ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 1.1 3

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Suomen talouskehitys Aluetalouden näkymiä Helsingin seudulla Espoon toimintaympäristö Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminta Sote- ja maakuntauudistus sekä seutuyhteistyö TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelman perusteet Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma ESPOO KONSERNIN TALOUS KÄYTTÖTALOUSOSA 59 1 Yleishallinto 59 Valtuusto ja tarkastustoimi 71 Kaupunginhallitus 72 Verotustoimi 73 Konsernihallinto 73 Sisäinen tarkastus 79 Muu yleishallinto 80 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 81 2 Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveystoimen esikunta Sivistystoimi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska rum -lautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Muu sivistystoimi 4 Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö

4 TULOSLASKELMAOSA 211 INVESTOINTIOSA 225 RAHOITUSOSA 237 LIITTEET Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 2 Investoinnit hankkeittain vuosina

5 1 Taloussuunnitelma ESIPUHE Edelläkävijä Espoo on Euroopan kestävin kaupunki Vuonna 2018 Espoo kutsuttiin YK:n kestävän kehityksen Agenda tavoiteohjelmaa toteuttavaksi edelläkävijäkaupungiksi. Tämän 25 kaupungin SDG Leadership Cities -verkoston jäsenyyden myötä Espoo yhteistyössä Aalto-yliopiston ja yritysten kanssa tähtää Agenda tavoitteiden toteuttamiseen jo vuoteen 2025 mennessä. Espoo nimettiin The most Intelligent Community in the World Year voittajaksi. Espoo on myös taloudellisilla, ekologisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla mittareilla mitattuna Euroopan kestävin kaupunki. Tavoitteenamme on kehittyä ja kasvaa kestävänä ja älykkäänä yhteisönä myös tulevaisuudessa. Espoo järjestää palvelut asukas- ja asiakaslähtöisesti Espoo vastaa palvelutarpeen kasvuun järjestämällä palvelut laadukkaasti ja toimii edelläkävijänä palvelujen kehittämisessä sekä digitalisaation ja robotisaation hyödyntämisessä. City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kevään 2019 aikana laaditaan City as a Service - palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelma, jossa huomioidaan asukkaiden ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet, sekä kehittyvän teknologian tuomat mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen. Koulu- ja päiväkotitilat kuntoon Espoo toteuttaa Koulut kuntoon -ohjelmaa, jolla varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja toimivat tilat. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat koulu- ja päiväkotitiloja ja niiden korjauksia investointeina sekä vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömalleilla seuraavan 12 vuoden aikana yhteensä yli 1,1 mrd. eurolla. Toimitilahankkeissa otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja sekä käytetään School as a Service -mallia, jolla hankkeiden kokonaiskustannuksia voidaan laskea. Uudella projektiyhtiömallilla (PPP) toteutettavaksi valmistellaan useamman koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeita. Espoo investoi kaupungin kestävään kasvuun Espoon kasvu jatkuu vuoteen 2028 noin asukkaan vuosivauhtia. Vuonna 2050 asukasmäärän arvioidaan kasvaneen vähintään asukkaaseen. Espoo varautuu kasvuun investoimalla kaupunkirakenteen kehittämiseen sekä palvelutiloihin. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen, Raidejokeri sekä kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistymisen ratojen varteen ja luovat uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen Espooseen. Kaupungin investointiohjelma on laadittu vuosille ja se on yhteensä 3,2 mrd. euroa. Toimitilainvestointien lisäksi investoidaan Espoon infrastruktuurin kehittämiseen 1,1 mrd. euroa 12 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, metron kehityskäytävän, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Koko Espookonserni investoi vuonna 2019 lähes 800 milj. eurolla ja Länsimetron jatkeen rakentamisen aikana vuosina vielä yhteensä 3,4 mrd. eurolla. Taloudellisesti kestävä Espoo Onnistuneella kaupunki- ja asuntorakentamisella on suuri merkitys Espoon tulevalle verotulokehitykselle. Länsimetron, metron kehityskäytävän, kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin rakentamispäätökset ovat jo edistäneet rakentamisen kiihtymistä Espoossa ja kasvu jatkuu vielä vuosia korkealla tasolla.

6 2 Taloussuunnitelma Kaupungin nettomenot kasvavat 5,2 prosentilla vuonna Kasvuun vaikuttavat palkkojen sopimuskorotukset, toiminta ja tilakustannusten kasvu sekä joukkoliikenteen kuntaosuuden kasvu. Nettomenojen kasvu on saatava tasaantumaan suunnitteluvuosina noin 2 prosentin tasolle, jotta talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kaupungin tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin ei tehdä korotuksia Talouskasvu, parantunut työllisyys sekä sopimuskorotukset kasvattavat vuoden 2019 verotulot milj. euroon, yli 4 prosentin kasvuun vuoden 2018 toteumaennusteeseen nähden. Vuoden 2019 vuosikate on 207 milj. euroa ja suunnitelmakauden lopussa vuosikate lähenee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaista tavoitetta 270 milj. euroa. Kaupungin käyttötalouden tulos vahvistuu koko suunnitelmakauden, mutta se ei riitä kasvaneen investointiohjelman rahoittamiseen. Kaupungin investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 66 prosenttia vuonna 2019 ja noin 86 prosenttia taloussuunnitelmakauden lopussa. Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna milj. eurolla ja koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 313 milj. eurolla. Konsernin vuoden 2019 nettoinvestoinneista vain noin 35 prosenttia voidaan rahoittaa kaupungin tulorahoituksella korkeasta investointitasosta johtuen. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2019 yli 423 milj. euroa ja 1,2 mrd. euroa vuoteen 2023 mennessä. Verorahoituksella katettava oikaistu konsernin lainakanta kasvaa 1,1 mrd. eurolla. Espoo-konsernin lainakanta on vuosina kasvanut yhteensä noin 2 mrd. euroa. Voimassa olevan valtionosuusjärjestelmän mukaisesti espoolaisten tarvetekijöihin perustuvaa valtionosuutta vähennetään kaikkien kuntien keskimääräisen verotulon ylittävältä osuudelta n. 37 prosenttia. Vuosina Espoo on maksanut tätä tasausta muille kunnille yhteensä 1,2 mrd. euroa. Valtionosuusjärjestelmää tulisikin kehittää siten, että se huomioi paremmin Espoon ja muiden nopeasti kasvavien kuntien palvelutarpeen kasvusta johtuvat investointitarpeet toimitiloihin ja infraan. Hallituksen tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuonna Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan Espoon rahoitusasemaa ja edelleen heikentämään kykyä kasvuinvestointien rahoittamiseen. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2021 taloussuunnitelmaan. Espoon käyttötalous vahvistuu, mutta talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoite konsernin oikaistun lainakannan kääntämisestä laskuun ei toteudu taloussuunnitelmakaudella. Kasvavat nettomenot, Koulut kuntoon- ohjelman toteuttaminen sekä länsimetron kustannusarvion nousu siirtävät tavoitteen toteutumisen vuoteen Tavoitteen toteutuminen vuonna 2023 edellyttää, että kaupungin käyttömenojen kasvua hillitään palvelujen järjestämistä ja tuottamista optimoimalla ja priorisoimalla, sekä investointitason pitämistä korkeintaan esitetyllä tasolla. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

7 Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA 1.1 Valtuuston hyväksymä

8 Espoo-tarina 4

9 Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina ja strategiaperusta on päivitetty valtuustokaudelle versioksi 1.1. Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinan päivitystä valmisteltiin hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Aineistoa ja ideoita kerättiin kaikille avoimella Mun Espoo on -kyselyllä, edellisen valtuuston seminaarissa Espoo-tarinan tilannekuvan arvioinnilla, lautakuntien evästyksillä Espoo-tarinan päivittämiseen, yrittäjien työpajalla, kaupunginjohtajan toimialajohtoryhmien kanssa käymillä strategiakeskusteluilla, uuden valtuuston strategia- ja talousseminaarissa sekä valtuuston neuvottelutoimikunnan ja kaupunginhallituksen iltakoulussa. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa.

10 Espoo-tarina 6 Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Tulostavoite asetetaan toimialatasolle. Sen lähtö- ja tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen lähtö- ja tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittareilla / arviointikriteereillä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI Mistä olemme tulossa? Espoo täyttää 560 vuotta kesällä Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti asukasta. Viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Koko Helsingin seudun asukasluku on 1950-luvun alkupuolelta 2,5-kertaistunut 1,45 miljoonaan asukkaaseen. Samassa ajassa Espoon väkiluku on kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin ja teekkarit muuttivat Otaniemeen. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki Missä olemme? Tänään Espoo on turvallinen ja viihtyisä viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama lähes asukkaan kaksikielinen ja kulttuurisesti moninainen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin 4500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Myös vieraskielisen väestön kasvu on nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on yli ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

11 Espoo-tarina 7 Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Myös väestönkasvusta johtuen investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoolaisten arvostama luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa, rantaraitti, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Aalto-yliopiston ja VTT:n ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita kansainvälisten yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa verkostomaista metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on Espoon suurin kaupunkikeskus, jonka ytimessä tarjotaan sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Leppävaarasta Espoon keskukseen. Metron varrella Matinkylä-Olarin kaupunkikeskuksessa palvelutori tarjoaa julkisia palveluja kaupallisten palvelujen yhteydessä, mikä helpottaa asukkaiden arkea ja asiointia. Etelä-Espoossa Länsimetro kulkee Matinkylään ja toisen vaiheen louhintatyöt ovat valmistumassa metron jatkamiseksi Kivenlahteen. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, digitalisaatio, kaupungistuminen, ikääntyminen, menetettyjen teknologiateollisuuden työpaikkojen korvautuminen uusilla ja maahanmuuttajien kotoutuminen ovat Espoon suuria haasteita. Kaupungin taloutta kiristävät myös kuntien välinen verotulojen tasaus ja verotulojen kasvua voimakkaampi väestön lisäys. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin jälkeen se on epävarmaa. Yleisesti on ennakoitu kasvun olevan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu ja kaupungin velkataakka pakottavat asettamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä segregaatiokehityksen riskit. Sisäilmaongelmat ja kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet haastavat kuntia ja rakennusalaa. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunki, jonka asukkaan raja ylittyy vuonna Olemme keskeinen osa kehittyvää verkostomaista metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta. Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä ja turvallisia asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Rakennamme uusia asuinalueita ja tiivistämme vanhoja alueita. Riittävästä kerros- ja pientalorakentamisesta sekä kaavoituksen nopeudesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tiiviit pientalovaltaiset ja kylämäiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja paikalliskeskuksiin. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo- Lohja -radan varrella. Raide-Jokeri yhdistää metron ja kaupunkiradan sekä tehostaa pääkaupunkiseudun

12 Espoo-tarina 8 poikittaisliikennettä. Kaikkien espoolaisten liikenne- ja joukkoliikennepalvelut toimivat asukas- ja asiakaslähtöisesti. Espoo on Euroopan kestävin kaupunki nyt ja jatkossa. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita arvostetaan. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita ja ne ovat kaikkien saatavilla molemmilla kansalliskielillä. Palvelut ovat laadukkaasti, esteettömästi ja tehokkaasti järjestettyjä ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Väkiluvun kasvaessa lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan alueittain, lähellä asukasta. Perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta kaikki espoolaiset lapset ja nuoret saavat terveistä, turvallisista ja innostavista päiväkodeista ja kouluista hyvät lähtökohdat elämään, jatkoopintoihin ja työhön. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten pahoinvointia ennaltaehkäistään perheiden tukemisella, oikeaaikaisilla palveluilla ja eri tahojen yhteistyöllä. Ikääntyvien ja vammaisten avuntarpeen lisääntyessä kotona pärjäämistä tuetaan. Tätä työtä kaupunki tekee yhdessä omaisten, ystävien, yhdistysten, seurakuntien ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Kun kotona pärjääminen ei enää onnistu, tarjolla on kodinomaista hoiva-asumista. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä. Asiakaslähtöistä toimintaa, palveluja uudistavaa ja tehostavaa kehitystyötä jatketaan. Espoon sairaalan ja Jorvin sairaalan integraatio on hyvä esimerkki tavoiteltavasta asiakaslähtöisyydestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan toimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Asunnottomuutta vähennetään. Espoon kaupungin toiminta on avointa, demokraattista ja helposti lähestyttävää. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palvelujen suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä palvelujen kehittämisessä sekä digitalisaation ja robotisaation hyödyntämisessä. City as a Service (kaupunki palveluna) -mallin avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä uusi tapa järjestää palveluja hyödyntää verkostomaisesti olemassa olevia tila- ja muita resursseja, digitalisaation mahdollistamana. Kansainvälinen ja luonnonläheinen Espoo on vetovoimainen tapahtumakaupunki, jota elävöittää aktiivinen kaupunkikulttuuri.

13 Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia. Espoo liikkuu -ohjelma ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Espoon huippu-urheilustrategian mukaisesti mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, huippu-urheilun ja kulttuurin tapahtumissa, otteluissa ja harrastuksissa. Teemme aktiivista yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntaseurojen sekä yhdistysten ja partiolaisten kanssa. Kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille takaamme mahdollisuuden harrastaa. Aktiiviset asukasyhdistykset ovat espoolaisen paikallistoiminnan rikkaus ja voimavara. Ne tarjoavat mahdollisuuksia omien alueiden kehittämiseen ja kohtaamisten järjestämiseen. Tuemme asukasyhdistysten ja -foorumien toimintaa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Espoo on kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva kaksikielinen kaupunki, jonka palvelut ovat saavutettavissa myös englanniksi. Kaupunkimme tunnetaan maailmanlaajuisesti tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä Espoo Innovation Gardenista, jonka avaintoimijoita ovat mm. Aalto-yliopisto ja VTT. Yritysmyönteinen Espoo on hyvä paikka elää, yrittää ja tehdä työtä. Kaupunkia kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristönä. Espoo on osaamisen ja osaajien kaupunki, jonka koulut ovat kansainvälistä huipputasoa. Englanninkielinen opetustarjonta vastaa voimakkaasti kasvavaan kysyntään. Toisiaan täydentävät kaupunkikeskukset innovaatiokeskittymineen tarjoavat toimivan alustan osaajien ja kasvavien yritysten kohtaamiselle. Nämä tekijät houkuttelevat kaupunkiimme entistä enemmän uusia kansainvälisiä toimijoita. Vieraskielisten osuus Espoon työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien työikäisten ja -kuntoisten espoolaisten mukanaolo työelämässä varmistaa edellytykset kaupunkilaisten hyvinvointiin ja kaupungin talouden tasapainoon. Nuorten koulusta työelämään polun kehittäminen varmistaa, että nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. Avoin ja toimiva demokratia Espoossa on avoin ja toimiva päätöksenteko, ja luottamushenkilöt tunnetaan arvostavasta vuorovaikutuksesta ja yhteistyökyvystä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäinen luottamus sekä verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edistävät Espoon tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö on tiivistä erityisesti Helsingin seudun kuntien kanssa. Espoo edistää tulevaisuuden kaupunkipolitiikkaa aktiivisella kumppanuudella muiden suurten suomalaisten kaupunkien kanssa.

14 Espoo-tarina 10 STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää, ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Valtuuston asettamat valtuustokauden päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet Valtuuston asettamista valtuustokauden tavoitteista ja toimenpiteistä johdetaan vuosittain kaupungin ja toimialojen tulostavoitteet ja määritellään niille täsmälliset mittarit. Mittarit esitetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Toimenpiteitä täydennetään ja tarkennetaan tarvittaessa valtuustokauden aikana. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Toimenpide - Varhaiskasvatuksen henkilömitoituksen nykytaso ja subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilytetään. - Yksityinen ja julkinen varhaiskasvatus muodostavat toimivan kokonaisuuden ja niiden on oltava kaikkien lapsiperheiden saatavilla. - Vahvistetaan varhaiskasvatukseen TVT-osaamista. - Aloitetaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu viisi vuotta täyttäneille.

15 Espoo-tarina 11 Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat. Espoolaiset lukiot ovat kilpailukykyisiä ja yhteistyö korkea-asteen kanssa on tiivistä. Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta. Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni. Koulukiusaamiselle nollatoleranssi ja taataan koulurauha. Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa. Espoo on Suomen liikkuvin kunta. Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. - Säilytetään Espoon perusopetuksen lisätunnit vähintään nykytasolla. - Selvitetään kieltenopetuksen varhentamista. - Opetuksen ja ohjauksen oppilaskohtainen resurssi säilyy korkealla tasolla. - Lisätään toisen- ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. - Lukion aloituspaikkoja lisätään kohtuullisen sisäänpääsykeskiarvon takaamiseksi. - Selvitetään mahdollisuutta erityisopetuksen tarjoamiseen lukioissa. - Lisätään englanninkielisiä päiväkotien ja koulujen oppilaspaikkoja. - Espoo tukee aktiivisesti koulutusviennin toteuttamista ja markkinointia. - Ehkäistään koulujen välistä eriarvoistumista kehittämällä opetusmäärärahojen osoittamisen periaatteita tukemaan lähikoulujen hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään alueellista segregaatiota. - Selvitetään painotetun perusopetuksen vaikutukset koulutuksen tasaarvoon. - Kouluverkkoa uudistetaan oppimisen lähtökohdista. - Tuetaan kouluyhteisöjen keinoja yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja sosiaalisten taitojen sekä motivaation edistämiseksi. - Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen aluekirjastomallia ja kehitetään pienten kirjastojen itsepalvelua. - Vahvistetaan kulttuuri- ja liikuntapolkua (KULPS!). - Vahvistetaan osallistuvaa ja omaleimaista kaupunkikulttuuria kaikissa kaupunkikeskuksissa. - Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja elinvoimaa. - Espoo Liikkuu tavoittaa kaikki espoolaiset. - Espoossa on helppo harrastaa arki-, työmatka- ja harrastusliikuntaa. - Varmistetaan riittävä lähiluonto ja lähiliikuntapaikat asuinalueille. - Kehitetään Ohjaamo-toimintaa ja Sveps-kokonaisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. - Hyödynnetään kattavasti monituottajamallin käyttömahdollisuuksia. - Kaupunkikeskuksissa toimiva palvelutori parantaa palvelujen saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. - Uusi toimintamalli mahdollistaa entistä asiakasystävällisemmän ja monipuolisemman sote-asioinnin. - Parannetaan ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuutta, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. - Kaikkien terveyskeskusten palvelujen saatavuus nousee nykyisten parhaimpien tasolle. - Vahvistetaan erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta.

16 Espoo-tarina 12 Ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien määrä vähenee. Tarvittaessa varmistetaan sujuva pääsy palveluasumisen piiriin. Vammaiset elävät tavallista elämää, osallistuvat ja harrastavat sekä saavat asiansa joustavasti hoidettua. Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta. Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllistymistä. - Kotihoidon toimintatapoja ja palveluja kehitetään vastaamaan entistä paremmin ikääntyneiden tarpeita. Varmistetaan asumispalveluiden riittävyys. - Arvioidaan Espoon liittymistä osaksi Global Age-friendly Cities - verkostoa. - Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät palvelut, ja parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. - Luodaan sujuva polku neuvolasta varhaiskasvatuksen kautta koulutukseen. Espoossa on toimiva varhaisen puuttumisen toimintamalli erityistä tukea tarvitseville ja lapsiperheille. - Otetaan käyttöön lasten ja nuorten harrastustakuu. - Luodaan toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. - Lisätään maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. - Luodaan suomi toisena kielenä oppilaille sujuvat siirtymät perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Espoo on ihmisille ja yrityksille suurista kaupungeista helpoin paikka investoida. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaista varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Toimenpide - Kasvupalvelut organisoidaan tehokkaasti tukemaan yrityksiä ja työllisyyden kasvua. - Kiinnitetään erityinen huomio nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun. - Kasvupalveluille laaditaan Espoon työllisyystoimenpiteet. - Hankintaprosesseja pilkotaan ja yksinkertaistetaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. - Hankinnat parantavat kaupungin kustannusvaikuttavuutta. - Laaditaan Keilaniemi-visio tukemaan osaamis- ja tietointensiivisten yritysten sijoittumista Espoo Innovation Gardeniin. - Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin. - Puretaan maankäytön ja rakentamisen kuntakohtaista sääntelyä. - Rakennuslupa- ja rakennusvalvonta-asioissa otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Tuloksia seurataan reaaliaikaisesti, palautteet käydään läpi yksiköissä systemaattisesti ja asetetaan mittarit asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. - Edistetään hallinto- ja lupaprosessien sujuvuutta. - Sujuvoitetaan rakennuslupa- ja rakennusvalvontaprosesseja. - Käynnistetään toimintakulttuurin muutos, jossa asiakas on aina keskiössä. - Otetaan käyttöön yhden luukun periaate ja samaa asiaa kysytään vain kerran -periaate. - Luodaan asiakaspalveluun täysin sähköinen kanava.

17 Espoo-tarina 13 Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Espooseen on helppo rakentaa pientaloja. Pientalo- ja kerrostalotonttien tonttivaranto on riittävä. Espoossa rakennetaan ekologisesti kestävästi. Toimenpide - Investointiohjelma kouluihin ja päiväkoteihin toimeenpannaan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa, ja parannetaan tilojen käyttöastetta. - Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Hyödynnetään Koulu palveluna mallia. - Tilaohjelma suunnitellaan toimialojen yhteistyössä, ja se vastaa sivistystoimen sisällöllisiä tavoitteita. - Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. - Luodaan tiloja käyttävien oppilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä koskeva seurantajärjestelmä. - Tehostetaan tilojen käyttöä ja täyttöä. - Hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevien tilojen käyttöä myös asukas- ja harrastustoiminnassa. - Espoon kehittämisessä kiinnitetään huomio alueiden tasapainoiseen kehittämiseen. - Tehdään selvitys kaavoituksen aluemallin toimivuudesta. - Ison Omenan palvelutorin kokemuksia käyttäen laaditaan palvelutorikonsepti, jonka avulla julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta parannetaan kustannustehokkaasti eri keskuksissa pienempiä paikalliskeskuksia unohtamatta. - Ehkäistään segregaatiota. - Edistetään täydennysrakentamista. - Toteutetaan esteettömyysohjelma. - Espoon kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, metron jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. - Edistetään tiivistä rakentamista raideyhteyksien varrella. Korkeaa rakentamista lisätään hyvien liikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla ja asemanseuduilla, joihin se perustelluista syistä sopii. - Vauhditetaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan etenemistä. - Tarkastetaan olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentamispotentiaali ja edistetään käyttämättömän pientalokaavavarannon käyttöönottoa. - Edistetään puurakentamista. - Edistetään hiilivapaan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

18 Espoo-tarina 14 Lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Espoo kasvaa kestävästi. - Kiirehditään Otaniemi-Keilaniemen ja Leppävaaran keskusalueiden ja muiden liikenteen solmukohtien kehittämistä. - Laaditaan kestävä MAL-sopimus. - Sidotaan Espoon asuntotuotantotavoitteet valtion infrainvestointeihin. - Asuntopoliittinen ohjelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi. - Edistetään kohtuuhintaista asumista. Edistetään liikkumista palveluna. - Luodaan liityntäliikenteen ympärille liikkuminen palveluna - toimintaympäristö. Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa. Espoossa on helppo liikkua ja pysäköidä. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn osuutta Espoossa liikutuista matkoista. Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Espoo on Suomen turvallisin kaupunki. - Varmistetaan riittävä joukkoliikenteen palvelutaso, sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja pidetään lippujen hinnat kohtuullisina. - Edistetään päätöstä kaupunkiradasta ja suunnitellaan kaupunkia tulevat pikaraitiotielinjaukset huomioiden. - Tietöiden aikana kiinnitetään erityinen huomio ohitusliikenteen sujuvuuteen. - Toteutetaan Espoon pysäköintiohjelma. - Arvioidaan kaupunkipyöräkokeilu ja päätetään sen jatkosta. - Parannetaan pyöräilyn ja kävelyn verkostoa lisäämällä pyöräliikenteen sujuvuutta, päivittämällä pyöräteiden suunnitteluohjeet sekä parantamalla pyörätieinfraa. - Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. - Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. - Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja. - Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa. - Laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. - Toteutetaan vesiensuojeluohjelma. - Edistetään turvallisuusajattelua kokonaisvaltaisesti. - Lisätään kouluteiden turvallisuutta. - Edistetään espoolaisten osallisuutta oman asuinympäristön kehittämisessä.

19 Espoo-tarina 15 Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoitteet: Tavoite Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Espoo valvoo aktiivisesti etujaan maakuntauudistuksessa. Kehitetään kaupungin poliittista johtamista. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Toimenpide - Jatketaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpanoa. - Kaupungin investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, kaupungin investoinnit ovat keskimäärin 280 M /vuosi. - Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee. - Palvelutuotannon ja palvelujen järjestämisen tehokkuus paranee. - Sisäisten palvelujen tuottavuus paranee. - Tehdään selvitys kaupungin ydintoiminnoista sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. - Metron investointikustannusten kattamista varten, sen perusteella saatuja ja saatavia tuloja ryhdytään seuraamaan. - Vahvistetaan hyvää johtamista ja tuetaan henkilöstön osallistumista oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. - Kannustetaan henkilöstöä kokeiluihin ja toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen. - Espoo on media -ajattelun mukaisesti kaupungin henkilöstö, kaupunkilaiset sekä espoolaiset yritykset ja yhteisöt viestivät Espoosta. - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Espoon kaupungin organisaatioon selvitetään. - Valtuuston määrittämät sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät tavoitteet ja edunvalvonta varmistavat espoolaisten palvelujen ja Espoon kaupungin kehittymisen. - Arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä ja sen vaihtoehdot ja perustetaan luottamushenkilöryhmä ohjaamaan työtä. - Vähennetään oleellisesti kuntakohtaisten ohjelmien määrää ja lisätään jäljelle jäävien ohjelmien ohjausvaikutusta. - Palvelutuotannossa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja toimintaa kehitetään Lean-menetelmällä. - Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti ja palautteet käsitellään yksiköissä. - Kehitetään edelleen liikkuminen-, koulu-, palvelutori- sekä elä ja asu palveluna -konsepteja. - Asiointi- ja lupapalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja niiden esteettömästä saatavuudesta huolehditaan siirryttäessä digitaalisiin palveluihin. Keskeisissä palveluissa säilytetään paperiasioinnin mahdollisuus - Englannista tehdään Espoon kolmas asiointikieli. - Kaikki palvelut ja lomakkeet saataville suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös englanniksi.

20 Espoo-tarina 16 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Espoo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppanien kanssa, ja niitä tuetaan EU-ohjelmien avulla. Osallistuva Espoo Osallistuva Espoo -ohjelmalla edistetään asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista Espoo-tarinan mukaisesti. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen. Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen. Innostava elinvoimainen Espoo Kansainvälisesti vetovoimaisten, Espoon elinkeinorakennetta monipuolistavien liiketoiminta- ja kokeilualustojen edistäminen on kaupungin kasvustrategian ytimessä. Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Espoolaiset ovat vahvasti mukana työelämässä ja yritykset löytävät tarvitsemiaan osaajia myös työelämän tarpeiden muuttuessa. Kaupungin yritysmyönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa. Kestävä Espoo Espoon tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Uusilla ratkaisuilla rakennetaan Espoon vetovoimaa ja kilpailukykyä, synnytetään uutta liiketoimintaa, lisätään monimuotoisen luonnon ja kaupunkiympäristön tarjoamia hyötyjä sekä tehdään aluetta tunnetuksi. Espoon kestävän kasvun tukemiseksi ohjelma kehittää merkittäviä uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä. Hyvinvoiva Espoo Ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alueiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Espoossa on terveimmät, onnellisimmat, hyvinvoivimmat ja liikkuvimmat asukkaat. Ohjelman aikana tarkastellaan myös kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ja hallinnonrajoja ylittäviä rakenteita kaupungin ja maakunnan palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi.

21 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT JOHDANTO Taloussuunnitelma perustuu Espoo-tarinaan ja toteuttaa valtuustokaudelle asetettuja tavoitteita, talouden tasapainotus - ja tuottavuusohjelman linjauksia sekä valtuuston päätöstä vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehyksestä sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenteista vuodelle Taloussuunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaan, eikä siinä ole huomioitu valmistelussa olevan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia vuodelle SUOMEN TALOUSKEHITYS Valtiovarainministeriön syksyn 2018 talouskatsauksen mukaan maailmantalouden nopein kasvuvaihe on takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Lyhyet markkinakorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden odotetaan nousevan. Maailmankaupan kasvu hidastuu ja erityisesti Euro-alueella kasvu jää vaatimattomaksi. Öljyn hinta nousee lähivuosina tuotantorajoitteiden ja vahvan kysynnän takia, myös muiden raakaaineiden hinnat ovat nousussa ennusteperiodilla. Suomen bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi 2,8 prosenttiin vuonna Kuluvana vuonna Suomi on suhdannevaiheen huipulla ja Suomen BKT:n odotetaan kasvavan 3 prosenttia. Työllisyyden ja ansiotason nousu kiihdyttää yksityisen kulutuksen kasvua ja myös yksityisten investointien kasvu jatkuu ja tukee BKT:n kasvua erityisesti asuntorakentamisen kasvaessa ripeästi. Kuluttajahinnat nousevat vuonna 2018 eri hyödykeryhmissä ja inflaatio kiihtyy palvelu-, elintarvike- ja energiahintojen noususta johtuen 1,1 prosenttiin. Kasvun rajoitteista on jo viitteitä mm. teollisuuden uusien tilausten arvo on laskenut ja yritykset ovat kertoneet pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja tuotantokapasiteetista kasvaneen. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Rakennusinvestointien arvioidaan vähenevän lähivuosina, koska asuntotuotanto on jo noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Lisäksi monet suuret liikerakennushankkeet ovat valmistumassa. Työllisyyden koheneminen ja ansiotason nousu tulee yksityisen kulutuksen kasvua. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2019 sopimuskorotuksista johtuen. Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää yllä kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen nopeaa kasvua. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu, kun ansiotason nousu kiihtyy mm. julkisen sektorin lomarahojen palautumisesta johtuen. Inflaation nopeutuessa edelleen reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu. Vuonna 2020 vienti kasvaa vientikysynnän kasvun seurauksena, mutta viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvun tasolle eli noin prosenttiin. Historiaan nähden keskipitkälle aikavälille odotettu kasvu on hidasta, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Työikäisten määrä jatkaa laskua ja lisäksi kasvua rajoittaa korkea rakenteellinen työttömyys. Investointiasteen kohoaminen lisää keskipitkällä aikavälillä pääomakannan kasvun kautta potentiaalista tuotantoa noin puolella prosentilla vuodessa. Kauppasota on suurin uhka talouskasvulle. Keskeisten talouksien väliset kaupan esteet vaikuttavat aiemmin ajateltua laajemmin. Kauppasodan yltyminen hidastaisi maailmankaupan ja siten myös maailmantalouden kasvua. Toisena riskinä nähdään Kiinana velkaantuneisuus, joka alanevan talouskasvun oloissa kärjistyessään vaikuttaisi maailmankaupan kasvua heikentävästi. Riskinä on myös edelleen jatkuva kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

22 Taloussuunnitelma Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja pysyy tasapainon tuntumassa vuoteen 2022 asti. Hallituksen asettamat julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa kokevat tavoitteet näyttävät pitkälti toteutuvan. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee alle 60 prosentin kuluvana vuonna ja jatkaa laskuaan 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät kuitenkin hieman alijäämäisenä ja euromääräinen julkinen velka kasvaa edelleen 2020-luvun alkuvuosina. Julkisen talouden rahoitus ei kohenemisesta huolimatta ole kestävällä pohjalla. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvun ennakoidaan asettuvan pitkällä aikavälillä 1-1,5 prosentin haarukkaan, eivätkä talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia. Maakunta ja sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Eduskunta päättänee uudistuksen etenemisestä syyskaudella Uudistus tulisi voimaan , jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheistetusti. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2021 taloussuunnitelmaan. Kuntatalouden kehitys Kuntatalous vahvistui tilastokeskuksen ennakollisten tiinpäätöstietojen mukaan selkeästi vuonna Kuntatalouden vahvistuminen johtui mm. kilpailukykysopimuksen edesauttamasta maltillisesta toimintamenojen kasvusta sekä verotulojen kasvun nopeutumisesta. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa, vuosikate riitti kattamaan poistot sekä nettoinvestoinnit. Tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen ja parani edellisestä vuodesta yli 200 milj. eurolla. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus 2,4 mrd. euroa. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden ,1 mrd. eurosta 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon. Valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä julkaistun kuntatalousohjelman mukaan kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain viime vuoden tasolle. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti kuluvan vuoden joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena, sekä tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutuksesta, joka kohdistuu vuodelle Vuonna 2019 kuntien toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Palkkojen sopimuskorotukset vuonna 2018 ovat 1,3 prosenttia sekä kertaluontoinen vähintään 260 euroa / työntekijä suuruinen tuloksellisuuserä. Vuonna 2019 sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,16 prosenttia, eli sopimuskorotusten vaikutus kuntasektorinpalkkoihin vuoden 2019 lopussa on 3,5 prosenttia. Osana kilpailukykysopimusta kuntasektorilla sovittiin lomarahan alentamisesta 30 prosentilla , joka koski lomanmääräytymisvuosia , ja Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaan lomarahojen leikkauksen kuntatalouden henkilöstömenoja laskeva vaikutus kirjautui 75 prosenttisesti vuodelle 2016 ja loput vuodelle Vastaavasti leikkauksen päättymisen henkilöstökustannuksia kohottavasta vaikutuksesta 70 prosenttia kohdistuu vuodelle 2019 ja loput vuodelle Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin. Verotulojen kasvu piristyy muun muassa poikkeuksellisen matalista vuoden 2018 verotuloista sekä kertaluonteisesta verotulojen lisäyksestä, joka johtuu siirtymisestä verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen. Tämän seurauksena jäännösverojen maksu aikaistuu, mikä kasvattaa vuoden 2019 verotuloja. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta.

23 Taloussuunnitelma Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Sen jälkeen maakunta- ja sote-uudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, ja kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan taittuvan. Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kuntien verorahoitukseen. Esitetyn mukaisesti vuodesta 2021 alkaen kunnallisverotuloja leikataan noin 11,58 kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton verran (valtiovarainministeriön laskelma ). Lisäksi kuntien yhteisöverotuloista siirretään 0,5 miljardia euroa (vuoden 2016 tasossa) maakuntien rahoitukseen. Kuntakohtaisia menojen ja tulojen siirtymisen eroja tasataan erilaisilla siirtymä- ja muutostasausmekanismeilla siirtymäkauden aikana valtionosuusjärjestelmän kautta siten, että laskennallisesti muutosvaiheessa kuntakohtaisia vaikutuksia talouden tasapainoon ei muodostuisi. Siirtymätasausten poistumisen myötä muutoksen lopulliset vaikutukset näkyvät vuosittain kasvaen. Sote- ja maakuntauudistus tarkoittaisi Espoon verorahoituksen olennaista vähentymistä kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton leikkausten myötä sekä kiinteistöveron osuuden merkityksen kasvua kaupungin verorahoituksesta. Espoon rahoituksesta tulisi uudistuksen jälkeen noin prosenttia valtionosuusrahoituksesta, joka kasvaa tarvetekijöiden, indeksikorotusten sekä valtion vuosittaisten budjettivarausten mukaisesti. Muutoksen jälkeen Espoo olisi aiempaa riippuvaisempi valtion päätöksistä koskien valtionosuusjärjestelmää. Sote- ja maakuntauudistus tulee heikentämään kaupungin investointien tulorahoituskykyä. ALUETALOUDEN NÄKYMIÄ HELSINGIN SEUDULLA Helsingin seudun tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 puolivälistä alkaen, kun koko maassa selvä nousukäänne tapahtui vasta vuoden 2015 jälkipuolella. Vuonna 2017 tuotanto kasvoi Helsingin seudulla arvion mukaan 3,5 % ja koko maassa 2,8 %. Vuoden 2018 alkupuolella (01-06/2018) tuotanto on kasvanut sekä Helsingin seudulla että koko maassa lähes 3 %. Kasvuero seudun ja koko maan välillä on kuroutunut umpeen. Helsingin seudun kasvu on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana laajapohjaista, sillä sekä teollisuus ja rakentaminen että useimmat palvelualat ovat kasvaneet vahvasti. Hintojen nousun kiihtyminen on kuitenkin vaimentanut jonkin verran seudun tuotannon reaalista kasvua. Väestönkasvun jatkuminen, asuntokysyntä ja rakentaminen sekä matkailun kasvu ovat vauhdittaneet seudun talouden kasvua. Helsinki- Vantaan lentoasemalla samoin kuin Helsingin satamassa matkustajamäärät saavuttivat ennätyksen vuonna Työllisten määrä on kasvanut erittäin nopeasti viimeksi kuluneen vuoden aikana, 2-3 % edellisvuodesta. Työllisyysaste on noussut ja työttömyys vähentynyt. Lähes kolmannes Helsingin seudun yrityksistä on EK:n suhdannebarometrin mukaan kohdannut rekrytointiongelmia tänä vuonna. Palveluvienti, joka perustuu pääasiassa informaatioalan ja liike-elämän palveluihin, on kasvanut viime vuosina. Suomen palveluviennistä pääkaupunkiseudun osuus on yli puolet ja Espoo on merkittävä vientitoiminnan keskittymä. Helsingin seudun asuntotuotanto on vuodesta 2015 alkaen lähtenyt vahvaan kasvuun lisääntyneen kaavoituksen, suurten aluekokonaisuuksien kuten Länsimetron vyöhykkeen toteutumisen, vuokraasuntosijoittajien aktiivisuuden sekä kovan kysynnän vetäminä. Länsimetro ja kaupunkirata ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Molemmat hankkeet vahvistavat ja tiivistävät Espoon kaupunkirakennetta ja luovat merkittävän kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan, että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta.

24 Taloussuunnitelma ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Espoon väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana Väestömäärä vuoden 2018 alussa ja vuoden 2017 väestönlisäys osatekijöittäin Vuoden 2018 alussa Espoossa oli asukasta. Väestömäärä kasvoi vuoden 2017 aikana hengellä eli 1,6 prosenttia. Väestön lisäys oli 320 asukasta pienempi kuin vuotta aiemmin. Viimeisen viiden vuoden aikana Espoon keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu on ollut asukasta. Vuoden 2017 väestönkasvusta henkeä oli luonnollista väestönkasvua, millä tarkoitetaan syntyneiden (3 089) ja kuolleiden (1 440) välistä erotusta. Vuoden 2017 virallisia muuttoliiketilastoja ei ole saatavilla, joten muuttoliikkeestä käytetään ennakkotietoja. Vuoden 2017 Espoon väestönkasvusta valtaosa, hieman yli henkeä tuli muuttovoitosta. Muuttovoitosta 64 prosenttia oli ulkomaista muuttovoittoa. Viime vuosina muuttoliikkeen merkitys väestönlisäystekijänä on voimistunut ja luonnollisen väestönkasvun heikentynyt. Ennakkotietoihin perustuva väestönkasvu vuonna 2018 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli kuluvan vuoden elokuun lopussa asukasta. Vuoden alusta väestö oli kasvanut hengellä. Suomesta saatua muuttovoittoa oli 476 henkeä ja ulkomailta saatua muuttovoittoa henkeä. Syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden kerrytti henkeä väestönlisäystä. Väestön kasvuvauhti vuonna 2018 näyttäisi olevan hieman edellisvuotta hitaampaa. Vuoteen 2017 verrattuna erityisesti kotimainen, mutta myös ulkomainen muuttovoitto vaikuttaa vuoden 2018 tammielokuussa pienentyneen. Sen sijaan vuoden 2018 luonnollinen väestönkasvu vaikuttaa hieman edellisvuotta suuremmalta. Väestöennusteen mukainen väestönkasvu Vuoden 2018 alueellisen väestöennusteen mukaan Espoossa tulee olemaan asukasta vuoden 2021 alussa, mikä edellyttäisi hieman yli asukkaan vuotuista lisäystä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eli vuoden 2028 alkuun mennessä Espoon väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan asukkaaseen. Tämä kehitys tarkoittaisi hengen lisäystä vuosina eli vuosittain keskimäärin noin hengen väestönlisäystä.

25 Taloussuunnitelma Henkeä Espoon väestö vuonna 2018 ja väestöennusteen mukainen ikäryhmittäinen väestön kehitys vuosina Väestönkasvun vaikutus ikärakenteeseen ja väestölliseen huoltosuhteeseen Väestönlisäyksen myötä Espoon ikärakenteessa tapahtuu muutoksia tulevan kymmenen vuoden aikana. Väestön määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, vaikka joidenkin ikäryhmien suhteellinen osuus väestöstä pienenee. Merkittävin muutos nähdään ikääntyneissä väestöryhmissä: eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa suhteellisesti noin 36 prosenttia nykyisestä ja heitä tulee olemaan lähes henkeä (17 prosenttia väestöstä) vuonna Erityisen voimakkaasti kasvaa 75 vuotta täyttäneiden väestönosuus ja määrä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa hengellä, mikä on lähes henkeä enemmän kuin alle 20-vuotiaiden väestönlisäys yhteensä, henkeä. Palvelujen näkökulmasta muista keskeisistä ikäryhmistä alle kouluikäisten väestönosuus pienenee hieman, vaikka määrällisesti ryhmä kasvaa lähes lapsen verran seuraavan kymmenen vuoden aikana. Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden osuus hieman pienenee, kun taas nuorten vuotiaiden osuus suurenee. Yhteensä nämä ikäryhmät kasvavat määrällisesti lähes kouluikäisen lapsen ja nuoren verran. Sitä vastoin vuotiaiden nuorten aikuisten väestönosuus pienenee selvästi, kun taas parhaassa työiässä olevien, vuotiaiden osuus väestöstä hieman suurenee. Kokonaisuutena työikäisten eli vuotiaiden määrä kasvaa lähes hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

26 Taloussuunnitelma Ikäryhmittäiset väestömäärät ja -osuudet (%) ja väestöennusteen perusteella vuosina sekä väestönmuutos vuosina Ikä Väestö yhteensä * * * * Muutos Osuus väestöstä % ,1 11,5 4,6 20,9 39,5 8,9 5,5 100,0 2019* 9,0 11,5 4,6 20,7 39,4 9,1 5,7 100,0 2020* 8,9 11,5 4,6 20,4 39,7 9,1 5,9 100,0 2021* 8,8 11,6 4,6 20,2 39,7 8,9 6,3 100,0 2028* 8,4 11,1 4,9 18,9 39,8 8,4 8,5 100,0 Muutos (%) 8,6 12,4 25,3 5,1 17,1 10,0 77,7 16,4 *= Väestönkasvun ennuste Väestön ikärakenteen muutos heijastuu myös väestölliseen huoltosuhteeseen eli siihen, kuinka monta 0-14-vuotiasta lasta ja vähintään 65-vuotiasta ikääntynyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Espoon väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt viimeiset kymmenen vuotta eli lasten ja vanhusten suhteellinen osuus on kasvanut työikäisiin nähden. Vuonna 2018 sataa vuotiasta kohti väestössä oli 51 lasta tai vanhusta. Tämä tarkoittaa, että lapsia ja vanhuksia on noin kolmannes väestöstä. Erityisesti ikääntyneiden suhteellisen väestöosuuden kasvu heikentää väestöllistä huoltosuhdetta myös vuoteen 2028 ulottuvassa tarkastelussa. Vuonna 2028 sataa työikäistä kohden on noin 54 lasta tai vanhusta. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30, v. (%) v. (%) 65-v.+ (%) Väestöllinen huoltosuhde 20,0 10,0 0, Espoon väestöllisen huoltosuhteen ja siihen vaikuttavien ikäryhmittäisten väestönosuuksien kehitys vuosina

27 Taloussuunnitelma Vieraskielinen väestö Espoossa Vuoden 2018 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia henkeä eli 10,5 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, henkeä ja heidän osuutensa väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 15,2 prosentista 16,0 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä ja viro, joissa molemmissa puhujia oli yli henkeä. Arabiankielisiä puhujia oli lähes henkeä, englanninkielisiä hieman yli henkeä ja somalinkielisiä vajaa henkeä. Vertailun vuoksi ruotsinkielisiä espoolaisia oli henkeä eli 7,2 prosenttia väestöstä ja suomen- tai saamenkielisiä henkeä eli 76,8 prosenttia väestöstä. Espoon vieraskielisten määrä kasvaa. Vuonna 2015 tehdyn vieraskielisen väestön nopean väestönkasvun projektion mukaan vuoden 2021 alussa 18,9 prosenttia espoolaisista eli henkeä olisi vieraskielisiä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eli vuoteen 2028 mennessä vieraskielisten määrä kasvaisi nykyisestä asukkaalla ja vieraskielisiä olisi eli 24,4 prosenttia espoolaisista. Vieraskielisten espoolaisten ikäryhmittäiset väestömäärät ja -osuudet (%) vuonna 2018 ja väestöennusteen perusteella vuosina sekä väestönmuutos vuosina Ikä Väestö yhteensä * * * * Muutos Osuus väestöstä % ,0 11,1 4,2 31,3 38,7 1,9 0,8 100,0 2019* 12,1 11,1 3,9 30,4 39,6 2,0 0,8 100,0 2020* 12,0 11,4 3,9 29,6 40,1 2,1 0,8 100,0 2021* 11,8 11,7 4,0 28,7 40,8 2,2 0,8 100,0 2028* 10,6 12,6 4,6 24,2 43,6 3,3 1,2 100,0 Muutos (%) 57,8 103,8 95,8 39,1 102,8 208,9 171,4 79,9 * = Nopean väestönkasvun ennuste Elinkeinoelämän näkymät Uudellamaalla pääosin positiiviset, tuotannon kapasiteetti ja työvoiman saatavuus hidasteina Vuonna 2017 liikevaihdon kasvu oli Uudenmaan yrityksissä voimakasta kaikilla päätoimialoilla. Voimakkainta kehitys oli teollisuudessa ja rakentamisessa, joissa suurin kasvu ajoittui alkuvuoteen vauhdin tasaantuessa vuoden loppua kohti. Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut tasaisena vuodesta 2010 alkaen ja kasvua on nähty etenkin liike-elämän palveluissa, rahoituksessa, matkailu- ja ravintolapalveluissa sekä kotitalouksien palveluissa. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa 2018 julkaiseman suhdannebarometrin mukaan Uudenmaan yritykset arvioivat suhdannetilanteen kohentuneen kevään ja alkukesän aikana. Suhdanneodotukset ovat hieman keväistä tiedustelua varovaisemmat, mutta edelleen odotetaan hienoista tilanteen paranemista. Vuoden 2018 toisella neljänneksellä teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden yritysten tuotantomäärät kasvoivat. Tuotannon ja myynnin ennakoidaan kasvavan myös seuraavan puolen vuoden ajan. Henkilökuntaa palkattiin lisää huhti-kesäkuussa ja työvoimaa lisättäneen myös syksyn lähestyessä. Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempi ongelma. Kysyntä oli heikkoa 20 %:lla alasta, ja muut kapeikot olivat vähäisiä. Myyntihintojen arvioidaan kohonneen viime kuukausina lievästi kustannuksia yleisemmin. Kannattavuus on hieman vuoden takaista parempi. Uudellamaalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) menot ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla tasolla, mutta viime vuosien huolestuttava trendi on kuitenkin ollut t&k-menojen lasku. Elinkeinoraken-

28 Taloussuunnitelma teen uudistumisen sekä kilpailukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen kannalta on huolestuttavaa, että Uudenmaan keskeisistä verrokkialueista esimerkiksi Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan alueilla t&kmenot ovat joko nousseet tai vähintään pysyneet aiemmalla tasollaan, samalla kun kehitys Uudellamaalla on ollut negatiivista. Kuitenkin käänne on mahdollisesti jo tapahtunut, sillä yritykset ovat näyttäneet lisäävän panostuksiaan t&k-toimintaan vuonna 2017, ja trendin uskotaan jatkuvan vuonna Lähitulevaisuuden haasteet liittyvät sen varmistamiseen, että tapahtunut myönteinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, sekä siihen, että vallitsevaa hyvää suhdannetta päästäisiin hyödyntämään täysimääräisesti. Muun muassa teknologiateollisuudessa ja rakentamisessa tuotantokapasiteetti on monella yrityksellä jo lähes täyskäytössä, jolloin merkittävä lisäkasvu edellyttäisi investointien tekemistä. Osaavan työvoiman saatavuus muodostaa toisen selvän haasteen. Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät, kevät Elinkeinoelämän keskusliitto, Suhdannebarometri, elokuu 2018, Uusimaa Yritysten liikevaihdon vahva nousu jatkunut kolmatta vuotta, myös henkilöstömäärä kääntyi nousuun viime vuonna Tilastokeskuksen Suhdannepalvelun estimoima yritysten liikevaihto Espoossa kasvoi 6,6 prosenttia vuonna Vuoden 2018 puolella liikevaihdon kasvu jatkui tuloksen kohentuessa ensimmäisellä neljänneksellä 8,5 prosenttia edellisvuodesta. Myös viimeisin tarkastelukuukausi huhtikuu oli nousujohteinen, kasvua kertyi 7,8 prosenttia edellisvuodesta. Yritysten estimoitu henkilöstömäärä eli työpaikkojen määrä Espoossa kasvoi 0,6 prosenttia vuonna Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi reippaammin: henkilöstömäärä oli tammi-maaliskuussa 5,6 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myös huhtikuussa kasvu jatkui henkilöstömäärän ollessa 6,9 prosenttia suurempi kuin edellisenä huhtikuuna. Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Espoossa vuodesta 2005 (2015=100)

29 Taloussuunnitelma Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuoden 2018 tammi-huhtikuussa noin yritystyöpaikkaa, kun edeltävinä vuosina määrä on ollut Yritystyöpaikoista yli puolet on palvelualoilla, joiden osuus onkin hienoisesti kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Palvelualojen kokonaisuuteen tässä tarkastelussa kuuluvat mm. informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä kuljetusalan osuus yritystyöpaikoista on noin neljännes, ja teollisuuden sekä rakentamisen osuus vajaa viidennes. Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa estimaatin mukaan noin yritystyöpaikkaa. Määrä on kääntynyt kasvuun pari vuotta kestäneen laskukauden jälkeen. Länsimetron kehityskäytävällä oli reilu yritystyöpaikkaa, kun vuosina määrä on ollut Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Espoossa vuosikeskiarvoina sekä tammihuhtikuun 2018 keskiarvona. Työttömyyden laskusuunta jatkuu Elokuun 2018 lopulla työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 8,0 % eli 1,2 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Koko maan työttömyysaste oli 9,2 %. Työttömiä työnhakijoita Espoossa oli yhteensä Työttömien määrä Espoossa kääntyi laskuun vuoden 2016 lokakuussa ensimmäistä kertaa maaliskuun 2012 jälkeen, ja laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrä vähenee tulevinakin kuukausina. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi vuoden 2019 elokuussa arviolta reilu Alle 25-vuotiaiden espoolaisten työttömyysaste oli elokuussa 8,1 % eli noin prosenttiyksikön vuodentakaista alhaisempi. Kolme ja puoli vuotta jatkunut nuorisotyöttömyyden kasvu taittui vuoden 2016 kesäkuussa. Laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien. Elokuussa 2018 Espoossa oli 1123 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 10,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, elokuussa 2019 olisi arviolta vajaa 950 alle 25-vuotiaita työtöntä.

30 Taloussuunnitelma Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden) määrän kasvu taittui vuoden 2016 lopulla, mistä lähtien tilastoitu pitkäaikaistyöttömien määrä laski kiihtyvään tahtiin kuluvan vuoden alkupuolelle asti. Viime kuukausina määrä on laskenut melko tasaisesti. Elokuussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä oli 3755 eli 25 % vuodentakaista vähemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 33 %. Viime vuosien trendin perusteella arvio pitkäaikaistyöttömien määrästä vuoden 2019 elokuussa on Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli Espoossa 18,5 % eli 3,8 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Ulkomaan kansalaisia oli kuluvan vuoden elokuussa työttömänä 2661, kun vuotta aiemmin määrä oli Vähennystä vuodentakaisesta määrästä oli 14 %. Ulkomaan kansalaisten työttömyys kääntyi Espoossa laskuun vuoden 2017 helmikuussa. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen trendin perusteella laskusuuntaus jatkuu lähikuukausien aikana siten, että elokuussa 2019 ulkomaalaisia työttömiä olisi Espoossa alle Espoossa merkittävänä ryhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät. Vähintään alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Ammattiryhmistä työttömänä oli vajaa johtajaa, erityisasiantuntijaa ja asiantuntijaa (noin kolmannes työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopulla 1971 avointa työpaikkaa, mikä oli 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysluvuissa on myös huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Kesä- ja heinäkuussa työttömien määrä on joka vuosi korkeimmillaan. Tämä johtuu mm. siitä, että oppilaitoksista vapautuu lukukausien päätyttyä työvoimaa työmarkkinoille. Vuosina keskimäärin 3200 uutta asuntoa vuosittain Ennakkotiedon mukaan tammi-syyskuussa 2018 on rekisteröity valmistuneeksi talonrakentamisen uudistuotantoa yhteensä noin k-m 2. Uusia asuntoja valmistui tammi-syyskuussa 2018 Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan 2577 eli suunnilleen sama määrä kuin vuotta aiemmin. Tammisyyskuussa valmistui 368 valtion tukemaa vuokra-asuntoa sekä 136 asumisoikeusasuntoa. Talonrakentamisen uudistuotantoa on tammi-syyskuulle rekisteröity alkaneeksi noin k-m 2. Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan uusia asuntoja oli aloituksissa 3176 eli 400 asuntoa enemmän

31 Taloussuunnitelma kuin vuodentakaisissa aloituksissa. Käynnistyneistä 327 (10 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 56 (2 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy aloitti tammi-syyskuun aikana yhdessä hankkeessa yhteensä 70 asunnon rakentamisen. Uusia rakennuslupia on rekisteröity vuoden 2018 tammi-syyskuussa myönnetyksi noin k- m 2. Asuntoja myönnetyissä uusien kohteiden rakennusluvissa oli Espoon kaupungin asuntoyksikön mukaan 3578, mikä on 600 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toteutuneet rakennustuotannon kerrosneliömetrivolyymit ovat todennäköisesti rekisteritietoja korkeampia, koska rekisteri päivittyy viiveellä. Siksi rekisteritiedot ovat ennakkotietoja. Asuntotuotannon osalta rekisteritiedot on täydennetty kaupungin Asuntoyksikön tiedoilla. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL) Espoon vuosittainen asuntotuotantotavoite on keskimäärin 3000 asuntoa. Vuonna 2018 valmistuu ennusteen mukaan uutta asuntoa. Vuosina 2018 ja 2019 asuntotuotanto on erityisen voimakasta (uusien asuntojen aloituksia yli 4000 vuodessa), minkä jälkeen aloitusten määrän ennustetaan vakiintuvan keskimäärin 3200 asunnon vuositasolle. Tulevien vuosien tuotannosta reilu 75 % on kerrostaloasuntoja. Espoo tavoittelee hiilineutraaliuutta vuoteen 2030 mennessä Espoo-tarinan mukaan Espoo haluaa olla Euroopan kestävin kaupunki nyt ja tulevaisuudessa. Osana tavoitteen saavuttamista se tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä. Kuntaliiton ohjeen mukaan hiilineutraali kunta voidaan määritellä kunnaksi, joka on laskenut hiilidioksidipäästönsä, vähentänyt päästöjä tavoitevuoteen mennessä vähintään 80 prosenttia ja kompensoinut mahdolliset loput päästönsä. Espoon asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovatkin laskeneet lähes kolmanneksen kansainvälisesti sovitun vertailuvuoden 1990 tasosta. Kokonaispäästöissä kehitys ei ole ollut riittävän nopeaa, sillä Espoon päästöt ovat edelleen 8 % suuremmat kuin vertailuvuonna Hiilineutraaliuuteen on siis vielä matkaa.

32 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus valtuutti helmikuussa 2018 kaupunginjohtajan liittämään Espoon uusiutuneeseen kansainväliseen Covenant of Mayors for Climate and Energy-sitoumukseen. Siihen on liittynyt yli 900 kaupunkia ympäri maailmaa. Sitoumus edellyttää, että Espoo sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Espoon tulee inventoida päästönsä ja laatia kestävän energiankäytön suunnitelma SECAP (Sustainable Energy and Climate Action Plan), jonka avulla asetettuun päästövähennykseen päästään. Lisäksi tulee selvittää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskija haavoittuvuustekijöitä Espoossa. Uusittu sopimus toivottavasti osaltaan kirittää Espoota niihin toimintatapojen muutoksiin, joita tarvitaan päästöjen kääntämisessä laskuun. ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kaupunkitasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on tukea Espoo-tarinan päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteuttamista, sekä havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat väestön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen; kaupunkirakenteen kehittäminen erityisesti Länsimetron kehityskäytävän osalta; kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen; sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat ovat keskeisiä. Uudet järjestämis- ja toimintamallit palveluissa edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä mallien vaikutusten arviointia. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan entistä tuottavampien järjestämistapojen käyttöönotto. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-tarinan toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin tuottavuuden ja kaupungin rahoitustasapainon parantaminen poikkihallinnollisten kehitysohjelmien toteutuksen ja seurannan tukeminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä seutuyhteistyön vahvistaminen uusien yhteisten ratkaisujen ja toimintatapojen kehittäminen. Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimusyhteistyöhön sekä joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Alueittaista ja teemakohtaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Metropolialueeksi on vakiintunut neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Kaupunkitutkimusinstituutti käynnisti toimintansa ja kaupunkitaloustieteen professuuri täytettiin vuonna 2018 Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat kaikki osallisia Helsingin yliopiston perustamassa monitieteellisessä kaupunkitutkimusinstituutissa. Instituutti keskittyy osaltaan ratkomaan tutkimuksellisin keinoin kaupunkien suuria haasteita. Kaupungit rahoittavat instituutissa työskenteleviä tutkijatohtoreita (post doc) ja määrittelevät yhdessä instituutin kanssa tutkimuksen aihepiirejä. Osapuolten välinen rahoitussopimus on voimassa vuodesta 2018 vuoteen 2023.

33 Taloussuunnitelma Aalto-yliopistoon perustettiin vuonna 2018 kaupunkitaloustieteen lahjoitusprofessuuri, jossa lahjoittajina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kuntasäätiö, Kuntarahoitus ja Keva. Professuurin tarkoituksena on vahvistaa kaupunkitaloustutkimusta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös koko maassa. Lahjoitusprofessuurin haltija työskentelee tiiviissä yhteistyössä Helsinki Graduate School of Economics:n kanssa. Koulutusyhteistyö ja sopimuspohjainen T&K -yhteistyö Aalto-yliopiston, ammattikorkeakoulujen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tekesin kanssa Kaupunki vahvistaa ja kehittää verkostoyhteistyötä kumppaneina toimivien oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat mukana hakemassa ratkaisuja kaupungin isoihin haasteisiin omassa koulutus- ja T&K&I - toiminnassaan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävässään. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä tekemisen myönteistä ilmapiiriä ja eri tahojen kohtaamisia. Tarkoitus on myös vahvistaa yhteistyötä mm. opiskelijoiden harjoittelun ja harjoitustöiden tekemisessä sekä vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja kaupungin henkilöstön työelämäosaamista. Tätä toimintaa tukee osaltaan myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdessä perustama kaupunkiakatemia allekirjoitettiin Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välinen Strateginen kumppanuussopimus, jossa sovittiin laajasta yhteistyöstä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemitoiminnassa, sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja vierailuista. Hyvinvointityö ja palvelujen arviointi Kaupungin toimialojen yhteistyönä on toteutettu hyvinvointiteemaan ja Espoo-tarinan seurantaan liittyvä laaja, koko valtuustokauden kattava Espoolaisen hyvinvoinnin tila -raportti ja vuosittain tehtävä hyvinvointityön raportointi. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa verrattuna muihin kuntiin ja kaupungin eri alueiden välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä parannetaan kaupunkiorganisaatiossa sen rakenteita ja johtamista kehittämällä. Osittain tähän työhön liittyy myös syksyllä 2017 käynnistynyt Hyvinvoiva Espoo -ohjelmatyö. Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein, on tehty jo vuodesta 1983 alkaen. Välivuosina tehdään suppeampi Kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoo-tarinan tavoitteiden ja palveluiden toimivuuden arviointiin ja seurantaan. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma toteutti syksyllä 2016 yrityksille kyselyn, jolla selvitettiin kaupungin yrittäjyysmyönteisyyttä sekä keskeisiä kehittämisalueita. Tätä kyselyä on tehty siitä lähtien vuosittain. Kyselyn tuloksia on käytetty kehitettäessä elinkeino- ja yritystoiminnan edellytyksiä ja yrittäjyysmyönteisyyden parantumista Espoossa. Espoo osallistuu THL:n toteuttamaan kansalliseen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseen (FinSote). Tutkimuksen tavoitteena on vastata väestön koettua hyvinvointia, palvelujen tarvetta ja käyttöä koskeviin kysymyksiin, joihin muut aineistot ja rekisterit eivät tuota tietoa. Espoon otos mahdollistaa suuraluepohjaisen tarkastelun tekemisen. Tuloksia käytetään esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja Espoo-tarinan seurannassa. THL:n toteuttama Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMONIK) selvittää Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön hyvinvointia, terveyttä sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi tietoa kerätään työllisyydestä ja työn löytämiseen liittyvistä mahdollisista esteistä sekä mahdollisista syrjintäkokemuksista. Tavoitteena on, että tiedon avulla voidaan edistää ulkomaalaisväestön työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä ja kehittää terveys- ja sosiaalipalveluita. Suomen Kulttuurirahasto, ajatuspaja e2, oikeusministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen tutkimushankkeen, jolla kartoitetaan miten eri kielivähemmistöt (venäjä, viro, somali, arabia ja englanti) kokevat identiteettinsä ja millainen asenneorientaatio heitä luonnehtii, sekä miten nämä asenteet ja identiteetit nivoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Teemasta on vain vähän laajamittaista ja yleistettävää tietoa, vaikka maahanmuuttajat ja kielivähemmistöt ovat usein julkisen keskustelun kohteena ja asenneilmapiirissä on monia huolestuttavia piirteitä. Kotoutumisen haasteet näkyvät erityisesti suurimmissa kaupungeissa, joissa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa nopeasti.

34 Taloussuunnitelma Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi Kaupungilla on runsaasti sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka on merkittävää palvelutuotannon ja -toiminnan kehittämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan Espoon kaupunki käyttää erilaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosittain omaa työtään arvion mukaan noin 200 henkilötyövuotta, joista tutkimustoiminnan osuus on noin 15 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 13 milj. euron henkilötyöpanosta/vuosi. Suuri osa kehitystyötä tapahtuu parantamalla omia ja työyhteisön työ- ja toimintatapoja sekä verkostomaisena yhteistyönä ulkopuolisten tahojen kanssa. Kaupungilla on lisäksi käytössä tilapäistä ja määräaikaista työvoimaa (esim. opiskelijat, harjoittelijat, tukityöllistetyt). SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS SEKÄ SEUTUYHTEISTYÖ Sote- ja maakuntauudistus Juha Sipilän hallitus on valmistellut muutosta, jossa Suomessa toteutettaisiin maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskunta päättänee uudistuksen etenemisestä syyskaudella Uudistus tulisi voimaan Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheistetusti. Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustettaisiin uudet maakunnat, uudistettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirrettäisiin maakunnille uusia tehtäviä. Valtio rahoittaisi maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei olisi enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Valtio rahoittaisi palvelujen järjestämisen leikkaamalla kuntien kunnallisverotuloista arvioilta 11,58 prosentin tuoton (valtiovarainministeriön laskelma ) sekä 0,5 miljardia euroa yhteisöveron tuottoa. Leikattavan kunnallisveron määrä päätettäisiin syksyllä Suurin muutos olisi jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestettäisiin kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Maakunnat muodostettaisiin nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestäisivät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyisi myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Lakiehdotuksen mukaan maakunnille olisi tulossa 26 lakisääteistä tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen lisäksi tehtäviä ovat muun muassa: ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen ja rakennerahastotoiminta, elinkeinojen edistäminen, alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu, maatalous- ja viljelijäntukihallinto, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomitus, vesivarojen käyttö ja hoito, vesien- ja merenhoito, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen. Kasvupalveluja koskevassa uudistuksessa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen (TE-) työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävistä valtaosa siirrettäisiin maakunnille maakunnallisina kasvupalveluina järjestettäviksi. Uudistuksen yhteydessä säädettäisiin pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuudesta perustaa kuntayhtymä, joka olisi kasvupalvelujen järjestämisvastuussa Uudenmaalla. Uudistuksen seurauksena esimerkiksi maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkaisivat. Vastedes valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä hoitaa Luova-virasto, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Hallituksen esityksenä on, että Suomeen perustettaisiin 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Maakuntavaalit järjestettäisiin ja valtuustot järjestäytyisivät Ensimmäisten maakuntavaltuustojen tehtävät olisivat poikkeuksellisen vaativat. Tehtävänä olisi muun muassa päättää maakuntien hallinnosta, toimielimistä ja organisaatiosta sekä johtamisjärjestelmästä. Olisi myös valittava johtavat virkamiehet ja hyväksyttävä maakuntastrategia, mukaan lukien sote - palvelustrategia ja -palvelulupaus sekä maakunnan sote -palveluverkko. Maakuntavaltuusto hyväksyisi

35 Taloussuunnitelma myös vuoden 2020 talousarvion ja lähivuosien taloussuunnitelman. Valtuustot päättäisivät henkilöstön siirtymisestä maakuntien palvelukseen, sopimusten siirroista ja uusien sopimusten tekemisestä sekä yhteistyöstä kuntien ja muiden maakuntien kanssa. Sopimusten siirroissa sovittaisiin muun muassa omaisuusjärjestelyistä ja yhteisistä palveluista kuntien kanssa. Espoon kaupunki toimii edelleen aktiivisesti toteutukseen liittyvässä edunvalvonnassa. Espoon pitää tärkeänä, että sen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa on selkeä. Jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat, suurten kaupunkien roolia osana maakuntia pitää selkeyttää ja tarkentaa. Suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava. Espoon kaupungin näkemyksen mukaan suurten kaupunkien asemasta ja niille tyypillisistä tehtävistä on päätettävä siten, että vältetään päällekkäiset tehtävät ja päätöksenteko maakuntien kanssa, ja turvataan pitkäjänteinen kasvua ja kilpailukykyä tukeva kaupunkipolitiikka. Suurten kaupunkien roolia elinvoiman ja kasvun vahvistajana on kasvatettava edelleen. Suurten kaupunkien osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitäisi olla suurilla kaupungeilla. Uudenmaan sote-ratkaisussa pitää huomioida pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeava palvelutarve. Pääkaupunkiseudulla asuu Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet. Pääkaupunkiseutu kantaa merkittävän osan koko maan asunnottomuuteen, segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyvästä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen erityispiirteisiin vastaaminen edellyttää muuta maata enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden julkisten peruspalvelujen välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ratkaisujen pitää uskottavasti lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Muualla maassa tavoiteltavat mittakaavaedut on pääosin jo saavutettu pääkaupunkiseudulla. Seutuyhteistyö Seutuyhteistyötä tehdään aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustuu kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisenä tavoitteena on mm. parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, toimia yhdessä kansallisen tason edunvalvontaa edellyttävissä kysymyksissä, edistää metropolipolitiikan luomista, kehittää Helsingin seudun yhteistyötä, edistää kaupunkien yhteistyötä maankäytön, liikenteen ja asumisen kysymyksissä sekä parantaa ja tehostaa yhdessä palveluitaan ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös Helsingin seudun, kuuden suurimman kaupungin ja ns. C21 kaupunkien (kaupungit, joissa on yli asukasta). Länsi Uudenmaan kaupunkien ja kuntien (yhteensä kymmenen kuntaa) kanssa yhdessä kehitetään erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti jatkavat yhteistyötä. Hallitus ja metropolialueen kunnat edistävät yhdessä metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä.

36 Taloussuunnitelma TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan, joka on Espoon strategia vuosille Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vuosille Ohjelma päivitettiin talvella 2016 ja TATU 2 tavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa kaupungin rahoitustasapainoa ja taittaa kaupunkikonsernin velkaantuminen viimeistään vuonna Ohjelmassa esitetään taloustavoitteet, joiden toteutumista velkaantumisen taittaminen laskuun edellyttää sekä keinoja niiden toteuttamiseen. Kaupungin investointien tulorahoitusastetta on parannettava, tavoitteen toteuttamiseksi kaupungin vuosikatteen on noustava 270 milj. euron tasolle vuoteen 2020 mennessä ja kaupungin nettoinvestoinnit voivat olla enimmillään kesimäärin 280 milj. euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. Vuosikatteen parantaminen edellyttää jatkuvaa tuottavuuden parantamista sekä kaupungin palvelutarjonnan ja - tason sekä laajuuden tarkastelua. Investointitason laskeminen vaatii alueiden kehittämisen jaksottamista pidemmälle ajanjaksolle, investointikohteiden priorisointia sekä hankkeiden rakennuskustannusten alentamista mm. tyyppikoulu ja -päiväkotiratkaisuilla. Taloussuunnitelma perustuu Espoo tarinaan ja toteuttaa valtuustokaudelle asetettuja tavoitteita. Talouden tasapainotus - ja tuottavuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen siirtyy taloussuunnittelukauden ulkopuolelle kasvaneesta koulujen kunnostusohjelmasta sekä länsimetron kohonneista kustannuksista johtuen. Taloussuunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaan, eikä siinä ole huomioitu valmistelussa olevan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia. Vuoden 2019 talousarviossa on ensimmäisen kerran toteutettu sukupuolitietoista budjetointia 4 palvelun pilotin kautta. Sukupuolitietoista budjetointia jatketaan vuosittain 4 uuden palvelukokonaisuuden tutkimisella. Toimialoja on kannustettu toteuttamaan osallistuvaa budjetointia ja valmisteltu ohjeet osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen. Hankkeet toteutetaan toimialojen talousarvion puitteissa. Sukupuolitietoinen budjetointi Palvelujen kehittämisellä sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmista, kuten sukupuolitietoinen budjetointi, tavoitellaan palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä parempaa asiakaspalvelua. Espoossa tarkasteltiin 4 pilottia eri toimialoilta. Palvelujen käyttäjiä tarkasteltiin sukupuolittain, analysoitiin kerätty tieto ja tehtiin johtopäätökset, joiden perusteella asetettiin tavoitteet vuodelle Pilottien pohjalta tehdään suunnitelmat toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi, eli miten rahankäyttöä ja toimintaa muutetaan tai suunnataan uudella tavalla. Vuosittain arvioidaan vähintään neljän palvelun sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutukset. Toimialojen tehtävänä on varmistaa, että kaikista keskeisistä palveluista on saatavissa palvelun käyttäjätiedot / suoritetiedot sukupuolittain. Lukioon pääseminen, sivistystoimi: Tavoitteena oli selvittää vieraskielisten eri sukupuolisten lukioon pääsy Espoossa. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus lukiolaista on 8,5% ja ensimmäisen vuoden opiskelijoista 8,4%, vaikka perusopetuksen päättävistä vieraskielisiä oppilaita on yli 16%. Lukiossa vieraskielisten tyttöjen osuus on 57,5% ja poikien 42,5%. Helsingissä ja Vantaalla vieraskielisten lukiolaisten osuus on noin 12%, mikä on korkeampi kuin Espoossa. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistavassa koulutuksessa (luva) opiskelee lukuvuonna opiskelijaa, joista 7 tyttöä ja 4 poikaa.

37 Taloussuunnitelma Johtopäätökset: vieraskielisten opiskelijoiden osuus Espoon lukiokoulutuksessa on vähäinen suhteessa perusopetuksen päättävien määrään. Lukioon valmistavassa koulutuksessa (luva) opiskelijamäärä on vähäinen. Vuoden 2019 toimenpiteinä on selvittää, miten maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistavan koulutuksen (luva) vetovoimaa voidaan lisätä, analysoida perusopetuksen oppilaanohjaajien kanssa maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja valmiuksia päästä lukiokoulutukseen sekä varmistaa talousarvioissa lukiokoulutuksen aloituspaikkojen riittävä määrä, jotta alimmat sisäänpääsykeskiarvot eivät nouse. Liikuntatoimen avustuksien ja käyttövuorojen jakautuminen, sivistystoimi: Tavoitteena oli selvittää, miten alle 20 v. espoolaisille nuorille myönnettyjen liikuntatoiminta- ja vuokra-avustukset sekä kaupungin omat, voimakkaasti tuetut liikuntatilat jakaantuvat eri lajien sekä tyttöjen ja poikien kesken. Avustusta hakeneissa seuroissa on poikia n ja tyttöjä n Lajit, joissa pojat ovat enemmistönä kuten jalkapallo, budolajit, salibandy ja jääkiekko, avustukset kohdentuvat enemmän pojille ja lajit, joissa tytöt ovat enemmistönä kuten voimistelu ja taitoluistelu, avustukset kohdentuvat enemmän tytöille. Lajit, joissa on lähes yhtä paljon tyttöjä ja poikia kuten uinti, yleisurheilu ja koripallo, avustukset jakaantuvat tasaisesti molemmille sukupuolille. Suurin avustuksen muoto, kaupungin voimakkaasti tuetut käyttövuorot jakaantuvat epätasaisesti eri lajien kesken. Suurimmat käyttäjät, kuten voimistelu, uinti, koripallo ja jalkapallo ovat suurimmat hyötyjät. Johtopäätöksenä on, että lajit, jotka eivät pysty hyödyntämään harjoittelussa kaupungin halpoja tiloja, kuten jääkiekko ja taitoluistelu, ovat suurimpia häviäjiä. Harrastusten kalleus rajoittaa pienituloisista perheistä tulevien lasten mahdollisuuksia harrastaa näitä lajeja. Vuoden 2019 toimenpiteet: Saatuihin analyyseihin pohjautuen, liikunta- ja nuorisopalvelut esittävät vuodelle 2019, että kaupunki ottaa enemmän vastuuta liikuntapaikkarakentamisesta ja niiden ylläpidosta, tekee ostopalvelusopimuksia yksityisten tai seurayhteisöjen rakentamista liikuntatiloista ja pitää huolen, että vuokra-avustus säilyy vähintään 30 %:ssa. Lisäksi liikuntapalvelut tulevat edellyttämään seuroilta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamista sekä tarjoamaan seuroille aiheeseen liittyvää koulutusta lasten ja nuorten kanssa toimivien osaamisen lisäämiseksi. MONIKU-palvelu monikielisille vauvaperheille, sosiaali- ja terveystoimi: Tavoitteena oli lisätä toiminnallista tasa-arvoa ja vähentää korjaavien palvelujen kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä monikielisissä perheissä. Neuvolakäyntien yhteyteen on liitetty monikulttuurisen perhetyöntekijän ohjauskäyntejä vauvan ollessa 2 kk, 6 kk ja 10 kk. Palvelua on saanut jo yli 206 Pohjois-Espoon monikielistä vauvaperhettä (peittävyys yli 80 %). Palvelusta kerätyn seurantatiedon perusteella 50 % asiakkaista tarvitsee kannustusta oman äidinkielensä puhumiseen ja käyttämiseen, koska pelkäävät sen vaikeuttavan lapsensa suomen kielen oppimista. Vain 69% asiakkaista tietää, ettei median käyttö / ruutuaika ole vauvalle hyväksi. Oman äidinkielen opettamisen arvostus lisääntyi 27%lla. Pelko oman äidinkielen opettamisen negatiivisista vaikutuksista lapsen suomen kielen oppimiseen lieventyi 53%lla. Oman äidinkielen ääneen puhuminen vauvalle lisääntyi 27%lla. Ymmärrys media/ruutuajan haitallisuudesta vauvan kehitykselle lisääntyi 43%lla ja vauvoista 30% vietti vähemmän aikaa ruudun äärellä kuin palveluun tultaessa. Johtopäätöksenä on, että Pohjois-Espoossa toteutettu MONIKU-palvelu on osoittautunut vaikuttavaksi. Palveluun on tällä hetkellä palkattu kaksi monikulttuurista sosionomia, jotka pystyvät tarjoamaan palvelun Pohjois-Espoon monikielisille vauvaperheille. Toimenpide ehdotuksena 2019 on, että palvelua laajennetaan koko Espoota koskevaksi. Julkinen liikenne Espoossa. Esikunta, tekninen ja ympäristötoimi. Tavoitteena oli selvittää joukkoliikenteen käyttäjien määrä ja asiakastyytyväisyys. Espoon kaupungissa tehtiin selvitystä sukupuolitietoisesta budjetoinnista julkisen liikenteen osalta. Selvityksessä tutkittiin matkustajien määriä ja palautteita joukkoliikennepalveluista Lähteinä käytettiin HSL:n aineistoa. Selvityksessä kävi ilmi, että matkustajien tekemistä matkoista ei enää pystytä kattavasti seuraamaan henkilön sukupuolta. Matkustajat ovat siirtyneet mobiili-, arvo- ym. matkalippuihin, joten henkilökohtaista matkustusdokumenttia ei enää synny samalla tavalla kuin aikaisimpina vuosina. Asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella voidaan sanoa, että HSL:n asiakastyytyväisyys Espoossa on vaihdellut 80 % - 90 % välillä vuodesta Tyytyväisten asiakkaiden määrä on laskenut kevään 2018 aikana. Julkisen liikenteen palveluihin HSL alueella Espoossa oli tyytyväisiä ja erittäin tyytyväisiä 80,1 % kaikista matkustajista. Miesten tyytyväisyysosuus oli 83,1 % ja naisista tyytyväisiä palveluun oli 78,7 % tutkimukseen vastanneista.

38 Taloussuunnitelma Johtopäätöksenä oli, että vuonna 2019 voidaan tehdä sukupuolitietoista tarkastelua kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen aineistosta liikenteen ja liikkumisen osalta. Julkisen liikenteen asiakastyytyväisyys oli hyvä ja Espoon kaupunki jatkaa hyvää yhteistyötä HSL:n kanssa joukkoliikenteen toimivuuden kehittämiseksi. Osallistuva budjetointi Espoo-tarinassa asukkaiden aktiivinen osallistuminen palveluiden kehittämiseen on kirjattu yhdeksi arvoksi ja toimintaperiaatteeksi. Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa osallisuus tarkoittaa ensisijaisesti kuntalaisten suoraa osallistumista ja kunnan edustuksellista demokratiaa. Toimialat ja tulosyksiköt kehittävät oman toimintansa asiakasosallisuutta osana linjaorganisaationsa toimintaa. Tavoitteena on, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä osoittamalla osan toimintaansa varatuista määrärahoista asukkaiden päätettäväksi. ManiMiitti mahdollistaa espoolaisten nuorten osallistumisen nuorisopalveluiden rahojen käytön suunnitteluun. ManiMiittiä järjestävät Espoon kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä opetustoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. ManiMiitissä alueen nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista päätetään yhdessä nuorten kanssa. Ideoita kerätään useassa vaiheessa, niin että mahdollisimman moni nuori osallistuu nuorten vapaa-ajan palveluiden ja alueen kehittämiseen. Lopuksi nuoret äänestävät mielestään tärkeimmät ideat toteutettavaksi seuraavan vuoden toiminnassa. Äänestyksen tuloksen vahvistaa nuorista ja nuorisopalveluiden työntekijöistä koostuva ManiMiitti -neuvottelukunta. ManiMiitissä nuoret vaikuttavat nuorisotyöyksikön koko budjettiin, muun muassa toiminnan sisältöihin ja nuorisonohjaajien työnajan käyttöön. ManiMiitissä päätetyt toiminnot toteutetaan yksikön budjetin varoin. Toiminnot toteutetaan pääsääntöisesti käsiteltävän budjettivuoden sisällä ja niiden tulee tukea espoolaisten nuorten hyvinvointia ja tuottaa iloa mahdollisimman monelle nuorelle. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuosi 2018 Vuoden 2018 toimintakatteen ennustetaan syyskuun toteuman ja loppuvuoden ennusteiden perusteella toteutuvan noin 17 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Toimintatuotot eivät toteudu täysimääräisesti mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuottojen ennustetaan alittavan talousarviossa oletetun noin 7 milj. euroa. Toimintamenot ylittyvät mm. HUS erikoissairaanhoidossa 8,4 milj. euroa, lapsiperheiden ja vammaisten palveluissa, ODA-hankkeessa, työmarkkinatuen kuntaosuudessa sekä tilapalvelujen vuosikorjauksissa. Toimintakate-ennusteessa ei kaikilta osin ole huomioitu työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia ja tuloksellisuuserää. Kunnallisveron tuoton ennustetaan ylittävän talousarviossa oletetun noin 20 milj. eurolla. Talouskasvun parantama työllisyys sekä työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset nostavat vuoden 2018 kertymää, mutta vuoden 2017 verotuksen oikaisut sekä ennätyksellisen korkeat veronpalautukset kuntalaisille, pienentävät kokonaiskertymää. Yhteisöverotulot tulevat alittamaan talousarviossa oletetun noin 5 milj. eurolla. Espoon jako-osuus laski edellisestä vuodesta vuoden 2017 yksittäisen 700 milj. euron ennakkoveron kohdistuttua kokonaisuudessaan Helsinkiin. Koko maan yhteisöveron kokonaistuottoa pienentää ulkomaan veron hyvitys noin 65 milj. euroa. Verotuloarvio voi laskea vuoden 2017 verotuksen valmistuttua ja oikaisutilitysten varmistuttua. Rahoituserät toteutuvat noin 10 milj. euroa talousarviossa oletettua paremmin rahastojen tuotoista, matalasta korkotasosta sekä lainojen nostojen siirtymisestä johtuen. Vuosikatteen ennustetaan toteutuvan noin 200 milj. euron tasolla. Vuoden 2018 käyttötalous on toteutumassa hieman alkuperäistä talousarviota parempana positiivisesta talous- ja työllisyyskehityksestä johtuen. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen kasvun ylitystä kompensoi parantuneet vero- ja rahoitustulot. Syyskuun tilanteessa tuloksen arvioidaan toteutuvan vajaan 50 milj. euron tasolla.

39 Taloussuunnitelma Investointimääräksi (netto) ennustetaan 279 milj. euroa ja lainakannan kasvuksi noin 65 milj. euroa. Lainanotto on talousarviossa ennakoitua vähäisempää, johtuen alkuvuoden vahvasta kassasta, alhaisemmista investoinneista, parantuneista verotuloista sekä verotilityslain muutoksesta johtuvasta verotilitysten aikataulumuutoksista johtuen. Kaupungin lainakanta vuoden 2018 lopussa ennustetaan olevan 750 milj. euroa. Mikäli toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen ylitys saadaan oikaistua talousarvion mukaiseksi, talousarviolainojen nostotarve vähenee. Talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelman toteuttaminen TATU 2 -linjaukset sisältävät lukuisia tavoitteita talouden tasapainottamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä ulkoisten kustannusten kasvun hillintään mm. palveluverkon ja - järjestämisen sekä tilojen käytön tehostamisen ja investointikustannusten hillinnän osalta. TATU- linjausten mukaisesti kaupungin investointitaso rajataan vuosittain keskimäärin 280 milj. euroon. Talousarvion ja suunnitelman laadinnassa pyrittiin TATU taloustavoitteiden saavuttamiseen, mutta toimitilainvestointiohjelmaa koskevan kehysneuvottelutuloksen mukainen mittava panostus Koulut kuntoon-ohjelmaan nostaa taloussuunnitelmakaudella investointitason vuosittain yli 300 milj. euron tasolle. 12 vuoden tarkasteluajalla vuosittainen investointitaso on keskimäärin 280 milj. euroa. Kaupungin kohonneen investointitason lisäksi länsimetron hankesuunnitelman ja kustannusarvion päivitys siirtävät tavoitteen konsernin lainakannan (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntymisestä laskuun vuoteen Kehyksen toimitilainvestointiohjelmaa koskevissa neuvotteluissa päätettiin laskea yksittäisten toimitilahankkeiden kustannuksia. Neuvotteluissa päätettiin, että palveluverkkosuunnittelua uudistetaan. Toimitilainvestointiohjelman sisältä haetaan säästöjä tulevien hankkeiden osalta. Otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja, jolla kokonaiskustannuksia voidaan laskea: a. kehitetään standardisuunnitteluratkaisuja, monistettavia tyyppiratkaisuja, joissa huomioidaan kohdekohtaiset eritystarpeet (mm. koulun koko ja liikuntasali). Ratkaisuille asetetaan tavoitehinnat ja hintakatot eur/m2 ja m2/oppilas, b. aikaistetaan hankkeiden suunnittelua siten, että suunnitelmat ovat valmiina hyvissä ajoin ennen palvelutarvetta, c. tehdään alueellisia kokonaisratkaisuja, joissa huonokuntoisia kohteita korvataan uusilla standardiratkaisuilla Lisäksi päätettiin selvittää yksityisen päivähoidon asiakasmaksujen tukeminen siten, että yksityisten päiväkotien kapasiteetti tulee täysin hyödynnettyä ja päivähoitopalvelujen järjestäminen on kustannustehokasta. TATU:n keskeisenä tavoitteena investointien tulorahoituskyvyn parantamiseksi on vuosikatteen vahvistaminen toimintamenojen kasvua hillitsemällä. Kasvua pyritään hillitsemään kustannusvaikuttavilla palvelujen järjestämistavoilla sekä oman palvelutuotannon tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä. Tavoitetta palvelujen järjestämiskustannusten kasvun hillitsemiseksi toteutetaan Palvelujen tuotteistus- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patu-projektin avulla. Patu-projektin tavoitteena on mm. kehittää toimintaa kuvaavia mittareita ja mittarien käyttöä palvelujen tuotannonohjauksessa, johtamisessa ja seurannassa. Tavoitteena on tuottaa apuväline toimiala ja tulosyksiköiden johdolle palvelutuotannon johtamisen tueksi ja mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu vertailukelpoisin kustannustiedoin. Lisäksi tavoitteena on lisätä talousarvion läpinäkyvyyttä esittämällä paremmin palvelutuotannon suoritemäärien ja määrärahojen kytkentä. Laajasta ja monipuolisesta palvelutuotannosta sekä puutteellisista laskentajärjestelmistä johtuen, tuotteistuksessa ollaan edelleen kehitysvaiheessa. Palvelutuotteiden, suoritteiden sekä kustannuslaskennan kehittämistä ja automatisointia jatketaan vuoden 2019 aikana. Palvelutuotemäärän laajentaminen johtamista paremmin palvelevaksi vaatii talouden tietojärjestelmien uudistamisen sekä laskennan ja seurannan automatisoinnin. Talousarviokirjassa esitetään tulosyksiköittäin tunnuslukuja-otsikon alla tulosyksikön merkittävimmät, noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

40 Taloussuunnitelma Toimialoille on asetettu tulostavoitteeksi, että Patu-tuotteiden käyttö palvelujen järjestämisen ja operatiivisen toiminnan johtamisessa lisääntyy. Tulosyksiköittäin tehdään palvelujen järjestämisen ja tuotannon analysointi Patu-tuoteluettelon avulla. Tavoitteena on selvittää mm. vastaavatko yksiköiden tuotteet nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeita ja tuottavatko arvoa asiakkaille, onko palvelut järjestetty kustannusvaikuttavimmalla järjestämistavalla, ohjautuvatko asiakkaat oikeisiin palveluihin, tulisiko tuotevalikkoon lisätä kevyempiä tai ennaltaehkäiseviä tuotteita ja tulisiko palvelutuotteita muotoilla paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Analyysiin perustuen laaditaan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteet, joilla toteutetaan Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilaa Patu- tuotteilla mitataan palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta olettaen, että palvelutuotteen sisältö ja laatu pysyvät vakioina. Tavoitteena on, että samalla panostuksella saataisiin enemmän suoritteita / pienemmällä panostuksella saadaan aikaiseksi sama suoritemäärä. Vuoden 2019 tulostavoitteeksi on asetettu, että palvelutuotannon tuottavuus paranee prosentin vuoden 2019 aikana peruspalvelujen hintaindeksin muutos huomioiden. Mittarina on toimialan merkittävimpien palvelutuotteiden yksikköhinnan kehitys vuoden 2018 toteumaan nähden. Patu- tuotteiden suorite- ja kustannuskehitystä, HR-mittareita sekä muita laadun ja toiminnan mittareita seurataan ja analysoidaan johtoryhmissä osavuosikatsauksen rytmissä. Analyysi tehdään yhteisesti määritellyn prosessin mukaisesti tulosyksikkökohtaisilla raporteilla. Vuoden 2019 Patu-tuotteiden suoritemäärien ja kustannusten kehityksestä raportoidaan vuoden 2. osavuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Talousarvion tulostavoitteisiin ja tavoitteisiin sisältyy keskeiset TATU 2 -linjausten tavoitteet sekä toimialojen tasapainotus- ja tuottavuuden kehittämistavoitteita. Ohjelmaa toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä Taloussuunnitelma Espoon väestönkasvu jatkuu väestöennusteen mukaan noin henkilön vuosivauhtia Väestörakenne muuttuu, yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 19 prosenttiin ja vieraskielisten osuus 24,4 prosenttiin. Espoon huoltosuhde heikkenee vuoteen 2028 mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Kaupunginjohtajan esityksessä taloussuunnitelmakauden toimintakatteen alijäämä eli nettomenojen kertymä yhteensä on noin 17 milj. euroa pienempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymässä taloussuunnitelmakehyksessä. Taloussuunnitelmaan on tarkennettu joukkoliikenteen Espoon maksuosuudet HSL:n talousarvioesityksen mukaisesti vuosille Tarkennukset alensivat Espoon maksuosuutta nettona 7 milj. euroa vuonna 2020 ja 8 milj. euroa 2021, lisäksi liikelaitosten toimintakatteet ovat tarkentuneet talousarviovalmistelun myötä positiiviseen suuntaan. Vuoden 2019 toiminta- ja vuosikate on kaupunginjohtajan esityksessä noin 2,5 milj. euroa kehyslaskelmassa esitettyä heikompi. Kaupunginjohtajan esityksen on lisätty määrärahaa mm. lastentarhanopettajien palkankorotuksiin, Tietotien vuokraan, Haltiakeskuksen avustukseen, nuorten jäävuoroihin sekä alle 25-vuotiaiden maksuttomaan raskauden ehkäisyyn. Lisäksi on tehty sekä tuloihin että menoihin vaikuttavia lisäyksiä mm. Länsi-Uudenmaan sosiaalipuolen kriisipäivystyksen aloittamiseen, koulujen iltapäivätoimintaan sekä lukion kehittämistehtävään. T Taloussuunnitelmakauden lopussa vuosikate nousee 251 milj. euron tasolle, eli talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta ei saavuteta taloussuunnitelmakaudella, johtuen mm. palkkojen sopimuskorotuksista sekä ennakoitua suuremmista joukkoliikenteen kustannuksista. Nettotoimintamenot kasvavat 5,2 prosenttia 2019, vuosina kasvu on saava taittumaan enintään 2 prosentin tasolle. Tatu tavoitetta konsernin lainamäärän taittumisesta laskuun (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) ei saavuteta taloussuunnitelmakauden aikana koulut kuntoon ohjelman toteuttamisesta ja länsimetron kustannusarvion kasvusta johtuen. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainakanta kasvaa edelleen noin 313 milj. euroa ja konsernin noin 1,1 mrd. euroa.

41 Taloussuunnitelma Verotulot Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti, mikä pienentää kunnallisveron tuottoa koko maan tasolla noin 155 milj. euroa, Myös työtulo-, eläketulo- ja perusvähennystä korotetaan ja nämä pienentävät kunnallisveron tuottoa arviolta 80 milj. euroa, kokonaisuudessaan kunnallisveron tuotto alenee valtion toimenpiteistä johtuen noin 224 milj. euroa. Nämä veroperustemuutokset korvataan kunnille valtionosuusjärjestelmässä. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2017 verotuksesta saatujen ennakkotietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverotulo voimassa olevien kiinteistöveroprosenttien mukaisesti. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan ,8 prosenttia vuodesta Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset, arvioitu väestö- sekä talouskasvu, tilitysrytmin muutos sekä vuoden 2018 verotulojen poikkeuksellisen alhainen kasvu nostavat 2019 kunnallisveron kasvuprosenttia. Kunnallisveron tuoton kasvuksi arvioidaan 3,4 prosenttia vuonna 2020 ja 3,3 prosenttia vuonna Yhteisöveron tuottoarvio perustuu valtiovarainministeriön arvioon koko yhteisöveron tuotosta ja voimassa olevaan Espoon jako-osuuteen. Yhteisöveron arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia vuosittain taloussuunnitelmakaudella. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan noin 2,5 prosenttia vuosittain. Arvio ei sisällä kiinteistöverolain uudistuksen mukaista maapohjien- ja kiinteistöjen arvostamisjärjestelmän uudistusta, joka tulee voimaan Verotulot yhteensä arvioidaan kasvavan 4,7 prosenttia vuoden 2018 verotuloennusteeseen nähden. Vuonna 2020 kasvuksi arvioidaan 3,3 prosenttia ja vuodelle ,2 prosenttia. Vuonna 2019 kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä milj. euroa, -85 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Vähennykseen vaikuttavat eniten vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. euroa), valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. euroa), kilpailukykysopimuksen vaikutus -497 milj. euroa (-91 eur/as) sekä valtionosuuksien indeksijäädytykset (-91 milj. euroa). Espoon valtionosuustuotot kasvavat vuodesta 2018 noin 5 milj. eurolla väestökasvusta sekä veroperustemuutoksien kompensaatiosta johtuen. Kuntatalousohjelmassa valtionosuuksien tason esitetään nousevan 700 milj. euroa vuonna 2020 mm. indeksijäädytysten ja Kiky sopimuksen päättymisestä johtuen. Valtionosuudet on kuitenkin arvioitu taloussuunnitelmaan varovaisuuden periaatteella noin 1 milj. euron vuosittaisena kasvuna. Espoon tarvetekijöihin perustuva valtionosuus olisi 236 milj. euroa, valtionosuusjärjestelmän mukainen verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on -172 milj. euroa ja muut opetusja kulttuuritoimen valtionosuudet -16,6 milj. euroa (omarahoitusosuudet lukio- ja ammatilliseen koulutukseen sekä lukiorahoitus, opistot, taidelaitokset yms.) Verorahoitus (verot ja valtionosuudet) kasvaa vuonna ,7 prosenttia yhteensä noin 1,6 miljardiin euroon, vuonna 2020 kasvuksi arvioidaan 3,3 prosenttia ja vuodelle ,2 prosenttia. Vuoden 2019 korkea kasvu perustuu palkkojen sopimuskorotuksiin sekä edelleen paranevaan työllisyystilanteeseen. Talouskasvu kuitenkin hidastuu vähitellen noin 1-1,5 prosentin tasolle, joka hidastaa verotulojen kehitystä tulevina vuosina. Talousarvio on laadittu voimassa olevan lainsäädännön perustella, eikä sisällä maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksia. Mikäli uudistus toteutuu, Espoon sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kustannukset siirtyvät maakunnalle ja kunnallisverotuotoista leikataan arviolta 11,58 veroprosentin tuotto (VM laskelma ) ja yhteisöveron tuotosta noin puolet maakunnan rahoitusjärjestelmään. Uudistuksen toteutuessa Espoon palvelujen rahoituksesta noin 20 prosenttia tulisi uusista kuntin valtionosuuksista.

42 Taloussuunnitelma Tuloslaskelma Koko kaupungin toimintatuotot kasvavat vuoden 2018 ennusteeseen nähden 2,4 prosentilla. Tulojen kertymä riippuu kuitenkin yleisestä talouskehityksestä, asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeino- ja maankäyttöpolitiikassaan. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusratkaisu sekä kilpailukykysopimuksen mukaisten lomarahanleikkausten päättyminen kasvattavat henkilöstömenoja vuonna Palkkojen sopimuskorotukset vuonna 2018 ovat 1,3 prosenttia sekä kertaluontoinen vähintään 260 euroa / työntekijä suuruinen tuloksellisuuserä. Vuonna 2019 sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,16 prosenttia, eli sopimuskorotusten vaikutus yhteensä vuoden 2019 lopussa on 3,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan sopimuskorotusten vaikutus henkilöstömenoihin on noin 21 milj. euroa. Henkilöstömenoja kasvattaa myös Kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen 2020, jonka kustannuksista 75 prosenttia kohdentuu jo vuodelle Kiky sopimuksen mukainen työajan 24 tunnin pidentämisestä (pl. opettajat, palomiehet) saatavaa kustannussäästöä tulee kasvattaa eläköitymisen ja työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämisellä sekä töiden uudelleen organisoinnilla. Henkilöstömenoista tulee löytää säästöjä, sillä valtiovarainministeriön laskelmien mukaiset työajan lisäyksestä saatavat säästöt on vähennetty valtionosuusjärjestelmässä täysimääräisesti n. 91 eur/ asukas. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen kasvu on 5,2 prosenttia, kasvuun vaikuttavat sopimuskorotusten lisäksi joukkoliikenteen kuntaosuuden kasvu, IT-kustannusten nousu sekä toiminta ja tilakustannusten kasvu. Nettomenojen kasvu on poikkeuksellisen suuri ja ylittää mm. verorahoituksen kasvun. Nettomenojen kasvu on saatava taittumaan alle 2 prosentin tasolle, jotta kaupungin vuosikate nousisi TATU- linjausten mukaiselle 270 milj. euron tasolle, ja kaupunki pysyisi rahoittamaan investointinsa tulorahoituksella ja lainakannan kasvu taittuisi. Verorahoitus (verot ja valtionosuudet) kasvaa vuonna ,7 prosenttia noin 1,6 miljardiin euroon, vuonna 2020 kasvuksi arvioidaan 3,3 prosenttia ja vuodelle ,2 prosenttia. Korkokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet alhaisena. Vuonna 2019 korkokustannuksiksi oletetaan 11 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa yli miljardin euron tasolle nousevasta lainasalkusta 15 milj. euroa. Vuonna 2019 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 207 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. TATU ohjelmassa asetettua tavoitetta 270 milj. euron vuosikatteesta ei saavuteta taloussuunnitelmakauden aikana. Vuoden 2021 mukaisen vuosikatteen 252 milj. euroa saavuttaminenkin vaatii nettomenojen kasvun painamista alle 2 prosentin mm. palvelujen järjestämistapoja optimoimalla, omaa tuotantoa ja tilankäyttöä tehostamalla. Talousarviovuoden 2019 tulos tulee TATU- linjausten noudattamisen sekä talouskasvun myötä parantuneiden verotulojen kasvusta johtuen olemaan noin 48 milj. euroa ylijäämäinen. Investointitason kohottua yli 300 milj. euron vuositasolle ei vuosikate riitä investointien rahoittamiseen, vaan velkaantuminen jatkuu koko taloussuunnitelmakauden. City as a Service-Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2030 Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelma päivitetään vuoteen 2030 ottaen huomioon erityisesti City as a Service -ajattelu ja digitalisaatio. Kaupungin palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila suunnitelman mukaisesti, mutta tänä aikana kaupungin toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti. Muutokset koskettavat erityisesti kuntalaisten mahdollisuuksia hyödyntää sähköisiä palveluja, digitalisaation kehittymistä sekä alustatalouden esiin nousemista uutena palvelukanavana. Tilat ja palveluverkko ovat aikaisemmin olleet keskeinen osa palvelua, mutta tulevaisuudessa tilojen merkitys vähenee uusien palvelukanavien myötä. Palvelujen muotoilu ja palvelujen käyttäjien saaminen mukaan palvelukehittämiseen korostuu. Kehitystyön tuotoksena valmistuu City as a Service - Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2030 ja linjaukset, joiden pohjalta palvelujen järjestämistä tullaan kehittämään seuraavan kahdentoista vuoden aikana. Tavoitteena on asiakaslähtöiset ja helposti saavutettavat palvelut, jotka tuotetaan kustannusvaikuttavasti.

43 Taloussuunnitelma Kaupungin investointiohjelma on laadittu 12 vuodelle, joka vastaa Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2030 tarkastelujaksoa. Tavoitetilan laatimisen yhteydessä ratkaistaan myös Tapiolan kulttuurikeskuksen ja teatterin, Espoolaisten talon sekä palvelutorien toteuttamisaikataulu ja -tapa. Näitä koskevat hankesuunnitelmat tarkentuvat kevään 2019 aikana ja toteuttaminen otetaan huomioon vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä. Investoinnit Vuoteen 2030 ulottuvan 12 vuoden investointiohjelman kokonaismäärä on TATU linjausten mukaisesti yhteensä lähes 3,4 miljardia euroa ja enintään keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa. Kokonaismäärään lukeutuvat myös vuokra- ja leasing menettelyllä hankittavat pitkäaikaiset toimitilat. TATU linjauksissa on määritelty, että jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien enimmäismäärää. Investointiohjelma on valmisteltu 3,4 mrd. euron investointikaton mukaisesti siten, että kaupungin investoinnit ovat noin 3,2 mrd. euroa ja vuokra-, leasing- ja projektiyhtiökohteita on noin 300 milj. euroa. Kaupungin 12 vuoden investointiohjelma on vahvasti etupainotteinen. Panostukset koulut kuntoon - ohjelman toteuttamiseen mittavalla toimitilainvestointiohjelmalla, kaupunkirakenteen kehittymiseen länsimetron kehityskäytävällä sekä Raide-Jokeri painottuvat ohjelmakauden alkupuolelle ja nostavat investointitason keskimäärin yli 300 milj. euron tasolle seuraavan 5 vuoden aikana. Valtuustokauden keskeisenä tavoitteena on saada koulut kuntoon ja varmistaa, että kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Investointiohjelmaa on merkittävästi kasvatettu koulu- ja päiväkotitilojen osalta. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 12 vuoden aikana yhteensä yli 900 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki hankkii koulu- ja päiväkoti- sekä muita palvelutiloja vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömallilla lähes 300 milj. eurolla. Tilahankkeita toteutetaan 12 vuoden aikana keskimäärin 100 milj. euroa vuodessa ja hankkeista yli 80 prosenttia kohdistuu koulu- ja päiväkotitiloihin. Ohjelmaan on sisällytetty kehysneuvotteluissa sovitut neljän kouluhankkeen aikaistukset, lisätty kahden koulun peruskorjaushankkeet sekä varaus viiden päiväkodin peruskorjaus-/uudisrakennushankkeille. Tilahankkeissa otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja, joilla hankkeiden kokonaiskustannuksia voidaan laskea. Projektiyhtiömallilla (PPP) toteutettavaksi valmistellaan useamman koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeita. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan vuonna milj. euroa ja yhteensä 1,1 miljardia euroa seuraavan 12 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, Metron kehityskäytävän osittain maankäyttösopimuksilla rahoitettavan rakentamisen, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2019 lähes 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,4 mrd. eurolla, keskimäärin 687 milj. euroa vuodessa. Konserniyhteisöjen investoinneista merkittävimmät kohdistuvat Länsimetron II-vaiheen toteutukseen, Espoon Asunnot Oy:n hankkeisiin sekä HUS ja HSY-kuntayhtymien investointeihin. Lisäksi uusien ja kehittyvien alueiden pysäköintilaitoksiin investoidaan kaupungin pysäköintiyhtiöiden kautta. Useissa pysäköintiratkaisuissa kaupunki toimii yhtiöiden perustajana, rakennuttajana ja alkuvaiheen rahoittajana, mutta luopuu omistuksista alueiden rakentuessa ja myy valtaosan pysäköintipaikoista alueen kiinteistöille. TATU-ohjelman mukaisella talouden tasapainottamisella varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys ja lainakannan riskienhallinta pidemmällä aikavälillä. Maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinnilla, kaupunkitasoisella palvelu- ja toimitilaverkkosuunnittelulla sekä kustannustehokkaalla, mm. koulujen ja päiväkotien standardisuunnitelmilla ja rakennuttamisella rajoitetaan kaupungin investointien ja lainakannan kasvua. Rahoituslaskelma Emokaupungin nettoinvestoinnit ovat talousarviovuonna noin 310 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 66 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lisälainalla. Vuosina peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien

44 Taloussuunnitelma rahoitukseen 15 milj. euroa vuodessa. Mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, rahaston tuottoa ei käytetä. Vaikka vuosikate ja tilikauden tulos kasvavat koko taloussuunnitelmakauden ajan, toiminnan ja investointien rahavirta pysyy negatiivisena koko taloussuunnitelmakauden. Investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 66 prosenttia vuonna 2019, 75 prosenttia vuonna 2020 ja 86 prosenttia vuonna Kaupungin lainakantaa kasvattaa emokaupungin investointien lisäksi Euroopan investointipankista nostettava edullinen, nettona noin 96 miljoonan euron Espoon Toimitilat Oy:lle edelleen lainattava erä, jolla rahoitetaan elinkaarimallilla toteutettavia kouluhankkeita. Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna milj. eurolla ja koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 313 milj. eurolla. Kaupungin ja konsernin lainakannan kasvu jatkuu, Koulut kuntoon- ohjelmassa lisättiin ja nopeutettiin koulujen kunnostusta ja Länsimetron hankesuunnitelma ja kustannusarvio päivitettiin. Koska kaupungin kasvua tukevia investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotot sekä verotulot kertyvät. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen, Raidejokeri sekä kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistymisen ratojen varteen ja luovat uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen. Etupainoinen rakentaminen lisää kaupungin taloudellista riskiä kasvattamalla konsernin oikaistun lainakannan (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,4 miljardin euron tasolle taloussuunnitelmakauden aikana. TATU- tavoitteen mukaista konsernin lainakannan (ilman EA ja HSY) kasvua ei saada pysähtymään taloussuunnitelmakaudella, vaan tavoite siirtyy noin vuoteen Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että nettomenojen kasvu saadaan tasoittumaan alle 2 prosentin ja investointiohjelmaa ei kasvateta. Oikaistu lainakanta jää käytettävissä olevan tiedon mukaisesti noin 3,4 miljardin euron tasolle vuoteen 2023, jonka jälkeen lainkanta länsimetron valmistumisen jälkeen kääntyy nopeampaan laskuun. Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan kuntien rahoitusta ja rahoitusasemaa. Henkilöstö Espoo-tarinan taloutta, henkilöstöä ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamista tuetaan syksyllä 2018 solmitulla ja valtuustokauden loppuun asti voimassa olevalla henkilöstösopimuksella. Henkilöstösopimus vahvistaa espoolaista johtamista, hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvointia. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2018 syyskuussa henkilöä. Kaupungin henkilöstömäärä on ollut nousussa johtuen asukas- ja asiakasmäärän jatkuvasta vuosittaisesta kasvusta. Vuoden 2019 tavoitteena on henkilötyön (oman henkilöstön työ sekä vuokratyönä ostettu työ) tuottavuuden paraneminen prosentilla suhteessa Espoon kasvavaan asukasmäärään tai alemmalla tasolla suoritemäärään. Tavoitetta seurataan henkilötyövuosien kautta. Vuoden 2019 aikana kaupungin henkilöstömäärä tulee kasvamaan jonkin verran, noin 180 henkilöllä. Kasvu kohdentuu peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja kouluihin sekä vanhusten palveluihin. Työvoiman saatavuuteen työvoimapulasta kärsiville aloille panostetaan oppilaitosyhteistyöllä sekä kaupunkia työnantajana markkinoimalla. Osa henkilöstömäärän kasvusta korvaa palvelujen ostoa, kuten vuokratyönä teetettyä työtä. Tuottavuutta parannetaan vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja. Tavoitteena vuodelle 2019 on, että terveysperusteisten poissaolojen määrä laskee 10 prosenttia vuoden 2018 poissaolojen määrästä. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina käytetään työhyvinvointimatriisia ja sen lukuarvon odotetaan paranevan yhdellä yksiköllä. Henkilöstökehittämisessä tarjotaan palveluja ja tukea johtamisen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä esimiehille ja työyhteisöille. Vuonna 2019 kiinnitetään myös erityistä huomiota osaamisen kehittämisen eri menetelmiin ja välineisiin, työssäoppimiseen sekä koulutusten ja oppimismenetelmien vaikuttavuuteen kaupungin tavoitteiden näkökulmasta.

45 41 Taloussuunnitelma euroa TULOSLASKELMA Yhdistetty tuloslaskelma sisältäen peruskaupungin, liikelaitokset ja taseyksiköt. Toimintatuotoissa ja - menoissa mukana kaupungin sisäiset erät. Toimintakate ja siitä alaspäin ulkoisia, tilinpäätöksen mukaisia eriä. Tuloslaskelma TP 2017 ENN 8/2018* TA Varsinainen toiminta T oimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos = Poistoeron lisäys (-) Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2018 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Tunnuslukuja TP 2017 ENN 2018 TA Toimintatulot/-menot % 34,1 35,7 35,1 35,1 35,0 Vuosikate poistoista % 161,5 139,3 130,3 137,7 147,5 Vuosikate euroa/asukas Asukkaat kasvu kasvu -% 1,6 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,6 %

46 42 Taloussuunnitelma euroa RAHOITUSLASKELMA Yhdistetty rahoituslaskelma sisältäen peruskaupungin, liikelaitokset ja taseyksiköt. Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2017 ENN 8/2018* TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ T ulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Tunnuslukuja TP 2017 ENN 2018 TA Investointien tulorahoitus % 86,7 76,3 66,4 74,6 85,9 Lainakanta Lainat euroa/asukas

47 43 Taloussuunnitelma euroa Talousarvio 2019 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Liikelaitokset Suurpelto Tapiola Rahastot Taseyksiköt Espoon Sisäiset Espoon kaupunki yhteensä yhteensä kaupunki YHT. erät ilman sis.eriä Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja - menot Korkotulot Muut rahoitustulot Peruspääoman korko Kunnalle maksetut korkomenot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden ylijäämä/alijäämä

48 44 Taloussuunnitelma euroa Talousarvio 2019 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Liikelaitokset Suurpelto Tapiola Rahastot Taseyksiköt Espoon Sisäiset Espoon kaupunki yhteensä yhteensä kaupunki YHT. erät ilman sis.eriä Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Nettoinvestoinnit Nettokassavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykse Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lis. kunn Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen nettokassavirta Rahavarojen muutos

49 45 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma TP 2017 ENN 2018* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liilelaitoksilta Muut rahoitustulot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Korkomenot muille Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Poistoeron muutos Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2018 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Rahoituslaskelma TP 2017 ENN 2018* TA Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Varsinainen tominta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen muutokset = Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset = Muut maksuvalmiuden muutokset = Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Peruskaupungin tunnuslukuja TP 2017 ENN 2018* TA Toimintatulot/-menot % 20,9 21,7 21,2 21,0 21,0 Vuosikate euroa/asukas

50 46 Taloussuunnitelma euroa

51 47 Taloussuunnitelma euroa ESPOO-KONSERNIN TALOUS Espoo-konsernin konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt 10/2018 tilanteessa: Konserniin yhdistellään emoyhteisö Espoon kaupunki ja tytäryhteisöt, kuntayhtymät, joissa Espoon kaupunki on jäsenenä, sekä osakkuusyhteisöt. Kuntayhtymät on yhdistelty omistusosuuden mukaan. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy muodostaa alakonsernin, johon kuuluu viisi tytäryhteisöä ja 13 osakkuusyhteisöä. Myös muilla konserniyhteisöillä on omistuksia muista yhtiöistä.

52 48 Taloussuunnitelma euroa Yleistä konsernista Kunnan toiminta on kuntalaissa määritelty siten, että kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin lisäksi kunnan osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu konsernihallinnosta ja kolmesta toimialasta: sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta ja teknisestä ja ympäristötoimesta, Tilapalvelut- ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitoksista sekä Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköistä ja rahastoista. Konsernilla tarkoitetaan Espoon kaupunkia emoyhteisönä ja sen tytäryhteisöjä, joissa Espoon kaupungilla on yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä, yhdistellään konserniin omistusosuuden mukaan. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös konserniyritysten omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyrityksen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Valtuusto määrittelee merkittävimmille konserniyhteisöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espootarinan pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä. Konserniyhteisöille asetetut tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle sekä osavuosikatsausten yhteydessä myös valtuustolle. Vuonna 2019 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Riskienhallinta Espoo-konsernissa Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys Espookonsernissa. Kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehitetään yhä koordinoidummaksi toiminnaksi. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea kaupunkikonsernia sen perustehtävän toteuttamisessa, asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinta sisältää järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kaupunkikonsernin toimintaan liittyviä riskejä, sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnalla varmistetaan, että kaupunkikonsernin toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupunginjohtajalla on asemansa perusteella kokonaisvastuu kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Kaupungin johtoryhmä toimii riskienhallinnan johtoryhmänä, ja sen jäsenet ovat vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta kukin omalla vastuualueellaan. Riskienhallinta on siten mukana pitkän tähtäimen strategiatyössä ja ylimmän johdon toiminnassa. Operatiivisella tasolla riskienhallinta toteutuu jokapäiväisen johtamisen osana toimialoilla, yksiköissä ja tytäryhteisöissä. Espoo-konsernin riskienhallintaa tehdään käytännön tasolla mm. osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia. Talousarviotyön yhteydessä käynnistyy taloussuunnitelmakauden riskienhallintaprosessi. Toimialat, yksiköt, liikelaitokset ja tytäryhteisöt laativat riskikartoitukset, joihin sisältyy oman toiminnan lisäksi myös toimintaympäristöön, kumppanuuksiin ja sopimuksiin liittyviä riskejä. Merkittävimmät tulostavoitteita ja tavoitteita uhkaavat riskit kirjataan tuloskortteihin osa-alueittain. Riskejä hallitaan sekä osana toimintaa että erityisin toimenpitein. Riskitilannetta päivitetään seurantaprosessin yhteydessä. Kaupungin tytäryhteisöt ovat velvoitettuja ottamaan omassa riskienhallinnassaan huomioon kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan. Tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhdessä toimitusjohtajan kanssa riskienhallinnan järjestämisestä. Tytäryhteisöjen tulee kartoittaa toimintansa riskit säännöllisesti sekä

53 49 Taloussuunnitelma euroa raportoida merkittävistä riskeistään sekä riskienhallintansa toimivuudesta kaupungille kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti. Kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä toimimaan riskienhallintansa osalta vastaavalla tavalla. Konsernirakenteen muutokset vuonna 2018 ja taloussuunnitelmakaudella Metron jatkeen (Matinkylä-Kivenlahti) varrelle rakennetaan suunnitteluvuosien aikana useita pysäköintilaitoksia, jotka toteutetaan yhtiömuodossa. Finnoon alueen pysäköintiä hallinnoimaan on perustettu Espoon kaupungin 100 prosenttisesti omistama Finnoon Pysäköinti Oy, joka toteuttaa alueen ensimmäisen pysäköintilaitoksen vuosina Vuonna 2020 käynnistyy myös Finnoon toisen pysäköintilaitoksen sekä Kivenlahden alueen pysäköinnin toteutukset. Matinkylässä on rakenteilla KOY Tynnyripuiston pysäköinti palvelemaan rakentuvan Tynnyripuiston ja mm. Matinkylän uimahallin pysäköintiä. Suviniittyyn toteutetaan alueen toinen pysäköintilaitos suunnitelmakauden aikana. Alueen ensimmäisestä KOY Espoon Suviniityn Pysäköinnistä kaupunki on myynyt B-sarjan osakkeita. Kaupunki päätti ostaa KOY Soukan Puotitalon koko osakekannan vuonna 2018, koska Länsimetron Soukan metroaseman toinen Yläkartanontielle suunniteltu, ns. pohjoinen sisäänkäynti tulee sijoittumaan hankittavan kiinteistöosakeyhtiön omistamalle alueelle. Konsernin taloudellinen asema vuonna 2017 Espoo-konsernin tulot vuonna 2017 olivat 2,6 mrd. euroa ja menot 2,3 mrd. euroa. Taseen loppusumma oli 6,7 mrd. euroa ja omavaraisuusaste 41 prosenttia. Lainakanta vuoden lopussa oli 3,4 mrd. euroa ja se kasvoi vuodessa 243 milj. euroa. Konsernilainat asukasta kohden olivat euroa. Lainojen lisäksi konsernilla on vuokravastuita 659 milj. euroa ja leasingvastuita 43,7 milj. euroa. Merkittävimmät vastuut liittyvät elinkaarihankkeisiin. Lisäksi Espoo-konsernilla on muun muassa kuntien takauskeskuksen takausvastuita 1,5 mrd. euroa sekä maankäyttö- ja koronvaihtosopimuksiin liittyviä vastuita. Espoo on myöntänyt takauksia yhteensä 2,5 mrd. euroa. Myönnetyt takaukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi (2,4 mrd. euroa) Espoo-konserniin kuuluvien yhtiöiden ottamiin lainoihin. Muihin kuin Espookonserniin kuuluvien yhtiöiden tai yhteisöjen ottamiin lainoihin kohdistuu takausvastuita yhteensä 122 milj. euroa. Suurimmat yksittäiselle yhtiölle myönnetyt takaukset ovat Länsimetro Oy:lle, yhteensä 1,8 mrd. euroa. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 616 milj. euroa ja ne pienenivät 110 milj. euroa vuodessa. Eniten bruttoinvestointeja kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä toteuttivat Länsimetro Oy (189 milj. euroa), Espoon Asunnot Oy (59 milj. euroa) ja KOY Espoon Toimitilat (22 milj. euroa) ja kuntayhtymistä HUS (32 milj. euroa) sekä HSY (32 milj. euroa). Rahoitusosuuksia, jotka kohdistuivat pääasiassa Länsimetroon, konserni sai 48 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi 47 milj. euroa. Investoinneista pystyttiin konsernitasolla rahoittamaan tulorahoituksella 56 %. Rahoituksen nettorahavirta oli 279 milj. euroa positiivinen. Kaupunkikonsernissa pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli 241 milj. euroa eli samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin. Lyhytaikaiset lainat kasvoivat vuodessa 2 milj. euroa. Konsernin lainakantaa kasvatti eniten Länsimetron lainakannan kasvu 170 milj. eurolla.

54 50 Taloussuunnitelma euroa Konsernin toimintatuottojen kehitys taloussuunnitelmakaudella milj. euroa TP 2017 ENN 2018 TA Espoon kaupunki Tytäryhtiöt Kuntayhtymät *) Toimintatuotot yhteensä Verorahoitus Yhteensä *) Espoon omistusosuuden mukainen osuus kuntayhtymän tuotoista Espoon kaupungin ulkoiset toimintatuotot ovat vuonna 2019 arviolta 397 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu talousarviokaudella on 26 milj. euroa. Tuottoja lisää Länsimetron infrakorvausten sekä maankäyttötulojen tulo-odotuksen kasvu. Espoo-konsernin tytäryhteisöiden toimintatuotot ja niiden kasvu suunnitelmakaudella muodostuu suurimmaksi osaksi Espoon Asunnot Oy:n osuudesta. Uudiskohteita valmistuu vuosittain ja tämä vaikuttaa vuokratulojen kasvuun. Espoon oppilas- ja lapsimäärien kasvu kasvattaa myös Espoo Catering Oy:n ateriapalvelujen tuotantoa ja liikevaihtoa. Kuntayhtymien osalta suunnitelmakauden merkittävimmät toimintatuottojen kasvut muodostuvat Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri- ja Helsingin Seudun Liikenne kuntayhtymien osuudesta. HUS:n tuottoja eniten kasvattaa Helsingin päivystyksen integraatio. HSL:n osalta kuntaosuuksien sekä lipputulojen kasvu matkustajamäärien lisääntyessä nostaa tuottoja. Konsernin tuloksen kehitys milj. euroa TP 2017 ENN 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 Espoon kaupunki Tytäryhtiöt Kuntayhtymät Eliminoinnit Voitto ennen tilinpäätös siirtoja ja veroja Kaupungin tytäryhtiöt tavoittelevat mm. verotuksellisista syistä pääosin enintään nollatulosta. Tytäryhtiöiden lopulliseen tulokseen vaikuttaa myös tilinpäätösjärjestelyt ja lainanlyhennysten rahastoinnit, joista päätetään tilinpäätöksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan vuosina tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien tulosvaikutus Espoo konsernin lukuihin on vähäinen. Konsernin tulos muodostuu kaupungin tulosta heikommaksi johtuen konsernieliminoinneista ja mm. poisto-oikaisuista, jossa tyttärien poistoajat oikaistaan kaupungin poistoaikojen mukaiseksi. Investoinnit Taloussuunnitelman investointiosassa ja liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarvioissa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin, vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan kaupungin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana ja kasvaa vuonna 2019 erityisesti kaupungin ja Länsimetron II-vaiheen investointien lisääntyessä. Koko Espoo-konserni investoi vuonna

55 51 Taloussuunnitelma euroa 2019 lähes 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,4 mrd. eurolla, keskimäärin 687 milj. euroa vuodessa. Investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen, että liikenneyhteyksien parantamiseen, että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Keskeisenä tavoitteena on Koulut kuntoon -ohjelma, jolla varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveelliset ja toimivat tilat. Muita merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, Raide-Jokerin toteuttamisen aloitus sekä uusien päivähoitotilojen rakentaminen ja nykyisten tilojen peruskorjaaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen metrokäytävän varrella. Rakentamisen painopiste siirtyy metron II-vaiheen vaikutusalueelle. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-Jokerin rakentaminen ja kaupunkirata. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 12 vuoden aikana yhtensä yli 900 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 76 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kaupunki hankkii koulu- ja päiväkotitiloja vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömallilla lähes 300 milj. eurolla seuraavan 12 vuoden aikana. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. Palveluverkkosuunnittelua uudistetaan osana Koulut kuntoon- ohjelmaa ja Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelmaa. Tavoitteiden mukaisesti palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen rakennuskustannuksia alennetaan tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla sekä projektiyhtiömallia hyödyntäen. Tilahankkeissa otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja, jolla kokonaiskustannuksia voidaan laskea. Projektiyhtiömallilla (PPP) toteutettavaksi valmistellaan useamman koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeita. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus ja laajennus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu 13,3 milj. euroa vuonna 2019 sekä tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14 milj. euroa vuosittain. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Suurimpia konsernin investointiohjelmaan sisältyviä rakennushankkeita ovat: Länsimetron Kivenlahti Matinkylä -vaiheen rakennustyöt käynnistyvät täydellä voimalla vuoden 2019 aikana. Vuoden investoinnit tulevat todennäköisesti olemaan koko hankkeen rakennusvaiheen suurimmat. Samanaikaisesti Länsimetro Oy kehittää Ruoholahti Matinkylä -vaiheen hoidon- ja ylläpidon toimintoja yhdessä HKL:n kanssa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuonna 2019 viiden uudiskohteen rakentamisen (Vesipirtintie 2, Kolkekannaksentie 1, Suvikummuntie 1, Niittykallio sekä Kirstintie), jotka kattavat yhteensä 502 uutta asuntoa. Lisäksi vuoden alussa valmistuu Niittysillankulman 114 asuntoa kattava uudiskohde. Vuoden 2019 aikana toteutetaan myös kolmen kohteen peruskorjaukset. HSY:n investoinnit vuosina ovat yhteensä noin 900 milj. euroa, joista suurin osa on vesihuoltoon liittyviä investointeja. Jätevedenpuhdistuksen merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamo, jonka kustannukset ovat 201 milj. euroa. Espoon omistusosuus HSY:stä ja konsernin osuus investoinneista on 22,5 prosenttia.

56 52 Taloussuunnitelma euroa HUS:n merkittävimmät investoinnit ovat Siltasairaalan rakentaminen, Jorvin sairaalan peruskorjaukset, Hyvinkään sairaalan peruskorjaukset sekä investoinnit tietojärjestelmiin ja -tekniikkaan, joista merkittävimpänä Apotti potilastietojärjestelmä. Espoon omistusosuus HUS:sta ja konsernin osuus investoinneista on 17,5 prosenttia. HSL:n merkittävimmät investoinnit vuosina ovat digitaalisten kuluttajapalveluiden kehittämishankkeet, asiakkuuden ja myynnin -sovellusten kehittäminen ja joukkoliikenteen kehityshankkeet, joista merkittävimpänä Jore 4.0 -hanke eli joukkoliikennerekisteri, johon on koottu kaikki linjojen reittejä ja aikatauluja koskevat tiedot. Elinkaarimallilla peruskorjattavat koulut. Elinkaarikoulujen neljännessä erässä toteutetaan Kirstin, Viherlaakson, Tuomarilan ja Laajalahden koulujen peruskorjaus- ja laajennusurakat vuosina Kirstin koulu valmistuu toukokuussa Laajalahden ja Tuomarilan koulujen hankkeet käynnistyvät ja käyttöönotto tulee olemaan vuoden 2021 lopulla. Neljännen erän kustannusarvio on kaikkiaan noin 113 milj. euroa. Vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömalleilla hankittavat palvelutilat. Kaupunki hankkii useita toimitiloja pitkäaikaisilla vuokra- tai palvelusopimuksilla. Hankittavia kohteita ovat mm. Kivimiehen ja Uusikummun koulutilat, Tietotie 6:n toimisto- ja koulutilat, pitkäaikaiset siirtokelpoiset koulu- ja päiväkotitilat, useampi paloasema sekä projektiyhtiömallilla toteutettavat koulut ja päiväkodit. Kehä I:n tunnelointi Keilaniemen ja Tapiolan välissä ja siihen liittyvän Otasolmun eritasokiertoliittymän rakentaminen jatkuvat. Työ valmistuu keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistyy ensimmäisen asuintornin rakentaminen Keilaniemessä. Liikenneväyliä ja katuja rakennetaan laaditun investointiohjelman mukaisesti. Merkittäviä suunnitelmakaudelle ajoitettuja rakennushankkeita ovat mm. Turunväylän lisäkaistat ja Espoonväylä. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu voimakkaana Tapiolan keskustan alueella suunnitelmakauden alkupuolella ja kiihtyy 2020-luvulla Finnoo-Kaitaan alueella. Metroasemien ympärille rakennetaan metron liityntäliikenteen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämää kunnallistekniikkaa. Painopiste siirtyy metron toisen vaiheen asemaseutujen rakentamiseen. Myös kasvavilla Leppävaaran ja Saunalahti-Kurttilan projektialueilla kehitetään alueen infraa. Raide-Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta- ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide-Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta jatketaan hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista 66,6 milj. euroa, kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Matinkylän uimahalli suunnitellaan ja rakennetaan Matinkylän keskustaan Ison Omenan kauppakeskuksen läheisyyteen. Uimahallin suunnittelu jatkuu alkuvuonna 2019 ja rakentaminen alkaa keväällä Hankkeen kustannusarvio on 30,3 milj. euroa.

57 53 Taloussuunnitelma euroa Milj. euroa Investoinnit yhteensä, netto TP 2017 ENN 2018 TA Espoon kaupunki Tytäryhteisöt Investointien rahoitus ja konsernilainojen kehitys Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isoimmat vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin. TATU-ohjelman keskeisiä taloustavoitteita on investointien määrän rajaaminen taloudellisesti kestävälle tasolle. Ohjelman yhteydessä kaupungin nettoinvestoinneille on määritelty investointikatto, joka on keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa. Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien 280 milj. euron enimmäismäärää. Uudet pysäköintiyhtiöt on rajattu kattotarkastelun ulkopuolella. Kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa pysäköintiyhtiöiden alkuvaiheen, mutta luopuu pääosin omistuksesta alueen rakentuessa. Kaupungin investointiohjelma on valmisteltu TATU-ohjelman investointikaton mukaisesti. Kaupungin omien rakennusinvestointien lisäksi toimitiloja hankitaan vuokraus-, leasing- ja projektiyhtiömallilla siten, että investointien ja hankintojen kokonaismäärä on keskimäärin 280 milj. euroa 12 vuoden ajalla. Vuonna 2019 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 310 milj. euroa. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden vuoden 2019 nettoinvestoinneista noin 35 prosenttia rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella. Tulorahoituksen osuus on alhainen johtuen meneillään olevista mittavista rakennushankkeista, joilla varaudutaan kaupungin kasvuun. Vuosikatteen tulee parantua jatkovuosina TATU-tavoitteen mukaisesti 270 milj. euron tasolle, jotta investoinnit voidaan vuonna 2023 rahoittaa lähes kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja kaupunkikonsernin lainamäärän kasvu taittuu. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuosittain. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2019 yli 423 milj. euroa. Metron osuus lainakannan kasvusta vuosina on vajaa puolet. Konsernin lainakanta on vuonna 2019 noin milj. euroa ja suunnitelmakauden lopulla vuonna 2023 se tulee olemaan milj. euroa, joka on noin euroa asukasta kohden. Suurin osa konsernin lainakannasta koostuu kaupungin lainojen lisäksi Länsimetro Oy:n, Espoon Asunnot Oy:n, Espoon Toimitilat Oy:n ja Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymän vieraasta pääomasta.

58 54 Taloussuunnitelma euroa Oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainat, jotka katetaan vuokrilla ja maksutuotoilla) vuonna 2019 on milj. euroa ja suunnitelmakauden lopulla vuonna 2023 se tulee olemaan milj. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Konsernin oikaistu lainamäärä kääntyy laskuun vuoden 2022 jälkeen. Lainakanta Milj. euroa euroa / asukas 0 TP 2017 ENN 2018 TA Oikaistu lainakanta Oikaistu lainakanta / asukas, eur Lainakanta Lainakanta / asukas eur Kaupungin ja tytäryhtiöiden investoinnit ja niiden rahoitus milj. euroa TP 2017 ENN 2018 TA Investoinnit Kaupunki Yhtiöhankkeet *) Rahoitus Kaupungin vuosikate Valtion rahoitusosuudet Rahastojen purku Lainakannan muutos Konsernin lainakannan kehitys Konsernilainat euroa / asukas Oikaistut konsernilainat **) euroa / asukas *) Merkittävät tytäryhtiöiden kautta tehtävät investoinnit, jotka rahoitetaan lainoilla. Espoon Asunnot Oy:n investoinnit on rajattu ulkopuolelle, koska yhtiö rahoittaa omat investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. Länsimetron investoinneista on huomioitu Espoon osuus. **) Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla ja pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. HSY rahoittaa investointinsa tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla rahoitusstrategiansa mukaisesti. Länsimetron lainoista on huomiotu Espoon vastuulla olevat lainat.

59 55 Taloussuunnitelma euroa Taloussuunnitelmakirjan lopussa olevassa investointiliitteessä on esitetty kaupungin, Espoo Tilapalvelut - liikelaitoksen sekä tytäryhtiöiden kautta toteutettavien merkittävien investointien ajoitukset ja kustannusarviot. Liitteen lopussa on selvityskohdeluettelo, johon on merkitty sellaisia hankkeita, joiden tarkemmasta sisällöstä, sijoituspaikasta, ajoituksesta, toteutustavasta, kustannuksista tai rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin sisällyttää investointiohjelmaan. Konserniyhteisöille asetetut tulostavoitteet Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi Keskimääräinen vuosittainen käyttöaste vähintään 98 % Mittari / arviointikriteeri Käyttöaste-% Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi Asiakaskokemus on hyvällä tasolla NPS-kyselyn suositteluhalukkuus on +50 Espoon Asunnot Oy Espoo kasvaa kestävästi Keskimääräinen asuntotuotannon aloitus 400 vuodessa Neljän edellisen vuoden alkaneiden asuntojen liukuva keskiarvo Espoon Asunnot Oy Espoossa rakennetaan ekologisesti kestävästi Lämmityksen energiatehokkuus paranee Kiinteistöjen keskimääräinen lämpöindeksi Espoo Catering Oy Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Työn tuottavuus nousee vähintään 1,0 % / vuosi Vertailukelpoiset henkilöstökustannukset vuoden 2018 toteumaan Espoo Catering Oy Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Vuoden 2019 tulos on positiivinen Vuoden 2019 tulos Espoo Catering Oy Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukasja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana palvelusta on paremmalla tasolla kuin vuonna 2018 ja jatkuva asiakaskokemuksen seuranta on toiminnassa Asiakastyytyväisyysmittauksen arvosana palvelusta

60 56 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo Catering Oy Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Ruokahävikin pienentyminen ja hävikin vaihtoehtoisten hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen Ruoan hävikki-% ja ruokahävikin hyödyntäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, milj.euroa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukasja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys on parempi kuin edellisen vuoden taso Asiakas- ja sidosryhmäpalaute Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään Työllistyneiden tai jatkoopintoihin päässeiden osuus valmistuneista Parempi kuin vuoden 2018 taso Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Tuottavuus nousee vähintään 1,5 % / vuosi Tuottavuuden nousu Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa Joukkoliikenteen palvelutaso on parantunut Joukkoliikenteen saavutettavuustarkastelu ja asukastyytyväisyystutkimus Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Edistetään liikkumista palveluna Jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja uusia liikkumispalveluja otetaan käyttöön Kulkutapaosuuksien määrä ja yritysten tarjoamat liikkumispalvelut

61 57 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Joukkoliikenteen energiatehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön sähköbusseja ja muun linjaautokaluston osalta siirrytään käyttämään yhä enemmän biopohjaisia polttoaineita Sähköbussien määrän kasvu Espoossa ja biopohjaisten polttoaineiden osuuden kehitys Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Tuottavuus nousee vähintään 1,5 % / vuosi Tuottavuuden nousu Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä Tehostetaan toimenpiteitä vesijohtoverkon hävikin pienentämiseksi Toimenpiteet ja hävikin määrä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Investointitaso on kestävällä tasolla Omavaraisuusasteen kehittyminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Kotitalouksien jätteen kierrätysasteen ja palvelutason nostaminen - Erilliskeräyksen, ml. muovin keräyksen tehostaminen - Sortti-asemien viikonloppuaukioloajat - Keräyspisteiden saavutettavuus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Tuottavuus nousee vähintään 1 % / vuosi Laskutuksen kasvu verrattuna toiminnan volyymin kasvuun, ero vähintään 1 prosenttiyksikköä

62 58 Taloussuunnitelma euroa Konserniyhteisö Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Palvelusopimuksen mukaiset menot toteutuvat korkeintaan talousarvion mukaisena Talousarvion toteutuminen Espoo-kuntalaskutuksen osalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopussa Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle HUS:n investointitaso, velkamäärän muutos. Arvio kestävyydestä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoo valvoo aktiivisesti etujaan maakuntauudistuksessa. Kehitetään kaupungin poliittista johtamista. Kiinteistöomaisuuden arviointi ja realisointi omistajille Tuloutukset omistajille ja Espoolle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukasja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti Jorvin sairaala-alueen yhteisten palvelupolkujen asiakaslähtöistä kehittämistä jatketaan kaupungin kanssa yhteistyössä Arvio toimenpiteiden riittävyydestä Länsimetro Oy Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin Länsimetro Oy:n metron jatkeen (vaiheen 2) rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen Länsimetro Oy Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin Riskienhallinnasta ja realistisesta aikataulu- ja kustannustoteumasta raportoidaan tiiviisti ja avoimesti omistajille sekä mahdolliset merkittävät muutokset hankkeessa käsitellään omistajien kanssa Raportointi ja käsittely omistajien kanssa

63 59 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa/Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO PERUSKAUPUNKI LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS

64 60 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa/Yleishallinto

65 61 Taloussuunnitelma euroa YLEISHALLINTO Konsernihallinnon valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllisyyttä. Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Kotouttamisohjelma toimeenpannaan kumppaneiden kanssa. Espoon palvelujen kehittämiseen etsitään asiakaslähtöisyyttä tukevia ratkaisuja ja palveluissa otetaan käyttöön uusia kustannusvaikuttavia ja ennakoivia toimintamalleja. Yhdessä Omnian ja TE-toimiston kanssa perustettu osaamiskeskus on käynnistänyt toimintansa ja asiakastyön vaikuttavuudelle on luotu arviointijärjestelmä. Kaupunki palveluna - konseptointia ja kehittämistä tukevat - toteutuneet kokeilut (mm. tekoäly, digitalisaatio, alustat, dataanalytiikka) - käyttöönotetut uudet toimintamallit - käyttöönotetut uudet ennakointimallit Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Työllisyys- ja työttömyysasteet lähestyvät Espoo-tarinan tavoitetasoja ja työmarkkinatukikustannukset laskevat. Työllisyysaste, %. (Lähde: Tilastokeskus työvoimatutkimus / vuosikeskiarvo) Työttömyysaste, % (vs. 12 kk). (Lähde: TEM tilastot / kk) Työmarkkinatuen kustannukset kaupungille.

66 62 Taloussuunnitelma euroa Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laskee. Alle 25 -vuotiaiden työttömien lukumäärä (vs. 12 kk). (Lähde: TEM tilastot / kk) Vieraskielisten työttömien määrä laskee. Ulkomaalaisten työttömyysaste % (vs. 12 kk). (Lähde: TEM tilastot / kk) Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. Kaupungin haasteisiin ja palvelukehitykseen etsitään ratkaisuja yhteistyössä verkostojen, yritysten, yhteisöjen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Kansainväliset toimijat sijoittuvat Espoon kasvukäytäville. - Haasteita tuotteistettu yhteiskehittämistä, hackathon'eja ja kokeiluja varten. - Yhteiskehittämisen toimintamallia skaalattu kaupungin toiminnoissa ja palveluissa. - Palvelujen kehittämiseen on saatu ulkopuolista rahoitusta ( ). - Kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja yhteisöjä on hyödynnetty kaupungin kyvykkyyksien kehittämiseksi. Espooseen sijoittuneet merkittävät kansainväliset yritykset ja muut toimijat. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaista varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Elinkeinoelämän palvelutorina Otaniemen A Gridissä toimivan Business Espoo -verkoston asiakaslupaukset ja toimintamalli on määritelty. Toteutuneet toimenpiteet Kansainvälisten ja kotimaisten yritysten ja ihmisten sijoittuminen Espooseen on sujuvaa. Kansainvälisen startup-yrityksen /yrittäjän Espooseen sijoittumista tukeva palveluprosessi on määritelty. Työllisyyden palvelutorin toiminta on käynnistynyt yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Toteutuneet toimenpiteet. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma toimii yritysten kasvun pullonkaulana. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Rekrytointipalvelulla autetaan työnantajia löytämää sopivia työntekijöitä espoolaisista työttömistä työnhakijoista sekä tunnistamaan yrityksensä rekrytointi- ja osaamistarpeita. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.

67 63 Taloussuunnitelma euroa Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Työpaikkojen määrä Espoossa ja kasvukäytävillä kasvaa. Yritysten määrä Espoossa kasvaa. Asukkaat, asiakkaat, yritykset, yhteisöt ja tki-toimijat osallistuvat kaupunkikeskuksien kehittämiseen. Yritystyöpaikkojen nettomuutos Espoossa ja kasvukäytävillä. Toteutuneet Kaupunki palveluna - konseptointia tukevat kokeilut, pilotoinnit ja hankkeet. Yritysten lukumäärän nettomuutos Espoossa. Toteutuneet yhteiskehittämishankkeet kaupunkikeskuksissa. Kehittämiseen saatu ulkopuolinen rahoitus. Espoo kasvaa kestävästi. Toteutetaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kasvua toimeenpanemalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman toteutumisaste 100%. Edistetään liikkumista palveluna. Käynnistetään projekti, joka tukee Espoon globaalia edelläkävijyyttä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna Hankinnat suunnitellaan ja toteutuvat kestävän kehityksen mukaisesti. Vaikuttavuustyökalun käyttöönotto A+B-luokan hankinnat, tulosyksiköiden tavoitteiden mukaanotto. Vaikuttavuustyökalun käytön vakiinnuttaminen. Vaikuttavuuden toteutumisen tarkastelu. Luodaan liityntäliikenteen ympärille liikkuminen palveluna - konseptoinnille innovaatioalustat. Edistetään liikkuminen palveluna kehittämistä yhteistyössä HSL:n kanssa. Projektin käynnistyminen ja projektisuunnitelman mukaisten kehitystehtävien määrittely, pilottien määrä. Sovellettujen hankintojen määrä. Vaikuttavuuden arviointi. Liikkuminen palveluna kehittämistä tukevat toteutuneet - kokeilut - pilotoinnit Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen.

68 64 Taloussuunnitelma euroa Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 % peruspalvelujen hintaindeksin muutos huomioiden. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Patu-tuotteiden käyttö palvelujen järjestämisen ja operatiivisen toiminnan johtamisessa lisääntyy. Toimialojen merkittävimpien Patu-palvelutuotteiden suoritteiden yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään tai alemmalla organisaatiotasolla suoritemäärään. Palvelujen järjestämisen ja tuotannon analysointi tehty tulosyksiköittäin Patu-tuoteluettelon avulla. Patu-mittareiden käyttö tavoitteiden asettelussa ja seurannassa lisääntyy. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen kasvu peruspalvelujen hintaindeksi huomioiden pienenee. Toimintakatteen alijäämän muutos-%, eli konsernihallinnon nettomenojen kasvu -%. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) enintään milj. eur Kaupungin investointien tulorahoitusaste kasvaa. Investointien tulorahoitusaste vähintään 66% Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2018 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 % vuoden 2017 lopun tasosta. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilö. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Esimiesten johtamis- ja esimiestaidot paranevat. Esimiesvalmennusten kattavuus.

69 65 Taloussuunnitelma euroa Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Luodaan kokeilevan kehittämisen toimintamalli. Koko kaupungin viestintä rakentaa Espoon tunnettuutta Euroopan kestävimpänä kaupunkina. Brändi-uudistus selkeyttää viestinnän kärjet ja visuaalisen ilmeen. Toteutuneet kokeilut. Toteutuneet Hackathonit. Toimintamalli on luotu. Toimintamalli on pilotoitu. Toteutuneet toimenpiteet. Espoo valvoo aktiivisesti etujaan maakuntauudistuksessa. Valtuuston määrittämät sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät tavoitteet ja edunvalvonta varmistavat espoolaisten palvelujen ja Espoon kaupungin kehittymisen. Toteutuneet toimenpiteet. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Palvelutuotannossa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja toimintaa kehitetään Leanmenetelmällä. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti ja palautteet käsitellään yksiköissä. Toteutuneet toimenpiteet: - Leanatut toimintamallit. - Asiakaspalautteen hyödyntämismalli otettu käyttöön. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Kehitetään edelleen liikkuminen-, koulu-, palvelutori- sekä elä ja asu palveluna -konsepteja. Asiointi- ja lupapalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja niiden esteettömästä saatavuudesta huolehditaan siirryttäessä digitaalisiin palveluihin. Keskeisissä palveluissa säilytetään paperiasioinnin mahdollisuus. Toteutuneet toimenpiteet - Asiakkuusdatan jalostamista tukevat kokeilut ja tutkimushankkeet. - Tekoälyn hyödyntämistä tukevat kokeilut ja tutkimushankkeet. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelma päivitetään vuoteen 2030 huomioiden City as a Service -ajattelu sekä digitalisaatio. Suunnitelma valmistunut ja toimeenpano käynnistynyt. Kaupunki palveluna - konseptointia tukevien kokeilujen toteuttaminen. Kaupungilla on hyvä ICTkyvykkyys ja -valmius digitalisaation tukemiseksi. Digitalisaatiota edistetään pilvianalytiikan ICTarkkitehtuuri- ja - teknologiaratkaisujen sekä kehityskumppanuuksien osalta. Hallintamalli määritelty, viitearkkitehtuuri olemassa ja kumppanikilpailutus toteutettu.

70 66 Taloussuunnitelma euroa Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Toimialatasoiset englanti palvelukielenä -linjaukset on tehty. Englanninkielisten sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelmat on tehty ja toteuttaminen on käynnissä. Toteutuneet toimenpiteet. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Sote- ja maakuntauudistus heikentää Espoon investointien rahoituskykyä sekä talouden tasapainoa. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun epämääräisyys ja päättämättömyys Hidastaa kaupungin toimintaa, kehittäminen laitetaan jäihin Aikataulut viivästyvät ja transitiovaihe pitkittyy, mikä kuormittaa kapasiteettinäkökulmasta ja pitkittää henkilöstön epävarmuutta jatkosta Riskinä on, ettei aito liikkeenluovutusperiaate toteudu, vaan maakuntaorganisaatio pääsee valitsemaan siirtyvän henkilöstön ja palvelut. Tällöin kaupungin puolelle syntyy ylikapasiteettia ja henkilöstön osalta vain parhaimmisto siirtyy / rekrytoidaan maakunnan puolelle ICT-palvelumarkkinassa sote- ja maakuntauudistus voi aiheuttaa kysyntäpiikin, jolloin hintataso nousee ja palvelujen saatavuusja laatutaso heikkenee. Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen eli Patu-projektin tuotoksia ei hyödynnetä palvelutuotannon ohjauksessa. Patu-laskennan automatisoinnissa ei edetä. Sisäilmaongelmia ilmenee oletettua enemmän ja peruskorjaustarve kasvaa. Kaupungin omaa toimintaa, asiakkuuksien ja palvelujen optimointia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa ei kyetä uudistamaan siten, että digitalisaation hyödyt realisoituvat kaupunkitasoisesti sekä käyttötaloudessa että investoinneissa. Syntyvä uusi liiketoiminta tai osaaminen karkaa ulkomaille, eikä kiinnity paikallisiin liiketoimintaja palveluekosysteemeihin. Kaupungin jalostaman asiakkuusdatan hyödyntämiseen ei löydetä uusia liiketoimintaideoita. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Aktiivinen edunvalvonta sote- ja maku uudistuksessa. Harkinta sote- ja pelastuspalveluihin tehtäviin investointeihin ja käyttömenoihin. Sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyn päätöksen jälkeen talouden sopeutuslaskelmat. Kaupungin yhteisistä linjauksista sopiminen, selkeät, toimintaa eteenpäin ohjaavat päätökset ja viestintä. Patu -tuotekustannusten seurannan edistäminen kehittämällä visuaalisempi työkalu tulosyksikköjohtajille kuukausittaiseen seurantaan tai kvartaalikäyttöön. Laskennan rakenteen suunnitteluprojektin toteuttaminen nopeuttaa talouden tietojärjestelmien ja tietovaraston käyttöönottoa sekä Patu-laskennan automatisointia. Korjaustoimenpiteiden riittävät määrärahat ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman toteutuminen. Toimintamallien kehittämisen valmistelua, riippuvuuksien analysointia ja yhteentoimivuuden varmistamista systematisoidaan yhdessä tulosyksiköiden kanssa. Toiminta-arkkitehtuuriratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan ennakoivasti tulosyksiköiden kanssa ennen kokonaisarkkitehtuuritarkastelua. Kokeilukokemuksien oppeja jaetaan systemaattisesti tulosyksiköiden kanssa.

71 67 Taloussuunnitelma euroa Käytössä on vanhentuneita IT-järjestelmiä ja laitteita monet keskeiset IT-ratkaisut sekä infra- että järjestelmäpuolella ovat jo tulleet tai tulossa pian elinkaarensa päähän, jolloin niitä on uusittava sekä teknologisista että hankintajuridisista syistä. ICT-korjaus- ja uusintavelkaa on jo päässyt syntymään samanaikaisesti tavoitteena on kehittää kokonaan uusia ICT-palveluja digitalisointiin liittyen Varautuminen laitteiden ja järjestelmien häiriöihin ja käyttökatkoihin. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Espoon kaupunginvaltuusto päätti osana Espoo-tarinaa, että sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Espoon kaupungin organisaatioon selvitetään ja arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä sekä sen vaihtoehdot. Tavoitteena on kehittää organisaatiota niin, että pystymme vielä paremmin palvelemaan espoolaisia ja varmistamme Espoon kilpailukyvyn ja kehittymisen tulevaisuudessa. Ensimmäisessä vaiheessa konserniesikunta ja konsernipalvelut yhdistetään konsernihallinnoksi alkaen. Konsernihallinnon tarina valmistellaan vuoden 2020 aikana. Koko uudistuksen aikataulu ja valmistelu tähtäävät seuraavan valtuustokauden alkuun. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelma päivitetään vuoteen 2030 huomioiden erityisesti City as a Service -ajattelu ja digitalisaatio. Espoo-tarinan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien osalta toteutetaan valtuustokauden puolivälitarkastelu. Kaupunki varautuu vahvistamaan alueen elinvoimaisuutta ja monipuolistamaan sen elinkeinorakennetta tukemalla innovaatio- ja yritysekosysteemien käynnistymistä Espoossa. Viime vuosina kaupunki on osallistunut mm. seuraavien uusien avausten liikkeelle saattamiseen: ESA BIC (avaruusteknologia), UNTIL (kestävät ratkaisut), Smart & Clean Säätiö (älykkäät ja puhtaat teknologiat), LuxTurrim5G sekä IoT Paja Säätiö (IoT). On odotettavissa, että tulevana vuonna kaupungin aktiivista panosta ja tukea tarvitsevia alustoja tulevat olemaan ainakin Health Capital Helsingin toinen vaihe (terveysteknologia), Cleantech Garden (kierto- ja biotalous) sekä oppimisteknologian ja luovien alojen kiihdyttämötoiminnot. Espoo markkinoi aktiivisesti itseään yrittäjäystävällisenä kaupunkina mainostaen etenkin hyviä liikenneyhteyksiään. Kaupunki luo edellytyksiä espoolaistoimijoiden kansainvälistymiselle toimimalla aktiivisessa yhteistyössä Otaniemessä jo toimintansa käynnistäneen YK:n teknologia- ja innovaatiolaboration (UNTIL) kanssa. Yhteistyö YK:n kanssa tulee tiivistymään myös SDG Leadership Cities -verkostoon liittymisen myötä. Verkoston jäsenyys velvoittaa Espoon toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja yritysten kanssa, ja toimimaan aktiivisena kestävän kehityksen mallikaupunkina suhteessa muihin maailman kaupunkeihin. Kaupunki kehittää edelleen BusinessEspoo-verkostoa, joka toimii yritysten palvelutorina Otaniemen kasvuyrityskeskus A Gridistä käsin. Verkosto kehittää yrityspalveluiden asiakaskeskeisyyttä selkeyttämällä palvelupolkuja, jakamalla resursseja ja parantamalla palveluiden saavutettavuutta sekä tunnettuutta. Verkostossa ovat mukana Espoon kaupunki, Espoo Marketing Oy, Helsingin seudun kauppakamari, YritysEspoo, Espoon yrittäjät ry, TE-toimisto sekä Omnia. Kaupunki edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä valtuuston hyväksymän kotouttamisohjelman linjausten pohjalta. Vuoden 2019 aikana keskeinen maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä toimenpide on kaavaillun maahanmuuttajien osaamiskeskuksen käynnistäminen yhteistyössä Omnian ja TE-toimiston kanssa. Toteutuessaan osaamiskeskus auttaisi vuosittain arviolta yli 500 kaupunkilaisen osalta Espoo-tarinan mukaisesti nostamaan maahanmuuttajien koulutusastetta sekä sujuvoittamaan kotoutumista ja työllistymistä.

72 68 Taloussuunnitelma euroa Espoo-tarinan mukaan kaupunki kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun. Kotoutumista tukevien toimien tuloksista ja vaikuttavuudesta pyritään saamaan aiempaa tarkempi kuva käynnistämällä asiaan liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kaupunki kehittää yhteistyötään maahanmuuttajayhteisöjen ja -yhdistysten kanssa. Espoo osallistuu kotouttamisohjelman mukaisesti aktiivisesti keväällä 2017 käynnistettyyn valtioneuvoston yhteiseen Talent Boost Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan. Sen avulla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän verkostojaan investointien ja yritysten kasvun edistämisessä. Kaupunki osallistuu aktiivisesti kasvupalvelu-uudistuksen jatkovalmisteluun yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden seudullisten kumppaneiden kanssa. Mikäli hallituksen esitykset toteutuvat, siirtyy ELY-keskuksen ja TE-toimiston järjestämisvastuulla olevien elinkeino-, työllisyys- ja kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu pääkaupunkiseudun kaupunkien perustamalle kuntayhtymälle vuoden 2021 alussa. Kaupunki toteuttaa ja tukee innovatiivisten palvelujen kehittämistä kaupunki palveluna -toimintamallin mukaisesti sekä ohjaa, tukee ja kehittää kaupungin analytiikkaa kestävällä tavalla mm. data- ja tietoallaskokeiluilla. Osallistumalla aktiivisesti verkostoihin kansallisella, kansainvälisellä ja erityisesti EU-tasolla tuetaan Espoon kasvua ja innovatiivista kehittämistä. EU-rahoituksella tuetaan kaupungin kehittämistoimintaa. Toiminta- ja tietoarkkitehtuurin kypsyystasoa nostetaan ja kehitetään laadukasta toimintaa ja tiedonhallintaa sekä tiedon, järjestelmien ja teknologian hyödyntämistä. Lean-, laatu- ja prosessijohtamisen kyvykkyyksiä kasvatetaan kaupunkitasoisesti. Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailua kehitetään asiakas- ja asukaslähtöisen innovaatiotyön tueksi. Kaupunki osallistuu kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategiaan vuosina Palvelukehitysyksikkö vastaa strategian kaupunkitasoisesta koordinoinnista ja kansallisen yhteistyön rakentamisesta Espoon kaupungin osalta ja toteuttaa vuosina Aika - Kasvun ekosysteemit -hankkeeseen, jossa tuetaan kasvuhakuisia yrityksiä kiinnittymään niille sopiviin TKI-toimintaa tukeviin verkostoihin ja palveluihin. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2019 Konsernihallinto ohjaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) ohjelmakokonaisuuden toteuttamista. Kaupunkitasoisella ohjelmalla pyritään varmistamaan Espoon kaupunkikonsernin rahoitustasapaino ja palvelutuotannon tuottavuuskehitys. Keskeisiä kaupunkiyhteisiä tuottavuustavoitteita on ohjelmassa asetettu mm. tilakustannusten hallintaan ja -alentamiseen, palveluprosessien tehostamiseen mm. LEAN -menetelmän avulla sekä maankäytön tehostamiseen. Kustannusvaikuttavuuden edistämiseksi on konsernihallinnon johdolla käynnistetty kaupunkiyhteinen Palvelujen tuotteistus- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patu- projekti. Projektissa kaupungin palvelut on tuotteistettu ja luotu malli tuotteiden kustannusten ja suoritemäärien laskentaan ja seurantaan. Projektia jatketaan taloussuunnitelmakaudella ja sen seuraavina tavoitteina on hyödyntää tuotettua tietoa palvelujen järjestämisen ohjauksessa, kehittää tuotevalikkoja, automatisoida tietotuotantoa ja luoda kattavaa toiminta-, kustannus- ja hr-tietopohjaa kustannusvaikuttavalle palveluohjaukselle. Konsernihallinnon TATU -tavoitteilla edistetään mm. työllisyyden parantamista, yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, toiminnan tehokkuutta edesauttavien sähköisten palvelujen kehittämistä ja robotiikan hyödyntämistä sekä valtuustokauden tavoitteita luotsata Espoota kohti kestävän kehityksen ja digitaalisten palvelujen ykköskaupunkia. Lisäksi varmistetaan Espoon palvelujen tuottaminen asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Kestävän kehityksen mukaisilla hankinnoilla ja uusia innovaatioita hankkimalla tuetaan arjen sujuvuutta ja lisäarvon tuottamista espoolaisille. Vaikuttavuutta seurataan käyttöönotettavalla vaikuttavuustyökalulla. Digitalisoinnilla ja asiointipalvelujen suuntaamisella monikanavaiseen ja helposti saavutettavaan muotoon mahdollistetaan prosessien keventyminen kuntalaisille ja kaupungin toimijoille. Digitalisointi edellyttää konsernihallinnolta kehitystyötä ja järjestelmien uudistamista.

73 69 Taloussuunnitelma euroa Talous 1 YLEISHALLINTO TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina Tehtäväalue TP TA YLEISHALLINTO Valtuusto Tarkastusltk ja tilintarkastus Kaupunginhallitus Verotustoimi Konsernihallinto Sisäinen tarkastus Muu yleishallinto Yleishallinto sisältää valtuuston, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kaupunginhallituksen, konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen määrärahat. Verotustoimen määrärahat sisältävät valtiolle maksettavat verotuskustannukset. Muun yleishallinnon määrärahat sisältävät eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet, avustukset, vaalit sekä Espoon maksuosuuden Länsi-Uudenmaan pelastus - liikelaitokselle. Vuonna 2019 yleishallinnon toimintamenot ovat yhteensä 217,3 milj. euroa. Menojen kasvu aiheutuu konsernihallinnon tietojärjestelmien uudistamisesta ja uusien käyttöönotosta sekä kasvavista ylläpitokustannuksista. Ruokapalvelujen menoja nostavat koulujen ja varhaiskasvatuksen kasvavat ateriamäärät sekä elintarvikkeiden että kuljetusten hintojen nousu. Työmarkkinatuen kuntaosuusmenoihin on varattu 18 milj. euroa, joka 0,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna Henkilöstömenot kasvavat henkilöstömäärän kasvusta ja palkantarkistuksista johtuen. Myös Espoon maksuosuus pelastustoimen menoista on kasvanut edellisvuodesta. Talousarviossa on varattu määrärahat maahanmuuttajien osaamiskeskuksen perustamiseen. 1 YLEISHALLINTO (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) tulot ja menot ovat sitovia. Konsernihallinnon hallintosääntö käsitellään valtuustossa joulukuussa 2018 ja organisaatiouudistukseen liittyvät mahdolliset sito-

74 70 Taloussuunnitelma euroa vuustasojen tarkennukset tuodaan tarpeen mukaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Investoinnit 911 Aineettomat hyödykkeet BUT 2017 Ändrad BU 2018 BU Inkomster Utgifter Netto Koneet ja kalusto BUT 2017 Ändrad BU 2018 BU Inkomster Utgifter Netto Osakkeet ja osuudet BUT 2017 Ändrad BU 2018 BU Inkomster Utgifter Netto Länsimetron II-vaiheen valtionosuutta on budjetoitu aineettomien investointien tuloihin ja menoihin 80 milj. euroa vuodelle 2019 ja 28,3 milj. euroa vuodelle 2020 sekä 9 milj. euroa vuodelle Vuosittaisen osuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain. Aineettomaan omaisuuteen on budjetoitu keskitetysti kaupungin IT-järjestelmien kehityksen ja hankinnan investointimäärärahat. Toimialojen IT-kehitystarpeisiin on varattu 10 milj. vuodelle 2019 mm. päätöksentekojärjestelmän uusimiseen, Essi- ja työtilauudistuksen jatkamiseen, Espoo.fi -sivuston uudistamiseen, varhaiskasvatusjärjestelmän jatkokehitykseen, Trimblen teknologiapäivitykseen sekä teknisen ja ympäristötoimen ydinprosessidokumenttien digitalisointiin sekä talouden tietojärjestelmäkokonaisuuden uusimiseen. Kone ja kalustoinvestoinnit 2019 sisältävät logistiikan auto- ja konehankinnat noin 1,7 milj. euroa. Henkilöautot hankitaan huoltoleasingilla ja muu kalusto ostetaan. Tietohallinnossa on varattu lisäksi tietoliikennelaitteiden elinkaarimallin mukaiseen uusimiseen sekä rakentamisen vaatimiin tietoliikenneinvestointeihin 2,1 milj. euroa. Kalustossa on vielä lisävaraukset talous- ja henkilöstöpalvelujen monitoimitilojen ensikertaiseen kalustamiseen sekä valtuuston kalustohankintoihin. Osakkeissa ja osuuksissa olemassa olevien tai perustettavien yhtiöiden osakemerkintöihin.

75 71 Taloussuunnitelma euroa 11 VALTUUSTO JA TARKASTUSTOIMI Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VALTUUSTO Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määrärahassa on varauduttu valtuuston toiminnasta aiheutuviin menoihin, jotka muodostuvat pääasiassa valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, it-palvelukustannuksista, valtuustotalon toimitilavuokrasta sekä valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta. 112 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tarkastuslautakunnan lakisääteisenä tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tehtäviin kuuluu arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa sekä sitä, onko toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella ja tuloksellisella tavalla. Tarkastuslautakunta toimii lisäksi lakisääteisen sidonnaisuusrekisterin ylläpitäjänä ja huolehtii sidonnaisuusilmoitusten toimittamisesta valtuustolle tiedoksi vuosittain. Tilintarkastajan on tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.

76 72 Taloussuunnitelma euroa 12 KAUPUNGINHALLITUS Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kaupunginhallituksen määrärahat sisältävät tehtäväalueiden kaupunginhallitus, verotustoimi, konsernihallinto sekä muu yleishallinto toimintatulot ja -menot. 121 KAUPUNGINHALLITUS Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen ja kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien toimintamenot sekä kaupunginjohtajan käyttömenot. Tehtäväalue sisältää lisäksi kaupunkitasoisesti keskitettyjä henkilöstöön liittyviä määrärahoja mm. henkilöstöneuvostolle joustaviin henkilöstöjärjestelyihin, henkilöstön kehittämisohjelmaan, työsuhdematkalippuun ja sportti- ja kulttuuripassiin. Henkilöstöruokailuun maksetaan ruokasubventiota. Keskitetysti budjetoituja joustavia henkilöstömäärärahoja siirretään vuoden aikana toimialoille. Kaupunginhallituksen määrärahoissa on lisäksi varaukset mm. Espoon liittymisestä YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon, Smart ja Clean avustukseen sekä omarahoitusosuuksiin kestävän kehityksen SDG- ja EU- kehittämishankkeissa. Mukana myös valtuustokauden mittaisten poikkihallinnollisten kehitysohjelmien osallistuva Espoo, kestävä Espoo ja innostava elinvoimainen Espoo määrärahat. Talousarvioneuvotteluissa varattiin määräraha kielilisän korotukselle.

77 73 Taloussuunnitelma euroa 123 VEROTUSTOIMI Talous TP TA Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää valtiolle maksettavat verotuskustannukset, jotka ovat korvaus verohallinnon tekemistä verotuksen valmisteluun, veronkantoon ja verojen tilittämiseen liittyvistä tehtävistä. Ennakkotiedon mukaan verotuskustannukset kasvavat vuoden 2018 toteumasta yli 13%. 125 KONSERNIHALLINTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Konsernihallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata, valvoa ja tukea koko kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla. Konsernihallinto ohjaa Espoo-tarinan kaupunkitasoista valmistelua, toimeenpanoa sekä kehittämistä, edistää hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä sekä asukkaiden ja asiakkaidensa hyvinvointia. Konsernihallinto vastaa keskitetyistä julkishallinnon asiointipalveluista ja kaupungin sisäisistä palveluista. Konsernihallinto vastaa toiminnastaan monialaisella asiantuntijuudella ja konsernihallinnon ja koko konsernin edustajista koostuvilla asialähtöisillä tiimeillä sekä verkostomaisella toimintatavalla. Konsernihallinnon uudelleen organisointi konserniesikunnan ja konsernipalvelujen yhdistämiseksi alkaen on valmistelussa. Kaupungin työllisyyspalvelujen kohderyhmänä ovat espoolaiset työttömät, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Painopisteryhminä palveluissa ovat työttömät nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, joista erityisesti vieraskieliset, korkeasti koulutetut, vailla ammattistatusta olevat ja yli 50-vuotiaat työttömät. HR-toiminnan painopiste on sujuvien HR-palvelujen toteuttamisen ohella erityisesti johtamis- ja esimiestyön kehittämiskumppanuudessa. Henkilöstöyksikössä uudistetaan toimintaa ja järjestelmiä ja isoimpia järjestelmähankkeita ovat rekrytointijärjestelmän uusiminen, sähköisten työajanseurantajärjestelmien kilpailuttaminen, Hijat2-palkanlaskentajärjestelmähankkeen eteneminen, HR-raportoinnin kehittäminen osana kaupungin tietovarastoa, henkilöstöetuuksissa uuden palvelutuottajan kilpailuttaminen ja lounasedun käyttöönotto sekä osaamisportaalin ja työturvallisuustyökalun käyttöönotto. Talouspalvelujen toiminnan painopiste on tulevaisuuden talouspalveluissa. Toimintaympäristön muutokseen vastataan kouluttamalla henkilöstön omaa osaamista. Tulevaisuuden talouspalveluja tukee Jatkuvan parantamisen malli, jossa johdetaan muutosta ja otetaan käyttöön mm. uudistuneet ja ketterät työtavat. Asiointipalvelujen Contact Centeriä tullaan tulevina vuosina kehittämään Espoossa asuvien ja Espoossa vierailevien ensisijaisena tiedotus- ja informaatiotahona. Palvelutorikonseptia kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja Ison Omenan palvelutorilla toimivien palveluntuottajien kanssa, ja tehdään aktiivisesti yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen kanssa Espoon kaupunkikeskuksien kehittämisessä.

78 74 Taloussuunnitelma euroa Espoon kestävän kehityksen tavoitteita tuetaan hankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja arvioidaan käyttöönotettavalla hankintojen vaikuttavuustyökalulla. Tietohallinto uudistaa IT-ympäristön arkkitehtuuri- ja teknologiaratkaisuja sekä kumppanuusmalleja, tukeakseen Espoo-tarinan ja toimialojen digitalisaation tavoitteita. IT-kyvykkyyksiä kehitetään erityisesti joustavien pilvipohjaisten IT-arkkitehtuurien, palvelumuotoilun, sovellusrobotiikan ja edistyksellisen analytiikan alueilla. Kilpailutamme ja transitioimme kumppanuusverkostoa infra- ja digipalveluissa. Tunnusluvut Konsernihallinnon merkittävimmät palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) C0413 HENKILÖSTÖPALVELUT TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,0 % Kaupunkitasoiset palvelussuhdepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: Yhteydenotot/Valmistelut kpl ,6 % yksikkökustannus e/kpl 46,70 40,42 45,51 49,72 9,2 % Rekrytointi-ilmoitukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: Rekrytointi-ilmoitukset kpl ,0 % yksikkökustannus e/ilmoitus 322,40 406,13 435,50 425,06-2,4 % Kaupunkitasoiset rekrytointipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: Asiantuntijapalvelu ,2 % yksikkökustannus e/kokonaispalvelu 1,00 1,00 1,00 1,00 0,0 % Palkanlaskenta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: palkkalipuke/kpl ,7 % yksikkökustannus e/kpl 13,76 16,83 14,68 17,54 19,5 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % Henkilöstöpalveluiden tuotteiden kustannukset laskevat lukuun ottamatta palkanlaskentaa, jonka kustannuksia nostaa Hijat2 -projektikulut. Samalla myös palkanlaskennan yksikkökustannukset nousevat. Palvelusuhdepalvelujen suoritemäärät laskevat ja yksikkökustannukset nousevat johtuen sitä, että HRneuvomo on onnistunut lisäämään palvelussuhdetietoisuutta ja kouluttamaan toimialoja. Näin ollen tarve yhteydenotoille on laskemaan päin. Rekrytoinnin yksikkökustannukset laskevat toiminnan tehostumisen myötä.

79 75 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TYÖLLISYYSPALVELUT Henkilöstömäärä ,1 % Htv 54, ,8 % Työllisyyspalvelut ilman TMT Työllisyyden palveluohjaus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: Kontakti, päätös, suunnitelma ,6 % yksikkökustannus e/kpl ,8 % Työtoiminta oma Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite:toimintapäivä ,6 % yksikkökustannus e/kpl ,0 % Työtoiminta osto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: Toimintapäivä ,0 % yksikkökustannus e/kokonaispalvelu ,4 % Valmennuspalvelut oma Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: asiakas ,0 % yksikkökustannus e/kpl ,5 % Valmennuspalvelut osto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % - suorite: asiakas ,3 % yksikkökustannus e/kpl ,4 % Työnantajapalveluiden taloudellinen tuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suorite: henkilö ,7 % yksikkökustannus e/kpl ,4 % Työnantajapalveluiden rekrytointipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: henkilö ,1 % yksikkökustannus e/kpl ,5 % Työmarkkinatuki TMT Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: tuen saaja/kk (ka) ,6 % yksikkökustannus e/tuen saaja/kk (ka) ,6 % Muut palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % Henkilöstömäärään sisältyy 20 sosiaalihuoltolain 27 d :n mukaisessa vammaisten työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa henkilöä. Työllisyyden palveluohjauksen suoritteet tuleva kasvamaan, koska työllisyyden palvelualue ja TEtoimisto käynnistävät yhteisen Työllisyyden palvelutori-kokeilun keväällä Työtoiminnassa painotusta siirretään ostopalveluista omaan työtoimintaan. Työtoimintaa lisäämällä vähennetään työmarkkinatuen kuntaosuuden kokonais- ja yksikkökustannuksia. Valmennuspalvelut oma ja osto suoritteet vähenevät Työrasti Espoo-työllisyyshankkeen päätyttyä ja sen resurssien poistuttua. Työnantajapalvelujen taloudellisen tuen suoritteet ja kustannukset vähenevät, koska työmarkkinoiden vetoisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa suunnata määrärahoja muihin kuntalaisten työllistymistä ja kunnan elinvoimaa tukeviin toimiin. Yksikkökustannus nousee, koska painotus on enemmän toimialoille työllistämisen tukemisessa ja se on hinnaltaan kalliimpaa kuin taloudellinen tuki välityömarkkinoille.

80 76 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TALOUSPALVELUT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,6 % Myyntireskontra ja myyntilaskutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % suorite: myyntilasku, manuaalinen/kpl ,7 % yksikkökustannus e/kpl 14,89 9,25 10,98 12,03 9,6 % suorite: myyntilasku, sähköinen/kpl ,5 % yksikkökustannus e/kpl 1,51 1,55 1,67 1,80 7,6 % 0 0 Ostotilaukset, ostolaskutus, ostoreskontra ja maksuliikenteen hoitaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: ostolasku, manuaalinen/kpl ,2 % yksikkökustannus e/kpl 8,04 6,45 6,57 11,19 70,2 % - suorite: ostolasku, sähköinen/kpl ,3 % yksikkökustannus e/kpl 4,49 7,50 7,63 4,02-47,3 % 0 0 Muut palvelutuotteet *) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % 0 0 Muut palvelutuotteet *) Kirjanpito ja tilinpäätökset, vain SOTET:lle tehtävät erityistehtävät sekä erp-järjestelmäpalvelut -yksikkökustannus: e/kokonaispalvelu Muut mittarit TP 2017 TA 2018 ENN ememo, kpl Perintään siirto, kpl elasku (B2B, Netposti ja elasku, ei suoramaksu), % ,2 % Paperilasku, % ,8 % Sähköistymisaste (sähköinen tilaaminen), % Automaattikäsittely, kpl Verkkolasku, % Myynnin palvelualueella on siirrytty enemmän e-laskuihin, mikä näkyy manuaalisten ja sähköisten volyymimäärien laskuna. Ostojen palvelualueella lisätään sähköistä verkkomaksamista. Kustannuksia nostavat mm. järjestelmien kehittäminen ja uusiminen sekä ylläpito. Robotiikan hyödyntäminen lisää alkuvaiheessa koulutuskustannuksia. Lisäksi uuden toimitilan vuokrakustannukset vaikuttavat palvelutuotteiden yksikkökustannuksiin. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% ASIOINTI- JA HALLINTOPALVELUT Henkilöstömäärä ,3 % Htv 39,9 39,9 40,6 39,4-3,0 % 39,4 39,4 Asiointi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % - suorite: asiointi kpl ,8 % yksikkökustannus e/asiointi 7,09 8,08 9,05 11,70 29,3 % Palvelutorikonseptin koordinointi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: asiakaskäynti kpl ,4 % yksikkökustannus e/asiakaskäynti 0,53 0,56 0,57 0,57-1,4 % Sähköinen asiointi( Vaihdepalvelu + cc) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: asiointi kpl ,6 % yksikkökustannus e/asiointi 4,93 7,25 8,90 6,63-25,5 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % Toimipisteasioinnin kysynnän nähdään laskevan tulevina vuosina mm. lipunmyynnin (HSL, Lippupiste, kaupungin ruokaliput) siirtymisen vuoksi vahvemmin mobiiliin ja verkkoon. Yleinen trendi on, että palvelujen digitalisaatio vähentää toimipisteasioinnin tarvetta.

81 77 Taloussuunnitelma euroa Sähköisen asioinnin (Contact Center) kysynnän nähdään kasvavan tulevina vuosina, vaikka palveluun kuuluvan puhelinvaihteen kysyntä pienenee. Contact Centeriä tullaan kehittämään lähivuosina kaupungin ensisijaisena sisäisen ja ulkoisen sähköisen asioinnin kontaktitahona. Palvelutorikonseptin asiointimäärät tulevat pysymään korkealla tasolla ja niiden asiointimäärät kasvavat huomattavasti vasta uusien mahdollisten palvelutorien myötä. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TIETOHALLINTO Henkilöstömäärä ,5 % Htv 53,8 53,8 48,2 59,2 22,8 % 58,4 60,2 Päätelaitepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: laitemäärä ,1 % yksikkökustannus ka / laitemäärä 218,88 178,78 177,80 167,91-5,6 % IT-palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: järjestelmien määrä ,6 % yksikkökustannus / ylläpitopäivä 420,81 445,07 351,73 357,91 1,8 % Keskitetyt IT- ja infrapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: ,2 % yksikkökustannus / IT-palvelu 29,50 29,31 30,07 32,02 6,5 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % IT-laitehallinnan ohjeistuksen mukaisesti laitteita käytetään niiden elinkaaren loppuun, jolloin kolmen vuoden jälkeen leasingmaksu alenee. Tämä on vaikuttanut päätelaitepalveluiden yksikköhintaan positiivisesti. Huomioitava, että kun vanhat laiteet tulee elinkaarensa päähän niin leasingkulut lähtevät nousuun mutta kokonaisvaikutus talouteen on positiivinen. Ylläpitopäivien keskimääräinen kustannus on nousussa, mutta edelleen markkinahintaan nähden kilpailukykyinen. Järjestelmien elinkaaren mukaiseen uusintaan pitäisi panostaa enemmän, käytössä on ITpalveluita, jotka eivät ole enää teknologisesti tuettuja. IT-palvelukomponenttien kokonaislukumäärä on vähentynyt tiukennetun käyttäjätunnushallinnan myötä. Tämä vaikuttaa negatiivisesti keskitetyn IT- ja infrapalvelun Patu-suoritteen yksikköhintaan. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% C055 LOGISTIIKKA Henkilöstömäärä ,3 % Htv 23,8 23,8 17,4 18,8 8,0 % 18,8 18,8 Kalustonvuokrauspalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: vuokrattu kalusto kpl ,0 % yksikkökustannus e/kalusto ,1 % Login verkkokauppa Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: verkkokauppatapahtuma kpl ,1 % yksikkökustannus e/tapahtuma 2,08 1,78 1,88 1,50-0,20 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % Kaluston korjaustoiminnan ulkoistuksesta aiheutuvat säästöt näkyvät vuonna Samalla kaluston määrä lisääntyy maltillisesti, jolloin hallintakustannukset per yksikkö laskevat. Logistiikan verkkokaupan volyymi jatkaa kasvua tuotekatalogin laajentuessa. Kasvava volyymi mahdollistaa varastoinnin ja kuljetuksen optimoinnin robotiikan avulla, jolloin yksikkökustannukset laskevat.

82 78 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% C056 HANKINTAKESKUS Henkilöstömäärä ,9 % Htv 29,5 29,5 24,2 27,3 12,8 % 27,3 27,3 Kevyt kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: Kevyt kilpailutus / kpl ,7 % yksikkökustannus /kpl ,5 % Keskiraskas kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: Keskiraskas kilpailutus / kpl ,7 % yksikkökustannus /kpl ,4 % Raskas kilpailutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: Raskas kilpailutus / kpl ,7 % yksikkökustannus /kpl ,4 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset Muut mittarit TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% Hankintojen läpimenoaikojen lyheneminen: tavoite 10 % 10 % 5 % 5 % 5 % Hankintojen kautta työllistetyt työttömät - työllistetyt kpl ,0 % Hankintakeskuksen henkilöstömäärä ja henkilötyövuosien määrä kasvaa vuoden 2018 tasosta, koska organisaatiomuutos ja siihen liittyvät henkilöstön rekrytoinnit on saatu toteutettua. Palvelutuotteiden kokonaiskustannuksia nostaa toimialojen lisääntynyt kilpailutustarve sekä investoinnit hankinnan hallinnan järjestelmään. Hankinnan hallinnan järjestelmä mahdollistaa hankintojen tehokkaamman ja laadukkaamman suunnittelun sekä toteutuksen. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa toimialoille tiedolla johtamisen hankintojen osalta. Hankintakeskuksen palvelutuotteiden yksikkökustannukset laskevat toiminnan tehostamisen myötä. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% RUOKAPALVELUT Henkilöstömäärä Htv ,0 % Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % Varhaiskasvatuksen kokopäiväateria EC/kpl ,9 % yksikkökustannus /kpl 7,04 6,52 6,42 6,62 3,1 % Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,00 5,9 % Kouluateria EC lounas/kpl ,7 % yksikkökustannus /kpl 2,04 1,97 1,97 2,03 3,1 % Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,00 3,6 % Ikäihmisten ateriat ,00 0,5 % yksikkökustannus /kpl 15,72 13,93 13,59 14,01 3,1 % Palvelutuotteet on muodostettu kaupungin Ruokapalvelut-tulosyksikön ja Espoo Catering Oy:n tuotantokustannuksista. Niillä kuvataan keskeisten kaupungille tuotettujen ateriapalvelutuotteiden kehitystä. Tuotetut ateriamäärät sekä kouluissa että varhaiskasvatuksessa nousevat oppilas- ja lapsimäärien kasvaessa vuonna Kustannuskehityksessä on huomioitu palkkaratkaisun vaikutus sekä elintarvikkeiden että kuljetusten hintojen kehitys, jotka nostavat ateriatuotannon yksikkökustannusta 3,1 prosenttia vuonna Keskuskeittiön tuotantokapasiteetin nostaminen tulee tasaamaan hintojen kehitystä keskuskeittiössä tuotettujen aterioiden osalta.

83 79 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Konsernihallinnon tulot muodostuvat pääosin sisäisten palvelujen tuottamisesta toimialoille, joista suurimmat ovat tietohallinto 63,9 milj. euroa ja ruokapalvelujen laskuttamat ateriapalvelut sivistystoimelta 15,7 milj. euroa. Sisäiset tulot ovat yhteensä 112 milj. euroa. Ulkoisia tulot ovat työllisyyspalvelujen saamat tuet tuki-, velvoite- ja oppisopimustyöllistämiseen. Lisäksi saadaan ulkopuolista rahoitusta EUhankkeisiin sekä Kelalta korvaus työterveyshuollon kustannuksiin. Menot koostuvat pääosin henkilöstökuluista 38,5 milj. euroa ja palvelujen ostoista 85 milj. euroa. Työllisyyden hoitoon kohdennettuja määrärahoja on yhteensä noin 30 milj. euroa, josta 18 milj. euroa on kohdennettu kunnan osarahoittamaan työmarkkinatukeen. Menojen kasvu aiheutuu pääosin konsernihallinnon järjestelmien uudistamisesta ja uusien järjestelmien käyttöönotosta sekä ylläpidosta. Maahanmuuttajien osaamiskeskuksen perustamiseen on varattu 0,75 milj. euroa. Ruokapalvelujen menoja kasvattavat ateriamäärien kasvu kouluissa ja varhaiskasvatuksessa sekä elintarvikkeiden että kuljetusten hintojen kasvu. Talousarvioneuvotteluissa Espoo Marketing Oy:n toiminta-avustusta vähennettiin euroa. Konsernihallinnosta haetaan säästöä henkilöstökuluihin eläköitymisten ja määräaikaisuuksien kautta euroa sekä tietohallinnon ICT-menoista 0,2 milj. euroa. 126 SISÄINEN TARKASTUS Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Sisäisen tarkastuksen yksikkö vastaa kaupungin sisäisen valvonnan ja toiminnan tuloksellisuuden tarkastuksesta ja arvioinnista ja siihen liittyvistä asiantuntijatehtävistä.

84 80 Taloussuunnitelma euroa 129 MUU YLEISHALLINTO Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset mm. seuraaville: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinajärjestö, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun kauppakamari, Sydkustens Landskapsförbund, Laatuyhdistys, Suomen Riskienhallintayhdistys, Espoon asukasfoorumi ja Svenska Finlands folkting. Määrärahat sisältävät myös hallinnon kopiointikulukorvauksen Kopiosto ry:lle. Toimialojen ja tulosyksiköiden talousarvioihin sisältyvät niiden toimintaan liittyvien yhteisöjen jäsenmaksut. Määrärahat sisältävät vuonna 2019 toimitettavat eduskunta- sekä europarlamenttivaalit. Valtio maksaa kunnille kertakorvauksen valtiollisten vaalien toimittamisesta. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2021 toimitetaan kuntavaalit. Lisäksi määrärahoihin sisältyvät Espoon maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta sekä avustukset kahden sopimuspalokunnan rakennushankkeiden rahoituskuluihin, eläkemenoperusteiset eläkemaksut henkilöistä, jotka ovat jääneet eläkkeelle Espoon pelastustoimesta ennen alueellisen pelastuslaitoksen muodostamista.

85 81 Taloussuunnitelma euroa LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

86 82 Taloussuunnitelma euroa LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös vuosille on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastuslaitoksen johtokunnalle tullaan esittämään palvelutasopäätöksen voimassaolon jatkamista kahdella vuodella. Sitä ennen kuullaan alueen kuntia. Uudenmaan alueen pelastuslaitoksilla on tavoitteena tehdä yhdenmukaiset palvelutasopäätökset vuodesta 2021 alkaen riippumatta sote- ja maakuntauudistuksesta. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), Länsi-Uudenmaan (Hanko, Inkoo ja Raasepori) ja Lohjan ensihoitoalueilla (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Vuosina toiminta pyritään pitämään palvelutasopäätöksen mukaisella tasolla ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Vuoden 2019 avaintavoitteita ovat: 1. Asiakaspalvelun yhtenäistäminen Uudenmaan alueella 2. Suuronnettomuuksiin ja vaativiin johtamistilanteisiin liittyvän suorituskyvyn parantaminen 3. Palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla vuosina Työhyvinvointi muuttuvassa toimintaympäristössä. Pelastustoimen uudistushankkeessa ja maakuntauudistuksessa on korostettu järjestelmien yhtenäisyyttä ja vahvaa tietoon perustuvaa keskitettyä ohjausta. Tämä asettaa paineita tiedon ajantasaisuudelle ja tietojärjestelmien yhtenäistämiselle sekä tehtäville ja jo tehdyille suorituskykyvaatimuksille. Käytännössä uudistushankkeeseen tulee varata riittävästi resursseja hankkeen läpiviemiseen myös paikallisella tasolla. Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.

87 83 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tunnusluvut Bruttomenot /asukas (kustannukset m uutettu v tasoon) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% Pelastustoimi 65,8 64,2 65,8 65,9 0,1 % 64,9 63,5 Ensihoito, HUS Jorvin alue 17,3 16,5 16,9 17,8 5,4 % 17,5 17,6 Ensihoito, HUS Länsi-uudenmaan 92,9 93,5 90,1 95,5 6,0 % 96,0 97,3 Ensihoito, HUS Lohjan alue 47,0 44,2 43,9 45,2 2,9 % 45,4 45,9 Talous Pelastuslaitoksen talousarvio 2019 koostuu neljästä elementistä: Pelastustoimi, HUS/HYKS/Jorvin ensihoitopalvelut, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut ja HUS Lohjan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (Virve-päätelaitteet, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun keskiarvo on n henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos kasvattavat palvelutarvetta. Vuonna 2019 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 32,1 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 6,0 milj. euroa, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,2 milj. euroa ja HUS Lohjan ensihoitopalvelujen osuus on 4,3 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2019 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos % TA 2018 TA Espoo ,0 % Hanko ,5 % Inkoo ,0 % Karkkila ,3 % Kauniainen ,6 % Kirkkonummi ,3 % Lohja ,0 % Raasepori ,0 % Siuntio ,7 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,1 %

88 84 Taloussuunnitelma euroa Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2019 Pelastuslaitoksen sitovat tulostavoitteet edellyttävät talouden pitämistä tasapainossa. Mahdollinen alijäämä laskutetaan osakaskunnilta ja ylijäämä palautetaan tilinpäätöksen vahvistuttua. Vuodesta 2006 lähtien pelastuslaitoksen tilinpäätökset ovat pääsääntöisesti olleet tasapainossa eli tulos on ollut nolla tai hieman ylijäämäinen. Suomen pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa ja Uudenmaan pelastuslaitosten HIKLU-yhteistyöllä lisätään tuottavuutta hyödyntämällä yhteistä valmistelua ja resursseja. Maakuntauudistukseen liittyen on Uudenmaan maakuntaliiton nimeämä selvitysmies tehnyt Uudenmaan pelastuslaitosten fuusiosta esiselvityksen. Loppukaneettina selvityksessä on todettu, että riippumatta maakuntauudistuksen toteutumisesta, nyt tehdyn selvityksen osalta voidaan todeta sisäisten palveluiden sisältävän monia palvelukokonaisuuksia, joita tulisi edistää vapaaehtoisen toimintojen yhdistämisen kautta yhdeksi Uudenmaan kattavaksi palvelukokonaisuuksiksi. Palvelukokonaisuuksia yhdistämällä voitaisiin saavuttaa nykyistä enemmän toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Investoinnit TP TA Tulot Menot Netto Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2019 sekä taloussuunnitelmaan vuosille valtuuston hyväksymän investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Tuloslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

89 85 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -123 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

90 86 Taloussuunnitelma euroa

91 87 Taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

92 88 Taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi

93 89 Taloussuunnitelma euroa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TARINA Rakennamme taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kaupunkia yhdessä espoolaisten ja kaupungin muiden toimintojen kanssa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa kaupungin elinvoimaa. Espoolaisten palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat nopeasti kaupungin kasvaessa, väestön ikääntyessä ja vieraskielisten osuuden kasvaessa. Tuemme kaupunkikeskusten kestävää kehitystä ja jokaisen espoolaisen arjen sujumista. Autamme ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Painopisteemme on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tavoitteemme on tukea kaikkia espoolaisia siten, että he voivat asua turvallisesti omassa kodissa. Kun kotona ei enää pärjää, on tarjolla kodinomaista hoivaasumista. Työotteemme on valmentava: Suunnittelemme ja toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelut on suunniteltu asiakkaan tarpeista lähteviksi, sujuviksi kokonaisuuksiksi. Kiireelliset asiat hoidamme heti, eikä kiireettömissäkään tarvitse odottaa kauan. Tunnemme toimintaprosessimme ja parannamme niitä jatkuvasti. Kun ymmärrämme toiminnan logiikan sekä tunnemme faktat ja numerot, pystymme tunnistamaan prosesseissa piilevää hukkaa ja poistamaan sitä virtauksen tieltä. Kannustamme kaikkia kehittämään työtään, ideoimaan parannusehdotuksia sekä tekemään aloitteita. Harjoittelemme arjen ongelmanratkaisun taitoja, jotta yhä useampi ongelma voidaan ratkaista heti, siellä missä se havaitaan. Kaikissa palveluissamme ja työyksiköissämme tavoittelemme seuraavia yhteisiä päämääriä: Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus: Espoolaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi pysyy hyvänä tai paranee. Asiakasprosessit ovat selkeät ja eheät ja niitä parannetaan jatkuvasti. Raportoimme laatupoikkeamat ja korjaamme ne välittömästi. Henkilöstön työhyvinvointi ja työn sujuvuus: Johtaminen kannustaa henkilöstöä oppimaan, kehittämään omaa työtään sekä tekemään aloitteita. Työhyvinvointia parannetaan jatkuvasti ja terveysperusteiset poissaolot vähenevät. Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus: Palvelujen saatavuus on asiakkaan tarpeen mukaistaa ja sujuvaa. Käytössä on enenevässä määrin digitaalisia palvelukanavia. Asiakas otetaan mukaan omien palveluidensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hyvä taloudenpito ja tuottavuus: Parannamme tuottavuutta poistamalla hukkaa kaikista prosesseista. Kustannuskehitys on vertailukuntien kilpailukykyisin. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.

94 90 Taloussuunnitelma euroa Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Terveysasemien palvelukyky paranee ja tavoitteena, on että lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) päästään 14 vuorokauden sisällä ( 14). Kolmas vapaa aika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle Espoon terveysasemilla. Seuranta kvartaaleittain. Kvartaalitason tieto viikkotason mediaanista, viikkotason tieto terveysasemien mediaani. Tavoite saavutetaan kaikkien kvartaalien osalta. Ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien määrä vähenee. Tarvittaessa varmistetaan sujuva pääsy palveluasumisen piiriin. Terveysasemien asiakkaista 90 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kotona asuu vähintään 93,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaishoidon asumispalvelut järjestetään viiveettä, 90 prosenttia päätöksen saaneista saavat asumispalvelupaikan 2 kuukauden sisällä (kaikki saavat asumispalvelupaikan 3 kuukauden sisällä). Terveysasemien Happy or not - seuranta: yhteenlaskettu tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus vastanneista. Kotona asuvien %-osuus 75 vuotta täyttäneistä. Vuoden lopun tilanne. Tavoite: 93,5 %. Kahden kuukauden sisällä päätöksestä asumispalvelupaikan saaneiden asiakkaiden osuus kaikista asumispalvelupaikkapäätöksen saaneista asiakkaista (pl. ulkokuntalaiset). Tavoite: 90 %. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan luona käyvien eri hoitajien määrä vähenee. Viiden tutuimman hoitajan käyntien osuus 3 kuukauden aikana. Vammaiset elävät tavallista elämää, osallistuvat ja harrastavat sekä saavat asiansa joustavasti hoidettua. Kotihoidon asiakkaiden kipu hoidetaan hyvin. Kevyemmän tuetun asumisen osuus asumispalveluista kasvaa. Vammaispalvelujen saatavuus paranee. RAI-kipumittari %-osuus kotihoidon asiakkaista. Tavoite: 15,0 %. Tuetun asumisen %-osuus asumispalveluista. Tavoite > 22 %. Palvelutarpeen arvioinnin käynnistäminen 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta (% toteuma). Tavoite: 100 %. Päätöksen tekeminen 3 kk (=90 vrk) kuluessa hakemuksen saapumisesta (% toteuma). Tavoite 100 %. Päätöksen keskimääräinen käsittelyaikatavoite 30 vuorokautta.

95 91 Taloussuunnitelma euroa Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta Tarve lasten ja nuorten ulkopuolisiin sijoituksiin vähenee. Tarve lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin vähenee. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 0-12 v (% ikäluokasta). Tavoite 2019: kaikki sijoitukset 0,61% (kiireelliset sijoitukset 0,25%) v (% ikäluokasta). Tavoite 2019: kaikki sijoitukset 2,30% (kiireelliset sijoitukset 0,82%) Lastenpsykiatrian espoolaisasiakkaiden määrä ja %-osuus ikäluokasta (keskiväestön mukaan). Lastenpsykiatria = Lastenpsykiatrinen avohoito + HUS lastenpsykiatria. Nuortenpsykiatrian espoolaisasiakkaiden määrä ja %-osuus ikäluokasta (keskiväestön mukaan). Tavoite: Tarve vähenee. Lastenpsykiatria (0-12 v.): < 4,50% vuoden lopussa. Nuortenpsykiatria (13-17 v.): < 8,00% vuoden lopussa. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Kasvaviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista kehyksen puitteissa eikä toimintamallien ja tuottavuuden kehittäminen riitä kompensoimaan kasvavaa kysyntää. Vammaispalveluiden ja kotihoidon käynnissä olevat rakennemuutokset ja toiminnalliset muutokset eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten toimeenpano varmistetaan. Toimenpiteitä seurataan aktiivisesti ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun ja nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen.

96 92 Taloussuunnitelma euroa Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 % peruspalvelujen hintaindeksin muutos huomioiden. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Toimialan Patu-palvelutuotteiden painotettujen yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa suoritemäärään. Patu-tuotteiden käyttö palvelujen järjestämisen ja operatiivisen toiminnan johtamisessa lisääntyy. Palvelujen järjestämisen ja tuotannon analysointi tehty tulosyksiköittäin Patu-tuoteluettelon avulla. Patu-mittareiden käyttö tavoitteiden asettelussa ja seurannassa lisääntyy. Toimintakatteen alijäämän, eli nettomenojen, kasvu hidastuu peruspalvelujen hintaindeksi huomioiden. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1 %/vuosi. Laskutuksen kasvu verrattuna toiminnan volyymin kasvuun. Ero vähintään 1 prosenttiyksikkö. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2018 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 % vuoden 2017 lopun tasosta. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma, päivää per henkilö. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki sekä työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Sote-uudistuksen edellyttämien hallinnollisten, toiminnallisten sekä johtamiseen ja ITratkaisuihin liittyvien muutosten suunnittelu ja toteuttaminen vie voimavaroja palvelutuotannosta. HUS:n tuottavuustavoitteet eivät tule saavutetuksi tai palvelutuotannon määrä kasvaa yli suunnitellun/ennakoidun tason. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Sote-uudistusten etenemistä seurataan aktiivisesti ja mahdollisiin resurssitarpeisiin reagoidaan. Kaupungilla ei nopeita ja vaikuttavia keinoja puuttua HUS:n laskutuksen suuruuteen. Mahdollinen ylitys johtaa toimialan toimintakatteen heikkenemiseen.

97 93 Taloussuunnitelma euroa Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Vuoden 2019 aikana sosiaali- ja terveyspalveluissa jatketaan määrätietoisesti asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä. Vanhuspalveluissa, lapsiperheiden palveluissa ja vammaispalveluissa jatketaan palvelurakenteen keventämistä luomalla uusia toimintamalleja sekä kohdistamalla toiminnan lisäykset ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin. Terveyspalveluissa keskitytään asiakaskokemuksen kehittämiseen sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen. Vanhuspalveluissa: kotihoidon kehittämisohjelmaa toteutetaan lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti Espoon sairaalassa jatketaan tavoitteellisen toimintamallin kehittämistä, missä potilaiden tarpeet ohjaavat sairaalan toimintaa ja, missä potilaan aktiiviseen kuntoutumiseen käytettyä aikaa lisätään sairaalahoidon aikana Aurora-kotia (osastot 5 ja 6) kehitetään pitkäaikaishoidosta aktiiviseksi arviointi- ja kuntoutusosastoksi Nestorin toimintakäytäntöjä vakiinnutetaan ja asiakkuuksien hallintaa kehitetään Terveyspalveluissa: digitaalisia palvelukanavia kehitetään palvelusetelin pilotoinnin mahdollisuus arvioidaan terveysasemilla ja suun terveydenhuollossa aukioloaikoja laajennetaan, sähköisiä palveluja kehitetään ja palveluja tuotetaan yhteistyössä muun muassa mielenterveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen kanssa erikoissairaanhoidon konsultaatio -pilotin laajentamista tullaan arvioimaan Perhe- ja sosiaalipalveluissa: varhaisen tuen- ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan raskaampien palvelujen ehkäisemiseksi. Palvelujen yhteensovittamista asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi jatketaan paitsi perhe- ja sosiaalipalveluissa, myös terveys- ja vanhuspalveluiden kanssa vammaisten palveluiden saatavuutta parannetaan ja asumispalveluja kehitetään asumisohjelman mukaisesti aikuisten sosiaalipalveluissa asumisen tuen kokonaisuus järjestetään uudelleen maahanmuuttajien kotoutumiseen panostamisella torjutaan maahanmuuttajien syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Toiminnan tarpeista lähteviä IT-ratkaisuja kehitetään Espoon sote-ohjelmassa. Ohjelma koordinoi toimialan IT- ja digikehittämistä. Terveydenhuollon Effica-järjestelmä on tarkoitus päivittää loppuvuodesta 2018, päivityksen käyttöönotto tulee työllistämään vielä vuoden 2019 alussa. Lisäksi mm. laajennetaan sähköistä ajanvarausta sekä otetaan käyttöön etävastaanottopalveluita ja ohjelmistorobotiikkaa (ns. digitaaliset työntekijät). Kaupunginhallitus päätti Espoon liittymisestä laajaan kansalliseen konsortioon, jossa määritellään ja valmistellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa (UNA-hanke). Uudistamisyhteistyön puitesopimus on tehty vuosille Hankkeen puitteissa määriteltiin ja valmisteltiin yhteisen UNAytimen sekä lomakepalvelun hankinta. UNA-ydin on integraatio- ja tiedonhallintaratkaisu, jolla varmistetaan asiakkaiden tietojen käsittely kokonaisuutena eri tietolähteitä hyödyntäen. Kansallisen UNA-ytimen keskeisten osien on tarkoitus valmistua tuotantokäyttöön vuoden 2020 alussa. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) toteutettiin osana valtion rahoittamaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Järjestelmän avulla automatisoidaan laajasti palveluseteleihin, ostopalveluihin ja asiakkaiden valinnanvapauteen liittyviä prosesseja. Espoossa palvelusetelit ja osa ostopalveluista ovat jo järjestelmässä. Käyttöä laajennetaan v aikana uusiin palveluihin. ODA-projekti oli Espoon ja 13 muun kuntatoimijan yhteishanke, jossa Espoo toimi isäntäkuntana. Projekti päättyy ja siinä kehitetyn Omaolo-palvelun jatkokehittäminen siirtyi perustetun SoteDigi Oy:n vastuulle. Kehittäjäkunnat ja kuntayhtymät jatkavat toiminnan asiantuntijoina yhteistyötä ja ohjaavat palvelun jatkokehittämistä. Omaolo tulee olemaan osa Kanta-palvelua. Omaolo on itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen sähköinen palvelukokonaisuus, jonka avulla kansalaiset voivat tehdä sähköisen hyvinvointi-

98 94 Taloussuunnitelma euroa tarkastuksen tai oirearvion, ottaa käyttöön sähköisen itsehoitosuunnitelman sekä sähköisiä hyvinvointivalmennuksia, ja saada arvion pohjalta automaattista palveluohjausta. Vuonna 2019 jatkuvat perhe- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolista rahoitusta saavat hankkeet. Kotona kaupungissa -hanke koskee pakolaistaustaisten nuorten ja lapsiperheiden asumisvalmennusta Espoossa ja Oulussa. AKU-hankkeessa selvitetään asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat (varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki -hanke). ProSos-hanke on valtakunnallinen hanke, jossa osahankkeena pääkaupunkiseudun hanke. Hankekokonaisuuden tavoitteena on varmistaa vahva asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti. Kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Vammaissosiaalityön VamO-hankkeessa kehitetään asiakasprosesseja asiakkaan osallisuuden näkökulmasta. Turvallisuuden lisäämiseksi alle 20-vuotiaina rikoksiin syyllistyneet nuoret otetaan erityisen tuen piiriin monialayhteistyönä sosiaali- ja terveyspuolella, jossa rikollinen polku yritetään katkaista välittömästi. Hanke on käynnissä kolme vuotta, jonka jälkeen tuloksia arvioidaan. Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2019 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteiden mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on hillitä menojen kasvuvauhtia varmistaen samalla palvelujen laadun ja saatavuuden. Tärkeimmät toimenpiteet ovat: palvelurakenteen keventäminen kaikissa tulosyksiköissä päivittäisjohtamisen kehittäminen Lean-periaatteiden mukaisesti palvelujen digitalisoiminen kustannusvaikuttavasti. Talous 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Valtuuston hyväksymä talouden kehys vuodelle 2019 turvaa nykyiset palvelut sekä antaa mahdollisuuden kehittää vanhusten kotihoidon, lapsiperheiden ja vammaisten palveluita, sekä pilotoida terveyspalveluiden pidempiä aukioloaikoja. Vuoden 2019 sosiaali- ja terveystoimen toimintakate on -722,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna 30,2 milj. euroa, 4,4 prosenttia. Toimintakatetta heikentää menojen nopea nousu tuottojen pysyessä lähes ennallaan. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot ovat 81,2 milj. euroa ja menomääräraha on 803,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna toimialan menot nousevat 31,9 milj. euroa eli 4,1 prosenttia. Toimialan menoja kasvattavat määrällisesti eniten erikoissairaanhoidon menot, menokasvu 11,9 milj. euroa vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. HUS:n palvelusopimuksen osalta vuoden 2018 määräraha ennakoidaan kuitenkin ylittyvän tämän hetken arvion mukaan 10 milj. euroa, joten HUS arvio vuoden 2019 palvelusopimuksesta arvioidaan olevan alimitoitettu. Toimialan muuhun kuin erikoissairaanhoitoon liittyvän toiminnan menot kasvavat 20 milj. euroa (3,9 prosenttia) vuoteen 2018 verrattuna. Tulosyksiköissä vanhusten palvelujen menokasvu on 4,3 milj. euroa ja lisäys kohdistuu eniten kotihoidon palveluihin. Perusterveydenhuollon menot kasvavat 4 milj. euroa. Selvimmät resurssilisäykset tulevat

99 95 Taloussuunnitelma euroa suunterveydenhuoltoon. Perhe- ja sosiaalipalveluiden menokasvu on 13,6 milj. euroa. Kustannusnousu johtuu panostuksesta lapsiperheiden ja vammaisten palveluihin sekä sosiaali- ja kriisipalvelun myynnistä Länsi-uudenmaan kunnille. Toimintamenot tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö TP TA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VANHUSTEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNT Investoinnit 952 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Lastensuojelun Auroran vastaanottokodin korvaavan Postipuun lastensuojeluyksikön rakentaminen viivästyy, arvioitu valmistuminen on vuodenvaihteessa Hankkeelle oli varattu yhteensä euroa. Määrärahatarve vuodelle 2019 on uudelleen arvioituna yhteensä 0,4 milj. euroa. Määräraha kohdennetaan palveluverkkomuutoksien edellyttämiin toimitilojen kalustamiseen ja terveysasemien henkilöturvajärjestelmien uusimiseen.

100 96 Taloussuunnitelma euroa 24 VANHUSTEN PALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Vanhusten palvelujen vastuulla on järjestää kotihoitoa ja muita kotona asumista tukevia avohoidon palveluita espoolaisille senioreille, yli 50-vuotiaiden omaishoidon tuen palvelut, perustason sairaalatoiminta sekä pitkäaikaishoito asumispalveluna. Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori vastaa keskitetysti ikääntyvän väestön neuvonnasta, iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä, sosiaalipalvelujen päätöksenteosta sekä palveluohjauksesta. Lisäksi Nestorin tehtävänä on koordinoida ja osaltaan tuottaa ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä toimintoja. Nestori vastaa myös veteraanipalveluista. Yli 75-vuotiaiden väestönkasvu on vuosina keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa. Väestön ikääntymisen seurauksena muistisairaiden määrä kasvaa, mikä nostaa palveluiden kysyntää. Vuoden 2019 talousarvio mahdollistaa vastaamisen kotihoidon ja omaishoidon arvioituun palvelutarpeen kasvuun. Pitkäaikaishoidossa pidetään vuoden 2018 määrällinen palvelutaso sekä käynnistetään Aurorakodin toiminnanmuutos arviointi- ja kuntoutusosastoksi. Vanhusten palvelujen visiona on, että espoolaiset ikääntyneet elävät täyttä elämää ja asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona. Tavoitteena on, että 93,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asuu omassa kodissaan. Tavoitteeseen päästään toimenpiteillä, jotka parantavat ikääntyneiden toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta. Oikea-aikaisilla hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä parannetaan ikääntyneiden toimintakykyä sekä vähennetään säännöllisen kotihoidon ja pitkäaikaishoidon tarvetta. Lisäksi tarvitaan palveluja, jotka auttavat vanhuksia asumaan kotonaan nykyistä pitempään. Painopisteen siirtäminen avohoitoon vaikuttaa myös sairaalahoidon, lyhytaikaishoidon, päivätoiminnan ja erilaisen ohjauksen ja neuvonnan palvelutarpeeseen. Omaishoitoon luodaan uusia tukimuotoja yhdessä omaishoitajien kanssa. Kotihoidon kehittämisohjelmaa toteutetaan lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2018 keväällä käynnistynyt kotikuntoutus laajenee koko Espooseen vuoden 2019 alussa. Asiakkuuksien hallintaa vahvistetaan kehittämällä Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorin asiakasprosessia ja toimintamalleja. Kotihoidon toimintakäytäntöjä kehitetään ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Etäkotihoitoa lisätään. Kotihoidon valinnanvapauspilotti -palvelusetelimallia ja sähköistä palveluseteli ja ostopalvelu PSOP -järjestelmää hyödyntäen jatkuu syksyyn Espoon sairaalassa jatketaan potilaan aktiiviseen kuntoutumiseen käytetyn ajan lisäämistä sairaalahoidon aikana. Espoon sairaala tekee tiivistä yhteistyötä HUS:n kanssa sairaanhoidossa ja kuntoutuksessa sekä uusien teknologisten ratkaisujen ja tukipalvelujen kehittämisessä. Sairaala pilotoi yhdessä HUS:n kanssa päivystyksen mobiilia sairaanhoitoyksikköä vuonna Aurora-kodin osastot 5 ja 6 muunnetaan pitkäaikaishoidosta aktiiviseksi arviointi- ja kuntoutusosastoksi, joka tukee kotona asumista ja mahdollistaa sairaalapotilaille pitkäjänteisen jatkokuntoutuksen. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

101 97 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) Ennuste muutos-% TP 2017 MTA VANHUSTEN PALVELUT Henkilöstömäärä ,9 % Htv ,9 % Tehostettu palveluasuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: hoitopäivä ,0 % yksikkökustannus e/hp 145,9 148,0 149,9 146,8-2,1 % Lyhyaikainen tehostettu palveluasuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: hoitopäivä ,6 % yksikkökustannus e/hp 110,5 108,2 118,3 120,0 1,5 % Laitoshoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: hoitopäivä ,4 % yksikkökustannus e/hp 251,3 280,0 288,9 292,3 1,2 % Kotihoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: käynti ,3 % yksikkökustannus e/käynti 35,9 36,4 33,7 32,0-5,2 % Kotihoidon tukipalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: käynti ,7 % yksikkökustannus e/käynti 114,4 149,5 124,5 130,0 4,4 % Päivätoiminta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: käynti ,8 % yksikkökustannus e/käynti 139,6 126,8 130,9 136,3 4,1 % Omaishoidon tuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: tukikuukausi ,3 % yksikkökustannus e/tukikk 801,7 842,2 810,5 811,1 0,1 % Espoon sairaala Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % Muut palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulojen ennakoidaan kasvavan noin 0,5 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna. Tulokertymää kasvattavat palvelujen volyymin kasvu ja asiakasmaksujen korotukset. Vuonna 2019 vanhusten palvelujen menot kasvavat noin 4,3 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna. Merkittävin menojen kasvu syntyy kotihoidon kasvavasta palvelumäärästä, Espoon sairaalan toimitilavuokrien kasvusta, omaishoidon tukea saavien määrän kasvusta sekä henkilöstökulujen kasvusta. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä kasvaa. Tuottavuutta parannetaan toimintaa kehittämällä, jotta palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan jatkossakin.

102 98 Taloussuunnitelma euroa 242 PITKÄAIKAISHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Pitkäaikaishoito järjestää sosiaalihuoltolain mukaiset ikääntyneiden ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut espoolaisille senioreille. Vuonna 2019 yksi uusi yhteistyökumppanin hoivakoti aloittaa toimintansa Espoossa, mikä lisää tarjolla olevien hoiva-asumispaikkojen määrää. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen järjestetään pääsääntöisesti asumispalveluna joko ostettuna yksityisissä hoivakodeissa tai kaupungin hoivakodeissa. Asiakaspaikkamäärä säilyy viime vuosien tasolla. Palvelusetelillä järjestettyjen asumispalvelujen paikkamäärää lisätään noin 40:llä, mikä osaltaan edistää asiakkaiden valinnanvapautta. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on käytössä kaikissa yksityisissä hoivakodeissa. Pitkäaikaishoidossa laitoshoitoa on muutettu asumispalveluksi. Vuonna 2019 Aurora-kodin laitoshoidon yksiköiden toimintaprofiili muuttuu vaiheittain lyhytaikaiseksi kuntoutukseksi ja hoivaksi, mikä tukee iäkkäiden espoolaisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja vahvistaa hoivakotien, kotihoidon ja Espoon sairaalan asiakaspalvelua ja -prosesseja. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VANHUSTEN PALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vanhusten palvelujen yhteiseen määrärahavaraukseen sisältyvät tulosyksikön keskitetyt johto ja asiantuntijapalvelut sekä kaikille palvelualueille kohdentuvia yhteisiä sisäisiä menoja, kuten hankinta-, työterveys- ja taloushallintopalveluja. Varaukseen sisältyvät myös strategisten kehittämishankkeiden projektija konsultointikustannukset. Sisäisten palvelujen kustannusten kasvuun on varattu 0,3 milj. euroa.

103 99 Taloussuunnitelma euroa 246 SENIORINEUVONTA JA PALVELUOHJAUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori vastaa keskitetysti ikääntyvän väestön neuvonnasta ja ohjauksesta sekä iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä, sosiaalipalvelujen päätöksenteosta sekä palveluohjauksesta. Lisäksi Nestorin tehtävänä on koordinoida ja osaltaan tuottaa ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä toimintoja. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kaupungin toimialojen sekä alueen järjestöjen, seurakuntien ja asumiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Neuvontapalveluiden monikanavaista saatavuutta vahvistetaan lisäämällä ajasta ja paikasta riippumattomia sähköisiä palveluja ja matalan kynnyksen jalkautuvaa toimintaa, joiden teemana nostetaan erityisesti esille digitaidot, ikäasumiseen varautuminen, kodinturvallisuus, liikunta ja mielen hyvinvointi. Muistisairaiden hoitoa kehitetään yhteistyössä muiden muistisairaiden hoitoon osallistuvien toimijoiden kanssa. Omaishoidon tuen asiakasmäärän arvioidaan kasvavan 40 asiakkaalla vuonna Omaishoitajien valmennusta ja tukimuotoja kehitetään vastaamaan asiakkaiden ja perheiden tarpeita. Palvelukeskusten asemaa senioreiden kohtaamis- ja tiedonsaantipaikkoina vahvistetaan ja palveluvalikoimaa laajennetaan. Kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KOTIHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaikenikäisille espoolaisille, jotka tarvitsevat kotisairaanhoitoa, kotipalvelua tai kotipalvelun tukipalveluja. Espoon kotihoito muodostuu viidestä alueellista kotihoidon yksiköstä, kotikuntoutuksesta ja resurssipoolista. Vuodelle 2019 varaudutaan asiakaskäynnin lisäykseen eli 10 prosentin kasvuun verrattuna vuoteen Kasvu jakautuu tasaisesti oman toiminnan, ostopalvelujen ja palvelusetelien kesken. Vuonna 2018 kotihoitoon lisättiin 22 vakanssia lähihoitajien vuosilomasijaisiksi, mikä vähentää vuokratyövoiman tarvetta. Säännöllisessä kotihoidossa sekä kotikuntoutuksessa kiinnitetään huomiota asiakkaiden kivun kokemukseen ja sen lievittämiseen, asiakkaiden kaatumisvaaraan ja sen vähentämiseen, asiakkaiden ravitsemuksen parantamiseen sekä yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseen. Lisäksi tavoitteena on vähentää asiakkaan luona käyvien eri hoitajien määrää. Kotihoidon kehittäminen jatkuu kotihoidon kehittämisohjelman mukaisesti. Sähköisen ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmän (PSOP) käyttöä laajennetaan.

104 100 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas ESPOON UUSI SAIRAALA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon sairaalan tehtävänä on toimia tukipalveluna kotona toimintakykyisenä ja aktiivisena asuville ikääntyneille. Espoon sairaala vastaa perustason sairaalahoidosta Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille. Sairaalan osaamisen kärkenä on ikääntyneiden asiakkaiden hoito ja kuntoutus. Espoon sairaalan käyttöaste on jatkuvasti korkea ja tämän odotetaan jatkuvan vuonna Espoon kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa asiakkaan kotiin vietynä ja odotuksena on tämän palvelun kysynnän säilyvän korkeana. Espoon sairaala on käynnistämässä yhdessä HUS:n kanssa päivystyksen mobilisoituvaa sairaanhoitoyksikköä ja mallin pilotointi suunnitellaan alkavaksi vuonna Sairaala on mukana suunnittelemassa Aurora-kodin muutosta pitkäaikaishoidosta aktiiviseksi arviointi- ja kuntoutusosastoksi, joka toteutetaan vaiheittain vuoden 2019 aikana. Sairaala tulee järjestämään tämän yksikön lääkäripalvelut. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

105 101 Taloussuunnitelma euroa 25 TERVEYSPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Terveyspalvelujen tulosyksikön tehtävänä on vastata terveysasematoiminnasta, suun terveydenhuollosta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, ympäristöterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä kaupungin vastuulle kuuluvista tehtävistä. Erikoissairaanhoito sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut hankitaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Tulosyksikön tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, todeta mahdolliset sairaudet varhaisessa vaiheessa ja antaa terveyshyötyä tuottavaa hoitoa. Kehittämisen haasteena on huomioida väestön kasvu, ikääntyminen, maahanmuutto ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Tulosyksikön painopisteet Asiakaskokemuksen kehittäminen ja toiminnan painottaminen asiakaslähtöisyyteen Palveluiden saatavuuden parantaminen ja palvelutarpeen kasvuun vastaaminen toimintamalleja kehittämällä Digitaalisten palvelukanavien kehittäminen Palvelusetelin pilotoinnin mahdollisuuden arviointi terveysasemilla ja suun terveydenhuollossa Sote-uudistuksen maakuntavalmisteluun osallistuminen ja palvelujen kehittäminen huomioiden mahdollinen sote-muutos. Aukioloaikoja laajennetaan, sähköisiä palveluja kehitetään ja palveluja tuotetaan yhteistyössä muun muassa mielenterveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen kanssa. Ison Omenan terveysasemalla pilotoidaan laajempia aukioloaikoja vuoden 2019 alusta lähtien. Suun terveydenhuollon Matinkylän alueen palveluiden järjestämisestä päätetään lautakunnassa syksyllä Terveysasemilla on pilotoitu reaaliaikaista erikoissairaanhoidon konsultaatiota HUS-haavakeskuksen ja Samarian terveysaseman välillä. Pilotista on saatu hyviä kokemuksia ja toiminnan laajentamista tullaan arvioimaan. Laajennetaan paperittomien henkilöiden oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin lakisääteisestä kiireellisestä hoidosta myös välttämättömään hoitoon ja huolenpitoon. Tunnusluvut Tunnusluvut sisältävät tulosyksikön merkittävimmät palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehityksen ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

106 102 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) Ennuste muutos-% TP 2017 MTA TERVEYSPALVELUT Henkilöstömäärä ,4 % Htv ,4 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut, vastaanottopalvelut (oma ja osto) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: käynti ,5 % yksikkökustannus e/käynti 113,62 112,07 102,94-8,1 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut, tuettu asuminen (oma) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: asiakas ,0 % yksikkökustannus e/asiakas 2 755, , , ,63 7,9 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen (osto) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: vuorokausi ,3 % yksikkökustannus e/vuorokausi 103,39 106,27 106,05 105,00-1,0 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut, päihdelaitoshoito (oma) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: vuorokausi ,0 % yksikkökustannus e/vuorokausi 440,92 419,44 409,98-2,3 % Avosairaanhoito, vastaanottopalvelut (oma ja osto) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: käynti ,2 % yksikkökustannus e/käynti 81,04 83,25 77,05 78,73 2,2 % Suun terveydenhuolto, perustaso Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: asiakas ,2 % suorite: käynti ,2 % yksikkökustannus e/asiakas 272,13 268,69 278,85 3,8 % - yksikkökustannus e/käynti 106,61 107,47 111,54 3,8 % Erikoissairaanhoito, HUS-palvelusopimus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite:tuote ,0 % yksikkökustannus e/tuote 440,06 418,34 434,62 426,79-1,8 % Erikoissairaanhoito, yhteispäivystys Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: käynti ,0 % yksikkökustannus e/käynti 132,38 129,64 124,58 138,00 10,8 % Avokuntoutus, fysioterapiapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: asiakas ,5 % yksikkökustannus e/asiakas 226,28 240,00 237,43 223,25-6,0 % Avokuntoutus, apuvälinepalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: luovutetut apuvälineet ,3 % yksikkökustannus e/apuväline 157,81 155,34 157,46 152,38-3,2 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % Muut mittarit Ennuste muutos-% TP 2017 MTA Avosairaanhoidon vastaanottokäynnit ,2 % Hoitajakäynnit ,1 % Lääkärikäynnit ,5 %

107 103 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Terveyspalvelujen talousarvion 2019 mukaan oman toiminnan menot kasvavat 3,6 prosentilla 4 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat noin 11,9 milj. euroa eli 4,5 prosenttia palvelutarpeen lisääntymisestä johtuen. Asiakasmaksutulojen ennakoidaan kasvavan noin 0,4 milj. eurolla. 250 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää hoitavia ja kuntouttavia palveluja nuorille ja aikuisille sekä asumispalveluja ja asumisen tukemista. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toiminnan kehittämisen painopiste on avopalveluissa, erityisesti aukioloaikojen laajentamisessa Ison Omenan palvelutorilla ja saatavuuden parantamisessa. Nuorten palveluissa erityisenä kehittämisen kohteena on oppilaitosyhteistyö. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualueelle kuuluu myös sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja, asumisen tukemista ja päivätoimintaa. Näissä lisätään yhteistyötä ja tarkistetaan työnjakoa perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut osallistuvat suunnitelmallisesti monimuotoiseen sidosryhmätyöhön. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas AVOSAIRAANHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Avosairaanhoitoon kuuluvat terveysasemien lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminta, diabeteskeskuksen toiminta, tartuntatautien ennaltaehkäisy, työttömien terveydenhuolto, ravitsemusterapia, seulonta sekä maksuttomat hoitotarvikkeet. Espoossa on tällä hetkellä 11 terveysasemaa, joista Espoontorin ja Ison Omenan palvelutorin palvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Matinkylän terveysasema muuttaa Matinkadulta Ison Omenan palvelutorille alkuvuodesta Yksityinen palveluntuottaja jatkaa Henttaan ja Suurpellon asukkaiden terveysasemapalvelujen tuottajana.

108 104 Taloussuunnitelma euroa Vuoden 2019 alusta Ison Omenan palvelutorilla pilotoidaan laajempia aukioloaikoja, jolloin asema tulee palvelemaan arkisin klo Toiminnan muutos vastaa asukkaiden toiveisiin, lisää palvelujen saatavuutta, tuo joustavuutta asiointiin ja lisää tilankäytön tehokkuutta. Ison Omenan terveysasemalta kertyvien kokemusten perusteella harkitaan aukioloaikojen laajentamista myöhemmin myös muille pääterveysasemille. Terveysasematoiminnan palveluiden painopisteenä on saatavuuden parantaminen edelleen siten, että lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) pääsee alle 10 vuorokaudessa ja kiireellinen tutkimus ja hoito toteutuvat samana päivänä. Talousarviossa 2019 on varauduttu maksuttoman ehkäisyn laajentamiseen kaikille alle 25-vuotiaille espoolaisille. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUUN TERVEYDENHUOLTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suun terveydenhuolto järjestää ehkäisevät suun terveydenhuollon palvelut, hammashoidon ja suun terveydenhuollon päivystyspalvelut kaiken ikäisille espoolaisille. Espoossa on tällä hetkellä 13 hammashoitolaa. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys toteutetaan pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyönä Meilahdessa. Myös suun erikoishoito järjestetään PKS-yhteistyönä Helsingissä. Vuoden 2019 aikana pilotoidaan pienimuotoisesti laajempia aukioloaikoja. Lisäksi kahdessa suuressa hammashoitolassa suunnitellaan toiminnanohjausjärjestelmän pilotointia toiminnan tehostamiseksi. Uusilla toimintamalleilla on tarkoitus parantaa asiakkaiden hoitoon pääsyä ja vastata palvelutarpeen kasvuun. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

109 105 Taloussuunnitelma euroa 253 ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Erikoissairaanhoidon palvelualueelle kuuluvat HUS-palvelusopimus, ensihoito, yhteispäivystys ja muut erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoitoon tekee lähetteitä kaupungin terveysasemien ja muiden toimipaikkojen lisäksi muun muassa työterveyshuollot sekä yksityiset lääkäriasemat ja -sairaalat. Erikoissairaanhoidon palveluja käyttää vuosittain noin 30 prosenttia espoolaisista. Palvelujen tarve lisääntyy. HUS:n kanssa tehdään systemaattista yhteistyötä perus- ja erityistason integraation parantamiseksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Parhaillaan selvityksen alla on valtakunnallisen päivystysnumeron käyttöönottaminen. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuonna 2019 HUS-palvelusopimuksen mukaisiin menoihin on varattu 260,3 milj. euroa. 254 AVOKUNTOUTUSPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Avokuntoutuksen palvelualueeseen kuuluvat avofysioterapia, kuntoutussuunnittelu, terapiat sekä apuvälinepalvelut. Kuntoutuspalvelujen tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen ja toimenpiteiden avulla ylläpitää ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja sen omatoimista edistämistä sekä tukea asiakkaan kotona asumista. Kuntouksen ja apuvälineiden tarve lisääntyy väestön ikääntyessä. Lisäksi HYKS-erityisvastuualueen keväällä 2018 voimaan tullut uusi kuntoutussuositus tulee vaikuttamaan Espoossa terapioiden tarvetta lisäävästi. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

110 106 Taloussuunnitelma euroa 256 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ympäristöterveys huolehtii Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen alueen elintarvike-, terveydensuojeluja tupakkalain mukaisesta valvonnasta sekä kunnalle kuuluvien eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä. Ympäristöterveydenhuollon valvonta on entistä riskiperusteisempaa ja toimijoita ohjaavampaa. Uudenmaan ympäristöterveyden valvontayksiköt (8 kpl) ovat valmistautuneet yhdessä maakuntauudistukseen ja tavoitteena on muun muassa laatia vuonna 2019 valvontakohteille yhdenmukaisemmat elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain mukaiset valvontasuunnitelmat. Vuoden 2019 alusta luovutaan kuntien ylläpitämistä ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmistä ja siirrytään valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä VATI:in. Tavoitteena on valvoa kohteita valvontasuunnitelman mukaisesti, hoitaa akuutit terveysvaaratilanteet ripeästi, järjestää kiireisten eläinlääkintäpalveluiden saanti 24/7 sekä huolehtia seutuyksikön alueen eläinsuojelu- ja eläintautitehtävistä. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TERVEYSPALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Terveyspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja muun muassa yhteiset ICT-, koulutus ja kehittämismäärärahat.

111 107 Taloussuunnitelma euroa 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaina ovat lasta odottavat perheet ja 0 6-vuotiaat lapset ja perheet. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan kaikille peruskoulujen, lukioiden ja toisen asteen oppilaille ja heidän vanhemmilleen sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Lasten terapiapalvelujen asiakkaina ovat alle 13-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkaina on 0 17-vuotiaita lapsia ja nuoria perheineen sekä jälkihuollossa olevat vuotiaat nuoret. Aikuisväestö on palvelujen käyttäjänä aikuissosiaalityössä ja sosiaalisessa luototuksessa. Pakolaisten, paluumuuttajien ja nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamispalveluja järjestetään maahanmuuttajayksikössä. Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluja ovat sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset muut palvelut ja tukitoimet. Perhe- ja sosiaalipalveluissa palvelurakenteen keventämistä jatketaan edelleen. Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin raskaiden palvelujen sijaan. Kuntalaisten sähköisten palvelujen kehittäminen ovat keskeisessä asemassa ja mahdollistaa osaltaan tätä painopisteen siirtoa. Palvelujen saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vammaispalvelujen kasvavaan asumisen palvelujen kysyntään vastataan monipuolisilla asumispalveluilla. Vammaisten tuetun asumisen osuutta kasvatetaan. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamista jatketaan. Päivä- ja työtoiminnan palvelujen rakennetta kehitetään, ostopalveluja vähennetään ja oman toiminnan asiakasmäärää kasvatetaan porrastamalla palvelua. Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksuun keskittyvä sijaismaksajapalvelu otetaan käyttöön. Aikuissosiaalityön resursseja suunnataan monialaiseen yhteistyöhön lisäämällä sosiaaliohjaajien vastaanottoja kaikilla terveysasemilla. Lähityöllä tuetaan kuntalaisten kotona selviytymistä tarjoamalla muun muassa asumisen ja elämänhallinnan tukea asunnottomuusuhan alaisille lapsiperheille. Lape - hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja työskentelymalleja juurrutetaan käytäntöön. Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostamisella torjutaan maahanmuuttajien syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Velvoitetta ja mahdollisuuksia kielenopiskeluun ja työn vastaanottamiseen lisätään. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

112 108 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) Ennuste muutos-% TP 2017 MTA PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Henkilöstömäärä ,3 % Htv ,4 % Terveydenhoito (ilman YTHS) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite: kontakti ,6 % yksikkökustannus e/kontakti 47,29 48,84 48,93 50,92 4,1 % Lasten terapiapalvelut (ilman perheasiain neuvottelukseskus) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: kontakti ,6 % yksikkökustannus e/kontakti 165,06 172,96 168,31 168,53 0,1 % Lasten sijaishuolto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: hoitovuorokausi ,1 % yksikkökustannus e/hoitovuorokausi 202,44 193,69 206,40 198,29-3,9 % Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: välittömän asiakastyön tuotos ,0 % yksikkökustannus e/suorite 191,24 194,46 180,90 173,88-3,9 % Aikuissosiaalipalvelujen tuettu asuminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: asiakas/kk (ka) ,0 % yksikkökustannus e/asiakas/kk (ka) 1 167, , ,31 964,94-19,5 % Toimeentulotuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: kotitalous ,0 % yksikkökustannus e/kotitalous 882, , , ,19-0,4 % Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: yhdensuuntainen matka ,4 % yksikkökustannus e/yhdensuuntainen matka 34,46 33,51 34,70 33,62-3,1 % Vammaisten asumispalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: käyttövuorokausi ,0 % yksikkökustannus e/käyttövuorokausi 166,97 165,50 164,10 163,19-0,6 % Vammaisten työ- ja päivätoiminta Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: toimintapäivä ,4 % yksikkökustannus e/toimintapäivä 129,76 124,38 130,98 119,80-8,5 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % Muut mittarit Ennuste muutos-% TP 2017 MTA Terveydenhoidon asiakkaita * ,8 % Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ,7 % Avohuollon lastensuojeluasiakkaita 0-17 v ,1 % Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaita ,0 % Pakolais- ja maahanmuutajapalvelujen asiakkaita ,0 % Sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydenottoja ,2 % Vammaispalvelujen asiakkaita ,2 % * sis. päällekkäisyyttä, tilastointi muuttunut

113 109 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat 13,6 milj. euroa eli 6,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelurakennetta muuttamalla, palvelujen uusilla järjestämistavoilla ja tuottavuutta parantamalla on tavoitteena hillitä kustannuskasvua säilyttäen kuitenkin palvelu hyvällä tasolla. Investoinnit Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan korvaavaa hanketta selvitetään. Neuvolaverkkoa suunnitellaan osana kuntalaispalvelujen keskittymiä eli palvelutoreja. Lastensuojelun Auroran vastaanottokodin korvaavan Postipuun lastensuojeluyksikön rakentaminen viivästyy, arvioitu valmistuminen on vuodenvaihteessa Vammaisten asumispalveluja lisätään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän asumisohjelman mukaisesti. Asumishankkeet toteutetaan yksityisinä hankkeina Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille ja tuettua asumista ympärivuorokautisten asumisyksiköiden läheisyyteen. 271 TERVEYDENHOITO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kohderyhmä on lasta odottava perhe, lapset, nuoret ja heidän perheensä. Ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista osa on muita kuin espoolaisia. Asiakkaille tarjotaan itsehoitoa tukevaa ohjausta ja neuvontaa, ajanvarausta sähköisiä kanavia hyödyntäen. Valtakunnallinen DigiSote jatkaa ODA-hankkeessa aloitettuja uusia digitaalisia työmenetelmiä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa vanhempien osallistuminen terveystarkastukseen etänä. Terveydenhoidossa tehostetaan näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvien seulonta- ja työmenetelmien käyttöä. Toimintaa kohdistetaan entistä enemmän eniten palveluja tarvitseville. Mielialahäiriöiden ja mielenterveyden hoitoon panostetaan ja päihteiden käyttöä pyritään vähentämään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vieraskielisten perheiden palvelujen kehitystyö jatkuu (esim. Moniku ja eväspussi koko Espooseen, turvapaikanhakijoiden terveystarkastusprosessi). Vuoden 2019 aikana maksuton ehkäisy laajenee koskemaan kaikkia alle 25-vuotiaita espoolaisia. Neuvolan aukioloja laajennetaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä toteutettavaa raskaana olevan asiakkaan palveluketju -toimintamallia jatketaan Ison Omenan neuvolassa Etelä- Espoon asukkaille. Vuoden 2019 tavoitteena on lean-johtamisen ja -kehittämisen jalkauttaminen koko palvelualueella.

114 110 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas LASTEN TERAPIAPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Lasten terapiapalvelut (lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola ja lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö) auttavat lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä yhteistyössä muun verkoston kanssa. Lasten terapiapalveluissa on systemaattisesti tehostettu palvelujen saatavuutta ja sujuvuutta sekä panostettu asiakaslähtöisen yhteistyön kehittämiseen. Palvelujen kysynnän ja asiakasmäärän kasvu on voimakkainta puheterapiassa (5 prosenttia), kasvatus- ja perheneuvonnassa (asiakkuudet 6 prosenttia) sekä erityisesti lastenpsykiatrisessa avohoitoyksikössä (17 prosenttia). Lisäksi vieraskielisten ja useita palvelujamme yhtäaikaisesti tarvitsevien asiakkaiden huomattava osuus palveluissa pidentää jonotusaikoja erityisesti puheterapiassa ja lastenpsykiatriassa, ja näkyy vastaanottotyöskentelyyn otettujen asiakkaiden määrässä. Asiakasprofiilin muuttuminen on johtanut myös välillisen asiakastyön tarpeen kasvuun. Perheneuvolapalvelut liitetään lapsiperheiden sosiaalipalvelujen keskitettyyn palveluohjaukseen ja ensiarviointiin, avohoitoyksikön läheteohjausta tarkennetaan ja potilaan hoitoprosessia yhdenmukaistetaan sekä vieraskielisten lasten palvelujen kehitetään erityisesti lasten kuntoutuspalveluissa. Lisäksi vahvistetaan resursointia kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

115 111 Taloussuunnitelma euroa 273 LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tehtävänä on tarjota apua espoolaisille lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukea arjen hallinnassa tai vanhemmuudessaan. Lapsiperheiden sosiaalipalveluja ovat perheasioiden yksikön palvelut eli perheoikeudelliset asiat, eroauttaminen, lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäistytyö, perhesosiaalityö eli kotipalvelu, perhetyö ja sosiaalityö sekä lastensuojelu eli sosiaalityö ja avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut. Palvelurakenteen keventämistä ja sosiaalityön tehtävärakenteen muutosta jatketaan edelleen. Lastensuojelussa otetaan käyttöön ja kehitetään systeemisen lastensuojelun toimintamallia. Lastensuojeluilmoitusten kasvu on taittunut ja sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottopyyntöjen määrä on kasvanut. Muutos on oikea painopisteen muuttamisessa raskaista kevyempiin palveluihin. Lasten sijaishuollon tarve kääntyi kasvuun syksystä 2016 alkaen. Sijaishuollossa on nyt 1,2 prosenttia espoolaisista alaikäisistä lapsista ja nuorista. Kiireellisten sijoituksien määrä on pysynyt lähes samana vuoteen 2017 verrattuna, mutta huostaanotoissa kasvua on 48 prosenttia. Sijoitusten suurimpina yksittäisinä syinä ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä lapsen psyykkinen terveydentila. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen onnistuminen tavoitteissaan edellyttää edelleen vahvistuvaa yhteistyötä toisten lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kanssa sekä aikuisille suunnattujen palvelujen kanssa. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Aikuissosiaalityössä panostetaan asiakkaiden arkea lähellä olevaan jalkautuvaan työhön. Lähityötä lisäämällä pystytään ennaltaehkäisemään raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta muun muassa estämällä häätöjä ja vähentämällä lapsiperheiden asunnottomuutta. Sosiaaliohjaajien asiakasvastanottoja terveysasemilla lisätään edelleen. Erityisinä painopisteinä sosiaalityössä ovat asumissosiaalityö asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja uusiutumisen torjumiseksi sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytysten tukeminen ja osallisuutta lisäävän toimintakyvyn edistäminen. Vuoden 2019 aikana kehitetään erilaisia espoolaisia toimintatapoja toteuttaa ruokajakelua vähävaraisille ja panostetaan laaja-alaisesti lapsiperheköyhyyden aiheuttamien ongelmien korjaamiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Ruoka-apua antavien järjestöjen tukemista jatketaan. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaiden määrä jatkaa kasvuaan, erityisesti perheiden yhdistämisen ja maan sisäisen muuton myötä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumisen tukemiseen panostetaan erityisesti, jossa erityisen tärkeänä työn tavoitteena on radikalisoitumisen torjuminen. Maahanmuuttajien ryhmätoimintoja ja kielikoulutusta lisätään järjestöjen ja seurakuntien kanssa hyvän kotoutumisen varmistamiseksi.

116 112 Taloussuunnitelma euroa Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeus- ja edunvalvontapiirien oikeusaputoimistojen hoidettavaksi. Siirto tapahtuu liikkeenluovutusperiaatteella. Talous- ja velkaneuvonnan yhteydessä toiminut sosiaalinen luototus on hallinnollisesti sosiaalihuollon palvelua ja se siirrettiin resursseineen keväällä 2018 osaksi aikuissosiaalityötä. Talous- ja velkaneuvontaa nuorille lisätään nuorisopalveluissa yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstörakenne on muutettu siten, että palvelulla pystytään vastaamaan voimassa olevaan lainsäädäntöön virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen osalta. Espoo laajentaa virka-ajan ulkopuolisen päivystyspalvelun myymisen nykyisten Kauniaisten ja Kirkkonummen lisäksi koko Länsi- Uusimaalle vuoden 2019 alusta. Espoo tuottaa virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen näin ollen alkaen kaikkiin kymmeneen kuntaan. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista kunkin kunnan väestömäärän mukaisella osuudella. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VAMMAISTEN PALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Vammaispalvelulain mukaisia palveluja käyttää noin 1,7 prosenttia ja kehitysvammalain perusteella järjestettäviä palveluja 0,3 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Asiakkaista noin puolet on 65 vuotta täyttäneitä. Kehitysvammapalvelujen asiakkaiden nuori ikärakenne asettaa omat haasteensa palvelujen tarpeille. Nuoret kehitysvammaiset muuttavat aiempaa aikaisemmin lapsuuden kodeistaan itsenäiseen asumiseen ja tarvitsevat asumispalvelujen rinnalla useita muita tukipalveluja. Omaishoidon tuen asiakasmäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Vammaispalveluissa käynnistyy neljä uutta ympärivuorokautisen asumisen tuen ostopalveluyksikköä. Kevyemmän, tuetun asumisen osuus asumispalveluista kasvaa mm. yksiköiden läheisyyteen Espoon eri alueille tulevien tukiasuntojen myötä. Asumispalvelujen tarve arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuositasolla. Omana palveluna tuotetun työ- ja päivätoiminnan asiakasmäärää on tarkoitus kasvattaa palveluja porrastamalla. Lisäämällä omaa työ- ja päivätoimintaa, ostettavan palvelun tarve vähenee. Uusi kuljetusten välitystoiminta käynnistynee loppuvuonna Vammaissosiaalityön palveluihin pääsyä ja päätöksentekoa sujuvoitetaan, sähköistä asiointia lisätään ja hallinnollista työtä vähennetään. Vammaisten lasten perheille lisätään kotiin vietäviä palveluja.

117 113 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN HALLINTO Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinnon kustannuksissa on tulosyksikön yhteisiä menoja. 29 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, digitalisointia, päätöksentekoa, viestintää, hyvää hallintoa, yhtenäisyyttä, seutuyhteistyötä sekä tuottaa toimialalle keskitettyjä asiantuntijapalveluita. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

118 114 Taloussuunnitelma euroa 290 TOIMIALANJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalueeseen sisältyvät toimialajohtaminen, toimialan valmiussuunnittelu, poikkihallinnollinen kehitysohjelman Hyvinvoiva Espoo sekä varautuminen määrättyihin yhteisiin menoihin. 293 TALOUS JA HALLINTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tehtäväalueelle sisältyvät talous- ja hallintojohtajan, lautakunnan, jaoston, neuvostojen sekä talousohjaus-, henkilöstö-, laki- ja asiakkuus- sekä asiakasmaksuyksiköiden menot. Lisäksi menoihin sisältyvät koko toimialan työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja järjestöavustukset. Talouden ja hallinnon tulosalue vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä hallinnosta. Lisäksi tulosalue vastaa yhteisten prosessien ja toimintamallien noudattamisesta ja huolehtii asiamiestoiminnasta, ruotsinkielisten palvelujen koordinoinnista, päätöksenteon valmistelun laadusta ja ohjeistuksesta, lainopillisen neuvonnan järjestämisestä, yksilöasioiden jaoston prosessista, juridisen tuen asiakaslähtöisessä uudistamisessa ja johdon raportoinnin kehittämisessä. Vuoden 2019 aikana jatketaan tehtäväalueen prosessien uudistamista asiakas- ja asukaslähtöiseksi ja tukemaan palvelutuotantoa. Tietotuotantoa ja johdon raportointia kehitetään osana palveluiden tuotteistamis- ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen (PATU) -projektia. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

119 115 Taloussuunnitelma euroa 296 KEHITTÄMINEN Palvelut ja toiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä tukee toimialan strategiatyötä ja tavoitteiden johtamista toiminnan kautta tuloksiksi. Ketterä valmentaa johtoryhmiä ja työyhteisöjä oman työn kehittämisen menetelmissä. Sovellamme ns. Lean-oppia, jonka perusteena on mm. asiakaskeskeisyys, jatkuva parantaminen, sujuvat prosessit, virtauksen parantaminen ja hyvä laatu. Valikoimaan kuuluvat myös potilasturvallisuuden riskien tunnistaminen, raportointi ja turvallisten käytäntöjen jalkauttaminen sekä vakavien tapahtumien tutkinta. Ketterä koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä osaamisen kehittämistä yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Sote-ohjelma kokoaa yhteen Espoon sisäisen Sote-IT-kehittämisen ja osallistumisen kansalliseen yhteistyöhön. Kehitysprojekteja ohjataan ja priorisoidaan toiminnan tarpeista lähtien hyödyntäen yhteistä projektisalkkua. Ketterä koordinoi myös asiakastietojärjestelmien ylläpitoa ja käytön tukea. Espoo kartoittaa yhdessä EJY ry:n kanssa sopivia tiloja kolmannen sektorin järjestöjen ja kansalaistoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Järjestöjen tilantarve tulee ajankohtaiseksi, kun KOy Tapiolan urheilutalo puretaan lähivuosina. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

120 116 Taloussuunnitelma euroa

121 117 Taloussuunnitelma Sivistystoimi SIVISTYSTOIMI

122 118 Taloussuunnitelma Sivistystoimi

123 119 Taloussuunnitelma euroa SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN TARINA Espoo on sivistyskaupunki. Kotikaupungissamme jokainen kokee olevansa merkityksellinen, kuuluvansa yhteisöön ja voivansa vaikuttaa. Varmistamme tulevaisuudessa tarvittavat taidot ja osaamisen kaikille. Tarjolla on mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja kehittyä, ylläpitää terveyttään ja hyvinvointiaan sekä osallistua ja harrastaa. Sivistyspalveluiden avulla asukkaat voimaantuvat ja kiinnittyvät osaksi sekä yhteisöä että yhteiskuntaa. Eriarvoistuminen vähenee. Sivistyspalvelut ovat avainasemassa, kun luomme kestävällä tavalla toimivaa yhteiskuntaa. Kestävän kehityksen periaate näkyy kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehden ja rohkealla johtamisella luomme sivistyskaupungin. Toimintaympäristö Espoo on elinvoimainen ja voimakkaasti kasvava kaupunki. Erityisesti vieraskielisten väestönkasvu on nopeaa. Kaupunki on kulttuurisesti moninainen. Ruotsinkielisyys on osa espoolaista historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Espoossa on korkea koulutus- ja tulotaso ja pääosa asukkaista kokee hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa hyväksi. Sivistyspalveluiden tarjonnassa otamme huomioon, että osa asukkaista ei pärjää ilman toimeentulotukea, lapsiperheköyhyys ja alueiden segregaatio alkavat näkyä myös Espoon arjessa. Keskiössä ovat kaupungin riittävä ja tasalaatuinen palvelutuotanto, kustannustehokas toiminta sekä maahanmuuttajien kotoutuminen. Kaikkien sivistyskaupunki Sisältörikas ja merkityksellinen arki o Sivistyspalvelumme tukevat yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja käynnistävät hyvän kierteen. Ne on helppo löytää ja kynnys niihin osallistumiseen on matala. Digitaalisuus edistää palveluidemme laatua, saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta. Sivistyspalveluita tarjotaan monikäyttöisissä tiloissa kaupungin kaikilla omaleimaisilla suuralueilla. Kaikki mukana o Tarjoamme mahdollisuuksia kohtaamisiin, yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Palvelujemme painopiste on voimaannuttamisessa ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä. Moninaisuus on arvokas osa espoolaista arkea ja otamme sen huomioon palveluiden järjestämisessä. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä ja kumppanina o Voimavaramme on aktiivinen espoolainen. Asukkaat ja kumppanit osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppiva sivistyskaupunki Menestyksen perusta o Oppiminen ja vankka osaaminen ovat menestyksemme kivijalka. Kaikilla on mahdollisuus kasvaa ja oppia omaan parhaimpaansa. Sujuva oppimispolku o Oppiminen jatkuu koko ihmisen elinkaaren ajan. Varmistamme sujuvan oppimispolun varhaiskasvatuksesta kouluun, kouluasteelta toiselle ja työelämään. Työikäisille ja senioreille tarjoamme mahdollisuuksia pysyä pitkään aktiivisina espoolaisina. Moninaiset oppimisympäristöt o Oppimisen ilo kasvaa innostavissa ja turvallisissa ympäristöissä, yhdessä toisten kanssa ja moninaisia menetelmiä hyödyntäen. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Koko kaupunki toimii oppimis- ja kasvuympäristönä.

124 120 Taloussuunnitelma euroa Elinvoimainen sivistyskaupunki Luovaa ja liikkuvaa o Tarjoamme espoolaisille monipuolisia kulttuurin ja liikunnan palveluja ja elämyksiä. o Kulttuuri ja taide ovat läsnä espoolaisessa identiteetissä, asukkaiden arjessa ja fyysisessä kaupunkiympäristössä. o Kasvatamme lapsia ja nuoria liikkumiseen, kannustamme työikäisen väestön liikunnallista elämäntapaa ja tuemme ikäihmisten omatoimisuuden säilyttämistä. Luomme edellytyksiä huippu-urheilulle. Vetovoimaa o Oppiminen, kulttuuri, liikunta ja muut palvelumme luovat kaupunkiin positiivista hyrinää. Ne vahvistavat kaupungin ja kaupunkilaisten elinvoimaa ja ovat koko kaupungin vetovoimatekijä. Innovatiivinen sivistyskaupunki Luovuus arjessa o Mahdollistamme innovatiivisia ratkaisuja ja toimimme luovasti. Tuemme kaupunkilaisten aktiivisuutta. Rohkeus kokeilla o Olemme edelläkävijä sivistyspalveluiden kehittämisessä. Kokeilemme ja kehitämme ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja. Innostunut asukas ja henkilöstö kehittävät jatkuvasti itseään ja työtään. Aktiivinen kansainvälinen toimija o Olemme aktiivinen ja verkottuva kansainvälisesti tunnettu toimija. Opimme muilta ja toivotamme muut tervetulleiksi oppimaan meiltä. Arjen kansainvälisyydellä mahdollistamme espoolaisten kasvua, kehittymistä ja hyvinvointia. Sivistystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä ikäluokittain (%). 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu Peruskoulut: -PISA Karvin 9.-luokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi.* -Karvin 7.-luokkalaisten A- englannin arviointi.*

125 121 Taloussuunnitelma euroa -Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden prosenttimäärä / ikäluokka. -Alkumittaus perusopetuksen 1. vuosiluokalla. 2. aste: - Yo-kirjoitusten tulokset. Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Sivistystoimessa kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä on edistetty tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti toimialan Kansainvälisyys- ja globaalikasvatusohjelman mukaisesti. Sivistystoimen Kansainvälisyysja globaalikasvatusohjelman vuoden 2019 toimenpiteet ovat toteutuneet. Koulukiusaamiselle nollatoleranssi ja taataan koulurauha. Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa. Lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin voimavarat vahvistuvat. Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa. Kouluterveyskysely Espoossa järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä ja yleisömäärä (omat ja avustuksilla toteutetut), euro ja lkm. -KULPS!, Kulttuuriketju, Kulttuurineuvola, -kaveri ja Kaikukortti. Espoo on Suomen liikkuvin kunta. Espoon urheilu- ja liikuntaohjelma on valmis. Palvelut ohjelman mukaisia. Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö ja päihdehaitat vähenevät. Kouluterveyskysely Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Etsitään yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa yhdessä tapoja vaikuttaa. Osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja olemassa olevien käytön tehostaminen. Lisätään espoolaisten lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta. Sivistystoimen tuottamissa tai tukemissa palveluissa tarjotaan eri ikäryhmille kasvavasti mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa (=mielekäs tekeminen). Osallistujien määrä tai käyntien määrä. Nostetaan maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoitetaan kotoutumista ja työllistymistä. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten osallistumisaste kasvaa. - Varhaiskasvatuksen osallisuusaste on noussut vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. - Kirjaston asiointipalveluiden asiakasmäärä. - Luva-oppilaiden määrän prosentuaalinen kasvu.

126 122 Taloussuunnitelma euroa Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Valmistelussa ja päätöksenteossa eri näkökulmat otetaan tasapainoisesti huomioon. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoossa hyödynnetään monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Laadukkaat sivistystoimen palvelut tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toteutettavat palvelut. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, Kaupunki palveluna -ajattelun oppeja hyödyntäen tehdään vähintään kaksi uutta kokeilua sivistystoimen palveluissa. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteiden sivistystoimen priorisoinnista johdetaan toteutettavat Aloitetut kokeilut. -Tilakustannuksien määrä m2/(lapsi/oppilas/opiskelija) (tulosyksiköille). -Tilakustannukset m2 /käyttötunti (kulttuuri, liikunta, nuoriso). -Opetuksen tilankäytön tehostaminen (tavoitteet asetettu vähintään viidelle toimenpiteelle, seuranta toimii, mittareiden positiivinen kehitys). Vuositason raportointi tavoitteiden toteutuksesta sivistystoimen tasolla ja tulosyksiköittäin.

127 123 Taloussuunnitelma euroa joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. tavoitteet ja aloitetaan niiden toteutus. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Tilakustannukset eivät laske. Tilojen käyttö- ja täyttöasteet eivät parane. Joidenkin koulutilojen heikko kunto ja vähäinen tilareservi alueella aiheuttaa sen, että lähipalvelut eivät toteudu lähellä ja koulu joutuu hätäväistöön. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Laadukas tekeminen ja jatkuva dialogi eri osapuolten kanssa. Pyritään ennakoimaan yhdessä Tilapalvelutliikelaitoksen kanssa tulevia väistötilanteita. Pidetään riittävää tilareserviä. Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 % peruspalvelujen hintaindeksin muutos huomioiden. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Toimialan merkittävimpien Patupalvelutuotteiden suoritteiden yksikkökustannusten muutos-%. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa suoritemäärään. Patu-tuotteiden käyttö palvelujen järjestämisen ja operatiivisen toiminnan johtamisessa lisääntyy. Palvelujen järjestämisen ja tuotannon analysointi tehty tulosyksiköittäin Patu-tuoteluettelon avulla. Patu-mittareiden käyttö tavoitteiden asettelussa ja seurannassa lisääntyy. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen kasvu peruspalvelujen hintaindeksi huomioiden pienenee. Toimintakatteen alijäämän muutos-%. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2018 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi.

128 124 Taloussuunnitelma euroa Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 % vuoden 2017 lopun tasosta. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilö. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Johtamisella rohkaistaan uusiin ja innovatiivisiin toimintatapoihin sekä rajoja ylittävään yhteistoimintaan. Uudet tavat käyttää erilaisia oppimisympäristöjä. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. SITOn palvelut tavoittavat yhä useamman sosiaalisessa mediassa ja SITOn some-tunnisteiden /hashtagien käyttö lisääntyy. SITOn some-tilien kävijämäärät ja hashtagien käyttö. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Sivistystoimen digitaalisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet määritelty ja toteutus aloitettu. Valmis. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Mahdollisuuksia asioida englanniksi sivistystoimen palveluissa on lisätty ja henkilöstön valmiuksia palvella englanniksi on vahvistettu asiakkaille tuottavalla tavalla. Palvelumahdollisuuksia on lisätty ja henkilöstön osaamista kehitetty määritellyissä kriittisissä palveluissa. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Vaikeus yhteensovittaa osin ristiriitaisen tavoitteenasettelun eri näkökulmia. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintakatetta ja tuottavuusmittareita seurataan aktiivisesti ja havaittuihin poikkeamiin puututaan nopeasti. Toiminnan ohjausta tehostetaan ottaen huomioon laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Väestö kasvaa voimakkaasti suunnittelukaudella. Erityisen voimakasta on lasten ja nuorten sekä vieraskielisten määrän kasvu. Samanaikaisesti myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osuus kasvaa. Varhaiskasvatuksessa lasten erilaisiin kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan ja tuen tarpeen syntymistä ehkäistään panostamalla ennakoiviin työtapoihin. Sivistystoimen yksiköt rakentavat yhdessä ehyttä oppimispolkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta aina toiselle asteelle saakka. Kouluissa kehitetään erityisesti oppilashuollon ohjausta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Sekä kaupungin itsensä tuottamat että kumppaneiden tuottamat palvelut liikunnan, nuorison ja kulttuurin osa-alueilla tukevat sekä nuorten että aikuisväestön hyvinvointia ottaen huomioon myös kasvavan kulttuurien monimuotoisuuden. Sivistystoimen suurena yksittäisenä haasteena on varmistaa turvalliset toimitilat sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Sivistystoimen omana tavoitteena on sekä nykyisten että tulevien tilojen tehokkaampi käyttö. Tätä varten on jo käynnistetty projektit varhaiskasvatuksessa, opetuksessa sekä yli yksikkörajojen

129 125 Taloussuunnitelma euroa menevässä kuntalaiskäytössä. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat uudet periaatteet vahvistetaan. Sivistystoimi vaikuttaa uusien tilojen suunnitteluun siten, että ne tukevat uusia kasvatuksen ja oppimisen tavoitteita. Koko kaupunkiorganisaation yhteisenä haasteena on ajoittaa rakentaminen oikein, rakentaa halvemmalla, hyödyntää tyyppirakennuksia ja turvata lisätilan tarve hyödyntäen erilaisia toteutusmalleja. Talousarviovuoden aikana suunnitellaan sivistystoimeen liittyvien kaupungin ulkopuolisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisesti oppilashuolto ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laadukas ja kustannustehokas järjestäminen ja jatkuminen muuttuneessa toimintaympäristössä. Sivistystoimen johdolla on vuoden 2018 aikana valmisteltu Kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu myös Oppiva Espoo yhteistyön tavoitteissa ja niitä toteutetaankin yhteistyössä koulutuskumppanien kanssa. Oppiva Espoo messut järjestetään toista kertaa keväällä 2019 kauppakeskus Sellon ympäristössä Leppävaarassa. Koulu palveluna -konseptin kehittämistä jatketaan edelleen Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukioiden kokeilujen voimin Otaniemessä Aalto-yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kokeiluissa on etsitty uudenlaista tapaa järjestää opetusta hyödyntämällä jaettuja resursseja yliopiston kanssa. Koulun kehittämisen uudenlaisilla lähestymistavoilla haetaan parempaa oppimista, oppimisen iloa ja omistajuutta tukevia ratkaisuja sekä suurempaa tehokkuutta ja jakamistalouden etuja. Näitä oppeja jalostetaan sopivaksi myös Tietokylä-hankkeessa, kun Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukiot muuttavat syksyllä 2019 yhteiseen uuteen tilaan Otaniemessä ja hakevat samalla uudenlaista innovatiivista toimintakonseptia. Samalla haetaan toimintamallia teknologiakasvatukselle ja Aalto yliopiston tiedeyhteisön yhteistyölle elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Yrityskylä-toimintaa laajennetaan käynnistämällä Yrityskylä Yläkoulu täysimääräisesti koko ikäluokalle globaalin yrityspelin muodossa. Vuonna 2017 aloitettu kolmevuotinen Kestävän tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke kokoaa Espoon oppimisympäristöjen käyttäjälähtöistä kehittämistä yritysten, TKI-toimijoiden ja oppijoiden yhteiskehittämisen keinoin. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa oppimisen ja oppimisympäristöjen palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Kokeilut jatkuvat yhteistyössä yritysten ja TKI-toimijoiden kanssa. Koulujen ja yritysten kiihdytettyä yhteiskehittämistä eli KYKYtoimintaa kehitetään edelleen ja toimintamallia valmistellaan skaalauskelpoiseksi Opetushallituksen hankerahalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Espoon sivistystoimi johtaa kansallista kuntien OPPIVA-verkostoa, joka suunnittelee yhteistyötä uusien opetussuunnitelmien toteuttamisen tueksi. Kunnat tarjoavat verkostossa toisilleen tukea ns. syväoppimisen mukaisen toimintakulttuurin edistämiseksi kaikissa oppilaitoksissaan. Espoon yleissivistävän koulutuksen yhtenä kehittämiskohteena on oppimispolun jatkumisen turvaaminen lukiosta korkeakouluihin. Opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa kursseja toisesta lukiosta tai Aaltoyliopistosta edistetään. Nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi aloitettiin kaksivuotinen pilotti: yläkouluikäisten keskiviikkoiltapäivän harrasteikkuna. Pilotti toteuttaa harrastustakuuta ja yläkoululaisten Urhea-toimintaa. Harrasteikkuna toteutetaan niin, että keskiviikkona iltapäivällä kaikkien yläkoululaisten koulu loppuu normaalia aiemmin ja yhtä aikaa, jotta harrastamiselle olisi mahdollisimman matala kynnys. Toiminta on kaikille maksutonta ja liikunnan lisäksi tarjolla on myös nuorisopalveluiden ja kulttuurin tulosyksikön tarjontaan, mikä antaa pohjaa monenlaiselle harrastamiselle. Talous ja talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2019 Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Yksi apuväline Tatu-ohjelman toteuttamisessa on palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen Patu-projektilla. Sivistystoimen palvelutuotteiden suoritemäärien- sekä suoritteiden yksikkökustannusten seuranta aloitettiin Keskeisille palvelutuotteille on asetettu tavoitteet suoritemäärien ja kustannusten kehitykselle talousarviossa Tavoitteena on lisätä mittarien käyttöä palvelujen tuo-

130 126 Taloussuunnitelma euroa tannonohjauksessa ja johtamisessa, mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu vertailukelpoisin kustannustiedoin sekä tehostaa palvelutuotantoa. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Toimitilojen käyttöä tehostetaan tulosyksikköjen yhteistyöllä sekä erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Myös kuntalaiskäytön prosesseja ja periaatteita kehitetään. Vegaaniruokaa tarjotaan kouluissa vegaaniruokavaliota noudattaville erityisruokavalioilmoituksella. Sydänmerkki- tai vastaavat ateriat lisätään kouluruokailuun vuoden 2019 aikana. Talous 3 SIVISTYSTOIMI TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Sivistystoimen toimintamenojen kasvu aiheutuu pääosin uusien varhaiskasvatuksen yksiköiden perustamisista ja lasten määrän kasvusta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden määrän kasvusta. Myös henkilöstömenot, toimitilavuokrat ja ICT-kustannukset kasvavat. Sivistystoimen toimintatulot kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna noin 2,0 milj. eurolla ja toimintamenot noin 41,7 milj. eurolla eli 5,6 prosentilla. Kiinteistömenot kasvavat vuodelle 2019 noin 10,2 milj. eurolla, johtuen osittain myös laskutavan muutoksesta. Henkilöstökulut kasvavat mm. uusien sopimusten palkankorotusten, oppilaslisäysten ja varhaiskasvatuksen uusien hoitopaikkojen johdosta noin 21,6 milj. eurolla. Lisäksi muut menot kuten ICT, ateriamaksut ym. nousevat. Sivistystoimen henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet lisääntyvät lapsi- ja oppilasmäärän kasvun sekä kaupunkikeskuksissa tarvittavien palvelujen turvaamiseksi. Määräaikaisen henkilöstön määrä vähenee, koska tulosyksiköt vakinaistavat määräaikaisessa työsuhteessa tai vuokratyövoimana olevaa henkilökuntaa. Sivistystoimen henkilöstötarpeiden muutoksia arvioidaan ja ennakoidaan systemaattisesti suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Muutoksiin varaudutaan tavoitteellisella ja suunnitelmallisella henkilöstösuunnitelulla arvioimalla organisaatio- ja tehtävärakenteita, henkilöstömäärän kasvua ja osaamista, prosesseja, toimintatapoja, nykyisten henkilöstöresurssien uudelleensuuntaamista. Tavoitteena on tukea yhä paremmin eri tulosyksikköjen työtä ja vastata kuntalaisten odotuksiin. Investoinnit 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen TP TA Tulot Menot Netto

131 127 Taloussuunnitelma euroa Tehtäväalueen 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin. 953 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Tehtäväalueelle 953 Koneet ja kalusto on budjetoitu ensisijaisesti uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen sekä vähäisessä määrin muun jaksotettavan irtaimen hankinta, jonka suunniteltu käyttö on kuvattu kunkin tulosyksikön budjetin yhteydessä. Toimintamenot lautakunnittain vuosina DIM00 name BUT 2017 Ändrad BU 2018 BU BILDNINGSSEKTORN Utbildnings- och dagvårdsnämnden Nämnden Svenska rum Kulturnämnden Idrotts- och ungdomsnämnden Den övriga bildningssektorn OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Määräraha ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen.

132 128 Taloussuunnitelma euroa 310 LAUTAKUNTA JA TAITEEN PERUSOPETUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Kunta voi itse järjestää taiteen perusopetusta tai hankkia palvelun. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan yksityisissä taideoppilaitoksissa (17), joista kymmentä kaupunki tukee toiminta-avustuksilla. Espoon kaupunki saa asukaskohtaista valtionosuutta alueellaan järjestettävästä taiteen perusopetuksesta. Kaupunki hyväksyy alueellaan toimivien oppilaitosten opetussuunnitelmat. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Enemmistö kaupungin toiminta-avustusta saavista laajan oppimäärän oppilaitoksista on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja saa myös opetustuntikohtaista valtionosuutta. Taiteen perusopetusta ohjataan alueellisesti entistä tasa-arvoisemmin yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa ja taiteen perusopetuksen palvelusta tehdystä selvityksestä, Ilo oppia ja kasvaa taiteessa, saadun tiedon perusteella. Uudet opetussuunnitelmat valmistuivat taiteen perusopetukseen ja ne otettiin käyttöön syksyllä Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan myöntämät avustukset taiteen perusopetuksen oppilaitoksille jaetaan avustusperiaatteiden mukaan kahteen ryhmään: 1) säännölliset toiminta-avustukset lakisääteisen valtionavun piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 2) toiminta-avustukset muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Avustusmääräraha on 4,5 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset ja toimitilakustannukset. Espoossa taiteen perusopetuksen piirissä on noin lasta ja nuorta. Lisäksi taiteen perusopetusta tarjoaa myös 74 kunnallista päiväkotia/esiopetusyksikköä (1 372 lasta), yhdeksän ostopalvelupäiväkotia (181 lasta) ja kahdeksan yksityistä päiväkotia (192 lasta). Päiväkotiyhteistyössä taiteen perusopetus tavoittaa siis yhteensä lasta. Espoossa annettava taiteen perusopetus on osa espoolaista maailmankuulua koulutusosaamista. Talous TP TA Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää lautakunnan määrärahat sekä määrärahat suomenkieliseen taiteen perusopetukseen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.

133 129 Taloussuunnitelma euroa SUOMENKIELINEN OPETUS (tehtäväalueet ) Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon visiona on, että verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää, ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Suomenkielisen opetuksen toiminta ja opetussuunnitelmien sisällöt tukevat vahvasti tätä tavoitetta ja sen saavutettavuutta. Toimintaa kehitetään valtuuston asettamien sivistys- ja hyvinvointitavoitteiden suunnassa. Tulosyksikön toiminnalle tärkeänä valtuustokauden tavoitteena on myös laittaa koulut kuntoon niin, että tilat ovat toimivat ja turvalliset, ja hätäväistöihin ei jouduta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen päättötodistus on pystytty antamaan vuosittain noin 99,7 prosentille ikäluokasta. Yhteiskuntatakuun kannalta on tärkeää, että tämä tavoite voidaan säilyttää erittäin hyvänä. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan takuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Myös maahanmuuttajien oppimistuloksia halutaan nostaa ja heidän osuuttaan lukiokoulutuksessa halutaan lisätä. Edetään Espoossa- hankkeella sekä opiskeluhuollon ja koulun uusilla toimintatavoilla tuetaan perheiden ja uusien oppilaiden koulupolun alkua. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 800 oppilasta (2,7 %), perusopetuksessa ja 134 opiskelijaa (3 %) lukiokoulutuksessa. Uudet oppilaat ohjataan pääosin nykyisten koulujen oppimistiloihin. Lukuvuonna noin oppilasta opiskelee väistössä muissa kuin oman koulunsa tiloissa. Palveluverkkoa kehitetään huomioiden uusi opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt. Uusina tiloina otetaan käyttöön mm. Kivimiehen ja Uusikummun toimistotiloista muunnellut koulutilat. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Alueelliset lasten ja nuorten hyvinvointityön ryhmät toimivat. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kehitetään mm. kuuden kaupungin yhteistyönä LAPE-opiskeluhuolto -hankkeessa kehitettyjen mallien avulla. Kehitettyjä toimintamalleja laajennetaan Espoon kouluihin Tasa-arvorahaa ohjataan tukemaan koulujen tasa-arvoista toimintaa. Opetussuunnitelmien toimintakulttuuri, laaja-alainen osaaminen ja monialaiset kokonaisuudet huomioidaan opettajien täydennyskoulutuksissa ja koulujen johtamisen kehittämisessä. Tähän on saatu erillistä hankerahaa. Tutor -opettajia koulutetaan kehittämään uutta peruskoulua. Digitarinaa toteutetaan sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. KYKY -yhteiskehittäminen jatkuu. Mukana on tällä hetkellä 17 yritystä ja 22 koulua. Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu ohjelmat saivat rahoitusta lukuvuodelle Toiminnassa on mukana 76 suomenkielistä peruskoulua ja 11 lukiota sekä 10 ruotsinkielistä koulua ja yksi lukio. Vuonna 2018 mukaan liittyi 11 uutta koulua. Ohjelmassa kehitetään aktiivista, osallistavaa ja viihtyisämpää koulupäivää. Jokaisen yläkoulun oppilaan harrastusmahdollisuuksia lisätään myös yhteistyössä liikunta- ja nuorisotoimen ja kulttuuritoimen kanssa mahdollistamalla keskiviikon iltapäivä laji- ja harrastustoiminnalle. Suomenkielinen opetus järjestää opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut esiopetukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen opetukseen. Sitä järjestetään myös kunnan alueella toimiville yksityisille oppilaitoksille. Yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskeluhuolto kattaa noin oppilaan ja opiskelijan palvelut. Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintatapoja ja ohjausta kehitetään tavoitteellisesti. Tunnusluvut Suomenkielisen opetuksen henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet kasvavat oppilasmäärän lisääntyessä. Henkilöstömäärän lisäyksiä arvioidaan maltillisella henkilöstömäärän kasvulla ottamalla käyttöön avoimet vakanssit. Toimintaa tehostetaan siten, että yksikköhinnat pysyvät miltei ennallaan. Erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaiden määrän budjetoidaan kasvavan muun oppi-

134 130 Taloussuunnitelma euroa las/opiskelijamäärän kasvua nopeammin. Kokonaispanostus em. toimintoihin kasvaa, mutta yksikköhintojen kasvu on tasasuhteista lukio-opetusta lukuun ottamatta. Lukio-opetuksessa palkankorotusten takia kasvavien henkilöstökulujen osuus on suurempi kuin muissa palvelutuotteissa. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% SUOMENKIELINEN OPETUS Henkilöstömäärä ,05 % Htv ,05 % Yleisopetus 1-10 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: oppilas ,4 % yksikkökustannus /oppilas 8839, , , ,00 1,0 % 0 0 Erityisopetus 9v. (sis.inklusoidut) Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: oppilas ,7 % yksikkökustannus /oppilas 12310, , , ,00 1,0 % 0 0 Mamu/valmistava opetus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: oppilas ,8 % yksikkökustannus /oppilas 11530, , , ,00 1,0 % 0 0 Yleislukio koulutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: opiskelija ,7 % yksikkökustannus /opiskelija 8111, , , ,00 1,2 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,5 % Muut mittarit TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko peruskoulu 13,4 13,4 13,4 13,7 2,2 % 15,2 15,2 - laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukio 18,6 18,6 18,6 19,4 4,3 % 21,8 21,8 Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Oppilas- ja opiskelijamäärien kasvusta aiheutuvat menojen lisäykset tasapainotetaan talousarviossa erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka jo lähtökohtaisesti työskentelevät pienemmissä ryhmissä mm. kielen opetuksessa. Lukioiden välistä yhteistyötä lisätään. Perusopetuksen avustajapalvelujen kohdentamista eniten tarvitseville jatketaan edelleen ja kuljetuskustannuksia järkiperäistetään tarjoamalla oppilaan tarvitsema tuki entistä useammin omassa lähikoulussa tai lähialueella. Oppilaskohtaisten tarvikemäärärahojen käyttöä tehostetaan. Pitkän tähtäimen tärkeä tasapainotustoimenpide on kouluverkon kehittäminen ja nykyisen kouluverkon parempi hyödyntäminen sekä tilojen että lukujärjestyksen näkökulmasta.

135 131 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit Kalustoinvestoinnit sisältävät koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määrärahat käyttöönotettaviin uusiin tai peruskorjattuihin kouluihin. Vuonna 2019 otetaan käyttöön perusopetuksessa Kivimiehen ja Uusikummun koulujen vuokratilat sekä Jupperin ja Aarnivalkean siirtokoulutilat. Kirstin, Karamzinin, Pakankylän ja Haukilahden koulujen korjaukset valmistuvat. Meritorin, Laajalahden ja Tuomarilan koulujen korjaukset käynnistyvät. Lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön Tietotien vuokratilat. 311 JOHTO JA KEHITTÄMINEN Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön johdon, tieto- ja viestintätekniikan sekä koulukuraattorien ja psykologien määrärahat. Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietoliikenne-, tietojärjestelmä-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Koulujen toimintakulttuuria ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään uusien opetussuunnitelmien mukaisesti ja käyttöönotettujen pilvipalveluiden pedagogista käyttöä kehitetään. Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää pyritään edelleen tasavertaistamaan lisäämällä edullisempien päätelaitteiden määrää. Tavoitteena on saavuttaa kaikkien koulujen osalta laitteiden määrässä suhdeluku 1,5 oppilasta / päätelaite. Uusitaan oppimistilojen esitystekniikkaa elinkaaren vanhimmista laitteista alkaen. Varaudutaan koulujen muuttoihin ja niistä koituviin muuttokustannuksiin sekä uusien koulujen varustamiseen nykyaikaisella teknologialla. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. 312 PERUSKOULUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suomenkielisessä perusopetuksessa on opiskelijaa ja oppilasta. Edellisestä lukuvuodesta laskettuna lisäys on 2,7 prosenttia. Koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 687 oppilasta, 8,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Luokilla 1 6 on oppilasta, kasvu 2,8 prosenttia, luokilla 7 9 on oppilasta, kasvu 3,5 prosenttia, ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 71 opiskelijaa, muutos -5,3 prosenttia.

136 132 Taloussuunnitelma euroa Lisäopetuksen oppilasmäärä kääntyi viime vuodesta laskuun. Todellinen muutos on ollut neljän opiskelijan vähennys. Lisäopetus järjestyi kaikille niille, jotka eivät saaneet toisen asteen koulutuspaikkaa perusopetuksen jälkeen ja olivat halukkaita lisäopetukseen. Edelleen jatketaan ja vahvistetaan yhteistyötä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Perusopetuksessa oleellinen toiminnallinen muutos on ollut jo elokuussa 2016 voimaan tullut uusi opetussuunnitelma, joka astui tuolloin voimaan alakoulussa. Vuoden 2018 elokuussa se tuli voimaan myös kahdeksannella luokalla ja elokuussa 2019 uusi opetussuunnitelma tulee voimaan yhdeksännen luokan osalta. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Oppiminen on toiminnan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvattu toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä sekä suunnitelmallista digitaalisten oppimateriaalien, työtapojen sekä ICT-infran päivittämistä. Tätä työtä on tehty jatkuvasti vuodesta 2016 asti ja päivittävän täydennyskoulutuksen prosessia on jatkettu. Perusopetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen keskimääräinen todellinen ryhmäkoko on 13,7 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa solmitun uuden sopimuksen mukaisesti, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Muihin kuntiin on sijoitettuna noin 144 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on trendinä vähenevä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kaksi ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Karakallion koulussa. Joustavan perusopetuksen laajentamista eteläiseen Espooseen harkitaan tarveperustaisesti. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa. Tämä vaikuttaa myönteisesti paitsi oppilaiden sosiaaliseen kuulumiseen omalle kotialueelleen myös koulukuljetuskustannusten laskuun. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen piirissä opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista erityisluokissa. Erityisen tuen oppilaita on 8,9 prosenttia oppilasmäärästä. Lisäksi tehostetun tuen piirissä on oppilasta eli 11,6 prosenttia kokonaisoppilasmäärästä. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa, 900 enemmän kuin viime vuonna. Määrän ennustetaan kasvavan noin 15 prosenttia. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä ja katsomusaineiden opetusta 6 eri katsomusaineessa. Oman äidinkielen opetuksesta saadaan erillistä valtionosuutta pidettyjen tuntien mukaan. Katsomusaineiden opetusta tehostetaan etäopetuksen käyttöönotolla. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneiden oppilaiden tukemista tehostetaan tarjoamalla samanaikaisopetusta omalla äidinkielellä. Yhteistyötä maahanmuuttajahuoltajien kanssa vahvistetaan mm. kehittämällä kulttuuriohjaajien toimintaa. Perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista on ensimmäisen vuosiluokan oppilaita ja toisen vuosiluokan oppilaita. Lisäksi iltapäivätoiminnassa on 59 vuosiluokkien 3-9 erityisen tuen oppilasta. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Iltapäivätoimintapaikat jaetaan hakuaikana hakeneille ensimmäisen vuosiluokan oppilaille ja erityisen tuen oppilaille. Toisen vuosiluokan oppilaita sijoitetaan ryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Syksystä 2018 alkaen osa iltapäivätoiminnasta on toteutettu ostopalveluna.

137 133 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas LUKIOT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon suomenkielisissä lukioissa opiskelee noin opiskelijaa. Suomenkielisiä lukioita on 11. Kaikissa lukioissa on yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai erityinen koulutustehtävä. Etelä-Tapiolan lukio tarjoaa IB-koulutusta. Lisäksi Olarin ja Tapiolan lukioissa on kansallinen kehittämistehtävä, joka myönnettiin vuonna 2017 vain 11 lukiolle. Leppävaaran lukiossa on tarjottu vuodesta 2015 lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Lukuvuoden opiskelijaoton aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 661, mikä on lähes 64 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Vuotta aiemmin aloituspaikkoja oli (61,5 prosentille). Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,75, kun se vuotta aiemmin oli 7,83. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös muiden kaupunkien ja kuntien lukioissa ja etenkin valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Todellisuudessa vuoden 2018 opiskelijaotossa 74 prosenttia espoolaisista peruskoulun päättäneistä koulutukseen valituista sijoittui lukiokoulutukseen. Ikäluokan kasvun johdosta aloituspaikkojen määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti, mikäli jatkossa lukiopaikkoja varataan 64 prosentille ikäluokasta. Lukuvuonna aloituspaikkoja pitäisi olla noin Uusi lukiolaki ja -asetus sekä ylioppilastutkintoa koskeva laki astuvat voimaan Lakiuudistukset velvoittavat koulutuksen järjestäjiä lisäämään oppiainerajat ylittävää opiskelua, opinto-ohjausta ja kansainvälistä toimintaa, toimimaan yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sekä tuovat opiskelijoille oikeuden erityisopetukseen sekä yo-kokeiden rajattomaan uusimiseen. Lisäksi lukion kursseista siirrytään opintopisteisiin. Uudistukset saattavat tuoda koulutuksen järjestäjille yllättäviä kustannuksia. Erityisesti lukioiden kansainväliseen toimintaan kohdennetuilla määrärahoilla ei pystytä tarjoamaan kuin pienelle osalla lukiolaisista lukiouudistuksessa mainittuja kansainvälisiä kokemuksia. Vuonna 2018 kansainvälisille opintomatkoille on osallistunut yli 600 opiskelijaa pääsääntöisesti omakustanteisesti sekä noin 100 lukioopettajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee paraikaa lakiesitystä, joka mahdollistaisi englanninkielisen lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon tarjoamisen. Mikäli lakiesitys hyväksytään ennen kevään 2019 yhteishakua, Espoon kaupungilla on valmius hakea ministeriöltä järjestämislupaa englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseen jo syksystä 2019 alkaen. Espoon lukioverkkoa uudistetaan tilankäyttösuunnitelman mukaisesti vuosina Kasvava opiskelijamäärä tuo paineita kasvattaa lukioiden aloituspaikkamääriä. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikissa lukioissa olisi 200 aloituspaikkaa.

138 134 Taloussuunnitelma euroa Espoossa on vuodesta 2015 kokeiltu opinto-ohjaajien vuosityöaikaa. Vuosityöaikamalli on nyt vakinaistettu kolmessa lukiossa. Vuosina Espoossa valmistellaan valtakunnallisen mallin mukaista opettajien vuosityöaikakokeilua, joka voisi alkaa aikaisintaan syyslukukaudella Lukiolinjalla ja lukioissa uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan normaalin kehitystyön lisäksi hankkein ja yritys- ja korkeakouluyhteistyönä sekä kansainvälisenä toimintana. Opetussuunnitelma korostaa mm. opiskelijan aktiivista roolia oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Merkittävimmät hankkeet tukevat lukiolaisten työelämäyhteistyötä ja yrittäjyyttä, korkeakouluyhteistyötä, kansainvälisyyttä ja kielten opiskelua sekä modernien oppimisympäristöjen kehittämistä. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS 314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen ja yksityisen hoidon tuen sekä avoimen varhaiskasvatuksen sekä lasten kotihoidon tukeen liittyvät Espoon tehtävät. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona, varhaiskasvatuksen kerhotoiminta sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Varhaiskasvatusta ohjaavaa lainsäädäntöä on muutettu viime vuosina merkittävästi. Viimeisin muutos toteutui alkaen, kun uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) tulivat voimaan. Lakiuudistuksessa merkittävin muutos koskee päiväkotien henkilöstöä. Henkilöstön nimikkeet uudistettiin ja kelpoisuusvaatimukset liitettiin osaksi lakia. Jatkossa päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Päiväkodin henkilöstörakenne muuttuu vuoteen 2030 mennessä siten, että kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Henkilöstörakenteen muuttaminen uuden varhaiskasvatuslain mukaiseksi edellyttää Espoossa nykytasolla noin 500 lastenhoitajan tehtävän muuttumista vähitellen varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtäväksi vuoteen 2030 mennessä. Kunnallisissa päiväkodeissa ryhdytään muuttamaan henkilöstörakennetta jo vuodesta 2019 lukien, jotta se saadaan toteutettua siirtymäajan puitteissa. Suomenkielisen

139 135 Taloussuunnitelma euroa varhaiskasvatuksen varahenkilöiden määrää lisätään vastaamaan kasvanutta lapsimäärää. Lisääminen toteutetaan kustannusneutraalisti siten, että se vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Espoossa ei käytetä varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta ( ). Kaupunginvaltuusto on myös päättänyt pitää kunnan päiväkodissa järjestämässä kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun 3 vuotta täyttäneillä lapsilla 1:7:nä, kun säädösten mukaan se voisi olla 1:8. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko on enintään 24 lasta. Vanhemmat tai muut huoltajat, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, voivat saada lasten yksityisen hoidon tai kotihoidon tukea lapsensa varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa. Varhaiskasvatusikäisen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuonna 2019 väestöennusteen mukaan 199 lapsella. Koko kasvu johtuu vieraskielisten lasten määrän kasvusta. Lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen nousee taloussuunnitelmakauden aikana lähes 80 prosenttiin ikäluokasta. Lapsia siirtyy lasten kotihoidon tuelta ja kerhotoiminnasta kunnallisiin ja yksityisiin päiväkoteihin. Perhepäivähoidon kysyntä vähenee. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Valmistavan opetuksen tarpeessa oleville esiopetusikäisille lapsille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Esiopetuksen ja esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäksi lapsi voi osallistua myös muuhun varhaiskasvatukseen. Esiopetusta varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa järjestetään myös joissakin päiväkodeissa. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamista lisätään osaamista kehittämällä ja pedagogista toimintaa vahvistamalla varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajien avulla. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavaa opetusta kehitetään suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen kielirikasteista toimintaa lisätään ja lapset saavat kokemuksia vieraiden kielten oppimisesta muun muassa kielirikasteisessa ja kielikylpytoiminnassa. Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lasta. Tuki sisältää lakisääteiset osat, hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, ja niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Yksityisen hoidon tuet haetaan pääosin Kelalta. Espoon kaupunki rahoittaa asukkaidensa lakisääteiset tuet ja kuntalisät. Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti: Korotus hoitorahaan: Varhaiskasvatus Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Perhepäivähoitajan kotona tapahtuva varhaiskasv. 320 /kk 192 /kk Perheen kotiinsa palkkaama työsopimussuhteinen hoitaja lapsille 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus Esiopetusikäinen lapsi Kaikki varhaiskasvatusmuodot 100 /kk Korotus tulosidonnaiseen hoitolisään: 100 /kk niille lapsille, joista maksetaan lakisääteisen tuen tulosidonnaista hoitolisää. Espoo maksaa lisäksi yksityisen hoidon tuen sisaruslisää toisesta lapsesta lukien perheille, joilla on useampi kuin yksi lapsi yksityisen palveluntuottajan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päiväkodissa, ryh-

140 136 Taloussuunnitelma euroa mäperhepäiväkodissa tai palveluntuottajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Sisaruslisä maksetaan myös perheelle, jonka edellä mainitussa yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen sisarus on kunnallisessa tai ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Espoo-lisien maksamisen ja yksityisten palveluntuottajien hyväksymisen ehtona on, että palveluntuottaja järjestää sekä osa-aikaista että kokoaikaista varhaiskasvatusta. Perheen palkkaaman työsopimussuhteisen hoitajan työajan tulee olla yli 20 tuntia viikossa. Esiopetuksesta suoritettava korvaus esiopetuksen järjestämispaikaksi hyväksytyille yksityisille päiväkodeille on 510 euroa/kk/esiopetuslapsi ajalta Lasten kotihoidon tukea voivat saada vanhempien valinnan mukaan vanhempainrahakauden päätyttyä perheet, joilla on alle 3-vuotias lapsi. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös 3 vuotta täyttäneestä lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat saada myös ns. joustavaa hoitorahaa työaikansa palkattomaan lyhentämiseen. Pienten koululaisten ( lk) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Lakisääteinen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan alkaen Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on alle 2-vuotias. 2-vuotiaalle perheen nuorimmalle lapselle maksetaan 180 euroa kuukaudessa. Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi on varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Monikkoperheille maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa kuukaudessa normaalin 158 arkipäivän vanhempainrahakauden jatkeeksi käytetyiltä päiviltä (enintään 60 arkipäivää). Tuki maksetaan toisesta samanaikaisesti syntyneestä tai ottolapseksi otetusta lapsesta alkaen. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa 3 vuotta täyttäneestä lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelutuotteet Kunnan oman toiminnan, yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen yksikkökustannukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kunnan oman toiminnan kustannukset ovat bruttokustannuksia, jolloin asiakasmaksutuloja ei ole vähennetty. Kustannuksiin sisältyvät kaikki palvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset. Yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen kustannukset sisältävät vain asiakkaille maksettavan avustuksen sekä yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaan ja ohjaukseen liittyvät kustannukset. Yksityisen hoidon tuen kustannukset eivät ole palvelutuotteen bruttokustannukset. Niihin eivät sisälly erilaiset maksut, joita asiakkaat maksavat suoraan palveluntuottajalle. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen palvelut sekä lasten kielen ja kulttuurin tuen palvelut ovat oman toiminnan lisäksi tulevia kustannuksia näille kohderyhmille. Tunnusluvut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet nousevat osallistumisasteen nostamisen ja lapsimäärän kasvun myötä. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan , joka muuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen ja nostaa pedagogisia osaamisvaatimuksia. Yksikkökustannus lapsen varhaiskasvatuksesta päiväkodissa kasvaa palkankorotusten ja tukipalveluiden korotuksista johtuen. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen palveluiden sekä kielen ja kulttuurin

141 137 Taloussuunnitelma euroa tuen palveluiden yksikkökustannus alenee hieman johtuen lasten määrän kasvusta. Yksityisen hoidon tuen yksikkökustannusten kasvu johtuu vuoden 2018 liian alhaisesta määrärahavarauksesta. Kotihoidon tuen käytön arvioidaan alenevan ja kuntalisää alennetaan 2-vuotiaiden alle 3-vuotiaiden osalta. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,1 % Varhaiskasvatus päiväkodissa oma, alle 3v. lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: Lapsia ,8 % yksikkökustannus e/lapsi ,4 % 0 0 Varhaiskasvatus ja esiopetus päiväkodissa oma, 3v. täyttänyt lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % suorite: Lapsia ,0 % yksikkökustannus e/lapsi ,4 % 0 0 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: Lapsia ,2 % yksikkökustannus e/lapsi ,0 % 0 0 Lasten kielen ja kulttuurin tuen palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: Lapsia ,3 % yksikkökustannus e/lapsi ,3 % 0 0 Yksityisen hoidon tuki päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja lapsen kotona annettavaan varhaiskasvatukseen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: Lapsia ,1 % yksikkökustannus e/lapsi ,9 % 0 0 Kotihoidon tuki Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % suorite: Lapsia ,2 % yksikkökustannus e/lapsi ,8 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,9 % 0 0 Muut mittarit Lapset keskimäärin vuoden aikana TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ,7 % kunnalliset päiväkodit ,4 % perhepäivähoito ,1 % kerhotoiminta ,8 % ostopalvelut ,3 % yksityisen hoidon tuki ,1 % Kotihoidon tuella olevia lapsia ,2 % Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että palvelut ovat laadukkaita ja kokonaistaloudellisesti edullisia. Tuottavuutta parannetaan pitkällä tähtäimellä palvelujen uusilla järjestämistavoilla ja kehittämällä.

142 138 Taloussuunnitelma euroa Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nostaa henkilöstökustannuksia asteittain vuoteen 2030 mennessä. Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot alenevat 3,2 prosenttia. Varhaiskasvatuksen tulot koostuvat pääosin asiakasmaksutuloista. 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu alentaa asiakasmaksutuloja. Menot kasvavat 5,4 prosenttia suunnitelmavuosien aikana palkankorotusten, uusien yksiköiden perustamisen ja lasten määrän kasvun myötä. Menojen kasvu suuntautuu kunnalliseen ja yksityiseen päiväkotitoimintaan. Perhepäivähoidon kysyntä vähenee ja verkostoa harvennetaan perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien määrän vähenemisen myötä. Yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki sisältävät sekä lakisääteisen tuen että kuntalisän kustannukset. Investoinnit Kivimiehen päiväkodin, ja Haukilahden päiväkodin ja avoin päiväkoti Kaislikon korvaavan uudisrakennuksen valmistuminen Tapiolan alueelle siirtyvät vuoden 2019 alkuun. Leppävaaran palvelualueelle valmistuvat loppuvuodesta 2018 myös Painiityn siirtokelpoinen päiväkoti ja Jupperin korvaava siirtokelpoinen päiväkoti, jotka otetaan käyttöön tammikuussa Vuoden 2019 aikana valmistuvat Leppävaaraan Karamäen korvaava päiväkoti ja Perkkaanpuiston korvaava siirtokelpoinen päiväkoti. Matinkylä-Olariin valmistuu Matinraitin päiväkoti ja asukaspuiston korvaava uudisrakennus sekä Friisilän korvaava siirtokelpoinen päiväkoti. Espoon keskukseen valmistuvat uusi Suviniityn ympärivuorokautinen päiväkoti ja Kirstin päiväkodin peruskorjaus elokuussa Espoonlahdessa sijaitsevan Soukankujan päiväkodin noin vuoden kestävä peruskorjaus käynnistyy alkuvuodesta. Lähes kaikkiin investointihankkeisiin liittyy tavoite luopua huonokuntoisista epätarkoituksenmukaisista tiloista. Vuonna 2020 valmistuu Vermon päiväkoti Leppävaaraan. Mankkaan päiväkodin laajennus sekä Metsolan päiväkoti valmistuvat vuonna 2021 Tapiolaan. Samana vuonna valmistuu Leppävaaran alueelle Monikon koulu ja päiväkoti, ja Espoon keskuksen alueelle Tuomarilan koulun laajennus, johon tulee tilat myös kahdelle esiopetusryhmälle. Kipparin päiväkoti Espoonlahdessa peruskorjataan. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoavat espoolaisille laadukkaita palveluja ruotsin kielellä. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisopalvelujen, kulttuurin ja vapaan sivistystyön yhteistyö johtaa kustannustehokkaisiin ratkaisuihin samalla kun yhteiset toimintamuodot muodostavat perustan espoolaisten ruotsinkieliselle arkipäivälle elämän erilaisissa vaiheissa. Toiminta tukee ja vahvistaa Espoon kaksikielistä kulttuuriperinnettä. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoavat palveluja kaikissa Espoon aluekeskuksissa ja kokoontumispaikkoja, jossa ruotsin kieli on keskustelukielenä. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan Laki muuttaa mm. henkilöstörakennetta ja varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen toiminnan kehitystä tuetaan useilla eri projekteilla, joihin saadaan valtionapua. INNO -projektissa kehitetään yhdessä suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa oppimisympäristöjä innostamaan lapsia leikkiin ja liikuntaan. Projektin Ut ur lådan tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöjä teknologian avulla. Perusopetuksen tutoropettajat tukevat kollegojaan opetussuunnitelman jalkauttamisessa toimintaan. Kouluille on myönnetty valtionavustusta mm. tasa-arvon parantamiseen kumppaniopettajuudella. Valtionavustukset mahdollistavat myös kerhotoiminnan ja Skolan i rörelse -projekti jatkuu. Kielikylpytoimintaa kehitetään varhaiskasvatuksessa.

143 139 Taloussuunnitelma euroa Englanninkielisten opetuspaikkojen tarve kasvaa. Tulosyksikkö selvittää englanninkielisen opetuksen järjestämismahdollisuutta toimialueellaan. Tarveselvityksen perusteella tarjotaan mahdollista kaksikielistä ruotsi-englanti opetusta ensi lukuvuodesta. Ruotsinkielisen avoimen varhaiskasvatuksen aloittaminen muutamalla alueella on talousarviovuoden tavoitteena. Oppilaiden poissaolojen vähentämistä on pilotoitu uudella tavalla. Arvioinnin perusteella kehitetään tukimuotoja oppilaille, joilla on suuri määrä poissaoloja. Tukimuodoista luodaan pysyvät menettelytavat. Tunnusluvut Tulosyksikön henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kasvu on maltillista. Investointiohjelman mukaisesti koulut kasvavat ja johtamisen vahvistamiseksi kouluihin tarvitaan rehtorit. Varhaiskasvatuksessa voimaan astunut varhaiskasvatuslaki muuttaa henkilöstörakenteen ja nostaa pedagogisia osaamisvaatimuksia. Palvelutuotteiden suoritemäärän kasvu perustuu väestöennusteisiin. Suoritemäärä kasvaa lukioopetuksessa 6,1 prosenttia, muissa palvelutuotteissa volyymi säilyy ennallaan. Varhaiskasvatuksen yksikköhinnat kasvavat. Varhaiskasvatuksessa palkankorotukset voidaan vain osin sopeuttaa toiminnasta, kun henkilöstökulut ovat normiohjattuja ja vuokrakuluihin ei voida lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa. Opetuksessa toimintaa tehostetaan siten, että yksikköhinnat pysyvät miltei ennallaan, vaikka vuokrakustannukset kasvavat 3,3 prosenttia ja henkilöstökustannukset 2,9 prosenttia. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,5 % Htv ,4 % Varhaiskasvatus päiväkodissa oma, alle 3v. lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: Lapsia ,0 % yksikkökustannus e/lapsi ,8 % 0 0 Varhaiskasvatus ja esiopetus päiväkodissa oma, 3v. täyttänyt lapsi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: Lapsia ,2 % yksikkökustannus e/lapsi ,0 % 0 0 Yleisopetus 1-9 lk Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % suorite: Oppilas ,5 % yksikkökustannus e/oppilas ,1 % 0 0 Yleislukio koulutus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % suorite: Opiskelija ,2 % yksikkökustannus e/opiskelija ,8 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % 0 0 Muut mittarit Opetuksen muut mittarit TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko peruskoulu 13,1 13,1 13,1 13,1 0,0 % - laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukio 17,3 17,3 17,3 17,3 0,0 % Lapset keskimäärin vuoden aikana Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ,6 % kunnalliset päiväkodit ,9 % perhepäivähoito ,0 % ostopalvelut ,0 % yksityisen hoidon tuki ,0 % Kotihoidon tuella olevia lapsia ,0 %

144 140 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talousarviolisäykset koostuvat palkankorotuksista, toimitilavuokrien ja ICT-kulujen kasvusta. Investoinnit 9532 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto RUOTSINKIELISET SIVISTYSPALVELUT -TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö valmistelee asiat lautakunnalle ja toimeenpanee lautakunnan päätökset. Tulosyksikkö johtaa strategiatyötä ja vastaa arvioinnista ja kehittämisestä varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, toisen asteen, vapaan sivistystyön sekä ruotsinkielisen nuoriso- ja kulttuurityön osalta. Yksikkö tuottaa yleisiä suunnittelu- ja hallintopalveluja, koordinoi erilaisia tehtäviä sekä vastaa henkilökunnan täydennyskoulutuksesta koko tulosyksikön osalta. Tulosyksikkö vastaa myös Digitarinan jalkauttamisesta kasvatuksen ja oppimisen osalta. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää lautakunnan ja hallinnon menot, taiteen perusopetuksen sekä peruskoulujen, lukioiden ja päivähoidon keskitetyt tietotekniikkakustannukset.

145 141 Taloussuunnitelma euroa 322 PERUSKOULUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoossa on kaksi ruotsinkielistä alakoulua, jossa on vuosiluokat 1-4 sekä neljä alakoulua, jossa on vuosiluokat 1-6. Lisäksi on kaksi yhtenäiskoulua, jossa on vuosiluokat 1-9 sekä yhtenäiskoulu, jossa on vuosiluokat 1-9 sekä 10-luokka. Pienryhmäopetusta järjestetään Finno skolassa (luokat 1 9 sekä Lagstads skolassa ja Mattlidens skolassa (luokat 7 9). Mattlidenissä annetaan myös joustavaa perusopetusta. Esikouluryhmiä on sijoitettuna peruskoulujen yhteyteen samoihin tai lähellä oleviin tiloihin. Näin tuetaan jatkuvasti lapsen oppimispolkua. Iltapäivätoimintapaikat jaetaan hakuaikana hakeneille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun, kiinteistöjen, koulukuljetusten ja muun toiminnan, kuten iltapäivätoiminnan avustusten, kustannukset. 323 LUKIOT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Mattliden gymnasium on Espoon ainoa ruotsinkielinen lukio. Mattlidens gymnasiumilla on sekä yleislinja että IB-linja. Lukiopaikkojen lisäys yleisellä linjalla on tarpeellista johtuen suuremmasta perusopetuksen päättävästä vuosiluokasta keväällä Practicumin hajasijoitetulla merkonomikoulutuksella on kaksi ryhmää Mattlidenin tiloissa. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun ja kiinteistöjen kustannukset.

146 142 Taloussuunnitelma euroa 324 RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatuspaikka järjestetään noin lapselle. Hoitopaikoista 90 prosenttia on kunnallisia ja 10 prosenttia yksityisenä tai ostopalveluna tuotettuja paikkoja. Noin 300 lasta osallistuu esikouluopetukseen. Lakisääteinen kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä Espoon kuntalisä maksetaan samoin perustein kuin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön tavoitteella, että suunnitelma näyttäytyy päivittäisessä työssä. Jalkautusta tuetaan johtamisella, henkilökunnan täydennyskoulutuksella sekä kansallisilla hankkeilla. Varhaiskasvatuksen uusi itsearviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määräraha sisältää kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen, päivähoitopalvelujen oston sekä yksityisen hoidon ja kotihoidontuen kustannukset. 325 RUOTSINKIELINEN KULTTUURI JA NUORISO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ruotsinkieliset sivistyspalvelut täydentävät kaupungin kulttuuritarjontaa tarjoamalla ruotsinkielistä kulttuuria eri kohderyhmille, ensi sijassa lapsille, nuorille ja senioreille. Kulttuuritoiminta tuo näkyvyyttä kaupungin kaksikieliselle kulttuuriperinteelle ja se on avoin kaikille espoolaisille. Monet yksikön kulttuurihankkeet ja -tilaisuudet toteutetaan toimivan yhteistyöverkoston turvin. Pitkällä tähtäimellä tiivistyvä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden kumppaneiden kanssa on ratkaisevassa asemassa osallisuuden ja uusien toimintamuotojen luomisessa. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tukevat Musikinstitutet Kungsvägeniä, joka tarjoaa taiteen perusopetusta sekä ammattiin valmistavia musiikkiopintoja. Ruotsinkielistä nuorisotoimintaa kehitetään kevään 2016 vahvistettujen nuoristoimen suuntaviivojen mukaisesti. Nuorisotoiminnan kehittämisen painopisteenä on löytää toimivaa nuorisotoimintaa, joka mahdollistaa monipuolisemman toiminnan ja yhteistyön yli 16-vuotiaiden palveluihin. Toiminnan kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä suomenkielisen nuoristoimen ja tulosyksikön muiden toimijoiden kanssa.

147 143 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon ruotsinkielinen työväenopiston, Esbo Arbis, toiminnan suunnittelun pohjana ovat arviointitulokset ja eri kumppaneiden kanssa käytävä jatkuva keskustelu. Kurssien ja osallistujien määrä on vähintään vuoden 2018 tasolla. Toimintaa lisätään Espoon keskuksen alueella. Esbo Arbis tekee yhteistyötä tulosyksikön eri toimijoiden kanssa. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURILAUTAKUNTA Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

148 144 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Määräraha on ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen sekä teknisen kaluston täydentämiseen ja uusimiseen. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on edistää luovan ja rohkean kulttuurikaupungin kehittymistä, jossa taide ja kulttuuri ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Kulttuurin tulosyksikkö haluaa toiminnallaan tukea kestävää elämäntapaa. Tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta, jotka ovat kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikön esikunnasta ohjataan yhteistä viestintää ja tiedotusta, tehdään strategia- ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Palvelualueista kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kuuluvat taloushallinnollisesti samaan nettobudjettiin. Kaupunginkirjasto ja tulosyksikön muu toiminta, kuten esimerkiksi avustukset, hallinto ja viestintä ovat bruttobudjetoituja. KULTTUURI, brutto Tunnusluvut Kulttuurin bruton henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kasvu vuoteen 2021 mennessä vastaa kuntalaisten palvelutarpeisiin. Toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehitetään asiakaslähtöisesti palveluja kehittämällä ja tehtäväkokonaisuuksia muotoilemalla. Kirjastopalvelun sekä kohdennettujen kulttuuripalveluiden yksikkökustannus kasvaa palkankorotusten, toimitilavuokrien ja ICT-kulujen korotuksista johtuen. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% KULTTUURILAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,4 % Htv ,5 % Kirjastopalvelu Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: aukiolotunti ,0 % yksikkökustannus e/tunti 290,01 305,79 305,79 309,11 1,1 % - suorite: käynti ,9 % yksikkökustannus e/käynti 4,81 5,55 5,55 5,20-6,3 % Kohdennetut kulttuuripalvelut, brutto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: asiakas ,5 % yksikkökustannus e/asiakas 17,48 16,73 16,73 18,46 10,3 %

149 145 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURIN ESIKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kulttuurin yhteyspalvelut vastaavat kaupungin kumppanuusyhteistyöstä taide- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa, kulttuuriavustuksista ja Kulttuuria kaikille -palveluista. Kulttuuria kaikille -palvelujen toiminnassa painottuvat yhteistyö ja verkostoituminen. Taide- ja kulttuuripalveluja kohdennetaan erityisesti niille, joille taiteen hyvinvointivaikutusten merkitys on suurin eli lapsille ja nuorille, ikääntyneille, työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Yhteyspalveluiden toiminnan painopisteinä ovat erilaiset osallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät hankkeet. Osallisuus on keskeinen keino vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Taidelaitosten, festivaalien ja kulttuuriyhteisöjen avustaminen on tapa järjestää kulttuuripalvelut siten, että varmistetaan palvelujen monipuolisuus ja ajassa kiinni olevat sisällöt. Keskeisimpien kumppaniyhteisöjen kanssa käydään vuosittaiset yhteistyölinjausneuvottelut. Toimintaympäristön muutokset huomioidaan myös uusien toimitilaratkaisujen osalta. Kulttuurin tulosyksikkö edistää kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tärkein ajankohtainen kehittämishanke on varhaiskasvatusikäisten lasten kulttuurikasvatusmallin käynnistäminen yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Tavoitteena on luoda Espoossa varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille vastaavantyyppinen pysyvä kulttuurikasvatusmalli kuin mitä jo toimintansa vakiinnuttanut KULPS!-kulttuurikasvatussuunnitelma on kouluikäisille lapsille ja nuorille. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kirjastolain mukaan kirjastopalveluiden tavoitteena on kunnioittaa ja edistää ihmisten yhdenvertaisia sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, edistää kaikkien osallisuutta sekä kannustaa oppimiseen, kehittymiseen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kirjastopalvelun yhdenvertaisuuden keskeisin tekijä on saavutettavuus.

150 146 Taloussuunnitelma euroa Kirjastopalveluiden kehittämisen merkittävin asia on päätös aluekirjaston rakentamisesta Espoonlahteen. Haukilahden lähikirjasto muuttaa alkuvuodesta uuteen rakennukseen, jossa kirjaston ja avoimen varhaiskasvatuksen tilat ovat osin yhteiskäytössä. Liikkuvalle kirjastopalvelulle luodaan tulevaisuuden palvelukonsepti vuoden 2019 aikana. Musiikin lainauksen voimakkaan laskun seurauksena musiikkipalvelujen säilyminen osana kirjastotoimintaa ei ole ollut itsestäänselvyys. Musiikkikirjastotyön uutena tehtävänä on maksuttoman musiikkiharrastuksen tukeminen. Lasten lukutaidon tason laskun myötä lukemisen tukeminen on lasten kirjastopalveluiden keskeinen painopiste. Valtakunnallisessa digituen toimintamallissa kirjastoille on annettu merkittävä rooli palveluntarjoajina aikuisväestölle. Kirjaston visio ja päämäärät tarkistetaan ja niiden pohjalta arvioidaan nykyinen organisaatiomalli. Nykyaikaisten kirjastopalveluiden tuottaminen edellyttää moniammatillista ja pedagogista osaamista. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURI, netto Tunnusluvut Kulttuurin neton henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kasvu vuoteen 2021 mennessä vastaa kuntalaisten palvelutarpeisiin. Toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehitetään asiakaslähtöisesti palveluja kehittämällä ja tehtäväkokonaisuuksia muotoilemalla. Kulttuurin olo/-tilapalveluiden yksikkökustannus kasvaa palkankorotusten, toimitilavuokrien ja siivouksen sekä ICT-kulujen korotuksista johtuen. Aukiolotuntien kasvuun vaikuttaa mm. Pikku-Auroran meijerin avautuminen syksyllä Kohdennettujen kulttuuripalveluiden yksikkökustannus kasvaa palkankorotusten ja ICT-kulujen korotuksista johtuen. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% KULTTUURI, NETTO Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Kulttuurin olo/-tilapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: aukiolotunti ,9 % yksikkökustannus e/tunti 606,02 570,98 591,36 589,81-0,3 % Kohdennetut kulttuuripalvelut, netto Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % - suorite: palveltu asiakas ,0 % yksikkökustannus e/asiakas 26,13 32,79 34,34 33,11-3,6 %

151 147 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on euroa. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaavat Espoon kaupungin kulttuuritaloista ja -tiloista ja sisällöistä sekä kehittää espoolaista kaupunkikulttuuria ja -tapahtumia. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut tuottavat korkeatasoista ammattitaidetta ja tukee kaupunkilaisten osallisuutta kulttuurin keinoin. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset mahdollisimman hyvin mukaan palvelutuotantoon sekä lisätä saavutettavuutta. Vuonna 2019 toiminnan strategiset painopisteet jakaantuvat kulttuuritalojen ja niitä ympäröivien alueiden osalta kehittämiskohteisiin, jotka jatkuvat eri muodoissa koko 2020-luvun. Niitä ovat Espoon kulttuurikeskuksen strategiatyö ja Näyttelykeskus WeeGeen designprofiilin vahvistaminen, Pikku-Auroran ja Karatalon roolin ja sisältötarjonnan laajentaminen sekä koko palvelualueen kattavan kesäajan palvelutarjonnan kasvattaminen. Lisäksi testataan Kannusalissa sisältökonsepteja ja tutkitaan vaihtoehtoja Sellosalin tarjonnan laajentamiseksi ulkoalueille. Kaupunkitapahtumien ja osallistavan kaupunkikulttuurin saralla jatketaan kokeiluja ja testataan uusia toimintamalleja. Urban Espoo -digisovelluksen sisältötyö jatkuu tarjoten kaikille ajasta ja paikasta riippumatta mahdollisuuden kulttuuritarjontaan. Espoo-päivän ohjelmaan tuotetaan kaupunkilaisia kokoava, suurempi tapahtuma. Kaupunkipäivän konseptia analysoidaan ja luodaan uusia kumppanuusmalleja. Lisäksi tuotetaan Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Metro Areenalle edellisvuosien tapaan. KAUPUNGINMUSEO Kaupunginmuseon visio on saada aikaan merkityksellisiä kohtaamisia. Sen mukaisesti museo keskittyy tuottamaan ajanmukaisia palveluita asiakkailleen yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Vuoden 2018 aikana kaupunginmuseo on siirtynyt vaiheittain projektiohjaukseen ja suurin osa hankkeista tehdään museon sisäisinä projekteina. Tämä mahdollistaa museon tiedontuotannon, pedagogisten palveluiden ja näyttelyiden yhteensovittamisella monipuoliset ja laadukkaat palvelut museon toimipisteissä eri kävijä- ja ikäryhmille. Vuoden 2019 aikana museo jatkaa asiakkuusymmärryksen kehittämistä osana museon brändityötä. Seinätön museo -digipalvelun avulla museo jalkautuu maastoon ja mahdollistaa asiakkaille omatoimipalvelua. KAUPUNGINORKESTERI Orkesterin tavoitteena on tarjota korkealaatuisia taide-elämyksiä yli kieli- ja kulttuurirajojen ja vahvistaa myönteisellä tavalla kuntalaisten hyvinvointia. Toiminnan painopisteet ovat kansainvälisesti korkeatasoinen konserttitoiminta, yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa sekä eri ikä- ja sosiaaliryhmät tavoittava yleisötyö ja osallistava taiteellinen toiminta. Toiminta kattaa tarjonnan neuvolatoiminnasta aina Espoon sairaalassa tehtävään työhön asti. Yhteistyön painopiste on lapsissa ja nuorissa. Orkesteri jatkaa digitaalisten ratkaisujen kehittämistä toiminnassaan niin, että ne osaltaan vahvistavat tavoitetta palveluiden paremmasta saavutettavuudesta ja asiakaskokemuksen parantamisesta. Digitaaliset ratkaisut tukevat myös orkesterin tavoitetta kansainvälisen huipputaiteen verkostojen kehittämisessä.

152 148 Taloussuunnitelma euroa 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Tunnusluvut Liikunta- ja nuorisopalvelujen henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet kasvavat nuorisotyön sekä liikunta- ja ulkopaikkojen lisääntymisen myötä. Nuorisopalveluissa hyödynnetään kumppanuuksia strategisten palvelujen tuottamisessa oman henkilöstön lisäksi tai työparina. Suurimmat menoerät ovat vuokrat 0,7 milj. euroa ja henkilöstökulut 0,4 milj. euroa. Suuren jääpulan vuoksi jatketaan jäänostoja jääurheilun käyttöön, muilta osin toiminnan laajuuteen tai laatuun ei olla suunniteltu merkittäviä muutoksia. Yksikköhintojen merkittävin muutos näkyy urheilu- ja liikuntatoimen avustuksissa, joissa avustusten kokonaismäärä pysyy ennallaan, mutta avustettavaan toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrä kasvaa, joka johtaa yksikköhinnan laskuun. Avustuksen määrä per lapsi/nuori laskee. Myös nuorisojärjestöille myönnettävien avustusten määrän on suunniteltu pysyvän ennallaan, mutta nuorisojärjestöjen toimintaan osallistuvien lasten määrä budjettivuonna on arvioitu varovasti pysyvän samalla tasolla kuin vuonna Kokonaispanostusten ja yksikköhintojen suhdetta kaupungin itse järjestämään nuorisotoiminnan ja kaupungin tukeman järjestöjen tuottaman nuorisotoiminnan välillä seurataan. Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,1 % Htv ,9 % Uimahallipalvelut, omana toimintana Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: kävijät ,0 % yksikkökustannus e/kävijä 7,23 7,34 7,10 7,31 2,9 % 0 0 Uimahallipalvelut, ostopalveluna Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: kävijät ,0 % yksikkökustannus e/kävijä 7,98 8,16 7,99 8,07 1,0 % 0 0 Omat liikuntahallit ja urheilupuistot Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % suorite: aukiolotunnit ,0 % yksikkökustannus e/aukiolotunti 108,85 108,15 108,76 110,86 1,9 % 0 0 Mannerulkoilu ja liikuntapaikkojen kunnossapito ja merelliset ulkoilupalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % 0 0 Pääsääntöisesti alle 20-vuotiaille tytöille ja pojille kohdennetut avustukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: harrastajat ,0 % yksikkökustannus e/harrastaja 38,09 31,24 35,70 31,86-10,7 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,2 % Alueellinen nuorisotyö Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % suorite: nuorten kohtaamiskerrat ,1 % yksikkökustannus e/kohdattu nuori 34,34 32,88 32,88 33,95 3,2 % 0 0 Ohjaamotalo Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suorite: nuorten kohtaamiskerrat ,0 % yksikkökustannus e/kohdattu nuori 134,18 136,57 Avustukset nuorisojärjestöille Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % suorite: osallistumiskerrat ,0 % yksikkökustannus e/osallistumiskerta 3,92 4,82 4,82 4,82 0,0 % 0 0 Muut palvelutuotteet ,7 %

153 149 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen TP TA Tulot Menot Netto Liikuntapalvelujen perusparannusraha käytetään liikunta- ja nuorisolautakunnan liikuntapaikkojen perusparantamiseen Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Koneet ja kalustossa varaudutaan mm. lähiliikuntapaikkojen ulkoliikuntavälineisiin sekä uusien ja peruskorjattavien tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja liikuntapaikkojen välineistöön. 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopisteet vuodelle 2019: Matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksien kehittäminen Ohjaamo - nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelut Sivistyspalvelujen tilojen käytön poikkitoiminnallinen tehostaminen - omavalvonnan lisääminen Seura- ja järjestöyhteistyön syventäminen Nuorisopalveluiden kumppanuuksien kehittäminen Arkipalveluiden korostaminen Käyttövuorojen jakoperusteiden tarkistaminen Yhteistyön tiivistäminen venekerhojen kanssa Palvelulupauksen ylittäminen Digitalisaatio - mm. digitaalisen nuorisotyön kehittäminen

154 150 Taloussuunnitelma euroa Painopisteenä on kotiovelta saavutettavien arkipalveluiden kehittäminen. Lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa jatkuu. Kuntalaisia aktivoidaan ja osallistetaan omatoimiseen liikuntaan tarjoamalla liikuntaneuvontaa sekä avointa, ilman ennakkoilmoittautumismenettelyä edellyttävää toimintaa. Liikunta- ja ulkoilupaikoilla lisätään kynnyksettömiä osallistumismahdollisuuksia varaamalla vapaavuoroja monipuolisesti eri liikuntatiloihin seuraharjoittelun ulkopuolelta. Palveluja kehitetään yhteistyössä seura- ja järjestökentän sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Avustuksia jaettaessa edellytetään järjestö- ja seurakentältä selvitystä niiden toiminnasta osana Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo tarinan toteutusta. Seurayhteistyössä tähdätään liikunnan arvostuksen nostamiseen yhteisillä ponnistuksilla markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumien keinoin. Kestävän kasvatuksen periaatteet huomioidaan myös koko seurakentän osalta. Maahanmuuttajien integroitumista ja juurtumista osaksi yhteiskuntaa tuetaan. Nuorisojärjestöiltä edellytetään nuorisopalveluiden tarinaa tukevaa toimintaa. Nuorisopalveluiden toiminnan kehittämisen kannalta olennaisia kumppaneita järjestöjen lisäksi ovat useat viranomais- ja muut nuorten palveluja tuottavat tahot sekä Espoon kaupungin sisällä että ulkoiset kumppanit. Espoon Liikunnan ja urheilun visiotyö 2030 valmistuu. Työ ohjaa liikuntapalveluiden toiminnallisia sisältöjä nähtävissä olevan tulevaisuuden. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrärahat. 362 LIIKUNTAPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Seurat ovat toteuttaneet liikuntarakentamista kaupungin myötävaikutuksella. Liikuntapalvelut on edistänyt uusien paikkojen syntymistä mm. ostosopimuksin. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin 30 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuaikojen omavalvontaa siirretään urheiluseuroille kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Omavalvontakouluissa mahdollistetaan loma-aikojen ja arkipyhien käyttö. Ohjattua liikuntakurssitoimintaa järjestetään pääsääntöisesti erityisryhmille ja ikäihmisille, joille liikunnan vaikuttavuudesta on erityistä hyötyä. Ikäryhmälle 68+ suunnattuja ohjattuja liikuntaryhmiä lisätään vastaamaan palvelutarpeen kasvua. Isoja tiloja hyödynnetään aktiivisesti, jotta erityisesti ikäihmiset voisivat liikkua arjessaan. Lähiliikuntaolosuhteita kehitetään mm. rantaraitin varrella olevilla uimarannoilla. Loma-aikojen liikuntatarjonnassa painotetaan avointa, monipuolista ja mielekästä tekemistä lapsille, nuorille ja perheille. Uimaopetusta tarjotaan oppilaskuljetuksineen esikoululaisista neljäsluokkalaisiin asti, tekniikkaryhmät turvaten. Liikuntapaikat pidetään avoinna vuoden 2018 tasoisesti. Urheilupuistojen sekä Matinkylän uimahallin suunnittelua jatketaan. Espoonlahden uimahallin peruskorjaus- ja laajennussuunnittelu alkaa. Espoonlahden urheilupuistoon valmistuu uusi tekojää. Matinkylässä

155 151 Taloussuunnitelma euroa uuden jäähallin rakentaminen alkaa. Puolarmaarin tukikohtaan rakennetaan keinolumetusasema ja tekojäärataohjelmaa jatketaan. Samalla vähennetään suunnitelmallisesti luonnonjääkenttien kunnossapitoa. Merellisissä ulkoilupalveluissa uusitaan venesatamissa huonokuntoisimpia laitureita tarkistetun venesatamien kuntokartoituksen pohjalta ja laiturinpito-oikeussopimuksilla kerhot rakentavat omassa hallinnassa olevia laitureita Kivenlahdessa ja Soukassa. Verkkomaksaminen mahdollistetaan uimahallien ja kuntosalien sarjarannekkeissa. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntaryhmiä lisätään alueelliset tarpeet huomioiden, tavoitteena 100 kerhoa. Muuvi -kerhoja monipuolistetaan uusilla lajeilla. Jumppi -harrasteryhmiä 7-9 luokkalaisille lisätään. U6 harrasteryhmiä toteutetaan yhteistyössä espoolaisten urheiluseurojen kanssa. U6 ryhmillä tarjotaan nuorille maksutonta liikuntaa osana nuorten harrastustakuuta. Syksyllä 2018 aloitettiin Urhea toiminta yläkouluilla 7- sekä 8-luokkien oppilaille. Toisen asteen Urhea Akatemia-toimintaa kehitetään urheilijan kaksoispolun mahdollistamiseksi. Liikkuva Koulu projektiin osallistutaan laajasti eri palvelualueiden osalta yhdessä koulusektorin kanssa. Kouluille osoitetaan tukea välineiden hankinnoissa. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas NUORISOPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Nuorisopalvelut toiminnan pohjana ovat nuorten osallisuus, kiva tekeminen yhdessä kavereiden kanssa, aikuisten aikaa arjessa sekä tukea nuorille pulmatilanteissa. Nuorisopalveluiden toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Kesätoiminnassa kohderyhmä on 9-17 vuotiaat. Lisäksi palveluja tarjotaan 9-29 vuotiaille. Vuoden 2017 aikana käynnistynyttä Ohjaamotalon kehittämistä jatketaan edelleen. Ohjaamotalo on kaikkien alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen monialainen palvelupiste, jossa julkiset toimijat ja kolmas sektori tarjoavat yhdessä monialaisesti palveluita työllistymiseen, koulutukseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyen. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustetaan, myönnetään tiloja kerho- ja leiritoimintaan sekä tuetaan välinevuokrakustannuksia leirivälinelainaamo-palvelulla. Kumppanuuksia erilaisten yhdistystoimijoiden kanssa kehitetään liikunta- ja nuorisolautakunnan perustaman kumppanuusrahan tuella. Nuorisopalveluilla tulee kaksi uutta nuorisotilaa Järvenperä ja Kirkkojärvi ja vastaavasti kahden nuorisotilan hallinnasta on luovuttu. Palveluvajealueille toimintaa viedään liikkuvan nuorisotyön (Nuori Espoo -paku) keinoin. Nuorisopalvelut on mukana nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävässä etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksessa, joka on aloittanut toimintansa Toiminnan tarkoituksena on kehittää ja yhdenmukaistaa etsivää nuorisotyötä valtakunnallisesti. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus muodostuu kolmesta muusta organisaatiosta Espoon kaupungin lisäksi Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä,

156 152 Taloussuunnitelma euroa Juveniasta ja Humakista. Espoo etsivässä nuorisotyössä kehitetään erityisesti venäjänkielisille nuorille suunnattuja palveluja ja jalkautuvaa etsivää nuorisotyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu valtionavustusta vihapuheen ennaltaehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Espoo kaikille -projektiin vuosille Vuosiksi haetaan valtionavustusta Espoo kaikille -yhdenvertaisuusprojektin jatkamiseen, vammaisten nuorten sekä seksuaalivähemmistönuorten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi valtionavustusta on saatu digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen DigiNE-projektille vuosiksi Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas MUU SIVISTYSTOIMI Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Muuhun sivistystoimeen sisältyvät toimialajohto, toimialan esikunta ja toimialan yhteiset menot. 391 SIVISTYSTOIMEN ESIKUNTA Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, viestintää ja hyvää hallintoa sekä tuottaa toimialalle asiantuntijapalveluja kuten henkilöstö-, talous- ja tilasuunnittelupalveluita. Esikunta tuottaa myös suoria asiakaspalveluja kuntalaisille.

157 153 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TOIMIALAJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talousarvio sisältää sopimuksen mukaiset määrärahat toimialan Gramex-korvauksiin ja Suomen kansallisoopperalle sekä avustusmäärärahat Helsingin seudun kesäyliopistolle, Västra Nylands Folkhögskolanille. Omnian aikuiskoulutukselle työväenopisto ja aikuislukiotoiminnasta maksettavat palvelujen ostot sekä työväenopistoon ja aikuislukioon kohdistetut eläkemenoperusteiset eläke- ja varhemaksut maksetaan sivistystoimen yhteisistä menoista. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset Espoossa muiden kuntien oppilaista saatavat tulot sekä vastaavasti muille kunnille, valtiolle ja kuntayhtymille maksettavat kotikuntakorvaukset sisältyvät yhteisiin määrärahoihin. Esikunnan järjestämän koulutuksen määrärahat sisältyvät talousarvioon vuoden 2018 tasoisina.

158 154 Taloussuunnitelma euroa

159 155 Taloussuunnitelma Tekninen ja ympäristötoimi TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI PERUSKAUPUNKI TILAPALVELUT-LIIKELAITOS SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ

160 156 Taloussuunnitelma Tekninen ja ympäristötoimi

161 Taloussuunnitelma euroa TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TARINA Viihtyisä ja toimiva ympäristö espoolaisille Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Vastaamme kaupungin tilojen toimivuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä monin eri keinoin. Viime vuosina olemme rakentaneet uusia asuinalueita, kehittäneet palveluja ja kaupunkikeskuksia sekä aloittaneet suuria rakennushankkeita isojen väylähankkeiden lisäksi. Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina, jossa asuu noin asukasta vuonna Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi Espoossa tarvitaan vuosittain uutta asuntoa ja toimintamahdollisuudet yrityksille. Edistämme monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tuemme erilaisten väestönryhmien asumista. Myötävaikutamme aluekeskusten ja asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia ja kilpailukykyä Turvaamme viihtyisän asumisen, sujuvan asioinnin ja vapaa-ajan toiminnan eri alueilla. Jatkamme Tapiolan ja Matinkylän alueilla kulttuuri- ja kaupallisen toiminnan kehittämistä. Vahvistamme Otaniemen ja Keilaniemen alueella Aalto-yliopiston sekä alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäämme Espoon yhteyksiä metropolialueella Raide-Jokerilla. Tapiolan, Keilaniemen ja Otaniemen alueiden yhdistämistä jatketaan tunneloimalla Kehä I:n Hagalundinkallion kohdalla. Espoon keskuksen ja Espoonlahden keskuksia uudistetaan ja laajennetaan monipuolisia palveluja kehittäen. Leppävaara aluetta kehitetään voimakkaasti asemanseudulla, urheilupuiston ja Perkaan alueilla. Suurpellon, Finnoon, Keran, Niittykummun ja Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuuden alueet kehittyvät nykyistä kaupunkimaisemmiksi. Tehostamme joukkoliikennettä Eheytämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron sekä Raide-Jokerin vaikutuspiirissä. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jonka palvelutaso on laadukasta. Kehitämme joukkoliikennettä sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoa erityisesti raideliikenteen yhteydessä. Tämä mahdollistaa asemien lähialueilla monipuolisten palvelujen ja asumisen kehittymisen sekä eri pysäköintiratkaisujen ja kevyenliikenteen lisäämisen. Parannamme kevyen liikenteen verkostoa monipuolisesti eri käyttäjäryhmille. Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Jatkamme metroasemien ympäristöjen uudistamista ja palvelutorikonseptien kehittämistä.

162 Taloussuunnitelma euroa Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Varmistamme resurssit viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden, liikenneyhteyksien, toimivien palvelujen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarjoamme laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Pidämme huolen siitä, että luonto on lähellä jokaista espoolaista tulevaisuudessakin. Varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja turvaamme viheralueiden yhtenäisyyden. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Yritystontteja kaavoittamalla vahvistamme Espoota yhtenä johtavana korkean teknologian yritysten sijoittumiskaupunkina. Koordinoimme kaupungin investointiohjelmaa ja tuotamme toimivat ja turvalliset toimitilat kaupungin käyttöön. Asuntotuotantoa koskevien sitoumusten täyttämiseksi lisäämme maanhankintaa ja kaavoitusta sekä rakentamista. Varmistamme riittävän pien- ja kerrostalotonttien varannon. Omaleimaisia kaupunginosia kehitetään täydennyskaavoituksella ja peruskorjauksin. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Kehitämme kaupunkia kestävästi. Huolehdimme kaupunkiympäristön laadusta ja ympäristönsuojelusta ja olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Kaupungin kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla osaamisen ja henkilöstön resursoinnilla. Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on viihtyisä, turvallinen ja esteetön Espoo, joka on laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty.

163 Taloussuunnitelma euroa Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Sivistys ja hyvinvointi Päämäärä: Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Itsenäinen Espoo järjestää, tuottaa ja kehittää palveluja asukaslähtöisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja huolehtii lähiympäristöstä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Palvelutuotanto kehittyy asukas- ja asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti monituottajamallia hyödyntäen. Kaupunki- ja kuntapalvelut, laaja asuinkuntaindeksi. Monituottajamallin hyödyntäminen. City as a Service -palvelut. Espoo on Suomen liikkuvin kunta. Varmistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät riittävät lähiluonto ja lähiliikuntapaikat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen toteutus, viher- ja virkistysverkoston ylläpito, riittävät maa-alueet. Merellisen Espoon virkistyskäyttömahdollisuuksia kehitetään. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Toimitilojen sisäilman laadun vaihtelut. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Korjaustoimenpiteiden riittävät määrärahat ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman toteutuminen. Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys Päämäärä: Espoo on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava yhteiskuntavastuullinen Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin. Luodaan edellytykset uusien työpaikkojen ja palvelujen syntymiselle. Kaavoitettujen työpaikkatonttien määrä (kem2). Espoo on kansainvälisesti Edistetään yritysten ja Investointiohjelman ja

164 Taloussuunnitelma euroa kiinnostava yrityksille ja sijoittajille. työpaikkojen sijoittumista Länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin. kaavoitustavoitteiden toteutuminen. Espoon kaikki toiminta tehdään kuntalaisia varten ja heidän kanssaan yhteistyössä. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Hallinto- ja lupaprosessien käytettävyys ja sujuvuus. Asiakastyytyväisyys. Käsittelyajat. Sujuvoitetaan maankäytön ja rakentamisen säätelyä ja toimintoja. Palvelutarjontaa tukevan markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Asuntotuotannon markkinamuutokset. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten siirtyminen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Asuntotuotannon edellytysten varmistaminen. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen ja kaavoitusohjelman toteutumisen. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne Päämäärä: Osana verkostomaista metropolialuetta Espoo kehittyy taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Segregaation torjumiseksi ja espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin vastaamiseksi kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Toimitilat tukevat palvelujen toteuttamista kustannustehokkaasti. Espoon kaupunkikeskusten kasvua vahvistetaan Päiväkoti- ja kouluhankkeet etenevät investointiohjelman ja koulut kuntoon -ohjelman mukaisesti laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Sisäilmakohteiden määrä. Hätäväistöjen määrä. Kustannustehokkuus. Tilatehokkuus. Tila- ja kustannustehokkuuden kehittäminen. Asiakasnäkökulman huomioiminen. Liikenneyhteyksiä kaupunkikeskusten välillä parannetaan.

165 Taloussuunnitelma euroa työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. kaupunkirakennetta ja - ympäristöä kehittäen. Kaavoituksen aluemallin kehittäminen. Yleiskaavojen eteneminen. Kaavoituksessa priorisoidaan täydennysrakennuskohteet. Segregaation ehkäisemisessä alueellisten näkökulmien huomioiminen. Esteettömyysohjelman toteutuminen. Kaavoituksen aluemallin kehittäminen. Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Kaavoituksen kerrosalan määrä; m2 ja kpl. Investointiohjelman toteutuminen. Espooseen on helppo rakentaa pientaloja. Pientalo- ja kerrostalotonttien tonttivaranto on riittävä. Varmistetaan asuntotuotannon riittävä tonttivaranto. Edistetään pientalokaavavarannon käyttöönottoa. Tonttivarannon määrä. Toteutetaan katujen kunnallistekniikan investointeja budjetin mahdollistamissa puitteissa. Tarkastellaan täydennysrakentamispotentiaalia erityisesti joukkoliikennesolmujen ja kaupunkikeskusten lähiympäristössä. Espoossa rakennetaan ekologisesti kestävästi. Lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Espoo kasvaa kestävästi. Joukkoliikenne on sujuvaa ja sen Edistetään ekologisesti kestävää rakentamista. Kehitetään Otaniemi-Keilaniemi ja Leppävaaran keskusalueiden liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta. Asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Joukkoliikenteen palvelutaso ja Hiilivapaan energian käyttö. Energiatehokkuuden parantuminen julkisissa ja yksityisissä kiinteistöissä. Energiasäästävien koneiden ja laitteiden käyttö. Energiatehokkuuden edistäminen; sähköautojen latausinfran kehittäminen. Edistetään puurakentamisen edistämisohjelmaa. Luonnonsuojelun toimenpiteiden laatiminen käynnissä. Alueiden kehittyminen kaupunkimaiseksi. Kaavoitushankkeet ja investointien toteutuminen. Espoon kaupungissa hyväksytyt asemakaavat sisältävät k-m² uutta asumisen kerrosalaa. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten

166 Taloussuunnitelma euroa kulkutapaosuus kasvaa. joukkoliikenneyhteydet kehittyvät. ja suunnitelmien mukaisesti. Raide-Jokeri -projektin kehitysvaihe etenee sopimusten mukaisesti. Kaupunkiratapäätös. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn osuutta Espoossa liikutuista matkoista. Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Parannetaan pyöräilyn ja kävelyn verkostoa lisäämällä pyöräliikenteen sujuvuutta, päivittämällä pyöräteiden suunnitteluohjeet sekä parantamalla pyörätieinfraa. Edistetään energiasäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kasvaa. KETS-tavoitteiden toteutuminen. Eri kaupunginosien Smart & Clean ratkaisujen kehittäminen. Kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistäminen. Ilmastotiekartan toteutuminen. Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista rakentamisessa. Edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa. Panostetaan monipuoliseen energianeuvontaan. Espoo on Suomen turvallisin kaupunki. Edistetään turvallisuutta. Turvallisuusajattelun edistäminen työturvallisuudessa ja yleisten alueiden turvallisuudessa. Tapahtuneiden onnettomuuksien määrä ja kustannukset. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Toimitilojen tilakustannusten hallinta. kustannuksia nostaa rakentamisen suhdannetilanteen muutos äkillisten tilajärjestelyjen kasvu (esim. sisäilmaongelmat) väestömäärän kasvu Investointiohjelman toteutuminen. Rakentamisessa ja ylläpidossa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminnalle. Ne voivat nostaa kustannuksia. Ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpitein ja lisätään tuottavuutta. Varmistetaan investointiohjelman toteutuminen. Osa riskeistä force majeur riskejä. Toiminnan johtamistoimenpiteillä varaudutaan vähentämään riskejä. Uusi, aikaistunut ilmastotavoitteen toteutuminen vaatii Espoolta uusien toimenpiteiden tunnistamista ja suunnittelua yhdessä kumppaneiden kanssa. Kaupunki edistää toimenpiteitä usein eri keinoin.

167 Taloussuunnitelma euroa Talous, henkilöstö ja johtaminen Päämäärä: Toimimme edelläkävijänä kunnallisten palvelujen, niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Osaavana ja uudistuskykyisenä henkilöstönä järjestämme, tuotamme ja kehitämme palveluja sekä niiden laatua, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tasapainotamme kaupunkikonsernin talouden ja käännämme velkamäärän laskuun. Nostamme investointien omarahoitusosuuden sataan prosenttiin. Kaupungin organisaatio kehittyy ja vastaa toimintaympäristön muutokseen. Valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 % peruspalvelujen hintaindeksin muutos huomioiden. Toimialan merkittävimpien palvelutuotteiden suoritteiden yksikkökustannusten muutos-% Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään tai alemmalla organisaatiotasolla suoritemäärään. Patu-tuotteiden käyttö palvelujen järjestämisen ja operatiivisen toiminnan johtamisessa lisääntyy. Palvelujen järjestämisen ja tuotannon analysointi tehty tulosyksiköittäin Patu-tuoteluettelon avulla. Patu-mittareiden käyttö tavoitteiden asettelussa ja seurannassa lisääntyy. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen kasvu peruspalvelujen hintaindeksi huomioiden pienenee. Toimintakatteen alijäämän muutos-%, eli toimialan nettomenojen kasvu -%. Espoon johtaminen ja arki sujuu. Työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2018 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 % vuoden 2017 lopun tasosta. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilö. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Kehitetään palveluja kokeilukulttuuria hyödyntäen. Poikkihallinnollisiin kehitysohjelmiin osallistuminen.

168 Taloussuunnitelma euroa Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Espoon palvelut muotoillaan asiakasta varten. Tavoitteena, että kaikki virheet korjataan. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Ihmiset ja yritykset saavat Espoosta hyvää palvelua kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia. Toimialan palvelut muotoillaan asiakasta varten. Kehitetään digitaalisia palveluja asiakaslähtöisesti. Lisätään englanninkielisen viestinnän määrää. Toimialan viestinnän ja markkinoinnin kehittämissuunnitelmassa määritellyt mittarit. Viestintäsuunnitelman toteutuminen. Jalkautuminen kaupunkikeskuksiin/kauppakeskuksiin. Lean-menetelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Jatketaan asiakastyytyväisyystutkimuksia ja suoran asiakaspalautteen keräämistä ja käsittelyä. Sähköisten palveluiden käyttöasteen kasvu. Sähköisen osallistamisen ja kommentointivälineiden käyttö. Asiakasnäkökulmat mukana palveluiden määrittämisessä. Sähköisten palveluiden asiakaspinnan selkeyttäminen. Vahvistetaan henkilökunnan osaamista sähköisissä palvelujärjestelmissä. Uudistetaan Internet-sivustoa ja asiointimateriaalia. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko osa-alueella: Haasteelliset toimintakate- ja tuottavuustavoitteet voivat vaarantaa palvelutason säilyttämisen volyymien kasvaessa. Tulopuolen riskinä on yleinen suhdannekehitys erityisesti maanmyyntitulojen osalta. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu, että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytoinnissa on toimialalla haasteita. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintakatetta seurataan aktiivisesti ja havaittuihin poikkeamiin puututaan nopeasti. Aktiivinen maapolitiikka. Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpitein ja lisätään tuottavuutta. Rakennetun ympäristön oikea-aikainen korjaaminen vähentää kustannuksia. Toimialan julkisuuskuvaa ja houkuttelevuutta tulisi parantaa. Vakanssien vapautuessa tarkistetaan tehtäväkuva.

169 Taloussuunnitelma euroa Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle Espoo rakennetaan taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Kaupunkikeskuksia kehitetään asukkaille alueiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Toimialan vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen edelleen kehittäminen, Raide-Jokerin rakentaminen, Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla ja asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen sekä rakentamisen investointien toteutuminen. Espoon on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille, jossa edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista raideliikenteen kasvu- ja kehityskäytäviin. Kaupunki tarjoaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Espoo investoi mm. mittavaan korjausrakentamiseen ja terveellisiin sekä turvallisiin tiloihin. Koulut kuntoon -tavoitteella varmistetaan, että kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat. Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa ja parannetaan tilojen käyttöastetta. Tilojen käytössä varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Sisäilmaratkaisuja haetaan mm. kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. Kaupungin viidestä kaupunkikeskuksesta ympäristöineen muodostuu asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan palveluissa ja toiminnassa skaalaetuja. Kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. Samalla edistetään tiivistä rakentamista raideyhteyksien varrella. Korkeaa rakentamista lisätään hyvien liikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla ja asemanseuduilla, joihin se perustelluista syistä sopii. Lisäksi liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta lisätään. Kaupunki kasvaa kestävästi. Espoon asuntotuotantoa ohjaa mm. Espoon asunto-ohjelma ja MALsopimuksen velvoitteet. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaista asumista. Kaupunkia rakennetaan yhdessä asukkaiden kanssa ekologisesti kestävästi edistäen puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa. Joukkoliikenteen sujuvuutta edistetään. HSL:ään vaikutetaan siten, että joukkoliikenteen palvelutaso ja joukkoliikenneyhteydet kehittyvät sekä asiakastyytyväisyys paranee ja kulkutapaosuus kasvaa. Espoon kaupunkirata on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Samalla se parantaa Turun suunnan kaukoliikenteen ja lähiliikenteen sujuvuutta. Ratarakentamisen yhteydessä Espoon kaupunki toteuttaa erillisiä katu- ja siltahankkeita. Myös Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee. Raide-Jokerin radan rakentaminen alkaa tavoitteen mukaan vuonna Tavoitteena on, että uuden pikaraitiotien liikennöinti aloitetaan 2020-luvun alkupuolella. Raide-Jokerin katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet asukkaiden nähtävillä ja kommentoitavana syksyllä Raide-Jokerin katusuunnitelmaedotukset hyväksytään keväällä Kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikutuista matkoista pyritään lisäämään parantamalla pyöräilyn ja kävelyn verkostoa. Lisäksi edistetään turvallisuusajattelua kokonaisvaltaisesti. Teiden ja katujen kuntoon kiinnitetään parempaa huomiota ja huonokuntoisia teitä ja katuja korjataan. Vuoden 2019 aikana ilmastotyön ohjausryhmän johdolla laaditaan päästövähennysskenaariot ja toimenpiteet, joilla päästää asetettuun hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteeseen. Tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Alueilla edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Mm. kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

170 Taloussuunnitelma euroa Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu on käynnistynyt ympäristöministeriössä siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Tavoitteena on, että uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alussa. Uusi tieliikennelaki alkaa , missä huomioidaan mm. liikenneturvallisuutta ja kansalaisten oikeusturvaa. Toimiala jatkaa tietosuoja-asetusten mukaista toimintaa mm. sähköisen asioinnin palveluissa. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2019 Oman toiminnan ja prosessien jatkuvalla parantamisella nostetaan tuottavuutta, jolloin oikein kohdennetuilla resursseilla pystymme tarjoamaan enemmän ja parempaa palvelua. Kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien tavoitteiden toteutuminen ja asuntotuotannon edellyttämien kaavallisten ja kunnallisteknisten valmiuksien toteutuminen varmistetaan. Espoon asukasmäärä kasvaa vuosittain tuhansilla uusilla asukkailla ja uusien asuntojen määrän kasvu edistää kaupungin tuottavuutta ja kasvua. Edistämme monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa, tukien eri väestöryhmien asumista. Kehitämme yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa aluekeskuksia ja asuntoalueita. Kaupungin toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Tilapalvelut-liikelaitoksen roolia kiinteistöjen omistajan edustajana ja kiinteistötöistä vastaavana painotetaan. Toimitilajohtamisen pääkehittämisalueet ovat toimitilaverkon kehittäminen toimialojen kuntalaisten palveluverkon pohjalta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimitilojen käyttöä tehostetaan parantamalla niiden tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Tavoitteena on turvalliset ja terveelliset toimitilat sekä koulujen ja päiväkotien kuntoon saaminen. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista ja toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Hankekustannusten seurantaan panostetaan hankkeiden koko elinkaaren ajan. Toimialan palvelujen hinnoittelua ja taksoja tarkastellaan säännöllisesti. Toimialan kaupunkimittauksen ja geotekniikan palvelualueen palveluiden hinnoittelua tarkistetaan vuoden 2019 alusta. Myytävistä tuotteista peritään kustannukset kattavat myyntituotot. Maan luovutuksessa tontit luovutetaan käypään hintaan ja hintatason varmistamiseksi järjestetään hintakilpailuja. Rakennettujen, kaupungille tarpeettomien ja turhia kuluja aiheuttavien kiinteistöjen luovutuksesta järjestetään hintakilpailuja, joihin yritykset ja kuntalaiset voivat osallistua. Toimialan kokonaistuottavuutta ja palvelujen saatavuutta kehitetään eri keinoin, mm. sähköistä asiointia lisätään ja uusia digitaalisia työskentelytapoja ja välineitä otetaan käyttöön. Toimiala kehittää myös sopimustekniikkaa ja erilaisia hankintatapojaan tuottavuuden edistämiseksi. Palveluiden järjestämisessä keskeistä on oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhteen optimointi. Hyvällä johtamiskulttuurilla varmistamme tehokkaan toiminnan. Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat ja kehittävät henkilöstön työtehtäviä. Tuottavuutta hallitsemme hyvällä toiminnan suunnittelulla ja sujuvilla työjärjestelyillä. Henkilöstön osaamisen korkeaa tasoa pidetään yllä koulutuksin ja seuraamalla aktiivisesti rakennus- ja kiinteistöalan kehitystä.

171 Taloussuunnitelma euroa Talous 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (ilman liikelaitoksia) TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tekninen ja ympäristötoimi (ilman nettositovia tulosyksiköitä) TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot lautakunnittain/tulosyksiköittäin TP TA Tekninen ja ympäristötoimi (pl. nettoyksiköt) Tekninen lautakunta (pl. nettoyksiköt) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimi (nettoyksiköt) TP TA Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut

172 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit 954 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Osakkeet ja osuudet TP TA Tulot Menot Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaupunkitekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: kaupunkimittaus- ja geotekniikka, hallinto, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkitekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hoitaa maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät kaupungin alueella. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kaupunkitekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Investointien painopiste on Länsimetron ja Raide-Jokerin liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten tiivistämisessä ja kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Investointien kautta kasvavan hoidettavan pinta-alan kasvun vastaamiin haasteisiin vastataan laatimalla ensimmäistä kertaa infran omaisuudenhallinnan strategia, jossa huomioidaan kaikkiin merkittäviin omaisuuseriin vaikuttavat näkökohdat poikkihallinnollisesti kysynnän tuntemisesta palvelutasomäärittelyn kautta rahoitukseen, resursointiin ja arvon sekä toiminnallisuuden mittaamiseen. Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D-aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Toimipisteemme siirtyessä toimintavuoden alussa Otaniemeen, pyrimme tiivistämään yhteistyötä Otaniemen tiedeyhteisön kanssa.

173 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. 41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovia tulosyksiköitä) TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuoden 2019 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 37,8 milj. euroa ja toimintamenot 58 milj. euroa. Talousarvioneuvotteluissa lisättiin määrärahaa pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen sekä leikkipuistojen korjauksiin ja nimikkoeläinten huoltoon. Investoinnit 9541 Koneet ja kalusto TP TA Tulot Menot Netto Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut sekä investoinnit hankkivat määrärahalla mm. mittauslaitteita sekä maaperätutkimuslaitteita. Infrapalvelut hankkii työkoneita.

174 Taloussuunnitelma euroa 411 HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluu kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kaupunkitekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiakaspalvelua kehitetään koko toimialan ja kaupungin tasoisesti. Eri palvelukanavia ja sähköisiä toimintatapoja hyödynnetään asiakaslähtöisyyden edistämisessä. Viranomaistehtävät-yksikkö huolehtii vahingonkorvauksista, kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan ja pysäköinnin kehittämisohjelman linjausten toteutumista. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 411 HALLINTO Henkilöstömäärä ,3 % Htv ,3 % Asukkaiden teknisen ja ympäristötoimen palveluhin liittyvät asiointi- ja neuvontapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % - suorite: saapuneet kirjalliset palautteet, puh ,0 % yksikkökustannus e/kpl. 23,10 23,00 23,00 21,49-6,6 % Pysäköinnin ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen pysäköinnin valvonnalla Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: valvontasuoritteet (maksukehoitukse ,0 % yksikkökustannus e/kpl. 27,14 19,87 19,87 26,09 31,3 % Asiantuntija- ja hallintopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite: käytetty työaika ,5 % yksikkökustannus e/h 46,74 60,91 60,91 62,30 2,3 % Palvelualueen henkilöstömäärä säilyy edellisen vuoden tasolla. Myös PATU-tuotteiden yksikkökustannukset säilyvät aikaisemmalla tasolla. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

175 Taloussuunnitelma euroa 413 INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden kunnossapidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toiminta on jaettu neljään palveluyksikköön: katukunnossapito, viherkunnossapito, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden kunnossapidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Kunnossapidon osalta tavoitteena on hyödyntää kansallisella ja osittain kansainväliselläkin tasolla aina parasta ajantasaista tietoutta toiminnan järjestämisessä. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään kunnossapidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Ensimmäistä kertaa laadittavan infraomaisuudenhallinnan strategian tavoitteena on tuottaa strategiset linjaukset eri omaisuuserien hallintaa varten, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen sekä läpinäkyvän päätöksenteon mm. eri palveluiden laatutasosta, kustannuksista sekä vaikuttavuudesta. Yksi avaintavoitteista on, että infraomaisuuden arvo ja tila saadaan kehittymään strategisten valintojen mukaisesti sen sijaan, että painopisteet eläisivät vuosittain eri intressien ristipaineessa. Palvelualueella hyödynnämme tulevaisuudessa tietomallipohjaisuutta. Kehitämme sähköisiä työkaluja ja sähköisten palveluiden tasoa jatkuvasti. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 413 INFRAPALVELUT Henkilöstömäärä ,3 % Htv ,3 % Yleisten alueiden hoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: m² ,0 % yksikkökustannus /m² 0,65 0,64 0,64 0,65 1,3 % Yleisten alueiden korjaus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: m² ,0 % yksikkökustannus /m² 0,16 0,21 0,21 0,17-20,1 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % Muut palvelutuotteet ovat usean eri toiminnon menoja, joita ei voida sijoittaa palvelutuotteiden pääluokkiin eikä niitä voida erikseen yksilöidä kokonaisuuksiksi.

176 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä. Palvelualueen tavoitteena on tuottaa sille toimintaohjeessa asetettuja tavoitteita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää aktiivista toimintaympäristön ja -kentän analysointia. Toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Kaupungin kasvaessa ja kehittyessä hoidettavat pinta-alat kasvavat, joista merkittävänä pintaalaperustaisena omaisuuseränä mainittakoon katuverkoston päällysteet. 415 ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesija viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova.

177 Taloussuunnitelma euroa 417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, karttojen tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkimittauspalvelut vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta ja muista maanmittausalan palvelutehtävistä sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkapalvelut huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnitteluja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Tuottamamme perusaineistot on saatettu numeerisen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumisen. Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen käytön lisääminen. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa tuotetaan lähtötietoja kolmiulotteista kaupunkimallinnusta sekä tuotemallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Sähköisten palvelujen käyttöä tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakumenettelyn yhteydessä pyritään lisäämään markkinoinnin avulla. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

178 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 417 KAUPUNKIMITTAUS JA GEOTEKN. Henkilöstömäärä ,9 % Htv ,9 % Paikkatietoaineistojen ylläpito ja asiantuntijatehtävät Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: tallennetut kohteet sekä julkaisussa ,0 % yksikkökustannus e/kpl 3,09 3,32 3,32 3,50 5,4 % Kiinteistönmuodostus sekä asiantuntijapalvelut rakennusvalvonnalle Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: tonttijaot ja toimitukset sekä asemapiirrosten tarkistus ja ,3 % yksikkökustannus e/kpl 384,64 528,74 528,74 569,88 7,8 % Maastomittaukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite: pyykitykset, rakennusvalvontamittaukset ja ,7 % yksikkökustannus e/kpl 471,94 594,29 594,29 635,15 6,9 % Geotekniset palvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suorite: maastomallimittaukset, kairaukset ,0 % yksikkökustannus e/kohde 5 676, , , ,00 2,3 % Talous TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. Entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen tulee laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme edelleen huolta henkilöstön jaksamisesta.

179 Taloussuunnitelma euroa 418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT Rakentamisen sisäisten palveluiden menot koostuvat sellaisten rakentamishankkeiden menoista, jotka Kaupunkitekniikan keskus rakentaa pääasiallisesti omaa henkilökuntaa käyttäen. Menot siirretään investointeihin valmistus omaan käyttöön kirjauksen kautta. Talous TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on nolla. 419 INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden toimialojen tarvitsemia palveluja. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: ohjelmointi, suunnittelu, rakentaminen. Investoinnit toteuttaa yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu toteutetaan pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen toteutetaan omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron, Espoon kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan. Pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan ja suunnitellaan sekä ohjelmoidaan koko Espoon laatureittien toteutusta. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa.

180 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TEKNINEN LAUTAKUNTA 419 INVESTOINNIT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Ohjelmoinnin ja tiedonhallinnan asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,0 % Suunnittelun asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,7 % Rakennuttamisen asiantuntijatehtävät Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,0 % Rakentamisen valvonta ja rakentaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % - suorite: HTV ,0 % yksikkökustannus e/htv ,9 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,6 % Muut palvelutuotteet ovat usean eri toiminnon menoja, joita ei voida sijoittaa palvelutuotteiden pääluokkiin eikä niitä voida erikseen yksilöidä kokonaisuuksiksi. Talous TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakkahinnoista sekä niiden lisä- ja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä useat omat kehityshankkeet.

181 Taloussuunnitelma euroa 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL-sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden ja metron kehyskäytävän suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Asemakaava Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suoritemäärä (kaavoitettu kerrosala) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kem2) ,3 % Yleissuunnittelu ja asiantuntijapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suoritemäärä (käytetty työaika) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (h) ,0 % KSK-luvat Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,0 % - suoritemäärä (lupien määrä) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,2 %

182 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloarviosta on 0,52 milj. euroa. Asemakaavoituksen osuus tuloarviosta on 0,36 milj. euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 7,4 milj. euroa. Asiantuntijapalveluiden ostoon käytetään 1,3 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema-, yleiskaava- ja liikennesuunnittelun konsulttitöihin sekä kaavoituksen vaatimiin luonto- ym. selvityksiin. 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS -kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS-seudun keskeisiä luontoarvoja. Espoon kaupunki osallistuu vuosina Metsähallituksen vetämään hankkeeseen, joka saa EU:n komission LIFE-rahoitusta liito-oravien suojeluun Suomessa ja Virossa. Hankkeessa on mukana 18 kumppania. Espoo on mukana osuudessa, jossa edistetään liito-oravien suojelua kaupunkiympäristössä. Espoon kaupungin osuus EU:lta saatavista tuista on kaikkiaan noin 1,0 milj. euroa. Hankkeen pääasiallinen vetovastuu on ympäristökeskuksella. Hankkeeseen palkataan vuoden 2019 alussa asiantuntija. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Valvontasuunnitelma sekä luonnon- ja vesiensuojelusuunnitelma täydentävät tuloskorttia. Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen.

183 Taloussuunnitelma euroa Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,2 % Htv ,2 % Ympäristötarkastus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suoritemäärä (tehdyt tarkastukset) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,3 % Ympäristökonsultointi Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suoritemäärä (käytetty työaika) ,3 % yksikkökustannus, e/suorite (h) ,6 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,9 % Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy ympäristökasvatuksen menoja Villa Elfvikin osalta, Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin sekä Espoon LO LIFE-hankkeen menot. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista sekä ympäristövalvonnan ilmoitus- ja lupapäätösten käsittelystä sekä ympäristötarkastuksista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 1,9 milj. euroa. Metsähallitukselle maksetaan rahoitusosuutta Haltia-luontokeskuksen menoihin noin 0,4 milj. euroa. Espoon kaupunki saa vuosina EU:n komission LIFE-rahoitusta liito-oravien suojeluun kaikkiaan noin 1,0 milj. euroa. Vuosina Espoon LO LIFE-hankkeelle saatava rahoitus ja hankkeen menot ovat noin 0,5 milj. euroa. Talousarvioneuvotteluissa lisättiin määrärahaa paikkatietovakanssiin ja Loojärven kunnostussuunnitelmaan.

184 Taloussuunnitelma euroa 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvontakeskus toimii laissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena ja osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna alueiden viihtyisyyttä ja hyvän kaupunkikuvan mukaisuutta valvovana viranomaisena. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Rakennusvalvontakeskus edistää toimivan, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomista antamalla rakentamista ja sen suunnittelua koskevia ohjeita sekä valvomalla rakentamista ja sen ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Rakennusvalvontakeskus antaa muille toimialan keskuksille asiantuntija-apua osallistumalla asemakaavoituksen ja muiden kaupungin kannalta tärkeiden hankkeiden valmisteluun niiden kitkattoman etenemisen varmistamiseksi. Toiminnassa varaudutaan lisääntyvään vaativien lupahankkeiden määrään, ekologisen rakentamisen ja koerakentamishankkeiden lisääntymiseen, sähköisen lupa-asioinnin yleistymiseen, rakennusten energiatehokkuuden ja rakennustuotedirektiivin seurantaan, ympäristön valvonnan tehostamiseen sekä asiakaspalvelun, neuvonnan ja ulkoisen tiedottamisen parantamiseen. Kosteus- ja homevaurioiden estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja rakentamisaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman esittämistä edellytetään. Rakennustyömaiden turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelujen saatavuuden parantamista jatketaan alueellisella toimintamallilla. Tavoitteena on työkuorman tasoittaminen ja hakijoille luvatuissa lupakäsittelyajoissa pysyminen. Sähköistä lupa-asiointia edistetään opastamalla lupahakijoita järjestelmän käytössä ja kehittämällä järjestelmää toimivammaksi ja lupakäsittelyä tukevaksi yhdessä toimittajan kanssa. Sähköisen asioinnin lisääntyminen edellyttää lupakäsittelyn toimintatapojen, lupaprosessien työvaiheiden ja asiakkuudenhallinnan kehittämistä. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä lupa- ja teknisessä yksikössä. PKS -yhteistyötä jatketaan ohjeiden ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämiseksi. Asiakaspalvelun ja toiminnan tasoa vertaillaan yhtenäisellä sähköisellä asiakaskyselyllä. Yhtenäisiä lupakäytäntöjä ja sääntöjä selvitetään sekä päätetään yhteisesti noudatettavista tulkintakorteista. Yhteistyö PKS-alueen rakennusvalvontojen ja ympäristöministeriön kanssa on tiivistä. Strategian mukaan tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Rekrytoinnilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden palvelujen, rakentamisen uusien määräysten ja erityiskohteiden vaatima henkilöstö. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

185 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% RAKENNUSLAUTAKUNTA Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Valvonta- ja lupapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suoritemäärä (saapuneet hakemukset) ,7 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,1 % Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy yksikön tuottamien asiantuntijapalveluiden ja konsultoinnin kustannukset. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 3,0 milj. euroa. 46 JOUKKOLIIKENNE Määrärahalla rahoitetaan Espoon asukkaille tarjottavan HSL-joukkoliikenteen järjestämisestä Espoon kaupungille koituvat nettomenot sekä Matinkylään päättyvän metron hallinto-, hoito- ja pääomavastikkeet. Budjettiin sisältyvät myös Leppävaaran ja Länsimetron asemien liityntäpysäköintilaitoksista Espoon kaupungille aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset sekä Espoon kaupunkipyöristä aiheutuvat menot. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Syyskauden alkaessa käynnistyy uusi kilpailutuskausi. Samalla Keski- ja Pohjois-Espoon linjastoa uudistetaan. Tapiolaan valmistuu uusi bussiterminaali maaliskuussa Terminaalin valmistumisen jälkeen Tapiolan liityntäyhteydet ja pääsy metroon muuttuu nykyistä sujuvammaksi. Samalla bussiliikenteen hitaista kiertoreiteistä voidaan luopua, kun bussit palaavat Tapiolan keskustassa Merituulentielle, jonka yhteydessä terminaali ja sen alla oleva metroasema sijaitsevat. Tapiolaan, Matinkylään ja Leppävaaraan päättyvät liityntälinjat palvelevat metron ja kaupunkiradan liitynnän lisäksi myös Espoon sisäistä sekä Etelä- ja Keski-Espoon välistä poikittaista matkustamista.

186 Taloussuunnitelma euroa Vuonna 2019 Matinkylään päättyvää metroa ja siihen tukeutuvaa Etelä-Espoon liityntälinjastoa liikennöidään toista vuotta. Lokakuusta 2018 alkaen Espoonlahden suuralueelta tarjotaan ruuhka-aikoina metron ja sen liityntäyhteyksien lisäksi myös bussiyhteyksiä Etelä-Espoon ja Kampin välille. Vuoden 2019 aikana Etelä-Espoon liityntälinjastoon ja seudullisiin yhteyksiin on tulossa lisää muutoksia, joiden sisällöstä ei vielä ole päätöksiä tai tarkempia suunnitelmia. Elokuussa 2019 uusi seudullinen runkolinja 510 alkaa liikennöidä Westendistä Tapiolan, Otaniemen, Meilahden ja Itä-Pasilaan kautta Herttoniemeen. Jatkossa tämä runkolinja 510 korvaa nykyisen seutulinjan 551, jota liikennöidään Tapiolasta Meilahden kautta Itä-Pasilaan. Rakentaminen jatkuu vilkkaana metroasemien ympäristössä. Lippulaivan, Aalto yliopiston, Kehä I:n tunnelin ja Länsimetron jatkeen rakentaminen aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä bussien ajoreitteihin ja viivytyksiä joukkoliikenteen matka-aikoihin sekä samalla kasvattavat joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit 9641 Arvopaperit TP TA Tulot Menot Netto HSL Espoo tilaa joukkoliikenteen järjestämisen ja suunnittelun ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä (HSL), jonka toimialue kattaa Espoon, Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon lisäksi myös Tuusulan ja Siuntion alueella liikennöitävän seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen. Tunnusluvut Muut mittarit TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% Sisäisten linjojen linjakilometrit (milj.km/vuosi) 11,352 18,699 18,963 18,976 0,1 % 18,972 18,966 Seutulinjojen linjakilometrit (milj.km/vuosi) 38,619 25,782 26,220 27,853 6,2 % 27,926 28,036 Metron linjakilometrit yhteensä (milj.km/vuosi) 4,112 6,099 6,002 6,180 3,0 % 6,213 6,194 Metron linjakilometrit Espoossa (milj. km/vuosi) 1,542 1,517 1,562 3,0 % 1,571 1,566

187 Taloussuunnitelma euroa Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Määrärahaan sisältyvät menoina HSL-kuntaosuudet siltä osin, mitä lipputulot eivät kata. Käytännössä tärkein menoerä on Espoolle kohdistuva maksuosuus HSL:n joukkoliikenteen operointi-, yleis- ja infrakustannuksista. Tuloina on huomioitu HSL infrasopimuksen mukaan perittävät käyttökorvaukset kaupungin omistamasta joukkoliikenneinfrasta, jonka Espoon kaupunki voi laskuttaa HSL:ltä. Kuntaosuuksien lisäksi määrärahalla rahoitetaan Espoon kaupungille joukkoliikenteen koordinoinnista, viranomaistehtävistä ja matkustajia palvelevien toimintojen, mm. Kampin terminaalin ja Espoon aseman ylläpidosta aiheutuvia vastike- ja vuokrakustannuksia. 462 LÄNSIMETRO Talous TP TA Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Länsimetro Oy on Espoon kaupungin tytäryhtiö. Määräraha kattaa yhtiön hallintovastikkeen, hoitovastikkeen ylläpitomenoja sekä rahoitusvastikkeen korkomenoja varten. Länsimetron 1. vaiheen rahoitusvastikkeiden maksu Länsimetro Oy:lle alkoi lainaehtojen mukaan vuonna Rahoitusvastikkeeseen sisältyvä osuus Espoon vastuulla olevista Länsimetro Oy:n pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä on budjetoitu osakkeiden ja osuuksien määrärahaan. Lainanlyhennys nousee portaittain vuoteen 2020 saakka. Vuodesta 2020 lähtien kaikkia 1. vaiheen lainoja lyhennetään. 463 MUUT PALVELUT Talous TP TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

188 Taloussuunnitelma euroa Määrärahoista maksetaan Tapiolan, Urheilupuiston ja Matinkylän metroasemilla sijaitsevat liityntäpysäköintilaitokset. Tämän lisäksi Espoon kaupunki pitää yllä Leppävaarassa bussiterminaalin alle sijoittuvaa liityntäpysäköintilaitosta. Määrärahalla rahoitetaan näiden kohteiden rahoitus- ja ylläpitomenot. Liityntäpysäköinnistä aiheutuvat menot eivät kuulu HSL infrasopimukseen perustuvan käyttökorvauslaskutuksen piiriin. Määrärahalla rahoitetaan myös Espoolle kaupunkipyöristä aiheutuvat käyttökustannukset. 49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää koko toimialaa koskevia yhteisiä asioita ja hankkeita. Se tuottaa hallinto-, kehittämis-, henkilöstö-, viestintä-, asiakirjahallinto- ja talouspalveluita keskuksille ja Tilapalvelut-liikelaitokselle. Lisäksi esikunnan tehtäviin kuuluvat kaupungin maaomaisuuden hallinta, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus, asunto-ohjelma ja asuntotuotannon ohjaus sekä joukkoliikenteen koordinointi. Toimialan esikunta ohjaa yhteistyössä konserniesikunnan kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymää (HSY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) sekä muita konserni- ja osakkuusyhtiöitä. Esikunta ohjaa myös kaupunkikonsernin ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautusta sekä kestävän kehityksen sitoumusten laatimista. Asuntoyksikkö huolehtii kunnan vastuulle kuuluvien asuntorakentamisen ohjaamisen ja rahoituksen tehtävistä. Tavoitteena on varmistaa asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet sekä kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutuminen. Yksikkö edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa, tukee erilaisten väestöryhmien asumista ja osallistuu aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen. Lisäksi asuntoyksikkö myötävaikuttaa eri kaupunginosien elinvoimaisuuden ja sosiaalisen eheyden toteutumiseen sekä edistää asumisen ekologista kestävyyttä. Tonttiyksikkö huolehtii maan saatavuudesta yhdyskuntarakentamiseen; hankkii ja luovuttaa maata sekä vastaa maankäyttösopimuksista. Tavoitteena on ensisijaisesti hankkia asumiseen ja työpaikkarakentamiseen soveltuvaa raakamaata etenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja keskusten tuntumasta. Maanhankintaan on varattu 8 milj. euroa. Asunto- ja työpaikkarakentamiseen luovutetaan rakentamiskelpoisia kerrostalo- ja pientalotontteja sekä yritystontteja. Asuntotontteja varataan valtion tukemaan asuntotuotantoon asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Asuntotontteja luovutetaan pääsääntöisesti julkisiin hakumenettelyihin perustuen. Yritystontteja luovutetaan hakemusten perusteella ja julkisella hakumenettelyllä sekä hintakilpailulla. Tonttiyksikön tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja yhteensä 28 miljoonaa euroa. Kaupungin maaomaisuuden kehittämistoimia jatketaan kaupungin maiden kaavoituksen tärkeyttä painottaen. Esikunta osallistuu kaavoituksen ohjaukseen pyrkien varmistamaan toteuttamiskelpoiset ja taloudelliset kaavat. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

189 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Asiantuntija- ja hallintopalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suoritemäärä (käytetty työaika, htv) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (htv) ,8 % Alueiden kehittäminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,5 % - suoritemäärä (käytetty työaika, htv) ,0 % yksikkökustannus, e/suorite (htv) ,5 % Välivuokraus Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,3 % - suoritemäärä (vuokrasopimusten määrä) ,4 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,8 % Maanhankinta, maanluovutus sekä maankäyttösopimukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,7 % - suoritemäärä ( yhteenlaskettu kappalemäär ,1 % yksikkökustannus, e/suorite (kpl) ,9 % Asumisoikeusasunnot sekä ara-vuokra-asunnot Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % suoritemäärä (viranomaispäätösten ja valvot ,5 % yksikkökustannus e/suorite (kpl) ,2 % 0 0 Muut palvelutuotteet Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % Muiden palvelutuotteiden kokonaiskustannuksiin sisältyy toimialan yhteisiä kustannuksia sekä esikunnan tuottamien palvelujen menoja, joita ei voida kohdentaa palvelutuotteille. Talous TP TA Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Ulkoisia vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 24,2 milj. euroa. Luovutetuista tonteista yhä suurempi osa vuokrataan ostamisen sijaan. Tonttien vuokrakanta on kasvanut. Maa- ja vesialueiden vuokratuottojen osuus tuloarviosta on 17,0 milj. euroa ja asuntojen vuokratuottojen osuus 7,2 milj. euroa. Maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän 27,7 milj. euroa. Henkilöstömenoihin on varattu 4,1 milj. euroa. Toimialan yhteisten tietojärjestelmien kustannukset ovat 1,8 milj. euroa. Rakennusten ja huoneistojen vuokria maksetaan 2,6 milj. euroa ja sisäisiä toimitilavuokria 5,7 milj. euroa. Määrärahavaraus avustuksiin on 0,5 milj. euroa.

190 Taloussuunnitelma euroa

191 Taloussuunnitelma euroa TILAPALVELUT-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

192 Taloussuunnitelma euroa TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Palvelut Tilapalvelut-liikelaitos aloitti toimintansa kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena Liikelaitos vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta sekä tarjoaa tilapalveluja tilojen käyttäjille. Liikelaitoksessa on toimitilajohtamisesta, rakennuttamisesta ja palvelutuotannosta sekä toiminnan tuki- ja kehittämispalveluista vastaavat palvelualueet. Tilapalvelut-liikelaitos tuottaa palvelunsa joko omalla organisaatiolla tai ostopalveluna peruskaupungin muilta yksiköiltä ja liikelaitoksilta tai ulkopuolisilta yrityksiltä. Toimitilajohtamisen palvelualue vastaa kiinteistöjohtamisesta, laatii toimitilaverkon ja kehittää tilaratkaisuja, hoitaa tilahankinnat (osto, vuokraus), tilojen vuokrauksen käyttäjille, isännöintitehtävät, vastaa kiinteistöjen energiahallinnasta sekä vastaa elinkaarikohteiden ja yhtiöiden hallinnasta. Yksikkö vastaa vuokralaskennasta ja -laskutuksesta. Palvelualue vastaa liikelaitoksen kiinteistötietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Rakennuttamisen palvelualue toteuttaa kaupungin toimitilojen suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät, kunnossapidon tuottaja- ja tilaajatehtävät sekä investointi- ja kunnossapito-ohjelman valmistelun ja toimeenpanon. Palvelualue suunnitteluttaa ja rakennuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Palvelualue vastaa myös sisäilmatutkimuksista. Lisäksi palvelualue toteuttaa kaupungin yhtiöiden tilaamat suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät. Palvelutuotannon palvelualue tuottaa aula- ja turvallisuus, kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja omana työnä tai ostopalveluna sekä vastaa näiden palvelujen laadusta. Lisäksi kaikki palvelualueet tuottavat kaupungin yksiköille käyttäjäpalveluja. Toiminnan tuki ja kehittäminen -palvelualue vastaa liikelaitoksen tukitoiminnoista. Näitä ovat talous-, laki-, viestintä-, kehittämis- ja henkilöstöasiat, koulutussuunnittelu sekä toiminnan ja hankkeiden talouden seuranta. Yksikön vastuulla on myös liikelaitoksen asiakassuhteiden hoito ja niiden hallinnasta vastaaminen. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista neliöiden mukaan noin 93 % on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 7 % ulkopuolisille toimijoille. Vuokratuotoista sisäiset vuokratuotot ovat noin 95 % ja ulkoiset noin 5 %. Toiminnan kehittäminen Tilapalvelut -liikelaitos kehittää toimintaansa asiakaspalvelulähtöisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille Espoo-tarinan, teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan sekä Espoon kaupungin toiminnan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman projektien ja toimenpiteiden pohjalta. Tilapalvelut laatii toimintaa ohjaavan tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Johtoryhmätyöskentelyä, johtamista ja esimiesosaamista parannetaan ja kehitetään kaikilla palvelualueilla ja yksiköissä. Henkilöstön työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja osaamiseen panostetaan. Työhyvinvointia seurataan erilaisten kyselyjen avulla ja työhyvinvointiin panostetaan laaditun kehityssuunnitelman mukaisesti. Liikelaitoksen pelisäännöt on laadittu, toiminta on avointa, yhdenmukaista ja viestintä toimii läpi koko organisaation. Toimintaa kehitettäessä henkilöstö otetaan mukaan kehittämiseen. Liikelaitoksen hankinnoissa tavoitellaan toistuvien hankintojen yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hankintamallien luomista mittakaavaetujen saamiseksi sekä kehitetään hankintaosaamista. Kaikissa hankinnoissa käytetään sähköistä hankintajärjestelmää.

193 Taloussuunnitelma euroa Tilapalvelujen toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja prosessit löytyvät IMS-järjestelmästä. Strategian päälinjoissa näkyy asiakas sekä vahva omistajuusajattelu. Tilapalveluissa nostetaan perustekeminen kunniaan, tehdään kerralla oikein asiakas huomioiden ja kehitytään tilaratkaisujen edelläkävijäksi. Tilapalvelujen toiminnan ulkoista mielikuvaa kehitetään edelleen viestintää tehostamalla. Kehitämme osaamistamme ja sisäisiä toimintamallejamme paremmiksi ja tehokkaammiksi. Konkreettisia kehitystoimenpiteitä ovat mm. sähköisen tilaamisen lisääminen, tuotannonohjausjärjestelmän kehittäminen, asiakastyytyväisyyden seuranta, palautteiden ja reklamaatioiden käsittelyn tehostaminen, graafisen tilahallintajärjestelmän käyttöönotto, sisäilmaprosessin tehostaminen ja nopeutus, tiedottamisen kehittäminen, KETS-sopimuksen ja ilmasto-ohjelman toimienpiteiden suunnitelman laadinta sekä kohteiden energiakustannusten seurannan parantaminen. Yhteydenpitoa Tilapalvelujen ja asiakkaiden välillä tiivistetään ja erityisesti viestintää kehitetään. Asiakaspäälliköt tapaavat säännöllisesti tilojen käyttäjiä ja käytössä on kerran vuodessa toteutettava asiakastyytyväisyyskysely. Myös toiminnasta saatujen palautteiden ja reklamaatiokäsittelyä on tehostettu ja saatuja palautteita käytetään toimintaa kehitettäessä. Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät Tilapalvelujen ja käyttäjien kesken. Toiminta on päivitetyn menettelytapaohjeen mukaista. Tiiviistä yhteistyöstä on sovittu työterveyspalvelujen, ympäristöterveyden ja kouluterveydenhoidon kanssa. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti päivitettyä viestintäsuunnitelmaa noudattaen. Espoon kaupunki on mukana Smart&Clean säätiön ja VTT:n Sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -yhteishankkeessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kutsuneet koolle kahdeksan kaupunkien sisäilmaverkoston, jonka tarkoituksena on kehittää yhteiset toimintamallit ja ohjeistukset kaupungeille sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja luoda tiloja käyttävien oppilaiden ja henkilökunnan sisäilmaolosuhteita ja tyytyväisyyttä koskeva seurantajärjestelmä. Mukana kehittämisessä on myös Sisäilmayhdistys Ry pidetyn Sisäilma-Hackathonin pilottihankkeet on valittu ja käynnissä valituissa kohteissa. Toiminta ja tuotanto on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutuotannossa lisätään hallitusti ostettujen palvelujen käyttöä ja seurataan oman ja ostotoiminnan laatua ja kustannuksia. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä hankintoja. Toimitilajohtamisen pääkehittämisalueet ovat toimitilaverkon laadinta toimialojen palveluverkon pohjalta yhteistyössä toimialojen kanssa, kiinteistöjen salkuttaminen ja kohteiden PTS-suunnitelmien laadinta. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Muita merkittäviä kehittämisalueita on rakennuttamisen tuotannonohjausjärjestelmän toisen version käyttöönotto, kunnossapitomoduulin siirtäminen huoltokirjaan ja liikelaitoksen tiedonhallinnan kehittäminen. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Tilojen käyttäjien kanssa kehitetään tiloja järjestettäessä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Liikelaitos osallistuu kaupungin monitilatoimistoprojektiin ja kehittää työtilojen monipuolista käyttöä. Toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan. Tilapalvelujen roolia kiinteistöjen omistajan edustajana ja kiinteistöistöistä vastaavana painotetaan. Toimitilaprosessin kehittäminen etenee ja siihen suoraan liittyvää hankesuunnitteluprosessia on viety eteenpäin. Tavoitteisiin päästään kehittämällä erityisesti tarveselvitysprosessin varhaista alkuvaihetta, johon sisältyy palveluverkon ja tonttivarannon suunnittelu yhteistyössä kaavoituksen, tonttiyksikön sekä tilojen käyttäjien kanssa. Lisäksi hankkeiden kustannusohjaukseen ja toteuttamisen valvontaa sekä seurantaa on kehitetty. Tyyppikoulu- ja päiväkoti ajattelua on edistetty ja moduuliratkaisuja aletaan kehittää. Kaikissa hankkeissa tavoitellaan suunnitteluohjauksella hankkeiden kustannusten alentamista. Toiminnan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet ovat rakentamisen investoinnit ja mittava korjausrakentaminen, Koulut kuntoon -tavoite, tilojen käytön tehostaminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen.

194 Taloussuunnitelma euroa Koulut kuntoon -ohjelmalla varmistetaan, että kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla vuonna Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, projektiyhtiömallia ja parannetaan tilojen käyttöastetta. Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. Kohteiden kuntoon saattaminen toteutetaan useilla eri ohjelman toimenpiteillä. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista ja toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia toteutusmalleja kuten elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Hankekustannusten seurantaan panostetaan hankkeiden koko elinkaaren ajan. Hankkeiden suunnitteluohjeiden päivitys aloitetaan Uudis- ja peruskorjaushankkeissa on käytössä Kuivaketju 10 -toimintamallit. Hankkeissa huomioidaan digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Jälkilaskentatiedot ja saatu palaute käytetään hyödyksi hankkeiden kehittämisessä. Ikääntyvien kohteiden käyttökunto varmistetaan kohteiden kuntoarvioinneilla ja elinkaarta jatkavilla investoinneilla. Kohteiden tekninen kunto kohteiden korjausten priorisoinnissa nostetaan vuosikorjausohjelman pääteemaksi. Esteettömyys otetaan huomioon hankkeiden ja korjausten suunnittelussa. Kunnossapidon uudelleen organisointi aloitetaan. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Liikelaitoksen vuoden 2019 tulostavoite on 24,3 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. 2. Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaan. Tunnusluvut Tulosyksikön merkittävimmät Patu-projektissa tuotteistetut ja noin 70 prosenttia tulosyksikön budjetista kattavat palvelutuotteet, tuotteiden kokonaiskustannukset sekä suoritemäärien ja yksikköhinnan kehitys ja tavoitteet vuosina Palvelutuotteiden sisältö ja laatutaso pidetään vakiona. Suoritemäärien kehityksestä esitetään arvot vuosille

195 Taloussuunnitelma euroa Palvelutuotteet ( ) TP 2017 TA 2018 ENN muutos-% TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Henkilöstömäärä ,0 % Htv ,0 % Tilajohtaminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: m ,9 % yksikkökustannus e/m ,2 % Toimitilojen käyttömenot Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: m ,5 % yksikkökustannus e/m ,9 % Rakennuttaminen, suunnittelu ja korjaukset Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,1 % - suorite: m ,9 % yksikkökustannus e/kpl ,8 % Siivous Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite: m ,9 % yksikkökustannus e/m ,6 % Kiinteistönhoito Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,2 % - suorite: m ,7 % yksikkökustannus e/m ,6 % Aulapalvelut Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,8 % - suorite: h ,0 % yksikkökustannus e/h ,8 % Toiminnan tuki ja kehittäminen Palvelutuotteen kokonaiskustannukset ,4 % - suorite: m ,8 % yksikkökustannus e/h ,2 % Toiminnan tuki ja kehittäminen sisältää liikelaitoksen yhteisiä kustannuksia. Muut mittarit Toimitilat m 2 TP 2015 TP 2016 TP 2017 ENN oma rakennuskanta osaketilat vuokratilat Talous Vuonna 2019 liikevaihdon arvioidaan olevan 255,3 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 216,5 milj. euroa, ulkoisten vuokratuottojen 13,6 milj. euroa, sisäisten siivouspalveluiden 17,9 milj. euroa sekä sisäisten aula- ja turvallisuuspalveluiden 4,5 milj. euroa. Muut myyntituotot ovat 2,5 milj. euroa sekä muut tuotot 0,3 milj. euroa. Toimintamenoihin on budjetoitu 157,7 milj. euroa. Materiaali- ja palveluostot ovat 51,9 milj. euroa, josta 18,8 milj. euroa kohdistuu lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätevesiostoihin. Sisäiset palveluostot ovat 5,7 milj. euroa ja sisältävät taloushallinnon, henkilöstöpalveluiden, tietotekniikan ja muiden asiantuntijapalveluiden ostot. Vuosikorjauksiin on varattu 14,4 milj. euroa. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 83,1 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 15 milj. euroa. WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n, Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnin ja Kiinteistö Oy Keskuskeittiön rahoitusvastikeosuudet ovat 24,2 milj. euroa, jotka sisältyvät investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy

196 Taloussuunnitelma euroa Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n, Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinti ja Kiinteistö Oy Keskuskeittiön rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi. Investointiohjelman toteuttaminen Vuonna 2019 on valmisteilla tai rakenteilla noin 15 hanketta. Vuosille liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön vuokrakohteina toteutetut Kivimiehen koulun ensimmäinen vaihe, Tietotien lukiot sekä Uusikummun koulun ensimmäinen vaihe. Vuosi 2019 on lisäksi seuraavien suurten kouluhankkeiden käynnistämisvuosi. Näitä ovat mm. Kungsgårds skolan, Leppävaaran koulukeskus Monikko, Karhusuon koulun seuraavat vaiheet sekä Tuomarilan ja Laajalahden koulujen elinkaarihankkeet. Elinkaarihankkeena toteutettavan Kirstin koulun ja päiväkodin valmistuminen siirtynee myöhemmäksi kohteessa tapahtuneen tulipalon vuoksi. Samoin Viherlaakson koulun ja lukion hankeaikataulu on viivästynyt. Tavoitteena on, että vuoden 2019 aikana valmistuvat Haukilahden päiväkoti ja kirjasto sekä Suviniityn, Matinraitin ja Karamäen päiväkodit. Postipuun lastensuojelupalvelut hankeaikataulu on viivästynyt hankintaongelmien vuoksi. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella on toimitilojen käyttökuluja tarkistettu vuosille Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Rahoitus Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen kaupungin sisäisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki rahoittaa loppuosan välitystilin kautta. Rahoitustarve on 39,2 milj. euroa vuonna 2019, 51,3 milj. euroa vuonna 2020 ja 36,2 milj. euroa vuonna Liikelaitos velkaantuu suhteessa kaupunkiin talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina. Velka kaupungille kasvaa vuoden ,2 milj. eurosta 126,7 milj. euroon vuoteen 2021 mennessä. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt.

197 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tilapalvelut-liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tilapalvelut-liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

198 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilapalveluilla. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAPALVELUIDEN INVESTOINNIT UUDISRAKENTAMINEN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Muu talonrakentaminen Konsernipalvelut UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ PERUSPARANTAMINEN Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimento (Brutto) Investointitulot Investoinnit (Netto) Vuonna 2019 Tilapalveluiden investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 112,1 milj. euroa. Rakennusinvestointien osuus on 87,9 milj. euroa, sisältäen elinkaarta jatkaviin investointeihin 13,2 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. PPP-malliin sijoitettavat uudisrakennuskohteet saattavat muuttaa hieman investointiohjelmaa, kun valitut kohteet ovat varmistuneet UUDISRAKENTAMINEN TP TA Tulot Menot Netto Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja.

199 Taloussuunnitelma euroa Toimitilojen rakentaminen painottuu sekä peruskorjaamiseen, korvaavaan uuteen tilaan, että uudistuotantoon. Lisäksi osassa peruskorjaushankkeita laajennetaan toimitiloja. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilapalvelut-liikelaitos vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat ja Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä sekä mahdollisesti perustettavan Kiinteistö Oy Matinkylän lukion rakennuttamisen tehtävistä. 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TP TA Tulot Menot Netto Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu Postipuun lastensuojelupalveluuudishankkeen toteuttamiseen. 7192C SIVISTYSTOIMI TP TA Tulot Menot Netto Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu päiväkotien ja koulujen peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen sekä Tapiolan uimahallin peruskorjauksen tai vaihtoehtoisesti korvaavan rakennuksen selvityksiin. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi. Matinkylän uimahallin toteuttaa Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli. Tilapalveluiden vuosien rakentamisohjelmassa on kymmenen koulun peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä kolmen koulun uudisrakentamishanketta. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan. Viidelle uudelle päiväkodille on varattu 30 milj. euron hankerahoitus. Rakentamisohjelmassa on kolme päiväkodin peruskorjausta ja 12 uudisrakennushanketta. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu mm. Haukilahden päiväkodin ja kirjaston, Karamäen, Vermon, Suviniityn, Matinraitin ja Viherrannan päiväkotien korvaavat uudisrakennushankkeet sekä Mankkaan päiväkodin laajennus ja perusparannushanke. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan mm. Esbovikens daghem, Lintukoto, Niittykummun ja Metsolan päiväkotien korvaavat uudisrakennushankkeet sekä Kipparin ja Tapiolan päiväkotien peruskorjaus. Lisäksi loppuvuosina aloitetaan Miilukorven, Olarin uuden ruotsinkielisen päiväkodin ja uuden korvaavan päiväkodin Matinkylään uudisrakennushankkeet. Liikuntatoimen hankeohjelmassa Tapiolan uimahallin ja Luukin leirikeskuksen peruskorjaukset toteutetaan suunnitelmakauden alkuvuosina. Kivenlahden kentän huoltorakennuksen korvaava uudisrakennus, Oittaan uimarannan pukutilojen uudisrakennus ja Sierlan kesäsiirtolan peruskorjaus, Leppävaaran stadionin sisätilojen korjaus sekä Hansavalkaman ja Säterinniityn huoltorakennukset toteutetaan

200 Taloussuunnitelma euroa suunnitelmakauden loppuvuosina. Espoonlahden urheilupuiston tekojääradan huoltorakennuksen ja Säterinniityn huoltorakennuksen uudishankkeet, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä Tapiolan monitoimihallin peruskorjaus aloitetaan suunnitelmakauden lopussa. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TP TA Tulot Menot Netto Suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. 7192E MUU TALONRAKENTAMINEN TP TA Tulot Menot Netto Elinkaarta jatkaville hankkeille on varattu 13,2 milj. euroa vuodelle 2019, 7 milj. euroa vuodelle 2020, 6 milj. euroa vuosittain vuosille Palveluverkkoselvityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin on varattu 1,5 milj. euroa vuodelle 2019 ja 2 milj. euroa vuosittain vuosille Hallinnon tilatehokkuuden parantamiseen on varattu 2 milj. euroa vuodelle 2019 ja 2 milj. euroa vuosittain vuosille Siirtokelpoisten tilojen perustuksiin ja pihatöihin on varattu 1 milj. euroa vuodelle 2018 ja 0,5 milj. euroa vuosittain vuosille Uudisrakentamisen hankkeiden muutostöihin ja siirtyviin maksueriin on varattu 1,5 milj. euroa. Espoolaisten talon tarveselvitys laaditaan vuoden 2019 alussa ja jatketaan hankkeen suunnittelua kuin myös mahdollisen kiinteistösijoittajan hakemista. Espoon kulttuurikeskuksen perusparannus ja laajennus (teatteritilat) sekä Tapiolan kulttuurikeskuksen, kulttuuriaukion ja niiden ympäristöä koskevan arkkitehtuurikilpailun kilpailuaika päättyy Arkkitehtuurikilpailun voittaja ratkeaa helmikuussa Tavoitteena on, että kulttuurikeskuksen hankesuunnittelua ja sen ympäristön pohjaksi laadittavaa viitesuunnitelmaa jatketaan kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijän kanssa. Alueen asemakaavoitus ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman laatiminen käynnistetään kilpailun ratkettua. Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä Päätös hankkeen lopullisesta toteutusmuodosta tehdään hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä.

201 Taloussuunnitelma euroa 7193 PERUSPARANTAMINEN TP TA Tulot Menot Netto Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella vuosina on käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin. Perusparannuksia tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi OSAKKEET JA OSUUDET TP TA Tulot Menot Netto Toimitilahankkeiden määrärahaan sisältyvät osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus osakkeiden ostoon tai pääomansijoituksiin sekä Tilapalvelut liikelaitoksen konserniyhtiöille maksamat, yhtiöiden rahastoimat rahoitusvastikkeet lainanlyhennyksiä varten. Yhtiöiden arvioidaan rahastoivan rahoitusvastikkeita yhteensä 24,2 milj. euroa vuonna Yhtiöt, jotka rahastoivat rahoitusvastikkeita, ovat WeeGee Oy, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus, Kiinteistö Oy Espoon sairaala, Espoon Elä ja Asu Oy, Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö, Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti sekä Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli. Vuosille on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun, kun peruskorjattuja ja tai elinkaarimallilla toteutettavia kouluja sekä Matinkylän uimahalli ja sen pysäköintitilat valmistuvat. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden rahoitusjärjestelyjen pohjalta. Vuokravastuut Kaupunki on hankkinut toimitiloja vuokra- ja elinkaarimenettelyllä. Pitkäaikaiset toimitilojen vuokravastuut muodostavat lainanottoon verrattavia vastuita jäljellä olevan vuokran osalta. Oheiseen taulukkoon on sisällytetty kaupungin kaikki vuokravastuut vuoden 2018 lopun tilanteesta. Vuokravastuut Alv 0% Alv 24% Vuonna 2019 maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä

202 Taloussuunnitelma euroa

203 Taloussuunnitelma euroa SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

204 Taloussuunnitelma euroa SUURPELLON TASEYKSIKKÖ Toiminta Taseyksiköllä on elinaikainen tavoite: toteuttaa asumista, työpaikkoja ja palveluita uudella tavalla yhdistävä innovatiivinen asuin-, koulutus- ja työympäristö Suurpellon alueelle rahoittamalla alueen kunnallistekniikka sekä keskeiset palvelutilat alueelta perittävin maankäyttösopimusmaksuin sekä kaupungin tonttien myynneillä. Taseyksikkö muodostaa kaupungin sisällä erillisen raportointiyksikön, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Suurpellon asuntorakentaminen jatkuu ensimmäisillä kaava-alueilla. Ennen suunnitelmakauden alkua alueella asui jo noin ihmistä. Lähivuosien osalta on ennakoitavissa asuntorakentamisen jatkuminen alueen palvelukorttelialueella sekä sen läheisyydessä. Suurpellon keskuksen 1. vaiheen valmistuttua 2017 on palvelukorttelialueen rakentaminen jatkunut ja sen myötä palvelukorttelin alueen kehittämisen potentiaali kasvaa. Vuoden 2019 aikana alueen kaupalliset palvelut tulevat edelleen paranemaan. Kaava-alueen III Henttaanlaakso kunnallistekniikan rakentaminen alkoi 2018, jonka jälkeen kaupungin tonttien myynti mahdollistuu. Kaava-alueiden IV-V asemakaavojen osalta on tavoitteena sada ensimmäiset kaavat hyväksyttyä ja katurakennustyöt käyntiin Vahvistaminen ja rakentamisen käynnistyminen on ajankohtaista tarkastelujakson aikana. Nygrannaksen kaava-alueen osalta asemakaavojen työstäminen jatkuu. Vuoden 2019 aikana hankkeen keskeisimpiä toimia ovat: aloituskaava-alueiden I ja II kunnallisteknisten rakennusurakoiden valmistuminen pintarakenteiden osalta muun rakentumisen tahdissa kaava-alueen III (Henttaanlaakso) kunnallistekniikan rakentaminen valmistuu lukuun ottamatta pintarakenteita. kaava-alueiden IV ja V asemakaavojen vahvistaminen mahdollisesti osittaisesti esim. katukaava. maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimusten tekeminen kaava-alueilla IV ja V Nygrannaksen (kaava-alueiden VI ja VII) kaavojen hyväksyminen yhteistoiminnan kehittäminen edelleen alueen asukkaiden, rakennuttajien, rakentajien, yrittäjien, palvelutuottajien sekä muiden sidosryhmien välillä asukas- ja toimijaverkoston ja yhteistoiminnan aktivoiminen Opinmäen toiminnan kehittäminen tavoitteen mukaisesti imujätejärjestelmän käyttöönoton jatkaminen aloituskaavojen alueelle yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa palvelukorttelialueen asemakaavamuutosten edistäminen ja käyttöönoton jatkaminen alueellisten palveluiden näkökulmasta. Suunnitelmakauden tavoitteet Kaava-alueiden I ja II osalta keskustan palvelukorttelialueen asemakaavamuutosten vahvistaminen Kaava-alueiden IV ja V kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen Kaava-alueen III (Henttaanlaakso) asuntorakentamisen käynnistäminen Joukkoliikenneväylän avaaminen Kuurinniityn puolelle.

205 Taloussuunnitelma euroa Henkilöstö Taseyksikön palveluksessa on yksi henkilö. Henkilömäärä on pysynyt samana taseyksikön perustamisesta lähtien. Talous ja investoinnit Taseyksikön tuotot kertyvät pääosin maankäyttösopimusmaksuista, joita tuloutetaan toteutuneiden investointien tahdissa taseyksikön liikevaihtoon. Kulut liittyvät operatiiviseen johtamiseen sekä kaupungin yksiköiltä ostettaviin palveluihin, kuten kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja taloushallintopalvelujen kustannuksiin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investoinnit rahoitetaan saadulla tulorahoituksella. Sitovuustaso on omaisuuslaji. Kaupunkitekniikan keskus toteuttaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen ja Tilapalvelut-liikelaitos rakennukset. Suunnitelmakauden kunnallistekniikkainvestoinnit ovat kaava-alueiden I ja II kunnallistekniset urakat pintarakenteiden osalta, kaava-alueiden III, IV ja V kunnallistekninen suunnittelu ja ko. alueiden ensimmäiset urakat. Suunnitelmakauden loppupuolella on tarkasteltava uudelleen tarvittavien kiinteistöinvestointien ajoittuminen. Kaava-alueiden IV ja V investointien ajoittuminen riippuu asemakaavojen lainvoimaiseksi tulosta. Kaupungin ja taseyksikön välisen yhdystilin saldo on koko suunnitelmakauden positiivinen Suurpellon hyväksi.

206 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut 1 0 Korkotuotot 1 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

207 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit SUURPELTO TALOUSSUUNNITELMA Hankkeen Ennen Ta Tae 1000 eur kok.kust RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kaavan I ja II infrastruktuuri Kaavan III infrastruktuuri Kaavojen IV ja V infrastruktuuri Suurpelto IV ja V pääkadut Kaavan VI ja VII (Nygrannas) infrastruktuuri KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENS OSAKKEET JA OSUUDET INVESTOINNIT YHTEENSÄ

208 Taloussuunnitelma euroa

209 Taloussuunnitelma euroa TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

210 Taloussuunnitelma euroa TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ Toiminta Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alueen Espoo-strategiassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -aluetta kehitetään tieteen, taiteen, talouden ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Länsimetro ja Raide-Jokerin toteuttaminen luovat alueen kehittämiselle erinomaiset lähtökohdat. Aaltoyliopiston toiminnan kehittyminen on alueen merkittävä voimatekijä. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: Tapiolan keskuksen perusteellinen uudistaminen metroaseman tuntumassa Tapiolan arvokkaan kulttuurisen keskuksen uudistaminen ja elävöittäminen Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen Otaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi opetukseen ja tutkimukseen pohjautuvaksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Keilaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen uusien asuntojen rakentaminen alueelle Jousenpuiston asuntoalueen kehittäminen Urheilupuiston kehittäminen monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi liikunnan ja vapaa-ajanvieton alueeksi, johon tulee myös asumista. Suunnitelmakauden tavoitteet Tapiolan keskuksen uudistaminen ja kehittäminen etenevät sekä metroaseman että Kulttuuriaukion ympäristössä Otaniemen keskustan, Kivimiehen alueen sekä Maarin alueen uudistaminen etenevät Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä sekä Hagalundinkalliolla ja Maarinsolmussa etenevät Uusien asuntojen rakentaminen jatkuu Tapiolassa ja Jousenpuistossa ja käynnistyy Keilaniemessä ja Otaniemessä Tapiolan urheilupuiston ja erityisesti jalkapallostadionin kehittäminen etenevät Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstö Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja ja projektipäällikkö toimivat teknisen ja ympäristötoimen esikunnan alaisuudessa. Talous ja investoinnit Tulot ovat kaupungin luovuttamien kiinteistöjen myyntivoittoja, pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokratuloja tai maankäyttösopimustuloja. Tulojen aikataulu riippuu siitä, milloin asemakaavat tulevat voimaan. Investointien sitovuustaso on omaisuuslaji.

211 Taloussuunnitelma euroa Kunnallistekniikka Alueen kehittämistoiminta on metron toteuttamisen ja Raide-Jokerin toteuttamispäätöksen myötä jatkuvasti voimistunut. Maankäyttöä tehostetaan Raide-Jokerin pysäkkien ympäristössä. Tapiolan keskuksen tärkein hanke perustuu kaupungin ja LähiTapiolan väliseen Merituulentien ja sen ympäristön toteuttamista koskevaan sopimukseen (allekirjoitettu ) ja lisäsopimukseen (allekirjoitettu ), jolla toteuttamisaluetta laajennettiin länteen päin. Työt käynnistyivät kesäkuussa 2014 ja ne valmistuvat vaiheittain vuonna Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat keväällä 2019, jolloin valmistuu myös metron eteläinen sisäänkäynti. Ainoa-kauppakeskuksen seuraava vaihe avataan jouluksi Tällöin avautuu myös keskuksen länsiosaan pohjois-eteläsuuntainen jalankulkuyhteys. Kauppakeskuksen päälle rakennetaan asuntoja. Merituulentien eteläpuolelle tulee pääosin asuntoja. Keskuksen kehittäminen jatkuu myös usean muun kiinteistön alueella, joista näkyvimmät ovat KOy Raitinkartanon ja KOy Vesiputoustalon uudisrakennukset. Espoon kulttuurikeskuksen kehittämisen lähtökohta on kaupunginhallituksen päätös ( ), jonka mukaan teatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen samassa vaiheessa, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan. Samassa yhteydessä kehitetään Kulttuuriaukion ympäristöä laajemminkin. Tähän liittyen on käynnissä Kulttuurikeskusta ja Kulttuuriaukiota ja niiden ympäristöä koskeva arkkitehtuurikilpailu, joka ratkaistaan keväällä Tavoitteena on, että kilpailusta saadaan hienot lähtökohdat kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiselle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata omistamansa Kiinteistö Oy Kulttuuriaukion Regenero Oy:lle, jonka tavoitteena on kehittää kiinteistöstä yhdessä viereisen Keskustornin kanssa hotellikokonaisuus, johon liittyisi ravintola- ja kokoustiloja sekä elokuvakeskus. Tapiolan keskuksen tuntumassa käynnistyy ensimmäisten asuintalojen rakentaminen Tuuliniityn alueelle. Ahertajankulmassa vuonna 2016 käynnistynyt asuntorakentaminen jatkuu. Pohjois-Tapiolassa yritystontteja on muuttumassa asuinkäyttöön. Kehä I:n tunnelointi Keilaniemen ja Tapiolan välissä ja siihen liittyvän Otasolmun eritasokiertoliittymän rakentaminen jatkuvat. Työ valmistuu vuonna 2019, jonka jälkeen käynnistyy ensimmäisen asuintornin rakentaminen Keilaniemessä. Tapiolan ja Otaniemen yhdistämiseen tähtäävän Kehä I:n tunneloinnin suunnittelu jatkuu Hagalundinkallion alueella kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen pohjalta. Myös Maarinsolmun eritasoliittymää suunnitellaan. Tavoitteena on päästä toteutusvalmiuteen mahdollisimman nopeasti. Otaniemen kehittäminen jatkuu voimakkaana. Keskuksen uusi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus ja sen viereinen Korkeakouluaukio valmistuivat syyskuussa Samaan yhteyteen tulevat Kauppakorkeakoulun uudet tilat valmistuvat vuoden 2019 alussa. Vuorimiehentien varren kortteliin on tulossa opiskelijoiden talo, tutkimustiloja ja asuntoja. Muita kehittämiskohteita ovat Otakaaren asuinkortteli, Kivimies-kortteli, Kivimiehenranta, Maarin kortteli ja Kehä I:n tunnelointiin liittyvä Hagalundinkallio. Kaupungin omistamalle entiselle Poliisiopiston tontille valmistuu opiskelija-asuntoja keväällä Technopolis Oyj kehittää aluettaan ja uuden Innopoli 4:n rakentaminen alkanee syksyllä Raide-Jokeriin pysäkkien ympäristöjä kehitetään Keilaniemessä, Kivimiehenrannassa ja Maarissa. Jousenpuiston alueen kaksi ensimmäistä asuinrakennusta valmistuu vuoden 2019 alussa. Lisäksi tällä hetkellä on rakenteilla kaksi asuinkohdetta. Ensi vuonna käynnistyy kaksi uutta kohdetta. Alueelta on nyt myyty kuusi tonttia ja varattu kaksi tonttia. Viisi tonttia on vielä vapaana. Kaikki alueen asuntojen pysäköintipaikat on jo toteutettu metroaseman päälle rakennettuun pysäköintilaitokseen.

212 Taloussuunnitelma euroa Tapiolan urheilupuiston kehittäminen jatkuu kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston ja hyväksymän kokonaissuunnitelman pohjalta. Jalkapallostadionin ja siihen liittyvien muiden tilojen kehittäminen käynnistyy kaupungin johdolla kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen pohjalta. Osakkeet ja osuudet Taloussuunnitelmakauden investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n rahoitusvastikkeisiin, joilla rahoitetaan Espoon kaupungin osuus yhtiön investointien lainanlyhennyksistä, sekä sijoituksena Kiinteistö Oy Jousenpuiston vapaan pääoman rahastoon. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapionaukion pysäköintilaitoksen ja maanalaisen keskuspysäköinnin ja niiden yhteydessä liiketiloja palvelevat huolto- ja varastotilat sekä yhteisväestönsuojan. Pysäköintipaikat ovat asemakaavojen ja rakennuslupien vaatimia velvoitepaikkoja, joiden osakkeista Espoon kaupunki omistaa suoraan noin 26,5 prosenttia. Laitos otettiin käyttöön keväällä Kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnistä pääosan (710 osaketta yhteensä 770 osakkeen kokonaismäärästä). Yhtiö on rahoittanut pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin takaamalla lainalla. Laitos otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Laitoksessa on 789 pysäköintipaikkaa. Peruskaupunki rahoittaa taseyksikön investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Taseyksikön välitystili painui negatiiviseksi vuonna Suunnitelmavuosilla taseyksikön tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen. Välitystilin saldo pysyy negatiivisena suunnitelmavuosien ajan, mutta kääntyy pidemmällä tarkastelujaksolla jälleen positiiviseksi.

213 Taloussuunnitelma euroa Tuloslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0 1 Kunnalle maksetut korkokulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

214 Taloussuunnitelma euroa Investoinnit TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ 10 vuoden investointisuunnitelma Hankkeen Ennen Ennuste KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET kok.kust Tapiolan keskusta Merituulentie välillä Tapiolantie-Pohjantie Itätuulenkuja Länsituuli Tapionraitti ja kirkkopuisto Kulttuuriaukio ja ympäristö Tapiolan keskustan julkiset alueet Ahertajankulma Silkkiniitty Tuuliniitty Satakielenrinne Vesiputoustalo Westendinrannan puisto Jousenpuisto ja urheilupuisto Otaniemi ja Keilaniemi Keilaniemi I Keilaniemi II Tapiolantien silta Hagalundinkallion tunneli ja kaupunkibulevardi Maarinsolmun eritasoliittymä Otaniemen liikennejärjestelyt KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ AINEETTOMAT HYÖDYKKEET RAKENNUKSET Metron liukuporras- ja hissirakennus Kulttuurikeskuksen ja teatterin suunnittelu RAKENNUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Tapiolan keskuspysäköinti Oy Koy Jousenpuiston pysäköinti OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ

215 211 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA

216 212 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa

217 213 Taloussuunnitelma euroa TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa on peruskaupungin toimintatulot ja -menot, joihin sisältyvät myös sisäiset erät. Liikelaitosten ja muiden erillisten taseyksiköiden toimintatulot ja -menot eivät sisälly talousarvion tuloslaskelmaosaan. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelujen lopussa talousarviokirjan sivulla 41 ja 43 olevat tuloslaskelmat sisältävät peruskaupungin lisäksi liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ja ovat siten taloussuunnitelman arvio tilinpäätöksen mukaisesta tuloslaskelmasta. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Koska liikelaitokset ja taseyksiköt vaikuttavat oleellisesti peruskaupungin lukuihin, on taloussuunnitelman tunnusluvut laskettu yleisperusteluissa olevasta koko kaupungin tuloslaskelmasta. Verorahoitus on verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteismäärä. Vuoden 2019 verorahoituksen ennakoidaan kasvavan 4,7 prosenttia miljoonaan euroon. Verorahoituksen kasvuksi vuonna 2020 arvioidaan 3,3 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia. Ennuste perustuu valtiovarainministeriön parantuneisiin talouskasvuennusteisiin ja niihin liittyy kuitenkin aina pidemmällä aikavälillä suuria epävarmuustekijöitä. Talouskehitys ja työllisyystilanne heijastuvat verotuloihin osin välittömästi ennakkoverojen kertymien kautta ja viiveellä verojen jako-osuuksien ja valtionosuuden tasauksen kautta. Erityisen riskialtis ja nopealiikkeinen on yhteisöveron tuotto. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2019 yhteensä milj. euroa. Verotulot kasvavat vuoden 2018 toteuma-arvioon verrattuna 67 milj. euroa eli 4,5 prosenttia. Suunnitelmakauden verotulot on arvioitu vuoden 2017 verotietojen, vuoden 2018 tilitysten ja ennusteen, vuoden 2019 päätettyjen veroperusteiden sekä taloudellisten kehitysarvioiden perusteella Kunnallisveron tuotto kasvaa vuonna milj. eurolla parantuneesta työllisyys ja talouskasvusta, sopimuskorotuksista, vuoden heikosta kehityksestä sekä verotilitysrytmin muutoksesta johtuen. Kunnallisverotuotoksi vuonna 2019 arvioidaan milj. euroa, joka on 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Yhteisöveron Espoon jako-osuus laski vuonna ,068 prosenttiin (2017 0,072) vuoden 2015 ja 2016 lopullisten verotietojen keskiarvon perusteella. Vuoden 2019 kuntaosuudet lasketaan verovuosien 2016 ja 2017 lopullisten verotietojen pohjalta keskiarvona ja kuntakohtainen jako-osuus selviää verovuoden 2017 yritysverotuksen valmistuessa vuoden 2018 lopussa. Kaupungin arvioidaan saavan yhteisöveroja vuonna milj. euroa, joka on 3 prosenttia ja 4 milj. enemmän kuin vuoden 2018 ennuste. Kiinteistöveroarviot perustuvat kiinteistöverolain mukaisiin vuonna 2018 voimassa oleviin alarajoihin, Kiinteistöverotuloksi vuonna 2019 arvioidaan 122 milj. euroa, kasvua 3 milj. euroa ja 2,5 prosenttia vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Käyttötalouden valtionosuudet vuodelle 2019 pohjautuvat Kuntaliiton tekemään alustavaan laskelmaan peruspalvelujen valtionosuudesta sekä arvioon opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta. Hallituksen esittämät vähennykset ja lisäykset sekä veroperustemuutosten kompensaatio on otettu huomioon laskelmissa. Valtionosuustuloiksi, peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksiksi yhteensä vuonna 2019 arvioidaan 47,9 milj. euroa, kasvua reilu 5 milj. euroa vuoteen Vuosikate osoittaa peruskaupungin pitkäaikaisten menojen kattamiseen käytettävissä olevan osuuden peruskaupungin toiminnan tuloksesta. Espoon kaupungin rakenne on sellainen, että investointien rahoitukseen kertyvä vuosikate näkyy pääosin liikelaitosten, taseyksiköiden ja rahastojen tuloslaskelmissa. Peruskaupungin vuosikatteeksi muodostuu 65,5 milj. euroa vuonna 2019, ja vuosikate nousee 104,1 milj. euroon 2021 mennessä. Peruskaupungin tilikauden tulos on vuonna ,4 milj. euroa alijäämäinen ja nousee 15,6 milj. euroa ylijäämäiseksi vuoteen 2021 mennessä. Peruskaupungin vuosikatteen sekä tuloksen tulkinta on vaikeaa johtuen kaupungin ja konsernin organisaatio- ja laskentarakenteesta. Rakenteellisten asioiden lisäksi peruskaupungin tunnuslukujen kehityk-

218 214 Taloussuunnitelma euroa seen vaikuttavat kaupungin omistamat osakeyhtiöt, joiden taseissa on yhä kasvava osa kaupungin käytössä olevista toimitiloista. Tilojen vuokrakustannukset näkyvät toimialojen menoissa. Talousohjauksen keskeisenä välineenä toimii peruskaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden muodostama kokonaisuus sekä yhä suurempaan merkitykseen nouseva Espoo-konserni. PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMA Tuloslaskelma TP 2017 ENN 2018* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liilelaitoksilta Muut rahoitustulot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Korkomenot muille Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Poistoeron muutos Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = VEROT JA VALTIONOSUUDET TP TA Tulot Menot Netto

219 215 Taloussuunnitelma euroa 811 VEROTULOT TP TA Tulot Menot Netto Verotulot (milj. ) TP 2017 ENN 2018 TA Ansiotulon vero 1 236, , , , ,0 Yhteisövero 137,0 132,0 136,0 140,0 144,0 Kiinteistövero 116,0 119,0 122,0 125,0 128,0 Yhteensä 1 489, , , , ,0 Verotulon muutos-% 2,9 1,7 4,5 3,3 3,2 Yhteensä 1 489, , , , ,0 Verotulon muutos-% Ansiotulon vero 0,8 2,3 4,8 3,4 3,3 Yhteisövero 13,6-3,6 3,0 2,9 2,9 Kiinteistövero 16,3 2,6 2,5 2,5 2,4 Yhteensä 2,9 1,7 4,5 3,3 3,2 TP TA Veroprosentit Tulovero 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero - yleinen 0,93 0,93 0,93 0,93 0,93 - vakituiset asuinrakennukset 0,41 0,41 0,41 0,41 0,41 - muut asuinrakennukset 0,93 0,93 0,93 0,93 0,93 - voimalaitosrakennukset 0,93 0,93 0,93 0,93 0,93 - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 - rakentamaton rakennuspaikka 3,93 3,93 3,93 3,93 3,93 Kiinteistöveroprosentit perustuvat kiinteistöverolain mukaisiin vaihteluvälin alarajoihin. 813 VALTIONOSUUDET TP TA Tulot Menot Netto

220 216 Taloussuunnitelma euroa 82 RAHOITUSTULOT JA -MENOT TP TA Tulot Menot Netto ja 823 KORKOTULOT JA -MENOT Korkotulot koostuvat kassavarojen sijoittamisesta saaduista korkotuloista, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle annetun lainan koroista sekä liikelaitosten maksamista sisäisistä koroista. Korkomenot koostuvat pääosin talousarviolainoista maksettavista koroista. Korkomenojen nousu johtuu kasvavasta lainamäärästä. TP TA Tulot Menot Netto ja 825 MUUT RAHOITUSTULOT JA -MENOT Rahoitustulot koostuvat rahastojen ja kassavarojen sijoittamisesta saaduista tuloista, verontilityskoroista, osinkotuloista sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman tuotoista. Rahoitusmenot koostuvat verontilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitomenoista. TP TA Tulot Menot Netto

221 217 Taloussuunnitelma euroa RAHASTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Rahastot -osa käsittää kaupungin rahastot. Investointirahasto on erityiskatteinen rahasto. Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Espoon kaupungin vahinkorahasto sekä Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on sijoitusrahastoissa eri omaisuuslajeissa. Tämän vuoksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon, eikä kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Kirjanpidollisen tuloksen lisäksi rahastoja seurataan kuukausittain markkina-arvostettuina. Sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina-arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä. Investointirahasto (erityiskatteinen) TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Investointirahaston tarkoituksena on turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta, kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen sekä valtuuston hyväksymän investointiohjelman ja investointien käyttöönoton toteuttaminen kaupungin talouden tasapainoa vaarantamatta. Erillisinä taseyksikköinä olevat rahastot Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Rahastopääoma Oma pääoma yhteensä Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon on rahastoitu vuonna 2006 energiayhtiön myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointien rahoitusta pitkällä aikavälillä. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet ja sille on kilpailutettu kolme varainhoitajaa. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan rahoitus ja talous - yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston oma pääoma oli vuoden 2017 lopussa 548,3 milj. euroa ja markkina-arvo oli 621,0 milj. euroa. Elokuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 67,5 prosenttia. Vuoden 2017 alusta elokuun loppuun rahaston tuotto oli 1,3 prosenttia.

222 218 Taloussuunnitelma euroa Rahaston pääoma säilytetään inflaatio huomioon ottaen vähintään alkuperäisen suuruisena. Rahaston säännön mukaan rahastoa kartutetaan kaupungin tilinpäätöksen sen salliessa sen tuotolla vuosittain valtuuston päätöksen mukaisesti. Rahaston tuottojen käyttö on sääntöjen mukaan mahdollista, kun Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston varat on käytetty. Tuon jälkeen rahaston tuottoa voidaan käyttää säännön mukaisesti peruspalvelu- ja maanhankintainvestointeihin. Talousarviossa rahaston tulos sisältää varovaisuuden periaatteen mukaisesti arvioitavissa olevat korkoja muut rahoitustulot sekä varainhoitopalkkioiden palautukset. Sijoitustoiminnan ensisijainen lähtökohta on pääoman reaaliarvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä. Toissijaisesti sijoituksille tavoitellaan vähintään 5 prosentin tuottoa pitkällä aikavälillä. Vuotuinen tuoton vaihtelu voi kuitenkin markkinoiden kehityksestä riippuen olla suurta. Taloussuunnitelmaan on merkitty rahaston tuoton käyttöä 15,0 milj. euroa vuosille Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, rahastoa ei pureta. Rahastopääomaa on suunniteltu kartutettavan inflaatio verran vuosittain, jotta rahaston reaalinen ostovoima saadaan säilytettyä. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

223 219 Taloussuunnitelma euroa Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahastoon on rahastoitu vuonna 2002 energiayhtiön osakkeiden myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa Espoo-strategian mukaisesti merkittävien peruspalveluinvestointien sekä niiden hoidon ja kehittämisen rahoitusta. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston pääomaa käytetään kaupungin peruspalveluinvestointien rahoittamiseen, mutta rahaston tuottoa voidaan käyttää myös peruspalvelujen hoidon ja kehittämisen rahoitukseen. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet. Peruspalvelujen kehittämisrahaston alkupääoma oli 178,5 milj. euroa ja sen varoja on purettu kaupungin peruspalvelujen hoidon ja kehittämisen rahoitukseen vuosien välillä n. 238,2 milj. euroa. Peruspalvelujen kehittämisrahasto tullaan purkamaan loppuun vuoden 2018 aikana. Rahaston kirjanpidollinen oma pääoma vuoden 2017 lopussa oli yhteensä 12,5 milj. euroa. Rahaston markkina-arvo oli 13,5 milj. euroa ja tuotto vuoden alusta oli 0,3 %. Perustamisestaan lähtien rahasto on tuottanut 108,3 % eli 4,59 % p.a. Tuloslaskelma

224 220 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Rahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä Espoossa. Rahaston toimintaa hoidetaan valtuuston Espoo-strategiassa asettamien tavoitteiden mukaisesti. Rahaston varoja voidaan osoittaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin sijoituksina tai lainanantona. Uusi hallintosääntö astui voimaan ja sen mukaan valtuusto hyväksyy talousarvioin ja taloussuunnitelman yhteydessä suunnitelman rahaston käytöstä. Hankkeiden tulee olla tuottavia ja taloudellisesti terveitä siten, että rahaston pääoma voidaan turvata. Sijoitukset ja lainananto tulee tehdä niin, ettei kilpailutilanne vääristy. Rahaston tuotoista voidaan osoittaa varoja elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja työllisyyttä tukeviin ja edistäviin kohteisiin. Rahaston tuoton muodostavat sijoitustuotot ja lainanannosta saatavat korkotuotot. Rahaston oma pääoma vuoden 2017 lopussa oli yhteensä 51,8 milj. euroa. Rahaston pääomasta oli sitoutunut 9,7 milj. euroa maa- ja vesialueisiin ja 13,0 milj. euroa oli lainattu Koy Otaniemen Tiedeasunnoille. Rahastosijoituksissa pääomaa oli 21,9 milj. euroa. Rahastosijoitusten markkina-arvo oli 24,8 milj. euroa. Rahasto omistaa entisen Poliisiopiston kiinteistön, joka on vuokrattu HOAS Oy:lle. Koy WLC ja Koy Olarinluoma 15:sta fuusio toteutui Yhtiö omistaa rakentamattoman kiinteistön Espoossa osoitteessa Olarinluoma 15 ja kiinteistöä markkinoidaan mahdollisille hankekehittäjille kaavaan mukaisen ratkaisun toteuttamiseksi. Rahastolla on ollut omistusosuuksia Otaniemen Kehitys Oy:stä. ja RYM Oy:stä, jotka ovat asetettu vapaaehtoiseen selvitystilaan yhtiöiden purkamiseksi ja rahaston taseeseen on yhtiöiden osalta alaskirjaus koko omaisuuden osalta ja vastaavasti osakkeen omistajille tehdyt palautukset on kirjattu saatavien mukaan. Espoon kaupungin aikaisempana tavoitteena oli hankkia sähköbussien käyttöä varten latausjärjestelmiä. Kuluvana vuonna HSL kilpailutti Leppävaaran liikenteen latausjärjestelmän tarjoamisen palveluna, joten

225 221 Taloussuunnitelma euroa kaupunki ei enää hanki latausasemia omaan taseeseen. HSL:n kilpailutuksessa on myös optio muiden kilpailutuksen piiriin kuuluvien reittien varustamiseen latausjärjestelmillä. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Antolainasaamisten vähennys muilta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

226 222 Taloussuunnitelma euroa Espoon kaupungin vahinkorahasto TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Kaupungin vahinkorahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin takausvastuun perusteella maksettavat suoritukset, kaupungin omaisuutta tai kaupungin vastuulla olevaa omaisuutta kohdanneet merkittävät vahingot sekä muut merkittävät vahingot, joista kaupunki on vastuussa, siltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät niitä kata tai kun vahingon määrä alittaa vakuutuksen vahinkokohtaisen omavastuun. Rahaston tuloja ovat takausprovisioista saatu tuotto, rahaston varoille saatu korko tai muu tuotto, suoritetuista vahingoista takaisinperityt korvaukset sekä omaisuuden ja toiminnan vakuutusmaksuperusteista johdetut sisäiset maksut, joiden perusteet vahvistetaan talousarvion laatimista koskevien ohjeiden antamisen yhteydessä. Vahinkokertymä vaihtelee eri vuosina. Tätä ei ole mahdollista ennakoida vuositasolla etukäteen. Vahinkorahaston talousarvioon on kuitenkin huomioitu arvion tekohetkellä tiedossa olleiden sattuneiden vahinkojen kuluja (jotka maksetaan rahastosta vasta, kun vahingon selvittely on kokonaan valmis, usein vahinkotapahtumaa seuraavana tai sitä seuraavana vuonna) sekä varauduttu siihen, että korvattavia vahinkoja sattuu keskimäärin yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina. Vahinkorahaston tuottamat korvaustilastot tukevat kaupungin riskienhallintatyötä. Vahinkorahasto toimii tehokkaana vahinkoriskien kustannusten tasaajana niin, että kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja -suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Yhdessä vahinkoriskien hallinnan ja oikein mitoitettujen vakuutusratkaisujen kanssa pyritään löytämään kaupungin vahinkoriskien kustannusoptimi. Vahinkorahaston 4 :n määrittelemien rahastotulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Rahaston varat on sijoitettu kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti tuottavasti ja turvallisesti sekä siten, että varat ovat tarvittaessa tarkoitukseensa käytettävissä. Tuloslaskelma

227 223 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto TOT 2017 ENN 2018 TA Rahastopääoma Rahastopääoman lisäykset Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Rahastoa käytetään sosiaalisesta luototuksesta annetun lain ( /1133) tarkoittamaan luotonantoon. Luotonannon tavoitteena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Rahaston tavoitteena on, että palautuvat luotot kattavat rahaston toiminnan. Luottojen korkotulot kirjataan rahaston tuotoiksi ja lyhennykset palautuvat rahastoon. Tuloslaskelma

228 224 Taloussuunnitelma euroa Rahoituslaskelma Tilinnimi TP Ennuste 9/2018 TA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Antolainasaamisten vähennys muilta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

229 225 Taloussuunnitelma Investointiosa INVESTOINTIOSA

230 226 Taloussuunnitelma Investointiosa

231 227 Taloussuunnitelma euroa INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää Espoon peruskaupungin investoinnit omaisuuslajeittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit käsitellään kunkin yksikön suunnitelmien yhteydessä. Kaupunkikonsernin investointien kokonaisuutta on tarkastelu talousarviokirjan konsernia käsittelevässä osassa alkaen sivulta 50. Investointiliitteellä on esitetty kaupungin 12 vuoden investointiohjelma. Peruskaupungin investoinnit TP TA Tulot Menot Netto Vuonna 2019 peruskaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä 236,4 milj. euroa. Metron ja Raide-Jokerin valtionosuudet sekä muut rahoitusosuudet huomioiden peruskaupungin nettoinvestointimenot vuonna 2019 ovat 148,7 milj. euroa ja vuosina keskimäärin 153 milj. euroa. Investointitaso nousee Raide-Jokerin rakennustöiden käynnistyessä sekä Länsimetro Oy:lle maksettavien rahoitusvastikkeiden kasvaessa. Omaisuuslajeittain TP TA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimenot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Investointitulot Nettoinvestoinnit Investoinnit kaupunkirakenteen kehitykseen ja joukkoliikenteen parantamiseen pitävät peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot korkeina. Metron asemaseutujen rakentamisen lisäksi investointiohjelmassa varaudutaan Raide-Jokerin toteuttamiseen. Metroasemien ympäristöön rakennetaan tarvittavaa kunnallistekniikkaa ja liityntäliikenteen edellyttämiä liikenneväyliä ja katuja. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa maanjalostuksesta saatavia sopimus- ja myyntituloja, joilla peruskaupungin investointeja rahoitetaan vuosina keskimäärin 52 milj. eurolla vuodessa. Osakkeiden ja osuuksien osuus investointiohjelmassa kasvaa tulevina vuosina. Vuodesta 2016 alkaen osakkeista on maksettu Länsimetro Oy:n rahoitusvastikkeeseen sisältyvän lainanlyhennyksen osuus Espoon vastuulla olevista lainoista. Lainanlyhennykset kasvavat portaittain kun laina-ajan alun lyhennysvapaat päättyvät. Rahoitusosuuksiin sisältyy Länsimetron II-vaiheen arvioitu vuosittainen valtionosuus, jonka valtio maksaa kaupungille ja kaupunki tilittää edelleen Länsimetro Oy:lle. Vuosittaisen valtionosuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain. Valtio osallistuu sopimuksen mukaan maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen metron II-vaiheen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla. Rahoitusosuuksiin on budjetoitu myös Raide-Jokerin valtionosuus.

232 228 Taloussuunnitelma euroa Peruskaupungin nettoinvestoinnit vuosina AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TP TA Tulot Menot Netto Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten tietojärjestelmien määrittely-, hankinta- ja käyttöönottokustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Lisäksi aineettomien hyödykkeiden tulo- ja menoarvioihin sisältyy Länsimetron valtionavustukset, jotka kanavoidaan metroyhtiölle kaupungin talousarvion investointiosan kautta. 911 YLEISHALLINTO TP TA Tulot Menot Netto Länsimetron II-vaiheen valtionosuutta on budjetoitu tuloihin ja menoihin 80 milj. euroa vuodelle Länsimetro Oy:n arvion mukaan vuosi 2019 tulee olemaan hankkeen vilkkain rakennusvuosi ja investoinnit hankkeen rakennusvaiheen suurimmat. Vuosittaisen valtionosuuden suuruus riippuu metron rakentamisen etenemisestä ja tarkentuu vuosittain. Tietohallinto vastaa keskitetysti toimialojen IT-järjestelmien kehityksestä ja hankinnasta kaupungin toimintamallin mukaisesti. IT-järjestelmien kehittämisellä tähdätään toiminnan tehostamiseen sekä sähköisen asioinnin ja digitalisaation edistämiseen. Toimialojen IT-kehitystarpeisiin on varattu vuodelle 2019 aineettomiin investointeihin 10 milj. euroa. Merkittävimpiä vuoden 2019 projekteja ovat mm. Uusi talouden tietojärjestelmäkokonaisuus sekä digitaalisten palvelujen, robotiikan ja tiedolla johtamisen jatkokehittäminen.

233 229 Taloussuunnitelma euroa 92 MAA- JA VESIALUEET TP TA Tulot Menot Netto Maanhankinnan tavoitteena on hankkia asunto- ja työpaikkarakentamista palvelevaa raakamaata sekä asemakaavan toteuttamiseksi tarvittavia yleisiä alueita. Maanhankintaan varataan vuosittain 8 milj. euroa. Maanhankinnan lisäksi määrärahoja käytetään tonttien myyntikuntoon saattamisen edellyttämiin investointeihin. Maankäyttösopimusten hyvityksenä vastaanotetut maa-alueet kirjataan samaan tapaan maanostoksi kuin rahalla maksettavat kaupat. Merkittävät ja strategisesti tärkeät maanhankinnat ja niiden rahoitus käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Peruskaupungin maanmyyntituloksi arvioidaan 29 milj. euroa vuonna Tästä hankintahinnan osuus 1,3 milj. euroa sisältyy investointituloihin ja myyntivoiton osuus 27,7 milj. euroa tonttipalvelujen toimintatuloihin. Yleinen talouskehitys ja suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti tonttikauppoihin ja maanmyyntituloihin. 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (94 Tekninen lautakunta, pl. 949) TP TA Tulot Menot Netto Peruskaupungin nettoinvestoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat 99,5 milj. euroa vuonna 2019 ja 12 vuoden investointiohjelmassa vuosina keskimäärin 75 milj. euroa vuodessa. Kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentamiseen, josta saadaan tontinmyynti- ja vuokratuloilla sekä maankäyttömaksuilla investointeja vastaavat tai suuremmat tulot, investoidaan suunnitelmakaudella keskimäärin 35,2 milj. euroa vuodessa. Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa vuonna 2019 yhteensä 49 milj. euroa ja keskimäärin 16,8 milj. euroa vuodessa. Investointituloihin on budjetoitu Raide-Jokerin valtion rahoitusosuus sekä muita kunnallistekniikan rakentamiseen saatavia avustuksia. Suunnitelmakaudella rakentamisen painopisteinä ovat mm. Raidejokeri, Länsimetron toiseen vaiheeseen liittyvä kunnallistekniikka sekä muiden uusien alueiden ja täydentävän kunnallistekniikan rakentaminen.

234 230 Taloussuunnitelma euroa Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahat vuosina Liikenneväylät Alueellinen kunnallistekniikka Liikuntarakenteet Kunnallistekninen huolto Kiinteät rakenteet ja laitteet Suunnittelu Rakentaminen yhteensä LIIKENNEVÄYLÄT TP TA Tulot Menot Netto Tehtäväalue pitää sisällään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet, kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut sekä joukkoliikenteen hankkeet, jolla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat käytetään väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. Hankkeiden tarkempi ajoitus on esitetty talousarvion lopussa olevalla liitteellä. Maantiet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) mukaisesti. Kehä I:llä rakennetaan Turveradantien liittymä eritasoiseksi ja poistetaan Kurkijoentien liittymä. Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Samassa yhteydessä parannetaan meluntorjuntaa ja rakennetaan kaksi kevyen liikenteen siltaa. Turuntien parannetaan joukkoliikenteen sujuvuutta ja Fallåkerin liittymäjärjestelyjä. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Parantamistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä ajoittunee aikaisintaan 2020 luvun lopulle, johtuen valtion liikennemäärärahojen supistumisesta ja raideliikenteen priorisoinnista. Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Hankkeen toteuttamiseen tutkitaan myös katumaista vaihtoehtoa tai mahdollisuutena toteuttaa yhteys pikaraitiotieyhteydellä Myyrmäki- Karakallio-Kera-Suurpelto-Matinkylä. Nupurintie on valtion maantie, joka toimii alueellisena kokoojaväylänä ja rinnakkaisreittinä Turunväylällä välillä Kehä III - Kirkkonummen raja. Suuunitelmakaudella rakennetaan Karhuniityn koulukeskusta

235 231 Taloussuunnitelma euroa palveleva kiertoliittymä Karhuniityntien / Gumbölentien liittymään sekä Nupurintien alikulku. Myöhemmin rakennetaan kevyen liikenteen väylä Nupurintien varteen välille Brobackantie - Kirkkonummen raja. Pääkadut Espoonväylä on Espoon tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Espoonväylää parantaminen välillä Kehä III-Espoonjoki on alkanut vuonna 2017 ja jatkuu välin Espoonjoki-Kirkkojärventie parantamisella vuonna Espoonväylälle rakennetaan uusi linjaus väille Kuitinmäentie - Hösmärintie, joka poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä. Rakentaminen alkaa välillä Kuitinmäentie-Puolarintie vuonna Loput jaksot toteutetaan vaiheittain asemakaavoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Bassenkyläntie ja sen poikkikadut on otettu käyttöön ja näitä viimeistellään asuntorakentamisen mahdollistamassa aikataulussa. Puolarintie välillä Friisinkalliontie-Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Rakentamattoman osuuden rakentaminen suunnitelmakauden jälkeen yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. Joukkoliikenteen hankkeet Raide-Jokeri tuo uuden raideyhteyden Espooseen ja kytkee toisiinsa Länsimetron sekä ranta- ja kehäradat mahdollistaen sujuvan raideyhteyden muun muassa lentoasemalle. Raide-Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550, jonka siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Valtuusto on päätöksessään kehotanut teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa, kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Kaupunkiradan jatkamisen hankkeeseen kuuluvat lisäraiteet Leppävaaran ja Kauklahden välillä, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus, kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan läpi koko suunnitelmakauden. Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös valtion rahoitusta, josta tällä hetkellä ei ole olemassa päätöstä. Mikäli liikenne- ja viestintäministeriö päättää hankkeen toteuttamisesta. Espoo lähtee siihen myös mukaan. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm. laatureittimenetelmällä. Kunnarlantien kevyen liikenteen väylä välillä Aurinkoniityntie Snättansintie on alkanut kesällä Määrärahalla tehdään laatukäytävien pikaparannuksia ja aloitetaan reunakivien poisto tärkeimmiltä pyöräilyn laatukäytäviltä ja keskeisimmiltä esteettömyyden erikoistason ympäristöistä, kuten metroasemilta ja kauppakeskusten läheisyydestä.

236 232 Taloussuunnitelma euroa Liikenneväylien perusparantaminen Katu- ja muun verkoston rakentamiseen käytetään vuosittain yli 100 milj. euroa. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös huomattavaa panostusta perusparantamiseen tehtyjen korjausvelkaselvitysten perusteella korjausvelan nousun katkaiseminen edellyttää noin 5-6 milj. euron vuosittaista perusparantamisen määrärahaa. Espoon kaupungilla on noin km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan ja uusitaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA TP TA Tulot Menot Netto Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asunto-ohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeidenajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee peruskunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2019 kokouksessaan Alueellisen kunnallistekniikan rakennuskohteita vuonna 2019 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka, jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. VAV (Vanhojen alueiden vesihuolto), jolla rakennetaan vesihuoltoa asemakaavan ulkopuolisille alueille silloin, kun HSY ei kustanna rakentamista. KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon. Peruskunnallistekniikka, joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen. Kotiseudun ulkoilupolut, jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentaminen, jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin. Puistojen ja raittien perusparantaminen, jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin. Ympäristön erityiskohteet, jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin kuten luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin. Tulvasuojelun määräraha käytetään sadevesi- ja merivesitulvia vähentäviin, erillisiin toimenpiteisiin, kuten viivästysaltaisen rakentamiseen ja uomien perusparantamiseen

237 233 Taloussuunnitelma euroa 943 LIIKUNTARAKENTEET TP TA Tulot Menot Netto Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. 944 KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO TP TA Tulot Menot Netto Kunnallisteknisen huollon määrärahalla rahoitetaan kunnossapidon toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi toteutettavia tukikohtien, siilojen, läjitysalueiden ja lumen vastaanottopaikkojen rakentamis- ja kunnostustöitä. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU TP TA Tulot Menot Netto Määrärahaan sisältyvät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin sekä pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN TP TA Tulot Menot Netto Tehtäväalueen hankkeet ovat sellaisia, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikkasopimuksen kautta tai hankkeesta saadaan merkittäviä maanmyynti- tai vuokratuloja. Tehtäväalueen hankkeiden nettovaikutus kaupungin tulokseen on nolla tai positiivinen. Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani ja kaupunkitekniikan keskus toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet sopimuksessa mainitun korvauksen puitteissa. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan sopimuskorvaus laskutetaan maksuehtojen mukaisesti tasetilille.

238 234 Taloussuunnitelma euroa Kun sopimuskorvauksen kohteena oleva kohde voidaan rakentaa, tasetililtä tuloutetaan vastaava summa kaupunkitekniikan keskuksen käyttötaloustuloksi. Suunnitelmakautena kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Vermosta, Saunalahdesta, Espoonlahdesta, Niittykummusta ja Matinkylästä. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta, jolloin rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös peruskunnallistekniikan määrärahoista. Kunnallistekniikan projektirakentaminen Espoon keskuksen projektikohteet, jotka rahoitetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden kohteita ovat mm. Kylänraitti, Virastokeskuksen parantaminen, kaupungintalokortteli, Suvelan lähiöohjelma sekä Kulmakorven kehittäminen. Kilo - Turvesuon projektikohteet Turvesolmun esirakentaminen, jolla mahdollistetaan Turvesuon alueen myöhempi työpaikka- ja asuntorakentaminen. Perkkaan Vermon projektikohteet Monikon liikenne- ja puistojärjestelyillä mahdollistetaan Monikon arvotontin myyminen tai vuokraaminen kiinteistökehittäjälle. Perkkaantien saneeraus: Raide-Jokeri sekä Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttävät Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Perkkaantien saneeraus valmistuu Metroasemien vaatimat projektikohteet Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ja Iso Omenan laajennuksen rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseensa. Niittykummun metrokeskuksen ympäristössä on vielä rakennettavaa. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metrokeskuksille on varattu kullekin oma määrärahansa vuosille Metrokeskuksille varatuilla määrärahoilla on tarkoitus rakentaa ja parantaa asemaseutujen infraa, liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä liityntäliikenneyhteyksiä. Finnoo -projekti Vuonna 2011 perustettu projektialue, jolla asukasmäärätavoite on noin uutta asukasta ja lisäksi työpaikkaa. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen on alkanut tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä Alueen osayleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. Leppävaara -projekti Leppävaara projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista. Suunnittelukaudella mahdollistetaan täydennysrakentamista mm. Muuttolinnunmäkeen, Puustellinkallioon, Säterinkallionkulmaan sekä parannetaan Leppävaaran kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä.

239 235 Taloussuunnitelma euroa Saunalahti-Kurttilan projektikohteet Saunalahti-Kurttilan alue on osin aikaisemmin rakennettua, jonne on 2010-luvulla kaavoitettu runsaasti täydennysrakentamista, joka edellyttää olemassa olevan infran massiivista perusparantamista ja uudelleenrakentamista. Saunalahden alueella rakentaminen aloitetaan Makasiinirannan-Heimolantien alueelta ja Kurttilassa Mäkituvan alueelta. 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (Liikunta- ja nuorisolautakunta) TP TA Tulot Menot Netto Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin. 95 KONEET JA KALUSTO TP TA Tulot Menot Netto Koneiden ja kaluston hankintaan varatut rahat esitetään käyttötalousosassa toimialojen ja asianomaisen lautakunnan kohdalla sekä investointiliitteellä. Määrärahoilla voidaan tehdä vain yli euron hankintahintaisia poistonalaisia hankintoja. Toimitilojen ensikertainen kalustaminen luetaan myös poistonalaiseksi hankinnaksi, silloin kun sen hankintahinta on yli euroa. Määrärahat sisältävät toimitilahankkeiden ensikertaisen varustelun ja kalustamisen (sisältäen opetus- ja oppimisteknologian) lisäksi yksittäisiä poistonalaisia hankintoja, kuten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan hankinnat, lähi- ja kuituverkot, logistiikan kaluston sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen laite- ja kalustohankinnat. Toimitilahankkeista vuonna 2019 varaudutaan kalustamaan ja varustamaan mm. Kivimiehen, Uusikummun ja Tietotien koulujen vuokratilat, Jupperin ja Aarnivalkean siirtokoulutilat sekä Kirstin, Karamzinin, Pakankylän ja Haukilahden koulut ja useita uusia päiväkotitiloja. Lisäksi investoidaan mm. kuituverkkoon, tvt-laitteisiin, mittaus-, tutkimus- ja erikoistyökoneisiin, terveysasemien hoitajaturvalaitteisiin sekä toimialojen muihin kalustohankintoihin. 96 OSAKKEET JA OSUUDET TP TA Tulot Menot Netto Osakkeet ja osuudet sisältää varaukset osakkeiden merkintään sekä vuodesta 2016 alkaen Länsimetro Oy:lle maksettavaan rahoitusvastikkeeseen sisältyvän lainanlyhennyksen osuuden. Suunnitelmakaudella

240 236 Taloussuunnitelma euroa toteutettavat laajat osto-, vuokra-, leasing- tai kiinteistöyhtiömuotoiset toimitilat on esitetty Tilapalvelut -liikelaitoksen investointiohjelmassa ja investointiosan liitteellä. 961 YLEISHALLINTO TP TA Tulot Menot Netto Yleishallinnon osakkeissa ja osuuksissa on varauduttu osakkeiden merkintään olemassa oleville tai perustettaville yhtiöille. 964 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TP TA Tulot Menot Netto Länsimetro Oy:n lainojen lyhentämiseksi Espoolta perittävä rahoitusvastike on budjetoitu osakkeiden ja osuuksien määrärahaan. Lainanlyhennys nousee suunnitelmakaudella portaittain.

241 237 Taloussuunnitelma Rahoitusosa RAHOITUSOSA

242 238 Taloussuunnitelma Rahoitusosa

243 239 Taloussuunnitelma euroa RAHOITUSOSA Peruskaupungin rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyden pääoma- ja investointimenoihin sekä rahoitusjäämän ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta, satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät vastaavat käyttöomaisuuden myynnistä, lähinnä maaomaisuuden myynnistä, saatua myyntivoiton osuutta, joka sisältyy käyttötalouden toimintatuloihin. Investointimenot ja -tulot sisältävät vain peruskaupungin investoinnit. Pysyvien vastaavien luovutustuloissa on myös toimintatuloihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka vastaavat tulorahoituksen korjauseriä. Rahoituslaskelma osoittaa näin, kuinka paljon käyttöomaisuuden myynnistä on kaikkiaan saatu tuloja. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelujen lopussa sivuilla 42 ja 44 on esitetty laskelmat, johon sisältyvät myös liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden rahavirtoihin vaikuttavat erät. PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma TP 2017 ENN 2018* TA Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Varsinainen tominta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen muutokset = Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset = Muut maksuvalmiuden muutokset = Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Vuonna 2019 peruskaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on 63 milj. euroa negatiivinen. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuodessa. Lisäksi investointien rahoitukseen nostetaan uutta pitkäaikaista lainaa vuonna milj. euroa. Tällä katetaan myös liikelaitosten ja taseyksiköiden rahoitustarpeet, jotka on esitetty yhdistetyssä rahoituslaskelmassa yleisperustelujen lopussa olevassa taulukossa. Lyhennykset huomioiden kaupungin pitkäaikainen lainakanta kasvaa yhteensä 126 milj. euroa vuonna 2019.

244 240 Taloussuunnitelma euroa 87 ANTOLAINAT Suunnitelmakaudella Espoon kaupunki nostaa nettona n. 120 milj. euroa uutta lainaa pääosin Euroopan Investointipankilta sekä Euroopan neuvoston kehityspankilta (CEB), joka lainataan edelleen Espoon toimitilat Oy:lle elinkaarimallilla toteutettavien kouluhankkeiden rahoitusta varten. Espoon toimitilat Oy alkaa lyhentää lainoja peruskaupungille vuonna Loput lainojen lyhennykset ovat aiempina vuosina kaupungin tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen lyhennyksiä. TP TA Tulot Menot Netto TALOUSARVIOLAINAT Suunnitelmakauden lainanotto on yhteensä 538 milj. euroa ja lyhennykset 225 milj. euroa. TP TA Tulot Menot Netto

245 241 Taloussuunnitelma Liitteet LIITTEET TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA SEKÄ NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET INVESTOINNIT HANKKEITTAIN VUOSINA

246 242 Taloussuunnitelma Liitteet

247 1 Taloussuunnitelma Liite 1 TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA SEKÄ NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET 1 TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä Espoo-tarinaan 1.1 (=Espoon strategia) perustuvat kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet (valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet on merkitty tuloskortteihin vahvennetulla tekstillä), määrärahat ja tuloarviot sekä nettobudjetoitujen tulosyksiköiden toimintakatteet. Liikelaitosten tavoitteet ovat liikelaitosten suunnitelmateksteissä. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin tai valtuuston jäljempänä sitovien määrärahojen yhteydessä päättämin valtuutuksin. Sitovia erityisperusteluja käytetään tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion toteuttamiseen tarvittavasta viranhaltijoiden päätösvallasta on säännökset hallintosäännössä ja toimintaohjeissa. Tässä asiakirjassa annettavat ohjeet perustuvat em. säädöksiin. Lautakuntien ja johtokuntien sekä toimialojen, tulosyksiköiden ja liikelaitosten johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Mahdollisista valtuustoon nähden sitovien määrärahojen, tuloarvioiden tai tavoitteiden tarkistustarpeista on ilmoitettava konserniesikunnan rahoitus ja talous -yksikölle heti kun poikkeamia havaitaan. Kaupunginjohtaja esittelee sitovuuteen liittyvät talousarviomuutokset. 1.1 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Käyttötalousosan sitovuustaso 1 Yleishallinto (pl. 112) 112 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 24 Vanhusten palvelut 25 Terveyspalvelut 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut 29 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 Svenska rum -lautakunta 35 Kulttuurilautakunta (pl. 357) 357 Kulttuuri, netto (toimintakate sitova) 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta 39 Muu sivistystoimi 41 Tekninen lautakunta (pl. 415 ja 418) 415 Ulkopuoliset työt (toimintakate sitova) 418 Rakentamisen sisäiset palvelut (toimintakate sitova) 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta

248 2 Taloussuunnitelma Liite 1 44 Ympäristölautakunta 45 Rakennuslautakunta 46 Joukkoliikenne 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Talousarviokirjan taulukoissa valtuustoon nähden sitovat erät on esitetty tummennettuna. Talousarviokirjassa esitetään raha- ja tunnuslukutietoja sitovaa tasoa alemmilla tasoilla. Nämä tiedot eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarviokirjassa esitetyt palvelutuotteiden suoritemäärät ja yksikkökustannukset eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Konsernihallinnon organisaatiouudistukseen liittyvät mahdolliset sitovuustasojen tarkennukset tuodaan tarpeen mukaan valtuuston päätettäväksi vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Tuloslaskelmaosan sitovuustaso 81 Verot ja valtionosuudet 82 Rahoitustulot ja -menot Investointiosan sitovuustaso Peruskaupungin investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeamat pääsitovuustasosta on ilmaistu ao. määrärahan kohdalla erikseen. Omaisuuslajien 91 Aineettomat hyödykkeet ja 95 Koneet ja kalusto sitovat määrärahat on ilmoitettu käyttötalousosassa asianomaisen lautakunnan yhteydessä sekä investointiosan liitteellä. Aineettomat hyödykkeet 911 Yleishallinto Aineelliset hyödykkeet 92 Maa- ja vesialueet 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet (pl. 949) 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Koneet ja kalusto 951 Yleishallinto 952 Sosiaali- ja terveyslautakunta 9531 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 9532 Svenska rum -lautakunta 9535 Kulttuurilautakunta 9538 Liikunta- ja nuorisolautakunta 9541 Tekninen lautakunta Osakkeet ja osuudet 961 Yleishallinto 962 Sosiaali- ja terveystoimi 963 Sivistystoimi 964 Tekninen ja ympäristötoimi

249 3 Taloussuunnitelma Liite 1 Liikelaitokset Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen uudisrakentamisen (7192) nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Tilapalvelujen muista investoinneista päätetään omaisuuslajeittain. Muiden liikelaitosten investointien osalta valtuusto päättää investointeihin käytettävien varojen kokonaismäärän. Taseyksiköt Valtuusto päättää taseyksiköiden investoinneista ja niiden rahoituksesta. Sitovuustaso on omaisuuslaji. Rahoitusosan sitovuustaso 87 Antolainat 88 Talousarviolainat 1.2 SITOVAT MÄÄRÄYKSET Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. kiinteän omaisuuden myyntitulojen, vuosi- ja peruskorjausmäärärahojen välisen jakosuhteen, koneiden ja kaluston, ICT -järjestelmien, suunnittelukustannusten tms. poistonalaisten hankintojen sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksien kirjanpitolain edellyttämään oikeellisuuteen. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimintaan liittyvien menojen ja tulojen seuranta on järjestettävä kaupungin kirjanpidossa. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, joilla varmistetaan Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahojen siirtoja. Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä vastaavia siirtoja yleishallinnon määrärahoista (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) ja yleishallintoon keskitetysti budjetoiduista määrärahoista siirtoja toimialoille. Kaikki talousarvioon esitettävät muutokset valmistellaan yhteistyössä konsernihallinnon rahoitus ja talous -yksikön kanssa. Käyttötalousosa 1. Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2019 tulostavoitteet, liikelaitosten sitovat tavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät edellä todetut määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. 2. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat.

250 4 Taloussuunnitelma Liite 1 Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Avustettavien yhteisöjen omarahoitusosuuden ja myönnettävän avustuksen suhteeseen on kiinnitettävä huomiota. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. 4. Konserniyhteisöjen seuranta- ja ohjausvastuussa olevien tulee ilmoittaa välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen oman hallinnonalansa kuntayhtymille ja muille yhteisöille sekä kaupunkia mainituissa yhtymissä ja yhteisöissä edustaville talousarviossa varatun määrärahan suuruus ja kaupungin em. yhteisöille asettamat toiminnalliset tavoitteet sekä valvoa, että talousarviopäätöksiä noudatetaan. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava konsernihallinnon rahoitus ja talous -yksikölle ja toimialan johtajalle niin aikaisin, että kaupunginhallituksen on mahdollista tarvittaessa ottaa kantaa asiaan ennen poikkeamien toteutumista. 5. Kaupunkia eri yhteisöissä edustavien tulee valvoa kaupungin toiminnallisia ja taloudellisia etuja sekä ottaa huomioon kaupungin asettamat tavoitteet ja mahdollisesti erikseen antamat toimintaohjeet. 6. Kaupunginjohtajalla on oikeus ottaa lyhytaikaista lainaa siten, että niitä saa kulloinkin olla käytössä enintään 300 milj. euroa. Investointiosa 1. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. 2. Mikäli omaisuuslajin 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet tehtäväalueen 941 Liikenneväylät rakentamiskohteet on nimetty investointiosan liitteellä hankkeittain, voidaan uusiksi rakentamiskohteiksi ottaa vain ne nimetyt hankkeet, joille talousarviossa on osoitettu rahoitus. Valtuusto päättää muiden kohteiden ottamisesta työkohteiksi tai hankkeen rakentamatta jättämisestä. Jos määrärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, päättää lautakunta toteutettavista työkohteista. Mikäli nimettyjen hankkeiden määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto.

251 5 Taloussuunnitelma Liite 1 3. Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen 948 HA Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen määrärahaa, mikäli tuloarviota korotetaan vastaavasti. 4. Alueellisen kunnallistekniikan (942) määrärahan hankeryhmittäisen jaon muuttamisesta päättää tekninen lautakunta. Tilapalvelut -liikelaitos 1. Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen uudisrakentamisen (7192) investointiliitteellä nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Valtuusto hyväksyy uudet tilahankkeet ja päivittää taloussuunnitelmassa olevien hankkeiden kustannusarviot vuosittain päättäessään talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kesken vuoden tulevista uusista hankkeista valtuusto päättää erikseen. Jos määrärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, päättää liikelaitoksen johtokunta toteutettavista työkohteista. Hankkeiden säästyviä määrärahoja voidaan käyttää liitteessä nimettyjen hankkeiden mahdollisiin kustannusarvion ylityksiin talousarviovuoden aikana. Mikäli nimettyjen hankkeiden määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto. Teknisen toimen toimialajohtajalla on oikeus siirtää/kohdentaa Tilapalvelut liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeilta tai perusparannuksista talousarviovuonna mahdollisesti käyttämättä jäävää määrärahaa äkillisten kosteus- ja sisäilmakorjausten aiheuttamiin hankkeisiin. Tehdyistä muutoksista raportoidaan osana talousarvion seurantaa. Tilapalvelujen muista investoinneista päätetään omaisuuslajeittain. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. 2. Hanke- tai rakennussuunnitelmia voidaan tehdä vain niiden hankkeiden osalta, jotka sisältyvät investointiosan liitteelle. Teknisen ja ympäristötoimen johtajan päätöksellä voidaan määrärahojen puitteissa perustellusta syystä suunnitella myös muita hankkeita. Hankesuunnitelma on laadittava kaikista uudisrakennushankkeista sekä sellaisista peruskorjaushankkeista, joiden käyttötarkoitus muuttuu korjauksen yhteydessä. Hankesuunnitelmaa ei tarvitse laatia peruskorjaushankkeista, joiden kustannusarvio ei ylitä 1 milj. euroa ja jotka rahoitetaan tehtäväalueen 7193 Perusparantaminen määrärahalla. 3. Osto-, leasing- ja vuokramenettelyllä tai kiinteistöyhtiönä hankittaviksi suunniteltujen toimitilojen ottamisesta investointiohjelmaan päättää kaupunginhallitus ja valtuusto. Kaikista toimitilojen rahoitussopimusten suunnittelusta ja kilpailutuksesta vastaa konsernihallinnon rahoitus ja talous -yksikkö. Selvityskohteina olevat rakentamishankkeet siirretään toteuttamisvaiheessa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen hankkeiksi sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta ja rahoituksesta. Myös selvityskohteissa olevien vuokra- leasing ym. kaupungin taseen ulkopuolisten hankkeiden hankintapäätöksiä voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta ja rahoituksesta. Valtuusto hyväksyy uudet tilahankkeet ja päivittää taloussuunnitelmassa olevien hankkei-

252 6 Taloussuunnitelma Liite 1 den kustannusarviot päättäessään talousarviosta ja -suunnitelmasta. Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunnalla on oikeus tehdä sopimuksia tilojen hankinnasta silloin, kun tilan huoneistoala ei ylitä 300 m 2 :ä eikä hankinta aiheuta lisämäärärahan tarvetta talousarvioon ja -suunnitelmaan. 2 TALOUSARVION SEURANTA Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa riittävät pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuntalaki edellyttää, että poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa ja toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa viedään valtuuston käsiteltäviksi tilikauden aikana. Jos talousarvion määrärahat ja tavoitteet ovat yhteen sopimattomat, asianomaisen toimielimen ja toimialan on valmisteltava määrärahan tai tavoitteen muutosehdotus. Tiedossa olevat muutokset tulee valmistella siten, että valtuusto ehtii käsitellä ne etukäteen ja ennen tilikauden päättymistä. Kaupunginjohtaja esittelee nämä asiat kaupunginhallitukselle. Toiminnan ja talouden osavuosikatsausten sisältöä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on raportoinnin nopeuttaminen, analysoinnin laadun parantaminen, toiminnan ja määrärahojen kytkennän parantaminen, visuaalisuuden kehittäminen ja poikkeamien raportointi siten, että se tukee paremmin ylintä johtoa päätöksenteossa. Kuukausiraportit Kaupungin johtoryhmä käsittelee kuukausittain toiminnan ja talouden keskeisimmät tiedot. Kuukausiraportti käsitellään kaupunginhallituksessa kuukausittain (pl. osavuokatsausten raportointikuukaudet) Kuukausiraportti sisältää keskeiset tiedot toimintaympäristön kehityksestä, ennusteen ja analyysin talousarvion käyttötalouden ja investointien toteutumisesta, poikkeamista, poikkeamien syistä sekä mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennakkotieto Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle laaditaan huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi osavuosikatsaus. Osavuosikatsaus sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lokakuun osavuosikatsauksen perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat sekä määrärahojen muutosesitykset valtuuston käsiteltäviksi. Osavuosikatsausten liitteenä esitetään konserniraportti. Palvelutuotteiden suoritemäärien ja yksikkökustannusten kehityksestä raportoidaan heinäkuun osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Tilikauden lopun tilanteesta laaditaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi tilinpäätöksen ennakkotieto. Ennakkotiedot tavoitteena on antaa keskeinen informaatio kaupungin tilikauden toteutumisesta. Sen yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia eikä määrärahamuutoksia. Varsinainen tilinpäätös valmistellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi maaliskuussa.

253 7 Taloussuunnitelma Liite 1 Lautakuntien ja johtokuntien raportointi Lautakunnat ja johtokunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Raportit tuodaan lautakuntien ja johtokuntien käsittelyyn omana lista-asianaan. Espoo-tarinan toteutumisen seuranta Espoo-tarina 1.1:ssä on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Espoo-tarina on hyväksytty valtuustokaudeksi. Vuosittain taloussuunnitteluprosessin käynnistämisen yhteydessä arvioidaan sen toteutumista. Tarvittaessa valtuusto tarkistaa valtuustokauden tavoitteita kehyspäätöksen yhteydessä. Vuosittaisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden seuranta tapahtuu osana toiminnan ja talouden seurantaa. Investointien seuranta Investointiosassa määrärahojen ja tuloarvioiden seurantataso on sama kuin talousarvion sitovuustaso. Määrärahojen lisäksi seurataan valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteutumista kokonaisuutena. Seurantaraporttien yhteydessä raportoidaan hankekohtaisesti investointisuunnitelman olennaisista poikkeamista, joita ennakoidaan tapahtuvan vuoden aikana. Päättäessään erikseen nimetyistä hankkeista valtuusto päättää myös niiden kokonaiskustannusarvioista. Näissä tapahtuneista muutoksista on raportoitava seurannan yhteydessä. 3 TALOUSARVION NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET 3.1 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAADINTA JA TARKISTAMINEN Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa sitovuustasoltaan vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston hyväksymän vuoden 2019 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Käyttösuunnitelma tehdään sekä käyttötalouden toiminnasta että investoinneista. Käyttösuunnitelmista päätetään taloussäännön sekä tämän ohjeen mukaan mennessä. Lautakuntapäätöksistä tulee lähettää tiedot konsernihallinnon rahoitus ja talous -yksikköön. Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Määrärahojen jaossa kirjanpidon tileille on noudatettava laskentatunnistekartan tiliohjeistusta sekä Talouspalveluiden asiasta antamaa erillistä ohjeistusta.

254 8 Taloussuunnitelma Liite HENKILÖSTÖ, PALKAT JA TYÖLLISTÄMINEN Palkat ja vakanssimuutokset Kaikki henkilöstömenoihin tarkoitetut rahat sisältyvät käyttötalouden määrärahoihin. Toiminta ja talous tulee järjestää niin, että em. kustannukset voidaan hoitaa yksiköille talousarviossa ja/tai käyttösuunnitelmassa osoitetuilla määrärahoilla. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2019 aikana perustettavien vakanssien perustamiset ja lakkauttamiset sekä päätäntävaltaansa kuuluvat vakanssimuutokset valtuuston talousarviopäätöksen jälkeen joulukuussa tai tarvittaessa vuoden 2019 aikana. Työllistäminen Kaupungin työllisyyspalvelujen kohderyhmänä ovat espoolaiset työttömät, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Painopisteryhminä palveluissa ovat työttömät nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, joista erityisesti vieraskieliset, korkeasti koulutetut, vailla ammattistatusta olevat ja yli 50-vuotiaat työttömät. Kaupungin konserniesikunnan Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö vastaa työllisyysasioiden linjausten valmistelusta ja toimeenpanon ohjauksesta. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikössä kaupungin työllisyysasioita koordinoi työllisyyden palvelualue. Työllisyyden hoitoon kohdennettuja määrärahoja sisältyy konserniesikunnan talousarvioon yhteensä noin 30 milj. euroa, josta 18 milj. euroa on kohdennettu kunnan osarahoittamaan työmarkkinatukeen. Tämän lisäksi määrärahat sisältävät kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut, monialaisen työllisyyspalvelun eli TYP-toiminnan kaupungin osuuden, työllisyyspalveluihin ohjauksen, palkkatuetun-, velvoite- oppisopimustyöllistämisen kaupungin toimialoille, välityömarkkinoiden ja yritysten taloudellisen tuen työttömien työllistämiseen, kaupungin työpajatoiminnan, työttömien avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevat työnhakija- ja työnantajapalvelut, työllistämishankkeiden rahoitusosuudet, erilaisten työllistämistä edistävien palvelujen hankinnat sekä työllisyyspalvelujen yhteiset kustannukset. Kaupungin palkkatukityöpaikkoja järjestetään kaupungin toimialoilla, liikelaitoksissa ja työpajoilla. Työllisyyspalvelut antaa ohjeet näiden tukien käytöstä sekä seuraa määrärahojen käyttöä ja työllistämistulojen kertymistä. Palkkatuettuun-, velvoite- ja oppisopimustyöllistämiseen varattujen menojen käyttö edellyttää, että työllistäminen perustuu hyväksyttyihin työ- ja elinkeinotoimiston laatimiin työllistymissuunnitelmiin ja työvoimaviranomaisten palkkatukipäätöksiin. 3.3 OHJEITA ERÄIDEN TOIMINTAMENOJEN KÄYTÖSTÄ Kaupunginhallituksen määräraha Kaupunginjohtaja päättää tehtäväalueen 121 Kaupunginhallitus määrärahan käytöstä. Kaupungin johdon käyttö- ja edustusvarat jaetaan käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kaupunginjohtaja päättää valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien järjestämistä edustustilaisuuksista. Virkamatkat Valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien ja niiden jäsenten virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus. Lautakuntien, jaostojen ja niiden jäsenten ulkomaille suuntautuvista virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus lukuun ottamatta Ruotsiin, Viroon ja Pietariin suuntautuvia matkoja, joista päättää ao. lautakunta tai johtokunta.

255 9 Taloussuunnitelma Liite 1 Ilmoitukset ja kuulutukset Kaupunginhallitus on päättänyt kaupungin ilmoitusten ja kuulutusten julkistamiskäytännöstä. Kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan sähköisesti kaupungin internet-sivustoilla suomeksi ja ruotsiksi, joukkotiedotusvälineissä sekä kaupungin ilmoitustaululla kauppakeskus Entressessä osoitteessa Siltakatu 11, 3 kerros. Kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan pääsääntöisesti vain sähköisissä verkkomedioissa, kuten espoonrekry.fi, te-palvelut.fi ja erikseen valituissa verkkokanavissa. Yksittäisten virkojen ja toimien rekrytointi-ilmoittelun lehdissä maksaa aina se tulosyksikkö, johon rekrytoitava henkilö sijoitetaan. Työpaikkailmoittelusta on annettu kaupunginjohtajan päätöksellä ohjeet lukien (päivitetty ). Työpaikkailmoituksia Helsingin Sanomissa ja Huvudstadsbladetissa voi julkaista toimialan johtajan luvalla ja ammattilehdissä budjetin mukaan ja johdon suostumuksella. Kaavapäätösten kuuluttamiskustannukset sisältyvät kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintamenoihin. Tietohallinto IT-palvelujen kustannukset on keskitetysti budjetoitu Tietohallintoon, joka laskuttaa kustannukset toimialoilta ja tulosyksiköiltä volyymien tai muiden vastaavien periaatteiden mukaisesti. Myös toimialakohtaisten tietojärjestelmien käyttö-, ylläpito- ja lisenssikustannukset budjetoidaan keskitetysti ja Tietohallinto laskuttaa toimialoja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tietotekniikan kehittämiseen varatut investointimäärärahat on myös budjetoitu keskitetysti. Investointirahat kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille investointiesitysten perusteella.

256 10 Taloussuunnitelma Liite 1

257 Taloussuunnitelma Liite 2 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN VUOSINA Espoon lähivuosien merkittäviä asuntohankkeita

258 Taloussuunnitelma Liite 2 TALONRAKENNUS (valmiudet) To + As + Kt + Hs + Tontti tai rakennuspaikka kaupungin omistuksessa Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kunnallistekniikka rakennettu Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa

259 Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit Kustannus arvio KAUPUNGIN 12 VUODEN INVESTOINTIOHJELMA 1000 EUR Ennen TA ESPOON KAUPUNKI Me peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Tu Ne Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , I INVESTOINTIOSA (peruskaupungin investoinnit) Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , , , , , AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 58207, YLEISHALLINTO Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 58207, MAA- JA VESIALUEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kumppani KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 35947, LIIKENNEVÄYLÄT Me Tu Nettoinvestoinnit Kum-15602, AA YLEISET TIET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum Kehä I Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Yleisten teiden suunnittelu Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Turunväylä Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Turuntie Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kauklahdenväylä Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani AB PÄÄKADUT Me Tu Nettoinvestoinnit Kum Espoonväylä Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Nöykkiönkatu Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Bassenkyläntie Me Tu Puolarintie Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani

260 Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit Kustannus Ennen arvio TA AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum-26452, Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Jokeri 1 Me Tu Nettoinvestoinnit Kum-26752, AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Kulutuskerroksien uusiminen Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Rakenteiden parantaminen Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Liikenteen ohjaus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Siltojen perusparantaminen Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Erillinen katuvalaistus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BJ KTP - ALUEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BS TULVASUOJELU Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani LIIKUNTARAKENTEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum

261 Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit Kustannus Ennen arvio TA KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum FA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum FB MAAPERÄTUTKIMUKSET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN Me Tu Nettoinvestoinnit Kum HA KT - SOPIMUSRAKENTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum HC KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum HE KILO-TURVESUON PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HF PERKKAAN-VERMON PROJEKTIKOHTEET Me Tu Nettoinvestoinnit Kumppani HG METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Metroasemien vaatiman kunn.tekniikan rakentaminen Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kaitaan metrokeskus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Soukan metrokeskus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Espoonlahden metrokeskus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kivenlahden metrokeskus Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HI FINNOO-ESPOONLAHTI -PROJEKTI Me Tu Nettoinvestoinnit Kum HK LEPPÄVAARA-PROJEKTI Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani HM SAUNALAHTI-KURTTILAN PROJEKTIKOHTEET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani

262 Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit Kustannus Ennen arvio TA KONEET JA KALUSTO Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , YLEISHALLINTO Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum SIVISTYSTOIMI Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , Opetus- ja varhaiskasvatusltk Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , Svenska rum -lautakunta Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani Kulttuuriltk Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , Liikunta- ja nuorisoltk Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum Tekninen ltk Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum OSAKKEET JA OSUUDET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum , , , , , YLEISHALLINTO Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kumppani 18505, , , , , L LIIKELAITOKSET Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Me Tu Nettoinvestoinnit Kum 14011, TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , INVESTOINTIOSA Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , , UUDISRAKENTAMINEN Me Tu Nettoinvestoinnit Kum , PERUSPARANTAMINEN Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum OSAKKEET JA OSUUDET Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum , , ,

263 Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit Kustannus Ennen arvio TA T TASEYKSIKÖT Me Tu Nettoinvestoinnit Kum SUURPELTO Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum TAPIOLA Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum B INVESTOINTIOSA Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BA Rakennukset Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BB Kiinteät rakenteet ja laitteet Me Tu 0 0 Nettoinvestoinnit Kum BE Osakkeet ja osuudet Me Tu 0 0 5

264 Toimitilat hankkeittain To+ Tontti ja rakennuspaikka kaupungin omistuksessa 1000 As+ Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kt+ Kunnallistekniikka rakennettu Hs+ Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa Hanke Hankkeen nimi Hankkeen lisätiedot Kustannusarvio Toteuma yhteensä Ennuste 2018 TA j To As Kt Hs YHT Tilapalvelujen investoinnit yhteensä H932 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI H9321 Sosiaali- ja terveyspalvelut Postipuun lastensuojelupalvelut vastaanottokoti, sis. perheidentalon H933 SIVISTYSTOIMI H9331 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Leppävaaran koulukeskus ja ympärivuorokautinen päiväkoti Meritorin koulu peruskorjaus Rehtorintien koulurakennus ja liikuntahalli peruskorjaus Jousenkaaren koulu korvaava uudisrakennus Tiistilän koulu peruskorjaus ja alakoulun laajennus Kalajärven koulu peruskorjaus Viherkallion päiväkoti laajennus 10r Mikkelän koulu ja päiväkoti peruskorjaus Karhusuon koulun siirtokelpoinen rakennus 2 vuokratilan lunastus Lähderannan koulu peruskorjaus ja laajennus Sunan koulu peruskorjaus ja laajennus Jupperin koulu, kirjasto ja päiväkoti korvaava uudisrakennus Saarnilaakson koulu peruskorjaus ja yläkoulun laajennus Eestinkallion koulu peruskorjaus Pienten Opinmäki uudisrakennus Nöykkiön koulu peruskorjaus Laurinlahden koulu peruskorjaus Toppelundin koulu peruskorjaus ja laajennus Leppävaaran lukio peruskorjaus Aarnivalkean koulu peruskorjaus/korvaava uudisrak Olarin koulu ja lukio peruskorjaus Espoon yhteislyseon koulu ja lukio laajennus tai Kivenlahden lukio /2.asteen kampus Niittykummun koulu peruskorjaus ja laajennus Matinraitin päiväkoti uudisrakennus Karamäen päiväkoti korvaava uudisrakennus Suviniityn päiväkoti Vermon päiväkoti korvaava uudisrakennus Metsolan päiväkoti korvaava uudisrakennus Mankkaan päiväkoti peruskorjaus ja laajennus Haukilahden päiväkoti ja kirjasto Niittykummun päiväkoti perusk. ja laajennus / korv. uudisr Lintukoto päiväkoti korvaava uudisrakennus Kipparin päiväkoti peruskorjaus Miilukorven päiväkoti uudisrakennus Uusi korvaava päiväkoti Matinkylään Tapiolan päiväkoti peruskorjaus XYZ1 5 uutta päiväkotia peruskorjaus / uudisrakennus

265 Hanke Hankkeen nimi Hankkeen lisätiedot Kustannusarvio Toteuma yhteensä Ennuste 2018 TA j To As Kt Hs 3781 Sepänkylän päiväkoti uudisrakennus Hösmärin päiväkoti korvaava uudisrakennus Perkkaanpuiston koulun laajennusosan muutostyöt päiväkoti Komeetan koulu (muutos päiväkodiksi) käyttötarkoituksen muutos ja laaj Lakelan päiväkoti korvaava päiväkoti Aamunkoiton päiväkoti peruskorjaus Espoonlahden I päiväkoti peruskorjaus Niipperin päiväkoti peruskorjaus Vallipuiston päiväkoti peruskorjaus ja laajennus Westendinpuiston päiväkoti laajennus Nuottakunnan päiväkoti peruskorjaus Järvitorpan päiväkoti laajennus Latokasken päiväkoti käyttötarkoituksen muutos ja laaj H9332 Svenska rum -lautakunta Kungsgårdens skola och daghem korvaava uudisrakennus Rödskogs skola peruskorjaus tai siirtokelpoinen Esbovikens daghem korvaava uudisrakennus Olarin uusi ruotsinkielinen päiväkoti korvaava uudisrakennus Mattbergets daghem korvaava uudisrakennus Esbo centrum daghem korvaava uudisrakennus Westends daghem peruskorjaus H9336 Liikunta- ja nuorisolautakunta Tapiolan uimahalli peruskorjaus / uudisrakennus Espoonlahden urh.puiston tekojääradan huoltorakennus Luukin leirikeskus peruskorjaus Oittaan uimarannan pukutilat, uudiskohde Espoonlahden uimahalli peruskorjaus ja laajennus Kivenlahden kentän huoltorakennus, korvaava uudisrakenn Tapiolan urheilupuiston urheiluhalli urheiluhallin peruskorjaus Leppävaaran stadionin sisätilojen peruskorjaus Hansavalkaman huoltorakennus siirtokelpoinen tilalle Laaksolahden urheilupuiston nuorisotila ja huoltorakennus jäähalli ja huoltorakennus Säterinniityn huoltorakennus H934 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI H9342 Tilapalvelut Soukankujan päiväkoti Espoon vanha asemarakennus H936 MUU TALONRAKENNUS T100 Toimitilojen muutos SITO/SOTE, palveluverkkoselvitys T102 Elinkaarta jatkavat investoinnit T103 Hallinnon tilatehokkuuden parantaminen T104 Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt T105 Käyttöönoton muutostyöt ja siirtyneet maksuerät

266 H936 UUDISRAKENTAMINEN + YHTIÖHANKKEET (toimitilat) YHTEENSÄ H936 VUOKRA-, LEASING ym malleilla toteutettavat hankkeet Vuokrat yhteensä Hanke Hankkeen nimi Hankkeen lisätiedot Kustannusarvio Toteuma yhteensä Ennuste 2018 TA j To As Kt Hs H936 YHTIÖHANKKEET Elinkaari 4: 4a, Kirstin koulu ja päiväkoti, peruskorjaus KOY Espoon Toimitilat b, Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat c, Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat d, Laajalahden koulu, peruskorjaus ja laajennus KOY Espoon Toimitilat Tynnyripuiston pysäköintilaitos Yhtiöhanke Tynnyripuiston VSS Matinkylän uimahalli KOY Matinkylän Uimahalli Matinkylän lukio Tynnyripuistoon (SAAS) Pääomavuokra, 1000 /v Vuokraaika, v Alkamisvuosi TA j Otaniemi, Tietotie 6: TOIMISTO, alk Otaniemi, Tietotie 6: Toimisto, alk Otaniemi, Tietotie 6: LUKIO Otaniemi, Kivimiehen koulu, Lämpömiehenkuja Otaniemi, Kivimiehen koulu, Lämpömiehenkuja 3 (2-vaihe) Otaniemi, Maarintie 6: Lukio Uusikummun koulu, Riihitontuntie: Alakoulun väistötila Uusikummun 2-vaihe, liikuntatilat Uusikummun 3 -vaihe (päiväkoti) 0 20 Jupperin päiväkodin siirtokelpoinen rakennus Jupperin koulun siirtokelpoinen rakennus ja lisäosa Niipperin tyyppikoulu, vuokrakohde Painiitty, siirtokelpoinen päiväkoti Perkkaanpuiston siirtokelpoinen päiväkoti Friisilän päiväkodin siirtokelpoinen Aarnivalkean siirtokelpoinen koulu Itäisen Leppävaaran siirtokoulu Karhusuon koulun 2. ja 3. vaihe Leppävaaran lukion lisätilat (Laurea, luokkatilaa) Espoonlahden aluekirjasto Espoonlahden paloasema Matinkylän paloasema Otaniemen paloasema VUOKRA- JA LEASINGKOHTEET YHTEENSÄ H936 PROJEKTIYHTIÖMALLI (PPP) Projektiyhtiömallilla valmistellaan toteutettavaksi koulu- ja päiväkotihankkeita yhteensä milj euron edestä. H937 Hankkeiksi on alustavasti esitetty ao. kohteita. Malliin valikoituvat kohteet saattavat vielä muuttua valmistelun edetessä. Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde) Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde) Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde) Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde) Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde) H936 SELVITYSKOHTEET 3

267 Hanke Hankkeen nimi H936 Omat hankkeet Kultuurikeskuksen peruskorjaus ja teatteritila H936 Vuokrahankkeet Palvelutorit Matinkylän elä- ja asu keskus Tapiolan elä- ja asu keskus Espoon keskuksen elä- ja asu keskus Espoonlahden elä- ja asu keskus Kokoelmakeskus SITO (väliaikaistila) Espoolaisten talo Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat Matinkylän jäähallin puku- ja pesutilat Hankkeen lisätiedot Kustannusarvio Toteuma yhteensä Ennuste 2018 TA j To As Kt Hs Kustannusarvio Toteuma yhteensä Ennuste 2018 TA j To As Kt Hs H936 PYSÄKÖINTIYHTIÖT Useita uusia pysäköintiyhtiöitä pääosin länsimetron jatkon asemaseuduille. Kaupunki rahoittaa rakennusvaiheen ja omistaa yhtiöt alkuvaiheessa. Kaupungin omistusosuus ja rahoitusvastuu vähenee kun pysäköintipaikkoja myydään alueen rakentuessa. Kaupunki jää omistajaksi velvoite- ja asiakaspaikkojen sekä liityntäpysäköinnin osalta, arviolta 132 milj. euroa. Investointikustannukset vuosina yhteensä noin 277 milj. euroa. H936 MUUT YHTIÖHANKKEET Länsimetron I vaihe Länsimetron II vaihe Espoon rahoitusosuus voimassa olevan takauksen mukaan enintään 771 milj. euroa. Espoon rahoitusosuus voimassa olevan takauksen mukaan enintään 1032 milj. euroa. 4

268