8.1 Oliosuuntautunut 8.2 Oliorelaationaalinen 8.3 NoSQL. Luku 8. Tietokantaparadigmat. ITKA204 kevät
|
|
- Anni Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 8.1 Oliosuuntautunut 8.2 Oliorelaationaalinen 8.3 NoSQL Luku 8 Tietokantaparadigmat ITKA204 kevät
2 8.1 Oliosuuntautunut Kohti uusia tietomalleja flat file hierarkkinen verkko relaationaalinen oliosuuntautunut oliorelaationaalinen NoSQL NewSQL ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 2
3 8.1 Oliosuuntautunut Olio-relaatioyhteensopimattomuus RDBMS Levyllä sijaitsevien taulurivien yhteen liittäminen muistissa sijaitseviin olioihin voi olla ongelmallista. Tunnistetusta, potentiaalisten ongelmien joukosta käytetään nimitystä olio-relaatioyhteensopimattomuus (object-relational impedance mismatch). Kapselointi: vaikutus rajapinnan kautta Natiivikyselyt ja SQL sekä tapahtumat Näkyvyysalueet ja käyttöoikeudet Perintä Olion identiteetti ja perusavain (olio-rivi) Suhteet sekä kootut ja moniarvoiset attribuutit (olio-rivi) Käytös Tietotyypit ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 3
4 8.1 Oliosuuntautunut Oliotietokannanhallintajärjestelmät Oliotietokannanhallintajärjestelmät (object-oriented database management system, OODBMS) ovat mahdollinen ratkaisu yhteensopimattomuuden poistamiseen: ei käytetä relaatioita lainkaan. Oliosuuntautunut tietokantaparadigma perustuu oliosuuntautuneen ohjelmoinnin perusperiaatteisiin. OODBMS:t tarjoavat mahdollisuuden ainakin yksinkertaisten operaatioiden (nouda, tallenna, poista) suorittamiseen. Keskeinen käsite on olion pysyvyys (persistence): muistissa oleva olio on lyhytkestoinen (volatile) levylle tallennettu olio on pysyvä (persistent). Oliotietokantojen heikkoon yleistymiseen on vaikuttanut standardoinnin epäonnistuminen ja heikko suosio yritysmaailmassa. Käytännön käyttökohteet ovat tällä hetkellä spesifisiä, esim. hiukkaskiihdyttimet. Tunnetuimpia tuotteita ovat mm. db4o, Perst ja ObjectDB. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 4
5 8.1 Oliosuuntautunut ORM-työkalut generoi SQL:n Sovellusohjelma (isäntäkieli) ORM-kirjasto ORM-työkalut (object relational mapper) ovat tavallisesti isäntäkielen lisäkirjastoja. ORM:n metodeilla generoidaan SQL:ää, joka lähetetään RDBMS:lle. Niiden hyötynä ja tarkoituksena on Olio-relaatioyhteensopimattomuuden minimoiminen. Yksinkertaisten kyselyiden tekemiseen ei tarvitse opetella SQL:ää. Yksinkertaisen kyselyiden tekemiseen ei tarvitse upottaa SQL:ää isäntäkieleen. Sovelluskehityksen, erityisesti sen alkuvaiheen vauhdittuminen. tietokanta-ajuri data SQL RDBMS ORM-työkalujen heikkouksia voivat olla esim. Lisäkirjastojen metodien ilmaisuvoima ei välttämättä ole SQL:n tasolla. Isäntäkielen vaihtuessa voidaan joutua opettelemaan uusi ORM-työkalu. Generoitu SQL voi olla huonosti optimoitua. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 5
6 8.2 Oliorelaationaalinen Oliorelaationaaliset tietokannanhallintajärjestelmät Nyt on esitelty kaksi tapaa varautua oliorelaatioyhteensopimattomuuteen: OODBMS ja ORM. Kolmas tapa on suunnitella tietokantajärjestelmä relaatiotietokannan ehdoilla. Tietokannan loogisen suunnittelun ei tarvitse ottaa suuresti kantaa tietotarpeisiin. SQL laajennoksineen on niin ilmaisuvoimainen, että lähes mihin tahansa tietotarpeeseen voidaan vastata. Tämä tapa asettaa rajoitteita sovellusohjelman suunnittelulle: monimutkaiset rakenteet kuten suunnittelumallit. Neljäs tapa ovat ns. oliorelaationaaliset tietokannanhallintajärjestelmät (object-relational database management system, ORDBMS). ORDBMS on tavallisesti RDBMS, johon on lisätty oliosuuntautunutta toiminnallisuutta. Olio-relaationaalisia ominaisuuksia on lisätty myös SQL-standardiin (SQL-99). Tuotteet toteuttavat ominaisuuksia yleisesti heikosti. Tunnettuja tuotteita ovat mm. PostgreSQL, Oracle ja Greenplum. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 6
7 8.2 Oliorelaationaalinen Oliorelaationaalinen tietomalli Oliorelaationaalisen tietomallin voidaan katsoa olevan SQL:n laajennos. Tärkeimmät lisäykset SQL:ään: 1) Mukautetut tietotyypit (user-defined type, UDT). Mahdollista määrittää uusia tietotyyppejä. Tyyppi voidaan periä jo olemassa olevasta tietotyypistä tai määrittää kokonaan uusi. Mahdollistaa mm. kootut attribuutit. Vastaavat olio-relaatioyhteensopimattomuuden tietotyyppi- ja rivi-olio ongelmiin. 2) UDT-tasoiset metodit Mukautetulle tietotyypille voidaan määrittää metodeja. Vastaavat olio-relaatioyhteensopimattomuuden oliokäytösongelmaan. 3) Taulutasoinen perintä Taulu voi periä ylitaulunsa sarakkeet. Vastaa olio-relaatioyhteensopimattomuuden perintäongelmaan. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 7
8 Taustaa NoSQL is a set of concepts that allows the rapid and efficient processing of data sets with a focus on performance, reliability and agility (McCreary & Kelly 2014). NoSQL-ilmiön (not only SQL) taustalla on Web 2.0 ja sisällön räjähdysmäinen kasvu. Syntynyt tarve massiivisten tietomäärien varastointiin ja käsittelyyn. Tämä edellytti hyvin tehokasta, skaalautuvaa ja äärimmilleen hajautettua arkkitehtuuriratkaisua. Tämän kurssin näkökulmasta NoSQL on tietokantaparadigmaperhe. Sen tarkoituksena on vastata RDBMS:ien heikkouksiin: RDBMS:t eivät skaalaudu tehokkaasti suuriin määriin dataa. RDBMS:t eivät skaalaudu tehokkaasti suuriin määriin käyttäjiä. RDBMS:ien hajautus on työlästä. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 8
9 Mikä on ajanut muutosta? Suunnannäyttäjinä ovat toimineet yritykset, joiden käyttäjämäärä on erittäin suuri: Google, Facebook, Twitter, Amazon, Reddit. Vuoteen 2009 mennessä käyttäjät olivat ladanneet Facebookiin yli 15 mrd valokuvaa (n. 1,5 Pb levytilaa). Facebookilla on arviolta yli palvelinta. (Gruener 2012). Twitter tallensi yli 12 Tb tietoa päivittäin vuonna 2009, Facebook yli 500 Tb päivittäin vuonna (Constine 2012) Vuonna 2013 Twitterissä julkaistiin keskimäärin viestiä sekunnissa. Määrä nousi 2013 elokuussa hetkellisesti yli viestiin sekunnissa. (Krikorian 2013) Instagram sirpaloi tietokannan ennen käyttöönottoa virtuaaliseen PostgreSQL-palvelimeen. Reddit-palvelussa tapahtui huhtikuussa 2015 n. 7,5 mrd sivulatausta. (Reddit 2015) Erään arvion mukaan yksistään vuonna 2015 luotiin 8 Yb dataa. Twitterin kautta julkaistu yht. yli 300 mrd viestiä vuoteen 2013 mennessä. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 9
10 Taustaa NoSQL-tuotteiden ominaispiirteitä, erityisesti RDBMS:iin verrattuna (McCreary & Kelly 2014): NoSQL-kannat soveltuvat erityisen hyvin hajautettuihin ympäristöihin. NoSQL-kannat tukevat horisontaalista skaalautuvuutta. Tietoa tallennetaan ja käsitellään monimuotoisilla rakenteilla. Tietojen yhdistäminen ei perustu liitosoperaatioon. NoSQL-kannat ovat usein skeemattomia, ts. niitä varten ei tarvita ennalta määriteltyjä tietokantakaavoja. Usein open source tuotteita. Kehitetty 2000-luvulla (rajaa pois IMS:n ja muut lukujen tuotteet). Lisäksi: ACID-ominaisuuksia voidaan jättää toteuttamatta tai löyhentää. Käyttökohteet vaihtelevat tuotteen mukaan yleiskäyttöisistä spesifisiin kohdealueisiin. Kyselykielet ovat SQL:ään verrattuna yksinkertaisia. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 10
11 BASE-oikeellisuusmalli NoSQL-tuotteille on tyypillistä, että ACID-ominaisuuksia ei toteuteta ainakaan kokonaisuudessaan. Tuotteita tarkastellaan ACID-ominaisuuksien ja normalisoinnin suhteen eri näkökulmasta: Datan toisteisuutta siedetään tai jopa suositaan. Toisteisuudesta johtuvia poikkeamia siedetään. Nopeutta, vikasietoisuutta ja saatavuutta arvostetaan tavallisesti enemmän kuin oikeellista dataa. Laskennan vähentämistä suositaan, uudet kohdealueet ja tekniikat siirtävät laskentaa asiakkaan laitteelle. NoSQL:n yhteydessä käytetäänkin ACID:n sijaan ns. BASE-oikeellisuusmallia: Basically Available (periaatteessa käytettävissä): dataa on aina saatavilla. Esim. vaikka jokin solmu menetetään, tai toisintaminen on viiveellistä. Soft state (ei aina oikeellinen): data ei ole aina yhdenmukaista solmujen kesken. Esim. toisintamisen seuraksena. Eventually consistent (lopulta oikeellinen): data on lopulta yhdenmukaista. Esim. kun kirjoitusoperaatiot / sekunti vähenevät, solmujen data on lopulta yhdenmukainen. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 11
12 CAP-teoreema A CAP-teoreema (ts. Brewerin teoreema) on näkökulma hajautettuihin järjestelmiin. Teoreeman mukaan järjestelmä voi toteuttaa kolmesta vaatimuksesta korkeintaan kaksi: Consistency (eheys tai ristiriidattomuus): järjestelmä sisältää yhden ja vain yhden version datasta. Availability (saatavuus): jokainen aktiivinen solmu suorittaa tapahtumia. Partition tolerance (osioinnin sietokyky): siedetään osiointia. C P CA CP AP data data data data S1 S1 S2 S1 S2 Keskitetty tietokanta. Atomiset operaatiot koko hajautetussa tietokannassa. Jatkuva toiminta ristiriidoista huolimatta. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 12
13 datan määrä 8.3 NoSQL Tietomallit NoSQL-paradigmaperhe jaetaan neljään luokkaan tietomallien mukaisesti: Avain-arvoparitietokannat (key-value store) Dokumenttitietokannat (document-oriented database) Sarakeperhetietokannat (column-family tai wide column store) Graafitietokannat (graph database) KV CF Näiden neljän pääluokan sisällä on alaluokkia. Tuotteella voi olla piirteitä useammastakin pääluokasta. Tuotteiden kenttä ja tietomallit elävät jatkuvassa muutoksessa. relaationaalinen DO GR tietomallin monimutkaisuus ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 13
14 Avain-arvopari Avain-arvoparitietomallin mukaisesti tietue koostuu avaimesta ja avaimen arvosta. Avain yksilöi arvonsa kuten esim. hajautustaulu (hash table) tai loogisen tason tiedostojärjestelmä. Jotkin tuotteet sallivat avaimen arvoksi monimutkaisetkin tietotyypit. avain e Avain Arvo arvo nimi : Aatami Rastas osoite : Välikatu 10 /var/usr/01.png BLOB HTML-tiedosto tilaukset e Muista vehnäjauhot! tuote : leivänpaahdin määrä : 1 view-person?personid=12345&format=x ml <person id= > <name>aatami</name> </person> tuote : kiharrin määrä : 4 ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 14
15 Avain-arvopari Tietokannan rakenne on äärimmäisen yksinkertainen. Tietokannan loogisessa suunnittelussa tietotarpeet korostuvat: Kyselykielet rajoittuvat tavallisesti yksinkertaisiin operaatioihin (get, put, delete). Kaikki haluttu data pyritään noutamaan yhdellä yksinkertaisella kyselyllä. Tuotteille on ollut tyypillistä, että DBMS ei osaa käsitellä avaimen arvon osia, vaan avain on DBMS:lle atominen (ts. läpinäkymätön) kokonaisuus. Tämä piirre on kuitenkin vähitellen häviämässä. Liitosten tekeminen tehdään tavallisesti sovellusohjelman tasolla. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 15
16 Avain-arvopari Tietomallin tai tuotteiden ominaispiirteitä: Jotkin tuotteet voivat pitää tietokantaa kokonaisuudessaan muistissa (ns. in-memory database). Haku- ja indeksointitoiminnot perustuvat keinoavaimeen. Rakenne voi sisältää toisistaan paljonkin eroavia tietotyyppejä. Sopivat kohdealueisiin, jotka eivät vaadi monimutkaisia tapahtumia tai tietokantakyselyitä, ja joissa nopeus on erityisen tärkeää. Tietoa toistetaan. Tunnistettuja käyttökohteita ovat esim. Sanakirjat, valokuva- ja muut dokumenttiarkistot. Session data, asetukset, käyttäjäprofiilit, ostoskorit. Suosittuja tuotteita vuonna 2016: Riak, Redis ja memcached. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 16
17 Dokumentti Dokumenttitietomalli muistuttaa avain-arvoparitietomallia: dokumenteilla on tunniste ja sisältö. Dokumentit ovat kuitenkin DBMS:lle läpinäkyviä: se pystyy erottelemaan dokumentin osia toisistaan. tunniste dokumentti ObjectID(64 6f 6b 75 6d 65) etunimi : Aatami sukunimi : Rastas osoite : Välikatu 10 A tilaukset : tilaus : tilausnro : 1001 tuotenimi : paahdin määrä : 1 tilaus: tilausnro : 1002 tunniste: 68 6f 6b 70 6d 65 avain arvo etunimi Bertta sukunimi Hukari ikä 25 ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 17
18 Dokumentti Dokumentit tallennetaan tavallisesti joko XML- (Extensible Markup Language), JSON- (JavaScript Object Notation) tai BSON-formaatissa (Binary JSON). Tietomallin ja tuotteiden ominaispiirteitä: Avain-arvoparitietomallin kaltainen skeemattomuus. Dokumentit voivat poiketa rakenteeltaan huomattavasti toisistaan. Haku voi perustua tunnisteen lisäksi arvoihin (avain-arvoparituotteita monipuolisemmat kyselykielet). Tietoa toistetaan. Tunnistettuja käyttökohteita ovat esim. Sisällönhallintajärjestelmät, blogit, joustavia skeemoja vaativat kohdealueet. Suosittuja tuotteina vuonna 2016: MongoDB ja CouchDB. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 18
19 Sarakeperhe Sarakeperhetietomallin nimeämiskäytännöt ovat tuotesidonnaisia. Haluttu arvo tunnistetaan rivitunnisteen (row id) ja (sarake)avaimen yhdistelmästä. nimiavaruus asiakkaat sarakeperhe taloudet avain : arvo supersarake nimi : Aatami perhe rivitunniste avain : arvo nimi : Bertta avain : arvo nimi : Cecilia rivitunniste avain : arvo avain : arvo nimi : Daavid da@vid.fi ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 19
20 Sarakeperhe Tietomallin tai tuotteiden ominaispiirteitä: Aikaleimat: tietueista voidaan tallentaa useita eri versioita. Moniosaiset tietueiden tunnisteet: rivi- ja sarakeavainten lisäksi myös aikaleimat. Tietokanta ei ole täysin skeematon: sarakeperheen rivit voivat olla rakenteeltaan erilaisia ja tyhjäarvoja voi esiintyä runsaastikin. Tunnistettuja käyttökohteita ovat esim. Massiivisten datamäärien reaaliaikainen analysointi (esim. hakurobotit, lisätty todellisuus). Laajat ja harvat (sparse) taulukot. Suuriinkin rakenteellisiin muutoksiin varautuvat järjestelmät. Suosittuja tuotteina vuonna 2016: Apache Cassandra, HBase ja Hypertable. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 20
21 Graafi Graafitietomalli (tai verkko-) perustuu osittain verkkoteoriaan: tietokanta nähdään solmuina (node) eli kohteina ominaisuuksineen ja suunnattuina kaarina (edge) eli suhteina ominaisuuksineen. Ominaisuus muodostuu avaimesta ja avaimen arvosta. Solmu ominaisuus Solmu nimi : Aatami tyyppi : henkilö sukulaisuus : isä nimi : Cecilia tyyppi : henkilö ominaisuus ominaisuus ominaisuus ominaisuus avio : 2000 rekrytoitu : 2006 tykkää : true titteli : CFO Solmu ominaisuus Solmu nimi : Bertta tyyppi : henkilö rekrytoitu : 2005 nimi : Facebook tyyppi : yritys ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 21
22 Graafi Tietomallin tai tuotteiden ominaispiirteitä: Liitoksia ei tehdä loogisten viittauksien avulla (kuten RDBMS), vaan fyysisten. Skeemattomuus: ominaisuuksia voidaan lisätä vaivattomasti sekä solmuihin että kaariin. Kyselyt poikkeavat muiden tietomallien kyselyistä, esim. Mitkä ovat lähimmät solmut? Mikä on lyhin polku kahden annetun solmun välillä? Millä solmuilla on lähisolmuja samoilla arvoilla? Miten samanlaisia ovat kahden annetun solmun naapurisolmut? Tunnistettuja käyttökohteita ovat esim. Sosiaaliset verkostot, vahvasti toisiinsa liittyvä paikkatieto, reititys. Suhdeanalyysi, erilaiset suosituksia tarjoavat järjestelmät. Suosittuja tuotteina vuonna 2016: Neo4J, OrientDB ja Infinite Graph. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 22
23 Monikielisyys Vuonna 2016 näyttää, että NoSQL-tuotteet ovat tulleet jäädäkseen. Paradigmojen yhteentörmäyksestä näyttää jääneen jäljelle ns. monikielisyys (polyglot persistence). Sen mukaan tietokantajärjestelmässä ei käytetä vain yhtä tietokantaparadigmaa, vaan sovelletaan eri paradigmojen tuotteita niille sopiviin järjestelmän osa-alueisiin. Osa-alue Kriittistä osa-alueessa Tietomalli Huudot Nopeus Avain-arvopari Maksutapahtumat Datan oikeellisuus Relaationaalinen Tuotesuositukset Nopeat liitokset Graafi Käyttäjien suhteet Nopeat liitokset Graafi Raportointi Monipuoliset raportointiominaisuudet Relaationaalinen Analysointi Suurten datamäärien reaaliaikainen analysointi Sarakeperhe ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 23
24 Tulevaisuus Yritykset haluttomia luopumaan RDBMS:stä SQL:n ja ACID:n vuoksi (Venkatesh & Nirmala 2012). Tunnistettu ongelma NoSQL-tietomallissa on sovelluskehityksen haastavuus. Syntyi uusi suuntaus nimeltä NewSQL. Tietomalleja luonnehditaan sanalla semi-relational. Solmun suorituskyky on RDBMS:n solmua parempi. Kyselykieli on SQL ja tuotteesta riippuen lisäksi muitakin. ACID-ominaisuudet toteutetaan, ja rinnakkaisuudenhallinta toteutetaan muuten kuin lukituksella. Hyödyntävät NoSQL-perheen piirteitä, kuten täysin muistissa toimivia tietokantoja ja sirpalointitoimintoja. Tukevat horisontaalista skaalautuvuutta, täysin erillinen arkkitehtuuria ja hajautusta. Oliosuuntautunut Oliorelaationaalinen Relaationaalinen NewSQL NoSQL ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 24
25 Osaamistavoitteet Ymmärtää mitä olio-relaatioyhteensopimattomuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan välttää. Osaa kuvailla BASE-oikeellisuusmallia ja tietää mitä CAP-teoreemalla tarkoitetaan. Osaa kuvailla erilaisia NoSQL-tietomalleja ja tietää niiden erot relaationaaliseen tietomalliin. Ymmärtää monikielisyyden perusperiaatteen. Esim. Mitä tarkoitetaan olio-relaatioyhteensopimattomuudella? Mitä tarkoitetaan BASE-oikeellisuusmallilla? Kuvaile lyhyesti kutakin NoSQL-tietomallia. Kuvaile NoSQL-tuotteiden tyypillisiä eroja relaationaalisiin tuotteisiin. ITKA204 kevät 2016 Toni Taipalus Jyväskylän yliopisto 25
1.1 Käsitteet ja termit 1.2 Historia. Luku 1. Johdanto. ITKA204 kevät
1.1 Käsitteet ja termit 1.2 Historia Luku 1 Johdanto ITKA204 kevät 2016 1 Kurssin sisältö - tarvittavat käsitteet - historiaa 1. johdanto 2. analyysi ja arkkitehtuuri - DBMS:n sovellusarkkitehtuuri - käsitteellinen
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
Lisätiedot2.1 Sovellusarkkitehtuuri 2.2 Käsitteellinen mallintaminen. Luku 2. Arkkitehtuuri ja analyysi. ITKA204 kevät
2.1 Sovellusarkkitehtuuri 2.2 Käsitteellinen mallintaminen Luku 2 Arkkitehtuuri ja analyysi ITKA204 kevät 2016 1 2.1 Sovellusarkkitehtuuri Tietokannanhallintajärjestelmien luokittelua DBMS:iä voidaan luokitella
LisätiedotHOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10
HOJ Haja-aiheita Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotA271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotTietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen
Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen
LisätiedotTietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 4 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Relaatiotietokannan suunnitteluprosessin
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen
LisätiedotRelaatiomalli ja -tietokanta
Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (21) Luento 4.1 Oliot ja Relaatiot... 2 Relaatiomalli... 2 Oliomalli... 2 Termejä... 4 Yhteensovituksen 3 tapaa... 5 1) Oliot relaatioina / tauluina ja RDBMS... 6 Olioluokka... 7 Olion identiteetti...
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000
HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto
Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotTiedon suojaaminen ja hallinta. Sytyke seminaari 17.3.2016
Tiedon suojaaminen ja hallinta Sytyke seminaari 17.3.2016 Pasi Parkkonen Ruuvari kourassa 80-luvulla C64, Amiga, Atari, Spectrum, MSX2+, kymmenien PC tietokoneiden kasausta Yliopisto-opintoja ja intti
LisätiedotITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet
ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet Kevä t 2016 To n i Ta i p a l u s Jy v ä s k y l ä n y l i o p i s t o Opettaja Työskennellyt Jyväskylän yliopistossa erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin
LisätiedotA271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09
A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotListat ja aggregaatio NoSQL-dokumenttivarastossa tapaus Taitorakennerekisteri. Tuuli Kähkönen
Listat ja aggregaatio NoSQL-dokumenttivarastossa tapaus Taitorakennerekisteri Tuuli Kähkönen Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu -tutkielma
LisätiedotTietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1
Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi
LisätiedotJWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari
JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotSQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
LisätiedotHELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset
LisätiedotJohdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin
Johdanto Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin Asiakas voi tehdä huoltopyynnön lähettämällä kirjeen tai sähköpostin? Asiakas voi tehdä huoltopyynnön soittamalla puhelinvastaajaan?
LisätiedotLuento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi
HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...
LisätiedotSQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
LisätiedotIHTE-1900 Seittiviestintä
IHTE-1900 Seittiviestintä Tietokannat 15.11. Päivän aiheet Tietokantojen perusteita Mihin tietokantoja voidaan käyttää? Mitä hyötyä tietokannoista on? Esimerkkejä tietokantojen käytöstä Mihin tietokantoja
LisätiedotIHTE-1900 Seittiviestintä
IHTE-1900 Seittiviestintä Tietokannat 15.11. Päivän aiheet Tietokantojen perusteita Mihin tietokantoja voidaan käyttää? Mitä hyötyä tietokannoista on? Esimerkkejä tietokantojen käytöstä 1 Mihin tietokantoja
LisätiedotOliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT
Oliotietokannat Nääsvillen Oliopäivät 2004 15.12.2004 Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT pekka.kahkipuro@sysopen.fi Oliotietokanta Idea: pysyvän tiedon tallentaminen suoraan oliomuodossa Tietosisältö ja
Lisätiedotjotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1
LisätiedotTietokanta (database)
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotKymenlaakson Ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...
LisätiedotJokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa
Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista
LisätiedotSovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotOpettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotSQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX
SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotJouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu
Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
LisätiedotAmazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.
1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri
LisätiedotVerkkotapahtumien keräysjärjestelmän tietokannan uudistaminen. Petri Kotiranta
Verkkotapahtumien keräysjärjestelmän tietokannan uudistaminen Petri Kotiranta Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Timo Poranen ja Marko
LisätiedotREST an idealistic model or a realistic solution?
REST an idealistic model or a realistic solution? 17.10.2006 Jari Aarniala jari.aarniala@cs.helsinki.fi Johdanto Representational State Transfer, eli REST Arkkitehtuurinen tyyli hajautetuille (hypermedia)järjestelmille
LisätiedotPOLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN
POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU
LisätiedotTietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.
Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla
LisätiedotTietokantakurssit / TKTL
Tietokantakurssit / TKTL Tietokantojen perusteet - tietokannan käyttö: SQL, sovellukset Tietokannan hallinta - tietokannanhallintajärjestelmän ominaisuuksia: tallennusrakenteet kyselyjen toteutus tapahtumien
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
Lisätiedot2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (15) Luento Suorituskyvyn optimointi... 2 Tiedonhallintajärjestelmän rakenne... 3 Suunnittele... 4 SQL-komentojen viritys... 5 Tekninen ympäristö... 6 Fyysisen tason ratkaisut... 7 Indeksit...
LisätiedotLuento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu
HAAGA-HELIA / Heti-09 1 (17) Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi... 2 Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Tietokannan suunnitteluprosessi... 4 Käsitteellinen
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...
Lisätiedot7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1
perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...
LisätiedotCopyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa
Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:
LisätiedotTIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT
TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotBig data and NoSQL databases
Big data and NoSQL databases Seminar on big data management Lecturer: Spring 2016 25.1.2016 1 Information on preparing Presentation and Report Goals for presentation and report are different: 1. Presentation:
LisätiedotTuomas-Matti Soikkeli. NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu
Tuomas-Matti Soikkeli NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITITTELYTIETEIDEN LAITOS 2015 TIIVISTELMÄ Soikkeli, Tuomas-Matti Kandidaatintutkielma Jyväskylä:
LisätiedotOpenOffice.org Base 3.1.0
OpenOffice.org Base 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Tietokannan luominen...1 2 Taulukon eli taulun luominen...3 3 Kysely...9 4 Raportti...14 1 Tietokannan luominen Tietokanta on kokoelma tietoja, joilla on yhteys
Lisätiedot5.1 Normalisoinnin tarkoitus 5.2 Funktionaalinen riippuvuus 5.3 Normaalimuodot. Luku 5. Normalisointi. ITKA204 kevät
5.1 Normalisoinnin tarkoitus 5.2 Funktionaalinen riippuvuus 5.3 Normaalimuodot Luku 5 Normalisointi ITKA204 kevät 2016 1 5.1 Normalisoinnin tarkoitus Loogisen tason suunnittelu ja validointi Käsitekaava
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotTietokantojen perusteet
Tietokantojen perusteet Johdanto Jouni Huotari & Ari Hovi 2008 TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotOhjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotTietokannanhallintajärjestelmä (DBMS)
HELIA TIKO-05 1 (8) Tietokannanhallintajärjestelmä (DBMS) Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Peräkkäistiedostot... 3 Suorasaantitiedostot... 4 Tiedoston palvelut...
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotYlläpitodokumentti. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie
Ylläpitodokumentti Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 16.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7
ECDL Tietokannat Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 Tavoite Tässä esitellään tutkintovaatimukset moduulille ECDL Tietokannat, joka määrittelee tarvittavat tiedot ja taidot näyttökokeen
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005
HELIA 1 (21) Luento 7 Relaatiomallin kertausta... 2 Peruskäsitteet... 2 Relaatio... 4 Määritelmä... 4 Relaatiokaava (Relation schema)... 4 Relaatioinstanssi (Relation instance)... 4 Attribuutti ja arvojoukko...
LisätiedotTuomas-Matti Soikkeli. NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu
Tuomas-Matti Soikkeli NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITITTELYTIETEIDEN LAITOS 2015 TIIVISTELMÄ Soikkeli, Tuomas-Matti Kandidaatintutkielma Jyväskylä:
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotCitrusleaf-tietokanta: Voiko NoSQL-tietokanta tarjota transaktioiden
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Citrusleaf-tietokanta: Voiko NoSQL-tietokanta tarjota transaktioiden ACID-ominaisuudet? Mikko Kangasaho Helsinki 7.3.2012 Seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTuomas-Matti Soikkeli. NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu.
Tuomas-Matti Soikkeli NoSQL-tietokannat: perusominaisuudet ja luokittelu. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITITTELYTIETEIDEN LAITOS 2015 TIIVISTELMÄ Soikkeli, Tuomas-Matti Kandidaatintutkielma Jyväskylä:
LisätiedotTietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Olli Opiskelija (123), olli.opiskelija@foo.fi Maija Mallioppilas (321), maija.mallioppilas@foo.fi 13.3. 2007 1 Sisältö 1 Tietokannan kuvaus 3 1.1 Tietokannan rakenne..................................
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI Tarkastellaan Tietokannan fyysistä suunnittelua Menetelmän vaihetta 4 Looginen suunoitelma muutetaan toimiviksi tauluiksi Id enimi snimi muuta 1 Aki Joki xxx
LisätiedotTietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikan laitos 5.11.2003 Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA 1. Johdanto Suunnitelma sisältää kuvauksen tietokannan suunnittelussa käytetyistä periaatteista, kuvan
LisätiedotHSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32
HSMT Tietokannoista Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotHELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2017 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotTIETOKANNAN SUUNNITTELU
TIETOKANNAN SUUNNITTELU HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 2 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS TIETOJEN MALLINNUKSESTA TIETOKANTAAN Käsiteanalyysin
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2006 Tiedon mallinnus ja tietokannat. Harri Laine 1. Tietokanta.
Tieto - data Digitaalisesti tallennettua informaatiota jostakin kohteesta Vapaamuotoinen tieto (unformatted) Esim. teksti, puhe, kuvat, Sisältö jäsentämätöntä Koneellinen käsittely vaikeaa paitsi kokonaisuutena
LisätiedotTäysautomatisoitu raportointiympäristö. Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo
Täysautomatisoitu raportointiympäristö Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo Miksi tähän ryhdyttiin? Miten asiassa edettiin? Vaatimuksia Reaaliaikaisuus n 15 min Hallitut käyttöoikeudet Raportin tekijöillä
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen
Lisätiedot