2.1 Sovellusarkkitehtuuri 2.2 Käsitteellinen mallintaminen. Luku 2. Arkkitehtuuri ja analyysi. ITKA204 kevät
|
|
- Aimo Juusonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2.1 Sovellusarkkitehtuuri 2.2 Käsitteellinen mallintaminen Luku 2 Arkkitehtuuri ja analyysi ITKA204 kevät
2 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokannanhallintajärjestelmien luokittelua DBMS:iä voidaan luokitella mm. seuraavien kriteerien perusteella: Tietomallin mukaan esim. Relaationaalisiin (esim. SQL Server, Oracle, PostgreSQL) Oliokeskeisiin (esim. ObjectDB, Gemstone) Dokumenttikeskeisiin (MongoDB, CouchDB) Samanaikaisten käyttäjien lukumäärän mukaan: Monen käyttäjän (esim. yllä mainitut) vs. yhden käyttäjän (esim. Access, Base) Maantieteellisen sijainnin mukaan: Keskitetty vs. hajautettu. Käyttötarkoituksen mukaan: Yleiskäyttöiset vs. spesifiset käyttötarkoitukset. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 2
3 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokannanhallintajärjestelmän ominaispiirteitä Keskeisimpiä ominaispiirteitä, joita edellytetään tietokannanhallintajärjestelmiltä: 1. Suorittavat perusoperaatioita (luominen, etsiminen, muokkaaminen, poistaminen eli CRUD). 2. Mahdollistavat tietoriippumattomuuden (data independence) Fyysinen tietoriippumattomuus: sovellusohjelmaa ei tarvitse muokata, vaikka tietokannan fyysistä rakennetta (esim. tiedon sijaintia, esitysmuotoa, apurakenteita) muokattaisiin. Looginen tietoriippumattomuus: sovellusohjelmaa ei tarvitse välttämättä muuttaa loogisen rakenteen muuttuessa. 3. Mahdollistavat samanaikaiset käyttäjät 4. Mahdollistavat tiedon eheyden eli ristiriidattomuuden sekä toisteisuuden minimoinnin. 5. Mahdollistavat tiedon turvaamisen: käyttöoikeuksien määrittämisen ja valvonnan. 6. Ovat suorituskykyisiä. 7. Pyrkivät yhteensopivuuteen muiden järjestelmien, tekniikoiden ja DBMS:ien kanssa. 8. Pyrkivät vaivattomaan skaalautuvuuteen käyttäjien ja datan määrän sekä laitteiston suorituskyvyn suhteen. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 3
4 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokannanhallintajärjestelmän osat Edellä mainittujen toimintojen lisäksi DBMS voi sisältää komponentteja esim.: Samanaikaisten tapahtumien käsittelyyn (erityisesti RDBMS:t) Varmuuskopiointiin ja palautukseen Suorituskyvyn ja kuormituksen monitorointiin Virhetilanteista toipumiseen Raportointiin, analysointiin ja tiedonlouhintaan Eräajoon eli suuren datamäärien tuomiseen kantaan ja viemiseen kannasta. Lisäksi voi olla väliohjelmistoja DBMS:n liittämiseksi muihin järjestelmiin tai DBMS:iin sekä jaetut komponentit käyttöjärjestelmän tai kernelin kanssa. Erityisesti kaupallisten tuotteiden kalliimmissa versioissa graafinen käyttöliittymä. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 4
5 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Sovellusohjelman tietokantakyselyt Tietokantajärjestelmän sovellusohjelman tietokantakyselyt tehdään tavallisesti: upottamalla kyselykieltä (esim. SQL) isäntäkieleen (esim. Java), kutsumalla isäntäkielessä tietokantaan tallennettua rutiinia (esim. PL/SQL tai T/SQL), kokonaan isäntäkielellä (ns. natiivikyselynä) tai ORM (object-relational mapper) työkaluja käyttäen. Käyttöliittymä HAE-painike Sovellusohjelma tuotteet.objects.raw( SELECT hinta FROM tuote; ) DBMS SELECT hinta FROM tuote; π hinta (tuote) 0 init openread rewind column ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 5
6 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokantakäskyn kulku Sovellusohjelma Kysely loogisiin tietorakenteisiin korkean tason kyselykielellä Käskykomponentti Kysely loogisiin tietorakenteisiin matalan tason kysely- tai ohjelmointikielellä Varastointikomponentti Kyselty data Muisti Levy DBMS Kysely fyysisiin tietorakenteisiin matalan tason ohjelmointikielellä ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 6
7 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokantakäskyn kulku Sovellusohjelma Kysely Saantipolun hallinta Metadata Tietokanta-ajuri tai DBMS Yhteyden myöntäminen Lokinhallinta Tapahtumaloki Parseri Uudelleenkirjoitus Rinnakkaisuudenhallinta Lukkotaulu Optimointi Ajo Muistinhallinta Tietokanta Käskykomponentti Varastointikomponentti ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 7
8 Tietokantajärjestelmän suunnittelun vaiheet Vaatimusmäärittely ytun nimi ostun budjetti Yritys 1 N Osasto DBMS-riippumaton DBMS-spesifinen Toimintoanalyysi Sovellusohjelman suunnittelu Käsitteellinen mallintaminen Looginen suunnittelu Fyysinen suunnittelu Yritys ytun CHAR(10) nimi VARCHAR(20) Osasto ostun CHAR(5) budjetti INT ytun CHAR(10) Sovellusohjelman toteutus y y y y y y o o o o ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 8
9 ER-malli Chenin (1976) ER-malli (Entity-Relationship model) on käsitteellisen tason tietomalli. Tunnetuin ja perusosiltaan sovelletuin. Myöhemmin muunneltu ja laajennettu: EER-malli, ERT-malli, ER+-malli jne. Mallintaa nimensä mukaisesti kohteita ja suhteita (vrt. UML-luokkakaavion luokat ja assosiaatiot). Käsitteellinen taso Looginen taso Suunnittelu Toteutus Fyysinen taso Data ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 9
10 Kohde ja kohdetyyppi Kohde (entity) on reaalimaailmaa kuvaava konkreettinen tai käsitteellinen asia tai tapahtuma. Kohde on kohdealueen kannalta mielenkiintoinen, ts. siitä halutaan tallentaa tietoa. Kohde voi olla esim. Matti, ABC-123 tai tilitapahtuma # Kohdetyyppi (entity set) on kohteiden abstrahoitu joukko. Kohteiden samanlaisuus ilmenee niiden attribuuttien ja suhteiden samanlaisuutena. Kohdetyyppi voi olla esim. ihminen, auto tai tilitapahtuma. Kohdetyyppi Opiskelija ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 10
11 Attribuutti Attribuutti on ominaispiirre, joka on kohteen tai suhteen kannalta mielenkiintoinen. Esim. etunimi, sukunimi, rekisterinumero, saldo, nostomäärä. Attribuutilla on arvo, joka kuvastaa kohteen tai suhteen yksittäistä ominaispiirrettä. Esim. Matti, Meikäläinen, ABC-123, 150, 20. Kullakin attribuutilla on arvojoukko (domain), josta arvot tulee valita. Esim. nostomäärä = (20-100), rekisterinumero = ^[A-Z]{3}-[0-9]{3}$ Attribuutti sukunimi ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 11
12 Avainattribuutti ja koottu attribuutti Avainattribuutti (key) tunnistaa yksikäsitteisesti kohteen. Joskus tarvitaan useampia avainattribuutteja yksikäsitteiseen tunnistamiseen. Avainattribuutin arvo ei voi olla tyhjäarvo. Avainattribuuttien todellinen osajoukko ei saa tunnistaa kohteita yksiselitteisesti toisistaan. Jos attribuutti ei ole avainattribuutti, se on kuvaileva. Koottu attribuutti (composite) voidaan jakaa pienempiin osiin. Jos attribuutti ei ole koottu, se on yksinkertainen. katu Avainattribuutti htun Koottu attribuutti postinro osoite kaup ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 12
13 Johdettu ja moniarvoinen attribuutti Johdetun (derived) attribuutin arvo on johdettu joko toisen attribuutin tai attribuuttien arvosta tai johdettuun attribuuttiin liittyvän kohdetyypin mukaisten kohteiden lukumäärästä. Jos attribuutti ei ole johdettu, se on tallennettu. Moniarvoisella attribuutilla (multivalued) voi olla usea arvo kohdetta kohden. Jos attribuutti ei ole moniarvoinen, se on atominen. Johdettu attribuutti ikä Moniarvoinen attribuutti puh ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 13
14 Attribuuttien luokittelu Tyyppi Atominen attribuutti Yksinkertainen attribuutti Tallennettu attribuutti Avainattribuutti Tyhjäarvoinen attribuutti Vastakohta Moniarvoinen attribuutti Koottu attribuutti Johdettu attribuutti Kuvaileva attribuutti Arvon sisältävä attribuutti synt_aika optun katu ikä Opiskelija osoite postinro kaup ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 14
15 Suhdetyyppi Suhde (relationship) on mikä tahansa 1..n kohteen välillä vallitseva riippuvuus tai muu kiinnostava asiayhteys. Esim. Aatami omistaa Toyotan tai Bertalla on arvosana 4 kurssista ITKP101. Suhteiden joukot muodostavat suhdetyyppejä. Esim. henkilöt omistavat autoja tai opiskelijoilla on kurssisuorituksia. Suhdetyyppiä kuvataan tavallisesti verbillä. Myös suhdetyypeillä voi olla attribuutteja. Attribuutit kuvaavat suhteen ominaisuuksia. Suhdetyypin asteluvun määrittää suhdetyyppiin liittyvien kohdetyyppien lukumäärä. suorituspvm Opiskelija Kurssi Työntekijä suorittaa on esimies ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 15
16 Kardinaliteetti Kardinaalisuus ilmaisee, kuinka moneen tietyn tyyppiseen suhteeseen kohde osallistuu tai voi osallistua. Kardinaalisuusmerkintöjen tulee vastata mallinnettavan kohdealueen liiketoimintalogiikkaa. Minimikardinaalisuus (ts. pakollisuus) ilmaistaan viivoilla: Yksi viiva: suhteeseen osallistuminen on vapaaehtoista (minimikardinaalisuus 0). Kaksi viivaa: suhteeseen osallistuminen on pakollista (minimikardinaalisuus 1). Maksimikardinaalisuus ilmaistaan merkinnällä 1 tai muuttuja. htun osoite rektun merkki Tälle kohdealueelle pätee: Autolla on vain yksi omistaja. Sellaiset autot, joilla ei ole omistajaa, eivät ole kiinnostavia. Henkilö 1 N Auto Henkilö omistaa 0..n autoa. Auton omistaa 1..1 henkilöä. omistaa ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 16
17 Kardinaliteetti Maksimi 1: auton omistaa korkeintaan yksi henkilö. Maksimi N: henkilö omistaa korkeintaan N autoa. Opettaja M Henkilö 1 N Auto Opiskelija N P Kurssi omistaa Minimi 0: henkilö ei välttämättä omista autoa. Minimi 1: auton omistaa välttämättä joku henkilö. suorituksen arvostelu suorituspvm N Työntekijä 1 Vastapäivään: työntekijä on esimies 0..n työntekijälle. Myötäpäivään: työntekijällä on esimiehenä 1..1 työntekijää. on esimies ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 17
18 Muita kardinaalisuusnotaatioita Chen Martin harakanvarvas ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 18
19 Heikko kohdetyyppi ja tunnistava suhdetyyppi Jos kohdetyypin mukaisia kohteita ei voida tunnistaa sen omien attribuuttien avulla, sitä sanotaan heikoksi kohdetyypiksi (weak entity set). Heikko kohde tunnistetaan sen avainattribuuttien lisäksi tunnistavan kohdetyypin avainattribuuttien perusteella. Tunnistava kohdetyyppi on jokin heikkoon kohdetyyppiin liittyvä vahva kohdetyyppi. Tunnistavaa kohdetyyppiä merkitään tunnistavalla suhdetyypillä. Esim. tietokantaan tallennetuista lapsista ei voida tallentaa henkilötunnusta, vaan lapset tunnistetaan heidän huoltajiensa kautta tai yritysten osastot tunnistetaan yritysten, johon osastot kuuluvat, kautta. ytun nimi ostun budjetti Yritys 1 N Osasto ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 19
20 Luentotehtävä 1 Tee alla olevan kuvauksen mukainen ER-kaavio, josta ilmenevät kohdetyypit, suhdetyypit, olennaisimmat attribuutit, avainattribuutit sekä minimi- ja maksimikardinaalisuudet. Tietokannan tulee sisältää tietoja asiakkaista (astun, asnimi, asosoite), jotka tilaavat tiettyinä päivinä tuotteita (tuoteno, tuotenimi, hinta). Tilaus tunnistetaan tilausnumerolla (tilausno). Tilaus voi koskea useampia tuotteita (tiettyjä määriä). ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 20
21 Luentotehtävä 1: ratkaisu astun Ratkaisu 1: asnimi asosoite tilausno tilpvm kpl tuoteto tuotenimi hinta Asiakas 1 N Tilaus M N Tuote tekee koskee Ratkaisu 2: astun asnimi asosoite tilausno tilpvm tuoteto kpl tuoteto tuotenimi hinta Asiakas 1 N 1 N N 1 Tilaus Til_rivi Osasto Tuote tekee kuuluu koskee ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 21
22 Abstraktiorakenteet Abstraktiorakenteilla voidaan mallintaa yleistämistä (generalization) ja erilaistamista (specialization). Yleistämisen mukaan tarkastelu siirretään alikohdetyypeistä ylikohdetyyppeihin, esim. opiskelija ja henkilökunta ovat henkilöitä. Erilaistaminen on käänteinen muoto yleistämiselle: ylikohdetyypistä muodostetaan alikohdetyyppejä. puh htun Henkilö nimi Alikohdetyyppijoukon kattavuus kuvataan viivoilla: Kattava (kaksi viivaa): alijoukkojen yhdiste on sama kuin ylijoukko. Osittainen (yksi viiva): osa ylijoukon kohteista ei kuulu mihinkään alijoukkoon. huone o pääaine Abstraktiorakenteet muistuttavat perusperiaatteeltaan UML-luokkakaaviostakin tuttua perintää. Henkilökunta Opiskelija Alikohdetyypit perivät ylikohdetyyppinsä attribuutit. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 22
23 Erillinen abstraktiorakenne Abstraktiorakenne on erillinen (disjoint), jos alikohteet voivat kuulua korkeintaan yhteen alikohdetyyppiin. A A d B C d B C A B C B C Esim. ajoneuvot (A) ovat joko autoja (B) tai veneitä (C). Esim. ajoneuvot (A) ovat joko autoja (B) tai veneitä (C) tai joitakin muita. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 23
24 Leikkaava abstraktiorakenne Abstraktiorakenne on leikkaava (overlapping), jos alikohteet voivat kuulua useampaan kuin yhteen alikohdetyyppiin. A A o B C o B A C B C B C Esim. ajoneuvot (A) ovat joko autoja (B) tai veneitä (C) tai molempia. Esim. ajoneuvot (A) ovat joko autoja (B) tai veneitä (C) tai molempia tai joitakin muita. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 24
25 Koostaminen ja osittaminen Koostamisella (aggregation) voidaan muodostaa kokonaisuuksia alemman tason kohteista. Osittaminen on koostamisen käänteinen muoto: kokonaisuuksia voidaan jakaa osiksi. Erityistä merkintätapaa ei ER-notaatiossa ole. Auto Ovi Akku Moottori Pyörä Kaasutin Sylinteri ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 25
26 ER-notaation yhteenveto (vahva) kohdetyyppi moniarvoinen attribuutti Osasto heikko kohdetyyppi johdettu attribuutti suhdetyyppi tunnistava suhdetyyppi koottu attribuutti attribuutti avainattribuutti o abstraktiorakenne o = overlapping d = disjoint heikon kohdetyypin avainattribuutti vastaavan saat tenttiin ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 26
27 Mallintamisprosessi 1. Peruskohdetyyppien tunnistaminen Etsi toistuvia käsitteitä puheesta tai kirjallisesta kuvauksesta. Mallinna ne käsitteet, joista halutaan tallentaa tietoa tietokantaan. Helpoimmat kohteet tunnistaa ovat reaalimaailman konkreettiset asiat: tuote, asiakas jne. Vaikeampia kohteita ovat käsitteelliset asiat: tilaus, tilausrivi, sopimus jne. Valitse kohdetyypeille mahdollisimman täsmälliset nimet ja tarvittaessa kuvaile niiden merkitys. Huomaa, että erilaiset raportit ja tulosteet eivät ole kohdetyyppejä, vaan tietokannasta johdettua tulostietoa. 2. Attribuuttien tunnistaminen Pohdi, mitä kohdetyyppien ominaisuuksia halutaan tallentaa tietokantaan. Kaikki tieto ei välttämättä ole relevanttia, vaikka se toistuvasti mainittaisiinkin. Valitse erityiset attribuutit (avain-, moniarvoiset, johdetut, kootut). ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 27
28 Mallintamisprosessi 3. Suhdetyyppien tunnistaminen Etsi suhteet, jotka ovat tietokannan kannalta relevantteja. Suhteet voivat koskea esim. olemassaoloa, toimintaa tai tapahtumaa. 4. Iterointi Lisää mallintamisprosessin aikana löytyneitä uusia attribuutteja, kohdetyyppejä ja suhdetyyppejä. Nimeä kohdetyypit ja attribuutit tarkemmin ja kuvaavammin. Nimeä suhdetyypit kuvaavilla verbeillä tai muuten. Merkitse suhdetyyppien attribuutit. Merkitse kardinaalisuusmerkinnät. Käytä tarvittaessa abstraktiorakenteita selventämään rakennetta (useilla kohteilla on samoja attribuutteja). ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 28
29 Suuret kohdealueet Jos mallinnettava kohdealue on erityisen suuri, voi olla syytä mallintaa tietokanta osissa käsitteellisellä tasolla, ja integroida näkemykset (view) myöhemmin. Vähittäinen näkemysten integrointi: Big bang integrointi: A B C D A B C D Koko tietokannan kattava ER-kaava Koko tietokannan kattava ER-kaava ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 29
30 TOP 5 -virheet 1. Kardinaalisuudet on merkitty väärin. 2. Suhdetyyppejä on liikaa: ylimääräiset suhdetyypit kuvaavat tietokannan kannalta merkityksettömiä suhteita. Tavallisesti väärin: esim. asiakas katsoo autoa tai johtaja luo raportin. 3. Järjestelmän tulosteita on valittu kohdetyypeiksi. Tavallisesti väärin: esim. raportti, yhteenveto, kalenteri. 4. Kohdetyyppi on mallinnettu attribuuttina. Tavallisesti väärin: esim. attribuutit asiakas tai tuote. 5. Samat kohdetyypit toistuvat eri nimillä. Tavallisesti väärin: esim. tilavaraus, varaus, varauksen_tiedot mallintamassa samaa kohdetyyppiä. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 30
31 Osaamistavoitteet Osaa kuvailla tietokannanhallintajärjestelmän komponentit. Osaa kuvailla tietoriippumattomuuden merkityksen sovelluskehitykselle. Osaa soveltaa ER-mallia käsitteellisessä mallintamisessa, esim.: Annetaan ER-kaavio ja pyydetään muokkaamaan, tarkentamaan tai laajentamaan sitä. Annetaan ER-kaavio ja pyydetään selittämään tai korjaamaan sitä. Annetaan kuvaus kohdealueesta ja pyydetään esittämään sen mukainen ER-kaavio. Ei: Martinin kardinaalisuusnotaatiota eikä harakanvarvasnotaatiota. Huom. ER-notaation saat tentissä liitteenä! ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 31
1.1 Käsitteet ja termit 1.2 Historia. Luku 1. Johdanto. ITKA204 kevät
1.1 Käsitteet ja termit 1.2 Historia Luku 1 Johdanto ITKA204 kevät 2016 1 Kurssin sisältö - tarvittavat käsitteet - historiaa 1. johdanto 2. analyysi ja arkkitehtuuri - DBMS:n sovellusarkkitehtuuri - käsitteellinen
Lisätiedot3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio
3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien
LisätiedotLuento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu
HAAGA-HELIA / Heti-09 1 (17) Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi... 2 Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Tietokannan suunnitteluprosessi... 4 Käsitteellinen
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotHELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5
LisätiedotPOLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN
POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU
LisätiedotJouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu
Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 7 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 02.10.2017 1/10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan
LisätiedotITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet
ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet Kevä t 2016 To n i Ta i p a l u s Jy v ä s k y l ä n y l i o p i s t o Opettaja Työskennellyt Jyväskylän yliopistossa erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä
582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia
Lisätiedot2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus
LisätiedotTietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.
Tietosisällön kuvaaminen Toteutusvälineistä riippumaton tietosisällön kuvaus Entity-Relationship malliperhe Lähtökohta: Chenin malli vuodelta 1976 Useita muunnelmia, pieniä eroja peruskäsitteissä ja erityisesti
LisätiedotTietokanta (database)
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (17) Luento 4.5 Normalisointi... 2 Tavoitteet... 2 Attribuuttien väliset riippuvuudet... 4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus... 4 Transitiivinen / suora riippuvuus... 6 Täydellinen / osittainen
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto
Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotTietokannan suunnittelu
HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan
Lisätiedot8.1 Oliosuuntautunut 8.2 Oliorelaationaalinen 8.3 NoSQL. Luku 8. Tietokantaparadigmat. ITKA204 kevät
8.1 Oliosuuntautunut 8.2 Oliorelaationaalinen 8.3 NoSQL Luku 8 Tietokantaparadigmat ITKA204 kevät 2016 1 8.1 Oliosuuntautunut Kohti uusia tietomalleja 1960 1970 1980 1990 2000 2010 flat file hierarkkinen
LisätiedotTietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTietokantakurssit / TKTL
Tietokantakurssit / TKTL Tietokantojen perusteet - tietokannan käyttö: SQL, sovellukset Tietokannan hallinta - tietokannanhallintajärjestelmän ominaisuuksia: tallennusrakenteet kyselyjen toteutus tapahtumien
LisätiedotTietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen
Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 4 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Relaatiotietokannan suunnitteluprosessin
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
Lisätiedotjotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1
LisätiedotTietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (6) Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Tiedoston palvelut... 3 Tiedostopohjaisten
LisätiedotTietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.
Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
Lisätiedot5.1 Normalisoinnin tarkoitus 5.2 Funktionaalinen riippuvuus 5.3 Normaalimuodot. Luku 5. Normalisointi. ITKA204 kevät
5.1 Normalisoinnin tarkoitus 5.2 Funktionaalinen riippuvuus 5.3 Normaalimuodot Luku 5 Normalisointi ITKA204 kevät 2016 1 5.1 Normalisoinnin tarkoitus Loogisen tason suunnittelu ja validointi Käsitekaava
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 2 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 28.8.2017 27/8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Oppitunnin
LisätiedotTietokannanhallintajärjestelmä (DBMS)
HELIA TIKO-05 1 (8) Tietokannanhallintajärjestelmä (DBMS) Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Peräkkäistiedostot... 3 Suorasaantitiedostot... 4 Tiedoston palvelut...
LisätiedotLuokka- ja oliokaaviot
Luokka- ja oliokaaviot - tärkeimmät mallinnuselementit : luokat, oliot ja niiden väliset suhteet - luokat ja oliot mallintavat kuvattavan järjestelmän sisältöä ja niiden väliset suhteet näyttävät, kuinka
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä
582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia
LisätiedotTietokannan suunnittelu
HELIA TIKO-05 1 (19) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2006 Tiedon mallinnus ja tietokannat. Harri Laine 1. Tietokanta.
Tieto - data Digitaalisesti tallennettua informaatiota jostakin kohteesta Vapaamuotoinen tieto (unformatted) Esim. teksti, puhe, kuvat, Sisältö jäsentämätöntä Koneellinen käsittely vaikeaa paitsi kokonaisuutena
LisätiedotTietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1
Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi
LisätiedotTieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy
4.4.2017 Tieto/datamallit 4.4.2017 Data Governance Data governance (DG) refers to the overall management of the availability, usability, integrity, and security of the data employed in an enterprise. 4.4.2017
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI Tarkastellaan Tietokannan fyysistä suunnittelua Menetelmän vaihetta 4 Looginen suunoitelma muutetaan toimiviksi tauluiksi Id enimi snimi muuta 1 Aki Joki xxx
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005
HELIA 1 (21) Luento 7 Relaatiomallin kertausta... 2 Peruskäsitteet... 2 Relaatio... 4 Määritelmä... 4 Relaatiokaava (Relation schema)... 4 Relaatioinstanssi (Relation instance)... 4 Attribuutti ja arvojoukko...
LisätiedotUML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN
UML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN SISÄLLYS 3. Luokkakaavio UML -mallinnuskielessä 3.1 Luokkakaavion luokan rakenteet 3.2 Luokan kuvauksesta C++ ohjelmakoodiksi 3.3 Luokkakaavion luokkien yhteystyypit
LisätiedotHELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001
HELIA 1 (19) Luento 11 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Arvojoukkoeheyssäännöt... 5 Null-arvoista... 6 Viite-eheyssäännöt... 7 Emorelaation päivitys...
LisätiedotHELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun
LisätiedotSQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
LisätiedotYHTEYSSUHDE (assosiation)
YHTEYSSUHDE (assosiation) -Mikä on yhteyssuhde? -Miten toteutan yhteyssuhteen? 1 Mikä on yhteyssuhde? Yhteyssuhde kuvaa kahden olion välistä suhdetta: Esim. Auto Henkilö, omistussuhde Tili Asiakas, omistussuhde
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP
RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun
LisätiedotTietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Olli Opiskelija (123), olli.opiskelija@foo.fi Maija Mallioppilas (321), maija.mallioppilas@foo.fi 13.3. 2007 1 Sisältö 1 Tietokannan kuvaus 3 1.1 Tietokannan rakenne..................................
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen
LisätiedotYhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (20) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki
HELIA TIKO-05 1 (20) Normalisointi Normalisointi...2 Tavoitteet...2 Attribuuttien väliset riippuvuudet...4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus...4 Täydellinen / osittainen riippuvuus...6 Suora /
LisätiedotUML - unified modeling language
UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:
LisätiedotJohdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioiden väliset yhteydet. Olioiden väliset yhteydet
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..0 Omistaja->..3 asiakas
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotRelaatiomalli ja -tietokanta
Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla
LisätiedotTIETOKANNAT I. Kurssimoniste. Mika Karhulahti mika.karhulahti@jypoly.fi http://homes.jypoly.fi/~karmi Syksy 2002
TIETOKANNAT I Kurssimoniste Mika Karhulahti mika.karhulahti@jypoly.fi http://homes.jypoly.fi/~karmi Syksy 2002 Liiketalous Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 Tietokannan hallintajärjestelmien toteutusperiaatteet...
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotCS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 35
CS-A1150 Tietokannat 5.3.2019 CS-A1150 Tietokannat 5.3.2019 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä tietokantaa kuvaavan mallin UML-kaavion avulla. Tunnet esimerkiksi seuraavat UML-mallinnuksen
LisätiedotTällä viikolla. Kotitehtävien tarkistus Upotettu SQL Indeksi-harjoitus täydennetään pelifirman tietokantamallia SQL-tehtäviä
Tällä viikolla Kotitehtävien tarkistus Upotettu SQL Indeksi-harjoitus täydennetään pelifirman tietokantamallia SQL-tehtäviä Seuraavissa harjoituksissa käytetään tukkukauppa-kantaa. 1. Hae kaikki toimittajat
LisätiedotTietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta
Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Jouni Huotari Martti Laiho (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) opintokokonaisuutta)
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...
LisätiedotJohdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioiden väliset yhteydet. Olioiden väliset yhteydet
..999 DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili asiakas 0..0 Omistaja->..3
LisätiedotHaaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:
Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotKäsitteellinen mallintaminen
Haaga-Helia / TIKO 1 (13) Käsitteellinen mallintaminen Käsitteellinen mallintaminen / Käsiteanalyysi...2 Tehtävät...2 Tietolähteet...2 Suunnitteluperiaatteita...3 ER-malli...4 Keskeiset käsitteet...4 Olio
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Luokkakaaviot Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Luokkakaaviot 5.12.2008 Harri Laine 1 Olioiden palvelut Palvelun kuvauksessa annettavat tiedot näkyvyys (kuten attribuuttien kohdalla) nimi (ainoa välttämätön osa) parametrit
LisätiedotUML Luokkakaavio 14:41
UML Luokkakaavio UML Olio-ohjelman luokkien pääpiirteet voidaan kätevähkösti esittää ns. UML-luokkakaaviona. Näin usein tehdäänkin esim. suunniteltaessa, millaisia luokkia ohjelmaan on tarkoitus laatia,
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000
HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...
LisätiedotOn autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
LisätiedotSopimuspohjainen olio-ohjelmointi
Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi Jouni Smed Kevät 2007 Yleistä Laajuus: 5 op. (3 ov.) Esitiedot: Olio-ohjelmoinnin perusteet (tai ent. Ohjelmointi I) Ilmoittautuminen: https://www.it.utu.fi/kurssi-ilmo/
LisätiedotYhteistoimintakaavio (Esimerkki)
Yhteistoimintakaavio (Esimerkki) Käyttötapaus: Vuokraa ajoneuvo Yleiskuvaus: Käyttäjä vuokraa ajoneuvon määräajaksi. Esiehdot: Käyttäjä on hakenut vuokrausaikana vapaat ajoneuvot näytölle. Aktori: Asiakas
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
Lisätiedot2. Haet työntekijöiden tiedot etunimen mukaan nousevasti järjestettyinä. (ORDER BY) SELECT * FROM employees ORDER BY firstname ASC;
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti SQL-harjoituksia, osa 1 Jatketaan Pelifirman tietovaraston suunnittelua: tietotyyppien kertaus, taulun luonti ER-kaavioon, taulun luonti kaavion avulla tietokantaan,
LisätiedotA271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09
A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta
Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotArkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus:
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tehtävä 1. Tehtävän enimmäispistemäärä on 15. Esitä lyhyesti äskeisen esityksen keskeinen sisältö. Ilmaise asiasi sujuvasti ja selkeästi, kokonaisilla virkkeillä
LisätiedotTIETOKANNAN SUUNNITTELU
TIETOKANNAN SUUNNITTELU HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 2 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS TIETOJEN MALLINNUKSESTA TIETOKANTAAN Käsiteanalyysin
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
LisätiedotFronter Varauskalenteri-työkalu
Fronterin varauskalenteri 1 Fronter Varauskalenteri-työkalu 1. Yleistä 2. Varauskalenterin toimintaperiaate 2.1. Varauskalenteriin siirtyminen 2.2. Varauskalenteri 2.3. Varauksen tekeminen 2.3.1. Toistuvan
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä
LisätiedotSELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
LisätiedotAnalyysi on tulkkaamista
Analyysi on tulkkaamista Petri: Pitää osata menetelmiä, arkkitehtuureja, suunnittelumalleja, eli miten [ohjelmistoja] ylipäänsä kehitetään. Pitää olla viestintätaitoja. Perttu: Pitää ymmärtää miten projekti
Lisätiedot4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta
Luku 4 SQL 4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta ITKA204 kevät 2016 1 4.1 Yleistä SQL:stä Structured
LisätiedotUML ja luokkien väliset suhteet
UML ja luokkien väliset suhteet -Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla -Yhteyssuhde ja koostumussuhde 1 Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla : Luokka - attribuutti1 : tietotyyppi # attribuutti2 : tietotyyppi
LisätiedotHaaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki
Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietotarpeet Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Vaiheistus... 5 Tietolähteet... 5 Lähestymistapa...
LisätiedotT Testitapaukset TC-1
T-76.115 Testitapaukset TC-1 ETL-työkalu ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy Versio Päivämäärä Tekijä Muutos 1.0 18.11.2004 Risto Kunnas Testitapaukset ensimmäistä iteraatiota varten 1.1 26.11.2004 Risto Kunnas
Lisätiedot