluetta tunnetuksi. Espoon kestävän kasvun tukemiseksi ohjelma kehittää merkittäviä uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä. Hyvinvoiva Espoo Ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alueiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Espoossa on terveimmät, onnellisimmat, hyvinvoivimmat ja liikkuvimmat asukkaat. Ohjelman aikana tarkastellaan myös kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ja hallinnonrajoja ylittäviä rakenteita kaupungin ja maakunnan palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi.

20 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT SUOMEN TALOUSKEHITYS Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan pitkään jatkunut talouden hitaan kasvun kausi on päättynyt. Kasvun taustalla on vahvasta kansainvälisestä kysynnästä kertova tilausten kasvu teollisuudessa, aloitettujen lukuisten yksityisten ja julkisten rakennushankkeiden eteneminen sekä kaikkien päätoimialojen palvelutuotannon kasvu. Laaja-alaisesta kasvupohjasta ja erittäin vahvasta alkuvuodesta 2017 johtuen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia. Suhdannekäänne on ollut nopea, sillä vielä alkuvuodesta 2017 ennakoitiin talouden kasvuvauhdiksi vain noin puolet siitä, mikä nyt näyttää toteutuvan. Asuntojen rakentamisen aloitustahti on noussut ennätystasolle. Kerrostaloaloitukset eivät ole koskaan olleet näin korkealla vuoden 1995 jälkeen. Asuntorakentamista tukee sijoittajien ohella kuluttajien kiinnostus asuntojen hankintaan. Investointien painopiste on kuitenkin siirtymässä erityisesti asunrakentamisesta teollisuuden koneisiin ja laitteisiin sekä yritysten tutkimus ja kehittämisinvestointeihin. Negatiivinen reaalikorko ja rahoituksen hyvä saatavuus ovat tukeneet ja tukevat investointeja koko ennustejakson ajan. Keskuspankkien talouspolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Talouden nopeutunut kasvu on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana, työttömyys ei kuitenkaan ole juurikaan alentunut alkuvuonna 2017 ja työttömyysasteeksi ennustetaan 8,8 prosenttia. Työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu lähinnä yksityisen kulutuskysynnän hidastumisesta, kun inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa. Investoinnit lisääntyvät erityisesti kone- ja laitehankinnoissa, mutta myös rakentamisinvestoinnit kasvavat edelleen nopeasti. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ja kasvaa maailmankaupan kasvun vetämänä. BKT:n suhteellisen nopeana jatkuva kasvu parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin vuonna Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu entisestään, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityiset tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys paranee edelleen hitaasti, työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin. Vuosien talouskasvu on suhdanneperäistä ja aiempia vuosia huomattavasti positiivisempaa. Talouden yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet olennaisesti. Työikäisen väestön supistuminen ja suhteellisen korkeana pysyvä rakenteellinen työttömyys pitävät työpanoksen kasvun nollassa. Tuottavuuskasvu on hidastunut, kun korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto on supistunut merkittävästi ja koko talouden rakenne on palveluvaltaistunut. Vuodesta 2020 eteenpäin kasvu hidastuu 1-1,5 prosentin tasolle suhdannesyklin tasaannuttua ja kasvun ollessa pelkästään tuottavuuden kasvun varassa. Talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen. Myös tuottavuuskehitys näyttäisi jäävän aiempaa maltillisemmaksi. 1,5 prosentin tuottavuuden kasvu onkin kova tavoite teollisuustuotannon taantuman myötä palveluvaltaistuneessa Suomen taloudessa. Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. Taantuman väistyminen ja suhdannetilanteen normalisoitumisesta johtuva talouskasvu eivät riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, vaan julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Talouden pidemmän aikaväin vaimeat kasvunäkymät muodostavat suuren haasteen julkiselle taloudelle ja talouspolitiikalle. Vaimea talouskasvu ja kasvavat ikäsidonnaiset menot ovat johtaneet pysyvään epätasapainoon julkisessa taloudessa. Julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja

21 Taloussuunnitelma julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Talouden nähtävissä oleva kasvu ja työllisyysaste eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia. Julkinen talous uhkaa lukkiutua rakenteellisesti alijäämäiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistukseksi. Hallituksen aikataulusuunnitelman mukaan lakikokonaisuus hyväksytään eduskunnassa toukokuussa 2018 ja lait astuvat voimaan kesäkuussa 2018 ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2020 alusta lukien. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2020 taloussuunnitelmaan. Kilpailukykysopimus ja eläkeuudistus Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Sopimus alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia noin neljä prosenttia. Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) ja eläkeuudistus tulivat voimaan Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen, myös ammatilliset eläkeiät nousevat. Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoite-eläkeikä. Työuran ansiot kerryttävät eläkettä vuodesta 2017 lukien 17 ikävuodesta alkaen. Kuntatyön sivukuluksi luettavat eläkemaksut eli palkkaperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) pyritään pitämään yksityisen sektorin eläkemaksun (TyEL-maksu) vastaavien komponenttien suuruisina. Kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen vaikutukset jatkuvat vuosille 2018 ja Työajan 24 tunnin pidentämisen hyödyt ovat täysimääräisesti käytössä. Kuntatyönantajan palkkaperusteinen- sekä eläkemenoperusteinen maksu ja mm. työttömyysvakuutusmaksu pienenenevät edelleen ja kuntien sosiaalivakuutusmaksut yhteensä laskevat vuodesta 2017 keskimäärin 1,25 prosenttiyksikköä. Työajan lisäyksestä sekä työvoimakustannusten laskusta saatava hyöty leikataan kuitenkin kunnilta täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmässä 85 euroa/ asukas. Kiky-sopimuksen mukainen lomarahaleikkaus sekä vakuutusmaksujen kasvu heikentävät työntekijöiden ostovoimaa. Hallitus päätti budjettiriihessä veronkevennyksistä, joilla työtekijöiden ostovoiman heikkeneminen estetään Veronkevennys toteutetaan pääasiassa korottamalla työtulovähennystä, joka vähentää kunnallisveron efektiivistä tuottoa koko maan tasolla 182 miljoonalla eurolla. Tämä veroperustemuutos korvataan kunnille valtionosuusjärjestelmässä. Kuntien henkilöstömenosäästöt ja niihin perustuvat valtionosuusvähennykset sekä verovaikutukset huomioiden kilpailukykysopimuksen vaikutus kuntatalouteen on vuoden 2018 tasolla edelleen lievästi kiristävä. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun arvioidaan hyödyttävän kuntataloutta. Kuntatalouden kehitys Kuntatalous on ollut viime vuodet kireä johtuen heikosta suhdannetilanteesta, verotulojen hidastuneesta kasvusta, valtionosuusleikkauksista, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisestä, kasvavasta työttömyydestä sekä väestön ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintojansa ja kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Vuoden 2016 ennakollisen tilinpäätösten mukaan kuntatalous vahvistui vuonna Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui noin 200 milj. eurolla, erityisesti asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 prosentin kasvusta. Kuntien ja kuntayhtymien nettoinvestoinnit kasvoivat edellisestä vuodesta maltillisesti ja olivat yhteensä 3,2 miljardia euroa, kuntatalouden lainakanta kasvoi noin 0,7 miljardilla eurolla yhteensä 18,1 miljardiin euroon.

22 Taloussuunnitelma Suomen talous on selvässä nousussa ja kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa vuonna 2017 paljon keväällä ennakoitua paremmaksi. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaa Kiky-sopimuksesta ja eläkemaksujen alenemisesta johtuva toimintamenojen supistuminen, kuntien sopeuttamistoimet sekä kevään arviota paremmin toteutunut yhteisö- ja kunnallisveron tuotto. Kunnallisveron odotettua parempi kehitys johtuu pääosin palkkasumman kasvusta, kevään 0,9 prosentin arvio on noussut 2 prosenttiin syksyn ennusteissa. Kuntien ja kuntayhtymien tulos vahvistuu 1,8 miljardin tasolle, toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy positiiviseksi ja kuntien velkaantuminen kääntyy laskuun. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 sisältää sekä kuntataloutta vahvistavia, että heikentäviä päätöksiä. Kuntataloutta vahvistavat hallitusohjelman mukaiset mahdollisuudet mm. varhaiskasvatus-oikeuden rajaamiseen ja asiakasmaksujen nostoon sekä säästötoimet mm. erikoissairaanhoidossa ja omais- ja perhehoidossa. Kuntataloutta heikentävät mm. valtionosuuteen tehtävä Kiky-leikkaus, valtionosuusjärjestelmässä tehtävä kustannustenjaon tarkistus ja indeksijäädytys sekä varhaiskasvatus-maksujen alennus. Alennusta kompensoidaan yhteisöverojen kuntien jako-osuuden korotuksella sekä valtionosuusjärjestelmässä. Maksujen alennus voi kuitenkin lisätä kunnallisen päivähoidon kysyntää ja siten kasvattaa kuntien käyttö- ja investointimenoja huomattavasti kompensaatiota enemmän. Vuonna 2018 valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta nettomääräisesti noin 129 milj. euroa. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Vuonna 2018 kuntien toimintamenot kasvavat kiky- sopimuksesta johtuen maltillisesti noin 1,5 prosentilla, mutta verotulojen kasvu hidastuu. Tilikauden tulos laskee noin 1,3 miljardin tuntumaan. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, mutta vahvistuneen käyttötalouden vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kuitenkin positiivisena, eikä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasva. Kuntien vahvistuvan käyttötalouden myötä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ei juurikaan kasva korkeasta investointitasosta huolimatta vuodesta 2019 eteenpäin. Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kuntien verorahoitukseen. Esitetyn mukaisesti vuodesta 2020 alkaen kunnallisverotuloja leikataan noin 12,3-12,5 kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton verran. Lisäksi kuntien yhteisöverotuloista siirretään 0,5 miljardia euroa maakuntien rahoitukseen. Kuntakohtaisia menojen ja tulojen siirtymisen eroja tasataan erilaisilla siirtymäja muutostasausmekanismeilla siirtymäkauden aikana valtionosuusjärjestelmän kautta siten, että laskennallisesti muutosvaiheessa kuntakohtaisia vaikutuksia talouden tasapainoon ei muodostuisi. Siirtymätasausten poistumisen myötä muutoksen lopulliset vaikutukset näkyvät vuosittain kasvaen. Sote- ja maakuntauudistus tarkoittaisi Espoon verorahoituksen olennaista vähentymistä kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton leikkausten myötä sekä kiinteistöveron osuuden merkityksen kasvua kaupungin verorahoituksesta. Espoon rahoituksesta tulisi uudistuksen jälkeen noin 30 prosenttia valtionosuusrahoituksesta, joka kasvaa tarvetekijöiden, indeksikorotusten sekä valtion vuosittaisten budjettivarausten mukaisesti. Muutoksen jälkeen Espoo olisi aiempaa riippuvaisempi valtion päätöksistä koskien valtionosuusjärjestelmää. ALUETALOUDEN NÄKYMIÄ HELSINGIN SEUDULLA Helsingin seudun tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 puolivälistä alkaen, kun koko maassa selvä nousukäänne tapahtui vasta vuoden 2015 jälkipuolella. Vuonna 2016 tuotanto kasvoi Helsingin seudulla arvion mukaan 3 % ja koko maassa 1,9 %. Vuoden 2017 alkupuolella (01-05/2017) tuotanto on kasvanut Helsingin seudulla ja koko maassa noin 3 %. Kasvuero seudun ja koko maan välillä on kuroutunut umpeen, kun teollisuustuotanto on lähtenyt vahvaan kasvuun. Nousun vetureita Helsingin seudulla ovat olleet rakentaminen, informaatio ja viestintä, liike-elämän palvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kotitalouksien palvelut. Impulsseja kasvulle ovat antaneet erityisesti väestönkasvu, asuntokysyntä, julkiset liikenne- ja palveluinvestoinnit, matkailu sekä palveluvienti. Pitkästä taantumasta kärsineet teollisuus, kauppa ja kuljetus lähtivät kasvuun viime vuonna ja kasvu on kiihtynyt alkuvuonna Informaatioalojen ja muiden palveluiden start-up-yritykset ovat tuoneet dynaamisuutta Helsingin seudun talouteen.

23 Taloussuunnitelma Työllisyyden ennakoidaan (ETLA 08/2017) kasvavan tänä vuonna noin prosentin Helsingin seudun vahvoilla aloilla liike-elämän palveluissa (sis. informaatioalat), kaupassa sekä kuljetuksessa ja rakentamisessa jopa yli 2 %. Henkilöstön rekrytointiongelmat ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan yleistyneet. Palveluvienti, joka perustuu pääasiassa informaatioalan ja liike-elämän palveluihin, on kasvanut viime vuosina. Suomen palveluviennistä pääkaupunkiseudun osuus on yli puolet ja Espoo on merkittävä vientitoiminnan keskittymä. Informaatioalan rakennemuutos jatkuu. Viestintäteknologian työpaikat ovat vähentyneet muutamassa vuodessa kolmanneksella. Helsingin seudun asuntotuotanto on vuodesta 2015 alkaen lähtenyt vahvaan kasvuun lisääntyneen kaavoituksen, suurten aluekokonaisuuksien kuten Länsimetron vyöhykkeen toteutumisen, vuokraasuntosijoittajien aktiivisuuden sekä kovan kysynnän vetäminä. Kaavoituksen ja asuntotuotannon tavoitteita on uudessa MAL-aiesopimuksessa nostettu huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Länsimetro ja kaupunkirata ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Molemmat hankkeet vahvistavat ja tiivistävät Espoon kaupunkirakennetta ja luovat merkittävän kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan, että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Espoon väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana Väestömäärä vuoden 2017 alussa Vuoden 2017 alussa Espoossa oli asukasta. Väestömäärä kasvoi vuoden 2016 aikana hengellä eli 1,8 prosenttia. Väestön lisäys oli noin 520 asukasta suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämä on selvästi enemmän kuin viimeisen viiden vuoden keskimääräinen väestönkasvu, 4400 asukasta vuodessa. Suurin osa väestönkasvusta, henkeä eli 61,8 prosenttia, tuli muuttovoitosta. Muualta Suomesta Espooseen suuntautuvaa muuttovoittoa oli henkeä eli 400 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomailta saatua muuttovoittoa oli henkeä, mikä on 140 henkeä edellisvuotta enemmän. Ennakkotietoihin perustuva väestönkasvu vuonna 2017 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli kuluvan vuoden elokuun lopussa asukasta. Vuoden alusta väestö oli kasvanut hengellä. Suomesta saatua muuttovoittoa oli 981 henkeä ja ulkomailta saatua muuttovoittoa 690 henkeä. Syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden kerrytti henkeä väestönlisäystä. Väestön kasvuvauhti näyttäisi olevan lähes edellisen vuoden kaltaista, joskin väestönkasvu painottuu hieman eri tekijöihin. Edellisvuoteen verrattuna syntyneiden enemmyys ja ulkomailta saatu muuttovoitto ovat tässä vaiheessa vuotta tarkasteltuina hieman pienempiä, mutta Suomesta saatu muuttovoitto puolestaan hieman suurempi. Väestöennusteen mukainen väestönkasvu Keväällä 2017 Espoossa päätettiin käyttää alueellisissa väestöennusteissa Kaupunkitutkimus TA Oy:n laatimaa Nopean väestönkasvun vaihtoehtoa. Tämän voimassa olevan väestöennusteen mukaan Espoossa tulee olemaan vuoden 2020 alussa asukasta, mikä edellyttäisi lähes asukkaan vuotuista lisäystä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eli vuoden 2027 alkuun mennessä Espoon väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan asukkaaseen. Tämä kehitys tarkoittaisi hengen lisäystä vuosina eli vuosittain keskimäärin noin hengen väestönlisäystä.

24 Taloussuunnitelma Espoon väestö vuonna 2017 ja väestöennusteen mukainen ikäryhmittäinen väestön kehitys vuosina Väestönkasvun vaikutus ikärakenteeseen ja väestölliseen huoltosuhteeseen Väestönlisäyksen myötä Espoon ikärakenteessa tapahtuu muutoksia tulevan kymmenen vuoden aikana. Väestön määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, vaikka joidenkin ikäryhmien suhteellinen osuus väestöstä pienenee. Merkittävin muutos nähdään ikääntyneissä väestöryhmissä: eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa suhteellisesti noin 35 prosenttia nykyisestä ja heitä tulee olemaan yli henkeä vuonna Erityisen voimakkaasti kasvaa 75 vuotta täyttäneiden väestönosuus ja määrä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa hengellä, mikä on yli henkeä enemmän kuin alle 20-vuotiaiden väestönlisäys yhteensä, henkeä. Palvelujen näkökulmasta muista keskeisistä ikäryhmistä alle kouluikäisten väestönosuus pienenee hieman, vaikka määrällisesti ryhmä kasvaa lähes lapsen verran seuraavan kymmenen vuoden aikana. Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden ja nuorten vuotiaiden osuudet säilyvät lähes ennallaan, mutta ikäryhmät kasvavat määrällisesti yhteensä yli lapsen ja nuoren verran. Sitä vastoin vuotiaiden nuorten aikuisten väestönosuus pienenee hieman, kun taas parhaassa työiässä olevien, vuotiaiden osuus väestöstä pysyy likimain ennallaan. Kokonaisuutena työikäisten eli vuotiaiden määrä kasvaa hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

25 Taloussuunnitelma Ikäryhmittäiset väestömäärät ja -osuudet (%) ja väestöennusteen perusteella vuosina sekä väestönmuutos vuosina Ikä Väestö yhteensä * * * * Muutos Osuus väestöstä % ,3 11,3 4,6 21,1 39,6 8,7 5,4 100,0 2018* 9,2 11,4 4,5 20,9 39,7 8,8 5,5 100,0 2019* 9,2 11,4 4,5 20,6 39,8 8,9 5,7 100,0 2020* 9,1 11,5 4,6 20,3 39,8 8,9 5,8 100,0 2027* 8,7 11,2 4,9 19,0 39,9 8,1 8,2 100,0 Muutos (%) 9,7 15,3 25,1 5,5 17,7 8,9 76,3 16,9 *= Nopean väestönkasvun ennuste Väestön ikärakenteen muutos heijastuu myös väestölliseen huoltosuhteeseen eli siihen, kuinka monta 0-14-vuotiasta lasta ja vähintään 65-vuotiasta ikääntynyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Espoon väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt viimeiset 10 vuotta eli lasten ja vanhusten suhteellinen osuus on kasvanut työikäisiin nähden. Vuonna 2017 sataa vuotiasta kohti väestössä oli 51 lasta tai vanhusta. Tämä tarkoittaa, että lapsia ja vanhuksia on noin kolmannes väestöstä. Erityisesti ikääntyneiden suhteellisen väestöosuuden kasvu heikentää väestöllistä huoltosuhdetta myös vuoteen 2027 ulottuvassa tarkastelussa. Vuonna 2027 sataa työikäistä kohden on noin 54 lasta tai vanhusta. Espoon väestöllisen huoltosuhteen ja siihen vaikuttavien ikäryhmittäisten väestönosuuksien kehitys vuosina

26 Taloussuunnitelma Vieraskielinen väestö Espoossa Vuoden 2017 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia henkeä eli 10,2 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, henkeä ja heidän osuutensa väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 14,2 prosentista 15,2 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat viro ja venäjä, joissa molemmissa puhujia oli yli henkeä. Arabiankielisiä ja englanninkielisiä oli molempia lähes henkeä ja somalinkielisiä lähes henkeä. Ruotsinkielisiä oli Espoossa henkeä eli 7,3 prosenttia väestöstä. Espoon vieraskielisten määrä kasvaa. Koska Espoon alueittaisessa ennusteessa siirryttiin keväällä 2017 Nopean kasvun vaihtoehtoon, vastaava muutos tehtiin myös vieraskielisten ennusteen kohdalla. Vuonna 2015 tehdyn vieraskielisen väestön Nopean väestönkasvun projektion mukaan vuoden 2020 alussa 18,2 prosenttia espoolaisista eli henkeä olisi vieraskielisiä. Seuraavan kymmen vuoden aikana eli vuoteen 2027 mennessä vieraskielisten määrä kasvaisi nykyisestä asukkaalla ja vieraskielisiä olisi eli 23,9 prosenttia espoolaisista. Vieraskielisten espoolaisten ikäryhmittäiset väestömäärät ja -osuudet (%) vuonna 2017 ja väestöennusteen perusteella vuosina sekä väestönmuutos vuosina Ikä Väestö yhteensä * * * * Muutos Osuus väestöstä % ,1 10,8 4,1 32,1 38,4 1,8 0,8 100,0 2018* 12,2 10,9 3,9 31,2 39,1 1,9 0,8 100,0 2019* 12,1 11,1 3,9 30,4 39,6 2,0 0,8 100,0 2020* 12,0 11,4 3,9 29,6 40,1 2,1 0,8 100,0 2027* 10,8 12,6 4,5 24,6 43,3 3,2 1,1 100,0 Muutos (%) 64,0 114,8 103,1 41,6 108,2 224,6 159,5 84,5 * = Nopean väestönkasvun ennuste Elinkeinoelämän näkymät Uudellamaalla pääosin positiiviset Vuonna 2016 kasvu oli koko maassa pitkälti rakentamisen ja yksityisen kulutuksen varassa. Uudellamaalla on ollut kasvua kummallakin toimialalla jo pitkälti toista vuotta. Etenkin rakentaminen Uudellamaalla on kasvanut alueella selvästi koko maata enemmän. Palveluista mm. majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä informaatio ja viestintä ovat olleet Uudellamaalla vahvassa vireessä. Kaksi viimeksi kasvoivat jopa silloin kun muilla toimialoilla tuotanto laski. Pelkästään edellä mainittujen tekijöiden myötä onkin todennäköistä, että Uudenmaan BKT kasvoi erityisesti viime vuonna koko maata enemmän. Kuluvan vuoden osalta kaikkien päätoimialojen näkymät ovat Uudellamaalla jotakuinkin positiiviset, tosin uhkiakin kasvulle on näkyvissä. Kaupan lasku näyttää taittuneen, etenkin vuoden 2016 toinen ja kolmas kvartaali olivat varsin hyviä. Teollisuudessa kemianteollisuuden hyvä vire saattaa yksistään kääntää Uudenmaan teollisuuden kasvu-uralle. Toisaalta teollisuudessa on kuitenkin kaksi toimialaa, jotka saattavat toimia kasvun esteenä. Kone- ja metalliteollisuudessa Turun Meyerin telakan hyvä vire ei välttämättä ole suuressa mitassa poikinut tilauksia Uudellemaalle. Pientä kasvua on aika ajoin Uudellamaallakin, mutta alan veturit ovat Turku ja Uusikaupunki. Vastaavasti elektroniikka- ja sähköteollisuuden osalta mm. 4G - investoinnit ovat pääosin takana. Vuonna 2017 kasvu tulee olemaan varsin epätodennäköistä tai ainakin se on varsin vähäistä. Yksistään terveysteknologia ei tule riittämään kasvun ankkuriksi eikä teollisuuden vientikäyrä ylipäätään osoita kasvun merkkejä.

27 Taloussuunnitelma Jalostuksessa rakentamisen osalta kasvu on jatkossakin varsin Uusimaa-vetoista. Runsaasti uusia projekteja käynnistyy alueella kuluvan vuodenkin aikana (niin kuin seuraavassa osiossa on nähtävissä). Näyttää siltä työvoimapula saattaa olla yksi suurimpia kasvun esteitä lähitulevaisuudessa. Kulutuskysynnästä riippuvaiset palvelut, kuten matkailu- ja ravintolapalvelut ulkomaalaisten turistien myötä, viihde ja virkistys (kuluttajien parantuneen ostovoiman ja kuluttajaluottamuksen kautta), yrityspalveluista liike-elämän palvelut sekä informaatio ja viestintä (ohjelmistoalan kasvun myötä) tulevat todennäköisesti jatkamaan vahvassa vireessä. On hyvinkin mahdollista, että Uudenmaan tuotanto kasvaa enemmän kuin koko maan vastaava. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät 2/2017. Yritysten liikevaihto kasvanut reippaasti, henkilöstömäärän kasvu vähäistä Tilastokeskuksen Suhdannepalvelun estimoima yritysten liikevaihto Espoossa nousi 1,1 prosenttia vuonna Liikevaihto väheni ainoastaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin laskua kertyi 3,0 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa liikevaihto jatkoi reipasta kasvuaan kohoten jopa 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Myös huhtikuussa 2017 liikevaihdon suunta oli positiivinen, kun kasvua kertyi 4,3 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta. Yritysten estimoitu henkilöstömäärä eli työpaikkojen määrä Espoossa kasvoi 0,3 prosenttia vuonna Kehitys oli varovaisen myönteistä vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua vuodentakaiseen verrattuna kertyi 1,4 prosenttia. Tarkastelujakson lopulla huhtikuussa henkilöstömäärä kuitenkin väheni 0,5 prosenttia vuoden 2016 huhtikuuhun verraten. Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Espoossa vuodesta 2005 (2010=100) Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuosina noin yritystyöpaikkaa. Vuoden 2017 tammi-huhtikuussa määrä oli noin Yritystyöpaikoista yli puolet on palvelualoilla, joiden osuus onkin hienoisesti kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Palvelualojen kokonaisuuteen

28 Taloussuunnitelma tässä tarkastelussa kuuluvat mm. informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä kuljetusalan osuus yritystyöpaikoista on noin neljännes, ja teollisuuden sekä rakentamisen osuus noin viidennes. Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli vuoden 2017 tammi-huhtikuussa noin yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut lähes vuosikymmenen ajan. Länsimetron kehityskäytävällä oli noin yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut vuodesta 2011 lähtien Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Espoossa vuosikeskiarvoina sekä tammihuhtikuun 2017 keskiarvona. Työttömyys selkeässä laskussa Elokuun 2017 lopulla työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 9,3 % eli 1,4 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Koko maan työttömyysaste oli 11 %. Työttömiä työnhakijoita Espoossa oli yhteensä Työttömien määrä Espoossa kääntyi laskuun viime vuoden lokakuussa ensimmäistä kertaa maaliskuun 2012 jälkeen, ja laskusuuntaus on jyrkentynyt vuoden 2017 aikana. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrä vähenee nopeutuvaan tahtiin tulevinakin kuukausina. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi vuoden 2018 elokuussa arviolta noin Alle 25-vuotiaiden espoolaisten työttömyysaste oli elokuussa 9,4 % eli 2,3 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Kolme ja puoli vuotta jatkunut nuorisotyöttömyyden kasvu taittui vuoden 2016 kesäkuussa. Laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien ja elokuussa 2017 Espoossa oli 1250 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, elokuussa 2018 olisi arviolta noin 800 alle 25-vuotiaita työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden) määrä Espoossa kääntyi vuoden 2016 lopulla laskuun yli neljä vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Laskusuuntaus on jatkunut siten, että elokuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli 5005 eli 23 % vuodentakaista vähemmän. Osuus kaikista työttö-

29 Taloussuunnitelma mistä oli 39 %. Kuitenkin tilastoitu pitkäaikaistyöttömyyden voimakas lasku selittyy suurelta osin sillä, että kuluvan vuoden aikana työvoimahallinto on poistanut rekisteristään ns. haamutyöttömiä. Tämä huomioon ottaen arvio pitkäaikaistyöttömien määrästä vuoden 2018 elokuussa on Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli Espoossa 22,3 % eli 3,4 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Ulkomaan kansalaisia oli kuluvan vuoden elokuussa työttömänä 3101, kun vuotta aiemmin määrä oli Vähennystä vuodentakaisesta määrästä oli 7 %. Ulkomaan kansalaisten työttömyys kääntyi Espoossa laskuun vuoden 2017 helmikuussa. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen trendin perusteella laskusuuntaus jatkuu lähikuukausien aikana siten, että elokuussa 2018 ulkomaalaisia työttömiä olisi Espoossa reilu Espoossa merkittävänä ryhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät. Vähintään alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Ammattiryhmistä työttömänä oli vajaa johtajaa, erityisasiantuntijaa ja asiantuntijaa (noin kolmannes työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1757 avointa työpaikkaa, mikä oli 4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysluvuissa on myös huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Kesä- ja heinäkuussa työttömien määrä on joka vuosi korkeimmillaan. Tämä johtuu mm. siitä, että oppilaitoksista vapautuu lukukausien päätyttyä työvoimaa työmarkkinoille. Asuntotuotanto piristynyt huomattavasti Ennakkotiedon mukaan tammi-syyskuussa 2017 on rekisteröity valmistuneeksi talonrakentamisen uudistuotantoa yhteensä noin k-m2. Uusia asuntoja valmistui tammi-syyskuussa 2017 Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan 2519 eli peräti 1100 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammisyyskuussa valmistui 437 valtion tukemaa vuokra-asuntoa sekä 137 asumisoikeusasuntoa. Talonrakentamisen uudistuotantoa on tammi-syyskuulle rekisteröity alkaneeksi noin k-m2. Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan uusia asuntoja oli aloituksissa 2765 eli 410 asuntoa enemmän

30 Taloussuunnitelma kuin vuodentakaisissa aloituksissa. Käynnistyneestä 274 (9 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 154 (6 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy aloitti tammi-syyskuun aikana kahdessa hankkeessa yhteensä 179 asunnon rakentamisen. Uusia rakennuslupia on rekisteröity vuoden 2017 tammi-syyskuussa myönnetyksi reilu k- m2. Asuntoja myönnetyissä uusien kohteiden rakennusluvissa oli Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan 4180, mikä on peräti 2127 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL) Espoon vuosittainen asuntotuotantotavoite on keskimäärin 3000 asuntoa. Asuntotuotantoennusteen mukaan Espoossa valmistuu vuosittain keskimäärin 3200 asuntoa vuosina Vuonna 2018 valmistuu ennusteen mukaan vajaa uutta asuntoa, mutta asuntoyksikön viimeisimmän arvion mukaan määrä tulee olemaan noin Tulevien vuosien tuotannosta reilu 75 % on kerrostaloasuntoja. MAL sopimuksen mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteutuminen edellyttää riittävän kaavavarannon ohella resursseja kunnallistekniikan rakentamiseen. Kasvava asuntotuotanto vaikuttaa väestönkasvuun ja palveluiden lisääntyvään kysyntään. Toteutuneet rakennustuotannon kerrosneliömetrivolyymit ovat todennäköisesti rekisteritietoja korkeampia, koska rekisteri päivittyy viiveellä. Siksi rekisteritiedot ovat ennakkotietoja. Asuntotuotannon osalta rekisteritiedot on täydennetty kaupungin Asuntoyksikön tiedoilla Espoon asuntotuotantoennuste v Kerrostalo Omakotitalo Rivitalo Ilmastonmuutoksen torjunnassa Espoon tavoitteet yhä korkeammalla Suomen hallitus on syyskuussa hyväksynyt keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman Kohti ilmastoviisasta arkea vuoteen Siinä linjataan tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Lopputavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Päästökaupan ulkopuolisista sektoreista merkittävin on liikenne, ja siinä tavoitellaan päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Myös kaikkia meitä kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä.

31 Taloussuunnitelma Espoossa halutaan kuitenkin pistää vielä paremmaksi. Uuden Espoo-tarinan mukaan Espoo haluaa olla Euroopan kestävin kaupunki nyt ja tulevaisuudessa ja osana sitä tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä. Valtuusto päätti siis kiristää jo ennestään kunnianhimoista ilmasto-ohjelman tavoitetta (Hiilineutraali Espoo 2050) kahdellakymmenellä vuodella. Vuoden 2016 ilmasto-ohjelman yhteydessä sovitut toimenpiteet eivät enää riitä. Seuraavan 13 vuoden aikana espoolaisten liikkuminen, asuminen ja esimerkiksi sähkönkäyttö menee kokonaan uusiksi, jos valtuuston tahtoa halutaan toteuttaa. Espoon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tasaisesti jo vuodesta 2012 alkaen, mutta jatkuvan väestönkasvun ja kiristyneen tavoiteasetannan vuoksi tahti on aivan liian hidas. Nyt tarvitaan rajuja päästövähennystoimia joka sektorilla, jotta päästöt saadaan laskemaan tarvittavat hiilineutraalisuuden edellyttämät 80 % joka sektorilla. Lisäksi loput 20 % tulee kompensoida esimerkiksi hiilinieluja kasvattamalla tai rahoittamalla päästövähennystoimenpiteitä alueen ulkopuolella, esimerkiksi kehitysmaissa, joissa omat edellytykset päästövähennyksiin ovat kehnommat. ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kaupunkitasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on tukea Espoo-tarinan päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteuttamista, mutta myös havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat myös väestön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen erityisesti Länsimetron kehityskäytävän osalta, kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kohteet ovat toiminnan painopisteinä. Uudet palvelujen järjestämis- ja toimintamallit edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä arviointia mallien vaikutuksista. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan entistä tuottavampien järjestämistapojen käyttöönotto. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-tarinan toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin Tuottavuuden ja kaupungin rahoitustasapainon parantaminen Tukea poikkihallinnollisten kehitysohjelmien toteutusta ja seurantaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen Tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä Seutuyhteistyön vahvistaminen Uusien yhteisten ratkaisujen ja toimintatapojen kehittäminen. Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimusyhteistyöhön ja myös joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Metropolialueeksi on vakiintunut neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Alueittaista ja teemakohtaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvampaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Keväällä 2010 käynnistynyt yhteinen avoimen tiedon tietopalvelu- ja -tuotantoprojekti "Helsinki Region Infoshare" jatkuu. Järjestelmän tietosisältöä on laajennettu ja huomiota kiinnitetty tiedon visualisointiin ja helppokäyttöisyyteen. Vuoden 2018 aikana Espoon avoimen tiedon tietotuotantoa laajennetaan mm. 6Aika hankekokonaisuuden tuloksia hyödyntäen. Seudullisen yhteistyön muita tuotteita ovat verkkopohjainen aluesarjat -tilastotietokanta, ajankohtainen Helsingin seudun suunnat -neljännesvuosikatsaus ja yhteinen väestöennustejärjestelmä.

32 Taloussuunnitelma Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka sopimuskausi korostaa konkreettisten haasteiden ratkaisuja Sopimuskaudella vuosina ohjelma jatkaa ja noudattaa pääpiirteissään aiempaa toiminta- ja rahoitusmallia. Kysyntälähtöisyyteen ja ohjelman rahoittamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ajankohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja vuorovaikutusta ohjelman rahoittajien ja tutkijoiden välillä kehitetään tiiviimmäksi järjestämällä mm. seminaari- ja muita tapahtumia. Ohjelman ohjausryhmä on määritellyt uuden yhteisen teeman sopimuskaudelle Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet. Keskeisiä alateemoja ovat ympäristö, jakamistalous, hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen. Syksyllä 2016 järjestettyyn hankehakuun tuli 35 tutkimushanketta, joista valitut 15 käynnistyivät vuoden 2017 alussa. Sopimuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa ja ensi vuoden aikana on tarkoitus arvioida toiminnan mahdollinen jatkaminen. Syksyn 2017 aikana on käyty keskusteluita Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Helsingin, Espoon ja Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa uudenlaisesta kaupunkitutkimusyhteistyöstä. Tässä mallissa kaupunki osallistuisi Helsingin yliopistoon perustettavan kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan rahoittamalla sen tutkimustoimintaa. Koulutusyhteistyö ja sopimuspohjainen T&K -yhteistyö Aalto-yliopiston, ammattikorkeakoulujen, työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin kanssa Kaupunki vahvistaa ja kehittää verkostoyhteistyötä kumppaneina toimivien oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat mukana hakemassa ratkaisuja kaupungin isoihin haasteisiin omassa koulutus- ja T&K&I - toiminnassaan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävässään. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä tekemisen myönteistä ilmapiiriä ja eri tahojen kohtaamisia. Tarkoitus on myös vahvistaa yhteistyötä mm. opiskelijoiden harjoittelun ja harjoitustöiden tekemisessä sekä vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja kaupungin henkilöstön työelämäosaamista. Tätä toimintaa tukee osaltaan myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdessä perustama kaupunkiakatemia allekirjoitettiin Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välinen Strateginen kumppanuussopimus, jossa sovittiin laajasta yhteistyöstä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemi toiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja vierailuista. Hyvinvointityö ja palvelujen arviointi Kaupungin toimialojen yhteistyönä on toteutettu hyvinvointiteemaan ja Espoo-tarinan seurantaan liittyvät laaja koko valtuustokauden kestävä Espoolaisen hyvinvoinnin tila -raportti ja vuosittain tehtävä hyvinvointityön raportointi. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa verrattuna muihin kuntiin ja kaupungin eri alueiden välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä parannetaan kaupunkiorganisaatiossa sen rakenteita ja johtamista kehittämällä. Osittain tähän työhön liittyy myös syksyllä 2017 käynnistynyt Hyvinvoiva Espoo -ohjelmatyö. Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein, on tehty jo vuodesta 1983 alkaen. Välivuosina tehdään suppeampi Kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoo-tarinan tavoitteiden ja palveluiden toimivuuden arviointiin ja seurantaan. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma toteutti syksyllä 2016 yrityksille kyselyn, jolla selvitettiin kaupungin yrittäjyysmyönteisyyttä sekä keskeisiä kehittämisalueita. Tätä kyselyä on tehty siitä lähtien vuosittain. Kyselyn tuloksia on käytetty kehitettäessä elinkeino- ja yritystoiminnan edellytyksiä ja yrittäjyysmyönteisyyden parantumista Espoossa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi Kaupungilla on runsaasti sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka on merkittävää palvelutuotannon ja -toiminnan kehittämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan Espoon kaupunki käyttää erilaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosittain omaa työtään arvion mukaan noin 200 henkilötyövuotta, joista tutkimustoiminnan osuus on noin 15 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 13 milj. euron henkilötyöpanosta/vuosi. Suuri osa kehitystyötä tapahtuu parantamalla omia ja työyhteisön työ- ja toimintatapoja sekä verkosto-

33 Taloussuunnitelma maisena yhteistyönä ulkopuolisten tahojen kanssa. Kaupungilla on lisäksi käytössä tilapäistä ja määräaikaista työvoimaa (esim. opiskelijat, harjoittelijat, tukityöllistetyt), joiden työpanosta on vaikea arvioida. Kaupunki on osallisena tai toteuttaa itse runsaasti erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niistä suurin osa kohdistuu arjen ja päivittäisen työn kehittämiseen. Yleisenä ongelmana Espoossa ja muualla on todettu tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulosten vähäinen hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tätä aukkoa paikkaa osaltaan projektisalkkusovellus, jonka käyttö kiinteäksi osaksi toimintaa ja johtamista on vakinaistettu vuoden 2017 alusta. SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS SEKÄ SEUTUYHTEISTYÖ Sote- ja maakuntauudistus Juha Sipilän hallitus on valmistellut muutosta, jossa Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Eduskunnan käsittelyssä on 41 lakia sisältävä hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistukseksi. Lakipakettiin sisältyvät esitykset maakuntalaiksi ja uudistuksen voimaanpanolaiksi. Näissä laeissa määritellään sekä maakuntien että ensimmäisten maakuntavaltuustojen tehtävät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevaa lakia valmistellaan uudelleen perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon pohjalta syksyllä Hallituksen aikataulusuunnitelman mukaan lakikokonaisuus hyväksytään eduskunnassa toukokuussa 2018 ja lait astuvat voimaan kesäkuussa Lakiehdotuksen mukaan maakunnille on tulossa 26 lakisääteistä tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen lisäksi tehtäviä ovat muun muassa: ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen ja rakennerahastotoiminta, elinkeinojen edistäminen, alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu, maatalous- ja viljelijäntukihallinto, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomitus, vesivarojen käyttö ja hoito, vesien- ja merenhoito, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen. Uudellemaalle perustetaan pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymä. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Valtio rahoittaa palvelujen järjestämisen leikkaamalla kuntien kunnallisverotuloista arvioilta 12,3-12,5 veroprosentin tuoton sekä 0,5 miljardia euroa yhteisöveron tuottoa. Leikattavan kunnallisveron määrä päätetään syksyllä Uudistuksen seurauksena esimerkiksi maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, ely-keskukset ja aluehallintovirastot lakkaavat. Vastedes valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä hoitaa Luova-virasto, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Uudistus astuisi voimaan vuonna Hallituksen tavoitteena on, että Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 ja valtuustot järjestäytyvät vuoden 2019 alussa. Ensimmäisten maakuntavaltuustojen tehtävät ovat poikkeuksellisen vaativat. Tehtävänä on muun muassa päättää maakuntien hallinnosta, toimielimistä ja organisaatiosta sekä johtamisjärjestelmästä. On myös valittava johtavat virkamiehet ja hyväksyttävä maakuntastrategia, mukaan lukien sote -palvelustrategia, palvelulupaus ja maakunnan sote -palveluverkko. Maakuntavaltuusto hyväksyy myös vuoden 2020 talousarvion ja lähivuosien taloussuunnitelman. Valtuustot päättävät henkilöstön siirtymisestä maakuntien palvelukseen, sopimusten siirroista ja uusien sopimusten tekemisestä sekä yhteistyöstä kuntien ja muiden maakuntien kanssa. Sopimusten siirroissa sovitaan muun muassa omaisuusjärjestelyistä ja yhteisistä palveluista kuntien kanssa. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti toteutukseen liittyvässä edunvalvonnassa. Espoon pitää tärkeänä, että sen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa on selkeä. Jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat, suurten kaupunkien roolia osana maakuntia pitää selkeyttää ja tarkentaa. Suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava.

34 Taloussuunnitelma Espoon kaupungin näkemyksen mukaan suurten kaupunkien asemasta ja niille tyypillisistä tehtävistä on päätettävä siten, että vältetään päällekkäiset tehtävät ja päätöksenteko maakuntien kanssa, ja turvataan pitkäjänteinen kasvua ja kilpailukykyä tukeva kaupunkipolitiikka. Suurten kaupunkien roolia elinvoiman ja kasvun vahvistajana on kasvatettava edelleen. Suurten kaupunkien osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitäisi olla suurilla kaupungeilla. Uudenmaan sote-ratkaisussa pitää huomioida pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeava palvelutarve. Pääkaupunkiseudulla asuu Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet. Pääkaupunkiseutu kantaa merkittävän osan koko maan asunnottomuuteen, segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyvästä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen erityispiirteisiin vastaaminen edellyttää muuta maata enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden julkisten peruspalvelujen välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ratkaisujen pitää uskottavasti lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Muualla maassa tavoiteltavat mittakaavaedut on pääosin jo saavutettu pääkaupunkiseudulla. Seutuyhteistyö Seutuyhteistyötä tehdään aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustuu kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisenä tavoitteena on mm. parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, toimia yhdessä kansallisen tason edunvalvontaa edellyttävissä kysymyksissä, edistää metropolipolitiikan luomista, kehittää Helsingin seudun yhteistyötä, edistää kaupunkien yhteistyötä maankäytön, liikenteen ja asumisen kysymyksissä sekä parantaa ja tehostaa yhdessä palveluitaan ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota. Myös Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti jatkavat yhteistyötä. Hallitus ja metropolialueen kunnat edistävät yhdessä metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan 1.1, joka on Espoon strategia vuosille Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarina 1.1 ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vuosille Ohjelma päivitettiin talvella 2016 ja TATU 2 tavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa kaupungin rahoitustasapainoa ja taittaa kaupunkikonsernin velkaantuminen viimeistään vuonna Ohjelmassa esitetään taloustavoitteet, joiden toteutumista velkaantumisen taittaminen laskuun edellyttää sekä keinoja niiden toteuttamiseen. Kaupungin investointien tulorahoitusastetta on parannettava, tavoitteen toteuttamiseksi kaupungin vuosikatteen on noustava 270 milj. euron tasolle vuoteen 2020 mennessä ja kaupungin nettoinvestoinnit voivat olla enimmillään kesimäärin 280 milj. euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. Vuosikatteen parantaminen edellyttää jatkuvaa tuottavuuden parantamista sekä kaupungin palvelutarjonnan ja - tason sekä laajuuden tarkastelua. Investointitason laskeminen vaatii alueiden kehittämisen

35 Taloussuunnitelma jaksottamista pidemmälle ajanjaksolle, investointikohteiden priorisointia sekä hankkeiden rakennuskustannusten alentamista mm. tyyppikoulu ja -päiväkotiratkaisuilla. Taloussuunnitelma perustuu Espoo tarinaan 1.1 ja toteuttaa valtuustokaudelle asetettuja tavoitteita sekä talouden tasapainotus - ja tuottavuusohjelmassa asetetut tavoitteet vuodelle Riskienhallinta Espoo-konsernissa Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys Espookonsernissa. Kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehitetään yhä koordinoidummaksi toiminnaksi. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea kaupunkikonsernia sen perustehtävän toteuttamisessa, asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinta sisältää järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kaupunkikonsernin toimintaan liittyviä riskejä, sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnalla varmistetaan, että kaupunkikonsernin toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupunginjohtajalla on asemansa perusteella kokonaisvastuu riskienhallintaprosessin toimeenpanosta ja kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta. Kaupungin johtoryhmä toimii riskienhallinnan johtoryhmänä, ja sen jäsenet ovat vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta kukin omalla vastuualueellaan. Riskienhallinta on mukana pitkän tähtäimen strategiatyössä ja ylimmän johdon toiminnassa, operatiivisella tasolla riskienhallinta toteutuu jokapäiväisen johtamisen osana toimialoilla, yksiköissä ja tytäryhteisöissä. Espoo-konsernin riskienhallintaa tehdään osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia. Talousarviotyön yhteydessä käynnistyy taloussuunnitelmakauden riskienhallintaprosessi. Toimialat, yksiköt, liikelaitokset ja tytäryhteisöt laativat riskikartoitukset ja -hallintasuunnitelmat, johon sisältyy oman toiminnan lisäksi myös toimintaympäristöön, kumppanuuksiin ja sopimuksiin liittyviä riskejä. Merkittävimmät tulostavoitteita ja tavoitteita uhkaavat riskit kirjataan tuloskortteihin osa-alueittain. Riskejä hallitaan sekä osana toimintaa että erityisin toimenpitein. Riskitilannetta päivitetään seurantaprosessin yhteydessä. Kaupungin tytäryhteisöt ovat velvoitettuja ottamaan omassa riskienhallinnassaan huomioon kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan. Tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhdessä toimitusjohtajan kanssa riskienhallinnan järjestämisestä. Tytäryhteisöjen tulee kartoittaa toimintansa riskit säännöllisesti sekä raportoida merkittävistä riskeistään sekä riskienhallintansa toimivuudesta kaupungille kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti. Kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä toimimaan riskienhallintansa osalta vastaavalla tavalla. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuosi 2017 Vuoden 2017 toimintakatteen ennustetaan syyskuun toteuman ja loppuvuoden ennusteiden perusteella toteutuvan noin 40 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana, vaikka Kiky-sopimus on pienentänyt henkilöstökuluja lähes 3 prosentilla. Ulkoiset toimintatuotot alittavat talousarviossa oletetun noin 37 milj. eurolla johtuen mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuottojen alittumisesta, sosiaali- ja terveystoimen pakolaisten valtionosuuksien sekä asiakasmaksu- ja palvelumyyntitulojen alittumisesta. Lisäksi Länsimetron liikennöinnin siirtyminen siirtää tuloja ja menoja tuleville vuosille ja vammais-palveluissa, erikoissairaanhoidossa sekä tietotekniikassa toimintamenot ylittyvät. Kunnallisveron tuoton ennustetaan ylittävän talousarviossa oletetun noin 35 milj. eurolla. Palkkasumman kertymä on ylittynyt huomattavasti oletetusta ja valtiovarainministeriö on nostanut talouskasvun myötä palkkasumman kasvuennusteen kevään 0,9 prosentista 2 prosenttiin. Lisäksi vuoden 2016 verotuksesta saadun ennakkotiedon mukaan Espoolaisten ansiotulot ovat edelleen kasvaneet muuta maata paremmin, ja Espoo saa jako-osuuden korjauksen mukaisia oikaisutilityksiä reilut 20 milj. euroa. Myös yhteisöverotulot ovat kehittyneet huomattavasti talousarviossa oletettua paremmin. Kesän aikana yrityksille vuodelle 2017 maksuunpantujen ennakkoverojen taso ja valtiovarainministeriön yhteisöveroennuste ovat nousseet merkittävästi. Lisäksi vuoden 2017 kasvuun vaikuttaa yksittäinen ennakon täy-

36 Taloussuunnitelma dennysmaksu, jota ei verohallinnon mukaan tulla oikaisemaan verovuoden 2017 aikana. Kyseisellä yksittäistapauksella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia seuraavien vuosien kunnittaisiin jako-osuuksiin riippuen siitä, missä kunnissa kyseisellä yrityksellä on toimipaikkoja. Suuri yksittäiserä nostaa sijaintikuntien jako-osuuksia ja toisaalta laskee muiden kuntien jako-osuuksia vuosille Yhteisöverotuotoksi arvioidaan 134 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun noin 12 milj. euroa. Verotuloja yhteensä arvioidaan kertyvän 2017 noin milj. euroa, joka ylittää talousarvissa oletetun noin 50 milj. eurolla. Rahoituserät toteutuvat noin 14 milj. euroa talousarviossa oletettua paremmin rahastojen tuotoista, matalasta korkotasosta sekä lainojen nostojen siirtymisestä johtuen. Vuosikatteen ennustetaan toteutuvan noin 188 milj. euron tasolla. Kun alkuperäisen vuoden 2017 talousarvion tilikauden tulos oli 12,7 milj. euroa ylijäämäinen, on tulosennuste vuodelle 2017 toimintakatteen alijäämän kasvusta huolimatta noin 45 milj. euroa ylijäämäinen. Parantunut tulos johtuu pääasiassa suhdanneperäisen talouskasvun aiheuttamasta ennustettua paremmasta ansiotulojen ja -verojen, yhteisöverojen sekä rahoituserien toteumasta. Investointimääräksi (netto) ennustetaan 255 milj. euroa ja lainakannan kasvuksi noin 18 milj. euroa alkuvuoden vahvasta kassasta sekä parantuneista verotuloista johtuen. Kaupungin lainakanta vuoden 2017 lopussa ennustetaan olevan 732 milj. euroa. Mikäli toimintakatteen alijäämän kehitystä saadaan parannettua, niin lainakannan kasvu voi vielä pienentyä ennustetusta. Talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelman toteuttaminen TATU 2 -linjaukset sisältää lukuisia tavoitteita talouden tasapainottamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä ulkoisten kustannusten kasvun hillintään mm. palveluverkon ja - järjestämisen sekä tilojen käytön tehostamisen ja investointikustannusten hillinnän osalta. Talousarvio ja suunnitelma on laadittu siten, että keskeiset TATU taloustavoitteet saavutetaan taloussuunnitelmakauden lopussa. Talousarvion tulostavoitteisiin ja tavoitteisiin sisältyy keskeiset TATU 2 -linjausten tavoitteet sekä toimialojen tasapainottamis- ja tuottavuuden kehittämistavoitteita. Ohjelmaa toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. TATU:n keskeisenä tavoitteena on toimintamenojen kasvun hillitseminen. Kasvua pyritään hillitsemään kustannusvaikuttavilla palvelujen järjestämistavoilla sekä oman palvelutuotannon tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitetta palvelujen järjestämiskustannusten kasvun hillitsemiseksi toteutetaan Palvelujen tuotteistus- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patu-projektin avulla. Patu-projektin tavoitteena on mm. kehittää toimintaa kuvaavia mittareita ja mittarien käyttöä palvelujen tuotannonohjauksessa, johtamisessa ja seurannassa kaikilla organisaatiotasoilla. Tavoitteena on tuottaa apuväline toimiala ja tulosyksiköiden johdolle palvelutuotannon johtamisen tueksi ja mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu vertailukelpoisin kustannustiedoin. Lisäksi tavoitteena on lisätä talousarvion läpinäkyvyyttä esittämällä paremmin palvelutuotannon suoritemäärien ja määrärahojen kytkentä. Talousarviovalmistelu on tehty yhteistyössä toimialojen kanssa ja valmistelussa on hyödynnetty Patu - projektissa tuotteistettujen palvelutuotteitten suoritemäärien- sekä suoritteiden yksikköhinnan kehitysarvioita ja -tavoitteita. Talousarviokirjassa esitetään tulosyksiköittäin tunnuslukuja-otsikon alla tulosyksikön merkittävimmät, noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Espoossa tuotteistaminen aloitettiin vuoden 2016 lopulla ja määriteltyjä tuotteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2018 talousarviossa. Laajasta ja monipuolisesta palvelutuotannosta johtuen tuotteistuksessa ollaan osittain vielä kokeiluvaiheessa. Palvelujen suoritteina on tuotantoa kuvaavien mittareiden lisäksi käytössä vielä panosmittareita kuten oppilas, asukas tai hoitolapsi lähinnä seurantajärjestelmien ja -prosessien puutteista johtuen. Palvelutuotteiden ja suoritteiden määrittelyä, kustannusten kohdistamista sekä laskennan kehittämistä ja automatisointia jatketaan vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018

37 Taloussuunnitelma raportointi suoritetaan nyt talousarviossa esitettyjen tuotteiden osalta vuoden 2 osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksessä. Patu- palvelutuotteilla mitataan palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta olettaen, että palvelutuotteen sisältö ja laatu pysyvät vakioina. Tavoitteena on, että samalla panostuksella saataisiin enemmän suoritteita / pienemmällä panostuksella saadaan aikaiseksi sama suoritemäärä. Suoritemäärien ja yksikkökustannusten lisäksi on pidemmän aikavälin tavoitteena kehittää samaan mittaristoon myös esim. resurssikäyttöä, kiertoaikaa, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Toimialojen tulostavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu, että palvelutuotannon tuottavuus paranee prosentin vuoden 2018 aikana. Toimialan tuotteistuksen kehitysvaiheesta riippuen mittarina on joko toimialan merkittävimpien palvelutuotteiden yksikköhinnan kehitys tai palvelutuotteiden painotettu yksikköhinnan kehitys vuoden 2017 toteumaan nähden. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee tarkastella asiakastarpeita, palvelujen järjestämistapoja, resurssikäyttöä sekä kehittää palveluprosesseja. Taloussuunnitelma Espoon väestönkasvu jatkuu taloussuunnitelmakaudella nopean väestönkasvun uralla noin 1,8 prosentin ja noin henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,4 prosentista 5,8 prosenttiin, varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa edelleen ja vieraskielisten asukkaiden osuus kasvaa ennusteen mukaan 18,2 prosenttiin vuoden 2020 loppuun mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Taloussuunnitelmakauden toimintakatteen alijäämä on noin 34 milj. euroa suurempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymässä taloussuunnitelmakehyksessä. Kaupunginjohtaja lisäsi valtuustokauden tavoitteiden toteuttamiseen yhteensä noin 17 milj. euroa taloussuunnitelmakaudelle ja lisäksi talousarviovalmistelun aikana on tullut joitain pieniä tarkennuksia lukuihin. Kaupunginjohtajan lisäykset kohdennettiin suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen noin 1,95 milj. euroa mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen vuoden 2017 tasolla. Varhaiskasvatukseen kohdennettiin noin 0,6 milj. euroa yksityisen hoidon tuen sisaruslisän maksamista varten kunnallisten maksujen alentuessa. Erityissairaanhoidon kuntaosuuteen kohdennettiin 1,6 milj. euroa ja lasten mielenterveys- ja terapiapalvelujen kehittämiseen 0,6 milj. euroa. Lisäksi tehtiin 0,5 milj. euron varaus mm. englanti asiointikieleksi sekä city as a servicemallin valmisteluun. Vuoden 2018 vuosikate on noin 2 milj. euroa kehyslaskelmassa esitettyä heikompi. Kehysvaiheen jälkeen parantuneet kunnallis- ja yhteisöverotuloarviot kompensoivat toimintamenojen lisäyksen sekä kiinteistö-veron alarajojen korotuksen peruuttamisen aiheuttaman muutoksen. Taloussuunnitelmakauden lopussa vuosikate nousee Tatu-tavoitteen mukaisesti lähelle 270 milj. euron tasoa ja investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Espoon Toimitilat Oy:lle annettavat lainat kasvattavat kuitenkin kaupungin lainakantaa vielä Verotulot Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2016 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverotulo voimassa olevien kiinteistöveroprosenttien mukaisesti eduskunnan valtionvarainvaliokunnan peruttua budjettiriihessä päätetyt kiinteistöveron alarajojen korotukset Alarajojen korotuksen tehtävä oli osittain kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alennusta. Kilpailukykysopimus heikentää Espoon kunnallisveron tuottoa, sillä sopimus ja hallituksen päättämät veronkevennykset pienentävät verotettavaa tuloa, osa veromenetyksestä korvataan valtionosuusjärjestelmässä. Suhdannemuutos sekä Kikyn ansiosta parantunut yritysten kilpailukyky on kääntänyt yhteisöverojen tuoton kasvuun, joka kompensoi osittain kunnallisveron ja valtionosuuden alenemaa. Vuonna

38 Taloussuunnitelma verotulojen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuoden 2017 verotuloennusteeseen nähden. Vuonna 2019 kasvuksi arvioidaan 2,4 prosenttia ja vuodelle ,3 prosenttia. Valtionosuustuottojen arvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla koko taloussuunnitelmakauden, vaikka tarvetekijät kasvavat. Valtionosuutta pienentää mm. Kiky-sopimus, indeksijäädytys ja kustannustenjaon tarkistus. Verorahoituksen kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) arvioidaan kasvavan verotulojen kasvun mukaisesti. Investoinnit 10 vuotisen investointiohjelman kokonaismäärä on TATU linjausten mukaisesti yhteensä 2,8 miljardia euroa. TATU linjauksissa on määritelty, että jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien enimmäismäärää. Investointiohjelma on valmisteltu 2,8 mrd. euron investointikaton mukaisesti siten, että kaupungin omat investoinnit ovat noin 2,7 mrd. euroa ja vuokra- ja leasingkohteita on noin 100 milj. edestä. Valtuustokauden keskeisenä tavoitteena on saada koulut kuntoon ja varmistaa, että kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 640 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 64 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kaupunki hankkii koulu- ja päiväkotitiloja vuokra-, leasing- ja rahastomallilla yli 100 milj. eurolla seuraavan 10 vuoden aikana. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu vuodelle milj. euroa ja seuraaville vuosille kesimäärin 8 milj. euroa, tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa vuosittain. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan vuonna milj. euroa ja yhteensä 1,2 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, Metron kehityskäytävän osittain maankäyttösopimuksilla rahoitettavan rakentamisen, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla, keskimäärin 624 milj. euroa vuodessa. Onnistuneella kaupunki- ja asuntorakentamisella on suuri merkitys tulevalle verotulokehitykselle. Länsimetron, metron kehityskäytävän, kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin rakentamispäätökset ovat edistäneet rakentamisen kiihtymistä Espoossa ennätyksellisen korkealle tasolle. Uusia asuntoja on valmistunut tammi-syyskuussa eli peräti 1100 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. TATU ohjelman mukaisella talouden tasapainottamisella varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys ja lainankannan riskienhallinta pidemmällä aikavälillä. Maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinnilla, kaupunkitasoisella palvelu- ja toimitilaverkkosuunnittelulla sekä kustannustehokkaalla, mm. tyyppikoulujen ja päiväkotien, suunnittelulla ja rakennuttamisella rajoitetaan kaupungin investointien ja lainakannan kasvua.

39 Taloussuunnitelma Henkilöstö Espoo-tarinan taloutta, henkilöstöä ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2017 syyskuussa henkilöä. Vuoden 2018 tavoitteena on henkilötyön (oman henkilöstön työ sekä vuokratyönä ostettu työ) tuottavuuden paraneminen prosentilla suhteessa Espoon kasvavaan asukasmäärään tai alemmalla tasolla suoritemäärään. Tavoitetta seurataan henkilötyövuosien kautta. Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrän arvioidaan vuonna 2018 kasvavan noin 140:llä vuodesta Kasvu kohdentuu peruspalveluihin ja erityisesti sivistystoimeen johtuen koulujen oppilasmäärän kasvusta sekä uusien päiväkotien käyttöönotosta. Osa kasvusta korvaa palvelujen ostoa. Tuottavuutta parannetaan vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja. Tavoitteena vuodelle 2018 on, että terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina käytetään työhyvinvointimatriisia ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Espoo-tarinan mukaisesti henkilöstöä myös kannustetaan kokeilukulttuurin käyttöönottoon ja toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen. Henkilöstökehittämisessä panostetaan edelleen johtamisen ja osaamisen sekä työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen. Esimiehille, johtajille ja henkilöstölle on tarjolla erilaisia henkilöstökehittämisen työkaluja sekä palveluja, kuten konsultointia, valmennuksia, coachausta sekä työyhteisöjen kehittämisen tukea. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintatuotot kasvavat vuoden 2017 ennusteeseen nähden 6 prosentilla. Korkea kasvu johtuu lähinnä Länsimetron liikenteen käynnistymisen vaikutuksesta HSL maksamiin infrakorvauksiin sekä vuodelle 2018 asetettu 69 milj. euron maanmyyntituottojen tuotto-odotuksesta. Tulojen kertymä riippuu kuitenkin yleisestä talouskehityksestä, asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeino- ja maankäyttöpolitiikassaan. Eläkeuudistus ja kilpailukykysopimus vaikuttavat vuoden 2018 talousarvioon. Toimialojen henkilökustannukset vähenevät vuoden 2017 tasosta noin 7 milj. eurolla. Lisäksi työajan 24 tunnin pidentämisestä (pl. opettajat, palomiehet) tulee saavuttaa eläköitymisen ja työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämisellä sekä töiden uudelleen organisoinnilla noin 1,3 prosentin eli 5,5 milj. euron säästöt. Kikyn ja eläkeuudistuksen vaikutus on mm. sosiaali- ja terveystoimessa -4,5 milj. euroa ja sivistystoimessa (pl. opettajat) - 5,4 milj. euroa henkilöstömenoja laskeva. Valtio leikkaa kunnilta henkilöstömenosäästöistä saatavan hyödyn valtionosuusjärjestelmässä täysimääräisesti 85 euroa/asukas. Toimintamenot kasvavat 2,5 prosenttia, vertailukelpoisesti Kiky vaikutus huomioiden 3 prosenttia. Kasvu johtuu Länsimetron liikennöinnin aloituksesta sekä palvelutarpeen kasvusta johtuvasta toiminta- ja tilakustannusten kasvusta. Toimintakatteen alijäämän kasvu verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen asettuu korkeasta tulokasvusta johtuen prosentin tasolle. Verorahoitus kasvaa vuonna ,7 prosenttia noin 1,5 miljardiin euroon, vuonna 2019 kasvuksi arvioidaan 2,4 prosenttia ja vuodelle ,3 prosenttia. Korkokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet alhaisena. Vuonna 2018 korkokustannuksiksi oletetaan 11,6 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa yli miljardin euron tasolle nousevasta lainasalkusta 16 milj. euroa. Vuonna 2018 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 186 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vuonna 2020 TATU ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti lähes 270 milj. euroa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii taloussuunnitelman mukaisesti toimintakatteen alijäämän maltillisen kasvun. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2017 olemaan noin 44 milj. euroa ylijäämäinen (talousarvio 11 milj. euroa). Talousarviovuoden 2018 tulos tulee TATU- linjausten noudattamisen sekä talouskasvun myötä parantuneiden verotulojen kasvusta johtuen olemaan noin 37 milj. euroa yli-

40 Taloussuunnitelma jäämäinen. Koko suunnitelmakauden yhteenlaskettu tulos muodostuu noin 192 milj. euroa ylijäämäiseksi, mikä ei kuitenkaan riitä kattamaan investointien rahoitusta. Emokaupungin nettoinvestoinnit ovat talousarviovuonna noin 288 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 65 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lisälainalla. Vuosina peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuodessa. Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Vaikka vuosikate ja tilikauden tulos kasvavat koko taloussuunnitelmakauden ajan, toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy positiiviseksi vasta vuoden 2020 jälkeen. Investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 65 prosenttia vuonna 2018, 72 prosenttia vuonna 2019 ja kokonaan vuonna Lisäksi kaupungin lainakantaa kasvattaa Euroopan investointipankista nostettava edullinen, nettona noin 96 miljoonan euron Espoon Toimitilat Oy:lle edelleen lainattava erä, jolla rahoitetaan elinkaarimallilla toteutettavia kouluhankkeita. Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna milj. eurolla ja koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 303 milj. eurolla. Kaupungin ja konsernin lainakannan kasvu jatkuu, sillä kaupungin kasvua tukevia investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotot sekä verotulot kertyvät. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen, Raidejokeri sekä kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistymisen ratojen varteen ja luovat uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen. Suomessa vallitseva noususuhdanne ja nopeutunut talouskasvu parantavat mahdollisuuksia kerryttää maankäyttö sekä verotuloja. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin laskevan 1-1,5 prosentin tasolle vuodesta 2020 eteenpäin. Heikentyessään yleinen suhdannekehitys voi vaikeuttaa erityisesti maanmyynti - ja sopimuskorvaustulojen sekä verotulojen kehittymistä tavoitellussa aikataulussa. Etupainoinen rakentaminen lisää kaupungin taloudellista riskiä kasvattamalla konsernin oikaistun lainakannan (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,4 miljardin euron tasolle taloussuunnitelmakauden aikana. TATU tavoitteen mukaisesti konsernin lainakannan (ilman EA ja HSY) kasvu saadaan pysähtymään vuonna Oikaistu lainakanta jää käytettävissä olevan tiedon mukaisesti noin 3,4 miljardin euron tasolle vuoteen 2022, jonka jälkeen lainkanta kääntyy nopeampaan laskuun. Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan kuntien rahoitusta ja rahoitusasemaa. Koska uudistuksen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, ei talousarviovalmistelussa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2020 taloussuunnitelmaan.

41 Taloussuunnitelma

42 39 Taloussuunnitelma euroa TULOSLASKELMA Yhdistetty tuloslaskelma sisältäen peruskaupungin, liikelaitokset ja taseyksiköt. Toimintatuotoissa ja - menoissa mukana kaupungin sisäiset erät. Toimintakate ja siitä alaspäin ulkoisia, tilinpäätöksen mukaisia eriä. Tuloslaskelma ENN 2017* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos = Poistoeron lisäys (-) Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2017 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Tunnuslukuja ENN 2017* TA Toimintatulot/-menot % 35,1 34,6 35,7 36,3 37,1 Vuosikate poistoista % 148,2 128,6 124,9 134,2 160,7 Vuosikate euroa/asukas Asukkaat Lisäys ,8 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % 1,7 %

43 40 Taloussuunnitelma euroa RAHOITUSLASKELMA Yhdistetty rahoituslaskelma sisältäen peruskaupungin, liikelaitokset ja taseyksiköt. Varsinainen toiminta ja investoinnit ENN 2017* TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Tunnuslukuja ENN 2017* TA Investointien tulorahoitus % 77,6 73,5 64,8 72,2 99,4 Lainakanta Lainat euroa/asukas

44 41 Taloussuunnitelma euroa Talousarvio 2018 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Liikelaitokset Suurpelto Tapiola Rahastot Taseyksiköt Espoon Sisäiset Espoon kaupunki yhteensä yhteensä kaupunki YHT. erät ilman sis.eriä Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja - menot Korkotulot Muut rahoitustulot Peruspääoman korko Kunnalle maksetut korkomenot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden ylijäämä/alijäämä

45 42 Taloussuunnitelma euroa Talousarvio 2018 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Liikelaitokset Suurpelto Tapiola Rahastot Taseyksiköt Espoon Sisäiset Espoon kaupunki yhteensä yhteensä kaupunki YHT. erät ilman sis.eriä Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Nettoinvestoinnit Nettokassavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykse Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lis. kunn Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen nettokassavirta Rahavarojen muutos

46 43 Taloussuunnitelma euroa Peruskaupunki (ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä) Vuosien taloussuunnitelma Tuloslaskelma ENN 2017* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liilelaitoksilta Muut rahoitustulot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Korkomenot muille Korkomenot liikelaitoksille Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Poistoeron muutos Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2017 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Rahoituslaskelma ENN 2017* TA Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Varsinainen tominta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen muutokset = Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset = Muut maksuvalmiuden muutokset = Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Peruskaupungin tunnuslukuja ENN 2017* TA Toimintatulot/-menot % 23,1 20,7 21,8 22,3 22,5 Vuosikate euroa/asukas

47 44 Taloussuunnitelma euroa

48 45 Taloussuunnitelma euroa ESPOO-KONSERNIN TALOUS Espoo-konsernin konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt 10/2017 tilanteessa:

49 46 Taloussuunnitelma euroa Yleistä konsernista Kunnan toiminta on uudessa kuntalaissa määritelty uudelleen; kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin lisäksi kunnan osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu konsernihallinnosta ja kolmesta toimialasta: sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta ja teknisestä ja ympäristötoimesta, Tilapalvelut - liikelaitoksesta ja Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköistä sekä rahastoista. Konsernilla tarkoitetaan Espoon kaupunkia emoyhteisönä ja sen tytäryhteisöjä, joissa Espoon kaupungilla on yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä, yhdistellään konserniin omistusosuuden mukaan. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös konserniyritysten omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyrityksen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Valtuusto määrittelee merkittävimmille konserniyhteisöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espootarinan pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä. Konserniyhteisöille asetetut tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle sekä osavuosikatsausten yhteydessä myös valtuustolle. Vuonna 2018 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Konsernirakenteen muutokset vuonna 2017 ja taloussuunnitelmakaudella Metron jatkeen (Matinkylä-Kivenlahti) varrelle rakennetaan suunnitteluvuosien aikana useita pysäköintilaitoksia, jotka toteutetaan yhtiömuodossa. Uudisrakennettavan Finnoon alueen pysäköintiratkaisun päälinjaus on, että noin puolet autopaikoista toteutetaan suuriin pysäköintiyksiköihin ja puolet asuntoyhtiö/pienkorttelikohtaisilla ratkaisuilla. Pysäköintiä hallinnoimaan perustettiin Espoon kaupungin 100 prosenttisesti omistama Finnoon pysäköinti Oy, joka vastaa kaikkien selkeiden suuryksiköiden toteuttamisesta hyödyntäen toistuvaa tuotantomallia ja tuotannon volyymiä. Pysäköintiyhtiö toteuttaa alueen selkeät suuret pysäköintiyksiköt alueen kehittymisen vaatimassa aikataulussa aikavälillä Rakentamisen osalta hankkeet tuodaan erikseen päätettäviksi. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian jäsenkunnat ovat päättäneet, että kuntayhtymän toiminta siirretään toteuttavaksi yhtiömuotoisesti vuoden 2018 alusta. Yhtiömuotoisen toiminnan taustalla on tavoite vahvistaa Omnian reagointiherkkyyttä, kun toiminta enenevässä määrin tapahtuu kilpailluilla markkinoilla. Tällä tavalla voidaan osaltaan varmistaa kilpailuneutraliteetin toteutuminen. Toimintojen siirtoa yhtiöön valmistellaan vuoden 2017 aikana yhdessä eri sidosryhmien, asiantuntija- ja viranomaistahojen kanssa, varmistaen toiminnan käynnistyminen yhtiömuotoisena jäsenkuntien päätösten mukaisesti. Omnia perusti vuoden 2017 alussa yhdessä Savon koulutus Oy:n, Kirkon ulkomaanavun ja Suomen Yrittäjäopiston kanssa koulutusvientiin keskittyvän yhtiön. Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli on Espoon kaupungin 100 prosenttisesti omistama yhtiö, jonka tarkoituksena rakennuttaa ja omistaa Matinkylän uimahalli. Matinkylän uimahalli suunnitellaan Matinkylän keskustaan tulevan Meri- Matti kokonaishankkeen osana.

50 47 Taloussuunnitelma euroa Konsernin taloudellinen asema vuonna 2016 Espoo-konsernin tulot vuonna 2016 olivat 2,5 mrd. euroa ja menot 2,2 mrd. euroa. Taseen loppusumma oli 6,3 mrd. euroa ja omavaraisuusaste 42 prosenttia. Lainakanta vuoden lopussa oli 3,2 mrd. euroa ja se kasvoi vuodessa 489 milj. euroa. Konsernilainat asukasta kohden olivat euroa. Lainojen lisäksi konsernilla on vuokravastuita 525 milj. euroa ja leasingvastuita 40,2 milj. euroa. Merkittävimmät vastuut liittyvät elinkaarihankkeisiin. Lisäksi Espoo-konsernilla on muun muassa kuntien takauskeskuksen takausvastuita 1,3 mrd. euroa sekä maankäyttö- ja koronvaihtosopimuksiin liittyviä vastuita. Alla on taulukko Espoon kaupungin myöntämistä takauksista yhtiöittäin Espoo on myöntänyt takauksia yhteensä 2,3 mrd. euroa. Myönnetyt takaukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi (2,1 mrd. euroa) Espoo-konserniin kuuluvien yhtiöiden ottamiin lainoihin. Muihin kuin Espookonserniin kuuluvien yhtiöiden tai yhteisöjen ottamiin lainoihin kohdistuu takausvastuita yhteensä 212 milj. euroa. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 726 milj. euroa ja ne pienenivät 50 milj. euroa vuodessa. Eniten bruttoinvestointeja kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä toteuttivat Länsimetro Oy (251 milj. euroa), Espoon Asunnot Oy (41 milj. euroa) ja KOY Espoon Sairaala (63 milj. euroa) ja kuntayhtymistä HUS (25 milj. euroa) sekä HSY (38 milj. euroa). Rahoitusosuuksia, jotka kohdistuivat pääasiassa Länsimetroon, konserni sai 30 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi 64 milj. euroa. Investoinneista pystyttiin konsernitasolla rahoittamaan tulorahoituksella 43 %. Rahoituksen nettorahavirta oli 513 milj. euroa positiivinen. Kaupunkikonsernissa pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli 495 milj. euroa eli samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin. Lyhytaikaiset lainat vähenivät vuodessa 6 milj. euroa. Konsernin lainakantaa kasvattivat Espoon kaupungin lainakannan kasvu 242 milj. eurolla ja Länsimetron lainakannan kasvu 266 milj. eurolla.

51 48 Taloussuunnitelma euroa Konsernin toimintatuottojen kehitys taloussuunnitelmakaudella milj. euroa ENN 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Espoon kaupunki Tytäryhtiöt Kuntayhtymät *) Toimintatuotot yhteensä Verorahoitus Yhteensä *) Espoon omistusosuuden mukainen osuus kuntayhtymän tuotoista Espoon kaupungin ulkoiset toimintatuotot ovat vuonna 2018 arviolta 356 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu talousarviokaudella on 48 milj. euroa. Tuottoja lisää länsimetron infrakorvausten sekä maankäyttötulojen tulo-odotuksen kasvu. Espoo-konsernin tytäryhteisöiden toimintatuotot ja niiden kasvu suunnitelmakaudella muodostuu suurimmaksi osaksi Espoon Asuntojen osuudesta. Uudiskohteita valmistuu vuosittain ja tämä vaikuttaa vuokratulojen kasvuun. Investoinnit Taloussuunnitelman investointiosassa ja Liikelaitosten ja Taseyksiköiden talousarvioissa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin, vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan kaupungin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla, keskimäärin 624 milj. euroa vuodessa. Investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen, että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Keskeisenä tavoitteena on Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Muita merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, Raide-Jokeri sekä uusien päivähoitotilojen rakentaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen sekä Raide-Jokerin rakentaminen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 640 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 64 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kaupunki hankkii koulu- ja päiväkotitiloja vuokra-, leasing- ja rahastomallilla yli 100 milj. eurolla seuraavan 10 vuoden aikana. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. TATU-linjausten mukaisesti kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen, tilojen käyttöastetta parannetaan, palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen rakennuskustannuksia alennetaan tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla sekä rahastomallia hyödyntäen.

52 49 Taloussuunnitelma euroa Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Lisäresursseja korjauksiin kohdennetaan investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu 15 milj. euroa vuonna 2018 sekä tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa vuosittain. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Suurimpia konsernin investointiohjelmaan sisältyviä rakennushankkeita ovat: Länsimetron Matinkylään päättyvän osuuden käyttöönottovaihe on käynnissä. Metroliikenne Matinkylään alkaa järjestelmätestien päätyttyä. Matkustajaliikenteen käynnistymisestä päättää HSL. Matinkylä - Kivenlahti osuuden louhintatyöt ovat käynnissä ja ne saadaan päätökseen vuoden 2018 alkupuolella. Louhintojen päätyttyä käynnistyvät rakennustyöt. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuonna 2018 yhteensä 407 uuden asunnon rakennuttamisen. Perusparannuksia vuonna 2018 aloitetaan 190 asunnon osalta. Vuonna 2018 alkavien hankkeiden kustannusarvio on 80 milj. euroa. Suunnittelukautena asuntotuotannon määrätavoite on 400 asuntoa vuodessa. Tavoite tarkoittaa 5-7 uudishankkeen rakennuttamista vuosittain. Lisäksi vuosittain peruskorjataan 1-3 kohdetta kiinteistöstrategian mukaisesti. Investointien kokonaismäärä on suunnitelmakauden loppupuolella 100 milj. euron suuruusluokkaa. HSY:n investoinnit vuosina ovat yhteensä noin 570 milj. euroa, joista suurin osa on vesihuoltoon liittyviä investointeja. Jätevedenpuhdistuksen merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Espoon omistusosuus HSY:stä ja konsernin osuus investoinneista on 22,5 prosenttia. HUS:n investointien lähivuosien kärkihankkeita ovat Siltasairaala tilajärjestelyineen ja Lastenklinikan peruskorjaus. Espoon omistusosuus HUS:sta ja konsernin osuus investoinneista on 17,5 prosenttia. HSL:n merkittävin investointi on LIJ-hanke, jonka tarkoituksena on uusia Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä ja samalla toteuttaa ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Elinkaarimallilla peruskorjattavat koulut. Elinkaarikoulujen neljännessä erässä toteutetaan Kirstin, Viherlaakson, Tuomarilan ja Laajalahden koulujen peruskorjaus- ja laajennusurakat vuosina Kohteiden ajoitus ja kustannusarviot tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Neljännen erän kustannusarvio on kaikkiaan noin 100 milj. euroa. Kehä I:n tunnelointi Keilaniemen ja Tapiolan välissä ja siihen liittyvän Otasolmun eritasokiertoliittymän rakentaminen jatkuvat. Työ valmistuu keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistyy ensimmäisen asuintornin rakentaminen Keilaniemessä. Liikenneväyliä ja katuja rakennetaan laaditun investointiohjelman mukaisesti. Merkittäviä suunnitelmakaudelle ajoitettuja rakennushankkeita ovat mm. Kehä I Laajalahdessa ja Espoonväylä. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu voimakkaana Tapiolan projektialueella ja kiihtyy Finnoo - Kaitaan alueella. Metroasemien ympärille rakennetaan metron liityntäliikenteen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämää kunnallistekniikkaa. Painopiste siirtyy metron toisen vaiheen asemaseutujen rakentamiseen. Raide-Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta- ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide-Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta jatketaan hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista 66,6 milj. euroa, kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty.

53 50 Taloussuunnitelma euroa Matinkylän uimahalli suunnitellaan ja rakennetaan Matinkylän keskustaan Ison Omenan kauppakeskuksen läheisyyteen. Hanke toteutetaan vuosina ja sen kokonaiskustannukset ovat enintään 26,3 milj. euroa. Investointien rahoitus ja konsernilainojen kehitys Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isot vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin. TATU-ohjelman keskeisiä taloustavoitteita on investointien määrän rajaaminen taloudellisesti kestävälle tasolle. Ohjelman yhteydessä kaupungin nettoinvestoinneille on määritelty investointikatto, joka on keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana. Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien 280 milj. euron enimmäismäärää. Uudet pysäköintiyhtiöt on rajattu kattotarkastelun ulkopuolella. Kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa pysäköintiyhtiöiden alkuvaiheen, mutta luopuu pääosin omistuksesta alueen rakentuessa. Kaupungin investointiohjelma on valmisteltu TATU-ohjelman taloustavoitteiden ja investointikaton mukaisesti. Kaupungin omien rakennusinvestointien lisäksi toimitiloja hankitaan vuokraus-, leasing- ja rahastomallilla siten, että investointien ja hankintojen kokonaismäärä on keskimäärin 280 milj. euroa 10 vuoden ajalla. Vuonna 2018 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 288 milj. euroa. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden vuoden 2018 nettoinvestoinneista noin 40 prosenttia rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella. Tulorahoituksen osuus on alhainen johtuen meneillään olevista mittavista rakennushankkeista, joilla varaudutaan kaupungin kasvuun. Vuosikatteen parantuessa jatkovuosina TATUtavoitteen mukaisesti kasvaa tulorahoituksen osuus vuoteen 2021 siten, että investoinnit voidaan rahoittaa lähes kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja kaupunkikonsernin lainamäärän kasvu taittuu. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuosittain. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2018 yli 380 milj. euroa. Metron osuus lainakannan kasvusta vuosina on vajaa puolet. Suunnitelmakauden lopulla konsernilla on lainaa noin 4,7 mrd. euroa, joka on noin euroa asukasta kohden. Oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asuntojen ja HSY:n lainat, jotka katetaan vuokrilla ja maksutuloilla) on kauden lopulla 3,4 mrd. euroa, euroa asukasta kohden. Konsernin oikaistu lainamäärä kääntyy hieman laskuun vuoden 2020 jälkeen TATU-tavoitteen mukaisesti.

54 51 Taloussuunnitelma euroa Kaupungin ja tytäryhtiöiden investoinnit ja niiden rahoitus milj. euroa ENN 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 TA 2022 Investoinnit Kaupunki Yhtiöhankkeet *) Rahoitus Kaupungin vuosikate Valtion rahoitusosuudet Rahastojen purku Lainakannan muutos Konsernin lainakannan kehitys Konsernilainat euroa / asukas Oikaistut konsernilainat **) euroa / asukas *) Merkittävät tytäryhtiöiden kautta tehtävät investoinnit, jotka rahoitetaan lainoilla. Espoon Asunnot Oy:n investoinnit on rajattu ulkopuolelle, koska yhtiö rahoittaa omat investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. Länsimetron investoinneista on huomioitu Espoon osuus. **) Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla ja pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. HSY rahoittaa investointinsa tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla rahoitusstrategiansa mukaisesti. Länsimetron lainoista on huomiotu Espoon vastuulla olevat lainat. Taloussuunnitelmakirjan lopussa olevassa investointiliitteessä on esitetty kaupungin, Espoo Tilapalvelut - liikelaitoksen sekä tytäryhtiöiden kautta toteutettavien merkittävien investointien ajoitukset ja kustannusarviot. Liitteen lopussa on selvityskohdeluettelo, johon on merkitty sellaisia hankkeita, joiden tarkemmasta sisällöstä, sijoituspaikasta, ajoituksesta, toteutustavasta, kustannuksista tai rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin sisällyttää investointiohjelmaan.

55 52 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisöille asetetut tulostavoitteet Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi. Asuntojen käyttöaste on vähintään nykyisellä tasolla. Käyttöaste-%. Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi. Asukastyytyväisyys on vähintään vuoden 2017 tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty. Asukastyytyväisyys. Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi. Yhtiö toteuttaa asuntoohjelmassa päätetyn asuntomäärän. Vuosittainen asuntotuotannon määrä. Espoo Catering Oy Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Työn tuottavuus nousee vähintään 1,5 % / vuosi. Vertailukelpoiset henkilöstökustannukset vuoden 2017 toteumaan. Espoo Catering Oy Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Vuoden 2018 tulos on positiivinen. Vuoden 2018 tulos. Espoo Catering Oy Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana palvelusta on vähintään samalla tasolla kuin vuonna Asiakastyytyväisyysmittauksen arvosanan palvelusta. Espoo Catering Oy Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikkiä vähennetään ja hävikkitoimenpiteitä lisätään. Ruoan hävikki-%. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun val- Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate, M.

56 53 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri tuustokauden lopussa. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Asiakas- ja sidosryhmäpalaute Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään. Vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Tuottavuus nousee vähintään 1,5 % / vuosi. Tuottavuuden nousu Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. HSL jatkaa jäsenkuntien kanssa neuvotteluja kokonaiskustannusten rahoitusperiaatteiden uudistamisesta. Neuvottelutulos Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Edistetään liikkumista palveluna. Käynnistetään ensimmäiset älykkäät liikkumispalvelukokeilut Länsimetron vyöhykkeellä. Asiakkaiden käyttömäärä. Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenteen energiatehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön sähköbusseja ja muun linjaautokaluston osalta siirrytään käyttämään yhä enemmän biopohjaisia polttoaineita. Leppävaaran kilpailutuksen kautta liikenteeseen tulevien sähköbussien osuus ja biopohjaisten polttoaineiden osuuden kehitys. Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikenteen asiakkaille suunnattu palvelutaso on parantunut Länsimetron käynnistymisen myötä. Joukkoliikenteen saavutettavuustarkastelu ja asukastyytyväisyystutkimus.

57 54 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Tuottavuus nousee vähintään 1,5 % / vuosi. Tuottavuuden nousu. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Jäteveden puhdistustulokset paranevat. Typen ja fosforin puhdistustulos (%). Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Aluekeräyspisteitä ja verkostoa kehitetään ja ylläpidetään tehokkaasti yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen muutos Espoossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Tuottavuus nousee vähintään 1,8 % / vuosi. Laskutuksen kasvu verrattuna toiminnan volyymin kasvuun, ero vähintään 1,8 prosenttiyksikköä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Palvelusopimuksen mukaiset menot toteutuvat korkeintaan talousarvion mukaisena. Talousarvion toteutuminen Espoo-kuntalaskutuksen osalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa. Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle. HUS:n investointitaso, velkamäärän muutos. Arvio kestävyydestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustan- Jorvin sairaala-alueen yhteisten palvelupolkujen asiakaslähtöistä kehittämistä jatketaan kaupungin Arvio toimenpiteiden riittävyydestä.

58 55 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri (HUS) nusvaikuttavasti. kanssa yhteistyössä. Länsimetro Oy Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Länsimetro Oy:n metron jatkeen (vaiheen 2) rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Länsimetro Oy Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Riskienhallinnasta ja realistisesta aikataulu- ja kustannustoteumasta raportoidaan tiiviisti ja avoimesti omistajille sekä mahdolliset merkittävät muutokset hankkeessa käsitellään omistajien kanssa. Raportointi ja käsittely omistajien kanssa.

59 56 Taloussuunnitelma euroa

60 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA

61 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa

62 59 Taloussuunnitelma Yleishallinto YLEISHALLINTO PERUSKAUPUNKI LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS

63 60 Taloussuunnitelma Yleishallinto

64 61 Taloussuunnitelma euroa YLEISHALLINTO KONSERNIESIKUNNAN TARINA Konserniesikunnan tehtävänä on johtaa, ohjata, valvoa ja tukea koko kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla. Ohjaamme Espoo-tarinan kaupunkitasoista valmistelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Edistämme hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä sekä asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia. Yksikkömme vastaavat konserniesikunnan toiminnasta monialaisella asiantuntijuudella ja esikunnan ja koko konsernin edustajista koostuvilla asialähtöisillä tiimeillä sekä verkostomaisella toimintatavalla. Minne olemme menossa? Espoon haasteet ovat suuret. Väestö kasvaa nopeasti, noin asukkaalla vuodessa. Ikääntyminen ja lasten sekä vieraskielisten määrän kasvu lisää palvelutarpeita. Monet rakennuksemme kaipaavat peruskorjausta ja lähivuosien investointiohjelma on ennätyssuuri. Verotulojen hidas kasvu ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen pitävät Espoon talouden kireänä lähivuodet. Haasteisiin vastaamme kaupunkikonsernin vahvalla ohjauksella. Tavoitteenamme on parantaa kaupungin tuottavuutta, elinvoimaisuutta ja työllisyyttä ja siten myös kasvattaa kaupungin verotuloja. Kehitämme viiteen kaupunkikeskukseen perustuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla, tavoitteenamme viihtyisä ja turvallinen kaupunki, joka tunnetaan Euroopan kestävimpänä kaupunkina. Vahvistamme Espoon asemaa kansainvälisesti merkittävänä innovaatiokeskittymänä. Vastaamme kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin kehittämällä toimintaamme ja palveluja City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin avulla asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kehitämme kaupungin johtamista, toimintamalleja ja toimintakulttuuria. Konserniohjaus, asiakkuuksien ja palvelujen ohjaus, projekti- ja ohjelmajohtaminen ja kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ohjaavat tekemään vain strategialähtöistä kehittämistä asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti. Valvomme Espoon etua sote- ja maakuntauudistuksessa. Parannamme kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia hyvän hallinnon, toimivan päätöksenteon, kumppanuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen ja monikielisen viestinnän avulla. Miten sinne pääsemme? Keskitymme ydintehtäviimme. Ohjaamme ja tuemme koko kaupunkikonsernia tekemään asukkaiden ja asiakkaiden kannalta oikeita asioita sujuvasti ja kustannusvaikuttavasti. Tämä edellyttää toimivia ohjausja palveluprosesseja, yhteistä tietopohjaa, hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, asiantuntemusta sekä innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä. Toimimme Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti yhdessä tehden ja jokaisen osaamista arvostaen. Työyhteisömme on avoin, joustava ja keskusteleva. Keskinäinen luottamus henkilöstön keskuudessa sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on hyvä ja vastuut ovat selkeät sekä toisiaan täydentävät. Yhteiset tietojärjestelmät toimivat ja tuottavat tarpeellisen tiedon kaupungin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunkien yhteistyö ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaamme.

65 62 Taloussuunnitelma euroa Konserniesikunnan valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Espoo tukee aktiivisesti koulutusviennin toteuttamista ja markkinointia. Toteutuneet toimenpiteet. Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllisyyttä. Lakisääteisen kotouttamisohjelman päivittäminen ja toimeenpano. Kotouttamisohjelma laadittu ja toimeenpano käynnistetty yhdessä toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Espoon palvelujen kehittämiseen etsitään asiakaslähtöisyyttä tukevia ratkaisuja ja palveluissa otetaan käyttöön uusia kustannusvaikuttavia ja ennakoivia toimintamalleja. Toteutuneet toimenpiteet. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Kaupungin työllisyyspalvelut ja pääkaupunkiseudun yhteiset kasvupalvelut tukevat tehokkaasti yritysten kasvua ja työllisyyden vahvistumista. Työllisyysaste, %. (Lähde: Tilastokeskus / tiedot 18 kk viiveellä) Työttömyysaste, %. (Lähde: TEM tilastot / kk) Nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyttä edistetään aktiivisin toimenpitein. Nuorten työttömyysaste, %. (Lähde: Tilastokeskus / tiedot 18kk viiveellä) Maahanmuuttajien työttömyysaste, %. (Lähde: TEM tilastot / kk)

66 63 Taloussuunnitelma euroa Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Kaupungin haasteisiin ja palvelukehitykseen etsitään ratkaisuja yhteistyössä yritysten, yhteisöjen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Toteutuneet toimenpiteet. Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Keilaniemi-visio tukee tieto- ja osaamisintensiivisten yritysten sijoittumista Espoo Innovation Gardeniin. Keilaniemi-visio on laadittu. Kansainväliset toimijat sijoittuvat Espoon kasvukäytäville. Espooseen sijoittuneet kansainväliset yritykset ja muut toimijat. Espoo on ihmisille ja yrityksille suurista kaupungeista helpoin paikka investoida. Kiinteistösijoittajien näkökulmasta kiinnostavat espoolaiskohteet tarjoutuvat houkuttelevasti ja informatiivisesti. Locate in Espoo -palvelun tietosisällön kehittäminen ja aktiivinen ylläpito. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaista varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Elinkeinoelämän palvelutori - toiminnan käynnistäminen kumppaneiden kanssa Otaniemessä (A Grid). Toiminta on käynnistynyt. Kansainvälisten ja kotimaisten yritysten ja ihmisten sijoittuminen Espooseen on sujuvaa. Kansainvälisen startup - yrityksen/yrittäjän Espooseen sijoittumista tukeva palveluprosessi on määritelty. Luodaan asiakkuuksien ja palvelujen optimoinnin ja asiakassegmentoinnin avulla toiminnalliset ratkaisut yhden luukun periaatteen sekä asiakaspalvelun sähköisen kanavan toteuttamiseen. Toteutuneet toimenpiteet. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Sote- ja kasvupalvelu-uudistuksen toteutus halvaannuttaa muutosvaiheessa työllisyyteen, maahanmuuttoon ja yrittäjyyteen liittyvät palveluprosessit. Työmarkkinatukea (työttömyyden kesto yli 500 pv- ja erityisesti yli 1000 päivää) saaneiden määrä lisääntyy. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma toimii yritysten kasvun pullonkaulana. Maahanmuuttajien koulutusasteen nostossa sekä kotoutumisen ja työllistymisen sujuvoittamisessa epäonnistutaan. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Työllistämistoimenpiteet kohdistetaan nuoriille, pitkäaikaistyöttömille, vieraskielisille ja korkeasti koulutetuille. Skaalataan Työllisyyskonsertti -hankkeen toimintamalli ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistetään vahvemmin. Rekrytointipalvelulla autetaan työnantajia löytämää sopivia työntekijöitä espoolaisista työttömistä työnhakijoista sekä tunnistamaan yrityksensä rekrytointi- ja osaamistarpeita. Hyödynnetään täysmääräisesti Töissä Suomessa -hankkeen mahdollisuudet osaavien vieraskielisten ja Espoossa toimivien yritysten törmäyttämisessä (maahanmuuttajat).

67 64 Taloussuunnitelma euroa Globaalissa taloudessa tapahtuu muutoksia, jotka pysäyttävät lupaavasti virinneen talouskasvun ja sen myötä työmarkkinoiden virkistymisen. Seurataan suhdanteita, ennakoidaan kehitystä ja tehostetaan ja kohdennetaan toimenpiteitä muutoksia huomioiviksi. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin sijoittuvien kaupunkikeskusten elinvoima vahvistuu, ja yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa. Asiakkaat (asukkaat, yritykset, yhteisöt ja tki-toimijat) osallistuvat kaupunkikeskuksien kehittämiseen. Yritysyöpaikkojen nettomuutos Espoossa ja kasvukäytävillä. Yritysten lukumäärän nettomuutos Espoossa. Toteutuneet toimenpiteet. Espoo kasvaa kestävästi. Toteutetaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kasvua toimeenpanemalla yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma. Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman toteutumisaste. Edistetään liikkumista palveluna. Luodaan liityntäliikenteen ympärille liikkuminen palveluna - toimintaympäristö. Käyttöönotetut palvelut. Espoo on hiilineutraali 2030 mennessä. Edistetään Smart & Clean - alustojen ja kokeilujen syntymistä. Toteutuneet toimenpiteet. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin laina- Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Toimialojen merkittävimpien Patupalvelutuotteiden suoritteiden yksikkökustannusten muutos-% tai

68 65 Taloussuunnitelma euroa kanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. toimialojen Patu-palvelutuotteiden painotettu yksikkökustannusten muutos-% Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään tai alemmalla organisaatiotasolla suoritemäärään. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Konsernin lainakanta enintään 2,76 mrd. euroa Kaupungin investointien tulorahoitusaste kasvaa. Investointien tulorahoitusaste vähintään 64 % vuonna 2018 Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Esimiesten johtamis- ja esimiestaidot paranevat. Esimiesvalmennuksien kattavuus. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Kannustetaan henkilöstöä kokeiluihin ja toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen. Toteutuneet kokeilut. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Koko kaupungin viestintä rakentaa Espoon tunnettuutta Euroopan kestävimpänä kaupunkina. Essi-intra uudistuu tukemaan viestintää, johtamista ja vuorovaikutusta. Toteutuneet toimenpiteet. Espoo valvoo aktiivisesti etujaan maakuntauudistuksessa. Valtuuston määrittämät sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät tavoitteet ja edunvalvonta varmis- Toteutuneet toimenpiteet.

69 66 Taloussuunnitelma euroa tavat espoolaisten palvelujen ja Espoon kaupungin kehittymisen. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Palvelutuotannossa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja toimintaa kehitetään Lean-menetelmällä. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti ja palautteet käsitellään yksiköissä. Toteutuneet toimenpiteet. Mielikuva Espoosta yritysten ensisijaisena sijoittumisympäristönä vahvistuu. Espoon yritysten sijaintiympäristönä -tutkimus. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Kehitetään edelleen liikkuminen-, koulu-, palvelutori- sekä elä ja asu palveluna -konsepteja. Asiointi- ja lupapalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja niiden esteettömästä saatavuudesta huolehditaan siirryttäessä digitaalisiin palveluihin. Keskeisissä palveluissa säilytetään paperiasioinnin mahdollisuus Toteutuneet toimenpiteet. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Määritellään etenemispolku englanti -asiointikielenä kokonaisuudelle. Käännetään Espoo.fi -sivuston keskeiset sisällöt ja palvelukuvaukset englanniksi. Etenemispolku määritelty. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Sote- ja maakuntauudistus heikentää Espoon investointien rahoituskykyä sekä talouden tasapainoa. Globaalissa taloudessa tapahtuu muutoksia, jotka pienentävät talouskasvua, hidastavat työllisyystilanteen parantumista ja verotulokasvua. Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen eli Patu -projektin tuotoksia ei hyödynnetä palvelutuotannon ohjauksessa. Patu-laskennan automatisoinnissa ei edetä. Investointiohjelmassa esitettyjen kaupungin tai tytäryhteisöjen hankkeiden kustannukset nousevat yli arvioidun. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Aktiivinen edunvalvonta sote- ja maku uudistuksessa. Harkinta sote- ja pelastuspalveluihin tehtäviin investointeihin ja käyttömenoihin. Sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyn päätöksen jälkeen talouden sopeutuslaskelmat. Seurataan suhdanteita, ennakoidaan kehitystä ja tehostetaan ja kohdennetaan toimenpiteitä muutoksia huomioiviksi. Patu -tuotekustannusten seurannan edistäminen kehittämällä visuaalisempi työkalu tulosyksikköjohtajille kuukausittaiseen seurantaan tai kvartaalikäyttöön. Laskennan rakenteen suunnitteluprojektin toteuttaminen nopeuttaa talouden tietojärjestelmien ja tietovaraston käyttöönottoa sekä Patu-laskennan automatisointia. Investointien toteutuksen seuranta sekä korjaavien toimenpiteiden vaatiminen.

70 67 Taloussuunnitelma euroa Suhdannekehitys heikkenee, mikä vaikuttaa Espoon maanmyynti- ja sopimuskorvauksiin ennakoitua enemmän. City as a Service -kehitystoiminta ei synnytä toivottua uutta liiketoimintaa markkinoille Kaupungin omaa toimintaa, asiakkuuksien ja palvelujen optimointia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa ei kyetä uudistamaan siten, että digitalisaation hyödyt realisoituvat kaupunkitasoisesti sekä käyttötaloudessa että investoinneissa. Syntyvä uusi liiketoiminta tai osaaminen karkaa ulkomaille, eikä kiinnity paikallisiin liiketoimintaja palveluekosysteemeihin. Kaupungin jalostaman asiakkuusdatan hyödyntämiseen ei löydetä uusia liiketoimintaideoita. Aktiivinen maapolitiikka. Kaupunki- ja palvelukehityksessä tehdään saumatonta yhteistyötä innovaatio- ja palveluekosysteemien kehittämisessä ja mahdollistamisessa. Toimintamallien kehittämisen valmistelua, riippuvuuksien analysointia ja yhteentoimivuuden varmistamista systematisoidaan yhdessä tulosyksiköiden kanssa. Toiminta-arkkitehtuuriratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan ennakoivasti tulosyksiköiden kanssa ennen kokonaisarkkitehtuuritarkastelua. Kokeilukokemuksien oppeja jaetaan systemaattisesti tulosyksiköiden kanssa. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Espoon kokeilukulttuuria vahvistetaan tukemalla City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin mukaista palvelujen kehittämistä. Kokeiluja ja kehittämisohjelmia tuetaan EU-verkostoilla ja -rahoitushankkeilla. Henkilöstöä kannustetaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan mm. kaupunginjohtajan ja kansainvälisten innovaatiokilpailujen avulla. Tapahtumatoiminnot tukevat kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamista. Investointien ja yritysten sijoittumista Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeelle edistetään kansainvälisellä toiminnalla ja kaupunkimarkkinoinnilla. Näitä toimenpiteitä toteutetaan yhdessä Espoo Marketing Oy:n ja Helsinki Business Hub Oy:n kanssa. Espoo Innovation Garden, versoaa tieteen, talouden ja taiteen yhdistämänä. Kaupunki toimii alueen toimijoiden osaamista ja resursseja yhteen kokoavana voimana, innovaatioiden käyttöönoton edistäjänä, ja erilaisten liiketoiminta-, kokeilu-, innovaatio- sekä tutkimusalustojen mahdollistajana alueella. Vuoden 2018 alusta työllisyyspalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveystoimialalta osaksi kaupunkikehitysyksikön toimintaa. Espoon kaupungin työllisyydenhoidon organisoituminen päivitetään toimenpiteiden parhaan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille kohdennettuja erityistoimenpiteitä jatketaan ja tarvittaessa keinovalikkoa myös laajennetaan. Vuonna 2018 valmistellaan osasta kaupunkikehitysyksikön ja työllisyyshankkeiden toimintojen keskittämistä Espoo Marketingin, YritysEspoon, Espoon Yrittäjien, TE-toimiston kanssa samoihin tiloihin Aaltoyliopiston A Grid -yrittäjyyskeskukseen Otaniemeen. Näin muodostuvasta organisaatiorajat ylittävästä kokonaisuudesta on tavoitteena luoda eräänlainen elinkeinoelämän palvelutori. Monikulttuurisuusohjelma uudistetaan vuonna 2018 vastaamaan viime vuosien muuttunutta tilannetta. Vuosien akuutin pakolaistilanteen myötä maahan tulleiden kotoutumiskysymykset tulevat edellyttämään kaupungilta myös vuonna 2018 erityistoimenpiteitä. Konserniesikunta koordinoi englanninkielen käyttöönottoa kaupungin kolmantena asiointikielenä Kaupunki edistää yrittäjähenkisyyttä sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä yhdessä Aaltoyliopiston, Metropolian, Laurean, Omnian, YritysEspoon, Espoon yrittäjien, Espoossa toimivien yrityskiihdyttämöiden ja Yrityskylän kanssa. 6Aika-strategian toteuttaminen jatkuu. Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi kumppaneita ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat, yrittäjät, yhteisöt ja kuntalaiset. Tavoitteena on vahvistaa kansallista kilpailukykyä käyttämällä kaupunkeja innovaatioiden kehitys- ja kokeiluympäristönä sekä luoda uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tavoitteet saavutetaan hyödyntämällä avoimia

71 68 Taloussuunnitelma euroa ratkaisuja, digitaalisuutta ja kumppanuuksia. 6Aika-strategian kolmen kärkihankkeen tuotoksena Espoo tuottaa johtajille ja kehittäjille Make with Espoo -työkalupakin. Sen avulla jatketaan Espoon palvelujen kehittämistä osaksi palveluekosysteemiä City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin suuntaan. Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoululaitoksen ja keskeisten ministeriöiden yhteistyössä toteutettu Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -ohjelma päättyy vuoden 2018 lopussa. Vuodesta 2018 alkaen Espoon on tarkoitus osallistua Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston perustaman kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan rahoittamalla siellä työskenteleviä tutkijoita. Tämän lisäksi on valmisteilla rahoitusehdotus osallistua Aalto-yliopiston perustaman kaupunkitaloustieteen professuurin rahoitukseen. Kehittämisen johtamisen systemaattisuutta vahvistetaan edistämällä projektisalkun johtamista kaupunkiorganisaatiossa. Projekti- ja ohjelmajohtamista kehitetään tukemaan entistä paremmin ohjelmien ja projektien ohjaamista ja seurantaa. Konserniohjauksen vahvistamista, konsernin strategista arviointia ja sen toimeenpanoa jatketaan siten, että konsernin tavoitteet ja tekeminen toteuttavat uudistunutta Espoo-tarinaa. Konserniyhteisöjen hallitusten jäsenille tullaan järjestämään uudet koulutuskokonaisuudet, jolla heidän asiantuntijuuttaan ja työskentelyään hallituksissa vahvistetaan. Kaupunki jatkaa riskienhallintansa kehittämistä tuomalla edelleen riskinäkökulmia mukaan strategiatavoitteiden ja talouden seurantaan sekä raportointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuuden koordinointia vahvistetaan päivittämällä riskienhallintapolitiikka sekä kouluttamalla kaupunkikonsernia. Kaupungin keskeiset strategisen turvallisuussuunnittelun painopisteet sekä suurimmat kehittämishaasteet tulevat kohdistumaan metron kehityskäytävän rakennetun ympäristön turvallisuussuunnitteluun ja kaupungin turvallisuusohjelman toimenpiteisiin. Turvallisuus on keskeinen tekijä suunniteltaessa kuntalaisten uusia sekä olemassa olevia palveluita. Talouspalvelujen tarjoaminen kaupunkitasoisesti keskitettynä lisää tuottavuutta ja varmistaa tasalaatuisen palvelun kaikille kaupungin toimintayksiköille, esimiehille ja työntekijöille. Palveluprosessin asiakaslähtöinen kehittäminen ja digitalisointi parantavat edelleen tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Henkilöstöhallinnon voimaan astuneen toimintamallimuutoksen yhteydessä perustetun henkilöstöyksikön ja kaupungin muun HR-toimintojen toiminnan painopisteet ovat sairauspoissaolojen vähentämisen edistämisellä, esimiestyön tukemisella ja henkilöstötuottavuuden parantamisella. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projektin tuotokset ovat valmistuneet. Uusin tuote on kaupungin ylimmälle johdolle suunnattu EMBA-tutkinto, jonka ensimmäinen toteutus on lähtenyt käyntiin. Vuosi 2018 on Kunta 10 työhyvinvointitutkimuksen toteutusvuosi. Viestintäyksikössä edistetään Espoo-tarinan tavoitetta vuorovaikutteisesta ja modernista viestinnästä uudistamalla kaupungin viestintää ja visuaalista ilmettä koskevat ohjeet sekä some-viestinnän käytännöt. Kaupungin intra uudistetaan osana O365- ja SharePoint-projekteja niin, että kaupungin henkilöstöllä on käytössään modernit ja vuorovaikutusta tukevat välineet. Käännöspalvelut sopimuskumppaneineen tukee toimialoja englannin- ja ruotsinkielisten Espoo.fi sisältöjen laajentamisessa. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Konserniesikunta ohjaa ja johtaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman ns. TATU -ohjelmakokonaisuuden toteuttamista. TATU-ohjelma päivitettiin talvella 2016 TATU 2 ohjelmaksi, jonka tavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Taloussuunnitelma toteuttaa TATU tavoitteet. Konserniesikunta vastaa Palvelujen tuotteistus- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patu- projektista. Vuoden 2018 aikana kehitetään palveluluetteloita sekä käynnistetään palvelutuotteiden suoritemäärien ja kustannusten seuranta. Kustannuslaskennan automatisoinnin sekä valtionvarainministeriön Kuntatieto-ohjelman vaatimukset täyttävä laskentarakenteen suunnitteluprojekti LARA toteutetaan 2018.

72 69 Taloussuunnitelma euroa Ylemmälle johdolle tarkoitetun Excecutive Master of Business Administration - EMBA-ohjelman tarkoituksena on edelleen vahvistaa organisaation strategisen, ammattimaisen johtamisen kyvykkyyttä Espoo tarinan toteuttamiseksi muuttuvassa, haastavassa toimintaympäristössä. Ostot kuntoon Espoon kaupungilla -projektin (OSKU) tavoitteena on, että sähköisen tilaamisen osuus on 45 %:a vuoden 2017 lopussa. Kumulatiivinen toteuma 1-9/2017 on 40 %. Vuoden 2018 tavoite on nostaa sähköisen tilaamisen osuus 60 %: iin. Tavoitteena on myös lisätä automaattikäsittelyratkaisua yhä useampiin toimittajiin ja saada toiminnallisuuden käytettävyyttä kasvatettua kaupunkitasoisesti. Toiminnallisuuden tunnettavuutta edistetään toimialoilla yhdessä OSKU- projektin kanssa. Talous 1 YLEISHALLINTO Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina Tehtäväalue YLEISHALLINTO Valtuusto Tarkastusltk ja tilintarkastus Kaupunginhallitus Verotustoimi Konsernihallinto Muu yleishallinto Yleishallinto sisältää valtuuston, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kaupunginhallituksen ja konsernihallinnon määrärahat. Konsernihallintoon kuuluvat konserniesikunta, konsernipalvelut ja sisäinen tarkastus. Verotustoimen määrärahat sisältävät valtiolle maksettavat verotuskustannukset. Muun yleishallinnon määrärahat sisältävät eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet, avustukset ja vaalit. Vuonna 2018 yleishallinnon toimintamenot ovat yhteensä 213 milj. euroa. Määrärahoihin on lisätty Espoo- tarinan 1.1 toimeenpanoon 0,5 milj. euroa, joka kohdistetaan englanti asiointikieleksi valmisteluun, City as a Service toimintamallin suunnitteluun sekä kaupunkitapahtumien järjestämiseen. Presidentinvaalien järjestämiseen on varattu 1,5 milj. euroa. Konsernipalvelujen määrärahoissa on varauduttu ITpalvelujen menokasvuun. Vuoden 2018 alusta työllisyyspalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveystoimesta konsernihallintoon. Työllisyyden hoitoon kohdennetut määrärahat ovat yhteensä 30 milj. euroa.

73 70 Taloussuunnitelma euroa 1 YLEISHALLINTO (pl. 112 ja C05) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus sekä konsernipalvelut) tulot ja menot ovat sitovia. Investoinnit (pl. konsernipalvelut) 9111 Aineettomat hyödykkeet Tulot Menot Netto Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Osakkeet ja osuudet Tulot Menot Netto Länsimetron II-vaiheen valtionosuutta on budjetoitu aineettomien investointien tuloihin ja menoihin 63,2 milj. euroa vuodelle 2018 ja 48,4 milj. euroa vuodelle 2019 sekä 28,3 milj. euroa vuodelle Vuosittaisen osuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain. Koneissa ja kalustossa varaudutaan vuonna 2018 Valtuustotalon kahvion tilojen parantamiseen sekä talous- ja henkilöstöpalvelujen monitoimitilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Osakkeissa ja osuuksissa olemassa olevien tai perustettavien yhtiöiden osakemerkintöihin.

74 71 Taloussuunnitelma euroa 11 VALTUUSTO JA TARKASTUSTOIMI Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VALTUUSTO Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määrärahassa on varauduttu valtuuston toiminnasta aiheutuviin menoihin, jotka muodostuvat pääasiassa valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, sisäisistä it-palvelukustannuksista, valtuustotalon toimitilavuokrista sekä valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta. Valtuustotalon kahvion toimitilavuokrat siirtyivät tehtäväalueen kustannuksiksi Espoo Catering Oy:ltä. 112 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunnan lakisääteisenä tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tehtäviin kuuluu arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa sekä sitä, onko toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella ja tuloksellisella tavalla. Tarkastuslautakunta toimii lisäksi lakisääteisen sidonnaisuusrekisterin ylläpitäjänä ja huolehtii sidonnaisuusilmoitusten toimittamisesta valtuustolle tiedoksi vuosittain. Tilintarkastajan on tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

75 72 Taloussuunnitelma euroa 12 KAUPUNGINHALLITUS Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kaupunginhallituksen määrärahat sisältävät tehtäväalueiden toimintamenot ja -tulot. Tehtäväalueet ovat kaupunginhallitus, konsernihallinto, verotustoimi sekä muu yleishallinto. 121 KAUPUNGINHALLITUS Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen ja kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien toimintamenot sekä kaupunginjohtajan käyttömenot. Määrärahat sisältävät myös kaupunkitasoisesti keskitettyjä henkilöstöön liittyviä määrärahoja, mm. henkilöstöneuvostolle, joustaviin henkilöstöjärjestelyihin, henkilöstön kehittämisohjelmaan, työsuhdematkalippuun ja sportti- ja kulttuuripassiin. Henkilöstöruokailuun maksetaan ruokasubventiota. Mukana myös valtuustokauden mittaisten poikkihallinnollisten kehitysohjelmien osallistuva Espoo, kestävä Espoo ja innostava elinvoimainen Espoo määrärahat. Keskitetysti budjetoituja joustavia henkilöstömäärärahoja siirretään vuoden aikana toimialoille.

76 73 Taloussuunnitelma euroa 123 VEROTUSTOIMI Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää valtiolle maksettavat verotuskustannukset, jotka ovat korvaus verohallinnon tekemistä verotuksen valmisteluun, veronkantoon ja verojen tilittämiseen liittyvistä tehtävistä. 125 KONSERNIHALLINTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Konsernihallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa koko kaupunkikonsernia sekä vastata kaupungin tukipalveluista kaupunginjohtajan johdolla. Konsernihallinto muodostuu konserniesikunnasta, konsernipalveluista sekä sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä konserniesikunnan tehtäviä on tarkistettu siten, että talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, sekä asiakirjahallinto ja käännöspalvelut siirtyivät konsernipalveluista konserniesikuntaan. Palkanlaskenta siirtyi talouspalvelujen tehtävistä henkilöstöpalveluille. Myös HRtoimintamallin muutos toteutettiin toimintaohjeen muutoksella kesäkuusta 2017 lukien. Toimintojen uudelleen organisointi jatkui siten, että työllisyyspalvelujen toiminnot ja henkilöstö siirtyvät vuoden 2018 alusta lukien sosiaali- ja terveystoimesta konserniesikuntaan. Konserniesikunnassa on seitsemän yksikköä: strategia, rahoitus- ja talous, henkilöstö, kaupunkikehitys, palvelukehitys, hallinto- ja lakiasiat ja viestintä. Konserniesikunta ohjaa Espoo-tarinan kaupunkitasoista valmistelua, toimeenpanoa, kehittämistä sekä edistää hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä sekä asukkaiden ja asiakkaidensa hyvinvointia. Työllisyyspalveluihin sisältyvät monialaiset työllisyyspalvelut (TYP), tuettu työllistäminen ja työhön valmentavat palvelut, kuntouttavat palvelut sekä työllistymistä edistävät hankkeet. Konsernipalvelut, joka järjestää kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja ja huolehtii pelastustoimesta, esitetään omana kokonaisuutenaan sivulta 77 alkaen. Sisäisen tarkastuksen yksikkö vastaa kaupungin sisäisen valvonnan ja toiminnan tuloksellisuuden tarkastuksesta ja arvioinnista ja siihen liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Tunnusluvut Konserniesikunnan tukipalveluja tuottavien yksiköiden merkittävimmät, keväällä 2017 Patu- projektissa tuotteistetut palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Esikunnan työ painottuu johtamiseen sekä kaupunkitasoisten prosessien ohjaamiseen ja seurantaan, joka ei ole tuotteistettavissa.

77 74 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) C0413 HENKILÖSTÖPALVELUT TA 2017 ENN muutos-% Henkilöstömäärä Htv Kaupunkitasoiset palvelussuhdepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: Yhteydenotot/Valmistelut kpl ,8 % yksikkökustannus e/kpl 45,65 46,70 46,70 47,00 0,6 % Rekrytointi-ilmoitukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: Rekrytointi-ilmoitukset kpl ,9 % yksikkökustannus e/ilmoitus 406,00 406,00 406,00 406,00 0,0 % Kaupunkitasoiset rekrytointipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: Asiantuntijapalvelu ,0 % yksikkökustannus e/kokonaispalvelu 1,00 1,00 1,00 1,00 0,0 % Palkanlaskenta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: palkkalipuke/kpl ,2 % yksikkökustannus e/kpl 14,40 14,80 14,80 17,08 15,4 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % C0414 TYÖTERVEYSPALVELUT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Ennaltaehkäisevä työ (KELA 1*) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suorite: käynnit/kpl ,4 % yksikkökustannus e/käynti 70,57 80,89 80,90 81,00 0,1 % Sairaanhoidon käynnit (KELA 2**) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suorite: käynnit/kpl ,2 % yksikkökustannus e/käynti 136,88 158,34 158,34 158,90 0,4 % Muut palvelutuotteet ***) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % 0 0 KELA 1*) Työkykyarviot ja työterveysneuvottelut, terveystarkastukset- ja käynnit, työpaikkatoiminta sekä tietojen anto ja ohjaus KELA 2**) Lääkärin käynnit ja reseptit, todistukset ja lausunnot sekä hoitajakäynnit ja toimenpiteet Muut palvelutuotteet ***) Muut terveydenhuollon ostopalvelut sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset C0462 TALOUSPALVELUT Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,2 % Myyntireskontra ja myyntilaskutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: myyntilasku/kpl ,9 % yksikkökustannus e/kpl 2,09 2,05 2,12 2,12 0,3 % 0 0 Manuaaliset ostotilaukset, ostolaskutus, ostoreskontra ja maksuliikenteen hoitaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: ostolasku/kpl ,4 % yksikkökustannus e/kpl 5,19 6,41 6,28 6,26-0,3 % 0 0 Muut palvelutuotteet *) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % Muut palvelutuotteet *) Kirjanpito ja tilinpäätökset, vain SOTET:lle tehtävät erityistehtävät sekä sähköiset ostotilaukset, ostotilauspalvelut, ostotoiminnan tuki ja kehittäminen -yksikkökustannus: e/tunti Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% Työmarkkinatuen saajat/kk (ka) ,4 %

78 75 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää konserniesikunnan, konsernipalvelujen ja sisäisen tarkastuksen määrärahat. KONSERNIHALLINTO (pl. konsernipalvelut) Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Taulukko sisältää konserniesikunnan ja sisäisen tarkastuksen määrärahat. Konserniesikunnan suurimmat tulot muodostuvat sisäisiä palveluja tuottavien henkilöstö-, työterveys- ja talouspalvelujen laskutuksesta toimialoilta, työllisyyspalvelujen työllistämistuesta, ulkopuolista rahoitusta saavista EU-hankkeista sekä työterveyshuollon kelakorvauksesta. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista 23,5 milj. euroa ja palvelujen ostoista 19 milj. euroa. Avustuksissa on varauduttu 17,5 milj. euron työmarkkinatuen menoihin, mikä on 0,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 määrärahavaraus. Konsernipalvelut, joka tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä tukipalveluja ja huolehtii pelastustoimesta, on esitetty omana kokonaisuutenaan sivulta 77 alkaen. 129 MUU YLEISHALLINTO Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

79 76 Taloussuunnitelma euroa Tehtäväalue sisältää eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset mm. seuraaville: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinajärjestö, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun kauppakamari, Sydkustens Landskapsförbund, Laatuyhdistys, Suomen Riskienhallintayhdistys, Espoon asukasfoorumi ja Svenska Finlands folkting. Määrärahat sisältävät myös hallinnon kopiointikulukorvauksen Kopiosto ry:lle. Toimialojen ja tulosyksiköiden talousarvioihin sisältyvät niiden toimintaan liittyvien yhteisöjen jäsenmaksut. Määrärahat sisältävät lisäksi vuonna 2018 toimitettavat presidentinvaalit ja 2019 eduskunta- sekä europarlamenttivaalit. Valtio maksaa kunnille kertakorvauksen valtiollisten vaalien toimittamisesta. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja.

80 77 Taloussuunnitelma euroa C05 KONSERNIPALVELUT KONSERNIPALVELUJEN TARINA Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Konsernipalvelut on tehokas ja aktiivinen tukipalvelujen kokonaisuus. Toimintamme on kustannustehokasta ja laatua seurataan säännöllisesti. Hyvät keskitetyt sähköiset palvelut edesauttavat toimialojen toiminnan tehostamista. Taloutemme on terveellä pohjalla ja meillä on tarkoin mittaroidut tavoitteet. Korkeatasoisen hankintaosaamisemme johdosta Espoon kaupungin toimialat ja yksiköt parantavat kustannusvaikuttavuuttaan. Konsernipalvelujen yksiköt kehittävät toimiala- ja kumppanuusyhteistyötä, mikä vuorostaan johtaa koko kaupungissa tehokkuuteen ja taloudellisiin säästöihin. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaatimukset näkyvät arjen tekojen lisäksi palveluja ja hankintoja toteutettaessa. Ohjaamme Espoon kaupungin hankintaprosesseja siten, että ne tukevat kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toteutumista koko kaupungissa. Kiinnitämme huomiota näihin asioihin myös tulosyksiköidemme vastuulla olevissa hankinnoissa. Esimerkiksi sähköautojen osuus Espoon kaupungin omistamasta autokannasta kasvaa, ict-laitteiden elinkaareen kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja ruokapalvelujen raaka-ainehankinnoissa otetaan huomioon korkea laatu ja kokonaistaloudellinen kestävyys. Kaikkien Espoo Kehittyvät palvelumme sujuvoittavat arkea ja tehostavat toimintaa. Kohtaamme kaupunkilaiset niin, että he ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin ja kokevat asuinalueensa ja yhteisönsä turvallisina. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta lisää alueellista turvallisuutta. Työntekijämme tiedostavat kaupunkilaisen kohtaamisen merkityksen ja ostopalvelujen tuottajilta edellytetään samaa hyvää palveluasennetta kuin kaupungin työntekijöiltä. Aktiiviset espoolaiset Teemme toimintamme tutuksi ja kaupunkilaiset voivat myös halutessaan entistä aktiivisemmin osallistua palvelujemme kehittämiseen ja tuottamiseen. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme yhdessä toimialojen, asukkaiden ja kumppanien kanssa. Tuemme toimialoja uusilla toimintatavoilla ja -menetelmillä sekä tarjoamme asiantuntija-apua tarvittaessa. Palvelujen hyvä toimivuus antaa toimialoille enemmän aikaa keskittyä omaan perustehtäväänsä. Tehokas sisäinen yhteistyö ja kaksinkertaisen tekemisen poistaminen tuovat lisäarvoa myös asukkaille. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Motivoitunut, työkykyinen ja sitoutunut henkilöstömme tekee tuloksellista työtä. Henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy ja esimiesten arki sujuu paremmin. Työpaikkamme ovat terveellisiä ja turvallisia, sillä työturvallisuus on tärkeä osa arjen johtamista ja työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöidemme työ on arvostettua joka tasolla. Työntekijöitä rohkaistaan innovatiivisuuteen. Osaavalla työllämme parannamme yritysten kilpailukykyä ja elinkeinotoimintaa kaupungissa. Edistämme hankintojen kautta myös sosiaalista työllistymistä. Harjoittelupaikkoja on tarjolla ympäri vuoden ja niiden lisäksi tarjoamme kesäisin työmahdollisuuksia nuorille työnhakijoille.

81 78 Taloussuunnitelma euroa Konsernipalvelujen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Hankintateknisillä ratkaisulla työllistetään 30 henkilöä. Hankintateknisillä ratkaisuilla työllistettyjen työttömien määrä. Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Ostopalvelujen hallintamalli laadittu. Malli laadittu / ei laadittu. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Kehitetään sähköistä asiointia siten, että muiden kuin käyntiasiointien suhteellinen määrä kasvaa. Muiden kuin käyntiasiointien suhteellinen määrä. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Käytössä on vanhentuneita IT-järjestelmiä ja laitteita: monet keskeiset IT-ratkaisut sekä infra- että järjestelmäpuolella ovat jo tulleet tai tulossa pian elinkaarensa päähän, jolloin niitä on uusittava sekä teknologisista että hankintajuridisista syistä. ICT-korjaus- ja uusintavelkaa on jo päässyt syntymään samanaikaisesti tavoitteena on kehittää kokonaan uusia ICT-palveluja digitalisointiin liittyen. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun epämääräisyys: Aikataulut viivästyvät ja transitiovaihe pitkittyy, mikä kuormittaa kapasiteettinäkökulmasta ja pitkittää henkilöstön epävarmuutta jatkostaan Riskinä on, ettei aito liikkeenluovutusperiaate toteudu, vaan maakuntaorganisaatio pääsee valitsemaan siirtyvän henkilöstön ja palvelut. Tällöin kaupungin puolelle syntyy ylikapasiteettia ja henkilöstön osalta vain parhaimmisto siirtyy / rekrytoidaan maakunnan puolelle ICT-palvelumarkkinassa Sote- ja maakuntauudistus voi aiheuttaa kysyntäpiikin, jolloin hintataso nousee ja palvelujen saatavuus- ja laatutaso heikkenee. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Hallintatoimenpiteenä on varautuminen laitteiden ja järjestelmien häiriöihin ja käyttökatkoihin. Hallintatoimenpiteenä on kaupungin yhteisistä linjauksista sopiminen, selkeät, toimintaa eteenpäin ohjaavat päätökset ja viestintä.

82 79 Taloussuunnitelma euroa Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Konsernipalvelujen Patupalvelutuotteiden painotettu yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään tai alemmalla tasolla suoritemäärään. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Espoon johtaminen ja arki sujuu. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. IT-palvelut sujuvoittavat arkea ja tehostavat toimintaa. MI-häiriöt vähenevät 20%. Keskeisten palveluprosessien digitalisaation suunnitelmallinen edistäminen. Vakavien häiriöiden määrä. Potentiaalisten prosessien digitalisaatioaste. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Osaamisen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Määrällisesti henkilöstöä on riittävästi mutta kokonaisuudessaan henkilöstön osaamistaso ei yllä toiminnan ja odotusarvojen täyttämiseen. Tämä aiheuttaa myös kuormituksen epätasaisen jakautumisen. Toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun tavoitetilan Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Hallintatoimenpiteenä varhaisen tuen mallien käyttö, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, osaamisen kehittäminen, työn organisoinnin uudistaminen tarvittaessa ja työnjohdolliset toimenpiteet sekä siirtyminen laajemmin ostopalvelujen käyttöön. Hallintatoimenpiteenä on tiivis yhteistyö toi-

83 80 Taloussuunnitelma euroa epätarkkuus: Toimialojen tulosyksiköiden valmiudet oman toimintansa pitkäjänteisempään suunnitteluun vaihtelevat merkittävästi, mikä vaikeuttaa Konsernipalvelujen mahdollisuuksia suunnitella kehitystavoitteita ja budjetteja mielekkäällä tasolla. Erityisesti tietohallinnon ja hankinnan merkittävä riski on, että palvelun tarvitsijan toiminnan suunnittelu on riittämätöntä, eikä toiminnan suunnittelu tue normaalia ylläpitoa. Käytettävissä olevien resurssien jakaminen toimialojen välillä on myös haasteellista (kaupunkitasoisen priorisoinnin periaatteet ja linjaukset) Kustannusvaikutuksien arviointi myös KOPA-palveluiden osalta, kun toimialojen strategioista ja kehityssuunnitelmista päätetään. mialojen kanssa, suunnitelmien käsittely ennakolta ja niiden seuranta mm. projektisalkun kautta. Toimialojen toimintasuunnittelun tukeminen. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Konsernipalvelujen tehtävänä on järjestää kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja sekä huolehtia pelastustoimesta. Konsernipalvelut muodostuvat seuraavista tulosyksiköistä ja liikelaitoksesta: Logistiikka, Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Hankintakeskus sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, johtajana pelastusjohtaja. Lisäksi konsernipalveluissa on liiketoimintajohtajan alaisuudessa hallinto- ja kehittämisyksikkö. Konsernihallintoon kuuluva konsernipalvelut uudistuu vuodenvaihteessa. Kirkastamalla toimintamallia ja vastuualueita konsernipalvelut varmistavat osaltaan Espoo-tarinan vuonna konsernipalvelujen keskeisimpiä tavoitteita ovat toiminnan tehokkuutta edesauttavien sähköisten palvelujen kehittäminen mm. digitalisaatioastetta nostamalla ja contact center toimintaa laajentamalla. Ostopalvelujen hallintamalli laaditaan ja kaupungin työllistymisasteen parantamiseksi kasvatetaan hankintateknisillä ratkaisuilla työllistettyjen työttömien määrää. Turvallisuus on tärkeä osa arjen johtamista. Konsernipalveluissa henkilöstön osaamista, motivoituneisuutta ja työkykyä ylläpidetään hyvän esimiestyön ja yhdessä luotujen toimintamallien avulla. Henkilöstömäärä pysynee vuoden 2017 lopun tasolla. Merkittävimmät muutokset henkilöstömäärissä johtuvat logistiikan korjaamon liikkeenluovutuksesta. Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Vuoden 2018 TATU -tavoitteilla konsernipalveluissa edistetään valtuustokauden tavoitteita toteuttaa Espoosta digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki sekä vähentää työttömyyttä. Lisäksi varmistetaan Espoon palvelujen tuottamista asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Kun hankintateknisillä ratkaisuilla vähennetään työttömyyttä, taloudellinen vaikutus saavutetaan Espootasolla. Vastaavasti digitalisoinnilla ja asiointipalvelujen suuntaamisella monikanavaiseen, helposti saavutettavaan muotoon, hyöty näkyy prosessien keventymisellä kuntalaisilla ja kaupungin toimijoilla. Digitalisointi edellyttää konsernipalveluilta työpanosta ja järjestelmien uudistamista.

84 81 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina Tulosyksikkö Konsernipalvelut Hallinto- ja kehittämisyksikkö Tietotekniikka Kaupunkitieto Logistiikka Hankintakeskus Pelastustoimi Konsernipalvelujen toimintatulot pienenevät vuoden 2017 muutettuun talousarvioon verrattuna on 2,6 % (noin 2,7 milj. euroa). Muutos on pääasiassa ruokapalvelujen ja logistiikan laskutuskäytäntöjen muuttumisen seurausta. Vastaavasti toimintamenot pienenevät kuluvan vuoden korjattuun talousarvioon verrattuna noin 0,3 milj. euroa. Toimintamenot koostuvat pääosin palvelujen ostoista 82,8 milj. euroa, henkilöstökuluista 11,8 milj. euroa, ja aineista ja tarvikkeista 14,6 milj. euroa. Investoinnit 9112 Aineettomat hyödykkeet Tulot Menot Netto Tietotekniikkaan budjetoidaan keskitetysti IT-järjestelmien kehityksen ja hankinnan investointimäärärahat. Toimialat tehostavat toimintaansa IT-palveluiden avulla ja kehittävät voimakkaasti toimintaansa sähköiseen asiointiin ja digitalisaatioon liittyen. Toimialojen IT-kehitystarpeisiin on varattu aineettomiin ITinvestointeihin 5,6 milj. euroa. Merkittävimpiä v aineettomien IT-investointien projekteja ovat mm. sähköisen asiointialustan yhteisten toiminallisuuksien toteuttaminen, sivistystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen sähköisten asiointipalveluiden projektit, varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän uusinnan jatkaminen, Essin ja työtilojen uudistaminen, sähköisen säilyttämisen ratkaisun hankinta sekä yhteisen Contact Center-ratkaisun uusinta Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto

85 82 Taloussuunnitelma euroa Kone ja kalustoinvestoinnit sisältävät Logistiikan auto- ja konehankinnat noin 2,0 milj. euroa. Henkilöautot hankitaan huoltoleasingilla ja muu kalusto ostetaan. Koneiden ja kaluston määrärahoihin on varattu tietoliikenne- ja AV-laitteiden elinkaarimallin mukaiseen uusimiseen sekä rakentamisen vaatimiin tietoliikenneinvestointeihin 2,1 milj. euroa. C050 HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Konsernipalvelujen esikuntana toimiva hallinto- ja kehittämisyksikkö koordinoi konsernipalvelujen strategian, hallinnon, toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa sekä vastaa päätöksentekoprosessin toimivuudesta ja viestinnästä. Yksikön tavoitteena on edistää yhteisiä työskentelymenetelmiä ja uudistaa hallintotyöskentelyä. Konsernipalvelujen toimintamallin uudistamisprojektin myötä yksikkö mahdollisesti yhdistyy kaupunkitiedon yksikön kanssa. Yksikössä työskentelee viisi vakinaista, joista yksi on kevään 2018 sijaisena henkilöstöpalveluissa. Henkilöstömäärä on pienentynyt vuoden 2017 aikana kolmen henkilön siirryttyä konserniesikuntaan. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Esikuntatoimintojen talous pysyy vuoden 2017 tasolla lukuun ottamatta henkilöstösiirtojen vähennysten vaikutusta. Merkittävimmät menot ovat henkilöstökulut 0,7 milj. euroa ja vuokrat 0,1 milj. euroa. Yksikössä ei ole tiedossa investointeja. C051 ESPOO TIETOTEKNIIKKA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tietotekniikka (TT) on kaupungin keskitetty tietohallintoyksikkö, joka kehittää ja järjestää IT-palveluja Espoon kaupungin organisaation ja kuntalaisten tarpeisiin. Toimintamme perustuu ulkoistetun ITpalvelutuotantomme ja IT-palveluidemme hallintaan ja kehittämiseen. Uudistamme IT-ympäristömme arkkitehtuuri- ja teknologiaratkaisuja sekä kumppanuusmalleja tukeaksemme Espoo-tarinan ja toimialojen digitalisaation tavoitteita. Tulemme kehittämään IT-kyvykkyyksiä erityisesti joustavien pilvipohjaisten IT-arkkitehtuurien, palvelumuotoilun ja ketterän sovelluskehittämisen alueilla. Kilpailutamme kumppanuusverkostoa infra- ja digipalveluissa. Jatkamme uusien toimintamallien jalkauttamista toimialayhteistyössä, IT-palvelutoimittaja-, IT-arkkitehtuuri- ja IT-laitehallinnassa.

86 83 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu- projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% C051 TIETOTEKNIIKKA Henkilöstömäärä ,7 % Htv ,8 % Päätelaitepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: laitemäärä ,0 % yksikkökustannus ka / laitemäärä 325,94 357,19 309,82 298,33-3,7 % 0 0 IT-palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: asukasmäärä ,0 % yksikkökustannus / asukasmäärä 57,41 76,77 92,78 85,52-4,5 % 0 0 Keskitetyt IT- ja infrapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: asukasmäärä ,0 % yksikkökustannus / asukasmäärä 61,19 62,06 59,31 77,36 0,1 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % 0 0 Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulosyksikön toimintatulot saadaan IT-palvelujen sisäisestä veloituksesta toimialoilta. Toimintamenot koostuvat pääosin ulkoisista IT-palveluostoista, IT-laiterahoituksesta ja henkilöstömenoista. Tulojen ennustettu kasvu vuoteen 2017 verrattuna johtuu toimialojen IT-palveluiden kehitystarpeista ja varautumisesta palvelutoimittajavaihdoksiin infrakilpailutuksissa. Toimialojen IT-kehitystarpeisiin on varattu aineettomiin IT-investointeihin 5,6 milj. euroa. Koneiden ja kaluston määrärahoihin on varattu tietoliikenne- ja AV-laitteiden elinkaarimallin mukaiseen uusimiseen sekä rakentamisen vaatimiin tietoliikenneinvestointeihin 2,1 milj. euroa. C052 KAUPUNKITIETO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkitiedon tehtävänä on vastata keskitetyistä julkishallinnon asiointipalveluista. Tulosyksikkö jakautuu Yhteispalvelun, Palvelutorin sekä Vaihdepalvelujen palvelualueisiin. Konsernipalvelujen toimintamallin uudistamisprojektin myötä yksikkö mahdollisesti yhdistyy hallinto- ja kehittämisyksikön kanssa.

87 84 Taloussuunnitelma euroa Kaupunkitieto toimii noin 40 asiointipalvelun ammattilaisen voimin kaupungin kasvoina asukkaille. Asiakas saa tietoa Espoosta ja sen palveluista kauttamme kuudessa asiointipisteessä ja yhä enemmän puhelimitse ja sähköisiä kanavia käyttäen. Vuonna 2018 laajennetaan yhteisten asiointipalvelujen tarjoamaa ja kehitetään palvelua asiakkaita osallistaen. Merkittävä yhteinen ponnistus on puhetietoliikenteen palveluja ja contact center palveluja tukevan järjestelmän käyttöönotto. Palvelutorikonseptin on todettu ensimmäisen vuoden aikana helpottavan kuntalaisten arkea, tarjoavan lisäarvoa julkisille asiointipalveluille ja mahdollistavan laadukkaiden julkisten asiointipalvelujen tuottamisen kustannustehokkaasti. Kaupunkitieto edistää Ison Omenan Palvelutorista saatujen kokemusten hyödyntämistä Espoon kaupunkikeskusten ja palvelujen suunnittelussa. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu- projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% C052 KAUPUNKITIETO Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Yhteispalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: asiointi kpl ,5 % yksikkökustannus e/asiointi 9,37 10,53 10,99 9,69-11,8 % 0 0 Palvelutorikonseptin koordinointi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: asiakaskäynti kpl ,3 % yksikkökustannus e/asiakaskäynti 0,88 0,51 0,57 0,63 10,5 % 0 0 Puhelujen välittäminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: asiointi kpl ,9 % yksikkökustannus e/asiointi 3,96 4,26 4,61 5,41 17,4 % 0 0 Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulosyksikön toimintatulot muodostuvat pääosin kaupungin sisäisistä veloituksista. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista ja palvelujen ostoista. Toimintakate on suunnitelmapoistojen verran. Muutoksena edellisiin vuosiin on vuonna 2017 toteutunut organisaatiomuutos (hallintosääntö ).

88 85 Taloussuunnitelma euroa C055 ESPOO LOGISTIIKKA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Logistiikan tehtävänä on vastata kaupungin keskitetyistä logistisista palveluista sekä autojen ja työkoneiden hallinnoinnista. Logistiikan palveluyksiköitä ovat auto- ja konepalvelut, kuljetus- ja materiaalipalvelut sekä postipalvelut. Konsernipalvelujen organisoinnin uudistamisen yhteydessä Logistiikan toiminnot siirretään mahdollisesti uuteen perustettavaan Keskitetyt ostot tulosyksikköön. Kuljetus- ja materiaalipalveluissa edetään vuoden 2018 aikana ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa. Yksikössä on ollut käynnissä ohjelmistorobotiikan pilotti vuonna Robotiikalla pyritään tehostamaan työn tekoa siirtämällä rutiinimaisia suuren tietomäärän sisältäviä työprosesseja robotille, mahdollistaen henkilöstön keskittymisen muihin kuin rutiinitehtäviin. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu -projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% C055 LOGISTIIKKA Henkilöstömäärä ,6 % Htv ,2 % Kalustonvuokrauspalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: vuokrattu kalusto kpl ,6 % yksikkökustannus e/kalusto 3960, , , ,44 4,9 % 0 0 Login verkkokauppa Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: verkkokauppatapahtuma kpl ,1 % yksikkökustannus e/tapahtuma 79,15 69,11 63,03 57,89-8,2 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % 0 0 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulosyksikön toimintatulot muodostuvat pääosin kaupungin sisäisistä veloituksista. Toimintamenot koostuvat pääosin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä palvelujen ostoista. Toimintakate on suunnitelmapoistojen verran.

89 86 Taloussuunnitelma euroa Muutoksena edellisiin vuosiin on vuonna 2017 toteutunut organisaatiomuutos (hallintosääntö ) sekä postin veloitustavan muutos ja oman painotoiminnan lopettaminen, jotka ovat kaupunkitasoisesti kustannusneutraaleja muutoksia Koneiden ja kaluston investointimäärärahoihin on budjetoitu 2,0 milj. euroa. C056 HANKINTAKESKUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Hankintakeskuksen tehtävä on tuottaa hankintapalveluja ja vastata ateriapalvelujen järjestämisestä. Hankintakeskus suunnittelee, ohjaa ja kilpailuttaa Espoon kaupungin tavara- ja palveluhankintoja sekä edistää hankintojen avointa ja tehokasta kilpailuttamista. Tehokkaalla hankintatoimella vaikutetaan kaupungin talouteen ja voidaan parantaa hankintojen laatua. Hankintojen kautta edistetään myös kestävää kehitystä, tervettä kilpailua ja työllistämistä sekä innovatiivisia palveluratkaisuja. Ruokapalvelut palveluyksikkö vastaa Espoon kaupungin tarvitsemien ateriapalvelujen järjestämisestä sekä johtaa ja koordinoi kaupungin ruokapalveluhankintojen kokonaisuutta. Palveluyksikkö toimii samalla asiantuntijaorganisaationa ateriapalveluihin liittyvissä asioissa. Kaupungin ruokapalvelujen järjestämisen strategian valmistelua jatketaan huomioiden mahdollinen sote ja maakuntauudistus sekä hankintalain reunaehdot. Konsernipalvelujen organisoinnin uudistamisen yhteydessä Ruokapalvelut palveluyksikkö siirretään mahdollisesti uuteen perustettavaan Keskitetyt ostot tulosyksikköön. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu -projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% C056 HANKINTAKESKUS Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,9 % Kevyt kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: Kevyt kilpailutus / kpl ,8 % yksikkökustannus /kpl ,6 % Keskiraskas kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: Keskiraskas kilpailutus / kpl ,8 % yksikkökustannus /kpl ,6 % Raskas kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: Raskas kilpailutus / kpl ,8 % yksikkökustannus /kpl ,6 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% Hankintojen läpimenoaikojen lyheneminen: tavoite 10 % 5 % 5 % Hankintojen kautta työllistetyt työttömät - työllistetyt kpl ,8 % 31 32

90 87 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Hankintapalveluiden toimintatulot 3,1 milj. euroa ovat pääosin sisäistä laskutusta muilta toimialoilta. Toimintamenojen 3,1 milj. merkittävimmät erät ovat henkilöstökuluja sekä materiaali- ja palveluostoja. Hankintapalveluiden toimintatuloja kasvattaa toimialojen lisääntynyt kilpailutustarve. Ruokapalvelut palveluyksikön toimintatulot ovat 18,7 milj. euroa. Sisäiset tulot koostuvat sivistystoimelta laskutettavista ateriapalveluista sekä henkilöstöruokailun ruokasubventiolaskutuksesta konsernihallinnolta ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Ulkoiset toimintatulot ovat Espoo Catering Oy:n kautta saatavat varhaiskasvatuksen osuudet kouluruokailuun liittyvistä ostolaskuista. Ruokapalvelut palveluyksikön toimintamenot 19,4 milj. euroa koostuvat sekä kouluruokailun että ateriapalvelujen sopimustoimittajien kustannuksista. Muutos vuoteen 2017 johtuu ensi sijassa ostopalvelukohteiden vähenemisestä, kun osa toimialoilta aiemmin laskutetuista kustannuksista siirtyy keskuskeittiön valmistumisen myötä Espoo Catering Oy:n laskutettavaksi. Myös koulujen keittiöiden toimitilavuokrat siirtyvät sivistystoimelle, mikä alentaa vastaavasti aterian hintaa. C057 PELASTUSTOIMI Talous Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Pelastustoimeen sisältyvät Espoon maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta sekä seuraavat Espoon omat pelastustoimen menot: avustukset kahden sopimuspalokunnan rakennushankkeiden rahoituskuluihin, eläkemenoperusteiset eläkemaksut henkilöistä, jotka ovat jääneet eläkkeelle Espoon pelastustoimesta ennen alueellisen pelastuslaitoksen muodostamista. Pelastustoimen menot kasvavat vuodesta 2017, johtuen kasvavista toimitilakustannuksista sekä leasingrahoitukseen siirtymisessä pelastustoimen kaluston osalta. Johtokeskuksen menot siirtyivät v alusta konserniesikuntaan.

91 88 Taloussuunnitelma euroa

92 89 Taloussuunnitelma euroa LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

93 90 Taloussuunnitelma euroa LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), Länsi-Uudenmaan (Hanko, Inkoo ja Raasepori) ja Lohjan ensihoitoalueilla (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Vuosina toiminta pyritään pitämään palvelutasopäätöksen mukaisella tasolla ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Tulevalle kaudelle ajoittuu valmistelussa oleva maakuntauudistus ja siihen liittyvä pelastustoimen uudistushanke. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella valmistaudutaan muutokseen osallistumalla pelastuslaitosten väliseen yhteistyöhön koko valtakunnassa ja erityisesti Uudellamaalla. Vuoden 2018 kärkihankkeita (avaintavoitteita) ovat: 1. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistoiminnan vahvistaminen 2. Työturvallisuuden parantaminen 3. Pelastustoiminnan ja ensihoidon kehittäminen erityisesti suuronnettomuustilanteissa ja vakavissa häiriötilanteissa Pelastustoimen uudistushankkeessa ja maakuntauudistuksessa on korostettu järjestelmien yhtenäisyyttä ja vahvaa tietoon perustuvaa keskitettyä ohjausta. Tämä asettaa paineita tiedon ajantasaisuudelle ja tietojärjestelmien yhtenäistämiselle sekä tehtäville ja jo tehdyille suorituskykyvaatimuksille. Käytännössä uudistushankkeeseen tulee varata riittävästi resursseja hankkeen läpiviemiseen myös paikallisella tasolla. Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.

94 91 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tunnusluvut Bruttomenot /asukas (kustannukset muutettu v tasoon) TA 2017 ENN muutos-% Pelastustoimi 66,7 64,3 65,3 64,2-1,7 % 64,0 63,7 Ensihoito, HUS Jorvin alue 17,6 16,8 17,4 16,5-5,2 % 16,7 16,4 Ensihoito, HUS Länsi-Uudenmaan alue 91,1 93,2 94,1 93,5-0,6 % 93,3 93,1 Ensihoito, HUS Lohjan alue - 44,2 43,8 44,2 0,9 % 43,8 43,5 Talous Pelastuslaitoksen talousarvio 2018 koostuu neljästä elementistä: Pelastustoimi, HUS / HYKS / Jorvin ensihoitopalvelut, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut ja HUS Lohjan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (virve-päätelaitteet, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin lähes 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun keskiarvo on n henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos on kasvattavat palvelutarvetta. Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuonna 2018 yhteensä 0,3 milj. euroa. Vuonna 2018 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 30,6 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 5,5 milj. euroa, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,1 milj. euroa ja HUS Lohjan ensihoitopalvelujen osuus on 4,2 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2018 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2017 TA Espoo ,6 % Hanko ,0 % Inkoo ,0 % Karkkila ,2 % Kauniainen ,3 % Kirkkonummi ,8 % Lohja ,2 % Raasepori ,1 % Siuntio ,1 % Vihti ,6 % Maksuosuudet yhteensä sis. laskennan erät ,0 %

95 92 Taloussuunnitelma euroa Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Pelastuslaitoksen sitovat tulostavoitteet, eli tilinpäätös ei saa muodostua alijäämäiseksi ja investointien kokonaismäärä on valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen, edellyttävät talouden pitämistä tasapainossa. Mahdollinen alijäämä laskutetaan osakaskunnilta ja ylijäämä palautetaan tilinpäätöksen vahvistuttua. Vuodesta 2006 lähtien pelastuslaitoksen tilinpäätökset ovat pääsääntöisesti olleet tasapainossa eli tulos on ollut nolla tai hieman ylijäämäinen. Suomen pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa ja Uudenmaan pelastuslaitosten HIKLU-yhteistyöllä lisätään tuottavuutta hyödyntämällä yhteistä valmistelua ja resursseja. Investoinnit Tulot Menot Netto Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelmaan vuosille määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Selvitetään mahdollisuus hankkia osa kalustosta leasing-rahoituksella. Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

96 93 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -123 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

97 94 Taloussuunnitelma euroa

98 95 Taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

99 96 Taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi

100 97 Taloussuunnitelma euroa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TARINA Rakennamme taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kaupunkia yhdessä espoolaisten ja kaupungin muiden toimintojen kanssa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa kaupungin elinvoimaa. Espoolaisten palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat nopeasti kaupungin kasvaessa, väestön ikääntyessä ja vieraskielisten osuuden kasvaessa. Tuemme kaupunkikeskusten kestävää kehitystä ja jokaisen espoolaisen arjen sujumista. Autamme ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Painopisteemme on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tavoitteemme on tukea kaikkia espoolaisia siten, että he voivat asua turvallisesti omassa kodissa. Kun kotona ei enää pärjää, on tarjolla kodinomaista hoivaasumista. Työotteemme on valmentava: Suunnittelemme ja toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelut on suunniteltu asiakkaan tarpeista lähteviksi, sujuviksi kokonaisuuksiksi. Kiireelliset asiat hoidamme heti, eikä kiireettömissäkään tarvitse odottaa kauan. Tunnemme toimintaprosessimme ja parannamme niitä jatkuvasti. Kun ymmärrämme toiminnan logiikan, tunnemme faktat ja numerot, pystymme tunnistamaan prosesseissa piilevää hukkaa ja poistamaan sitä virtauksen tieltä. Kannustamme kaikkia kehittämään työtään, ideoimaan parannusehdotuksia ja tekemään aloitteita. Harjoittelemme arjen ongelmanratkaisun taitoja, jotta yhä useampi ongelma voidaan ratkaista heti, siellä missä se havaitaan. Kaikissa palveluissamme ja työyksiköissämme tavoittelemme seuraavia yhteisiä päämääriä: Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus: Espoolaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi pysyy hyvänä tai paranee. Asiakasprosessit ovat selkeät ja eheät ja niitä parannetaan jatkuvasti. Raportoimme poikkeamista ja reagoimme niihin korjaten laatupoikkeamat heti. Henkilöstön työhyvinvointi ja työn sujuvuus: Johtaminen kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään, oppimaan ja tekemään aloitteita. Työhyvinvointia parannetaan koko ajan ja terveysperusteiset poissaolot vähenevät. Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus: Palvelujen saatavuus on asiakkaan tarpeen mukainen ja sujuva. Käytössä on enenevässä määrin digitaalisia palvelukanavia. Asiakas otetaan mukaan oman palvelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hyvä taloudenpito ja tuottavuus: Parannamme tuottavuutta poistamalla hukkaa kaikista prosesseista. Kustannuskehitys on vertailukuntien kilpailukykyisin. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.

101 98 Taloussuunnitelma euroa Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Terveysasemien palvelukyky paranee ja tavoitteena, on että lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) päästään alle 10 vuorokaudessa. Kolmas vapaa aika lääkärin vastaanotolle terveysasemilla, terveysasemien mediaani. Seuranta kuukausittain, tavoite saavutetaan syyskuuhun 2018 mennessä. Terveysasemien asiakkaista 90 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Terveysasemien Happy or not - seuranta: yhteenlaskettu tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus vastanneista. Ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien määrä vähenee. Tarvittaessa varmistetaan sujuva pääsy palveluasumisen piiriin. Kotona asuu vähintään 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaishoidon asumispalvelut järjestetään viiveettä, asumispalvelua tarjotaan 3 kk:n sisällä päätöksenteosta. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 65 vuotta täyttäneistä vähenee. Kotona asuvien %-osuus 75 vuotta täyttäneistä. Vuoden lopun tilanne. Tavoite: 93,0 %. Yli 3 kk pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikkaa odottaneiden määrä. Tavoite: 0 henkilöä. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet. Vammaiset elävät tavallista elämää, osallistuvat ja harrastavat sekä saavat asiansa joustavasti hoidettua Kotihoidon asiakkaiden kipu hoidetaan hyvin. Kevyemmän tuetun asumisen osuus asumispalveluista kasvaa. Vammaispalvelujen saatavuus paranee. RAI-kipumittari %-osuus kotihoidon asiakkaista. Tavoite: 15,0 % Tuetun asumisen %-osuus asumispalveluista. Palvelutarpeen arvioinnin käynnistäminen 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta (% toteuma). Päätöksen tekeminen 3 kk (=90 vrk) kuluessa hakemuksen saapumisesta (% toteuma). Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta Tarve lasten ja nuorten ulkopuolisiin sijoituksiin vähenee. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 0-12 v (% ikäluokasta) v (% ikäluokasta). Tarve lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin vähenee. Lastenpsykiatrian espoolaisasiakkaat. Nuorisopsykiatrian espoolaisasiakkaat.

102 99 Taloussuunnitelma euroa Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Kasvaviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista kehyksen puitteissa eikä toimintamallien ja tuottavuuden kehittäminen riitä kompensoimaan kasvavaa kysyntää. Vammaispalveluiden ja kotihoidon käynnissä olevat rakennemuutokset ja toiminnalliset muutokset eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Espoolaisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee edelleen Kelankorvaustasojen laskun myötä ja kysyntää ohjautuu julkisiin palveluihin. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten toimeenpano varmistetaan. Toimenpiteitä seurataan aktiivisesti ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Toimintatapojen muutoksilla pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään. Mahdolliset lisäresurssitarpeet määritellään mahdollisimman ennakollisesti. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Toimialan Patu-palvelutuotteiden painotettu yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään tai alemmalla tasolla suoritemäärään. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,8 %/vuosi. Laskutuksen kasvu verrattuna toiminnan volyymin kasvuun, ero vähintään 1,8 prosenttiyksikköä. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.)

103 100 Taloussuunnitelma euroa Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Sote-uudistuksen edellyttämien hallinnollisten, toiminnallisten, johtamiseen ja IT-ratkaisuihin liittyvien muutosten suunnittelu ja toteuttaminen vie voimavaroja palvelutuotannosta. HUS:n tuottavuustavoitteet eivät tule saavutetuksi tai palvelutuotannon määrä kasvaa yli suunnitellun/ennakoidun. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Sote-uudistusten etenemistä seurataan aktiivisesti ja mahdollisiin resurssitarpeisiin reagoidaan. Kaupungilla ei nopeita ja vaikuttavia keinoja puuttua HUS:n laskutuksen suuruuteen. Mahdollinen ylitys johtaa toimialan toimintakatteen heikkenemiseen. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Toimialan priorisoidut kehittämiskokonaisuudet vuosien aikana ovat: 1. Terveysasemien toiminnan uudistamisen tavoitteina ovat yhdenmukainen asiakasviestintä, vakioidut toimintakäytännöt ja sen myötä lyhyempi odotusaika varsinkin kiireettömään palveluun. 2. Vammaispalveluja uudistetaan niin, että asiakkaiden tarpeiden mukainen palvelu voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Lisäksi parannetaan palvelujen saatavuutta sujuvoittamalla palveluihin pääsyä ja päätöksentekoa sekä varmistamalla lakisääteisten käsittelyaikojen toteutuminen. 3. Kotihoidon uudistamista tehdään lautakunnan keväällä 2017 tekemien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on vastata erityisesti ikääntyvän väestön palvelun tarpeeseen siten, että toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään hyvänä ja ihmiset voivat asua turvallisesti kotona. 4. Sote-palveluihin hakeutumiseen liittyviä ratkaisuja ja nettisivujen sisältöjä kehitetään niin, että asiakas löytää helposti tarvitsemansa ja ohjautuu kerralla oikein. Tähän liittyen edistetään myös digitaalisten ratkaisujen käyttöä esimerkiksi ajanvaraus, etäpalvelut, viestinvälitys, oma- ja itsehoitoa tukevat ratkaisut. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon kasvuun on kyetty vastaamaan maltillisilla henkilöstömäärän lisäyksillä. Toimialan uusien vakanssien esitykset perustuvat lainsäädännössä edellytettyjen tehtävien hoidon turvaamiseen ja osittain ne ovat vaihtoehtokustannuksia ostopalvelulle. Lisäksi uusilla vakansseilla pyritään hillitsemään vuokratyövoiman kasvanutta käyttöä. Pakolais- ja maahanmuuttajien palvelujen järjestäminen edellyttää edelleen ylimääräistä henkilöstöresursointia. Toimialan houkuttelevuutta työnantajana parannetaan ja työvoimavajealoilla pyritään vähentämään lähtövaihtuvuutta. Toimialan kehittämisessä keskeistä on henkilöstön hyvinvoinnista ja innostumisesta huolehtiminen. Henkilöstöä osallistetaan eri tavoin toiminnan kehittämiseen työpajoissa ja erilaisissa hankkeissa hyödyntäen Lean -menetelmiä. Lisäksi henkilöstö osallistuu toiminnan tulosten seurantaan yksiköiden visuaalisen johtamisen avulla. Sote-ohjelma Toiminnan tarpeista lähteviä IT-ratkaisuja kehitetään Espoon sote-ohjelmassa, jonka toteutus alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu asti. Ohjelma koordinoi eri suunnilla tapahtuvaa kehittämistä sekä nopeiden hyötyjen saavuttamiseksi että pidemmän aikavälin tavoitteet mahdollistavan perustan kehittämiseksi. Sote-ohjelman hyötytavoitteita ovat asiakastyytyväisyys, ammattilaisten tehokkuus ja työtyytyväisyys, eheytyvät ja tehostuvat palvelupolut sekä kehittämisen ja ohjauksen välineet. UNA-hanke Kaupunginhallitus päätti Espoon liittymisestä laajaan kansalliseen konsortioon, jossa määritellään ja valmistellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa. Uudistamisyhteistyön puitesopimus on tehty vuosille Hankkeen puitteissa on määritelty ja valmisteltu yhteisen UNA ytimen

104 101 Taloussuunnitelma euroa sekä lomakepalvelun hankintaa. Parhaillaan käydään keskusteluja perusteilla olevan valtakunnallisen Sotedigi-yhtiön roolista UNA:n jatkokehittämisessä. Omat hyvinvointiajan digipalvelut (ODA -projekti) ODA -projekti on 14 kunnan ja kuntayhtymän yhteishanke, jossa Espoo toimii isäntäkuntana. Projekti on edennyt pääosin suunnitelmien mukaan. Vuoden 2018 aikana jatketaan pilotointia ja voidaan siirtyä joidenkin tuotteiden osalta tuotantoon. Palvelut tulevat jatkossa olemaan osa Omakanta palvelua ja niiden ylläpidosta ja jatkokehittämisestä käydään keskusteluja perustettavan Sotedigi-yhtiön kanssa. ODA:ssa on kyse itse- ja omahoitoa tukevan kansallisen sähköisen palvelukokonaisuuden luomisesta. Uuden palvelukokonaisuuden avulla kansalaiset voivat tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen tai oirearvion, ottaa käyttöön sähköisen itsehoitosuunnitelman sekä sähköisiä hyvinvointivalmennuksia, tai saada arvion pohjalta automaattista palveluohjausta. Palvelukokonaisuus sisältää myös sähköisen asiakassuunnitelman sekä mahdollisuuden tallentaa omia hyvinvointitietojaan. Espoossa työn alla uusista toimintamalleista ovat neuvolan ja kouluterveydenhuollon laajat tarkastukset, raskaana olevan naisen diabeteksen jatkoseuranta sekä työterveyshuollon tarkastukset. Parastapalvelua.fi. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) toteutettiin osana valtion rahoittamaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Varsinainen projekti päättyi syksyllä 2015 ja järjestelmä on tuotannossa ja käyttöä laajennetaan. Kunnat jatkavat yhteistyötä sovelluksen edelleen kehittämiseksi. Vuodelle 2018 on haettu valtionavustusta järjestelmään liittyviin valinnanvapaus- ja KAPA (kansallinen palveluväylä) muutoksiin. Perhe- ja sosiaalipalvelujen hankkeet Perhe- ja sosiaalipalvelut on mukana 10 ulkopuolista rahoitusta saavassa hankkeessa. Näistä viisi saa ESR rahoitusta, yksi muuta EU-rahoitusta ja muut neljä saavat kansallista rahoitusta. Hankkeissa edistetään työllistymistä, ehkäistään asunnottomuutta ja vahvistetaan osallisuutta. Muut sote-kärkihankkeet Valtakunnallisessa lasten, nuorten ja perheiden kärkihankkeessa luodaan sisältöjä lapsipalvelujen uudistamiseen. Pääkaupunkiseudun hankkeessa kehitetään perhekeskustoimintaa, varhaiskasvatuksen ja koulun yksilöllistä ja yhteisöllistä työskentelyä sekä kehitetään erityis- ja vaativan tason palveluita. Ikäihmisten kärkihanke ei Uudellamaalla saanut erillistä hankerahoitusta, mutta ikäihmisten palveluja kehitetään kuntien yhteistyönä muutosjohtajien tukemana. Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteita toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osana ohjelmaa on työn tuottavuuden parantaminen mm. LEAN menetelmiä hyödyntäen, omaa tuotantoa täydentävän järjestö- ja yritystoiminnan lisääminen kustannusvaikuttavasti sekä palveluiden digitalisointi. Myös myönnettyjen palveluseteleiden määrä vanhuspalveluissa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa erityisesti vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun osalta on kasvanut edellisestä vuodesta. Sähköisiin sotepalveluihin tehtyjen kirjautumisten määrä on myös jatkanut kasvuaan. Myös palvelujen jatkuva kehittäminen sekä rakenteelliset muutokset edistävät TATU2-ohjelman tavoitteita. Vanhuspalvelujen laajojen muutosten tavoitteena on tarjota ikäihmisille mahdollisuus asua turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona. Tatu-ohjelmaa toteutetaan palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patuprojektilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotteiden suoritemäärien- sekä suoritekustannusten

105 102 Taloussuunnitelma euroa seuranta aloitettiin keväällä Keskeisille palvelutuotteille on asetettu tavoitteet suoritemäärien ja - kustannusten kehitykselle talousarviossa Tavoitteena on lisätä mittarien käyttöä palvelujen tuotannonohjauksessa ja johtamisessa, mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu vertailukelpoisin kustannustiedoin sekä tehostaa palvelutuotantoa. Terveyspalveluissa palvelujen kysyntä on kasvanut väestönkasvun ja yksityisen hoidon Kela-korvausten alenemisen vuoksi. Terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuuden varmentaminen kehittämällä terveysasematoimintaa jatkuu. Tavoite tarjota lapsiperheille palveluja varhaisemmin ja siirtää palveluiden painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan jatkuu perhe- ja sosiaalipalveluissa. Toimilla pyritään kääntämään alkuvuonna 2017 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä jälleen laskuun. Erityinen huomio kiinnitetään lisääntyneisiin kiireellisiin sijoituksiin. Talous 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Valtuuston hyväksymä taloudellinen kehys vuodelle 2018 on tiukka, mutta realistinen. Vuoden 2018 sosiaali ja terveystoimen toimintakate on -691,8 milj. euroa. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot ovat 79,5 milj. euroa. Toimintatulot laskevat 6 milj. euroa pääosin valtionkorvausten pakolaistoimintaan liittyen jäädessä muutettua talousarviota alhaisemmiksi. Vuonna 2018 menomääräraha on 771,3 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna toimialan menot nousevat 17 milj. euroa eli 2,2 prosenttia. Verrattaessa toimialan menokehitystä vuoteen 2016 on huomioitava, että vuoden 2016 tilinpäätös pitää sisällään perustoimeentulotuen menoja 48 milj. euroa. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta. Toimialan menoja kasvattaa erikoissairaanhoidon menot: menokasvu 5,9 milj. euroa vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. HUS:n palvelusopimuksen osalta vuoden 2017 määräraha ennakoidaan kuitenkin ylittyvän tämän hetken arvion mukaan 3,5 milj. euroa. Toimialan oman palvelutuotannon menot kasvavat vastaavasti 10,4 milj. euroa vuoteen 2017 verrattuna. Vanhusten palvelujen menokasvu vuoden 2017 talousarvioon verrattuna on 4,9 milj. euroa. Tästä Espoon uuden sairaalan vuokrien osuus on noin 2 milj. euroa. Terveyspalvelujen oman tuotannon menot kasvavat 2 milj. euroa verrattuna vuoden 2017 talousarvioon. Perhe ja sosiaalipalveluiden menokasvu vuoden 2017 talousarvioon nähden ilman toimeentulotuen menoja on 6 milj. euroa. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi alkuvuonna 2017 Kelan maksettavaksi ja kunnan maksuvastuulle jäivät harkinnanvarainen ja täydentävä toimeentulotuki. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2018 alusta konserniesikuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenojen kasvua hillitsee henkilöstömäärän maltillisen kasvun sekä vuonna 2016 työmarkkinoilla sovittu kilpailukykysopimus, joka siirsi työnantajamaksuja asteittain palkansaajan maksettavaksi ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina Kilpailukykysopimuksen työaikaa pidentävä vaikutus helpottaa palvelutuotannon haasteita vastata kasvavaan kysyntään.

106 103 Taloussuunnitelma euroa Espoon sairaalan käynnistyminen alkuvuodesta 2017 nosti toimialan toimitilavuokrien tasoa. Sairaalan ICT-järjestelmien kustannukset, jotka on toteutettu suunnitelman mukaisesti palveluostoina HUS:lta, nostavat nyt kokovuotisena toimialan ICT-kustannuksia. Toimintamenot tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VANHUSTEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNT Investoinnit 952 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Sosiaali - ja terveystoimen vuoden 2018 talousarviossa on varauduttu ensikertaisen kalustamiseen ja laitehankintojen toteuttamiseen yhteensä 1,3 milj. eurolla. Määrärahavaraus kohdentuu palveluverkkomuutoksien edellyttämiin toimitilojen kalustamiseen ja suun terveydenhoidon laitekannan uusimiseen. 24 VANHUSTEN PALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Vanhusten palvelujen vastuulla on järjestää kotihoitoa ja muita kotona asumista tukevia avohoidon palveluja, yli 50-vuotiaiden omaishoidon tuen palvelut, kunnan sairaalatoiminta sekä pitkäaikaishoito asumispalveluna. Seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö vastaa keskitetysti ikääntyneen väestön neuvonnasta ja ohjauksesta sekä ennaltaehkäisevien toimintojen koordinoinnista ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä ja sosiaalipalvelujen päätöksenteosta sekä palveluohjauksesta. Yli 75-vuotiaiden väestönkasvu on taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 4,6 prosenttia/vuosi. Väestön ikääntymisen seurauksena muistisairaiden määrä kasvaa, mikä lisää palvelutarvetta. Vuoden 2018 talousarvio mahdollistaa uuden sairaalan toiminnan kokovuotisena, kotihoidon ja omaishoidon suunnitellun palvelutarpeen kasvun sekä pitkäaikaishoidossa vuoden 2017 määrällisen palvelutason. Tulosyksikön painopisteet Vanhusten palvelujen visiona on, että espoolaiset ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisenä kotona ja elävät täyttä elämää. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa. Tavoitteeseen päästään toimenpiteillä, jotka parantavat ikääntyneiden toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta. Tiedon välityksellä, neuvonnalla ja palveluohjauksella tuemme hyvinvoinnin omaehtoista edistämistä ja toimintakykyä. Parannamme toimintakykyä näyttöön perustuvilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Yhdenmukaisilla toimintakäytännöillä ja palveluohjauksella

107 104 Taloussuunnitelma euroa varmistamme palvelujen oikeudenmukaisen saatavuuden. Oikea-aikaisilla hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä parannamme toimintakykyä sekä vähennämme säännöllisen kotihoidon ja pitkäaikaishoidon tarvetta. Etsimme ja palveluohjaamme riskiryhmissä olevia henkilöitä. Lisäksi tarvitaan palveluja, jotka auttavat asumaan kotona nykyistä pitempään. Kotihoidon toimintakäytäntöjen kehittäminen mahdollistaa turvallisen kotona asumisen. Luomme uusia omaishoidon tukimuotoja yhdessä omaishoitajien kanssa. Kehitämme uusia asumisen ratkaisuja. Varmistamme voimavarojen riittävyyden parantamalla tuottavuutta. Tuottavuuden parantaminen perustuu asiakkaalle arvoa tuottavan ajan lisäämiseen, toimintaprosessien uudistamiseen mm. teknologian avulla sekä hoitamalla asiat kerralla kuntoon. Keskeiset muutokset Vanhusten palvelujen toiminnanmuutokset liittyvät toisaalta aiemmin toteutettujen muutosten vakiinnuttamiseen, toisaalta lautakunnan hyväksymän kotihoidon kehittämisohjelman toteuttamiseen. Vuosina toteutettavassa kotihoidon kehittämisohjelmassa on useita alaprojekteja. Asiakkuusien hallintaa vahvistetaan kehittämällä Nestorin asiakasprosessia. Sairaalan kotiin vietävissä palveluissa otetaan käyttöön toimintamalli, jossa säännöllisen kotihoidon uudet asiakkaat ja sairaalasta kotituvat potilaat ohjataan ensin kuntouttavalle arviointijaksolle, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan toimintakykyä ja vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Vanhusten avopalveluihin kehitetään uusia toimintamalleja. Kotihoidon toimintakäytäntöjä kehitetään ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Ostopalvelujen hallintaa parannetaan ja toteutetaan valinnanvapauspilotti palvelusetelimallia ja PSOP-järjestelmää hyödyntäen. Espoon sairaalassa jatketaan tavoitteellisen toimintamallin kehittämistä, missä potilaiden tarpeet ohjaavat sairaalan toimintaa ja, jossa potilaan aktiiviseen kuntoutumiseen käytettyä aikaa lisätään sairaalahoidon aikana. Uusi johtamisjärjestelmä, jossa korostuu asiakkuuksien ja tuotannon johtaminen sekä keskitetty laadun ja resurssien käytön hallinta, vakiinnutetaan. Espoon sairaala tekee tiivistä yhteistyötä HUS:n kanssa sairaanhoidossa ja kuntoutuksessa sekä uusien teknologisien ratkaisujen ja tukipalveluprosessien kehittämisessä. Yhteistyötä Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa tiivistetään. Nestorin toimintakäytäntöjä vakiinnutetaan. Omaishoitajille järjestetään koulutusta ja valmennusta sekä muita tukimuotoja. Aikuissosiaalityöstä siirretään osa 65 vuotta täyttäneistä asiakkaista Nestorin vastuulle. Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos jatkuu. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

108 105 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% VANHUSTEN PALVELUT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Palvelutuotteet Tehostettu palveluasuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: hoitopäivä ,6 % yksikkökustannus e/hp 146,8-148,5 148,0-0,4 % 0 0 Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: hoitopäivä ,4 % yksikkökustannus e/hp 92,1-103,5 108,2 4,5 % 0 0 Laitoshoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: hoitopäivä ,2 % yksikkökustannus e/hp 239,4-248,2 280,0 12,8 % 0 0 Kotihoito* Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: käynti ,9 % yksikkökustannus e/käynti 39,1-37,1 36,4-1,7 % 0 0 Kotihoidon tukipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: käynti ,0 % yksikkökustannus e/käynti 97,3-134,8 149,5 10,9 % 0 0 Keskiraskas palveluasuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: hoitopäivä ,6 % yksikkökustannus e/hp 66,3-60,7 60,0-1,2 % 0 0 Päivätoiminta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: käynti ,6 % yksikkökustannus e/käynti 122,7-139,8 126,8-9,3 % 0 0 Omaishoidon tuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: tukikuukausi ,7 % yksikkökustannus e/tukikk 763,7-819,1 842,2 2,8 % 0 0 Espoon sairaala Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % 0 0 Muut palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % 0 0 * Säännöllisen kotihoidon kasvutavoite on 5 prosenttia. Kasvutavoitteeseen ei sisälly palvelutalojen lakkauttamisesta siirtyvän suoritemäärän kasvu, eikä tilapäisen kotihoidon käyntien kasvu. Kotihoidon PATU-tuotteeseen sisältyy sekä organisatoriset muutokset että tilapäisen kotihoidon käyntien kasvumäärä, joka ylittää 5 prosentin tavoitteen. Näistä tekijöistä johtuen kasvu näyttää todellista suuremmalta.

109 106 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulojen ennakoidaan kasvavan noin 1,2 milj. eurolla vuonna 2018 vuoden 2017 talousarvioon nähden. Tulokertymään vaikuttavat pitkäaikaishoidon laitosasumisen purkaminen sekä tehostetun palveluasumisen ostopaikkojen lisääminen ulkokuntalaisille. Espoon sairaala tarjoaa palvelut Kirkkonummelle ja Kauniaisiin koko vuoden ajalta, mikä nostaa palvelujen myynnistä saatavia tuloja. Menot kasvavat noin 4,9 milj. eurolla vuonna 2018 vuoden 2017 talousarvioon nähden. Merkittävin menojen kasvu syntyy kotihoidon kasvavasta palvelutarpeesta, Espoon sairaalan vuokrien kasvusta, omaishoidon tukea saavien määrän kasvusta sekä erityisesti ICT-kulujen kasvusta Espoon sairaalassa, mutta myös koko vanhuspalvelujen tulosyksikössä. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena. Jotta palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan, tuottavuutta parannetaan toimintaa kehittämällä. Kehitystyöllä tavoitellaan yksikkökustannusten laskua kautta linjan. 242 PITKÄAIKAISHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Pitkäaikaishoito järjestää sosiaalihuoltolain mukaiset ikääntyneiden ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut espoolaisille senioreille. Vuonna 2018 Espoossa käynnistyy kolme uutta yhteistyökumppaneiden hoivakotia, joista osa korvaa olemassa olevia vanhoja hoivakoteja, osa on lisäpalvelua. Koska hoiva-asumisen paikkamäärä ei tavoitteiden mukaisesti juurikaan kasva, muutos mahdollistaa asiakkaan suuremman valinnanvapauden. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen järjestetään pääsääntöisesti asumispalveluna joko kaupungin tai ostettuna yksityisissä hoivakodeissa. Paikkamäärä säilyy vuoden 2016 käytön tasolla, lisäksi otetaan käyttöön kymmenen lisäpaikkaa muista kunnista Espooseen muuttaville asukkaille. Hoivakoteihin lisätään 20 paikkaa tuettuun senioriasumiseen palvelusetelin turvin. Palvelusetelillä järjestettyjen asumispalvelujen paikkamäärää lisätään vuosittain 20:llä korvaten olemassa olevia hoitopaikkoja. Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelualusta (PSOP) on käytössä kaikissa yksityisissä hoivakodeissa. Palvelurakennemuutos etenee ja laitoshoidosta siirrytään asumispalveluihin vuoden 2019 loppuun mennessä. Espoonlahden hoivakoti muuttuu laitoshoidosta asumispalveluyksiköksi vuonna Aurorakodin muutosta asumispalveluksi valmistellaan vuonna 2018 huomioiden yksiköiden asukasryhmät ja profiloinnit.

110 107 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VANHUSTEN PALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vanhusten palvelujen yhteiseen määrärahavaraukseen sisältyvät tulosyksikön keskitetyt johto ja asiantuntijapalvelut sekä kaikille palvelualueille kohdentuvia yhteisiä sisäisiä menoja, kuten henkilöstö- ja työterveyspalvelut sekä keskitetyt tietoliikennepalvelut ja taloushallinto. Varaukseen sisältyvät myös strategisten kehittämishankkeiden projekti- ja konsultointikustannukset. Kotihoidon kehittämisohjelman toteutukseen on varattu euroa. Sisäisten palvelujen kustannusten kasvuun ja tietotekniikkapalvelujen kasvavaan laskutukseen on varattu 1,8 milj. euroa. 246 SENIORINEUVONTA JA PALVELUOHJAUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestori vastaa keskitetysti ikääntyvän väestön neuvonnasta ja ohjauksesta sekä iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä, sosiaalipalvelujen päätöksenteosta sekä palveluohjauksesta. Lisäksi Nestorin tehtävänä on koordinoida ja osaltaan tuottaa ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä toimintoja. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kaupungin toimialojen sekä alueen järjestöjen, seurakuntien ja asumiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Neuvontapalvelujen ja asiakkuuksien hallinnan kehittämistä jatketaan. Omaishoitajien tukimuotoja kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Omaishoidon tuen piirissä olevien henkilöiden määrä kasvaa 40:llä vuonna Aikuissosiaalityöstä siirretään osa 65 vuotta täyttäneistä asiakkaista Nestorin vastuulle. Veteraaneille kohdennettuja palveluja lisätään valtion lisärahoituksen turvin. Palvelukeskusten asemaa senioreiden kohtaamis- ja tiedonsaantipaikkoina vahvistetaan ja palveluvalikoimaa laajennetaan. Kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään. Muistisairaiden hoitoa kehitetään yhteistyössä muiden muistisairaiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa.

111 108 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KOTIHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaikenikäisille espoolaisille, jotka tarvitsevat kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja kotipalvelun tukipalveluja. Kotihoitoon kuuluu viisi alueellisen kotihoidon yksikköä ja resurssipooli. Säännöllisen kotihoidon käyntien ja tuntien määrän tavoiteltu kasvu on 5 prosenttia vuonna Kotihoitoon lisätään 20 vakanssia vuoden 2018 aikana. Vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Kotihoidon toimintaa kehitetään Kotihoidon kehittämisohjelma mukaisesti. Yhteistyötä Espoon sairaalan ja seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin kanssa vahvistetaan. Uudet ja sairaalasta kotiutuvat asiakkaat tulevat kotihoitoon kuntouttavan arviointijakson kautta. Kuntouttavat arviointijaksot toteutetaan vuoden 2018 aikana sairaalasta käsin toimivan yksikön toimesta. Etäkotihoidon toimintamalli laajennetaan koko Espoon alueelle. Geronteknologiaa otetaan käyttöön kotihoidon asiakkaiden lääkehuollossa, automatiikan käyttöä työvuorosuunnittelussa lisätään ja sähkölukkojen käyttöä laajennetaan. Sähköisen ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmän (PSOP) käyttöä laajennetaan. Yhdellä kotihoidon alueella toteutetaan valinnanvapauspilotti, jossa kotihoidon asiakas voi valita palvelunsa tuottajan kunnan, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajalta. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

112 109 Taloussuunnitelma euroa 248 ESPOON UUSI SAIRAALA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon sairaala aloitti toimintansa uudessa sairaalarakennuksessa Jorvin kampusalueella. Kaikki Puolarmetsän sairaalan, Muuralan päiväsairaalan ja Jorvin terveyskeskusosastojen toiminnot siirtyivät uuteen sairaalaan ja toiminta näissä yksiköissä lakkautettiin. Samalla Kauniaisten ja Kirkkonummen kaupunkien terveyskeskusten vuodeosastotoiminnot lakkautettiin ja palvelut tuotetaan nyt osana Espoon sairaalan toimintaa. Espoon sairaalan uusi johtamisjärjestelmä on otettu käyttöön. Lähtökohtana on asiakkuuksien ja tuotannon johtaminen sekä keskitetty laadun ja resurssien käytön hallinta. Uusien toimintamallien käyttöönotto on edistynyt sairaalan aloittamisen jälkeen ja toimintamallien jalkauttamista kehitetään edelleen. Espoon sairaala tekee tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoitoa tuottavan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa sairaanhoidon ja kuntoutuksen saralla sekä uusien teknologisien ratkaisujen kehittämisessä. Kaikki Espoon sairaalan käyttämät tukipalvelut hankitaan HUS:n liikelaitoksilta, mikä takaa koko Jorvin kampuksen yhtenäisen rakenteen tukipalveluissa ja mahdollisuuden toimintojen standardointiin. Potilastietojärjestelmän versiopäivitykseen varaudutaan alkuvuodesta Espoon sairaala kehittää yhdessä Espoon vanhuspalveluiden muiden toimijoiden kanssa asiakkaiden kotona tapahtuvaa kuntoutusta ja arviointia osana kotihoidon kehittämishanketta. Osana sairaalan toimintaa käynnistyy vuonna 2018 yksikkö, joka toteuttaa kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot. Polikliinisten ja kotiin vietävien palveluiden käyttöä lisätään toiminnan aktiivisella tiedottamisella ja toimintoja lisäämällä esimerkiksi etäkuntoutuksen osalta. Sairaalan poliklinikka ottaa jatkossa kaikki yli 70-vuotiaiden muistitutkimukset tehtäväkseen. Aurorakoti 5:n muutosta lyhytaikaiseksi asumispalveluksi ja sen tarpeita lääkäripalvelujen suhteen kartoitetaan yhteistyössä pitkäaikaishoidon palvelualueen kanssa. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Espoon sairaalan tulot kertyvät hoidetuista potilaista. Vuoden 2018 talousarvioon vaikuttavat Kauniaisten ja Kirkkonummen kaupungeille myytävät palvelut. Vuodeosastotoimintojen lisäksi Espoon sairaalan kotisairaala palvelee myös kauniaislaisia asiakkaita. Maaliskuun alusta alkaneen toiminnan kokovuotistaminen on talousarvion suurin yksittäinen muuttuja. Vuoden 2017 lopussa otetaan käyttöön potilaspäätteet, jotka aiheuttavat arviolta 0,4 milj. euron vuosittaisen lisäkustannuksen. Oikein kohdistetut henkilöstö- ja palveluresurssit mahdollistavat vuokratyövoiman ja ylitöiden vähentämisen.

113 110 Taloussuunnitelma euroa 25 TERVEYSPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Terveyspalvelujen tulosyksikön tehtävänä on vastata terveysasematoiminnasta, suun terveydenhuollosta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, ympäristöterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä kaupungin vastuulle kuuluvista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon, laboratorio- ja kuvantamispalvelut hankitaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Tulosyksikön tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, todeta mahdolliset sairaudet varhaisessa vaiheessa ja antaa terveyshyötyä tuottavaa hoitoa. Kehittämisen haasteena on huomioida väestön kasvu, ikääntyminen, maahanmuutto ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Sujuvoitamme asiakkaan ensivaiheen palvelukokemusta käynnistämällä kehittämishankkeen, jossa ensimmäisenä vaiheena muotoillaan nettisivut käyttäjäasiakkaita paremmin palveleviksi. Tulosyksikön painopisteet Palveluiden saatavuuden takaaminen ja palvelutarpeen kasvuun vastaaminen toimintamalleja kehittämällä. Asiakaskokemuksen kehittäminen ja toiminnan painottaminen asiakaslähtöisyyteen. Kehitetään asiakkaiden käyttöön sähköisiä ajanvaraus ja mm. omahoitoa tukevia palveluja. Osallistutaan sote-uudistuksen maakuntavalmisteluun ja kehitetään palveluja huomioiden mahdollinen sote-muutos. Visuaalista tiedolla johtamista edistetään kaikissa toiminnoissa. Keskeiset muutokset Terveysasemilla kehitetään palveluiden saatavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta henkilöstön työnjakoa uudistamalla. Asemilla otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta keskitetty puhelinneuvonta ja ajanvaraus. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksesta luovuttiin ja vuoden 2018 aikana päätetään Matinkylä-Olarin alueen terveysasemien ja suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Terveysasemilla pilotoidaan erikoissairaanhoidon konsultaatiomalleja esimerkiksi reaaliaikaista erikoislääkärin etäkonsultaatiota. Pääosa mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoidosta tapahtuu terveysasemien yhteydessä. Tämän vuoksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen lääkäripalvelut siirretään terveysasemien toimintaan. Suunterveydenhuollossa laajennetaan edelleen uusien toimintamallien kuten yhteiskirjojen käyttöä, mikä tarkoittaa, että useampi hammaslääkäri ottaa samalta kirjalta potilaita sitä mukaa, kun edellinen saadaan valmiiksi. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja vähintään noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

114 111 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TERVEYSPALVELUT Henkilöstömäärä ,5 % Htv ,5 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut, vastaanottopalvelut, oma palvelutuotanto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: käynti ,0 % yksikkökustannus e/käynti 96,64 88,10 85,95-2,4 % 0 0 Mielenterveys- ja päihdepalvelut, kotiin annettavat palvelut, oma palvelutuotanto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: asiakas ,0 % yksikkökustannus e/asiakas 2587, , ,00 2,4 % 0 0 Mielenterveys- ja päihdepalvelut, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: vuorokausi ,0 % yksikkökustannus e/vuorokausi 97,51 104,22 103,01-1,2 % 0 0 Mielenterveys- ja päihdepalvelut, päihdelaitoshoito, oma palvelutuotanto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: vuorokausi ,5 % yksikkökustannus e/vuorokausi 228,21 263,17 261,63-0,6 % 0 0 Avosairaanhoito, vastaanottopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: käynti ,2 % yksikkökustannus e/käynti 67,92 68,51 68,73 66,84-2,7 % 0 0 Suun terveydenhuolto, perustaso Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite:sfa10 toimenpiteet ,8 % yksikkökustannus e/toimenpide 48,21 48,83 47,03-3,7 % 0 0 Erikoissairaanhoito, HUS-palvelusopimus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite:tuote ,8 % yksikkökustannus e/tuote 451,15 410,44 416,79 1,5 % 0 0 Erikoissairaanhoito, yhteispäivystys Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: käynti ,6 % yksikkökustannus e/käynti 122,34 132,68 133,33 0,5 % 0 0 Avokuntoutus, fysioterapiapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: asiakas ,0 % yksikkökustannus e/asiakas 195,35 245,80 223,45 223,45 0,0 % 0 0 Avokuntoutus Apuvälinepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: luovutetut apuvälineet ,6 % yksikkökustannus e/luovutetut apuvälineet 123,88 168,83 155,34-8,0 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% VASTAANOTTOKÄYNNIT yhteensä ,2 % Hoitajakäynnit ,5 % Lääkärikäynnit ,5 %

115 112 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Terveyspalvelujen oman toiminnan talousarvion 2018 menot kasvavat noin 1,8 prosentilla ja noin 1,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat noin 5,9 milj. euroa ja 2,3 prosenttia. 250 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää hoitavia ja kuntouttavia palveluja nuorille ja aikuisille. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualueelle kuuluu myös asumispalveluja ja asumisen tukemista. Painopiste on avopalveluissa ja niiden jatkuvassa kehittämisessä. Asumispalveluja suunnataan yhä enemmän pienempiin asumisyksiköihin ja niihin liittyviin tukipalveluihin. Vuoden 2018 lopussa on valmistumassa lisää ns. tuettuja asuntoja, mikä vaikuttaa palveluasumisen suhteellisen osuuden vähenemiseen. Laitosvieroitushoidon rinnalla käytetään entistä enemmän avo- ja kotivieroitusta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa keskitytään terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan kehittämiseen. Pääosa mielenterveys- ja päihdepalveluiden ohjauksesta, neuvonnasta ja avohoidosta tapahtuu terveysasemien yhteydessä. Tämän vuoksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen lääkäripalvelut siirretään terveysasemien toimintaan. Sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa tehostetaan yhteistyötä perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut osallistuvat suunnitelmallisesti monimuotoiseen alueelliseen ja järjestöyhteistyöhön. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

116 113 Taloussuunnitelma euroa 251 AVOSAIRAANHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoossa on 11 terveysasemaa, joista kahdella palvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Matinkylä- Olarin alueen palveluverkosta päätetään vuoden 2018 alussa. Keväällä 2017 on käynnistetty terveysasemien kehittämisprojekti, jossa parannetaan palvelujen saatavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Tavoitteena on, että lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) päästään alle 10 vuorokaudessa. Kiireellinen tutkimus ja hoito toteutetaan sairauden edellyttämällä tavalla. Terveysasemilla otetaan käyttöön keskitetty ajanvarauksen ja neuvonnan puhelinnumero tammikuussa Palvelu on tarjolla maanantaista perjantaihin klo Sähköisiä palveluja lisätään ja ODA - hankkeen kautta otetaan käyttöön sähköinen palvelutarpeen arviointi tietyille potilasryhmille. Yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään yli palvelualuerajojen (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalityö, kotihoito, kuntoutus) asiakkaiden saumattoman palvelukokonaisuuden turvaamiseksi. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUUN TERVEYDENHUOLTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoossa on 13 hammashoitolaa. Vuonna 2018 laajennetaan edelleen uusien toimintamallien kuten yhteiskirjojen käyttöä. Yhteiskirjoja on otettu käyttöön suurimmissa hammashoitoloissa ja toimintamallia laajennetaan suuhygienistien tekemiin koululaisten tarkastuksiin. Uusilla toimintamalleilla on tarkoitus parantaa asiakkaiden hoitoon pääsyä ja vastata palvelutarpeen kasvuun. Laaturekisteriä ja systemaattista vertaisarviointia käytetään asiakkaiden hoidon ja organisaation palvelutason parantamiseksi. Palveluverkkoa kehitetään mahdollisen sote-uudistuksen muutokset huomioiden. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys toteutetaan pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyönä Meilahdessa. Myös suun erikoishoito järjestetään PKS-yhteistyönä Helsingissä.

117 114 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Erikoissairaanhoidon palvelualueelle kuuluvat HUS-palvelusopimus, ensihoito, yhteispäivystys ja muut erikoissairaanhoidonpalvelut. Erikoissairaanhoitoon lähettää kaupungin terveysasemien ja muiden toimipaikkojen lisäksi mm. työterveyshuollot, yksityiset lääkäriasemat ja sairaalat. Erikoissairaanhoidon palveluja käyttää vuosittain noin 30 prosenttia espoolaisista. Palvelujen tarve lisääntyy. Vuoden 2017 tammi-heinäkuussa palvelusopimuksen tuotteiden lukumäärä oli 5,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajankohtana. Palveluja pyritään hankkimaan avopalveluina. Palvelusopimuksen lisäksi Espoo ostaa suoraan lasten silmälääkäripalveluja, ruotsinkielisiä nuorisopoliklinikan palveluja sekä joitakin tutkimuspalveluja. HUS:n kanssa tehdään systemaattista yhteistyötä perus- ja erityistason integraation parantamiseksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuonna 2018 HUS-palvelusopimuksen mukaisiin menoihin on varattu 247,9 milj. euroa. 254 AVOKUNTOUTUSPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Avokuntoutuksen palvelualueeseen kuuluvat avofysioterapia, kuntoutussuunnittelu ja terapiat sekä apuvälinepalvelut. Tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen ja toimenpiteiden avulla tukea toimintakykyä ja sen omatoimista edistämistä. Asiakaslähtöisen ja asiakkaan palvelutarpeeseen vastaavan palvelun kehittäminen jatkuu. Vanhusten palvelujen kanssa perustetaan yhteisiä toimintaterapiaryhmiä ja veteraanien palvelua tullaan toteuttamaan vanhusten palvelujen asiakasohjaus- ja neuvontayksikön, Nestorin, toimijoiden kanssa.

118 115 Taloussuunnitelma euroa Espoo hankkii apuvälinepalvelut HUS:lta. Apuvälineyksikkö tarjoaa apuvälineitä espoolaisille, joiden toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ympäristöterveys huolehtii Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen alueen elintarvike-, terveydensuojeluja tupakkalain mukaisesta valvonnasta sekä kunnalle kuuluvien eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä. Vuosille laadittavassa valvontasuunnitelmassa kuvataan mm. valvonnan painopistealueet, tarkastustiheydet, valvontaprojektit ja varautuminen erityistilanteisiin kuten ruoka - tai vesivälitteisten epidemioiden selvityksiin. Asumisterveysvalvonnassa (sisäilmaongelmat) tarkastusta odottavien jonotusaikaa pyritään henkilöresurssin lisäyksen avulla lyhentämään. Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointiin liittyviin lausuntoihin sekä sidosryhmätyöhön lisätään työpanosta. Eläinlääkintähuolto vastaa eläinsuojeluvalvonnasta ja tarttuvien eläintautien torjuntatehtävistä, eläinlääkäriavun saannin turvaamisesta kiireisissä sairaustapauksissa vuorokauden ympäri sekä lakisääteisestä löytöeläinten talteenoton järjestämisestä. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

119 116 Taloussuunnitelma euroa 257 TERVEYSPALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Terveyspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja muun muassa yhteiset ICT-, koulutus ja kehittämismäärärahat. 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaina ovat lasta odottavat perheet ja 0 6-vuotiaat lapset ja perheet. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan kaikille peruskoulujen oppilaille, lukioiden ja toisen asteen sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen. Lasten terapiapalvelujen asiakkaina ovat alle 13-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkaina on 0 17-vuotiaita lapsia ja nuoria, heidän huoltajiaan sekä jälkihuollossa olevat vuotiaat nuoret. Aikuisväestö on palvelujen käyttäjänä aikuissosiaalityössä, talous- ja velkaneuvonnassa ja sosiaalisessa luototuksessa. Pakolaisten, paluumuuttajien ja nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamispalveluja järjestetään maahanmuuttajayksikössä. Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluja ovat sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset muut palvelut ja tukitoimet. Tulosyksikön painopisteet Lapsiperhepalvelujen palvelurakennemuutos on toteutettu. Kevyempiä kotiin vietäviä palveluja ja erityispalvelujen konsultaatioita ja tukea peruspalveluille on lisätty merkittävästi. Lapsiperhepalvelujen yhteisiä hoito- ja palveluprosesseja sekä palvelutarpeen arviointi- ja asiakassuunnitelmamalleja on kehitetty ja otettu käyttöön. Tavoitteena on edelleen pitää palvelujen painopiste ehkäisevissä ja kevyissä palveluissa raskaiden palvelujen sijaan. Neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöä vahvistetaan. Vammaispalvelujen kasvavaan asumisen palvelujen kysyntään vastataan lisäämällä kevyempää tuettua asumista ympärivuorokautisen asumisen rinnalle. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamista jatketaan. Vammaisten lasten perheille tarjotaan enemmän palveluja kotiin tilapäisen kodin ulkopuolisen hoidon vaihtoehtona. Palvelujen saatavuutta parannetaan. Perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelan hoidettavaksi sosiaalityön resurssia kohdennetaan päätöksenteosta asiakastyöhön. Perhe- ja sosiaalipalvelut osallistuu sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Valtakunnallisessa lasten, nuorten ja perheiden kärkihankkeessa luodaan sisältöjä lapsipalvelujen uudistamiseen. Pääkau-

120 117 Taloussuunnitelma euroa punkiseudun hankkeessa kehitetään perhekeskustoimintaa, varhaiskasvatuksen ja koulun yksilöllistä ja yhteisöllistä työskentelyä sekä kehitetään erityis- ja vaativan tason palveluja. Keskeiset muutokset Lapsiperhepalvelujen varhaisen tuen ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan raskaampien palvelujen ehkäisemiseksi. Yhteisten palvelutarpeen arviointi- ja asiakassuunnitelmatyökalujen käyttöönotto varmistetaan. Vammaisten asumisessa lisätään kevyempää tuettua asumista asumisen ohjelman mukaisesti. Omana palveluna tuotetun työ- ja päivätoiminnan asiakasmäärää lisätään palveluja porrastamalla. Kuljetuspalvelun järjestämisvaihtoehtoja selvitetään osallistumalla pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön kuljetuspalvelujen kehittämisessä. Vammaissosiaalityön palveluihin pääsyä ja päätöksentekoa sujuvoitetaan. Asunnottomuutta ehkäisevää työtä kehitetään AUNE -hankkeessa ja etsitään ratkaisuja tilapäismajoituksen ja tuetun asumisen palvelutarpeisiin. Maahanmuuttajien kotoutumista tehostetaan yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Kolmannen sektorin resursseja hyödynnetään paremmin. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja vähintään noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

121 118 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT * Henkilöstömäärä ,5 % Htv ,4 % Terveydenhoito (ilman YTHS) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: kontakti ,3 % yksikkökustannus e/kontakti 50,31 54,76 54,66 53,15-2,8 % 0 0 Lasten terapiapalvelut (ilman perheasiain neuvottelukseskus) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: kontakti ,7 % yksikkökustannus e/kontakti 187,13 189,45 185,20 184,10-0,6 % 0 0 Lasten sijaishuolto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: hoitovuorokausi ,1 % yksikkökustannus e/hoitovuorokausi 204,68 210,33 209,31 206,88-1,2 % 0 0 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: välittömän asiakastyön tuotos ,6 % yksikkökustannus e/suorite 328,50 304,90 304,89 299,81-1,7 % 0 0 Aikuissosiaalipalvelujen tuettu asuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: asiakas/kk (ka) ,8 % yksikkökustannus e/asiakas/kk (ka) 1212,56 947, , ,22-3,2 % 0 0 Toimeentulotuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: kotitalous ,1 % yksikkökustannus e/kotitalous 3577, ,25 845, ,73 29,8 % 0 0 Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: yhdensuuntainen matka ,5 % yksikkökustannus e/yhdensuuntainen mat 34,92 31,73 34,39 33,92-1,4 % 0 0 Vammaisten asumispalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: käyttövuorokausi ,4 % yksikkökustannus e/käyttövuorokausi 172,50 165,80 167,11 169,38 1,4 % 0 0 Vammaisten työ- ja päivätoiminta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: toimintapäivä ,7 % yksikkökustannus e/toimintapäivä 113,83 115,65 121,77 118,22-2,9 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % 0 0 * ei sis. Työllisyyspalveluja Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% Terveydenhoidon asiakkaita * ,6 % Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ,0 % Avohuollon lastensuojeluasiakkaita 0-17 v ,1 % Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaita ,9 % Pakolais- ja maahanmuutajapalvelujen asiakkaita ,8 % Sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydenottoja ,3 % Vammaispalvelujen asiakkaita ,5 % * sis. päällekkäisyyttä, tilastointi muuttunut

122 119 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen vuoden 2018 talousarviokehys kasvaa 3 prosenttia edellisestä vuodesta vertailukelpoisesti ilman toimeentulotuen ja työllisyyspalvelujen kustannuksia. Palvelurakennetta muuttamalla, palvelujen uusilla järjestämistavoilla ja tuottavuutta parantamalla on tavoitteena säilyttää vuoden 2017 palvelutaso. Investoinnit Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan korvaavaa hanketta selvitetään. Espoonlahden ja Leppävaaran neuvolapalvelujen keskittämistä jatketaan. Lastensuojelun Auroran vastaanottokodin korvaavan Postipuun lastensuojeluyksikön rakentaminen alkaa 2018 ja valmistuu Vammaisten asumispalveluja lisätään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän asumisohjelman mukaisesti. Asumishankkeet toteutetaan yksityisinä hankkeina Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille ja tuettua asumista ympärivuorokautisten asumisyksiköiden läheisyyteen. 271 TERVEYDENHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kohderyhmänä on koko Espoon lapsiväestö ja heidän perheensä. Ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista osa on muita kuin espoolaisia. Synnytysten määrä on laskenut vuodesta 2013, mikä näkyy neuvolatoiminnan asiakas- ja kontaktimäärissä. Tämän lisäksi palvelualueen suoritteiden määrän vaihtelua selittää valtakunnallisen rokotusohjelman muutokset. Asiakkaille tarjotaan itsehoitoa tukevaa ohjausta ja neuvontaa sähköisiä kanavia hyödyntäen. Valtakunnallisessa ODA-hankkeessa terveydenhoito kehittää laajojen terveystarkastusten osittaista digitalisointia. Työskentelytapa muuttuu, kun asiakas ja työntekijä valmistautuvat vastaanottoon etukäteen sähköisellä työvälineellä. Terveydenhoidossa on tehostettu näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvien seulontamenetelmien käyttöä ja toiminnan kohdistamista eniten palveluja tarvitseville ja työ jatkuu. Horisontaalista ja vertikaalista integraatiota kehitetään LAPE perhekeskushankkeessa ja varhaiskasvatus ja koulu hyvinvoinnin edistämisen tukena hankkeessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä toteutettavaa raskaana olevan asiakkaan palveluketju-toimintamallia jatketaan Ison Omenan neuvolassa. Mallin laajentamisesta koko Espooseen päätetään keväällä Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa painopistealueina ovat opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen sekä päihteiden käytön vähentäminen. Opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä nuorten mielenterveyden hoitopolkujen kehittämiseksi jatketaan. Tavoitteena on luoda hoitopolut nuorten mielenterveyden häiriöiden arviointiin ja varhaiseen tukeen oppilaitoksissa. Opiskeluterveydenhuollossa lisätään osaamista hoitaa osa nuorten mielenterveyden ongelmista ja näin vähentää paineita mielenterveyspalveluissa.

123 120 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas LASTEN TERAPIAPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Lasten terapiapalvelujen asiakkaina ovat alle 13-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola ja lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö auttavat lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä yhteistyössä muun verkoston kanssa. Tavoitteena on asiakkaan toivoma konkreettinen muutos, vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys, kustannustehokkuus ja tuottavuus sekä henkilöstön työhyvinvointi. Perheneuvolan asiakasmäärä on kasvanut viimeisen vuoden aikana 17 prosentilla. Lastenpsykiatriseen avohoitoyksikköön saapuneiden lähetteiden määrä on noussut 19 prosentilla vuoden takaisesta. Erityisenä haasteena on vieraskielisten asiakkaiden ja moniongelmaisten perheiden kasvava määrä. Monikulttuuristen asiakkaiden osuus on suuri erityisesti lasten kuntoutuspalveluissa. Palvelujen kehittäminen kohdennetaan monikielisten ja -kulttuuristen lasten sekä heidän vanhempiensa ennaltaehkäiseviin ja hoidollisiin yksilö- ja ryhmämuotoisiin palveluihin. Palveluja kehitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lastenneuvolan, maahanmuuttajapalvelujen sekä kirjastojen kanssa. Perheneuvolassa pilotoidaan keskitetyn palveluohjauksen ja ensiarvioinnin käytäntöjä. Perheneuvola on mukana kehittämässä ja toteuttamassa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen palveluja pääkaupunkiseudun Lape -hankkeessa. Asiakasmäärän kasvuun vastataan vahvistamalla oikeaaikaista, fokusoitua ja ratkaisukeskeistä työotetta. Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä on kasvanut loppusyksystä 2016 alkaen voimakkaasti. Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön jonotilanne on vaikeutunut ja hoitotakuun määräajat ylittyvät. HYKS lastenpsykiatrian kanssa valmistellaan selvitystä, jonka avulla parannetaan yksiköiden välistä työn- ja vastuunjakoa sekä palveluketjujen sujuvuutta. Kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kanssa on sovittu toimenpiteistä, joilla on tavoitteena vähentää lähetteiden määrää avohoitoyksikköön. Yksikön henkilöresurssia varaudutaan lisäämään tilapäisesti jonon purkamiseksi. Avohoitoyksikön sisäisiä toimintatapoja kehitetään ja peruspalvelujen valmiuksia hyödyntää avohoitoyksiköstä tarjottavaa konsultatiivista apua lisätään.

124 121 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tehtävänä on tarjota apua espoolaisille lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukea arjen hallinnassa tai vanhemmuudessaan. Lapsiperheiden sosiaalipalveluja ovat perheasioiden yksikön palvelut eli perheoikeudelliset asiat, eroauttaminen, lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäistytyö, perhesosiaalityö eli kotipalvelu, perhetyö ja sosiaalityö sekä lastensuojelu eli sosiaalityö ja avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut. Palvelurakenteen keventämistä ja sosiaalityön tehtävärakenteen muutosta jatketaan. Lastensuojelun tarve on Espoossa vähentynyt vuosina , kun tukea ja erilaisia palvelujen vaihtoehtoja on ollut saatavilla enemmän varhaisemmassa vaiheessa. Tätä varten perustettiin perhesosiaalityön yksikkö keväällä Yksikön palveluihin sisältyy neuvonnan ja ohjauksen lisäksi järjestöjen, kaupungin ja yritysten palveluja. Lasten sijaishuollon tarve on kääntynyt kasvuun kesällä Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta ja sijaishuollon palveluihin joudutaan turvautumaan edellisvuosia useammin. Kiireellisten sijoituksien määrä on noussut 35 prosenttia edellisestä vuodesta ja huostaanotot lähes kaksinkertaistuneet. Sijoitusten suurimpana yksittäisenä syynä on vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki myönnetään kunnasta. Vuoden 2018 alusta osa yli 65 -vuotiaiden toimeentu-

125 122 Taloussuunnitelma euroa lotuen päätöksenteosta siirretään vanhusten palveluihin. Lapsiperheiden taloudellisen tuen päätöksenteon siirtäminen perhesosiaalityöhön selvitetään vuoden 2018 aikana. Aikuissosiaalityössä asiakastyötä kohdennetaan suunnitelmalliseen, asiakkaiden arkea lähellä olevaan jalkautuvaan työhön. Palveluneuvontaa ja -ohjausta ja päivystystä alueiden asukastiloissa, palvelutoreilla ja kirjastoissa lisätään. Erityisinä painopisteinä sosiaalityössä ovat asumissosiaalityö asunnottomuuden ehkäisemiseksi sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytysten tukeminen ja osallisuutta lisäävän toimintakyvyn edistäminen. Järjestöjen palvelut ja toiminta eri asukasryhmille tukevat hyvin viranomaistyötä. Kohdeavustuksia järjestöille myönnetään lautakunnan hyväksymin kriteerein. Vähävaraisten ruoka-avun jakelua kehitetään järjestöjen kanssa passiivisesta jonottamisesta kohti aktiivisempaa osallisuutta. Ruoka-apua antavien järjestöjen tukemista jatketaan. Espoon keskuksessa avattiin kesällä 2017 Me -talo, jonka toimintaa koordinoi Nicehearts ry ja rahoittaa Me -säätiö. Espoo osallistuu valtakunnallisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) toteuttamiseen AUNE -toimenpideohjelmalla pyritään vähentämään asunnottomuutta, uudistamaan palvelujärjestelmää asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi sekä saamaan kustannussäästöjä. Vuoden 2017 lopussa aloittaa kaksi asumisneuvojaa osittaisella ARA:n hankerahoituksella. Asumisen tuen ja asunnottomien tilapäismajoituksen tarve on lisääntynyt. Kohtuuhintaisia pieniä vuokraasuntoja tarvitaan lisää erityisesti itsenäistymässä oleville maahanmuuttajanuorille. Heille suunnattu vuokra-asuminen ja asumisen tukipalvelu kilpailutetaan alkaen. Maahanmuuttajien ryhmätoimintoja lisätään yhteistyössä järjestöjen kanssa hyvän kotoutumisen varmistamiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan siirtymisestä oikeus- ja edunvalvontapiirien oikeusaputoimistojen hoidettavaksi on hallituksen esitys, joka hyväksyttäneen syksyllä Sosiaalinen luototus jää kunnan hoidettavaksi ja se yhdistetään osaksi aikuissosiaalityötä keväällä Nuorten velkaneuvonnan tarve huomioidaan. Yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen ovat kasvaneet. Espoo myy virka-ajan ulkopuolista päivystyspalvelua Kauniaisille ja Kirkkonummelle. Lisääntyneet lastensuojelusijoitukset ja tiivistynyt yhteistyö hälytysviranomaisten kanssa näkyvät myös yhteydenottojen määrässä. Sosiaalihuoltolain muutos vuonna 2017 edellyttää virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VAMMAISTEN PALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Vammaispalvelulain mukaisia palveluja käyttää noin 1,7 prosenttia ja kehitysvammalain perusteella järjestettäviä palveluja 0,3 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Asiakkaista 49,3 prosenttia on 65 vuotta

126 123 Taloussuunnitelma euroa täyttäneitä. Asiakkaiden keskimääräisen osuuden väestöstä arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Palvelutarvetta ja kustannuspainetta lisää myös vammaispalveluissa väestön ikääntyminen. Toinen palvelutarpeita ja kustannuksia lisäävä tekijä on kehitysvammaisten asiakkaiden nuori ikärakenne vaiheessa, jossa nuoret muuttavat pois lapsuuden kodeistaan ja hakevat itsenäiseen asumiseen ja siihen liittyviä palveluja. Laitoshoidon purkaminen asumispalveluihin nostaa kustannuksia arviolta 1,5 -kertaisiksi päivätoiminnan ja erilaisten tukipalvelujen järjestämisen vuoksi. Vammaisten asumisen ohjelman toimeenpanoa jatketaan. Palvelurakennetta kevennetään tuettua asumista lisäämällä Espoon eri alueille. Asumispalveluissa varaudutaan asiakasmäärän 10 prosentin kasvuun edellisestä vuodesta. Asumispalvelujen jonotilanne on tyydyttävä. Jonossa on syksyllä 2017 noin asiakasta. Espooseen valmistuu vuoden 2018 aikana kaksi yksityistä kehitysvammaisten asumisyksikköä. Tuetun asumisen palveluja omana toimintana vahvistetaan. Työ- ja päivätoiminnan asiakasmäärää kaupungin toimintakeskuksissa lisätään palveluja porrastamalla. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun järjestämisvaihtoehtoja selvitetään osallistumalla pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön kuljetuspalvelujen kehittämisessä. Vammaisten henkilökohtaisen avun työnantajamalliin etsitään uusia ratkaisuja. Palveluseteli on käytössä vaihtoehtona työnantajamallille ja setelin käyttäjämäärän arvioidaan kasvavan. Tukipalveluja henkilökohtaisen avun asiakkaille parannetaan. Omaishoidon tuen asiakasmäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Lyhytaikaisen laitoshoidon korvaavia palveluja kehitetään. Perhehoitoa kehitetään ja perhehoitajia haetaan lyhytaikaisen perhehoidon lisäämiseksi. Vammaisten lasten perheille lisätään kotiin vietäviä palveluja. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN HALLINTO Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinnon kustannuksissa on tulosyksikön yhteisiä menoja.

127 124 Taloussuunnitelma euroa 29 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, digitalisointia, päätöksentekoa, viestintää, hyvää hallintoa, yhtenäisyyttä, seutuyhteistyötä sekä tuottaa toimialalle keskitettyjä asiantuntijapalveluja. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TOIMIALANJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalueeseen sisältyvät toimialajohtaminen, toimialan valmiussuunnittelu, poikkihallinnollinen Hyvinvointi ja terveys -aihealueen kehitysohjelma sekä varautuminen määrättyihin yhteisiin menoihin. 293 TALOUS JA HALLINTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tehtäväalueelle sisältyvät talous- ja hallintojohtajan, lautakunnan, jaostojen, neuvostojen sekä talous-, henkilöstö-, laki- ja asiakkuus- sekä asiakasmaksuyksiköiden menot. Lisäksi menoihin sisältyvät koko toimialan työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja järjestöavustukset. Talouden ja hallinnon tulosalue vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä hallinnosta. Lisäksi tulosalue vastaa yhteisten prosessien ja toimintamallien noudattamisesta ja huolehtii asiamiestoiminnasta, ruotsinkielisten palvelujen koordinoinnista, päätöksenteon valmistelun laadusta ja ohjeistuksesta, lainopillisen neuvonnan järjestämisestä, yksilöasioiden jaoston prosessista, juridisen tuen asiakaslähtöisessä uudistamisessa ja johdon raportoinnin kehittämisessä.

128 125 Taloussuunnitelma euroa Vuoden 2018 aikana jatketaan tehtäväalueen prosessien uudistamista asiakas- ja asukaslähtöiseksi ja tukemaan palvelutuotantoa. Tietotuotantoa ja johdon raportointia kehitetään osana palveluiden tuotteistamis- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen (PATU) -projektia. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KEHITTÄMINEN Palvelut ja toiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä tukee toimialan strategiatyötä ja tavoitteiden johtamista toiminnan kautta tuloksiksi. Ketterä valmentaa johtoryhmiä ja työyhteisöjä oman työn kehittämisen menetelmissä. Sovellamme ns. Lean oppia, jonka perusteena on mm. asiakaskeskeisyys, jatkuva parantaminen, sujuvat prosessit, virtauksen parantaminen ja hyvä laatu. Valikoimaan kuuluu myös potilasturvallisuuden riskien tunnistaminen, raportointi ja turvallisten käytäntöjen jalkauttaminen sekä vakavien tapahtumien tutkinta. Ketterä koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä osaamisen kehittämistä yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Sote -ohjelma kokoaa yhteen Espoon sisäisen Sote-IT kehittämisen ja osallistumisen kansalliseen yhteistyöhön. Kehitysprojekteja ohjataan ja priorisoidaan toiminnan tarpeista lähtien hyödyntäen yhteistä projektisalkkua. Kansallisen digitalisaatioon liittyvän kärkihankkeen (ODA) hanketoimisto on Ketterän alaisuudessa ja rahoitus Ketterän budjetissa. Ketterä koordinoi myös asiakastietojärjestelmien ylläpitoa ja käytön tukea. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalueelle sisältyvät kehittämisyksikön ja viestinnän menot.

129 126 Taloussuunnitelma euroa

130 127 Taloussuunnitelma Sivistystoimi SIVISTYSTOIMI

131 128 Taloussuunnitelma Sivistystoimi

132 129 Taloussuunnitelma euroa SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN TARINA Espoo on sivistyskaupunki. Kotikaupungissamme jokainen kokee olevansa merkityksellinen, kuuluvansa yhteisöön ja voivansa vaikuttaa. Varmistamme tulevaisuudessa tarvittavat taidot ja osaamisen kaikille. Tarjolla on mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja kehittyä, ylläpitää terveyttään ja hyvinvointiaan sekä osallistua ja harrastaa. Sivistyspalveluiden avulla asukkaat voimaantuvat, kiinnittyvät osaksi sekä yhteisöä että yhteiskuntaa. Eriarvoistuminen vähenee. Sivistyspalvelut ovat avainasemassa, kun luomme kestävällä tavalla toimivaa yhteiskuntaa. Kestävän kehityksen periaate näkyy kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehden ja rohkealla johtamisella luomme sivistyskaupungin. Toimintaympäristö Espoo on elinvoimainen ja voimakkaasti kasvava kaupunki. Erityisesti vieraskielisten väestökasvu on nopeaa. Kaupunki on kulttuurisesti moninainen. Ruotsinkielisyys on osa espoolaista historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Espoossa on korkea koulutus- ja tulotaso ja pääosa asukkaista kokee hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa hyväksi. Sivistyspalveluiden tarjonnassa otamme huomioon, että osa asukkaista ei pärjää ilman toimeentulotukea, lapsiperheköyhyys ja alueiden segregaatio alkavat näkyä myös Espoon arjessa. Keskiössä ovat kaupungin riittävä ja tasalaatuinen palvelutuotanto, kustannustehokas toiminta sekä maahanmuuttajien kotoutuminen. Kaikkien sivistyskaupunki Sisältörikas ja merkityksellinen arki o Sivistyspalvelumme tukevat yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja käynnistävät hyvän kierteen. Ne on helppo löytää ja kynnys niihin osallistumiseen on matala. Digitaalisuus edistää palveluidemme laatua, saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta. Sivistyspalveluita tarjotaan monikäyttöisissä tiloissa kaupungin kaikilla omaleimaisilla suuralueilla. Kaikki mukana o Tarjoamme mahdollisuuksia kohtaamisiin, yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Palvelujemme painopiste on voimaannuttamisessa ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä. Moninaisuus on arvokas osa espoolaista arkea ja otamme sen huomioon palveluiden järjestämisessä. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä ja kumppanina o Voimavaramme on aktiivinen espoolainen. Asukkaat ja kumppanit osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppiva sivistyskaupunki Menestyksen perusta o Oppiminen ja vankka osaaminen ovat menestyksemme kivijalka. Kaikilla on mahdollisuus kasvaa ja oppia omaan parhaimpaansa. Sujuva oppimispolku o Oppiminen jatkuu koko ihmisen elinkaaren ajan. Varmistamme sujuvan oppimispolun varhaiskasvatuksesta kouluun, kouluasteelta toiselle ja työelämään. Työikäisille ja senioreille tarjoamme mahdollisuuksia pysyä pitkään aktiivisina espoolaisina. Moninaiset oppimisympäristöt

133 130 Taloussuunnitelma euroa o Oppimisen ilo kasvaa innostavissa ja turvallisissa ympäristöissä, yhdessä toisten kanssa ja moninaisia menetelmiä hyödyntäen. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Koko kaupunki toimii oppimis- ja kasvuympäristönä. Elinvoimainen sivistyskaupunki Luovaa ja liikkuvaa o Tarjoamme espoolaisille monipuolisia kulttuurin ja liikunnan palveluja ja elämyksiä. o Kulttuuri ja taide ovat läsnä espoolaisessa identiteetissä, asukkaiden arjessa ja fyysisessä kaupunkiympäristössä. o Kasvatamme lapsia ja nuoria liikkumiseen, kannustamme työikäisen väestön liikunnallista elämäntapaa ja tuemme ikäihmisten omatoimisuuden säilyttämistä. Luomme edellytyksiä huippu-urheilulle. Vetovoimaa o Oppiminen, kulttuuri, liikunta ja muut palvelumme luovat kaupunkiin positiivista hyrinää. Ne vahvistavat kaupungin ja kaupunkilaisten elinvoimaa ja ovat koko kaupungin vetovoimatekijä. Innovatiivinen sivistyskaupunki Luovuus arjessa o Mahdollistamme innovatiivisia ratkaisuja ja toimimme luovasti. Tuemme kaupunkilaisten aktiivisuutta. Rohkeus kokeilla o Olemme edelläkävijä sivistyspalveluiden kehittämisessä. Kokeilemme ja kehitämme ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja. Innostunut asukas ja henkilöstö kehittävät jatkuvasti itseään ja työtään. Aktiivinen kansainvälinen toimija o Olemme aktiivinen ja verkottuva kansainvälisesti tunnettu toimija. Opimme muilta ja toivotamme muut tervetulleiksi oppimaan meiltä. Arjen kansainvälisyydellä mahdollistamme espoolaisten kasvua, kehittymistä ja hyvinvointia. Sivistystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Suunnitellaan ja aloitetaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotiaille OKM aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Suunnitelma tehty ja kokeilu aloitettu.

134 131 Taloussuunnitelma euroa Selvitetään keinot parantaa yksityisen varhaiskasvatuksen saatavuutta kaikille perheille. Palveluseteli ja muut vaihtoehdot selvitetty. Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat. Espoolaiset lukiot ovat kilpailukykyisiä ja yhteistyö korkeaasteen kanssa on tiivistä. Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa toiminnan suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä (4- v. tavoite). Espoon oppimistulokset ovat PKS-seudun suurten kuntien parhaat. Espoolaiset lukiot ovat kilpailukykyisiä ja yhteistyö korkea-asteen kanssa on tiivistä. Sivistystoimessa kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä on edistetty tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmä on täsmennetty ja arviointi aloitettu. Peruskoulut: - Pääkaupunkiseudun oppimaan oppimisen arviointi 2018 (ehdollinen mittari). - Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden määrä. 2. aste: - Yo-kirjoitusten tulokset. - Lukioista ja Omniasta valmistuneiden sijoittuminen 3 vuoden jälkeen. - Yo-kirjoitusten tulokset. - Lukioista valmistuneiden sijoittuminen 3 vuoden jälkeen. - Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin. - Korkeakouluissa suoritettujen opintopisteiden määrä. - Korkeakoulun opetukseen osallistuneiden lukio-opiskelijoiden määrä. Toimialatasoinen kansainvälisyysohjelma on tehty ja otettu käyttöön. Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta. Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni. Selvitetään englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumon mahdollisuuksia. Ehkäistään koulujen välistä eriarvoistumista kehittämällä opetusmäärärahojen osoittamisen periaatteita tukemaan lähikoulujen hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään alueellista segregaatiota. Selvitys on tehty yhdessä suomenkielisen opetuksen kanssa. Koulutuksellisen tasa-arvorahan käyttö. Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa. Vetovoimainen liikunta- ja kulttuuritarjonta sekä tapahtumat lisäävät kaupungin elinvoimaisuutta. Merkittävien paikallisten, kansallisten, kansainvälisten ja kaupallisten tapahtumien määrä.

135 132 Taloussuunnitelma euroa Espoo on Suomen liikkuvin kunta. Aloitettu Espoon urheilu- ja liikuntaohjelman laatiminen. Laatiminen aloitettu. Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään. Tiivistetään Ohjaamotalopalvelua. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Yhdessä toteutettujen palveluiden määrä. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18-vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Etsitään yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa yhdessä tapoja vaikuttaa. Osallistumismahdollisuuksien määrä. Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta. Sivistystoimen tuottamissa tai tukemissa palveluissa tarjotaan eri ikäryhmille kasvavasti mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. Osallistujien määrä. Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllistymistä. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen kasvaa. Suunnitelma osallistumisasteen lisäämiseksi on tehty. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Ohjaamotalon yhteistyökumppaneiden tavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Jo aloitetussa projektissa sovitaan yhteisistä tavoitteista, rooleista ja toimintamalleista. Valmistelussa ja päätöksenteossa eri näkökulmat otetaan tasapainoisesti huomioon. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Kansainvälisesti tunnustetut sivistystoimen palvelut tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Aloitetut palvelut. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja

136 133 Taloussuunnitelma euroa kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Koulu palveluna -kokeilun oppeja hyödyntäen tehdään vähintään kaksi uutta kokeilua sivistystoimen palveluissa. Aloitetut kokeilut. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Palvelutarjonnan ja -verkon tavoitetila on määritelty ja hyväksytty. Palvelutarjonnan ja -verkon kehittämissuunnitelma on tehty ja toteutus aloitettu. Määritelty ja hyväksytty. Tehty ja toteutus aloitettu. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Avataan sivistystoimen toimenpiteiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Toimenpiteet on kirjattu ja toteuttaminen aloitettu. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Yhteistä tahtotilaa palvelutarjonnasta ja - verkosta ei löydy. Tehtyä esitystä ei hyväksytä aikataulun mukaisesti. Joidenkin koulutilojen heikko kunto ja vähäinen tilareservi alueella aiheuttaa sen, että lähipalvelut eivät toteudu lähellä ja koulu joutuu hätäväistöön. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Laadukas tekeminen ja jatkuva dialogi eri osapuolten kanssa. Pyritään ennakoimaan yhdessä Tilapalvelutliikelaitoksen kanssa tulevia väistötilanteita. Pidetään riittävää tilareserviä. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy Palvelutuotannon tuottavuus Toimialan merkittävimpien Patupalvelutuotteiden suoritteiden yk-

137 134 Taloussuunnitelma euroa maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. paranee vähintään 1,0 %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. sikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa suoritemäärään. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Johtamisella rohkaistaan uusiin ja innovatiivisiin toimintatapoihin sekä rajoja ylittävään yhteistoimintaan. Uudet tavat käyttää kaupunkia oppimisympäristönä. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Espoo on media -ajattelun mukaisesti kaupungin henkilöstö, kaupunkilaiset sekä espoolaiset yritykset ja yhteisöt viestivät Espoosta. Henkilöstölle, asukkaille ja kumppaneille tarjotut osallistumistavat ja työkalut viestiä Espoosta. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Sivistystoimen digitarina on päivitetty ja toimeenpano aloitettu. - Sivistystoimen digitarina on päivitetty. - Uudet digitaaliset asioinnin muodot. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Palvelutarjonnan nykytilan kartoitus ja tavoitetason määritys tehty. Määritys ja kartoitus tehty. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Vaikeus yhteensovittaa osin ristiriitaisen tavoitteenasettelun eri näkökulmia. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintakatetta ja tuottavuusmittareita seurataan aktiivisesti ja havaittuihin poikkeamiin puututaan nopeasti. Toiminnan ohjausta tehostetaan ottaen huomioon laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.

138 135 Taloussuunnitelma euroa Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Sivistystoimessa kehitetään toimintaa ja asiakkaiden saamia palveluja pääsääntöisesti oman toiminnan ohella jatkuvan parantamisen toimintatapaa noudattaen, mutta myös erillisillä kokeiluilla, hankkeilla, projekteilla ja tutkimuksilla. Espoo on aktiivisesti mukana YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn Global Network of Learning Cities (GLNC) -verkostossa. Espoo jatkaa laajassa kumppanuusyhteistyössä mm. jakamalla hyviä käytäntöjä niin alueellisesti kuin kansainvälisesti sekä levittämällä tietoa Oppiva kaupunki - verkostosta. Koulu palveluna -konseptin kehittämistä jatketaan Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukioiden kokeilujen voimin Otaniemessä Aalto-yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kokeiluissa etsitään täysin uudenlaista tapaa järjestää opetusta hyödyntämällä jaettuja resursseja yliopiston kanssa. Koulun kehittämisen uudenlaisilla lähestymistavoilla haetaan parempaa oppimista, oppimisen iloa ja omistajuutta tukevia ratkaisuja sekä suurempaa tehokkuutta ja jakamistalouden etuja. Kestävän tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt on vuoden 2017 loppupuolella alkava kolmivuotinen -hanke, joka kokoaa Espoon oppimisympäristöjen käyttäjälähtöistä kehittämistä yritysten, tki-toimijoiden ja oppijoiden yhteiskehittämisen keinoin. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa oppimisen ja oppimisympäristöjen palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Espoon osatoteutuksen kehittämiskorit ovat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt ja oppimisen palvelut, etäyhteyksien hyödyntäminen sekä operointipalvelut ja -ratkaisut. IoT, robotisaatio ja automatisaatio sisältyvät kaikkiin kehittämiskoreihin. Espoon sivistystoimi johtaa kansallista kuntien verkostoa, joka suunnittelee yhteistyötä uusien opetussuunnitelmien toteuttamisen tueksi. Suunnitelman mukaan kunnat tarjoavat toisilleen tukea ns. syväoppimisen mukaisen toimintakulttuurin edistämiseksi kaikissa oppilaitoksissaan. Espoon yleissivistävän koulutuksen yhtenä kehittämiskohteena on oppimispolun jatkumisen turvaaminen lukiosta korkeakouluihin. Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa jatketaan vuonna 2017 aloitettujen väyläopintojen tarjoamista lukiolaisille ja Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen kanssa ilmiöpohjaisen lukiokurssin kehittämistä. Opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa kursseja toisesta lukiosta tai Aaltoyliopistosta kehitetään Yrityskylä-toimintaa laajennetaan käynnistämällä yläkoulujen Yrityskylä globaalin yrityspelin muodossa. Espoon tavoitteena on laajentaa kansainvälistä koulupalveluaan, sillä kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa on suuri kysyntä yritysten ja korkeakoulujen kansainvälisen henkilöstön perheiltä. Kansainvälisten koulutuspalvelujen laajeneminen kasvattaisi Espoon elinkeinopoliittista kilpailukykyä. Lisäksi osana kansainvälisyyden edistämistä Espoo aloittaa Opetushallituksen rahoittaman kansallisen lukioiden kiinan kielen kehittämishankkeen. Espoo on mukana pääkaupunkiseudun Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Lapsen paras yhdessä enemmän ( ). Hankkeessa kehitetään yhteistyössä kuuden pääkaupunkiseudun kunnan kanssa palveluja vastaamaan yhä paremmin lasten ja perheiden tarpeisiin. Espoo on mukana perhekeskus-kehittämisessä, erityisen- ja vaativan tason palvelujen kehittämisessä sekä vastaa kehittämiskokonaisuudesta varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Kuntalaisten mukaan ottamista palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen kehitetään uudistettaessa sivistystoimen palveluja. Uudenlaisia yhteistoiminnallisia palvelukonsepteja ja ideoita on haettu Länsimetron kehityskäytävän palvelutarpeisiin. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien lisääminen erityisesti nuorille on tärkeää, jotta jokaisella on mahdollisuus osallistua. Liikuntapalveluiden, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyössä käynnistettävässä Urhea-toiminnassa lukujärjestyksiin rakennetaan harrastamistauko, jolloin niin jo harrastavat kuin aloittelevatkin huomioidaan ohjatun toiminnan avulla. Tarjontaa voidaan laajentaa liikunnasta muuhunkin harrastustoimintaan.

139 136 Taloussuunnitelma euroa Espoon sivistystoimen kehittämisen kulmakivenä ovat lasten ja nuorten palvelut, mutta kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä ja myös eri sukupolvien välistä yhteistoimintaa halutaan tukea. Eri kuntalaisryhmien mahdollisuutta osallistua palveluihin ja niiden suunnitteluun ja kehittämiseen edistetään. Väestö kasvaa voimakkaasti suunnittelukaudella. Erityisen voimakasta on lasten ja nuorten sekä vieraskielisten määrän kasvu. Samanaikaisesti myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osuus kasvaa. Varhaiskasvatuksessa lasten erilaisiin kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan ja tuen tarpeen syntymistä ehkäistään panostamalla ennakoiviin työtapoihin. Sivistystoimen yksiköt rakentavat yhdessä ehyttä oppimispolkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta aina toiselle asteelle saakka. Kouluissa kehitetään erityisesti oppilashuollon ohjausta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Sekä kaupungin itsensä tuottamat että kumppaneiden tuottamat palvelut liikunnan, nuorison ja kulttuurin osa-alueilla tukevat sekä nuorten että aikuisväestön hyvinvointia ottaen huomioon myös kasvavan kulttuurien monimuotoisuuden. Sivistystoimen suurena yksittäisenä haasteena on varmistaa turvalliset toimitilat sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Sivistystoimen omana tavoitteena on sekä nykyisten että tulevien tilojen tehokkaampi käyttö. Tätä varten on jo käynnistetty projektit varhaiskasvatuksessa, opetuksessa sekä yli yksikkörajojen menevässä kuntalaiskäytössä. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat uudet periaatteet vahvistetaan. Sivistystoimi vaikuttaa uusien tilojen suunnitteluun siten, että ne tukevat uusia kasvatuksen ja oppimisen tavoitteita. Koko kaupunkiorganisaation yhteisenä haasteena on ajoittaa rakentaminen oikein, rakentaa halvemmalla, hyödyntää tyyppirakennuksia ja turvata lisätilan tarve hyödyntäen erilaisia toteutusmalleja. Talousarviovuoden aikana suunnitellaan sivistystoimeen liittyvien kaupungin ulkopuolisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisesti oppilashuolto ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laadukas ja kustannustehokas järjestäminen ja jatkuminen muuttuneessa toimintaympäristössä. Myös kunnan vastuulle jäävät sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot on järjestettävä tehokkaasti. Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Tatu- ohjelmaa toteutetaan palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patuprojektilla. Sivistystoimen palvelutuotteiden suoritemäärien- sekä suoritteiden yksikkökustannusten seuranta aloitettiin Keskeisille palvelutuotteille on asetettu tavoitteet suoritemäärien ja kustannusten kehitykselle talousarviossa Tavoitteena on lisätä mittarien käyttöä palvelujen tuotannonohjauksessa ja johtamisessa, mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu vertailukelpoisin kustannustiedoin sekä tehostaa palvelutuotantoa. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Toimitilojen käytön tehostamiseksi on sivistystoimessa käynnissä kolme eri projektia: koulujen tilankäytön tehostaminen, päiväkotien tilankäytön tehostaminen ja tilojen kuntalaiskäytön tehostaminen, joissa kussakin suunnitellaan konkreettiset toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi.

140 137 Taloussuunnitelma euroa Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana. Omaa toimintaa parannetaan jatkuvasti ja palvelutarpeen lisäys hoidetaan ensisijaisesti prosesseja parantamalla. Talous 3 SIVISTYSTOIMI Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kesällä 2017 on tullut lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnos varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan, että pieni- ja keskituloilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi nykyisen enintään 90 prosentin sijaan enintään 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan Sivistystoimen talousarvion kasvu aiheutuu pääosin uusien varhaiskasvatuksen yksiköiden perustamisista ja lasten määrän kasvusta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden määrän kasvusta. Myös ict-kustannukset kasvavat. Sivistystoimen henkilöstömenojen kasvua hillitsee henkilöstömäärän maltillisen kasvun sekä työmarkkinoilla sovittu kilpailukykysopimus, jonka mukaan vuodesta 2017 alkaen työnantajamaksuja siirretään asteittain palkansaajan maksettavaksi ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina Vastikkeettoman työajanlisäyksen tuoma henkilöstömenosäästö käytetään kasvavaan toimintaan siten, että lisäyksestä on saatavissa täysimääräinen hyöty. Vastikkeeton työajanlisäys ei koske opetushenkilöstöä. Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen oppilas/opiskelijamäärät kasvavat vuonna 2018 noin 880 oppilaalla/opiskelijalla (2,5 prosenttia). Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä esitetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti vakansseja toiminnan käynnistämiseen uusissa päiväkodeissa. Lapsimäärä kasvaa noin 145 lapsella. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Investoinnit 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Tulot Menot Netto

141 138 Taloussuunnitelma euroa Tehtäväalueen 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin. 953 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Tehtäväalueelle 953 Koneet ja kalusto on budjetoitu uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen sekä muun jaksotettavan irtaimen hankinta, jonka suunniteltu käyttö on kuvattu kunkin tulosyksikön budjetin yhteydessä. Toimintamenot lautakunnittain vuosina Tulosyksikkö SIVISTYSTOIMI OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAK SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA MUU SIVISTYSTOIMI OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Määräraha ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen.

142 139 Taloussuunnitelma euroa 310 LAUTAKUNTA JA TAITEEN PERUSOPETUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Kunta voi itse järjestää taiteen perusopetusta tai hankkia palvelun. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan yksityisissä taideoppilaitoksissa (16), joista yhdeksää kaupunki tukee toiminta-avustuksilla. Espoon kaupunki saa asukaskohtaista valtionosuutta alueellaan järjestettävästä taiteen perusopetuksesta. Kaupunki hyväksyy alueellaan toimivien oppilaitosten opetussuunnitelmat. Enemmistö kaupungin toiminta-avustusta saavista laajan oppimäärän oppilaitoksista on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja saa myös opetustuntikohtaista valtionosuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan myöntämät avustukset taiteen perusopetuksen oppilaitoksille jaetaan avustusperiaatteiden mukaan kahteen ryhmään: 1) säännölliset toiminta-avustukset lakisääteisen valtionavun piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 2) toiminta-avustukset muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Avustusmääräraha on 4,4 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset ja toimitilakustannukset. Espoossa taiteen perusopetuksen piirissä on noin lasta ja nuorta. Lisäksi taiteen perusopetusta tarjoaa 76 kunnallista päiväkotia/esiopetusyksikköä (1 286 lasta), yhdeksän ostopalvelupäiväkotia (155 lasta) ja seitsemän yksityistä päiväkotia (160 lasta). Päiväkotiyhteistyössä taiteen perusopetus tavoittaa siis yhteensä lasta. Espoossa annettava taiteen perusopetus on osa espoolaista maailmankuulua koulutusosaamista. Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää lautakunnan määrärahat sekä määrärahat suomenkieliseen taiteen perusopetukseen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. SUOMENKIELINEN OPETUS (tehtäväalueet ) Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti Euroopan kestävin kaupunki. Suomenkielisen opetuksen toiminta ja opetussuunnitelmien sisällöt tukevat vahvasti tätä tavoitetta ja sen saavutettavuutta. Valtuustokauden tavoitteena on laittaa koulut kuntoon niin, että tilat ovat toimivat ja hätäväistöihin ei jouduta. Oppimistulokset halutaan säilyttää edelleen kansallisesti kärjessä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakun-

143 140 Taloussuunnitelma euroa nallisissa vertailuissa. Perusopetuksen päättötodistus on pystytty antamaan vuosittain 99,7 prosentille ikäluokasta. Vuonna 2016 tulos heikkeni 98,7 prosenttiin myöhään Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden jäädessä vielä ilman todistusta. Yhteiskuntatakuun kannalta on tärkeää, että tämä tavoite voidaan säilyttää erittäin hyvänä. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan takuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 800 oppilasta (2,7 prosenttia) perusopetuksessa ja 134 opiskelijaa (3 prosenttia) lukiokoulutuksessa. Uudet oppilaat ohjataan nykyisten koulujen oppimistiloihin. Lukuvuonna noin oppilasta opiskelee väistössä muissa kuin oman koulunsa tiloissa. Palveluverkkoa kehitetään huomioiden uusi opetussuunnitelma, oppimisympäristöt, sivistystoimen muut palvelut ja metron vaikutus City as a Service -mallin mukaisesti. Vuoden 2018 aikana tehdään selvitys Espoossa toimivien koulujen opetuksen järjestämisen kustannuksista tavoitteena laadukas ja yhdenvertainen opetuksen taso niin julkisissa kouluissa kuin Espoossa toimivissa opetuksen järjestämisluvan saaneissa yksityiskouluissa. Taiteen perusopetusta ohjataan alueellisesti entistä tasa-arvoisemmin yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Taiteen perusopetuksen palvelusta tehdään selvitys toiminnan kehittämiseksi. Uudet opetussuunnitelmat valmistuvat taiteen perusopetukseen. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Uusien opetussuunnitelmien toimintakulttuuri, laaja-alainen osaaminen ja monialaiset kokonaisuudet huomioidaan opettajien täydennyskoulutuksissa ja koulujen johtamisen kehittämisessä. Tähän on saatu erillistä hankerahaa. Tutor -opettajia koulutetaan kehittämään uutta peruskoulua. Digitarinaa toteutetaan sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Liikkuva koulu -hankkeen toiminnassa on mukana 65 suomenkielistä peruskoulua ja 11 lukiota sekä 10 ruotsikielistä koulua ja yksi lukio. Uusia kouluja on mukana 16. Hankkeessa kehitetään liikunnallista koulupäivää esim. liikunnallista välituntitoimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan voimassa olevan lain mukaan. Sitä järjestetään myös kunnan alueella toimiville yksityisille oppilaitoksille. Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintatapoja ja ohjausta kehitetään tavoitteellisesti. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

144 141 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% SUOMENKIELINEN OPETUS Henkilöstömäärä ,90 % Htv ,90 % Yleisopetus 1-6 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: oppilas ,3 % yksikkökustannus /oppilas 8531, , , ,28 0,2 % 0 0 Yleisopetus 7-9 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: oppilas ,6 % yksikkökustannus /oppilas 9603, , , ,56 0,6 % 0 0 Erityisopetus 9v. (sis.inklusoidut) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: oppilas ,1 % yksikkökustannus /oppilas 14017, , , ,56 1,2 % 0 0 Mamu/valmistava opetus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: oppilas ,2 % yksikkökustannus /oppilas 12607, , , ,00 0,0 % 0 0 Yleislukio koulutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: opiskelija ,2 % yksikkökustannus /opiskelija 8295, , , ,00-1,2 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,7 % Muut mittarit TA 2017 ENN laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko peruskoulu 13,4 13,4 13,4 13,4 0,0 % - laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukio 18,6 18,6 18,6 18,6 0,0 % muutos-% Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perusopetuksen avustajapalveluja kohdennetaan eniten tarvitseville ja kuljetuskustannuksia järkiperäistetään tarjoamalla oppilaan tarvitsema tuki entistä useammin omassa lähikoulussa tai lähialueella. Iltapäivätoimintaa tarjotaan lähinnä 1. luokan ja erityisen tuen oppilaille ja asiakasmaksuja korotetaan. Pidemmällä tähtäimellä tärkeä tasapainotustoimenpide on kouluverkon kehittäminen ja nykyisen kouluverkon parempi hyödyntäminen sekä tilojen että lukujärjestyksen näkökulmasta.

145 142 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit Kalustoinvestoinnit sisältävät koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määrärahat vuonna 2017 ja 2018 käyttöönotettaviin uusiin tai peruskorjattuihin kouluihin. Määräraha sisältää myös em. koulujen opetus- ja oppimisteknologian hankinnat. 311 JOHTO JA KEHITTÄMINEN Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasing-vuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Koulujen toimintakulttuuria ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään uusien opetussuunnitelmien mukaisesti ja käyttöönotettujen pilvipalveluiden pedagogista käyttöä kehitetään. Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää lisätään siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Laitteiden määrän lisäämisessä huomioidaan koulujen välinen epätasavertaisuus, joka tasapainotetaan lukuvuoden loppuun mennessä. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. 312 PERUSKOULUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suomenkielisessä perusopetuksessa on ( ) oppilasta ja opiskelijaa. Edellisestä lukuvuodesta laskettuna muutos on +3,1 prosenttia. Koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 750 ( 4,5%). Luokilla 1 6 on oppilasta (+3,8 prosenttia), luokilla 7 9 on oppilasta (+2,9 prosenttia), ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 75 opiskelijaa (+17,2 prosenttia). Lisäopetuksen opiskelijamäärä kääntyi edellisestä lukuvuodesta nousuun. Opiskelijamäärän todellinen muutos on ollut 64 opiskelijasta 75 opiskelijaan. Kehitys johtuu lukioon hyväksyttyjen keskiarvon noususta. Vahvistetaan yhteistyötä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Perusopetuksessa oleellinen toiminnallinen muutos on ollut jo elokuussa 2016 voimaan tullut uusi opetussuunnitelma, joka astui tuolloin voimaan alakoulussa. Vuoden 2017 elokuussa se tuli voimaan myös seitsemännellä luokalla ja elokuussa 2018 kahdeksannella luokalla. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edis-

146 143 Taloussuunnitelma euroa tää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvattu toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä sekä suunnitelmallista digitaalisten oppimateriaalien, työtapojen sekä ICT-infran päivittämistä. Perusopetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa solmitun uuden sopimuksen mukaisesti, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Muihin kuntiin on sijoitettuna noin 287 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on kasvava. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kaksi ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Karakallion koulussa. Joustavan perusopetuksen laajentamista eteläiseen Espooseen harkitaan tarveperustaisesti. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa. Tämä vaikuttaa myönteisesti paitsi oppilaiden sosiaaliseen kuulumiseen omalle kotialueelleen myös koulukuljetuskustannusten oletetaan laskevan. Oppimisen kolmiportainen tuki Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen piirissä opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista erityisluokissa. Erityisen tuen oppilaita on 8,6 prosenttia oppilasmäärästä. Lisäksi tehostetun tuen piirissä on oppilasta eli 11,2 prosenttia kokonaisoppilasmäärästä. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa, 700 enemmän kuin viime vuonna. Määrän ennustetaan kasvavan noin 15 prosenttia. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 42 eri kielellä ja katsomusaineiden opetusta 6 eri katsomusaineessa. Oman äidinkielen opetuksesta saadaan erillistä valtionosuutta pidettyjen tuntien mukaan. Katsomusaineiden opetusta tehostetaan etäopetuksen käyttöönotolla. Oppilaiden siirtymisprosessia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja oppilaiden tukemista perusopetuksessa kehitetään. Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista on ensimmäisen vuosiluokan oppilaita ja toisen vuosiluokan oppilaita. Vuosiluokkien 3-9 erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita on 45. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Iltapäivätoimintapaikat jaetaan hakuaikana hakeneille ensimmäisen vuosiluokan oppilaille ja erityisen tuen oppilaille. Toisen vuosiluokan oppilaita sijoitetaan ryhmiin mahdollisuuksien mukaan.

147 144 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas LUKIOT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskelee noin opiskelijaa. Suomenkielisiä lukioita on 11. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia ja linjoja. Leppävaaran lukiossa on tarjottu vuodesta 2015 lukion valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Lukuvuoden opiskelijaoton aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 567, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,83 (kesäkuun tilanne). Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös muiden kaupunkien ja kuntien lukioissa ja etenkin valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Todellisuudessa vuoden 2017 opiskelijaotossa 69 prosenttia espoolaisista peruskoulun päättäneistä sijoittui lukiokoulutukseen. Espoon suomenkielisessä opetuksessa on ollut kolme valtakunnallisen erityistehtävän saanut lukiota (Etelä-Tapiola, Olari, Tapiola). Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt keväällä 2017 erityistehtävien haun, ja Espoon kaupunki on hakenut edellisten lisäksi erityistehtävää Leppävaaran lukioon (urheilu) sekä Espoonlahden lukioon (kielet ja kansainvälisyys). Erityisistä tehtävistä aiheutuu mahdollinen lisäkustannus syksystä Lukiolinjalla uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan normaalin kehitystyön lisäksi hankkein ja yritys- ja korkeakouluyhteistyönä sekä kansainvälisenä toimintana. Haukilahden sekä Pohjois-Tapiolan lukio ovat muuttaneet Otaniemeen Aalto-yliopiston kampukselle. Opetussuunnitelma korostaa mm. opiskelijan aktiivista roolia oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Lukioiden keskinäinen yhteistyö, jolle vuonna 2017 käynnistyvä metroliikenne luo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia, tukee lukiokoulutuksen kehitystyötä.

148 145 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS 314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen sekä avoimen varhaiskasvatuksen. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona, varhaiskasvatuksen kerhotoiminta sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään myös kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Espoo ei ota käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta ( ). Kaupunginvaltuusto on myös päättänyt pitää kunnan päiväkodissa järjestämässä kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun 3 vuotta täyttäneillä lapsilla 1:7:nä, kun säädösten mukaan se voisi olla 1:8. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko on enintään 24 lasta. Uusi laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) tuli voimaan Lain myötä etenkin pienituloisten kahden ja kolmen henkilön perheiden asiakasmaksut pienenivät kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Muutoksen arvioidaan lisäävän varhaiskasvatuksen käyttöä. Vanhemmat tai muut huoltajat, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, voivat saada lasten yksityisen hoidon tai kotihoidon tukea lapsensa varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lasta. Tuki sisältää lakisääteiset osat, hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Yksityisen hoidon tuet haetaan pääosin Kelalta. Espoon kaupunki rahoittaa asukkaidensa lakisääteiset tuet ja kuntalisät.

149 146 Taloussuunnitelma euroa Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti: Korotus hoitorahaan: Varhaiskasvatus Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus 320 /kk 192 /kk Perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitaja 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus Esiopetusikäinen lapsi Kaikki varhaiskasvatusmuodot 100 /kk Korotus tulosidonnaiseen hoitolisään: 100 /kk niille lapsille, joista maksetaan lakisääteisen tuen tulosidonnaista hoitolisää. Espoo-lisien maksamisen ja yksityisten palveluntuottajien hyväksymisen ehtona on, että palveluntuottaja järjestää sekä osa-aikaista että kokoaikaista varhaiskasvatusta. Perheen palkkaaman työsopimussuhteisen hoitajan työajan tulee olla yli 20 tuntia viikossa. Esiopetuksesta suoritettava korvaus esiopetuksen järjestämispaikaksi hyväksytyille yksityisille päiväkodeille on 510 euroa/kk/esiopetuslapsi ajalta otetaan käyttöön yksityisen hoidon tuen sisaruslisä, jota maksetaan toisesta lapsesta lukien perheille, joilla on enemmän kuin yksi lapsi yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Sisaruslisä on 145 euroa kuukaudessa. Tuki maksetaan Espoon kaupungin kautta. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea voivat saada vanhempien valinnan mukaan vanhempainrahakauden päätyttyä perheet, joilla on alle 3-vuotias lapsi. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös 3 vuotta täyttäneestä lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat saada myös ns. joustavaa hoitorahaa työaikansa palkattomaan lyhentämiseen. Pienten koululaisten ( lk) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Lakisääteinen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Monikkoperheille maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa kuukaudessa normaalin 158 arkipäivän vanhempainrahakauden jatkeeksi käytetyiltä päiviltä (enintään 60 arkipäivää). Tuki maksetaan toisesta samanaikaisesti syntyneestä tai ottolapseksi otetusta lapsesta alkaen. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Valmistavan opetuksen tarpeessa oleville esiopetusikäisille lapsille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Esiopetuksen ja

150 147 Taloussuunnitelma euroa esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäksi lapsi voi osallistua myös muuhun varhaiskasvatukseen. Esiopetusta varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa järjestetään myös joissakin päiväkodeissa. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Varhaiskasvatusikäisen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuonna 2018 väestöennusteen mukaan 137 lapsella. Koko kasvu johtuu vieraskielisten lasten määrän kasvusta. Varhaiskasvatuksessa arvioidaan olevan vuoden aikana keskimäärin 359 lasta enemmän kuin vuonna Määrään sisältyvät myös suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetukseen osallistuvat lapset. Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa nostetaan edelleen kasvatushenkilöstön koulutustasoa lastentarhanopettajien osuutta lisäämällä. Vieraskielisten lasten määrän kasvaessa tarvitaan lisää kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettajia näiden lasten kasvatukseen ja opetukseen ja suomen kielen oppimisen vahvistamiseen sekä esiopetusikäisten lasten perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Lisäksi kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa varhaiskasvatusikäisten lasten määrän kasvun suhteessa. Erityispedagogisen koulutuksen omaavaa henkilöstöä on tarpeen lisätä lasten määrän kasvua vastaavasti. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten iän ja kehitystason mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa toiminnan suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä. Varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmää täsmennetään ja sen mukainen varhaiskasvatustoiminnan arviointi käynnistetään. Lapsen erilaisiin kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan ja tuen tarpeen syntymistä ehkäistään ennakoivalla työtavalla. Lasten tuen järjestämisessä noudatetaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vuonna 2017 hyväksymiä periaatteita. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Näiden lasten integroitumista ja suomen kielen oppimista edistetään lisäämällä ja kehittämällä kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta ja kasvatusta. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavaa opetusta kehitetään suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden yhteistyönä. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Hankkeiden kautta vahvistetaan lisäksi lasten tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää oppimisessaan myös it-välineiden tuottamia virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä kasvattajien mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä lasten oppimisympäristöjen rikastamisessa sekä oppimisen tukemisessa valtakunnallisten normien edellyttämällä tavoilla.

151 148 Taloussuunnitelma euroa Muutoksia lainsäädännössä Varhaiskasvatusta ohjaavaa lainsäädäntöä on muutettu viime vuosina merkittävästi. Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi vuoden 2015 elokuusta alkaen ja siihen tehtiin osittaisia uudistuksia. Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opetusja kulttuuriministeri nimitti kolme selvityshenkilöä tekemään selvityksen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvityshenkilöiden raportti, Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille , julkaistiin kesäkuun 2017 lopussa. Hallitus on antanut esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta. Esityksen mukaan varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja esitetään alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi nykyisen enintään 90 prosentin sijaan enintään 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan Yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa palveluntuottaja määrittelee asiakkailta perittävän maksun. Maksu on pääosin vähintään kunnallisen varhaiskasvatuksen ylintä maksua vastaava, 290 /lapsi/kk. Pienituloisten perheiden mahdollisuus käyttää yksityisen hoidon tukea lapsensa varhaiskasvatuksen järjestämiseksi on jo nykyisellään vähäinen, sillä yksityisessä varhaiskasvatuksessa ei ole mahdollista käyttää tulosidonnaista maksujen porrastusta. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa ei myöskään ole käytössä sisaruksille kohdistuvia maksualennuksia. Sisaralennuksen merkittävä suureneminen kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa saattaa aiheuttaa siirtymää yksityisen hoidon tuelta kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen sekä vaikuttaa myös uusien hakijoiden valintoihin. Perheiden valintamahdollisuuksien arvioidaan paranevan ottamalla käyttöön yksityisen hoidon tuen sisaruslisä, jota maksetaan toisesta lapsesta lukien perheille, joilla on enemmän kuin yksi lapsi yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Sisaruslisä olisi 145 euroa kuukaudessa eli saman suuruinen kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen suurin toisesta lapsesta annettava maksualennus. Kustannuksiin sisältyy sisaruslisän maksamisen aloittaminen perheille, joilla on jo tällä hetkellä useampi kuin yksi lapsi yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tuen maksamiseen liittyvät tehtävät tulevat Espoon hoidettavaksi, sillä pääosin muista yksityisen hoidon tuen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä huolehtivan Kansaneläkelaitoksen kautta sisaruslisää ei ole mahdollista maksaa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelutuotteet Kunnan oma toiminnan, yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen yksikkökustannukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kunnan oman toiminnan kustannukset ovat bruttokustannuksia, jolloin asiakasmaksutuloja ei ole vähennetty. Kustannuksiin sisältyvät kaikki palvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset. Yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen kustannukset sisältävät vain asiakkaille maksettavan avustuksen sekä yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaan ja ohjaukseen liittyvät kustannukset. Yksityisen hoidon tuen kustannukset eivät ole palvelutuotteen bruttokustannukset. Niihin eivät sisälly erilaiset maksut, joita asiakkaat maksavat suoraan palveluntuottajalle. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen palvelut sekä lasten kielen ja kulttuurin tuen palvelut ovat oman toiminnan lisäksi tulevia kustannuksia näille kohderyhmille. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

152 149 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS Henkilöstömäärä ,2 % Htv ,2 % Varhaiskasvatus päiväkodissa oma, alle 3v. lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: Lapsia ,1 % yksikkökustannus e/lapsi ,4 % 0 0 Varhaiskasvatus ja esiopetus päiväkodissa oma, 3v. täyttänyt lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: Lapsia ,3 % yksikkökustannus e/lapsi ,2 % 0 0 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: Lapsia ,1 % yksikkökustannus e/lapsi ,1 % 0 0 Lasten kielen ja kulttuurin tuen palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: Lapsia ,5 % yksikkökustannus e/lapsi ,2 % 0 0 Yksityisen hoidon tuki päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja lapsen kotona annettavaan varhaiskasvatukseen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: Lapsia ,5 % yksikkökustannus e/lapsi ,3 % 0 0 Kotihoidon tuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: Lapsia ,2 % yksikkökustannus e/lapsi ,1 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,7 % 0 0 Muut mittarit Lapset keskimäärin vuoden aikana TA 2017 ENN muutos-% Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ,3 % kunnalliset päiväkodit ,2 % perhepäivähoito ,7 % kerhotoiminta ,7 % ostopalvelut ,2 % yksityisen hoidon tuki ,5 % Kotihoidon tuella olevia lapsia ,2 % Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia ja kokonaistaloudellisesti edullisia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Tarkalla henkilöstösuunnittelulla säädellään henkilöstömenojen käyttöä. Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Menot kasvavat suunnitelmavuosien aikana uusien yksiköiden perustamisen ja lasten määrän kasvun myötä. Kasvu suuntautuu kunnalliseen ja yksityiseen päiväkotitoimintaan. Perhepäivähoidon kysyntä

153 150 Taloussuunnitelma euroa vähenee ja verkostoa harvennetaan perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien määrän vähenemisen myötä. Tulot alenevat vuonna Talousarvioesityksessä on otettu huomioon hallituksen kesällä 2017 lausuntokierroksella ollut esitysluonnos varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksesta, jossa ehdotetaan pieni- ja keskituloisilta sekä sisaruksilta perittävien asiakasmaksujen alentamista. Lain on tarkoitus tulla voimaan Yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki sisältävät sekä lakisääteisen tuen että kuntalisän kustannukset. Tulosyksikön yhteiset menot sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, avustajien, varahenkilöstön sekä henkilöstön osaamisen ja kehittämistoiminnan määrärahat. Investoinnit Vuoden 2018 aikana valmistuu Kivimiehen päiväkoti ja Haukilahden päiväkodin korvaava uudisrakennus Tapiolan alueelle sekä Ruusulinnan päiväkodin laajennus Leppävaaran alueelle. Kirstin päiväkoti Espoon keskuksen alueella peruskorjataan. Vuonna 2019 valmistuu Karamäen päiväkodin korvaava uudisrakennus Leppävaaraan, Matinraitin päiväkoti Matinkylään ja Suviniityn päiväkoti Espoon keskukseen. Soukankujan päiväkoti Espoonlahden alueella peruskorjataan. Vuonna 2020 valmistuu Vermon päiväkoti Leppävaaraan. Valmistuvaksi esitetyissä kohteissa on tässä vaiheessa epätietoisuutta ja kohteiden valmistumisajankohta saattaa muuttua. Suomenkieliselle varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita, varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoaa espoolaisille sujuvan arjen ruotsin kielellä. Kaupungin tavoite on olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti Euroopan kestävin kaupunki antaa suunnan tulosyksikön strategiseen suunnitteluun. Sosiaalisesti kestävä kehitys tehdään näkyväksi tulosyksikön tavoitteena antaa espoolaisille yhteisöllisyyden tunne. Lapsen opintopolun jatkuvuus on konkretisoitunut varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Nuorten ja vanhempien asukkaiden opintopolun jatkuvuuden laatua kehitetään. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisopalvelujen, kulttuurin ja vapaan sivistystyön yhteistyö johtaa kustannustehokkaisiin ratkaisuihin samalla kun yhteiset toimintamuodot muodostavat perustan espoolaisten ruotsinkieliselle arkipäivälle elämän erilaisissa vaiheissa. Toiminta tukee ja vahvistaa Espoon kaksikielistä kulttuuriperinnettä. Haluamme näkyvällä ja helposti lähestyttävällä toiminnalla tarjota espoolaisille mahdollisuuden tutustua ja osallistua ruotsinkieliseen kulttuuriin. Tuotamme korkealaatuisia palveluja moniammatillisen yhteistyön ja yhteen sovitettujen toimintojen turvin. Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön työvuoden aikana. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön asteittain. Jotta kansallisten opetussuunnitelmien toivotut muutokset toteutuvat, on henkilöstön osaamista kehitettävä tietoisella johtamisella ja määrätietoisella tuella.

154 151 Taloussuunnitelma euroa Henkilöstön kelpoisuuden kehittäminen ja johtajien opetussuunnitelman johtamissuunnitelma tukevat varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien toteuttamista. Perusopetuksessa koulutetut tutoropettajat ohjaavat koulun henkilökuntaa. Arvioinnin tuloksen pohjalta määritellään kehittämisalueet. Pääkaupunkiseudun jatkokoulutusportaali Kohur:in sisällön on tarkoitus tukea opetussuunnitelmien jalkautusta. Englanninkielisten opetuspaikkojen tarve kasvaa. Tulosyksikkö selvittää englanninkielisen opetuksen järjestämismahdollisuutta toimialueellaan. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,4 % Htv ,4 % Varhaiskasvatus päiväkodissa oma, alle 3v. lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % suorite: Lapsia ,0 % yksikkökustannus e/lapsi ,2 % 0 0 Varhaiskasvatus ja esiopetus päiväkodissa oma, 3v. täyttänyt lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: Lapsia ,0 % yksikkökustannus e/lapsi ,7 % 0 0 Yleisopetus 1-6 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: Oppilas ,3 % yksikkökustannus e/oppilas ,5 % 0 0 Yleisopetus 7-9 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: Oppilas ,3 % yksikkökustannus e/oppilas ,6 % 0 0 Yleislukio koulutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: Opiskelija ,3 % yksikkökustannus e/opiskelija ,8 % 0 0 Muut palvelutuotteet Muut mittarit Opetuksen muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko peruskoulu 13,1 13,1 13,1 13,1 0,0 % - laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukio 17,3 17,3 17,3 17,3 0,0 % Lapset keskimäärin vuoden aikana Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ,0 % kunnalliset päiväkodit ,0 % perhepäivähoito ,0 % ostopalvelut ,0 % yksityisen hoidon tuki ,0 % Kotihoidon tuella olevia lapsia ,0 %

155 152 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kilpailukykysopimus laskee henkilöstömenoja noin 0,4 milj. euroa vuonna Kustannustehokkuutta parannetaan. Pidemmällä tähtäimellä tärkeä tasapainotustoimenpide on palveluverkon kehittäminen ja nykyisen palveluverkon parempi hyödyntäminen. Investoinnit 9532 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto RUOTSINKIELISET SIVISTYSPALVELUT -TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö valmistelee asiat lautakunnalle ja toimeenpanee lautakunnan päätökset. Tulosyksikkö johtaa strategiatyötä ja vastaa arvioinnista ja kehittämisestä varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, toisen asteen, vapaan sivistystyön sekä ruotsinkielisen nuoriso- ja kulttuurityön osalta. Yksikkö tuottaa yleisiä suunnittelu- ja hallintopalveluja, koordinoi erilaisia tehtäviä sekä vastaa henkilökunnan täydennyskoulutuksesta koko tulosyksikön osalta. Tulosyksikkö vastaa myös Digitarinan jalkauttamisesta kasvatuksen ja oppimisen osalta. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tukee Musikinstitutet Kungsvägeniä, joka tarjoaa taiteen perusopetusta sekä ammattiin valmistavia musiikkiopintoja. Yhteistyötä kehitetään siten, että useammat lapset ja nuoret voivat tutustua MIK:in toimintaan. Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää lautakunnan ja hallinnon menot, taiteen perusopetuksen sekä peruskoulujen, lukioiden ja päivähoidon keskitetyt tietotekniikkakustannukset.

156 153 Taloussuunnitelma euroa 322 PERUSKOULUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoossa on kaksi ruotsinkielistä alakoulua, jossa on vuosiluokat 1-4 sekä neljä alakoulua, jossa on vuosiluokat 1-6. Lisäksi on kaksi yhtenäiskoulua, jossa on vuosiluokat 1-9 sekä yhtenäiskoulu, jossa on vuosiluokat 1-9 sekä 10-luokka. Pienryhmäopetusta järjestetään Finno skolassa (luokat 1 9), Lagstads skolassa (luokat 7 9) ja Mattlidens skolassa (luokat 7 9). Mattlidenissä annetaan myös joustavaa perusopetusta. Esikouluryhmiä on sijoitettuna peruskoulujen yhteyteen samoihin tai lähellä oleviin tiloihin. Näin tuetaan jatkuvasti lapsen oppimispolkua. Iltapäivätoimintapaikat jaetaan hakuaikana hakeneille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun, kiinteistöjen, koulukuljetusten ja muun toiminnan, kuten iltapäivätoiminnan avustusten, kustannukset. 323 LUKIOT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Mattliden gymnasium on Espoon ainoa ruotsinkielinen lukio. Mattlidens gymnasium jatkaa yleislinjalla ja IB-linjalla. Lukiopaikkojen lisäys yleisellä linjalla on tarpeellista johtuen suuremmasta perusopetuksen päättävästä vuosiluokasta keväällä Practicumin hajasijoitetulla merkonomikoulutuksella on kaksi ryhmää Mattlidenin tiloissa. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun ja kiinteistöjen kustannukset.

157 154 Taloussuunnitelma euroa 324 RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatuspaikka järjestetään noin lapselle. Hoitopaikoista 90 prosenttia on kunnallisia ja 10 prosenttia yksityisenä tai ostopalveluna tuotettuja paikkoja. Noin 300 lasta osallistuu esikouluopetukseen. Lakisääteinen kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä Espoon kuntalisä maksetaan samoin perustein kuin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Jalkautusta tuetaan johtajuudella, henkilökunnan täydennyskoulutuksella sekä kansallisilla hankkeilla. Varhaiskasvatukselle uusi itsearviointijärjestelmä otetaan käyttöön. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen, päivähoitopalvelujen oston sekä yksityisen hoidon ja kotihoidontuen kustannukset. 325 RUOTSINKIELINEN KULTTUURI JA NUORISO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkieliset sivistyspalvelut täydentää kaupungin kulttuuritarjontaa tarjoamalla ruotsinkielistä kulttuuria eri kohderyhmille, ensi sijassa lapsille, nuorille ja senioreille. Kulttuuritoiminta tuo näkyvyyttä kaupungin kaksikieliselle kulttuuriperinteelle ja se on avoin kaikille espoolaisille. Monet yksikön kulttuurihankkeet ja -tilaisuudet toteutetaan toimivan yhteistyöverkoston turvin. Pitkällä tähtäimellä tiivistyvä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden kumppaneiden kanssa on ratkaisevassa asemassa osallisuuden ja uusien toimintamuotojen luomisessa. Ruotsinkielistä nuorisotoimintaa kehitetään kevään 2016 vahvistettujen nuoristoimen suuntaviivojen mukaisesti. Nuorisotoiminta tarjoaa mahdollisuuden mielekkääseen vapaa-aikaan ruotsin kielellä. Toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan nuorten ehdoilla ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Nuorisotoiminnan kehittämisen painopisteenä on pyrkimys löytää tapa olla läsnä ruotsinkielisen nuorison arkipäivässä Espoon eri alueilla esimerkiksi pop-up toiminnoilla. Toiminnan kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä suomenkielisen nuoristoimen ja tulosyksikön muiden toimijoiden kanssa.

158 155 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon ruotsinkielinen työväenopiston, Esbo Arbis, tehtävää nyky-yhteiskunnassa arvioidaan jatkuvasti. Kurssien ja osallistujien määrä on vähintään vuoden 2017 tasolla. Toimintaa lisätään Espoon keskuksen alueella. Esbo Arbis tekee yhteistyötä tulosyksikön eri toimintojen kanssa. Työväenopisto kehittää laatujärjestelmäänsä valtion rahoituksella. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURILAUTAKUNTA Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

159 156 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Määräraha on ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen sekä teknisen kaluston täydentämiseen ja uusimiseen. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuuriprofiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa ja KulttuuriEspoo 2030 linjauksia parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Tulosyksikkö jakautuu neljään palvelualueeseen sekä tulosyksikön esikunnasta koordinoitaviin palveluihin. Esikunta ohjaa yhteistä viestintää ja tiedotusta, tekee strategia- ja arviointityötä sekä valmistelee kulttuurilautakunnan alaiset avustukset ja yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Lisäksi tulosyksikön esikunta koordinoi kulttuuria kaikille -palveluita (mm. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kulttuurikaveri, Kulttuuriketju). Kaupunginkirjasto sekä tulosyksikön esikunta muodostavat bruttobudjetoidun tulosyksikön. Kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat nettobudjetissa. KULTTUURI, brutto Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

160 157 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% KULTTUURILAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Kirjastopalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: laina ,0 % yksikkökustannus e/laina 4,95 5,01 4,62 4,68 1,1 % - suorite: käynti ,0 % yksikkökustannus e/käynti 5,56 5,20 5,48 5,54 1,1 % Muut palvelutuotteet ,6 % Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toiminnan tulostavoitteita pyritään parantamaan edelleen mm. TATU -hankkeen avulla. Hankintoja ja menoja tarkastellaan kriittisesti. 350 KULTTUURIN ESIKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kulttuuri halutaan tuoda osaksi kaikkien asukkaiden arkea ja juhlaa. Kulttuurisen eriarvoisuuden tasaamiseksi palveluissa panostetaan erityisesti osallisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen muun muassa kulttuuria kaikille -palvelujen avulla. Vuonna 2018 painopisteenä on luoda kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua taiteen ja kulttuurin kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen sekä koulujen loma-aikoina. Yhteistyömuotoja ja osaamista muiden toimijoiden kanssa vahvistetaan niin, että vaihtoehtoisia harrastusmahdollisuuksia on riittävästi Espoon eri alueilla. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan tueksi on vuonna 2018 haettavissa uusi kohdeavustusmuoto. Vähävaraisten lasten harrastuksen tukemiseen osoitetaan määräraha kulttuuriseteliin tms. Kaupungin toiminta-avustuksilla tukemien taidelaitosten monipuolista kulttuuritarjontaa täydentävät asukkaiden itse tuottamat kaupunginosa- ja aluekulttuuritapahtumat, joita tuetaan kohdeavustuksilla. Avustettujen yhteisöjen kanssa jatketaan palvelujen ja yhteistyön kehittämistä Espoo tarinan ja KulttuuriEspoo ohjelman linjaukset huomioiden.

161 158 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kirjastopalveluiden tavoitteena vuoden 2017 voimaantulleen kirjastolain mukaan on kunnioittaa ja edistää ihmisten yhdenvertaisia sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, edistää kaikkien osallisuutta sekä kannustaa oppimiseen, kehittymiseen ja aktiiviseen toimijuuteen. Tavoitteen arvopohjana toimii pohjoismainen demokratia- ja sananvapausajattelu. Peruskirjastopalvelun yhdenvertaisuuden keskeisin elementti on saavutettavuus. Aluekirjastojen sijainti julkisen liikenteen solmukohdissa ja asuinaluilla sijaitsevat lähikirjastot merkitsevät hyvää fyysistä saavutettavuutta. Aluekirjastojen myös viikonloput kattava laaja aukiolo sekä lähikirjastojen omatoimipalvelu ovat saavutettavuuden toinen keskeinen tekijä. Lapset ja nuoret ovat palvelun kohderyhmäpainopiste. Kirjasto tukee kouluja uuden opetussuunnitelman mukaisessa avoimen ympäristön oppimisessa laajalla KULPS-tarjonnalla. Kirjasto toimii eri-ikäisten ja - taustaisten ihmisten itsensä toteuttamisen areenana, jossa kirjastotyöntekijä toimii kulttuurisena vinkkaajana, oppimiskumppanina ja omatoimisen selviytymisen mahdollistajana. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURI, netto Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja vähintään noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

162 159 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% KULTTUURI, NETTO Henkilöstömäärä ,7 % Htv ,9 % Muut palvelutuotteet ,8 % Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on euroa. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoo-tarinaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtuma- ja kulttuuritarjonta. Kuntalaisten rooli palvelujen kehittämisessä on tärkeää. Omaan tuotannon keskiössä ovat lapset ja seniorit. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut on vahvasti mukana kaupungin elävöittämishankkeissa ja tuo aktiivisesti palveluita kaikkien kuntalaisten saataville ympäri Espoota kulttuuritaloissa sekä avoimessa kaupunkitilassa ja kaupunkitapahtumissa. Palveluiden saavutettavuus ja monipuolisuus sekä kaupunkikulttuurin elävöittäminen ovat tärkeitä. Kumppanuuksien ja hankkeiden kautta palvelutarjontaa tuodaan myös sinne, missä pysyviä tapahtumatiloja ole. Lähivuosien investoinnit keskittyvät kaupunkikulttuurin kehittämiseen, perusparannushankkeisiin sekä tapahtumatoiminnan ja näyttämö- ja esitystekniikan vaadittavan tason ylläpitoon. Nettobudjetoitu palvelualue hyödyntää toiminnassaan käyttökorvauksia ja lipputuloja. Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% WeeGee, Kulttuurikeskus, Sellosali ja aluekulttuuri/kävijät ,1 % Kaupunginmuseo/ kävijät ,5 % Kaupunginorkesteri/kuulijat ,0 % KAUPUNGINMUSEO Kaupunginmuseo tarjoaa historiallisen perspektiivin yhteiskunnan muutoksiin ja vastaa Espoon kulttuuriympäristöön liittyvästä viranomaistyöstä.

163 160 Taloussuunnitelma euroa Syksyllä 2017 uudistetun organisaation myötä museo siirtyy vuoden 2018 aikana vaiheittain projektiohjaukseen. Museon uusi visio on merkityksellisiä kohtaamisia ja sen mukaisesti keskitytään tuottamaan ajanmukaisia palveluita asiakkailleen. Yhteistyötä WeeGeen palvelumuotoilun tiimoilta jatketaan. Vuonna 2018 museon tärkein hanke on Saaristomuseo Pentalan avaaminen kesällä. KAUPUNGINORKESTERI Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan tavoitteena on tarjota hyvinvointia lisääviä elämyksiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Toiminnan painopisteinä ovat korkeatasoinen konserttitoiminta, eri ikä- ja sosiaaliryhmät tavoittava yleisötyö sekä monialainen yhteistyö muiden espoolaisten ja kansainvälisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Tapiola Sinfoniettan yhtenä strategisena painopisteenä on klassisen musiikin yleisöpohjan nuorentaminen. Tähän haasteeseen orkesteri vastaa KULPS! -tarjonnalla ja osallistumalla aktiivisesti valtakunnalliseen nuorten Taidetestaajan-hankkeeseen. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja vähintään noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

164 161 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,9 % Uimahallipalvelut, omana toimintana Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: kävijä ,0 % yksikkökustannus e/kävijät 7,08 7,06 7,06 7,16 1,4 % 0 0 Uimahallipalvelut, omana toimintana Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: aukiolotunnit ,0 % yksikkökustannus e/aukiolotunti 627,74 718,84 671,71 681,37 1,4 % 0 0 Uimahallipalvelut, ostopalveluna Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: kävijät ,0 % yksikkökustannus e/kävijä 8,27 8,05 8,05 8,13 0,9 % 0 0 Uimahallipalvelut, ostopalveluna Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: aukiolotunnit ,0 % yksikkökustannus e/aukiolotunti 489,41 489,29 489,29 493,92 0,9 % 0 0 Omat liikuntahallit ja urheilupuistot Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: aukiolotunnit ,2 % yksikkökustannus e/aukiolotunti 78,28 80,50 80,50 81,19 0,9 % 0 0 Mannerulkoilu ja liikuntapaikkojen kunnossapito ja merelliset ulkoilupalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % 0 0 Pääsääntöisesti alle 20-vuotiaille tytöille ja pojille kohdennetut avustukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: harrastajat ,3 % yksikkökustannus e/harrastaja 35,25 32,90 32,90 30,10-8,5 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,7 % Alueellinen nuorisotyö Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: kohdatut nuoret ,7 % yksikkökustannus e/kohdattu nuori 33,87 33,31 33,31 32,24-3,2 % 0 0 Tapahtumat Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % toiminta, alkanut vuoden 2017 alusta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % 0 0 Avustukset nuorisojärjestöille Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: jäsenet ,8 % yksikkökustannus e/jäsen 42,77 41,26 41,26 44,31 7,4 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,1 % Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

165 162 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Tulot Menot Netto Liikuntapalvelujen perusparannusraha käytetään liikunta- ja nuorisolautakunnan liikuntapaikkojen perusparantamiseen Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Koneet ja kalustossa varaudutaan mm. lähiliikuntapaikkojen ulkoliikuntavälineisiin sekä uusien ja peruskorjattavien tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja liikuntapaikkojen välineistöön. 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopisteet vuodelle 2018: Matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksien kehittäminen Ohjaamo - nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelut Sivistyspalvelujen tilojen käytön poikkitoiminnallinen tehostaminen - omavalvonnan lisääminen Seura- ja järjestöyhteistyön syventäminen, Nuorisopalveluiden kumppanuuksien kehittäminen Arkipalveluiden korostaminen Käyttövuorojen jakoperusteiden tarkistaminen Yhteistyön tiivistäminen venekerhojen kanssa Palvelulupauksen ylittäminen Digitalisaatio - mm. digitaalisen nuorisotyön kehittäminen Painopisteenä on kotiovelta saavutettavissa olevien arkipalveluiden kehittäminen. Lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksien kehittämistä jatketaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kuntalaisia aktivoidaan ja osallistetaan omatoimiseen liikuntaan tarjoamalla liikuntaneuvontaa sekä avointa, ilman ennakkoilmoittautumismenettelyä edellyttävää toimintaa. Liikunta- ja ulkoilupaikoilla kynnyksettömiä osallistumismahdollisuuksia lisätään varaamalla vapaavuoroja eri kentille seuraharjoittelun ulkopuolelta. Vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen osoitetaan määräraha liikuntaseteliin tms. Palveluja kehitetään yhteistyössä seura- ja järjestökentän sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Avustuksia jaettaessa edellytetään järjestö- ja seurakentältä selvitystä niiden toiminnasta osana Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo tarinan toteutusta. Maahanmuuttajien integroitumista ja juurtumista myötävaikutetaan osaksi yhteiskuntaa. Nuorisojärjestöiltä edellytetään nuorisopalveluiden tarinaa tukevaa toimintaa. Nuorisopalvelujen toiminnan kehittämisessä olennaisia yhteistyötahoja järjestöjen lisäksi ovat useat viranomaistahot ja muut nuorten palveluja tuottavat Espoon kaupungin organisaatiot sekä ulkoiset kumppanit.

166 163 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrärahat. 362 LIIKUNTAPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Seurat ovat toteuttaneet liikuntarakentamista kaupungin myötävaikutuksella. Liikuntapalvelut on edistänyt uusien paikkojen syntymistä mm. ostosopimuksin. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin 30 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuaikojen omavalvontaa siirretään urheiluseuroille kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Ohjattua liikuntakurssitoimintaa järjestetään pääsääntöisesti erityisryhmille ja ikäihmisille, joille liikunnan vaikuttavuudesta on erityistä hyötyä. Ikäryhmälle 68+ suunnattuja ohjattuja liikuntaryhmiä lisätään vastaamaan palvelutarpeen kasvua. Loma-aikojen liikuntatarjonnassa painotetaan avointa, monipuolista ja mielekästä tekemistä lapsille, nuorille ja perheille. Uimaopetusta tarjotaan oppilaskuljetuksineen esikoululaisista neljäsluokkalaisiin asti. Espoon lähiliikuntaohjelma valmistuu. Lähiliikuntaolosuhteita kehitetään mm. rantaraitin varrella olevilla uimarannoilla. Urheilupuistojen sekä Matinkylän uimahallin suunnittelua jatketaan. Matinkylän urheilupuistossa jäähalli puretaan ja uuden jäähallin rakentaminen alkaa. Puolarmaarin tukikohdan alueelle rakennetaan keinolumetusasema ja tekojäärataohjelmaa jatketaan. Samalla vähennetään suunnitelmallisesti luonnonjääkenttien kunnossapitoa. Merellisissä ulkoilupalveluissa uusitaan venesatamissa huonokuntoisimpia laitureita. Saariston reittiliikenteessä uutena kohteena on saaristomuseo Pentalan saaressa. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntaa Wau ja Muuvi -kerhoja monipuolistetaan uusilla lajeilla. Jumppi -harrasteryhmiä 7-9 luokkalaisille lisätään. Uutena toimintana on U6 harrasteryhmät, joilla tarjotaan nuorille edullista tai maksutonta liikuntaa osana nuorten harrastustakuuta. Syksyllä 2018 aloitetaan Urhea toiminta yläkouluilla 7.- sekä 8. luokkien oppilaille. Liikkuva Koulu projektiin osallistutaan laajasti eri palvelualueiden osalta yhdessä koulusektorin kanssa. Kouluille osoitetaan tukea välineiden hankinnoissa.

167 164 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas NUORISOPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Nuorisopalvelut toiminnan pohjana on Nuori Espoo tarina, jonka keskeiset teemat ovat: nuorten osallisuus, kiva tekeminen yhdessä kavereiden kanssa, aikuisten aikaa arjessa ja tukea nuorille pulmatilanteissa. Nuorisopalveluiden toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Kesätoiminnassa kohderyhmä on 9-17 vuotiaat. Lisäksi palveluja tarjotaan 9-29 vuotiaille. Vuoden 2017 aikana käynnistettyä Ohjaamo - nuorten aikuisten palvelukokonaisuuden kehittämistä ja jalkauttamista jatketaan vuonna Yhteistyössä ovat mukana nuorisopalvelujen Nuori Espoo 16 tiimi, johon kuuluu etsivä nuorisotyö, jalkautuva nuorisotyö, nuorten tieto - ja neuvontatyö, sekä Ohjaamon nuorisonohjaajan työ. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri toimijoiden kanssa sekä Omnian, Monik ry:n URAX-hankkeen, Tyttöjen talon sekä Vamos Espoon kanssa. Ohjaamo -palvelukokonaisuus kirjataan Lasten - ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Nuorten työllistymistä tuetaan kesä- ja yritysseteleillä. Näihin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustetaan ja myönnetään tiloja kerho- ja leiritoimintaan. Myös leirivälinevuokrauskustannuksia tuetaan leirivälinelainaamopalvelulla. Kumppanuuksia erilaisten yhdistystoimijoiden kanssa kehitetään liikunta- ja nuorisolautakunnan perustaman kumppanuusrahan tuella. Vuonna 2018 kaupungille siirtyy Lintuvaarantien, Ohjaamotalon, hallinnointi. Nuorisopalvelut on luopunut kahdesta nuorisotilasta. Palveluvajealueille kivaa tekemistä tuodaan liikkuvan nuorisotyön (Nuori Espoo paku) turvin. Nuorisopalveluilla on kaksi uutta nuorisotilaa Järvenperä ja Kirkkojärvi. Uusien nuorisotilojen avaamisen myötä syntynyttä henkilövajetta on täytetty nuorisotilaverkon tarkastamisella ja vuoden 2018 alusta alkaen vastaavasti kahden nuorisotilan hallinnasta on luovuttu. Etsivä nuorisotyö siirtyi nuorisopalveluille elokuussa Työmuotoa kehitetään osana NE16 - työpisteen toimintaa. Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä vahvistetaan eri toiminnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu valtionavustusta Vihapuheen ennaltaehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Espoo kaikille -projektiin vuosille Lisäksi valtionavustusta on saatu Digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen DigiNE-projektille vuosille Vamos ja nuorten työpajatoiminta siirtyvät vuoden 2018 alusta nuorisopalveluihin sosiaali- ja terveystoimesta. Siirtyvän toiminnan määräraha 1,2 milj. euroa.

168 165 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas MUU SIVISTYSTOIMI Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Muuhun sivistystoimeen sisältyvät toimialajohto, toimialan esikunta ja toimialan yhteiset menot. 391 SIVISTYSTOIMEN ESIKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, viestintää ja hyvää hallintoa sekä tuottaa toimialalle asiantuntijapalveluja kuten henkilöstö, talous- ja tilasuunnittelupalveluita. Esikunta tuottaa myös suoria asiakaspalveluja kuntalaisille. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

169 166 Taloussuunnitelma euroa 393 TOIMIALAJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talousarvio sisältää sopimuksen mukaiset määrärahat toimialan Gramex-korvauksiin ja Suomen kansallisoopperalle sekä avustusmäärärahat Helsingin seudun kesäyliopistolle, Västra Nylands Folkhögskolanille. Omnian aikuiskoulutukselle työväenopisto ja aikuislukiotoiminnasta maksettavat palvelujen ostot sekä työväenopistoon ja aikuislukioon kohdistetut eläkemenoperusteiset eläke- ja varhemaksut maksetaan sivistystoimen yhteisistä menoista. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset, Espoossa muiden kuntien oppilaista saatavat tulot, sekä vastaavasti muille kunnille, valtiolle ja kuntayhtymille maksettavat kotikuntakorvaukset noin 16,8 milj. euroa sisältyvät yhteisiin määrärahoihin. Esikunnan järjestämän koulutuksen määrärahat sisältyvät talousarvioon vuoden 2017 tasoisina. Määrärahaan sisältyvät konsernipalvelujen sivistystoimelle tuottamat vaihdepalvelujen ja yhteispalvelupisteiden sisäiset kustannukset.

170 167 Taloussuunnitelma Tekninen ja ympäristötoimi TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI PERUSKAUPUNKI TILAPALVELUT-LIIKELAITOS SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ

171 168 Taloussuunnitelma Tekninen ja ympäristötoimi

172 Taloussuunnitelma euroa TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TARINA Viihtyisä ja toimiva ympäristö espoolaisille Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Vastaamme kaupungin tilojen toimivuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä monin eri keinoin. Viime vuosina olemme rakentaneet uusia asuinalueita, kehittäneet palveluja ja kaupunkikeskuksia sekä aloittaneet suuria rakennushankkeita isojen väylähankkeiden lisäksi. Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina, jossa asuu noin asukasta vuonna Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi Espoossa tarvitaan vuosittain uutta asuntoa ja toimintamahdollisuudet yrityksille. Edistämme monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tuemme erilaisten väestönryhmien asumista. Myötävaikutamme aluekeskusten ja asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia ja kilpailukykyä Turvaamme viihtyisän asumisen, sujuvan asioinnin ja vapaa-ajan toiminnan eri alueilla. Jatkamme Tapiolan ja Matinkylän alueilla kulttuuri- ja kaupallisen toiminnan kehittämistä. Vahvistamme Otaniemen ja Keilaniemen alueella Aalto-yliopiston sekä alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäämme Espoon yhteyksiä metropolialueella Raide-Jokerilla. Tapiolan, Keilaniemen ja Otaniemen alueiden yhdistämistä jatketaan tunneloimalla Kehä I:n Hagalundinkallion kohdalla. Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran keskuksia uudistetaan ja laajennetaan monipuolisia palveluja kehittäen. Suurpellon, Finnoon, Keran, Niittykummun ja Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti - osuuden alueet kehittyvät nykyistä kaupunkimaisemmiksi. Tehostamme joukkoliikennettä Eheytämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron sekä Raide-Jokerin vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jonka palvelutaso on laadukasta. Kehitämme joukkoliikennettä sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoa erityisesti Etelä-Espoossa ja junaradan yhteydessä. Tämä mahdollistaa asemien lähialueilla monipuolisten palvelujen ja asumisen kehittymisen sekä eri pysäköintiratkaisujen ja kevyenliikenteen lisäämisen. Parannamme kevyen liikenteen verkostoa monipuolisesti eri käyttäjäryhmille. Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Jatkamme metroasemien ympäristöjen uudistamista ja palvelutorikonseptien kehittämistä.

173 Taloussuunnitelma euroa Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Varmistamme resurssit viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden, liikenneyhteyksien, toimivien palvelujen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Tarjoamme laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Pidämme huolen siitä, että luonto on lähellä jokaista espoolaista tulevaisuudessakin. Varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja turvaamme viheralueiden yhtenäisyyden. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Yritystontteja kaavoittamalla vahvistamme Espoota yhtenä johtavana korkean teknologian yritysten sijoittumiskaupunkina. Koordinoimme kaupungin investointiohjelmaa ja tuotamme toimivat ja turvalliset toimitilat kaupungin käyttöön. Asuntotuotantoa koskevien sitoumusten täyttämiseksi lisäämme maanhankintaa ja kaavoitusta sekä rakentamista. Varmistamme riittävän pien- ja kerrostalotonttien varannon. Omaleimaisia kaupunginosia kehitetään täydennyskaavoituksella ja peruskorjauksin. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Kehitämme kaupunkia kestävästi. Huolehdimme kaupunkiympäristön laadusta ja ympäristönsuojelusta ja olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Kaupungin kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla osaamisen ja henkilöstön resursoinnilla. Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on viihtyisä, turvallinen ja esteetön Espoo, joka on laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty. Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Palvelutuotanto kehittyy asukas- ja asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti monituottajamallia hyödyntäen. Kaupunki- ja kuntapalvelut, laaja asuinkuntaindeksi.

174 Taloussuunnitelma euroa Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Toimitilojen sisäilman laadun vaihtelut. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Korjaustoimenpiteiden riittävät määrärahat ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman toteutuminen. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Luodaan edellytykset uusien työpaikkojen ja palvelujen syntymiselle. Kaavoitettujen työpaikkatonttien määrä (kem2). Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin. Investointiohjelman ja kaavoitustavoitteiden toteutuminen. Espoo on ihmisille ja yrityksille suurista kaupungeista helpoin paikka investoida. Rakennuslupa- ja rakennusvalvonta-asioissa otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Tuloksia seurataan reaaliaikaisesti, palautteet käydään läpi yksiköissä systemaattisesti ja asetetaan mittarit asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Hallinto- ja lupaprosessien käytettävyys ja sujuvuus, asiakaspalautteet. Käsittelyajat. Asiakastyytyväisyys. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaisia varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Toimintakulttuurin muutos ja asiakasyhteistyö, jossa edistetään kuulemisia ja osallistamista. Olemassa olevan palvelutarjonnan markkinointi ja viestinnän lisääminen. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Asuntotuotannon markkinamuutokset. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten siirtyminen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Asuntotuotannon edellytysten varmistaminen. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen ja kaavoitusohjelman toteutumisen.

175 Taloussuunnitelma euroa Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja niiden hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Tilaohjelmassa on varmistettu riittävät ja toimivat väistötilat. Oppilaiden ja henkilökunnan asiakaspalautteiden seurantajärjestelmän kehittäminen. Päiväkoti- ja kouluhankkeet etenevät investointiohjelman mukaisesti. Sisäilmakohteiden määrä. Hätäväistöjen määrä. Asiakaspalautekyselyiden määrä. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Toimitilat tukevat palvelujen toteuttamista kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus. Tilatehokkuus. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Espoon kaupunkikeskusten kasvua vahvistetaan kaupunkirakennetta ja -ympäristöä kehittäen. Liikenneyhteyksiä kaupunkikeskusten välillä parannetaan. Merellisen Espoon virkistyskäyttömahdollisuuksia kehitetään. Kaavoituksessa priorisoidaan täydennysrakennuskohteet. Segregaation ehkäisemiseen luodaan tiedollisia valmiuksia ja arviointikriteerejä. Esteettömyysohjelman toteutuminen. Kaavoituksen aluemalliselvitys. Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Kaavoitetun kerrosalan määrä. Investointiohjelman toteutuminen. Espooseen on helppo rakentaa pientaloja. Pientalo- Varmistetaan asuntotuotannon Tonttivarannon määrä.

176 Taloussuunnitelma euroa ja kerrostalotonttien tonttivaranto on riittävä. riittävä tonttivaranto. Toteutetaan katujen kunnallistekniikan investointeja mahdollistamissa puitteissa. Tarkastellaan täydennysrakentamispotentiaalia erityisesti joukkoliikennesolmujen ja kaupunkikeskusten lähiympäristössä. Espoossa rakennetaan ekologisesti kestävästi. Edistetään ekologisesti kestävää rakentamista. Hiilivapaan energian käyttö. Energiasäästävien koneiden ja laitteiden käyttö. Energiatehokkuuden edistäminen; sähköautojen latausinfran kehittäminen. Edistetään puurakentamisen edistämisohjelmaa. Huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Laaditaan luonnonsuojelun toimenpiteet. Toimenpiteet. Lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Kehitetään Otaniemi-Keilaniemi ja Leppävaaran keskusalueiden liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Alueiden kehittyminen kaupunkimaiseksi. Alueiden kaavoituksen priorisointi. Espoo kasvaa kestävästi. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. MAL-sopimuksen tavoitteen mukainen kaavoitus. Asunto-ohjelman toteutuminen. Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Raide-Jokeri -projektin kehitysvaihe on käynnistynyt ja etenee sopimusten mukaisesti. Kaupunkiratapäätöksen edistäminen. (Odottaa valtion rahoitusratkaisua). Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Edistetään energiasäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Ilmasto-ohjelman päivitys. Toteutukseen etenevät Smart & Clean ratkaisut eri kaupunginosissa.

177 Taloussuunnitelma euroa KETS-tavoitteiden toteutuminen. Edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa panostamalla monipuoliseen energianeuvontaan. Tehdyt toimenpiteet. Espoo on Suomen turvallisin kaupunki. Edistetään turvallisuutta. Turvallisuusajattelun edistäminen työturvallisuudessa ja yleisten alueiden turvallisuudessa. Tapahtuneiden onnettomuuksien määrä ja kustannukset. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Toimitilojen tilakustannusten hallinta. kustannuksia nostaa rakentamisen suhdannetilanteen muutos äkillisten tilajärjestelyjen kasvu (esim. sisäilmaongelmat) väestömäärän kasvu Investointiohjelman toteutuminen. Rakentamisessa ja ylläpidossa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminnalle. Ne voivat nostaa kustannuksia. Ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpitein ja lisätään tuottavuutta. Varmistetaan investointiohjelman toteutuminen. Osa riskeistä force majeur riskejä. Toiminnan johtamistoimenpiteillä varaudutaan vähentämään riskejä. Uusi, aikaistunut ilmastotavoitteen toteutuminen vaatii Espoolta uusien toimenpiteiden tunnistamista ja suunnittelua yhdessä kumppaneiden kanssa. Espoon kaupunki edistää toimenpiteitä usein eri keinoin. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Toimialan merkittävimpien Patupalvelutuotteiden suoritteiden yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä

178 Taloussuunnitelma euroa suhteessa asukasmäärään tai alemmalla tasolla suoritemäärään. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Kehitetään palveluja kokeilukulttuuria hyödyntäen. Tehdään suunnitelma, miten digitalisoinnissa otetaan eri ikäiset ja eri koulutustaustan omaavat mukaan kehittämään toimintoja. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Tiedottamisessa käytetään kaikkia viestintäkanavia. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Lean-menetelmän hyödyntäminen Jatketaan asiakastyytyväisyystutkimuksia ja suoran asiakaspalautteen keräämistä ja käsittelyä. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Kehitetään digitaalisia palveluja asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden käyttöasteen kasvu. Sähköisen osallistamisen ja kommentointivälineiden käyttö. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Lisätään englanninkielisen viestinnän määrää. Uudistetaan internet-sivustoa ja asiointimateriaalia. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Haasteelliset toimintakate- ja tuottavuustavoitteet voivat vaarantaa palvelutason säilyttämisen volyymien kasvaessa. Tulopuolen riskinä on yleinen suhdannekehitys erityisesti maanmyyntitulojen osalta. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen sekä ylläpidettävien Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintakatetta seurataan aktiivisesti ja havaittuihin poikkeamiin puututaan nopeasti. Aktiivinen maapolitiikka. Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpitein ja lisätään tuottavuutta. Rakennetun ympäristön

179 Taloussuunnitelma euroa kiinteistöjen ja infran määrän kasvu, että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 8,83 % vuoteen 2018 mennessä. oikea-aikainen korjaaminen vähentää kustannuksia. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen varaudutaan usein eri keinoin toiminnan palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Toimialan painopisteitä vuonna 2018 ovat kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen edelleen kehittäminen, Raide-Jokerin rakentaminen, Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL), rakentamisen investoinnit, mm. mittava korjausrakentaminen, koulut kuntoon -tavoite, tilojen käytön tehostaminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen. Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Kaupunki on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin. Koulut kuntoon -tavoitteella varmistetaan, että kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla vuonna Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa ja parannetaan tilojen käyttöastetta. Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. Luodaan tiloja käyttävien oppilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä koskeva seurantajärjestelmä. Kaupungin viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, metron jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. Samalla edistetään tiivistä rakentamista raideyhteyksien varrella. Korkeaa rakentamista lisätään hyvien liikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla ja asemanseuduilla, joihin se perustelluista syistä sopii. Lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Kaupunki kasvaa kestävästi. Laaditaan kestävä MAL-sopimus. Sidotaan Espoon asuntotuotantotavoitteet valtion infrainvestointeihin. Asuntopoliittinen ohjelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi. Edistetään kohtuuhintaista asumista. Kaupungissa rakennetaan ekologisesti kestävästi, mikä merkitsee sitä, että edistetään puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa. Joukkoliikenteestä halutaan sujuvaa ja niin, että sen kulkutapaosuus kasvaa. Kiirehditään päätöstä kaupunkiradasta ja suunnitellaan kaupunkia tulevat pikaraitiotielinjaukset huomioiden. Tietöiden aikana kiinnitetään erityinen huomio ohitusliikenteen sujuvuuteen. Lisäksi toteutetaan Espoon pysäköintiohjelma. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikutuista matkoista lisätään. Parannetaan pyöräilyn ja kävelyn verkostoa lisäämällä pyöräliikenteen sujuvuutta, päivittämällä pyöräteiden suunnitteluohjeet sekä parantamalla pyörätieinfraa. Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

180 Taloussuunnitelma euroa Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa. Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Lisäksi edistetään turvallisuusajattelua kokonaisvaltaisesti. Toimintaan vaikuttavat lakimuutokset Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu on käynnistynyt ympäristöministeriössä siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan tietopohjaa. Tavoitteena on, että nykyisellä hallituskaudella muodostetaan selkeä näkemys uudistuksen periaatteista. Uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alussa. Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä myös vähennetään. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla tieliikennelain kokonaisuudistus. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi tieliikennettä koskeva laadukas säädöskokonaisuus, joka huomioi nykyistä paremmin liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan sekä uudistaa liikennerikkomuksia ja -rikoksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Myös lakia yksityisistä teistä ollaan uudistamassa, tämä hanke tukee hallituksen norminpurkutavoitetta ja säädösten sujuvoittamista. Liikennepalvelulain toisen vaiheen valmistelu on käynnissä. Toisessa vaiheessa mm. yhtenäistetään sekä tarpeellisilta osin luodaan uutta sääntelyä liikennepalvelujen tiedon käytöstä ja luovuttamisesta sekä rekistereistä. Tietosuoja-asetus tuli voimaan ja sitä sovelletaan alkaen. Silloin henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista on säädetty julkisen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, niitä koskevista vaatimuksista, niiden tuottamiseen liittyvistä tehtävistä sekä tuottamiseen liittyvästä henkilö- ja muiden tietojen käsittelystä. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2018 Oman toiminnan ja prosessien jatkuvalla parantamisella nostetaan tuottavuutta, jolloin oikein kohdennetuilla resursseilla pystymme tarjoamaan enemmän ja parempaa palvelua. Kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien tavoitteiden toteutuminen varmistetaan (MAL-sopimus). Asuntotuotannon edellyttämien kaavallisten ja kunnallisteknisten valmiuksien toteutuminen varmistetaan. Toimiala edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa, tukee erilaisten väestöryhmien asumista ja osallistuu aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Tilapalvelujen roolia kiinteistöjen omistajan edustajana ja kiinteistötöistä vastaavana painotetaan. Toimitilajohtamisen pääkehittämisalueet ovat toimitilaverkon laadinta toimialojen palveluverkon pohjalta yhteistyössä toimialojen kanssa, kiinteistöjen salkuttaminen ja kohteiden PTS-suunnitelmien laadinta. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista ja toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Hankekustannusten seurantaan panostetaan hankkeiden koko elinkaaren ajan. Hankkeiden suunnitteluohjeet päivitetään. Toiminnan lähivuosien tärkein tavoite on turvalliset ja terveelliset toimitilat sekä koulujen ja päiväkotien kuntoon saaminen. Kohteiden kuntoon saattaminen toteutetaan useilla eri toimenpiteillä.

181 Taloussuunnitelma euroa Toimialan taksoja tarkastellaan säännöllisesti ja tarvittaessa esitetään taksojen korotuksia. Taksat ovat ajan tasalla. Myytävistä tuotteista peritään kustannukset kattavat myyntituotot. Maan luovutuksessa tontit luovutetaan käypään hintaan ja hintatason varmistamiseksi järjestetään hintakilpailuja. Rakennettujen, kaupungille tarpeettomien ja turhia kuluja aiheuttavien kiinteistöjen luovutuksesta järjestetään hintakilpailuja tilapalveluiden kanssa. Toimialan kokonaistuottavuutta ja palvelujen saatavuutta kehitetään ja sähköistä asiointia lisätään. Palveluiden järjestämisessä keskeistä on oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhteen optimointi. Hyvällä johtamiskulttuurilla varmistamme työhyvinvoinnin. Tavoitteenamme on hyvä työilmapiiri sekä oman työn jatkuva kehittäminen. Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat henkilöstön työnkuvia. Muuttuviin henkilöstötarpeisiin vastataan työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työn hektisyyttä hallitsemme hyvällä toiminnan suunnittelulla, sujuvilla työjärjestelyillä sekä keskittymällä olennaiseen varmistaen työturvallisuuden. Osaamisen korkeaa tasoa pidämme yllä täydennyskoulutuksella ja seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä. Johtamisen kehittämiseen panostetaan Espoolaisen johtamisen mallin mukaisesti. Teknisen ja ympäristötoimen merkittäviä hankkeita 2018 Toimialan tutkimus- ja kehitystyötä tehdään maankäyttöä, asumista, liikennettä ja ympäristöä koskevissa hankkeissa yhteistyössä yritysten, Tekesin ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Keskeisiä kohteita ovat kaupunkikeskusten ja tulevan metron kehyskäytävän kehittäminen sekä merkittävien rakentamiskohteiden, kuten Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-Suurpelto, Olari-Matinkylän ja Finnoon sekä Espoonlahden erityishankkeet. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi. Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Metroliikenteen käynnistyminen ja metron jatkeen rakentaminen Kivenlahteen etenee. Tavoitteena on myös aloittaa Raide-Jokerin rakentaminen. Kaupungin kehityshankkeilla on merkittävä vaikutus asukasluvun määrän kasvuun. Asukkaita Espoossa on noin vuonna Espoo on mukana vuonna 2016 perustetussa Smart & Clean -säätiössä. Tavoitteena on vuoteen 2021 mennessä synnyttää projektikokonaisuuksia, joilla lisätään vientiä ja työllisyyttä, luodaan uutta liiketoimintaa, vähennetään päästöjä ja sujuvoitetaan asukkaiden arkea. Säätiön tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta testialue ja näyteikkuna puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa. Kärkiteemoja ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesisektori sekä kuluttaja-cleantech. Espoon ilmasto-ohjelman tavoitteista useimmat ovat toimialan vastuulla, mm. asuinrakennusten korjausrakentamisen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen edistäminen. Espoo osallistuu kansallisen korjausrakentamisen strategian (EED) 2017 toteuttamiseen. Verkostoyhteistyöhön pohjautuva Yhdyskuntien uudistaminen -projekti jatkuu, missä vuoden 2018 aikana edistetään lähiökehittämistä. Toimialalla on lisäksi meneillään useita innovatiivisia ilmastostrategia- ja energiasäästötavoitteisiin liittyviä pilottihankkeita. Toimiala tekee myös pienempiä tutkimusprojekteja ympäristöön kuten veteen, eläinlajeihin, ilmastoon, metsiin ja saaristoihin liittyen. Uusia toimintatapoja kehitetään työn tehokkuuden lisäämiseksi ja asiakaspalvelun laadun parantamiseksi. Toimialalla on käynnissä mm. 3D-tuotemallipohjaisen aineiston ja sähköisten palveluiden kehittämisprojekteja.

182 Taloussuunnitelma euroa Talous 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (ilman liikelaitoksia) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tekninen ja ympäristötoimi (ilman nettositovia tulosyksiköitä) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot lautakunnittain/tulosyksiköittäin Tekninen ja ympäristötoimi (pl. nettoyksiköt) Tekninen lautakunta (pl. nettoyksiköt) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimi (nettoyksiköt) Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut

183 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 954 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Osakkeet ja osuudet Tulot Menot Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaupunkitekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: kaupunkimittaus- ja geotekniikka, hallinto, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkitekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hoitaa maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät kaupungin alueella. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kaupunkitekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Investointien painopiste on Länsimetron liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D-aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa.

184 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. 41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovia tulosyksiköitä) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuoden 2018 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 42,8 milj. euroa ja toimintamenot 55,5 milj. euroa. Investoinnit 9541 Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut sekä investoinnit hankkivat määrärahalla mm. mittauslaitteita sekä maaperätutkimuslaitteita. Infrapalvelut hankkii työkoneita.

185 Taloussuunnitelma euroa 411 HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2018 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kaupunkitekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiakaspalvelua kehitetään koko toimialan tasoisesti ja uusia tilaratkaisuja hyödynnetään asiakaslähtöisyyden edistämisessä. Viranomaistehtävät-yksikkö huolehtii vahingonkorvauksista, kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan ja pysäköinnin kehittämisohjelman linjausten toteutumista. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 411 HALLINTO Henkilöstömäärä ,8 % Htv ,8 % Asukkaiden teknisen ja ympäristötoimen palveluhin liittyvät asiointi- ja neuvontapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: saapuneet kirjalliset palautteet, puhelut, käynnit, sähköpostit ym ,0 % yksikkökustannus e/kpl. 23,27 23,22 23,22 23,00-0,9 % 0 0 Pysäköinnin ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen pysäköinnin valvonnalla Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: valvontasuoritteet (maksukehoitukset ja huomaukset) kpl ,2 % yksikkökustannus e/kpl. 25,95 21,49 21,49 19,87-7,5 % 0 0 Asiantuntija- ja hallintopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: käytetty työaika ,3 % yksikkökustannus e/h 68,93 67,44 67,44 60,91-9,7 % 0 0 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Palvelualueelle siirretään vuoden 2018 alusta alkaen kuusi henkilöä Infrapalveluista. Henkilöstösiirrot lisäävät palvelualueen menokehystä noin eurolla. Vertailtaessa vuoden 2018 menokehystä ilman henkilösiirtojen vaikutusta edellisen vuoden menokehykseen, on käytettävissä oleva summa

186 Taloussuunnitelma euroa pysynyt samana, vaikkakin sisäiset palveluveloitukset ovat kasvaneet noin eurolla vertailtaessa vuoden 2017 talousarvioon ja eurolla vertailtaessa tilinpäätökseen Henkilösiirrot kohdistuvat sekä viranomaistehtäviin, että hallintoon ja asiakaspalveluun. Henkilösiirroista johtuen tuotteen asiantuntija- ja hallintopalvelut kustannukset nousevat talousarviovuodelle ja suunnitelmakausille. 413 INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden kunnossapidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toiminta on jaettu neljään palveluyksikköön: katukunnossapito, viherkunnossapito, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden kunnossapidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Uuden organisaation merkittävimpiä kehittämistavoitteita on optimoida kunnossapidossa oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhde. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään kunnossapidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Palvelualueella hyödynnämme tulevaisuudessa tietomallipohjaisuutta. Kehitämme sähköisiä työkaluja ja sähköisten palveluiden tasoa jatkuvasti. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

187 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 413 INFRAPALVELUT Henkilöstömäärä ,4 % Htv ,0 % Yleisten alueiden hoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: m² ,8 % yksikkökustannus /m² 0,88 0,86 0,86 0,71-17,4 % Yleisten alueiden korjaus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: m² ,2 % yksikkökustannus /m² 0,23 0,25 0,25 0,24-4,0 % Yleisten alueiden tukipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: kwh katuvalaistus ,0 % yksikkökustannus /kwh 148,34 149,48 149,48 114,78-23,2 % Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: kpl Kaupunginpuutarha logistiikkapalvelut ,0 % yksikkökustannus /kpl 454,43 511,67 511,67 382,29-25,3 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % Muut palvelutuotteet ovat monen eri toimintojen menoja, joita ei voida sijoittaa palvelutuotteiden pääluokkiin, eikä niitä voida erikseen yksilöidä kokonaisuuksiksi. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. 415 ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesija viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia.

188 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. 417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, karttojen tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkimittauspalvelut vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta ja muista maanmittausalan palvelutehtävistä sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkapalvelut huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnitteluja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Tuottamamme perusaineistot on saatettu numeerisen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumisen. Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen käytön lisääminen. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa tuotetaan lähtötietoja kolmiulotteista kaupunkimallinnusta sekä tuotemallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Sähköisten palvelujen käyttöä tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakumenettelyn yhteydessä pyritään lisäämään markkinoinnin avulla.

189 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 417 KAUPUNKIMITTAUS JA GEOTEKN. Henkilöstömäärä ,7 % Htv ,7 % Paikkatietoaineistojen ylläpito ja asiantuntijatehtävät Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: tallennetut kohteet sekä julkaisussa olevat ja ,0 % yksikkökustannus e/kpl 3,31 3,39 3,39 3,32-2,1 % 0 0 Kiinteistönmuodostus sekä asiantuntijapalvelut rakennusvalvonnalle Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: tonttijaot ja toimitukset sekä asemapiirrosten tarkistus ja sijaintikatselmukset ,4 % yksikkökustannus e/kpl 406,52 551,07 551,07 528,74-4,1 % 0 0 Maastomittaukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: pyykitykset, rakennusvalvontamittaukset ja täydennyskartoitukset sekä johtokartoitukset ja näytöt ,1 % yksikkökustannus e/kpl 483,77 650,09 650,09 594,29-8,6 % 0 0 Geotekniset palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: maastomallimittaukset, kairaukset ja asiantu ,0 % yksikkökustannus e/kohde 5250, , , ,00-2,5 % 0 0 Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. Entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen tulee laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme edelleen huolta henkilöstön jaksamisesta.

190 Taloussuunnitelma euroa 418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT Rakentamisen sisäisten palveluiden menot koostuvat sellaisten rakentamishankkeiden menoista, jotka Kaupunkitekniikan keskus rakentaa pääasiallisesti omaa henkilökuntaa käyttäen. Menot siirretään investointeihin valmistus omaan käyttöön kirjauksen kautta. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on nolla. 419 INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: ohjelmointi, suunnittelu ja rakentaminen. Investoinnit järjestää yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu järjestetään pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron, Espoon kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan. Pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan investoimalla keskeisiä laatureittiverkoston yhteysvälejä ja ohjelmoidaan niiden toteutus. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa.

191 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 419 INVESTOINNIT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Ohjelmoinnin ja tiedonhallinnan asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: HTV ,3 % yksikkökustannus e/htv ,0 % Suunnittelun asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,1 % Rakennuttamisen asiantuntijatehtävät Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,5 % Rakentamisen valvonta ja rakentaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,6 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % 0 0 Muut palvelutuotteet ovat pilaantuneiden maiden puhdistuskustannusten pakollisia varauksia sekä eläkemenoperusteisia maksuja. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakkahinnoista sekä niiden lisä- ja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä useat omat kehityshankkeet.

192 Taloussuunnitelma euroa 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL-sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden ja metron kehyskäytävän suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Asemakaava Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suoritemäärä (kaavoitettu kerrosala) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kem2) ,7 % 0 0 Yleissuunnittelu ja asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suoritemäärä (käytetty työaika) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (h) ,5 % 0 0 KSK-luvat Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suoritemäärä (lupien määrä) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,0 % 0 0

193 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloarviosta on 0,5 milj. euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 7,3 milj. euroa. Asiantuntijapalveluiden ostoon käytetään 1,3 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin, lähiöiden kehittämiseen sekä välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS-kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS-seudun keskeisiä luontoarvoja. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Valvontasuunnitelma sekä luonnon- ja vesiensuojelusuunnitelma täydentävät tuloskorttia. Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen.

194 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,7 % Htv ,7 % Ympäristötarkastus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suoritemäärä (tehdyt tarkastukset) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,1 % 0 0 Ympäristökonsultointi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suoritemäärä (käytetty työaika) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (h) ,8 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % 0 0 Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy ympäristökasvatuksen menoja Villa Elfvikin osalta sekä Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista sekä ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 1,6 milj. euroa. Metsähallitukselle maksetaan rahoitusosuutta Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,35 milj. euroa. Talousarvioneuvotteluissa lisättiin rahaa Limnologin vakanssiin ja Bergön lintutornin rakentamiseen. 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvontakeskus toimii laissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena, osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna alueiden viihtyisyyttä ja hyvän kaupunkikuvan mukaisuutta valvovana viranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Rakennusvalvontakeskus edistää toimivan, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomista antamalla rakentamista ja sen suunnittelua koskevia ohjeita sekä valvomalla rakentamista ja sen ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä.

195 Taloussuunnitelma euroa Rakennusvalvontakeskus antaa muille toimialan keskuksille asiantuntija-apua osallistumalla asemakaavoituksen ja muiden kaupungin kannalta tärkeiden hankkeiden valmisteluun niiden kitkattoman etenemisen varmistamiseksi. Toiminnassa varaudutaan lisääntyvään vaativien lupahankkeiden määrään, sähköisen lupa-asioinnin yleistymiseen, rakennusten energiatehokkuuden ja rakennustuotedirektiivin seurantaan, ympäristön valvonnan tehostamiseen sekä asiakaspalvelun ja ulkoisen tiedottamisen parantamiseen. Kosteus- ja homevaurioiden estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja rakentamisaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman esittämistä edellytetään. Rakennustyömaiden turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelujen saatavuuden parantamista jatketaan alueellisella toimintamallilla. Tavoitteena on työkuorman tasoittaminen ja hakijoille luvatuissa lupakäsittelyajoissa pysyminen. Sähköistä lupa-asiointia edistetään opastamalla lupahakijoita järjestelmän käytössä ja kehittämällä järjestelmää toimivammaksi ja lupakäsittelyä tukevaksi yhdessä toimittajan kanssa. Sähköisen asioinnin lisääntyminen edellyttää lupakäsittelyn toimintatapojen, lupaprosessien työvaiheiden ja asiakkuudenhallinnan kehittämistä. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä kaupunkikuva- ja teknisessä yksikössä. PKS-yhteistyötä jatketaan ohjeiden ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämiseksi. Asiakaspalvelun ja toiminnan tasoa vertaillaan yhtenäisellä sähköisellä asiakaskyselyllä. Yhtenäisiä lupakäytäntöjä ja sääntöjä selvitetään sekä päätetään yhteisesti noudatettavista tulkintakorteista. Yhteistyö PKS-alueen kaavoittajien ja ympäristöministeriön kanssa on tiivistä. Strategian mukaan tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Rekrytoinnilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden palvelujen, rakentamisen uusien määräysten ja erityiskohteiden vaatima henkilöstö. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% RAKENNUSLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Valvonta- ja lupapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suoritemäärä (saapuneet hakemukset) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,5 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % 0 0 Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy yksikön tuottamien asiantuntijapalveluiden ja konsultoinnin kustannukset.

196 Taloussuunnitelma euroa Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 2,9 milj. euroa. 46 JOUKKOLIIKENNE Määrärahalla rahoitetaan Espoon asukkaille tarjottavasta HSL-joukkoliikenteen järjestämisestä Espoon kaupungille koituvat nettomenot sekä Matinkylään päättyvän metron hallinto-, hoito- ja pääomavastikkeet. Uusina menoerinä 2018 budjettiin sisältyvät myös henkilöautojen liityntäpysäköintilaitoksista aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset sekä kaupunkipyöristä aiheutuvat menot. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Talousarvio vuodelle 2018 on laadittu oletuksella, että Matinkylään päättyvä metro on koko vuoden käytössä ja siihen tukeutuvan Etelä-Espoon liityntälinjaston liikennöinti alkaa vuoden 2018 alussa. Etelä- Espoon linjasto palvelee myös Etelä-Espoon sisäistä sekä Etelä- ja Keski-Espoon välistä poikittaista matkustamista. Keski- ja Pohjois-Espoossa seutuliikenteen ja Espoon sisäisten linjojen palvelutarjonta ja reitit säilyvät pääosin vuoden 2017 kaltaisina. Rakentaminen on vilkasta metroasemien ympäristössä. Liikenneverkon ja maankäytön muutostöistä johtuen Tapiolan keskustassa bussit liikennöivät aikaisempien vuosien tapaan poikkeusreittejä pitkin. Myös Lippulaivan, Aalto yliopiston, Kehä I:n tunnelin ja Länsimetron jatkeen rakentaminen aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä bussien ajoreitteihin ja viivytyksiä joukkoliikenteen matka-aikoihin sekä samalla kasvattavat joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

197 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 9641 Arvopaperit Tulot Menot Netto HSL Espoo tilaa joukkoliikenteen järjestämisen ja suunnittelun ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä (HSL), jonka toimialue kattaa Espoon, Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon lisäksi myös Tuusulan ja Siuntion alueella liikennöitävän seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen. Määrärahaan sisältyvät menoina HSL-kuntaosuudet eli Espoolle kohdistuva maksuosuus HSL:n joukkoliikenteen operointi-, yleis- ja infrakustannuksista ja tuloina HSL infrasopimuksen mukaan perittävät käyttökorvaukset Espoon kaupungin omistamasta joukkoliikenneinfrasta. Matinkylään päättyvä metro sekä Matinkylän bussiterminaali sisältyvät HSL:n infrakorvauksiin käyttöönoton jälkeisen kuukauden alusta alkaen. Kuntaosuuksien lisäksi määrärahalla rahoitetaan Espoon kaupungille joukkoliikenteen koordinoinnista, viranomaistehtävistä ja matkustajia palvelevien toimintojen, mm. Kampin terminaalin ja Espoon aseman ylläpidosta aiheutuvia vastike- ja vuokrakustannuksia. Tunnusluvut Muut mittarit TA 2017 ENN muutos-% Sisäisten linjojen linjakm 11,245 14,368 14,368 18,699 30,1 % 18,726 18,653 Seutulinjojen linjakm 38,924 31,970 31,970 25,782-19,4 % 25,854 26,110 Metron linjakm yhteensä 14,728 16,128 16,128 24,396 51,3 % 24,396 24,396 Metron linjakm Espoossa 1,160 1,160 9, ,2 % 9,758 9,758 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas HSLn tavoitteena on ottaa elokuussa 2018 käyttöön kaarimalliin perustuva uusi taksa- ja lippujärjestelmä. Kaarimallin käyttöönotto edellyttää, että HSL-joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten nykyistä jakotapaa tarkistetaan. Vuoden 2018 aikana jatketaan HSL omistajakuntien välisiä neuvotteluja kuntaosuuksien laskentamallin kehittämiseksi.

198 Taloussuunnitelma euroa HSL on esittänyt alustavassa talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille , että lippujen hintoihin ei vuoden 2018 alussa tehdä muutoksia. 462 LÄNSIMETRO Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Länsimetro Oy on Espoon kaupungin tytäryhtiö. Määräraha kattaa yhtiön hallintovastikkeen, hoitovastikkeen ylläpitomenoja varten sekä rahoitusvastikkeen korkomenoja varten. Länsimetron 1. vaiheen rahoitusvastikkeiden maksu Länsimetro Oy:lle alkoi lainaehtojen mukaan vuonna Rahoitusvastikkeeseen sisältyvä osuus Espoon vastuulla olevista Länsimetro Oy:n pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä on budjetoitu osakkeiden ja osuuksien määrärahaan. Lainanlyhennys nousee portaittain vuoteen 2020 saakka. Vuodesta 2020 lähtien kaikkia 1. vaiheen lainoja lyhennetään. 463 MUUT PALVELUT Talous Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Länsimetron myötä käyttöön otetaan Tapiolan, Urheilupuiston ja Matinkylän metroasemilla sijaitsevat liityntäpysäköintilaitokset. Tämän lisäksi Espoon kaupunki pitää yllä Leppävaarassa bussiterminaalin alle sijoittuvaa liityntäpysäköintilaitosta. Määrärahalla rahoitetaan näiden kohteiden pääoma- ja ylläpitomenot. Liityntäpysäköinnistä aiheutuvat menot eivät kuulu HSL infrasopimukseen perustuvan käyttökorvauslaskutuksen piiriin. Määrärahalla rahoitetaan vuodesta 2018 alkaen myös Espoolle kaupunkipyöristä aiheutuvat käyttökustannukset.

199 Taloussuunnitelma euroa 49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää koko toimialaa koskevia yhteisiä asioita ja hankkeita. Se tuottaa hallinto-, kehittämis-, henkilöstö-, viestintä-, asiakirjahallinto- ja talouspalveluita keskuksille ja Tilapalvelut-liikelaitokselle. Esikunnan tehtäviin kuuluvat kaupungin maaomaisuuden hallinta, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus, asunto-ohjelma ja asuntotuotannon ohjaus sekä joukkoliikenteen koordinointi. Toimialan esikunta ohjaa yhteistyössä konserniesikunnan kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymää (HSY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) sekä muita konserni- ja osakkuusyhtiöitä. Esikunta ohjaa myös kaupunkikonsernin ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautusta sekä kestävän kehityksen sitoumusten laatimista. Asuntoyksikkö huolehtii kunnan vastuulle kuuluvien asuntorakentamisen ohjaamisen ja rahoituksen tehtävistä. Tavoitteena on varmistaa asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet sekä kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutuminen. Yksikkö edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa, tukee erilaisten väestöryhmien asumista ja osallistuu aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen. Lisäksi asuntoyksikkö myötävaikuttaa eri kaupunginosien elinvoimaisuuden ja sosiaalisen eheyden toteutumiseen sekä edistää asumisen ekologista kestävyyttä. Tonttiyksikkö huolehtii maan saatavuudesta yhdyskuntarakentamiseen; hankkii ja luovuttaa maata sekä vastaa maankäyttösopimuksista. Tavoitteena on ensisijaisesti hankkia asumiseen ja työpaikkarakentamiseen soveltuvaa raakamaata hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja keskusten tuntumasta. Maanhankintaan on varattu 8 milj. euroa. Asunto- ja työpaikkarakentamiseen luovutetaan rakentamiskelpoisia kerrostalo- ja pientalotontteja sekä yritystontteja. Asuntotontteja varataan valtion tukemaan asuntotuotantoon asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Asuntotontteja luovutetaan pääsääntöisesti julkisiin hakumenettelyihin perustuen. Yritystontteja luovutetaan hakemusten perusteella ja julkisella hakumenettelyllä sekä tarvittaessa hintakilpailulla. Tonttiyksikön tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja yhteensä 30 miljoonaa euroa. Suviniityn ja Kivenlahden asuntorakentamisen ja pysäköintijärjestelyiden vuoksi vuonna 2018 tulee käynnistymään yhtiömuotoisten pysäköintilaitosten toteuttaminen Suviniittyyn ja Kivenlahteen. Kaupungin maaomaisuuden kehittämistoimia jatketaan kaupungin maiden kaavoituksen tärkeyttä painottaen. Tonttiyksikkö osallistuu kaavoituksen ohjaukseen pyrkien varmistamaan toteuttamiskelpoiset ja taloudelliset kaavat. Erilaisia maankäyttöön liittyviä selvityksiä teetetään mm. kiinteistöarviointiin ja pilaantuneiden maiden puhdistamiseen liittyen. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

200 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Asiantuntija- ja hallintopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suoritemäärä (käytetty työaika, htv) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (htv) ,3 % 0 0 Alueiden kehittäminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suoritemäärä (käytetty työaika, htv) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (htv) ,7 % 0 0 Välivuokraus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suoritemäärä (vuokrasopimusten määrä) ,3 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,5 % 0 0 Maanluovutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suoritemäärä (myyntien ja vuokrausten lkm) ,3 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,8 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % 0 0 Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy toimialan yhteisiä kustannuksia sekä esikunnan tuottamien palvelujen menoja, joita ei voida kohdentaa palvelutuotteille. Vuoden 2016 osalta kustannuksissa on mukana Tynnyripuiston menoja noin 2,96 milj. euroa. Talous Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Ulkoisia vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 21,7 milj. euroa. Luovutetuista tonteista yhä suurempi osa vuokrataan ostamisen sijaan. Tonttien vuokrakanta on kasvanut. Maa- ja vesialueiden vuokratuottojen osuus tuloarviosta on 14,8 milj. euroa ja asuntojen vuokratuottojen osuus 6,9 milj. euroa. Maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän 30 milj. euroa. Henkilöstömenoihin on varattu 4 milj. euroa. Toimialan yhteisten tietojärjestelmien kustannukset ovat 1,8 milj. euroa. Rakennusten ja huoneistojen vuokria maksetaan 2,2 milj. euroa ja sisäisiä toimitilavuokria 5,1 milj. euroa. Määrärahavaraus avustuksiin 0,5 milj. euroa.

201 Taloussuunnitelma euroa

202 Taloussuunnitelma euroa TILAPALVELUT-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

203 Taloussuunnitelma euroa TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tilapalvelujen uusittu organisaatio astui voimaan Liikelaitos vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta sekä tarjoaa tilapalveluja tilojen käyttäjille. Liikelaitoksessa on toimitilajohtamisesta, rakennuttamisesta ja palvelutuotannosta sekä toiminnan tuki- ja kehittämispalveluista vastaavat palvelualueet. Ydintoiminnot tuotetaan omalla organisaatiolla ja tukitoiminnot tuotetaan joko itse tai ostetaan kaupungin yksiköiltä tai ulkopuolisilta. Henkilöstön työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja osaamiseen panostetaan. Liikelaitoksen toiminta on avointa, yhdenmukaista ja viestintä toimii läpi koko organisaation. Toimintaa kehitettäessä henkilöstö otetaan mukaan kehittämiseen. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista neliöiden mukaan noin 93 % on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 7 % ulkopuolisille toimijoille. Vuokratuotoista sisäiset vuokratuotot ovat n. 95 % ja ulkoiset n. 5 %. Tilapalvelut laatii tarinan, joka tehdään Espoo-tarinan, teknisen ja ympäristötoimen tarinan sekä Espoon kaupungin toiminnan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman projektien ja toimenpiteiden pohjalta. Toiminta ja tuotanto on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutuotannossa lisätään hallitusti ostettujen palvelujen käyttöä ja seurataan oman ja ostotoiminnan laatua ja kustannuksia. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä hankintoja. Tilapalvelut-liikelaitos kehittää toimintaansa asiakaspalvelulähtöisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Yhteydenpitoa Tilapalvelujen ja asiakkaiden välillä tiivistetään ja erityisesti viestintää kehitetään. Asiakaspäälliköt tapaavat säännöllisesti tilojen käyttäjiä ja käytössä on kerran vuodessa toteutettava asiakastyytyväisyyskysely. Toiminnasta saatua palautetta käytetään toimintaa kehitettäessä. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista ja toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Hankekustannusten seurantaan panostetaan hankkeiden koko elinkaaren ajan. Hankkeiden suunnitteluohjeet päivitetään. Hankinnoissa tavoitellaan toistuvien saman tyyppisten kohteiden hankintojen yhdistämistä ja hankintamallien luomista mittakaavaetujen saamiseksi. Hankintaosaamista ja sähköisten hankintajärjestelmien käyttöä kehitetään. Uusia lain mukaisia hankintamalleja otetaan käyttöön. Toiminnan lähivuosien tärkein tavoite on turvalliset ja terveelliset toimitilat sekä koulujen ja päiväkotien kuntoon saaminen. Kohteiden kuntoon saattaminen toteutetaan useilla eri toimenpiteillä. Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät Tilapalvelujen ja käyttäjien kesken. Toiminta on päivitetyn menettelytapaohjeen mukaista. Tiiviistä yhteistyöstä on sovittu työterveyspalvelujen, ympäristöterveyden ja kouluterveydenhoidon kanssa. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti päivitettyä viestintäsuunnitelmaa noudattaen. Toimitilajohtamisen pääkehittämisalueet ovat toimitilaverkon laadinta toimialojen palveluverkon pohjalta yhteistyössä toimialojen kanssa, kiinteistöjen salkuttaminen ja kohteiden PTS-suunnitelmien laadinta. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Rakennuttamisessa kehittäminen painottuu tuotannonohjausjärjestelmän toisen version käyttöönottoon,

204 Taloussuunnitelma euroa kunnossapitomoduulin siirtämiseen huoltokirjaan ja liikelaitoksen tiedonhallinnan kehittämiseen. Uudisja peruskorjaushankkeissa olemme ottaneet käyttöön Kuivaketju10-toimintamallit. Hankkeissa huomioidaan digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Jälkilaskentatiedot ja saatu palaute käytetään hyödyksi hankkeiden kehittämisessä. Ikääntyvien kohteiden käyttökunto varmistetaan kohteiden kuntoarvioinneilla ja elinkaarta jatkavilla investoinneilla. Kohteiden tekninen kunto korjausten priorisoinnissa nostetaan vuosikorjausohjelman pääteemaksi. Esteettömyys otetaan huomioon hankkeiden ja korjausten suunnittelussa. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Tilojen käyttäjien kanssa kehitetään tiloja järjestettäessä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Liikelaitos osallistuu kaupungin monitilatoimistoprojektiin ja kehittää työtilojen monipuolista käyttöä. Tilapalvelujen roolia kiinteistöjen omistajan edustajana ja kiinteistöistöistä vastaavana painotetaan. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Liikelaitoksen vuoden 2018 tulostavoite on 19,9 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. 2. Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Tunnusluvut Liikelaitoksen merkittävimmät, keväällä 2017 Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TA 2017 ENN muutos-% TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,1 % Tilajohtaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: m ,6 % yksikkökustannus e/m ,6 % 0 0 Toimitilojen käyttömenot Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: m ,6 % yksikkökustannus e/m ,2 % 0 0 Rakennuttaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: kpl ,0 % yksikkökustannus e/kpl ,7 % 0 0 Siivous Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: m ,9 % yksikkökustannus e/m ,5 % 0 0 Kiinteistönhoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: m ,0 % yksikkökustannus e/m ,2 % 0 0 Aulapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: h ,7 % yksikkökustannus e/h ,6 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % 0 0

205 Taloussuunnitelma euroa Muut palvelujentuotteet sisältää liikelaitoksen yhteisiä kustannuksia. Muut mittarit Toimitilat m 2 TP 2014 TP 2015 ENN oma rakennuskanta osaketilat vuokratilat Talous Vuonna 2018 liikevaihdon arvioidaan olevan 242,2 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 207,3 milj. euroa, ulkoisten vuokratuottojen 11 milj. euroa, sisäisten siivouspalveluiden 17,4 milj. euroa ja sisäisten aula- ja turvallisuuspalveluiden 4,3 milj. euroa. Vuosi 2018 on suunnittelun ja rakentamisen vuosi, jolloin on valmisteilla tai rakenteilla noin 10 hanketta. Vuosille liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Vuoden 2018 aikana valmistuvat Haukilahden päiväkoti ja kirjasto sekä Leppävaaran stadion pysyvä katos. Lisäksi valmistuvat Pikku-Auroran vanha meijerirakennus ja Teatteri Hevosenkengän Tusculum niminen laajennus. Vuoden 2019 aikana valmistuvat mm. Suviniityn, Matinraitin ja Karamäen päiväkodit sekä Postipuun lastensuojelupalvelut hanke. Uusikummun vuokrakoulu otetaan käyttöön. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella toimitilavuokria ja käyttökuluja on tarkistettu vuosille Vuodelle 2018 toimintamenoihin on budjetoitu 150,3 milj. euroa. Materiaali ja palveluostot ovat 54,3 milj. euroa. Lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätevesiostoihin on varattu 19,5 milj. euroa. Rakennuttamisen materiaalija palveluostoihin on varattu 14,1 milj. euroa, josta 11 milj. euroa vuosikorjauksiin. Palvelutuotannon ostot ovat 13,8 milj. euroa. Menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Liiketoiminnan muista kuluista on vuokria ja vastikkeita 72,1 milj. euroa. Vuokrat sisältävät sisäistä maanvuokraa 10,8 milj. euroa. Liikelaitoksen tulostavoitteen lähtökohtana on saavuttaa nollatulos ulkoisilla ja sisäisillä vuokra- ja palvelumyyntituotoilla. Vuoden 2018 kehyspäätöksen mukaan liikelaitoksen tulostavoitetta korotetaan kilpailukykysopimuksen eurovaikutuksella 0,4 milj. euroa. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulot rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta kaikkia rahoitusvastikkeen maksuja ei kirjata käyttötalouden kuluksi, vaan osa niistä käsitellään kirjanpidossa investointimenoina. WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n, Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnin ja Kiinteistö Oy Keskuskeittiön rahoitusvastikkeet lainanlyhennyksiä varten kirjataan investointimenoksi. Arvio investointimenoiksi kirjattavista rahoitusvastikkeista on 19,5 milj. euroa. Edellä mainittujen tekijöiden perusteella liikelaitoksen tulostavoitteeksi saadaan 19,9 milj. euroa. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Rahoitustarve on 19 milj. euroa vuonna 2018, 27 milj. euroa vuonna 2019 ja 20 milj. euroa vuonna Liikelaitos velkaantuu suhteessa kaupunkiin talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina. Velka kaupungille kasvaa vuoden milj. eurosta 66 milj. euroon vuoteen 2020 mennessä. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt.

206 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tilapalvelut-liikelaitos Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tilapalvelut-liikelaitos Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 90 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

207 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilapalveluilla. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAPALVELUIDEN INVESTOINNIT UUDISRAKENTAMINEN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Muu talonrakentaminen Konsernipalvelut UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ PERUSPARANTAMINEN Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimento (Brutto) Investointitulot Investoinnit (Netto) Vuonna 2018 Tilapalveluiden investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 82,6 milj. euroa. Rakennusinvestointien osuus on 62,6 milj. euroa, sisältäen elinkaarta jatkaviin investointeihin 15 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen UUDISRAKENTAMINEN Tulot Menot Netto Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu sekä peruskorjaamiseen, korvaavaan uuteen tilaan että uudistuotantoon. Lisäksi osassa peruskorjaushankkeita laajennetaan toimitiloja.

208 Taloussuunnitelma euroa Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilapalvelut-liikelaitos vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat ja Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. 7192A YLEISHALLINTO Tulot Menot Netto Yleishallinnon investointeihin kohdistui vuonna 2017 henkilökunnan virkistyspaikan Furuholmin rakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen. Talousarviovuosille ei ole budjetoitu rahaa. 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Tulot Menot Netto Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu Postipuun lastensuojelupalveluuudishankkeen toteuttamiseen. 7192C SIVISTYSTOIMI Tulot Menot Netto Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu päiväkotien ja koulujen peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen sekä Tapiolan uimahallin peruskorjaamiseen. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi. Matinkylän uimahallin toteuttaa Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli ja pysäköintitilat toteutetaan perustettavan yhtiön lukuun. Tilapalveluiden vuosien rakentamisohjelmassa on kolme koulujen peruskorjaus ja laajennushanketta sekä yksi koulun peruskorjaushanke ja yksi uudisrakentamishanke. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Vuosina toteutetaan Kungsgårds skola och daghem korvaava uudisrakennus, Jousenkaaren koulun peruskorjaus ja laajennus, Leppävaaran koulukeskuksen (Monikko) ja ympärivuorokautisen päiväkodin perusparannus ja laajennus, Meritorin koulun peruskorjaus sekä aloitetaan Tiistilän koulun perusparannus ja alakoulun laajennus. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan.

209 Taloussuunnitelma euroa Espoon kristilliselle koululle valmistellaan pysyvää tilaratkaisua Matinkylästä. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Haukilahden päiväkodin ja kirjaston sekä Karamäen ja Vermon päiväkotien korvaavat uudisrakennushankkeet, Matinraitin sekä Suviniityn päiväkotien uudisrakennushankkeet ja Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Esbovikens daghem, Lintukoto ja Metsolan päiväkotien korvaavat uudisrakennushankkeet sekä Kipparin ja Tapiolan päiväkotien peruskorjaus että Mankkaan ja Niittykummun päiväkotien peruskorjaus ja laajennus. Lisäksi loppuvuosina aloitetaan Miilukorven, Olarin uuden ruotsinkielisen päiväkodin ja uusi korvaava päiväkoti Matinkylään uudisrakennushankkeet. Kulttuuritoimen rakennushankkeet, Pikku-Auroran kulttuurirakennuksen toisen osan peruskorjaus ja Teatteri Hevosenkenkä Tusculumin uudisrakennushanke valmistuvat vuonna Liikuntatoimen hankeohjelmassa valmistuu vuonna 2018 Leppävaaran stadionin pysyvä katsomo. Tapiolan uimahallin ja Luukin leirikeskuksen peruskorjaukset toteutetaan suunnitelmakauden alkuvuosina. Kivenlahden kentän huoltorakennuksen korvaava uudisrakennus, Oittaan uimarannan pukutilojen uudisrakennus ja Sierlan kesäsiirtolan peruskorjaus toteutetaan suunnitelmakauden loppuvuosina. Espoonlahden urheilupuiston tekojääradan huoltorakennuksen ja Säterinniityn huoltorakennuksen uudishankkeet, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä Tapiolan monitoimihallin peruskorjaus aloitetaan suunnitelmakauden lopussa. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Tulot Menot Netto Suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. 7192E MUU TALONRAKENTAMINEN Tulot Menot Netto Elinkaarta jatkaville hankkeille on varattu 15 milj. euroa vuodelle 2018, 9 milj. euroa vuodelle 2019, 7 milj. euroa vuosille ja 6 milj. euroa vuodelle Palveluverkkoselvityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin on varattu 2,5 milj. euroa vuodelle 2018 ja 1,5 milj. euroa vuodelle 2019 sekä 2 milj. euroa vuosittain vuosille Hallinnon tilatehokkuuden parantamiseen on varattu 5 milj. euroa vuodelle 2018 ja 2 milj. euroa vuosittain vuosille Siirtokelpoisten tilojen perustuksiin ja pihatöihin on varattu 1 milj. euroa vuodelle 2018 ja 0,5 milj. euroa vuosittain vuosille Uudisrakentamisen hankkeiden muutostöihin ja siirtyviin maksueriin on varattu 1 milj. euroa vuodelle 2018.

210 Taloussuunnitelma euroa 7192F KONSERNIPALVELUT Tulot Menot Netto Vuonna 2017 varattiin rahaa Espoonlahden paloasemahankkeen suunnitteluun. Talousarviovuosille ei ole budjetoitu rahaa PERUSPARANTAMINEN Tulot Menot Netto Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella vuosina on käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin. Perusparannuksia tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi KONEET JA KALUSTO Tulot Menot Netto Talousarviovuosille ei ole koneisiin ja kalustoon budjetoitu rahaa OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot Netto Toimitilahankkeiden määrärahaan sisältyvät osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus osakkeiden ostoon tai pääomansijoituksiin sekä Tilapalvelut-liikelaitoksen konserniyhtiöille maksamat, yhtiöiden rahastoimat rahoitusvastikkeet lainanlyhennyksiä varten. Yhtiöiden arvioidaan rahastoivan rahoitusvastikkeita yhteensä 19,5 milj. euroa vuonna Yhtiöt, jotka rahastoivat rahoitusvastikkeita ovat WeeGee Oy, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus, Kiinteistö Oy Espoon sairaala, Espoon Elä ja Asu Oy, Kiinteistö Oy Espoon

211 Taloussuunnitelma euroa Keskuskeittiö, Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti, Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli sekä perustettava yhtiö, joka rakennuttaa Tynnyripuiston pysäköintitilat. Vuosille on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun, kun peruskorjattuja ja tai elinkaarimallilla toteutettavia kouluja valmistuu Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille, Tynnyripuiston pysäköintitilat valmistuvat perustettavalle yhtiölle sekä Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan ja Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinnin kaikkien lainojen lyhennykset alkavat. Tämän lisäksi rahoitusvastikkeet nousevat suunnitelmakauden lopussa, kun Matinkylän uimahalli valmistuu Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahallille. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden rahoitusjärjestelyjen pohjalta. Vuokravastuut Kaupunki on hankkinut toimitiloja vuokra- ja elinkaarimenettelyllä. Pitkäaikaiset toimitilojen vuokravastuut muodostavat lainanottoon verrattavia vastuita jäljellä olevan vuokran osalta. Oheiseen taulukkoon on sisällytetty kaupungin kaikki vuokravastuut vuoden 2017 lopun tilanteessa. Kaikkien vuokrakohteiden keskimääräinen jäljellä oleva vuokra-aika on noin 6,6 vuotta. Vuokravastuut Alv 0% Alv 24% Vuonna 2018 maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä

212 Taloussuunnitelma euroa SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

213 Taloussuunnitelma euroa SUURPELLON TASEYKSIKKÖ Toiminta Taseyksiköllä on elinaikainen tavoite: toteuttaa asumista, työpaikkoja ja palveluita uudella tavalla yhdistävä innovatiivinen asuin-, koulutus- ja työympäristö Suurpellon alueelle rahoittamalla alueen kunnallistekniikka sekä keskeiset palvelutilat alueelta perittävin maankäyttömaksuin sekä kaupungin tonttien myynneillä. Taseyksikkö muodostaa kaupungin sisällä erillisen raportointiyksikön, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Suurpellon asuntorakentaminen jatkuu ensimmäisillä kaava-alueilla. Ennen suunnitelmakauden alkua alueella asui jo noin ihmistä. Lähivuosien osalta on ennakoitavissa asuntorakentamisen jatkuminen alueella palvelukorttelialueella sekä sen läheisyydessä. Suurpellon keskuksen 1. vaihe valmistuu 2017 ja 2. vaiheen rakentumisen käynnistyminen on ennakoitavissa vuodelle 2018 ja sen myötä palvelukorttelin alueen kehittämisen potentiaali kasvanee. Kaava-alueen III (Henttaanlaakso) kunnallistekniikan rakentaminen alkaa 2018, jolloin kaupungin tonttien myynti mahdollistuu. Myös kaava-alueiden IV-V asemakaavojen vahvistaminen ja rakentamisen käynnistyminen on ajankohtaista tarkastelujakson aikana. Nygrannaksen kaava-alueen hyväksymisprosessi käynnistyy Vuoden 2018 aikana hankkeen keskeisimpiä toimia ovat: aloituskaava-alueiden I ja II kunnallisteknisten rakennusurakoiden valmistuminen pintarakenteiden osalta muun rakentumisen tahdissa kaava-alueen III (Henttaanlaakso) kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen kaava-alueiden IV ja V asemakaavojen vahvistaminen mahdollisesti osittaisesti maakäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimusten tekeminen kaava-alueille IV ja V Nygrannaksen (kaava-alueiden VI ja VII) kaavojen hyväksyminen yhteistoiminnan kehittäminen edelleen alueen asukkaiden, rakennuttajien, rakentajien, yrittäjien sekä muiden sidosryhmien välillä asukas- ja toimijaverkoston ja yhteistoiminnan aktivoiminen Opinmäen käynnistyneen toiminnan kehittäminen tavoitteen mukaisesti imujätejärjestelmän käyttöönoton jatkaminen aloituskaavojen alueelle yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa palvelukorttelialueen uudelleen kaavoitus ja käyttöönoton jatkaminen alueellisten palveluiden näkökulmasta. Suunnitelmakauden tavoitteet Kaava-alueiden I ja II osalta keskustan palvelukorttelialueen asemakaavamuutosten vahvistaminen Kaava-alueiden IV ja V kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen Kaava-alueen III (Henttaanlaakso) asuntorakentamisen käynnistäminen Joukkoliikenneväylän avaaminen Kuurinniityn puolelle.

214 Taloussuunnitelma euroa Henkilöstö Taseyksikön palveluksessa on yksi henkilö. Henkilömäärä on pysynyt samana taseyksikön perustamisesta lähtien. Talous ja investoinnit Taseyksikön tuotot kertyvät pääosin maankäyttömaksuista, joita tuloutetaan toteutuneiden investointien tahdissa taseyksikön liikevaihtoon. Menot liittyvät operatiiviseen johtamiseen sekä kaupungin yksiköiltä ostettaviin palveluihin, kuten kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja taloushallintopalvelujen kustannuksiin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investoinnit rahoitetaan saadulla tulorahoituksella. Sitovuustaso on omaisuuslaji. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen kaupunkitekniikan keskukselta ja rakennukset Tilapalvelutliikelaitokselta. Suunnitelmakauden kunnallistekniikkainvestoinnit ovat kaava-alueiden I ja II kunnallistekniset urakat pintarakenteiden osalta, kaava-alueiden III, IV ja V kunnallistekninen suunnittelu ja ko. alueiden ensimmäiset urakat. Suunnitelmakauden loppupuolella on tarkasteltava uudelleen tarvittavien kiinteistöinvestointien ajoittuminen. Kaava-alueiden III, IV ja V investointien ajoittuminen riippuu asemakaavojen lainvoimaiseksi tulosta. Kaupungin ja taseyksikön välisen yhdystilin saldo on koko suunnitelmakauden positiivinen Suurpellon hyväksi.

215 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys kunnalle 0 Antolainasaamisten vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

216 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit SUURPELTO TALOUSSUUNNITELMA Hankkeen Ennen Ennuste Tae 1000 eur kok.kust jk-2027 RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kaavan I ja II infrastruktuuri Kaavan III infrastruktuuri Kaavojen IV ja V infrastruktuuri Kaavan VI ja VII (Nygrannas) infrastruktuuri KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENS OSAKKEET JA OSUUDET INVESTOINNIT YHTEENSÄ

217 Taloussuunnitelma euroa

218 Taloussuunnitelma euroa TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

219 Taloussuunnitelma euroa TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ Toiminta Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alueen Espoo-strategiassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -aluetta kehitetään tieteen, taiteen, talouden ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Länsimetron ja Raide-Jokerin toteuttaminen luovat alueen kehittämiselle erinomaiset lähtökohdat. Aaltoyliopiston toiminnan kehittyminen on alueen merkittävä voimatekijä. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: Tapiolan keskuksen perusteellinen uudistaminen metroaseman tuntumassa Tapiolan arvokkaan ns. Ervin keskuksen elävöittäminen Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen Otaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi opetukseen ja tutkimukseen pohjautuvaksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Keilaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen uusien asuntojen rakentaminen alueelle Jousenpuiston asuntoalueen kehittäminen Urheilupuiston kehittäminen monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi liikunnan ja vapaa-ajanvieton alueeksi. Suunnitelmakauden tavoitteet Tapiolan keskustan uudistaminen ja kehittäminen etenevät sekä metroaseman että Kulttuuriaukion ympäristössä Otaniemen keskustan, Kivimiehen alueen sekä Maarin alueen uudistaminen etenevät Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä sekä Hagalundinkalliolla ja Maarinsolmussa etenevät Hagalundinkallion ja Maarinsolmun aikataulutuksesta ja toteutuksesta päätetään valtuustossa erikseen. Uusien asuntojen rakentaminen jatkuu Tapiolassa ja Jousenpuistossa ja käynnistyy Keilaniemessä ja Otaniemessä Tapiolan urheilupuiston kehittäminen etenee Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstö Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja ja projektipäällikkö toimivat teknisen ja ympäristötoimen esikunnan alaisuudessa. Talous ja investoinnit Tulot ovat kaupungin luovuttamien kiinteistöjen myyntivoittoja, pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokratuloja tai maankäyttösopimustuloja. Tulojen aikataulu riippuu siitä, milloin asemakaavat tulevat voimaan. Investointien sitovuustaso on omaisuuslaji.

220 Taloussuunnitelma euroa Kunnallistekniikka Alueen kehittämistoiminta on metron toteuttamisen ja Raide-Jokerin toteuttamispäätöksen myötä jatkuvasti voimistunut. Maankäyttöä tehostetaan Raide-Jokerin pysäkkien ympäristössä. Tapiolan keskuksen tärkein hanke perustuu kaupungin ja LähiTapiolan väliseen Merituulentien ja sen ympäristön toteuttamista koskevaan sopimukseen (allekirjoitettu ) ja lisäsopimukseen (allekirjoitettu ), jolla toteuttamisaluetta laajennettiin länteen päin. Työt käynnistyivät kesäkuussa 2014 ja ne valmistuvat vaiheittain vuonna Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Ainoa-kauppakeskuksen seuraava vaihe avataan jouluksi Kauppakeskuksen päälle rakennetaan asuntoja. Merituulentien eteläpuolelle tulee pääosin asuntoja. Keskuksen kehittäminen jatkuu myös usean muun kiinteistön alueella. Espoon kulttuurikeskuksen tulevaisuuden konseptia selvitetään. Lähtökohta on kaupunginhallituksen päätös ( ), jonka mukaan teatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen samassa vaiheessa, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan. Samassa yhteydessä kehitetään Kulttuuriaukion ympäristöä laajemminkin. Tapiolan keskuksen tuntumassa käynnistyy ensimmäisten asuintalojen rakentaminen Tuuliniityn alueelle. Ahertajankulmassa vuonna 2016 käynnistynyt asuntorakentaminen jatkuu. Pohjois-Tapiolassa yritystontteja on muuttumassa asuinkäyttöön. Kehä I:n tunnelointi Keilaniemen ja Tapiolan välissä ja siihen liittyvän Otasolmun eritasokiertoliittymän rakentaminen jatkuvat. Työ valmistuu keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistyy ensimmäisen asuintornin rakentaminen Keilaniemessä. Tapiolan ja Otaniemen yhdistämiseen tähtäävän Kehä I:n tunneloinnin suunnittelu jatkuu Hagalundinkallion alueella kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen pohjalta. Myös Maarinsolmun eritasoliittymää suunnitellaan. Tavoitteena on päästä toteutusvalmiuteen mahdollisimman nopeasti. Otaniemen kehittäminen jatkuu voimakkaana. Merkittävin kohde on keskukseen tuleva uusi koulurakennus ja sen viereen tuleva Korkeakouluaukio, jotka valmistuvat Vuorimiehentien varren kortteliin on tulossa opiskelijoiden talo, tutkimustiloja ja asuntoja. Muita kehittämiskohteita ovat Otakaaren asuinkortteli ja Otaranta, Kivimies-kortteli, Kivimiehenranta ja Kehä I:n tunnelointiin liittyvä Hagalundinkallio. Kaupungin omistamalle ns. Poliisiopiston tontille rakennetaan opiskelija-asuntoja. Technopolis Oyj kehittää aluettaan, joka laajeni, kun yritys osti Senaatti-kiinteistöiltä suuren maa-alueen Innopolien vierestä. Raide-Jokeriin liittyvät asemakaavan muutokset tulevat hyväksyttäviksi. Jousenpuiston alueelta on myyty neljä asuintonttia, joista kahdella rakentaminen on käynnissä. Vuoden 2018 aikana alueelta tulee myyntiin uusia asuintontteja. Kaikki alueen asuntojen pysäköintipaikat on jo toteutettu metroaseman päälle rakennettuun pysäköintilaitokseen. Tapiolan urheilupuiston kehittäminen jatkuu kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston ja hyväksymän kokonaissuunnitelman pohjalta. Talousarvioneuvotteluissa lisättiin 0,5 milj. euroa teatteritilojen ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun. Vastaavasti maankäyttötuloja korotettiin 0,5 milj. euroa.

221 Taloussuunnitelma euroa Osakkeet ja osuudet Taloussuunnitelmakauden investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n rahoitusvastikkeisiin, joilla rahoitetaan Espoon kaupungin osuus yhtiön investointien lainanlyhennyksistä, sekä sijoituksena Kiinteistö Oy Jousenpuiston vapaan pääoman rahastoon. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapionaukion pysäköintilaitoksen ja maanalaisen keskuspysäköinnin ja niiden yhteydessä liiketiloja palvelevat huolto- ja varastotilat sekä yhteisväestönsuojan. Pysäköintipaikat ovat asemakaavojen ja rakennuslupien vaatimia velvoitepaikkoja, joiden osakkeista Espoon kaupunki omistaa suoraan noin 26,5 prosenttia. Kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnistä pääosan (710 osaketta yhteensä 770 osakkeen kokonaismäärästä). Yhtiö on rahoittanut pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin takaamalla lainalla. Laitos otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Laitoksessa on 789 pysäköintipaikkaa. Peruskaupunki rahoittaa taseyksikön investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Taseyksikön välitystili painui negatiiviseksi vuonna Suunnitelmavuosille taseyksikön tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen. Välitystilin saldo pysyy negatiivisena suunnitelmavuosien ajan.

222 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

223 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ 10 vuoden investointisuunnitelma Hankkeen Ennen Ennuste 2027 tai kok.kust jälkeen KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tapiolan keskusta Merituulentie välillä Tapiolantie-Pohjantie Itätuulenkuja Länsituuli Pohjantien, Etelätuulentien muutokset Tapiolan ympyrä ja Leimuniitty Tapionraitti ja tori ja Keskusallas - peruskorjaus Kulttuuriaukio ja ympäristö 500 Tapiolan keskustan julkiset alueet Ahertajankulma Tuuliniitty Jousenpuisto ja urheilupuisto Otaniemi ja Keilaniemi Keilaniemi I Keilaniemi II Hagalundinkallion tunneli ja kaupunkibulevardi Maarinsolmun eritasoliittymä Otaniemen liikennejärjestelyt KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ AINEETTOMAT HYÖDYKKEET RAKENNUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Tapiolan keskuspysäköinti Oy Koy Jousenpuiston pysäköinti OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ

224 221 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA

225 222 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa

226 223 Taloussuunnitelma euroa TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa on peruskaupungin toimintatulot ja -menot, joihin sisältyvät myös sisäiset erät. Liikelaitosten ja muiden erillisten taseyksiköiden toimintatulot ja -menot eivät sisälly talousarvion tuloslaskelmaosaan. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelujen lopussa talousarviokirjan sivulla 39 ja 41 olevat tuloslaskelmat sisältävät peruskaupungin lisäksi liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ja ovat siten taloussuunnitelman arvio tilinpäätöksen mukaisesta tuloslaskelmasta. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Koska liikelaitokset ja taseyksiköt vaikuttavat oleellisesti peruskaupungin lukuihin, on taloussuunnitelman tunnusluvut laskettu yleisperusteluissa olevasta koko kaupungin tuloslaskelmasta. Verorahoitus on verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteismäärä. Vuoden 2018 verorahoituksen ennakoidaan kasvavan 1,7 prosenttia miljoonaan euroon. Verorahoituksen kasvuksi vuonna 2019 arvioidaan 2,3 prosenttia ja vuonna ,3 prosenttia. Ennuste perustuu valtiovarainministeriön parantuneisiin talouskasvuennusteisiin ja niihin liittyy kuitenkin aina pidemmällä aikavälillä suuria epävarmuustekijöitä. Talouskehitys ja työllisyystilanne heijastuvat verotuloihin osin välittömästi ennakkoverojen kertymien kautta ja viiveellä verojen jako-osuuksien ja valtionosuuden tasauksen kautta. Erityisen riskialtis ja nopealiikkeinen on yhteisöveron tuotto. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2018 yhteensä milj. euroa. Verotulot kasvavat vuoden 2017 toteuma-arvioon verrattuna 25 milj. euroa eli 1,7 prosenttia. Suunnitelmakauden verotulot on arvioitu vuoden 2016 verotietojen, vuoden 2017 tilitysten ja ennusteen, vuoden 2018 esitettyjen ja päätettyjen veroperusteiden sekä taloudellisten kehitysarvioiden perusteella Kunnallisveron tuotto kasvaa vuonna milj. eurolla Kiky -sopimuksen ja verokevennysten verotettavaa tuloa laskevasta vaikutuksesta huolimatta. Parantunut työllisyys ja talouskasvu nostavat palkkasumman kasvun 2,2 prosenttiin. Kunnallisverotuotoksi vuonna 2017 arvioidaan milj. euroa, joka on 1,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 korotettu ennuste. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuutta korotetaan vuodelle ,01 prosenttiyksiköllä kompensoimaan varhaiskasvatusmaksujen alennusta. Espoon yhteisöveron jako-osuus kuntaryhmästä on vuonna ,072 (vuonna ,078). Vuoden 2018 kuntaosuudet lasketaan verovuosien 2015 ja 2016 lopullisten verotietojen pohjalta keskiarvona ja kuntakohtainen jako-osuus selviää verovuoden 2016 yritysverotuksen valmistuessa vuoden 2017 lopussa. Kaupungin arvioidaan saavan yhteisöveroja vuonna milj. euroa, joka on -1,5 prosenttia ja - 2 milj. euroa vähemmän kuin kertaluontoisen ennakontäydennysmaksun sisältävä ennuste Kiinteistöveroarviot perustuvat kiinteistöverolain mukaisiin vuonna 2017 voimassa oleviin alarajoihin, sillä eduskunnan valtionvarainvaliokunta perui budjettiriihessä päätetyt kiinteistöveron alarajojen korotukset Kiinteistöverotuloksi vuonna 2018 arvioidaan 119 milj. euroa, kasvua 3 milj. euroa ja 2,5 prosenttia vuoden 2017 ennusteeseen nähden. Käyttötalouden valtionosuudet vuodelle 2018 pohjautuvat Kuntaliiton tekemään alustavaan laskelmaan peruspalvelujen valtionosuudesta sekä arvioon opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta. Hallituksen esittämät vähennykset ja lisäykset sekä veroperustemuutosten kompensaatio on otettu huomioon laskelmissa. Valtionosuustuloiksi, peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksiksi yhteensä vuonna 2018 tasausvähennys huomioiden arvioidaan 35,3 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2017 tasoa. Vuosikate osoittaa peruskaupungin pitkäaikaisten menojen kattamiseen käytettävissä olevan osuuden peruskaupungin toiminnan tuloksesta. Espoon kaupungin rakenne on sellainen, että investointien rahoitukseen kertyvä vuosikate näkyy pääosin liikelaitosten, taseyksiköiden ja rahastojen tuloslaskelmissa. Peruskaupungin vuosikatteeksi muodostuu 54,8 milj. euroa vuonna 2018, ja vuosikate nousee 114,9 milj. euroon 2020 mennessä.

227 224 Taloussuunnitelma euroa Peruskaupungin tilikauden tulos on vuonna ,9 milj. euroa alijäämäinen ja nousee 27,2 milj. euroa ylijäämäiseksi vuoteen 2020 mennessä. Peruskaupungin vuosikatteen sekä tuloksen tulkinta on vaikeaa johtuen kaupungin ja konsernin organisaatio- ja laskentarakenteesta. Rakenteellisten asioiden lisäksi peruskaupungin tunnuslukujen kehitykseen vaikuttavat kaupungin omistamat osakeyhtiöt, joiden taseissa on yhä kasvava osa kaupungin käytössä olevista toimitiloista. Tilojen vuokrakustannukset näkyvät toimialojen menoissa. Talousohjauksen keskeisenä välineenä toimii peruskaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden muodostama kokonaisuus sekä yhä suurempaan merkitykseen nouseva Espoo-konserni. PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMA Tuloslaskelma ENN 2017* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liilelaitoksilta Muut rahoitustulot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Korkomenot muille Korkomenot liikelaitoksille Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Poistoeron muutos Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2017 = ennuste v uoden lopun tilanteesta 81 VEROT JA VALTIONOSUUDET Tulot Menot Netto VEROTULOT

228 225 Taloussuunnitelma euroa Tulot Menot Netto Verotulot (milj. ) ENN Ansiotulon vero 1 226, , , , ,0 Yhteisövero 120,6 134,0 132,0 137,0 140,0 Kiinteistövero 99,7 116,0 119,0 122,0 125,0 Yhteensä 1 446, , , , ,0 Verotulon muutos-% Ansiotulon vero 5,6-0,5 2,0 2,3 3,5 Yhteisövero -11,4 11,1-1,5 3,8 2,2 Kiinteistövero 3,6 16,3 2,6 2,5 2,5 Yhteensä 3,8 1,6 1,7 2,4 3,3 Veroprosentit Tulovero 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero - yleinen 0,80 0,93 0,93 0,93 0,93 - vakituiset asuinrakennukset 0,37 0,41 0,41 0,41 0,41 - muut asuinrakennukset 0,80 0,93 0,93 0,93 0,93 - voimalaitosrakennukset 2,00 2,00 0,93 0,93 0,93 - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,93 3,93 3,93 3,93 Kiinteistöveroprosentit perustuvat kiinteistöverolain mukaisiin vaihteluvälin alarajoihin.

229 226 Taloussuunnitelma euroa 813 VALTIONOSUUDET Tulot Menot Netto RAHOITUSTULOT JA -MENOT Tulot Menot Netto ja 823 KORKOTULOT JA -MENOT Korkotulot koostuvat kassavarojen sijoittamisesta saaduista korkotuloista, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle annetun lainan koroista sekä liikelaitosten maksamista sisäisistä koroista. Korkomenot koostuvat pääosin talousarviolainoista maksettavista koroista. Korkomenojen nousu johtuu kasvavasta lainamäärästä. Tulot Menot Netto ja 825 MUUT RAHOITUSTULOT JA -MENOT Rahoitustulot koostuvat rahastojen ja kassavarojen sijoittamisesta saaduista tuloista, verontilityskoroista, osinkotuloista sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman tuotoista. Rahoitusmenot koostuvat verontilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitomenoista. Tulot Menot Netto

230 227 Taloussuunnitelma euroa RAHASTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Rahastot -osa käsittää kaupungin rahastot. Investointirahasto on erityiskatteinen rahasto. Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Espoon kaupungin vahinkorahasto sekä Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on sijoitusrahastoissa eri omaisuuslajeissa. Tämän vuoksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon, eikä kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Kirjanpidollisen tuloksen lisäksi rahastoja seurataan kuukausittain markkina-arvostettuina. Sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina-arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä. Investointirahasto (erityiskatteinen) TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston lisäykset Rahaston vähennykset Rahaston yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Investointirahaston tarkoituksena on turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta, kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen sekä valtuuston hyväksymän investointiohjelman ja investointien käyttöönoton toteuttaminen kaupungin talouden tasapainoa vaarantamatta. Vuoden 2014 aikana päätettiin, että Länsimetron jatkon Matinkylä-Kivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen käytetään 80 miljoonaa investointirahaston varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Länsimetro maksoi lainan takaisin Investointirahastoon maaliskuussa Erillisinä taseyksikköinä olevat rahastot Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston lisäykset Rahaston vähennykset Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Rahastopääoma Oma pääoma yhteensä Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon on rahastoitu vuonna 2006 energiayhtiön myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointien rahoitusta pitkällä aikavälillä. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet ja sille on kilpailutettu kolme varainhoitajaa. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan rahoitus ja talous - yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston oma pääoma oli vuoden 2016 lopussa 510,7 milj. euroa ja markkina-arvo oli 595,5 milj. euroa. Elokuun lo-

231 228 Taloussuunnitelma euroa pussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 61,0 prosenttia. Vuoden 2017 alusta elokuun loppuun rahaston tuotto oli 4,4 prosenttia. Rahaston pääoma säilytetään inflaatio huomioon ottaen vähintään alkuperäisen suuruisena. Rahaston säännön mukaan rahastoa kartutetaan kaupungin tilinpäätöksen sen salliessa sen tuotolla vuosittain valtuuston päätöksen mukaisesti. Rahaston tuottojen käyttö on sääntöjen mukaan mahdollista, kun Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston varat on käytetty. Tuon jälkeen rahaston tuottoa voidaan käyttää säännön mukaisesti peruspalvelu- ja maanhankintainvestointeihin. Rahaston pitkäaikaisten sijoitusten neutraaliallokaatio on seuraava: emu-valtioiden lainat 13 %, yrityslainat - investment grade 8 %, yrityslainat - high yield 6 %, kehittyvien markkinoiden lainat 4 %, yrityslainat - muut 6 %, rahamarkkinasijoitukset 3 %, osakkeet - Suomi 6 %, osakkeet - Eurooppa 10 %, osakkeet - Pohjois-Amerikka 10 %, osakkeet - globaalit 7 %, osakkeet Japani 2 %, osakkeet - kehittyvät markkinat 5 %, pääomasijoitukset 3 %, muut sijoitukset 9 % ja kiinteistörahastot 8 %. Talousarviossa rahaston tulos sisältää varovaisuuden periaatteen mukaisesti arvioitavissa olevat korkoja muut rahoitustulot sekä varainhoitopalkkioiden palautukset. Sijoitustoiminnan ensisijainen lähtökohta on pääoman reaaliarvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä. Toissijaisesti sijoituksille tavoitellaan vähintään 5 prosentin tuottoa pitkällä aikavälillä. Vuotuinen tuoton vaihtelu voi kuitenkin markkinoiden kehityksestä riippuen olla suurta. Taloussuunnitelmaan on merkitty rahaston tuoton käyttöä 2,7 milj. euroa vuonna 2017 ja 15 milj. euroa vuosille Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, rahastoa ei pureta. Rahastopääomaa on suunniteltu kartutettavan 2017 takautuvasti inflaatio verran ja vuosille vuosittaista inflaatiota vastaavalla määrällä, jotta rahaston reaalinen ostovoima saadaan säilytettyä. Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

232 229 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston lisäykset 0 0 Rahaston vähennykset Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahastoon on rahastoitu vuonna 2002 energiayhtiön osakkeiden myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa Espoo-strategian mukaisesti merkittävien peruspalveluinvestointien sekä niiden hoidon ja kehittämisen rahoitusta. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston pääomaa käytetään kaupungin peruspalveluinvestointien rahoittamiseen, mutta rahaston tuottoa voidaan käyttää myös peruspalvelujen hoidon ja kehittämisen rahoitukseen. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet. Rahaston kirjanpidollinen oma pääoma vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 11,9 milj. euroa. Vuosina rahastoa on purettu vuosittain 40 milj. euroa ja vuonna 2017 rahasto suunnitellaan purettavaksi noin 12 milj. euroa, jonka jälkeen Peruspalvelujen kehittämisrahasto tulee käytetyksi kokonaan. Rahaston markkina-arvo oli 13,2 milj. euroa ja tuotto vuoden alusta oli 2,8 %.

233 230 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Ennuste 9/ Rahoituslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston lisäykset Rahaston vähennykset Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Rahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä Espoossa. Rahaston toimintaa hoidetaan valtuuston Espoo-strategiassa asettamien tavoitteiden mukaisesti. Rahaston varoja voidaan osoittaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin sijoituksina tai lainanantona. Uusi hallintosääntö astui voimaan ja sen mukaan valtuusto hyväksyy talousarvioin ja taloussuunnitelman yhteydessä suunnitelman rahaston käytöstä. Hankkeiden tulee olla tuottavia ja taloudellisesti terveitä siten, että rahaston pääoma voidaan turvata. Sijoitukset ja lainananto tulee tehdä niin, ettei kilpailutilanne vääristy. Rahaston tuotoista voidaan osoittaa varoja elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja työllisyyttä tukeviin ja edistäviin kohteisiin. Rahaston tuoton muodostavat sijoitustuotot ja lainanannosta saatavat korkotuotot. Rahaston oma pääoma vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 51,4 milj. euroa. Rahaston pääomasta oli sitoutunut 9,7 milj.

234 231 Taloussuunnitelma euroa euroa maa- ja vesialueisiin ja 13,2 milj. euroa oli lainattu Koy Otaniemen Tiedeasunnoille, josta vuosittain lyhennetään euroa. Koy Olarinluoma 15:sta on myönnetty lainaa euroa, josta on nostettu syyskuun loppuun euroa rakennuksen purkukustannuksiin ja yhtiön muihin kuluihin sekä Koy WLC:lle ,84 euroa aikaisempien tappioiden kattamiseen. Rahastosijoituksissa vapaata pääomaa oli 21,9 milj. euroa. Rahastosijoitusten markkina-arvo oli 23,6 milj. euroa. Rahasto omistaa entisen Poliisiopiston kiinteistön, josta osa oli vuokrattuna Tapiolan koulun väistötiloiksi kesäkuun 2016 loppuun saakka. Koy WLC sulautumisesta Koy Olarinluoman 15:sta päätettiin loppuvuodesta 2016 ja fuusio toteutuu loppuvuonna Rahasto omistaa Koy Olarinluoman 15 ja Koy WLC:n koko osakekannan. Rahastolla on ollut omistusosuuksia Otaniemen Kehitys Oy:stä. ja RYM Oy:stä, jotka ovat asetettu vapaaehtoiseen selvitystilaan yhtiöiden purkamiseksi ja rahaston taseeseen on yhtiöiden osalta alaskirjaus koko omaisuuden osalta ja vastaavasti osakkeen omistajille tehdyt palautukset on kirjattu saatavien mukaan. Espoon kaupunki suunnittelee ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön tuella vuosina sähköbussien latauslaitteita yhteensä 4 milj. euron edestä. Vuonna 2018 kilpailutetaan Leppävaaran liityntäliikenne. Leppävaaran kilpailutus mahdollistaa merkittävän sähköbussien käyttöönoton, jolloin riippuen HSL:n kilpailuksesta käynnistetään bussien pikalatureiden hankinta. Tämän lisäksi pikalatausta suunnitellaan muun muassa Tapiolan ja Espoonlahden uusiin bussiterminaaleihin sekä tarvittaessa hankitaan latauslaitteita Matinkylän bussiterminaaliin ja Länsimetron liityntälinjojen kääntöpaikoille. Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Liikevaihto 31 0 Ennuste 9/ Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

235 232 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Antolainasaamisten vähennys muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Espoon kaupungin vahinkorahasto TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston kartuttaminen Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Kaupungin vahinkorahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin takausvastuun perusteella maksettavat suoritukset, kaupungin omaisuutta tai kaupungin vastuulla olevaa omaisuutta kohdanneet merkittävät vahingot sekä muut merkittävät vahingot, joista kaupunki on vastuussa, siltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät niitä kata tai kun vahingon määrä alittaa vakuutuksen vahinkokohtaisen omavastuun. Rahaston tuloja ovat takausprovisioista saatu tuotto, rahaston varoille saatu korko tai muu tuotto, suoritetuista vahingoista takaisinperityt korvaukset sekä omaisuuden ja toiminnan vakuutus-maksuperusteista johdetut sisäiset maksut, joiden perusteet vahvistetaan talousarvion laatimista koskevien ohjeiden antamisen yhteydessä. Vahinkokertymä vaihtelee eri vuosina. Tätä ei ole mahdollista ennakoida vuositasolla etukäteen. Vahinkorahaston talousarvioon on kuitenkin huomioitu arvion tekohetkellä tiedossa olleiden sattuneiden vahinkojen kuluja (jotka maksetaan rahastosta vasta, kun vahingon selvittely on kokonaan valmis, usein vahinkotapahtumaa seuraavana tai sitä seuraavana vuonna) sekä varauduttu siihen, että korvattavia vahinkoja sattuu keskimäärin yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina. Vahinkorahaston tuottamat korvaustilastot tukevat kaupungin riskienhallintatyötä. Vahinkorahasto toimii tehokkaana vahinkoriskien kustannusten tasaajana niin, että kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja -suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Yhdessä vahinkoriskien hallinnan ja oikein mitoitettujen vakuutusratkaisujen kanssa pyritään löytämään kaupungin vahinkoriskien kustannusoptimi. Vahinkorahaston 4 :n määrittelemien rahastotulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Rahaston varat on sijoitettu kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti tuottavasti ja turvallisesti sekä siten, että varat ovat tarvittaessa tarkoitukseensa käytettävissä.

236 233 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto TOT 2016 ENN Rahastopääoma Rahaston lisäykset Rahaston vähennykset Rahaston yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Rahastoa käytetään sosiaalisesta luototuksesta annetun lain ( /1133) tarkoittamaan luotonantoon. Luotonannon tavoitteena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Rahaston tavoitteena on, että palautuvat luotot kattavat rahaston toiminnan. Luottojen korkotulot kirjataan rahaston tuotoiksi ja lyhennykset palautuvat rahastoon.

237 234 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tilinnimi 2017 Ennuste 9/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Antolainasaamisten vähennys muilta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

238 235 Taloussuunnitelma Investointiosa INVESTOINTIOSA

239 236 Taloussuunnitelma Investointiosa

240 237 Taloussuunnitelma euroa INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää Espoon peruskaupungin investoinnit omaisuuslajeittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit käsitellään kunkin yksikön suunnitelmien yhteydessä. Kaupunkikonsernin investointien kokonaisuutta on tarkastelu talousarviokirjan konsernia käsittelevässä osassa alkaen sivulta 48. Investointiliitteellä on esitetty kaupungin 10 vuoden investointiohjelma. Peruskaupungin investoinnit Tulot Menot Netto Vuonna 2018 peruskaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä 197,6 milj. euroa. Metron valtionosuus ja muut rahoitusosuudet huomioiden peruskaupungin nettoinvestointimenot vuonna 2018 ovat 131,2 milj. euroa ja vuosina keskimäärin 150 milj. euroa. Investointitaso nousee vuonna 2019 Raide-Jokerin rakennustöiden käynnistyessä. Omaisuuslajeittain Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimenot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Investointitulot Nettoinvestoinnit Investoinnit kaupunkirakenteen kehitykseen ja joukkoliikenteen parantamiseen pitävät peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot korkeina. Metron asemaseutujen rakentamisen lisäksi investointiohjelmassa varaudutaan Raide-Jokerin toteuttamiseen. Metroasemien ympäristöön rakennetaan tarvittavaa kunnallistekniikkaa ja liityntäliikenteen edellyttämiä liikenneväyliä ja katuja. Kaupunkirakenteen kehitys lisää myös maanjalostuksesta saatavia sopimus- ja myyntituloja, joilla peruskaupungin investointeja rahoitetaan vuosina keskimäärin 63 milj. eurolla vuodessa. Osakkeiden ja osuuksien osuus investointiohjelmassa kasvaa tulevina vuosina. Vuodesta 2016 alkaen osakkeista on maksettu Länsimetro Oy:n rahoitusvastikkeeseen sisältyvän lainanlyhennyksen osuus Espoon vastuulla olevista lainoista. Rahoitusosuuksiin sisältyy Länsimetron II-vaiheen arvioitu vuosittainen valtionosuus, jonka valtio maksaa kaupungille ja kaupunki tilittää edelleen Länsimetro Oy:lle. Vuosittaisen valtionosuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain. Valtio osallistuu sopimuksen mukaan maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen metron II-vaiheen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla.

241 238 Taloussuunnitelma euroa Peruskaupungin investointimenot vuosina AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tulot Menot Netto Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten tietojärjestelmien määrittely-, hankinta- ja käyttöönottokustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Lisäksi aineettomien hyödykkeiden tulo- ja menoarvioihin sisältyy Länsimetron valtionavustukset, jotka kanavoidaan metroyhtiölle kaupungin talousarvion investointiosan kautta. 911 YLEISHALLINTO Tulot Menot Netto KONSERNIESIKUNTA Tulot Menot Netto

242 239 Taloussuunnitelma euroa Länsimetron II-vaiheen valtionosuutta on budjetoitu tuloihin ja menoihin 63,2 milj. euroa vuodelle Vuosittaisen osuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain KONSERNIPALVELUT Tulot Menot Netto Konsernipalvelujen Tietotekniikkaan budjetoidaan keskitetysti IT-järjestelmien kehityksen ja hankinnan investointimäärärahat. Kaupungin IT:n toimintamallin mukaisesti Tietotekniikka vastaa IT-palveluista ja järjestelmähankinnoista. Toimialat tehostavat toimintaansa IT-palveluiden avulla ja kehittävät voimakkaasti toimintaansa sähköiseen asiointiin ja digitalisaatioon liittyen. Toimialojen ITkehitystarpeisiin on varattu aineettomiin investointeihin 5,6 milj. euroa. Merkittävimpiä vuoden 2018 projekteja ovat mm. sähköisen asiointialustan yhteisten toiminallisuuksien toteuttaminen, Siton ja Tytin sähköisten asiointipalveluiden projektit, Siton varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän uusinnan jatkaminen, Essin ja työtilojen uudistaminen, sähköisen säilyttämisen ratkaisun hankinta sekä yhteisen Contact Center-ratkaisun uusinta. 92 MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Netto Maanhankinnan tavoitteena on hankkia asunto- ja työpaikkarakentamista palvelevaa raakamaata sekä asemakaavan toteuttamiseksi tarvittavia yleisiä alueita. Maanhankintaan varataan vuosittain 8 milj. euroa. Maanhankinnan lisäksi määrärahoja käytetään tonttien myyntikuntoon saattamisen edellyttämiin investointeihin. Maankäyttösopimusten hyvityksenä vastaanotetut maa-alueet kirjataan samaan tapaan maanostoksi kuin rahalla maksettavat kaupat. Merkittävät ja strategisesti tärkeät maanhankinnat ja niiden rahoitus käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Peruskaupungin maanmyyntituloksi arvioidaan 31 milj. euroa vuonna Tästä hankintahinnan osuus 1,2 milj. euroa sisältyy investointituloihin ja myyntivoiton osuus 30 milj. euroa tonttipalvelujen toimintatuloihin. Yleinen talouskehitys ja suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti tonttikauppoihin ja maanmyyntituloihin. 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (94 Tekninen lautakunta, pl. 949) Tulot Menot Netto

243 240 Taloussuunnitelma euroa Peruskaupungin investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat 91,6 milj. euroa vuonna 2018 ja vuosina keskimäärin 106 milj. euroa. Kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentamiseen, josta tontinmyynti- ja vuokratuloilla sekä maankäyttömaksuilla saadaan investointeja vastaavat tai suuremmat tulot, investoidaan suunnitelmakaudella keskimäärin 48,8 milj. euroa vuodessa ja muuhun rakentamiseen keskimäärin 41,2 milj. euroa vuodessa. Lisäksi Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa keskimäärin 26,7 milj. euroa vuodessa. Suunnitelmakaudella rakentamisen painopisteinä ovat mm. Raidejokeri, Länsimetron toiseen vaiheeseen liittyvä kunnallistekniikka sekä muiden uusien alueiden ja täydentävän kunnallistekniikan rakentaminen. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahat vuosina Liikenneväylät Alueellinen kunnallistekniikka Liikuntarakenteet Kunnallistekninen huolto Kiinteät rakenteet ja laitteet Suunnittelu Rakentaminen yhteensä LIIKENNEVÄYLÄT Tulot Menot Netto Tehtäväalue pitää sisällään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet, kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut sekä joukkoliikenteen hankkeet, jolla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat käytetään väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. Hankkeiden tarkempi ajoitus on esitetty talousarvion lopussa olevalla liitteellä. Maantiet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) mukaisesti. Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Samassa yhteydessä parannetaan meluntorjuntaa. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä ajoittunee aikaisintaan 2020 luvun lopulle, johtuen valtion liikennemäärärahojen supistumisesta ja raideliikenteen priorisoinnista. Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Hankkeen toteuttamiseen tutkitaan myös katumaista vaihtoehtoa tai mahdollisuutena toteuttaa yhteys pikaraitiotieyhteydellä Myyrmäki- Karakallio-Kera-Suurpelto-Matinkylä.

244 241 Taloussuunnitelma euroa Nupurintie on valtion maantie, joka toimii alueellisena kokoojaväylänä ja rinnakkaisreittinä Turunväylällä välillä Kehä III - Kirkkonummen raja. Suunnitelmakaudella rakennetaan Karhuniityn koulukeskusta palveleva kiertoliittymä Karhuniityntien / Gumbölentien liittymään sekä Nupurintien alikulku. Nupurintien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä välille Brobackantie - Kirkkonummen raja. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Parantamistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä. Pääkadut Espoonväylä on Espoon tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Espoonväylän parantaminen välillä Kehä III-Espoonjoki on alkanut vuonna Espoonväylälle rakennetaan uusi linjaus väille Kuitinmäentie Hösmärintie. Uusi linjaus poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä ja rakentaminen toteutetaan vaiheittain asemakaavoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Bassenkyläntie ja sen poikkikadut on otettu käyttöön ja näitä viimeistellään asuntorakentamisen mahdollistamassa aikataulussa. Puolarintie välillä Friisinkalliontie-Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Rakentamattoman osuuden rakentaminen suunnitelmakauden lopulla yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. Joukkoliikenteen hankkeet Raide-Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta- ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide-Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550. Linjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Valtuusto on päätöksessään kehottanut teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa, kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Kaupunkiradan jatkamisen hankkeeseen kuuluvat lisäraiteet Leppävaaran ja Kauklahden välillä, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus, kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan läpi koko suunnitelmakauden. Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös valtion rahoitusta. Tästä ei ole tällä hetkellä olemassa päätöstä. Mikäli liikenne- ja viestintäministeriö päättää hankkeen toteuttamisesta, Espoo lähtee siihen myös mukaan. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. Suunnitelmakauden alussa rakennetaan Kunnarlantien kevyen liikenteen väylä välille Aurinkoniityntie Snättansintie. Määrärahalla toteutetaan laatukäytävien pikaparannuksia. Kun uudet, reunakivettömät tyyppipiirustukset ovat käytössä, aloitetaan reunakivien poisto tärkeimmiltä pyöräilyn laatukäytäviltä ja keskeisimmiltä esteettömyyden erikoistason ympäristöistä, kuten metroasemilta ja kauppakeskusten läheisyydestä.

245 242 Taloussuunnitelma euroa Liikenneväylien perusparantaminen Katu- ja muun verkoston rakentamiseen käytetään vuosittain yli 100 milj. euroa. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös huomattavaa panostusta perusparantamiseen tehtyjen korjausvelkaselvitysten perusteella korjausvelan nousun katkaiseminen edellyttää noin 5-6 milj. euron vuosittaista perusparantamisen määrärahaa. Espoon kaupungilla on noin km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan ja uusitaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Tulot Menot Netto Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asunto-ohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee peruskunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2018 kokouksessaan Alueellisen kunnallistekniikan rakennuskohteita vuonna 2018 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka, jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. VAV (Vanhojen alueiden vesihuolto), jolla rakennetaan vesihuoltoa asemakaavan ulkopuolisille alueille silloin, kun HSY ei kustanna rakentamista. KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon. Peruskunnallistekniikka, joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen. Kotiseudun ulkoilupolut, jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentaminen, jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin. Puistojen ja raittien perusparantaminen, jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin. Ympäristön erityiskohteet, jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin kuten luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin.

246 243 Taloussuunnitelma euroa 943 LIIKUNTARAKENTEET Tulot Menot Netto Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. 944 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Tulot Menot Netto Kunnallisteknisen huollon määrärahalla rahoitetaan kunnossapidon toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi toteutettavia tukikohtien, siilojen, läjitysalueiden ja lumen vastaanottopaikkojen rakentamis- ja kunnostustöitä. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Tulot Menot Netto Määrärahaan sisältyvät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin sekä pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN Tulot Menot Netto Tehtäväalueen hankkeet ovat sellaisia, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikkasopimuksen kautta tai hankkeesta saadaan merkittäviä maanmyynti- tai vuokratuloja. Tehtäväalueen hankkeiden nettovaikutus kaupungin tulokseen on nolla tai positiivinen. Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani ja kaupunkitekniikan keskus toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet sopimuksessa mainitun korvauksen puitteissa. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan sopimuskorvaus laskutetaan maksuehtojen mukaisesti

247 244 Taloussuunnitelma euroa ennakkotulojen tasetilille. Kun sopimuskorvauksen kohteena oleva kohde voidaan rakentaa, tasetililtä tuloutetaan vastaava summa rakentamiskohteen rahoitukseen. Suunnitelmakautena kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Vermosta, Saunalahdesta, Espoonlahdesta, Niittykummusta ja Matinkylästä. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta ja rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös peruskunnallistekniikan määrärahoista. Kunnallistekniikan projektirakentaminen Espoon keskuksen projektikohteet, jotka rahoitetaan maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden kohteita ovat mm. Kylänraitti, Virastokeskuksen parantaminen, kaupungintalokortteli, Suvelan lähiöohjelma sekä Kulmakorven kehittäminen. Kilo - Turvesuon projektikohteet Turvesolmun esirakentaminen, jolla mahdollistetaan Turvesuon alueen myöhempi työpaikka- ja asuntorakentaminen. Perkkaan Vermon projektikohteet Vermontie yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Vermonsolmun eritasoliittymään Turunväylälle. Vermontien rakentaminen on aloitettu 2016 ja se toteutetaan pääosin alueen maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Raide-Jokeri sekä Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttävät Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Perkkaantien saneeraus on alkanut Metroasemien vaatimat projektikohteet Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ja Iso Omenan laajennuksen rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseensa. Niittykummun metrokeskuksen ympäristössä on vielä rakennettavaa. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metrokeskuksille on varattu kullekin kehykseen oma määrärahansa vuosille Metrokeskuksille varatuilla määrärahoilla on tarkoitus rakentaa ja parantaa asemaseutujen infraa, liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä liityntäliikenneyhteyksiä. Finnoo -projekti Vuoden 2011 alusta perustettu projektialue, jolla asukasmäärätavoite on noin uutta asukasta ja lisäksi työpaikkaa. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen on alkanut tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä Alueen osayleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. Länsimetron toisen vaiheen kunnallistekniikan suunnittelu Matinkylä Kivenlahti metron rakennussuunnittelu ja ajotunneleiden rakentaminen on käynnissä. Kaupunkitekniikan keskus varautuu Länsimetron toisen vaiheen kunnallisteniikan suunnitteluun pienehköllä määrärahalla. Toisen vaiheen maanpäällisen infran rakentamiskustannuksiin varaudutaan asemaseutujen omissa budjeteissa. Leppävaara -projekti Leppävaara projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista.

248 245 Taloussuunnitelma euroa Suunnittelukaudella mahdollistetaan täydennysrakentamista mm. Muuttolinnunmäkeen, Puustellinkallioon, Säterinkallionkulmaan sekä parannetaan Leppävaaran kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä. Saunalahti-Kurttilan projektikohteet Saunalahti-Kurttilan alue on osin aikaisemmin rakennettua. Alueelle on 2010-luvulla kaavoitettu runsaasti täydennysrakentamista, joka edellyttää olemassa olevan infran massiivista perusparantamista ja uudelleenrakentamista. Saunalahden alueella rakentaminen aloitetaan Makasiinitien-Heimolantien alueelta ja Kurttilassa Mäkituvan alueelta. 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (Liikunta- ja nuorisolautakunta) Tulot Menot Netto Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta liikuntapaikkojen perusparantamiseen. 95 KONEET JA KALUSTO Tulot Menot Netto Koneiden ja kaluston hankintaan varatut rahat esitetään käyttötalousosassa toimialojen ja asianomaisen lautakunnan kohdalla sekä investointiliitteellä. Määrärahoilla voidaan tehdä vain yli euron hankintahintaisia poistonalaisia hankintoja. Toimitilojen ensikertainen kalustaminen luetaan myös poistonalaiseksi hankinnaksi, silloin kun sen hankintahinta on yli euroa. Määrärahat sisältävät toimitilahankkeiden ensikertaisen varustelun ja kalustamisen (sisältäen opetus- ja oppimisteknologian) lisäksi yksittäisiä poistonalaisia hankintoja, kuten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan hankinnat, lähi- ja kuituverkot, logistiikan kaluston sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen laite- ja kalustohankinnat. Toimitilahankkeista vuonna 2018 varaudutaan kalustamaan ja varustamaan mm. Päiväkehrän koulua sekä useampi uusi päiväkoti. Lisäksi investoidaan mm. kuituverkkoon, tvt-laitteisiin, mittaus-, tutkimus- ja erikoistyökoneisiin, hoitajakutsujärjestelmään sekä toimialojen muihin kalustohankintoihin. 96 OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot Netto

249 246 Taloussuunnitelma euroa Osakkeet ja osuudet sisältää varaukset osakkeiden merkintään sekä vuodesta 2016 alkaen Länsimetro Oy:lle maksettavaan rahoitusvastikkeeseen sisältyvän lainanlyhennyksen osuuden. Suunnitelmakaudella toteutettavat laajat osto-, vuokra- tai kiinteistöyhtiömuotoiset toimitilat on esitetty Tilapalvelut -liikelaitoksen investointiohjelmassa ja investointiosan liitteellä. 961 YLEISHALLINTO Tulot Menot Netto Yleishallinnon osakkeissa ja osuuksissa on varauduttu osakkeiden merkintään olemassa oleville tai perustettaville yhtiöille. Suviniityn ja Kivenlahden asuntorakentamisen ja pysäköintijärjestelyiden vuoksi vuonna 2018 tulee käynnistymään yhtiömuotoisten pysäköintilaitosten toteuttaminen Suviniittyyn ja Kivenlahteen. 964 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Tulot Menot Netto Länsimetro Oy:n lainojen lyhentämiseksi Espoolta perittävä rahoitusvastike on budjetoitu osakkeiden ja osuuksien määrärahaan. Lainanlyhennys nousee portaittain vuoteen 2020 saakka. Vuodesta 2020 lähtien kaikkia 1. vaiheen lainoja lyhennetään.

250 247 Taloussuunnitelma Rahoitusosa RAHOITUSOSA

251 248 Taloussuunnitelma Rahoitusosa

252 249 Taloussuunnitelma euroa RAHOITUSOSA Peruskaupungin rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyden pääoma- ja investointimenoihin sekä rahoitusjäämän ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta, satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät vastaavat käyttöomaisuuden myynnistä, lähinnä maaomaisuuden myynnistä, saatua myyntivoiton osuutta, joka sisältyy käyttötalouden toimintatuloihin. Investointimenot ja -tulot sisältävät vain peruskaupungin investoinnit. Pysyvien vastaavien luovutustuloissa on myös toimintatuloihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka vastaavat tulorahoituksen korjauseriä. Rahoituslaskelma osoittaa näin, kuinka paljon käyttöomaisuuden myynnistä on kaikkiaan saatu tuloja. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelujen lopussa sivuilla 40 ja 42 on esitetty laskelmat, johon sisältyvät myös liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden rahavirtoihin vaikuttavat erät. PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma ENN 2017* TA Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Varsinainen tominta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen muutokset = Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset = Muut maksuvalmiuden muutokset = Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Vuonna 2018 peruskaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on 60 milj. euroa negatiivinen. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuodessa. Lisäksi investointien rahoitukseen nostetaan uutta pitkäaikaista lainaa vuonna milj. euroa. Tällä katetaan myös liikelaitosten ja taseyksiköiden rahoitustarpeet, jotka on esitetty yhdistetyssä rahoituslaskelmassa yleisperustelujen lopussa olevassa taulukossa. Lyhennykset huomioiden kaupungin pitkäaikainen lainakanta kasvaa yhteensä 133 milj. euroa vuonna 2018

253 250 Taloussuunnitelma euroa 87 ANTOLAINAT Suunnitelmakaudella Espoon kaupunki nostaa nettona n. 80 milj. euroa uutta lainaa Euroopan Investointipankilta sekä Euroopan neuvoston kehityspankilta (CEB), joka lainataan edelleen Espoon toimitilat Oy:lle elinkaarimallilla toteutettavien kouluhankkeiden rahoitusta varten. Espoon toimitilat Oy alkaa lyhentää lainoja peruskaupungille vuonna Loput lainojen lyhennykset ovat aiempina vuosina kaupungin tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen lyhennyksiä. Vuoden 2014 aikana päätettiin, että Länsimetron jatkon Matinkylä-Kivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen käytetään 80,0 miljoonaa investointirahaston varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Länsimetro Oy maksoi lainan takaisin Investointirahastoon maaliskuussa Vuoden toteuma syyskuun loppuun antolainojen lyhennyksissä on 80,34 milj. euroa, joka poikkeaa 80,0 milj. euroa arvioidusta. Tulot Menot Netto TALOUSARVIOLAINAT Suunnitelmakauden lainanotto on yhteensä 548 milj. euroa ja lyhennykset 244 milj. euroa. Tulot Menot Netto

254 251 Taloussuunnitelma Liitteet LIITTEET TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA SEKÄ NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET INVESTOINNIT HANKKEITTAIN VUOSINA

255 252 Taloussuunnitelma Liitteet

256 1 Taloussuunnitelma Liite 1 TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA SEKÄ NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET 1 TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä Espoo-tarinaan 1.1 (=Espoon strategia) perustuvat kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet (valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet on merkitty tuloskortteihin vahvennetulla tekstillä), määrärahat ja tuloarviot sekä nettobudjetoitujen tulosyksiköiden toimintakatteet. Liikelaitosten tavoitteet ovat liikelaitosten suunnitelmateksteissä. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin tai valtuuston jäljempänä sitovien määrärahojen yhteydessä päättämin valtuutuksin. Sitovia erityisperusteluja käytetään tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion toteuttamiseen tarvittavasta viranhaltijoiden päätösvallasta on säännökset hallintosäännössä ja toimintaohjeissa. Tässä asiakirjassa annettavat ohjeet perustuvat em. säädöksiin. Lautakuntien ja johtokuntien sekä toimialojen, tulosyksiköiden ja liikelaitosten johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Mahdollisista valtuustoon nähden sitovien määrärahojen, tuloarvioiden tai tavoitteiden tarkistustarpeista on ilmoitettava konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikölle heti kun poikkeamia havaitaan. Kaupunginjohtaja esittelee sitovuuteen liittyvät talousarviomuutokset. 1.1 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Käyttötalousosan sitovuustaso 1 Yleishallinto (pl. 112 ja C05) 112 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus C050 Hallinto- ja kehittämisyksikkö C051 Tietotekniikka (toimintakate sitova) C052 Kaupunkitieto (toimintakate sitova) C055 Logistiikka (toimintakate sitova) C056 Hankintakeskus (toimintakate sitova) C057 Pelastustoimi 24 Vanhusten palvelut 25 Terveyspalvelut 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut 29 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 Svenska rum -lautakunta 35 Kulttuurilautakunta (pl. 357) 357 Kulttuuri, netto (toimintakate sitova) 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta

257 2 Taloussuunnitelma Liite 1 39 Muu sivistystoimi 41 Tekninen lautakunta (pl. 415 ja 418) 415 Ulkopuoliset työt (toimintakate sitova) 418 Rakentamisen sisäiset palvelut (toimintakate sitova) 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta 44 Ympäristölautakunta 45 Rakennuslautakunta 46 Joukkoliikenne 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Talousarviokirjan taulukoissa valtuustoon nähden sitovat erät on esitetty tummennettuna. Talousarviokirjassa esitetään raha- ja tunnuslukutietoja sitovaa tasoa alemmilla tasoilla. Nämä tiedot eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarviokirjassa esitetyt palvelutuotteiden suoritemäärät ja yksikkökustannukset eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan sitovuustaso 81 Verot ja valtionosuudet 82 Rahoitustulot ja -menot Investointiosan sitovuustaso Peruskaupungin investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeamat pääsitovuustasosta on ilmaistu ao. määrärahan kohdalla erikseen. Omaisuuslajien 91 Aineettomat hyödykkeet ja 95 Koneet ja kalusto sitovat määrärahat on ilmoitettu käyttötalousosassa asianomaisen lautakunnan yhteydessä sekä investointiosan liitteellä. Aineettomat hyödykkeet 9111 Konserniesikunta 9112 Konsernipalvelut Aineelliset hyödykkeet 92 Maa- ja vesialueet 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet (pl. 949) 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Koneet ja kalusto 9511 Konserniesikunta 9512 Konsernipalvelut 952 Sosiaali- ja terveyslautakunta 9531 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 9532 Svenska rum -lautakunta 9535 Kulttuurilautakunta 9538 Liikunta- ja nuorisolautakunta 9541 Tekninen lautakunta

258 3 Taloussuunnitelma Liite 1 Osakkeet ja osuudet 961 Yleishallinto 962 Sosiaali- ja terveystoimi 963 Sivistystoimi 964 Tekninen ja ympäristötoimi Liikelaitokset Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen uudisrakentamisen (7192) nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Tilapalvelujen muista investoinneista päätetään omaisuuslajeittain. Muiden liikelaitosten investointien osalta valtuusto päättää investointeihin käytettävien varojen kokonaismäärän. Taseyksiköt Valtuusto päättää taseyksiköiden investoinneista ja niiden rahoituksesta. Sitovuustaso on omaisuuslaji. Rahoitusosan sitovuustaso 87 Antolainat 88 Talousarviolainat 1.2 SITOVAT MÄÄRÄYKSET Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. kiinteän omaisuuden myyntitulojen, vuosi- ja peruskorjausmäärärahojen välisen jakosuhteen, koneiden ja kaluston, ICT -järjestelmien, suunnittelukustannusten tms. poistonalaisten hankintojen sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksien kirjanpitolain edellyttämään oikeellisuuteen. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimintaan liittyvien menojen ja tulojen seuranta on järjestettävä kaupungin kirjanpidossa. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, joilla varmistetaan Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahojen siirtoja. Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä vastaavia siirtoja yleishallinnon määrärahoista (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus). Kaikki talousarvioon esitettävät muutokset valmistellaan yhteistyössä konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikön kanssa. Käyttötalousosa 1. Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2018 tulostavoitteet, liikelaitosten sitovat tavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät edellä todetut määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut.

259 4 Taloussuunnitelma Liite 1 Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. 2. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Avustettavien yhteisöjen omarahoitusosuuden ja myönnettävän avustuksen suhteeseen on kiinnitettävä huomiota. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. 4. Konserniyhteisöjen seuranta- ja ohjausvastuussa olevien tulee ilmoittaa välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen oman hallinnonalansa kuntayhtymille ja muille yhteisöille sekä kaupunkia mainituissa yhtymissä ja yhteisöissä edustaville talousarviossa varatun määrärahan suuruus ja kaupungin em. yhteisöille asettamat toiminnalliset tavoitteet sekä valvoa, että talousarviopäätöksiä noudatetaan. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikölle ja toimialan johtajalle niin aikaisin, että kaupunginhallituksen on mahdollista tarvittaessa ottaa kantaa asiaan ennen poikkeamien toteutumista. 5. Kaupunkia eri yhteisöissä edustavien tulee valvoa kaupungin toiminnallisia ja taloudellisia etuja sekä ottaa huomioon kaupungin asettamat tavoitteet ja mahdollisesti erikseen antamat toimintaohjeet. 6. Kaupunginjohtajalla on oikeus ottaa lyhytaikaista lainaa siten, että niitä saa kulloinkin olla käytössä enintään 300 milj. euroa. Investointiosa 1. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. 2. Mikäli omaisuuslajin 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet tehtäväalueen 941 Liikenneväylät rakentamiskohteet on nimetty investointiosan liitteellä hankkeittain, voidaan uusiksi rakentamiskohteiksi ottaa vain ne nimetyt hankkeet, joille talousarviossa on osoitettu rahoitus. Valtuusto päättää muiden kohteiden ottamisesta työkohteiksi tai hankkeen rakentamatta jättämisestä. Jos määrärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, päättää lautakunta toteutettavista työkohteista. Mikäli nimettyjen hankkeiden määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan.

260 5 Taloussuunnitelma Liite 1 Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto. 3. Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen 948 HA Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen määrärahaa, mikäli tuloarviota korotetaan vastaavasti. 4. Alueellisen kunnallistekniikan (942) määrärahan hankeryhmittäisen jaon muuttamisesta päättää tekninen lautakunta. Tilapalvelut -liikelaitos 1. Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen uudisrakentamisen (7192) investointiliitteellä nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Valtuusto hyväksyy uudet tilahankkeet ja päivittää taloussuunnitelmassa olevien hankkeiden kustannusarviot vuosittain päättäessään talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kesken vuoden tulevista uusista hankkeista valtuusto päättää erikseen. Jos määrärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, päättää liikelaitoksen johtokunta toteutettavista työkohteista. Hankkeiden säästyviä määrärahoja voidaan käyttää liitteessä nimettyjen hankkeiden mahdollisiin kustannusarvion ylityksiin talousarviovuoden aikana. Mikäli nimettyjen hankkeiden määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto. Teknisen toimen toimialajohtajalla on oikeus siirtää/kohdentaa Tilapalvelut liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeilta tai perusparannuksista talousarviovuonna mahdollisesti käyttämättä jäävää määrärahaa äkillisten kosteus- ja sisäilmakorjausten aiheuttamiin hankkeisiin. Tehdyistä muutoksista raportoidaan osana talousarvion seurantaa. Tilapalvelujen muista investoinneista päätetään omaisuuslajeittain. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. 2. Hanke- tai rakennussuunnitelmia voidaan tehdä vain niiden hankkeiden osalta, jotka sisältyvät investointiosan liitteelle. Teknisen ja ympäristötoimen johtajan päätöksellä voidaan määrärahojen puitteissa perustellusta syystä suunnitella myös muita hankkeita. Hankesuunnitelma on laadittava kaikista uudisrakennushankkeista sekä sellaisista peruskorjaushankkeista, joiden käyttötarkoitus muuttuu korjauksen yhteydessä. Hankesuunnitelmaa ei tarvitse laatia peruskorjaushankkeista, joiden kustannusarvio ei ylitä 1 milj. euroa ja jotka rahoitetaan tehtäväalueen 7193 Perusparantaminen määrärahalla. 3. Osto- ja vuokramenettelyllä tai kiinteistöyhtiönä hankittaviksi suunniteltujen toimitilojen ottamisesta investointiohjelmaan päättää kaupunginhallitus ja valtuusto. Kaikista toimitilojen rahoitussopimusten suunnittelusta ja kilpailutuksesta vastaa konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikkö. Selvityskohteina olevat rakentamishankkeet siirretään toteuttamisvaiheessa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen hankkeiksi sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Muiden vastaavalla menettelytavalla hankittavien uutta toimintaa palvelevien toimitilojen

261 6 Taloussuunnitelma Liite 1 osalta hankinnan valmistelun aloittaminen edellyttää kaupunginhallituksen erillispäätöstä tai hyväksyttyä hankesuunnitelmaa. Tämä koskee myös liitteellä todettuja selvityskohteita, joiden hankintatapa ja/tai rahoitusmuoto ovat selvityksen kohteena. Tehtyjen selvitysten perusteella kunkin hankkeen osalta toteutuksesta ja toteutustavasta tehdään erillinen päätös. Valtuusto hyväksyy uudet tilahankkeet ja päivittää taloussuunnitelmassa olevien hankkeiden kustannusarviot päättäessään talousarviosta ja -suunnitelmasta. Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunnalla on oikeus tehdä sopimuksia tilojen hankinnasta silloin, kun tilan huoneistoala ei ylitä 300 m 2 :ä eikä hankinta aiheuta lisämäärärahan tarvetta talousarvioon ja -suunnitelmaan. 2 TALOUSARVION SEURANTA Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa riittävät pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuntalaki edellyttää, että poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa ja toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa viedään valtuuston käsiteltäviksi tilikauden aikana. Jos talousarvion määrärahat ja tavoitteet ovat yhteen sopimattomat, asianomaisen toimielimen ja toimialan on valmisteltava määrärahan tai tavoitteen muutosehdotus. Tiedossa olevat muutokset tulee valmistella siten, että valtuusto ehtii käsitellä ne etukäteen ja ennen tilikauden päättymistä. Kaupunginjohtaja esittelee nämä asiat kaupunginhallitukselle. Toiminnan ja talouden osavuosikatsausten sisältöä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on raportoinnin nopeuttaminen, analysoinnin laadun parantaminen, toiminnan ja määrärahojen kytkennän parantaminen, visuaalisuuden kehittäminen ja poikkeamien raportointi siten, että se tukee paremmin ylintä johtoa päätöksenteossa. Kuukausiraportit Kaupungin johtoryhmä käsittelee kuukausittain toiminnan ja talouden keskeisimmät tiedot. Kuukausiraportti käsitellään kaupunginhallituksessa kuukausittain (pl. osavuokatsausten raportointikuukaudet) Kuukausiraportti sisältää keskeiset tiedot toimintaympäristön kehityksestä, ennusteen ja analyysin talousarvion käyttötalouden ja investointien toteutumisesta, poikkeamista, poikkeamien syistä sekä mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Osavuosikatsaukset ja ennakkotilinpäätös Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle laaditaan huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi osavuosikatsaus. Osavuosikatsaus sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lokakuun osavuosikatsauksen perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat sekä määrärahojen muutosesitykset valtuuston käsiteltäviksi. Osavuosikatsausten liitteenä esitetään konserniraportti. Heinä- ja lokakuun osavuosikatsauksissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön ja toimialojen olennaisimmat tapahtumat sekä poik-

262 7 Taloussuunnitelma Liite 1 keamat. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset. Palvelutuotteiden suoritemäärien ja yksikkökustannusten kehityksestä raportoidaan heinäkuun osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Joulukuun lopun tilanteesta laaditaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia eikä määrärahamuutoksia. Lautakuntien ja johtokuntien raportointi Lautakunnat ja johtokunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Raportit tuodaan lautakuntien ja johtokuntien käsittelyyn omana lista-asianaan. Espoo-tarinan toteutumisen seuranta Espoo-tarina 1.1:ssä on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Espoo-tarina on hyväksytty valtuustokaudeksi. Vuosittain taloussuunnitteluprosessin käynnistämisen yhteydessä arvioidaan sen toteutumista. Tarvittaessa valtuusto tarkistaa valtuustokauden tavoitteita kehyspäätöksen yhteydessä. Vuosittaisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden seuranta tapahtuu osana toiminnan ja talouden seurantaa. Investointien seuranta Investointiosassa määrärahojen ja tuloarvioiden seurantataso on sama kuin talousarvion sitovuustaso. Määrärahojen lisäksi seurataan valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteutumista kokonaisuutena. Seurantaraporttien yhteydessä raportoidaan hankekohtaisesti investointisuunnitelman olennaisista poikkeamista, joita ennakoidaan tapahtuvan vuoden aikana. Päättäessään erikseen nimetyistä hankkeista valtuusto päättää myös niiden kokonaiskustannusarvioista. Näissä tapahtuneista muutoksista on raportoitava seurannan yhteydessä. 3 TALOUSARVION NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OH- JEET 3.1 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAADINTA JA TARKISTAMINEN Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa sitovuustasoltaan vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston hyväksymän vuoden 2018 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Käyttösuunnitelma tehdään sekä käyttötalouden toiminnasta että investoinneista. Käyttösuunnitelmista päätetään taloussäännön sekä tämän ohjeen mukaan mennessä. Lautakuntapäätöksistä tulee lähettää tiedot konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikköön.

263 8 Taloussuunnitelma Liite 1 Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Määrärahojen jaossa kirjanpidon tileille on noudatettava laskentatunnistekartan tiliohjeistusta sekä Talouspalveluiden asiasta antamaa erillistä ohjeistusta. 3.2 HENKILÖSTÖ, PALKAT JA TYÖLLISTÄMINEN Palkat ja vakanssimuutokset Kaikki henkilöstömenoihin tarkoitetut rahat sisältyvät käyttötalouden määrärahoihin. Toiminta ja talous tulee järjestää niin, että em. kustannukset voidaan hoitaa yksiköille talousarviossa ja/tai käyttösuunnitelmassa osoitetuilla määrärahoilla. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2018 aikana perustettavien vakanssien perustamiset ja lakkauttamiset sekä päätäntävaltaansa kuuluvat vakanssimuutokset valtuuston talousarviopäätöksen jälkeen joulukuussa tai vuoden 2018 aikana. Työllistäminen Työllisyyspalvelut siirtyy kaupunkikonserniin osaksi Kaupunkikehitystä. Siirtymisen tarkoituksena on parantaa Työllisyyspalvelujen ja elinkeinoelämän yhteyttä sekä lisätä työllisyyttä Espoossa. Kaupungin työllisyyspalvelujen kohderyhmänä ovat espoolaiset työttömät, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Painopisteryhminä palveluissa ovat työttömät nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, joista erityisesti vieraskieliset, korkeasti koulutetut, vailla ammattistatusta olevat ja yli 50-vuotiaat työttömät. Kaupungin konserniesikunta vastaa työllisyysasioiden linjausten valmistelusta ja toimeenpanonohjauksesta. Työllistämistä koordinoi työllisyyspalvelut. Kaupungin palkkatukityöpaikkoja järjestetään kaupungin toimialoilla, liikelaitoksissa ja työpajoilla. Espoon kaupungin työllisyyspalvelut antaa ohjeet näiden tukien käytöstä sekä seuraa määrärahojen käyttöä ja työllistämistulojen kertymistä. Työllisyyden hoitoon kohdennettuja määrärahoja sisältyy konserniesikunnan talousarvioon yhteensä noin 30 milj. euroa, josta 17,5 milj. euroa on kohdennettu kunnan rahoittamaan työmarkkinatukeen. Palkkatuettuun työllistämiseen varattujen menojen käyttö edellyttää, että työllistäminen perustuu hyväksyttyihin työ- ja elinkeinotoimiston laatimiin työllistämissuunnitelmiin ja työvoimaviranomaisten palkkatukipäätöksiin. Keskitettyihin työllistämisrahoihin on sisällytetty myös nuorten pajatoimintaan, kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluihin, työllistymistä edistävien palveluiden hankintoihin sekä työelämälähtöinen suomen kielen koulutuksen ostopalveluun, työllistämishankkeiden sekä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten työllistämisen tukemiseen. Kaupunki valmistelee yhdessä Uudenmaan TE-toimiston kanssa työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen vuodelle Yhteistyösopimuksella pyritään vaikuttamaan nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen kohenemiseen, pitkäaikaistyöttömyyden alenemiseen ja yrittäjyyden tukemiseen. Yhteistyösopimus ohjaa kaupungin palkkatuki- ja oppisopimustyöllistämistä, työmarkkinatukimenojen hillitsemistä työllistämistä edistävien aktivointitoimenpiteiden järjestämisvastuun kautta sekä nuorisotakuun toteutumista Espoossa. Sopimuksen sisältöä kehitetään edelleen niin, että se antaa entistä kattavamman kuvan koko työllisyydenhoidosta, resurssien ja tarpeiden suhteesta sekä konkreettisista toimista.

264 9 Taloussuunnitelma Liite OHJEITA ERÄIDEN TOIMINTAMENOJEN KÄYTÖSTÄ Kaupunginhallituksen määräraha Kaupunginjohtaja päättää tehtäväalueen 121 Kaupunginhallitus määrärahan käytöstä. Kaupungin johdon käyttö- ja edustusvarat jaetaan käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kaupunginjohtaja päättää valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien järjestämistä edustustilaisuuksista. Virkamatkat Valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien ja niiden jäsenten virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus. Lautakuntien, jaostojen ja niiden jäsenten ulkomaille suuntautuvista virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus lukuun ottamatta Ruotsiin, Viroon ja Pietariin suuntautuvia matkoja, joista päättää ao. lautakunta tai johtokunta. Ilmoitukset ja kuulutukset Kaupunginhallitus on päättänyt kaupungin ilmoitusten ja kuulutusten julkistamiskäytännöstä. Kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan sähköisesti kaupungin internet-sivustoilla suomeksi ja ruotsiksi sekä tarvittaessa joukkotiedotusvälineissä. Kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan pääsääntöisesti vain sähköisissä verkkomedioissa, kuten espoonrekry.fi, te-palvelut.fi ja erikseen valituissa verkkokanavissa. Yksittäisten virkojen ja toimien rekrytointi-ilmoittelun lehdissä maksaa aina se tulosyksikkö, johon rekrytoitava henkilö sijoitetaan. Työpaikkailmoittelusta on annettu kaupunginjohtajan päätöksellä ohjeet lukien (päivitetty ). Työpaikkailmoituksia Helsingin Sanomissa ja Huvudstadsbladetissa voi julkaista toimialan johtajan luvalla ja ammattilehdissä budjetin mukaan ja johdon suostumuksella. Kaavapäätösten kuuluttamiskustannukset sisältyvät kaupunkisuunnittelu-lautakunnan toimintamenoihin. Tietohallinto IT-palvelujen kustannukset on keskitetysti budjetoitu Tietotekniikka -tulosyksikköön, joka laskuttaa kustannukset toimialoilta ja tulosyksiköiltä volyymien tai muiden vastaavien periaatteiden mukaisesti. Myös toimialakohtaisten tietojärjestelmien käyttö-, ylläpito- ja lisenssikustannukset budjetoidaan keskitetysti, ja Tietotekniikka laskuttaa toimialoja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tietotekniikan kehittämiseen varatut investointimäärärahat on myös budjetoitu keskitetysti. Investointirahat kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille projektiesitysten perusteella.

265 10 Taloussuunnitelma Liite 1

266 Taloussuunnitelma Liite 2 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN VUOSINA Merkittävät talonrakennushankkeet Espoon lähivuosien merkittäviä asuntohankkeita KARTAT

267 Taloussuunnitelma Liite 2 TALONRAKENNUS (valmiudet) To + As + Kt + Hs + Tontti tai rakennuspaikka kaupungin omistuksessa Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kunnallistekniikka rakennettu Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa

268 KAUPUNGIN 10 VUODEN INVESTOINTIOHJELMA Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen ESPOON KAUPUNKI Me peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Tu Ne Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , ,214 I INVESTOINTIOSA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , , ,15 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 43700, YLEISHALLINTO Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 43700, Konsernihallinto Me Tu Nettoinvestoinnit Kum Konsernipalvelut Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 43700, MAA- JA VESIALUEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum LIIKENNEVÄYLÄT Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum AA YLEISET TIET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Kehä I Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Yleisten teiden suunnittelu Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Turunväylä Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kauklahdenväylä Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Vihdintie Me

269 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kehä II Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Nupurintie Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani AB PÄÄKADUT Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Espoonväylä Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Nöykkiönkatu Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Bassenkyläntie Me Tu 0 Puolarintie Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Jokeri 1 Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Me Tu 0 AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Kulutuskerroksien uusiminen Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Rakenteiden parantaminen Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Liikenteen ohjaus Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Siltojen perusparantaminen Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Erillinen katuvalaistus Me

270 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BJ KTP - ALUEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum LIIKUNTARAKENTEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN Me Tu Nettoinvestoinnit Kum HA KT - SOPIMUSRAKENTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum HC KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum HE KILO-TURVESUON PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani

271 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen HF PERKKAAN-VERMON PROJEKTIKOHTEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kumppani HG METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Metroasemien vaatiman kunn.tekniikan rakentaminen Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kaitaan metrokeskus Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Soukan metrokeskus Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Espoonlahden metrokeskus Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kivenlahden metrokeskus Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HI FINNOO -PROJEKTI Me Tu Nettoinvestoinnit Kum HJ LÄNSIMETRON TOINEN VAIHE Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HK LEPPÄVAARA-PROJEKTI Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HM SAUNALAHTI-KURTTILAN PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Saunalahden projektikohteet Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kurttilan projektikohteet Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum KONEET JA KALUSTO Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum , YLEISHALLINTO Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum 29639, Konserniesikunta Me Tu 0 4

272 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen Nettoinvestoinnit Kum 550, Konsernipalvelut Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum 29089, A Kaupunkitieto Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum 269, B Espoo Tietotekniikka Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum D Espoo Logistiikka Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum SIVISTYSTOIMI Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum 56678, Opetus- ja varhaiskasvatusltk Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum 29473, Svenska rum -lautakunta Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Kulttuuriltk Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Liikunta- ja nuorisoltk Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Tekninen ltk Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum OSAKKEET JA OSUUDET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , , , YLEISHALLINTO Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , , ,15 5

273 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit (1 000 eur) Kustannus arvio Ennen L LIIKELAITOKSET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , , , LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOSMe Tu Nettoinvestoinnit Kum 19009, , TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , , UUDISRAKENTAMINEN Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum KONEET JA KALUSTO Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kumppani OSAKKEET JA OSUUDET Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , ,064 T TASEYKSIKÖT Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum SUURPELTO Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum TAPIOLA Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum B INVESTOINTIOSA Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BB Kiinteät rakenteet ja laitteet Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum BE Osakkeet ja osuudet Me Tu 0 Nettoinvestoinnit Kum Nettoinvestoinnit Kumppani 0 0 6

274 Toimilainvestoinnit hankkeittain To+ Tontti ja rakennuspaikka kaupungin omistuksessa 1000 As+ Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kt+ Kunnallistekniikka rakennettu Hs+ Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa Kustannusarvio Toteuma Ennuste Hanke Hankkeen nimi Hankkeen lisätiedot yhteensä To As Kt Hs YHT Investoinnit yhteensä H932 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI H9321 Sosiaali- ja terveyspalvelut Postipuun lastensuojelupalvelut vastaanottokoti, sis. perheidentalon H933 SIVISTYSTOIMI H9331 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Leppävaaran koulukeskus ja ympärivuorokautinen päiväko korvaava uudisrakennus Meritorin koulu peruskorjaus Jousenkaaren koulu Tiistilän koulu Perkkaanpuiston koulun laajennusosan muutostyöt päiväkoti Karhusuon koulun siirtokelpoinen rakennus Kathusuon urheiluhalli + liikuntakenttä, vaihe Sunan koulu peruskorjaus ja laajennus Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio Tähtiniityn koulu peruskorjaus ja laajennus Saamilaakson koulu p.korjaus ja yläkoulun laajennus Sepon koulu peruskorjaus Karhusuon koulukeskus ja kirjasto uudisrakennus Opinmäki II uudisrakennus Mikkelän koulu ja päiväkoti korvaava uudisrakennus Leppävaaran lukio peruskorjaus ja laajennus Lähderannan koulu peruskorjaus ja laajennus Toppelundin koulu peruskorjaus ja laajennus Laurinlahden koulu peruskorjaus Eestinkallion koulu peruskorjaus Olarin koulu ja lukio peruskorjaus Jupperin koulu, kirjasto ja päiväkoti peruskorjaus ja laajennus Suviniityn päiväkoti Haukilahden päiväkoti, uusi Matinraitin päiväkoti ja asukaspuisto Karamäen päiväkoti, uusi korvaava uudisrakennus Metsolan päiväkoti / korvaava uudisrakennus Mankkaan päiväkoti Vermon päiväkoti Lintukoto päiväkoti / korvaava uudisrakennus Miilukorven päiväkoti, uudisrakennus Kipparin päiväkoti Uusi korvaava päiväkoti Matinkylään Niittykummun päiväkoti Tapiolan päiväkoti Sepänkylän päiväkoti / uudisrakennus Hösmärin päiväkoti Aamunkoiton päiväkoti peruskorjaus Espoonlahden päiväkoti peruskorjaus Lakelan päiväkoti korvaava päiväkoti Viherrannan päiväkoti peruskorjaus Niipperin päiväkoti peruskorjaus

275 Kustannusarvio Toteuma Ennuste Hanke Hankkeen nimi Hankkeen lisätiedot yhteensä To As Kt Hs 3070 Vallipuiston päiväkoti peruskorjaus ja laajennus Järvitorpan päiväkoti peruskorjaus Nuottakunnan päiväkoti peruskorjaus Westendin päiväkoti laajennus H9332 Svenska rum -lautakunta Esbovikens daghem / korvaava uudisrakennus Kungsgårdens skola och daghem korvaava uudisrakennus Mattbergets daghemin korvaava päiväkoti Olarin uusi ruotsinkielinen päiväkoti / korvaava uudisrakenn Westends daghem peruskorjaus Esbo centrum daghem korvaava uudisrakennus H9335 Kulttuurilautakunta Teatteri Hevosenkenkä Tusculum Espoon vanhan aseman peruskorjaus Pikku-Aurora, rakennus 2 (ent.tilanh.as.) vaihe II (sisätilat pk 12-13) H9336 Liikunta- ja nuorisolautakunta Espoonlahden urh.puiston tekojääradan huoltorakennus Tapiolan uimahalli Kivenlahden kentän huoltorakennus, korvaava uudisrakenn Oittaan uimarannan pukutilat, uudiskohde Leppävaaran stadionin pysyvä katsomo Sierlan kesäsiirtola Espoonlahden uimahalli peruskorjaus ja laajennus Säterinniityn huoltorakennus Tapiolan monitoimihalli ym. urheiluhallin peruskorjaus Luukin leirikeskus peruskorjaus H934 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI H9342 Tilapalvelut Soukankujan päiväkoti H936 MUU TALONRAKENNUS T102 Elinkaarta jatkavat investoinnit T100 Toimitilojen muutos SITO/SOTE, palveluverkkoselvitys T101 Joukkoliikenteen pienkohteet T103 Hallinnon tilatehokkuuden parantaminen T104 Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt T105 Käyttöönoton muutostyöt ja siirtyneet maksuerät H936 YHTIÖHANKKEET Elinkaari 4: 4a, Kirstin koulu ja päiväkoti, peruskorjaus KOY Espoon Toimitilat b, Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat c, Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat d, Laajalahden koulu, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat Tynnyripuiston pysäköintilaitos (Meri-Matti) Perustettava yhtiö Tynnyripuiston VSS Matinkylän uimahalli (toteutetaan suppeampi vaihtoehto) KOY Matinkylän Uimahalli Meri-Matin lukio H936 UUDISRAKENTAMINEN + YHTIÖHANKKEET (toimitilat) yhteensä

276 H936 H936 H936 H936 VUOKRA-, LEASING ym malleilla toteutettavat hankkeet Kouluverkkopäätöksen mukaisiin koulurakennuksiin ja Virastotalon (2) väistön toimistotiloihin (Kouluverkkoselvitys tuodaan käsittelyyn tammihelmikuussa 2018) Otaniemi, Lämpömiehenkuja, koulu sekä päiväkoti Otaniemi, Maarintie 6: Lukio Uusikummun koulu, Riihitontuntie: Alakoulun väistötila Niipperin tyyppikoulu, vuokrakohde KOULURAHASTOMALLI (vuokrahankkeet) Kilon koulu / peruskorjaus ja laajennus 2019 Nauriskasken koulu ja päiväkoti / uudisrakennus 2019 Perkkaan koulu ja päiväkoti / korv. uudisrakennus + kenttä 2019 Hannuksen koulu (Finnoon Djupsundsbäckenin koulu ja päiväkoti) 2023 SELVITYSKOHTEET Jupperin päiväkodin siirtokelpoinen rakennus (korvaa päiväkodin peruskorjauksen) Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat Espoonlahden aluekirjasto ja kulttuuriareena Kaupunginteatteri Espoonlahden paloasema Matinkylän paloasema Kaupungintalo ja Espootalo PYSÄKÖINTIYHTIÖT Useita uusia pysäköintiyhtiöitä pääosin länsimetron jatkon asemaseuduille Vuokrat Pääomayhteensä Vuokra- Alkamis vuokra, /v aika, v vuosi Rahastomallilla toteutetaan 4 kouluhanketta vuosina , kokonaisarvoltaan enintään 100 milj. euroa. Kaupunki rahoittaa rakennusvaiheen ja omistaa yhtiöt alkuvaiheessa. Kaupungin omistusosuus ja rahoitusvastuu vähenee kun pysäköintipaikkoja myydään alueen rakentuessa. Kaupunki jää omistajaksi velvoite- ja asiakaspaikkojen sekä liityntäpysäköinnin osalta. Investointikustannukset vuosina yhteensä noin 200 milj. euroa. H936 MUUT YHTIÖHANKKEET Länsimetron I vaihe Länsimetron II vaihe Espoon rahoitusosuus voimassa olevan takauksen mukaan enintään 771 milj. euroa. Espoon rahoitusosuus voimassa olevan takauksen mukaan enintään 560 milj. euroa. 3

277 LAHNUS VELSKOLA LUUKKI VÄLLSKOG LUK VANTAA Merkittävät talonrakennushankkeet Luukin leirikeskus päärak.peruskorj. ja lisärak VANDA KALAJÄRVI NUUKSIO NOUX RÖYLÄ RÖDSKOG PERUSMÄKI GRUNDBACKA SIIKAJÄRVI NIIPPERI NIPERT BODOM KUNNARLA GUNNARS VANHAKARTANO GAMMELGÅRD VANHA-NUUKSIO KOLMPERÄ GAMLA NOUX KOLMPERS HÖGNÄS Oittaan uimarannan pukutilat, uudiskohde 2021 JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI Pikku-Aurora peruskorj TRÄSKÄNDA NUPURI NUPURBÖLE ÄMMÄSSUO LIPPAJÄRVI KARHUSUO KLAPPTRÄSK BJÖRNKÄRR Monikko (Leppävaaran koulukeskus), perusp. ja laaj KARABACKA GRÖNDAL Miilukorven (Karhusuon) pvk uudisrak Leppävaaran stadionin pysyvä katsomo katosrakenteet KARVASMÄKI GUMBÖLE FÅGELBERGA Karamäen pvk korvaava uudisrak. KARAKALLIO Viherlaakson koulu ja lukio peruskorj. ja laaj.viherlaakso KÄRINGMOSSEN LINTUVAARA DALSVIK LEPPÄVAARA Postipuun vastaanottokoti ALBERGA KARVASBACKA KA U N IA IN E N KILO GRANKULLA Vermon pvk, korvaava uudisrak MUURALA MORBY ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Suviniityn pvk. uudisrak SEPÄNKYLÄ Tuomarilan koulu SMEDSBY Kirstin koulu ja pvk. peruskorj. ja laaj peruskorj KUURINNIITTY MANKKAA KURÄNGEN MankkaanMANKANS pvk peruskorj. ja laaj ESBO CENTRUM ESBOGÅRD KAUPUNGINKALLIO STADSBERGET KAUKLAHTI KÖKLAX Lintukoto pvk korvaava uudisrak VANTTILA FANTSBY OTANIEMI POHJOIS-TAPIOLA Tapiolan pvk peruskorj OTNÄS NORRA HAGALUND Teatteri Hevosenkenkä HEMTANS Tusculum 2018 Jousenkaaren koulu peruskorj. ja laaj LATOKASKI LADUSVED KURTTILA KURTBY OLARI ÄNGSKULLA Matinkylän uimahalli SAUNALAHTI BASTVIK GÄDDVIK NÖYKIS Meritorin koulu peruskorj MATINKYLÄ MATTBY Kivenlahden kentän huoltorakennus, korvaava uudisrak Kipparin pvk peruskorj KIR KKO N U M M I SOUKKA SÖKÖ Matinraitin pvk uudisrak WESTEND Haukilahden pvk. ja kirjasto korvaava uudisrak Tiistilän koulu perusparan. ja alakoulun laaj ESPOONLAHTI ESBOVIKEN HAGALUND Niittykummun pvk peruskorj. ja laaj HAUKILAHTI NÖYKKIÖ TAPIOLA Tapiolan uimahalli peruskorj Metsolan pvk korvaava uudisrak NIITTYKUMPU OLARS KYRKSLÄTT BREDVIK HENTTAA Kungsgårds skola och daghem korvaava uudisrak Laajalahden koulu peruskorj. ja laaj LAAJALAHTI KAITAA KAITANS Soukankujan pvk peruskorj SUVISAARISTO SOMMARÖARNA H E LS IN KI Sivistystoimi H E LS IN G F O R S Sosiaali- ja terveystoimi 0 5 km Copyright Espoon kaupunki, Kaupunkimittausyksikkö

278 ESPOON LÄHIVUOSIEN MERKITTÄVIÄ ASUNTOHANKKEITA (Asuntoyksikkö hankerekisteri ) Sinien neliö= kerrostalo Vihreä ympyrä= pientalo Alkavat kerrostaloasunnot (suluissa kohteiden lukumäärä) (26) 100 (74) 50 (74) 20 (4) Alkavat pientaloasunnot (suluissa kohteiden lukumäärä) (3) (44) 1 20 (53)