Väkivallan uhrin tutkiminen ja rikosoikeudellinen. lääkärinlausunto. Johdanto. Lääkärinlausunto oikeudenkäyntiä varten OHJE 1(5)

Transkriptio

1 OHJE 1(5) Johdanto Rikosoikeudellinen on lääkärin antama selvitys tapauksesta, jossa potilaan tai tutkittavan henkilön ruumiillista tai henkistä tilaa vahingoittava teko on lain mukaan rangaistava. Lausuntoa pyytää yleensä oikeusviranomainen tai poliisi. Henkilön tutkiminen liittyy tilanteisiin, joissa epäillään mm. pahoinpitelyä, seksuaalirikosta, henkirikosta tai liikenne- tai työtapaturmaa. Pahoinpitelyvammojen tutkiminen tapahtuu usein kiireiseen päivystysaikaan, ja varsinainen lausunto saatetaan kirjoittaa myöhemmin. Lausunnon voi joutua kirjoittamaan myös muu kuin potilaan tutkinut tai potilasta hoitanut lääkäri. Siksi on erityisen tärkeää, että vammaa tutkittaessa tehdään riittävän tarkat merkinnät koskien esitietoja ja havaintoja. Itse lausunnon tulee olla sisällöltään ja muodoltaan tarkoitustaan vastaava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän yhteistyöryhmä on laatinut terveydenhuollon yksiköille tämän ohjeen koskien lääkärin antamia rikosoikeudellisia lausuntoja. Ohjeisiin on liitetty lääkärinlausunnon lomakepohja, jonka terveydenhuollon yksiköt voivat halutessaan liittää sellaisenaan tai ulkoasultaan muotoiltuna asiakirjapohjiinsa. Lomake on tarkoitettu helpottamaan lausunnon laatimista, mutta lausunto voidaan kuitenkin antaa aina myös vapaamuotoisena. Vammojen tutkimista ja lausuntoa koskevan ohjeen tulee olla saatavilla erityisesti päivystysvastaanotoilla. Saatavilla tulisi myös olla toiminta- ja näytteenotto-ohjeet sekä näytteenottovälineet erityistapauksia varten (seksuaalirikokset, infektiot, DNA-tunniste). Lisäksi tulisi olla käytettävissä kamera kuvan tallentamisohjeineen vammojen dokumentointia varten ja myöhemmin tapahtuvan lausunnon laatimisen tueksi. Toimintayksikössä tulee olla valmius myös rikoksesta epäillyn tutkimiseen ja näytteenottoon poliisin pyynnöstä. Lääkärinlausunto oikeudenkäyntiä varten Lausunnon antamiseen lääkärillä on yhteiskunnallinen velvoite. Lääkäri toimii asiantuntijalausuntoa antaessaan sekä potilaan että yhteiskunnan puolueettomana edustajana. Lääkärinlausunto on asiantuntijan todistajanlausunto, jonka sisältämä perusteellinen ja puolueeton kuvaus potilaan vammoista on tuomioistuimelle oleellisen tärkeä. Lausunnon sisällöllä on usein merkitystä potilaalle annettavaan korvaukseen ja syylliselle määrättävään tuomioon. Viranomaiselle on oikeuskelpoinen dokumentti silloin, kun se on allekirjoituksen lisäksi vahvistettu lauseella minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994).

2 OHJE 2(5) Lääkärillä on lain mukaan salassapitovelvollisuus koskien potilaan yksityistä tietoa. Potilas voi itse tämän salassapitovelvollisuuden kumota esimerkiksi pyytäessään a. Potilaan pyytämä lausunto tulee luovuttaa ensisijaisesti potilaalle, jotta tämä voi ratkaista luovuttamisen edelleen. Vakavien rikosten selvittämisessä lääkärillä on kuitenkin velvollisuus luovuttaa viranomaisille potilasta koskevia tietoja oikeudessa ja myös esitutkintavaiheessa salassapitovelvollisuuden estämättä. Tällöin on kyse sellaisista rikoksista, joissa maksimirangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Lausuntoa pyytäessään poliisi tai oikeuslaitos varmistaa ja vastaa siitä, että lääkäri tietää asemansa salassapidon suhteen. Tutkiminen ja vammojen dokumentointi Pahoinpitelyn tai muun väkivallan uhria tutkiessa lääkärin tulee aina kirjata ja kuvata huolellisesti kaikki todetut vammat sekä myös negatiiviset löydökset eli sellaisten vammojen puuttuminen, jotka lääkärille kuvatun vammamekanismin johdosta olisivat mahdollisia. Potilas saattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle vamman hoitamiseksi, eikä tässä tilanteessa myöhempi lääkärinlausunnon tarve tule välttämättä esille. Vakavasti sairas tai vammautunut henkilö vaatii terveydentilansa vuoksi välitöntä hoitoa tästä huolimatta myös muut lievemmätkin vammat ja lähtötilanne tulee kirjata mahdollisimman varhain. Oikeuskäsittelyn yhteydessä liitännäisvammoilla, kuten mustelmilla tai naarmuilla on merkitystä kokonaiskuvan saamisessa tapahtuneesta. Vammat tulee dokumentoida mahdollisuuksien mukaan valokuvin, jotka liitetään on. Lisäksi voidaan käyttää piirroksia. Tutkimustilanteessa esitiedot kirjataan siten, kuin ne lääkärille esitetään. Esitiedoilla on merkitystä erityisesti taustatietojen ja löydösten vastaavuuden arvioinnissa. Lääkäri ei lausunnossaan myöhemmin todista esitietoja oikeaksi, vaan kuvaa saamansa tiedot. Saatujen esitietojen lähde on mainittava. Lääkärinlausunnon rakenne Rikosoikeudellisessa lausunnossa noudatetaan lääkärinlausunnon yleistä kaavaa: johdanto, esitiedot, löydökset, päätelmät ja vakuutukset. Lausunto annetaan poliisin ja oikeuslaitoksen käyttöön ja se tulee kirjoittaa yleiskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kieleen tulee kiinnittää erityistä huomiota esim. maallikolle hematooma tai COPD eivät avaudu. 1. Tunnisteet Tutkittavan nimi ja henkilötunnus Henkilöllisyyden toteamistapa Tutkimuksen tarkka aika ja paikka 2. Lääkärinlausunnon tarkoitus Lausunnon pyytäjä ja lausunnon tarkoitus yksityiskohtaisesti! Ns. yleisiä ja ei ole olemassa, jokainen lausunto on määrämuotoinen asiakirja jolla lausunnon antaja siirtää informaatiota jollekin viranomaiselle!

3 OHJE 3(5) 3. Esitiedot Esitietojen lähde on mainittava tarkasti: tutkittavan henkilön itsensä kertomat seikat, asiakirjoista (mistä) saadut tiedot, poliisin ym. kertomat seikat Esitiedot kirjataan siten, kuin ne esitetään, tarvittaessa varustaen lainausmerkein ( ) jos kyseessä on suora sitaatti. On suositeltavaa, että esitiedot kirjaamisen jälkeen tarkistutetaan vielä tietojen antajalla, jolle tällöin varataan mahdollisuus tietojen korjaamisen/täydentämiseen/poistamiseen. Huom. Lääkäri ei lausuntoa allekirjoittaessaan todista saamiaan esitietoja oikeaksi, vaan ainoastaan sen, että on kirjannut esitiedot hänelle kerrotulla taikka muutoin tietoon tulleella tavalla. 4. Löydökset Yleinen terveydentila (mm. pituus ja paino, epäilty päihtymystila tai alkometrilukema, sokkitila, tajunnantason muutokset jne.) Aiempien hoitotoimenpiteiden arvet, muut arvet Vammat (dokumentointi valokuvin/piirroksin) sijainti koko (cm/mm-mitoin) muoto merkit syntyajasta (mustelman väri, haavan arpeutuminen, murtuman jälkeinen luun paksuuntuminen) kaikki vammat tulee kirjata 5. Päätelmät Vamman laatu, arvioitu syntyaika ja tapa Onko ristiriitaa esitietojen ja kliinisten löydösten (toteamusten) välillä? Vamman seuraukset kipu ja särky erityisesti vakavissa vammoissa hoitotoimenpiteet, toipuminen, sairaalahoitojaksot ja avohoidon pituus työkyvyttömyys (sairausvakuutuslain periaatteiden mukaan kyvyttömyys tehdä po. henkilön tavallista työtään) pysyvät seuraukset (sikäli kuin niitä tutkimushetkellä pystytään arvioimaan) hengenvaara (kts. Hengenvaaran arviointi) Päätelmät voi esittää perusteltuina mielipiteinä, tarvittaessa riittävien varausten kera. Jos on vammoja, joiden pysyvyyttä ei voi lausuntoa kirjoitettaessa arvioida, lisätään lausunnon loppuun toteamus, että myöhemmin on tehtävä uusi arvio, mahdollisesti jonkin tietyn erikoisalan lääkärin toimesta. 6. Vakuutus ja allekirjoitus

4 OHJE 4(5) Keskeiset käsitteet ja muut ohjeet Ristiriidattomuus Useimmissa tapauksissa todettu vamma sopii ilmoitettuun vammamekanismiin, mutta ei aina. Lääkärinlausunnossa on hyvä käyttää vakiintuneita syy-yhteyttä kuvaavia ilmaisuja: Erittäin todennäköinen on suurin mahdollinen lääketieteellinen varmuus syyyhteydestä. Tällöin muita mahdollisia syitä ei ole tai ne ovat erittäin epätodennäköisiä. Todennäköinen tarkoittaa, että tapahtumalle on useita mahdollisia syitä, mutta kyseinen syy on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Mahdollinen tarkoittaa, että tapahtumalle on monta mahdollista syytä, eikä kyseinen syy ole niistä muita todennäköisempi. Epätodennäköinen tarkoittaa, että tapahtumalle on olemassa muita todennäköisempiä syitä. Erittäin epätodennäköinen tarkoittaa, että syy-yhteyttä ei suurimmalla mahdollisella varmuudella ole olemassa. Vamman vaikeusaste Vamman vaikeusaste on lääkärin määriteltävissä. Yleensä vaikealla vammalla tarkoitetaan merkittävän ruumiintoiminnon menetystä tai heikkenemistä, pitkäaikaista terveyshaittaa tai hengenvaarallisen tilanteen aiheuttanutta vammaa. Myös henkisen terveyden vahingoittuminen voi olla vakava. Vähäinen vamma puolestaan paranee yksinkertaisella hoidolla tai hoidotta (mustelma, naarmu, venähdys, pintahaava). Työkykyä kuvattaessa on ilmoitettava, kuinka kauan potilas lääkärin arvion mukaan on ollut kokonaan työkyvytön, pystyykö potilas tavalliseen tapaan tai rajoituksin entiseen työhönsä, onko potilas väliaikaisesti tai pysyvästi siirtynyt kevyempään työhön jne. Invaliditeetin tai pysyvän haitan kuvauksessa ei edellytetä ns. invaliditeettiprosentin ilmaisemista, vaan selvää kuvausta siitä, mitä seurauksia vammalla on ollut. Hengenvaaran arviointi Abstraktinen hengenvaara, kuten aseella uhkaaminen tai surmaamisen aikomus, tarkoittaa uhkaa, jonka olemassaolo voidaan todeta kokemuksen antamien tietojen ja reaalisten näkökohtien nojalla; sen arvostelu kuuluu tuomioistuimelle. Konkreettinen hengenvaara on kudosvaurion aiheuttamaa tilaa, joka vallinneissa olosuhteissa kokemuksen mukaan aiheuttaa usein potilaan kuoleman. Lääkäri arvioi tämän. Myös tässä yhteydessä voi käyttää syy-yhteyttä kuvaavia ilmaisuja (erittäin todennäköinen, todennäköinen jne.). Hengenvaaraa arvioitaessa käytetään kahta arvosteluperustetta: 1) Kliiniseen kokemukseen ja julkaistuihin tietoihin perustuvat tyyppivammojen kuolleisuus. 2) Kysymyksessä olevan potilaan pelastamiseksi käytetyt elvytystoimenpiteet.

5 OHJE 5(5) Potilaan ennusteeseen voi vaikuttaa vamman seurauksena kehittynyt lisätauti (kuten veritulppa) tai potilaalla oleva aiempi terveydentilaa heikentävä tekijä kuten lääkityksen aiheuttama verenvuototaipumus. Ennusteeseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi hoidon laiminlyönti. Tällaiset lopputulokseen myötävaikuttavat tekijät tulee kirjata lausuntoon. Paikalliset toimintaohjeet, esimerkkinä Malmin malli Terveydenhuollon yksiköissä on hyvä laatia paikalliset toimintaohjeet. Suurissa yksiköissä toimintaa voidaan myös keskittää. Pahoinpitelyn uhrin oikeusturvan ja viranomaisyhteistyön parantamiseksi Helsingissä luotiin vuosina ns. Malmin malli, jossa sairaanhoitaja-lääkäri työpari tutkii pahoinpitelyn uhrin ja täyttää toimipisteessä laaditun pahoinpitely- ja kehonkarttalomakkeen. Lomake on samalla muistilista siitä, että kaikki oikeudellisten jatkotoimien kannalta oleelliset tiedot kerätään. Asiantuntijatyöryhmä laati myös lääkäreille saneluohjeet epikriisien ja lausuntojen laatimista varten. Sekä pahoinpitelyn uhrien tutkiminen että lausuntojen laatiminen on keskitetty. Pahoinpitely- ja kehokarttalomake (PAKE) Lomakemalli ja kuvapohjat Liitteenä on mallilomake a varten pahoinpitelytapauksessa sekä piirrospohjia. Lomake on vapaasti terveydenhuollon yksiköiden käytettävissä ja muokattavissa tarkoitukseen sopivaksi. Lääkärinlausunnon lomakepohja (Word) Kuvamalleja (Pdf)