Ohje 2 (17) LIVI/2821/ / Sisällysluettelo

Transkriptio

1

2 Ohje 2 (17) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT VARAUTUMINEN Liikenneviraston varautuminen ja pelastuspalvelu Rautatieliikenteen harjoittajan varautuminen Palveluntuottajan varautuminen JOHTOSUHTEET JA VIESTINTÄ ONNETTOMUUSPAIKALLA Johtosuhteet ja viestintä välittömien ensitoimenpiteiden aikana Johtosuhteet ja viestintä pelastustoiminnassa Johtosuhteet ja viestintä jälkiraivaus- ja kunnostustoiminnassa VÄLITTÖMÄT ENSITOIMENPITEET JA HÄLYTYKSET ONNETTOMUUSTILANTEESSA Välittömät ensitoimenpiteet ja hälytykset (rautatietoimijat) Liikenteenohjauksen tehtävät Rataliikennekeskuksen tehtävät JATKOTOIMENPITEET ONNETTOMUUSPAIKALLA LIIKENTEENHOITO ONNETTOMUUSTILANTEESSA ONNETTOMUUSPAIKAN LUOVUTTAMINEN LIIKENTEELLE JA ONNETTOMUUDEN JÄLKITOIMET ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN JULKISUUTEEN ONNETTOMUUSTUTKINTA RAPORTOINTI KUSTANNUSTEN JAKO VALVONTA LIITTEET... 17

3 Ohje 3 (17) 1 YLEISTÄ Liikennevirasto antaa rataverkon haltijana tämän ohjeen noudatettavaksi valtion rataverkolla sekä niillä yksityisraiteilla ja radanpitäjien raiteistoilla, joiden kanssa Liikennevirastolla on liikenteenohjausta koskeva sopimus. Ohjetta voidaan soveltaa myös muun rataverkon haltijan alueella, mikäli niin katsotaan tarpeelliseksi kyseisen rataverkon haltijan toimesta. Tavoitteena on yhtenäistää menettelytapoja ja helpottaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä kustannuksia. Ohjetta sovelletaan rautatieonnettomuuteen, joka aiheuttaa rautatiellä vahinkoa tai välitöntä vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle ja joka vaatii pelastus- tai raivaustoimenpiteitä. Pelastustoimen ohjeistus rautatieonnettomuuksiin ei saa olla ristiriidassa Liikenneviraston ohjeistuksen kanssa. Ohje määrittää toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä onnettomuuden sattuessa ja kuinka onnettomuuksiin sekä poikkeustilanteisiin tulee varautua ennakolta. Ohje on voimassa myös poikkeusoloissa ottaen huomioon tilannekohtaiset määräykset ja ohjeet. Ohje koskee Liikenneviraston omaa toimintaa sekä kaikkia niitä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka harjoittavat rautatieliikennettä valtion rataverkolla tai soveltuvin osin tämän ohjeen piiriin kuuluvilla yksityisraiteilla. Lisäksi ohje koskee yrityksiä ja yhteisöjä, joiden kanssa Liikennevirasto on tehnyt palvelusopimuksen, kuten liikenteenohjaus tai kunnossapito (palveluntuottaja). Tämän ohjeen säädösperusteena ovat Komission asetus käyttötoiminnasta ja liikenteenhallinnasta 2015/995 (OPE-YTE), Rautatielaki (304/2011), Pelastuslaki (379/2011) sekä asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002). Rautatielain mukaan rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on varauduttava rautateitä uhkaavan vaaran tai onnettomuuden varalta Liikenteen turvallisuusvirasto voi rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja teknisen toimivuuden varmistamiseksi antaa tarkempia määräyksiä varautumisesta onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen. Pelastuslain mukaan Valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin 47 :ssä säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti.

4 Ohje 4 (17) Rautatieliikenteen harjoittajat ja palveluntuottajat ovat vastuussa siitä, että heidän oma henkilökuntansa ja mahdolliset alihankkijat noudattavat tätä ohjetta. Rautatieliikenteen harjoittajat ja palveluntuottajat ovat vastuussa myös oman henkilöstönsä ja alihankkijoidensa perehdyttämisestä tähän ohjeeseen. Tästä ohjeesta poikkeavia ohjeita ei saa antaa valtion rataverkkoa koskevin osin. Liikennevirasto huolehtii siitä, että ohje on rautatieliikenteen harjoittajien ja palveluntuottajien saatavilla. 2 MÄÄRITELMÄT Tämän luvun määritelmissä on käytetty osin kokonaisturvallisuuden sanaston mukaisia määritelmiä ja ilmaisuja. Hätäilmoitus on ilmoitus onnettomuudesta hätäkeskukseen. Junahätäpuhelu on GSM-R tai VIRVE-verkon hätäpuhelu, jolla annetaan varoitus välittömästä vaarasta liikenteenohjaukselle ja alueella junatilassa oleville puhelimille. Kunnostustoiminta sisältää palveluntuottajan suorittamat toimenpiteet radan saattamiseksi liikennöitävään kuntoon. Käyttökeskus on sähköradan valvonta- ja operointikeskus, jossa käyttöpäivystäjä tekee keskitetysti sähköradan kytkentämuutoksia ja valvoo sähköenergian käyttöä. Liikenneviraston edustajana onnettomuuspaikalla toimii Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja (RATA P3). Rautatieliikenteen harjoittaja on yritys tai yhteisö, joka harjoittaa liikennöintiä Suomen valtion rataverkolla tai soveltuvin osin yksityisraiteilla. Rautatieliikenteen harjoittajaksi katsotaan myös radanpidon liikennettä harjoittava yritys tai yhteisö. Liikenteenohjaus on Liikenneviraston viranomaispalveluna tarjoama toiminto, joka vastaa liikennöinnin keskeyttämisestä onnettomuusalueelta, junien kulkuteiden turvaamisesta ja lupien antamisesta vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamisesta. Pelastustoiminta toiminta, joka koostuu onnettomuuden tai onnettomuuden uhkan edellyttämistä kiireellisistä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen ja pelastamiseen tähtäävistä toimenpiteistä Jälkiraivaustoiminta sisältää Liikenneviraston ja rautatieliikenteen harjoittajan suorittamat toimenpiteet, joihin kuuluvat onnettomuuspaikan raivaus sekä rautatiekaluston ja kuljetettavana olevan tavaran siirtäminen radan saattamiseksi liikennöitävään kuntoon.

5 Ohje 5 (17) Palveluntuottaja on yritys tai yhteisö, jonka kanssa Liikennevirasto on tehnyt palvelusopimuksen esim. liikenteenohjauksesta tai kunnossapidosta. Rataliikennekeskus valvoo koko maan rautatieliikenteen sujumista, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus vastaa viranomaisyhteistyöstä sekä Liikenneviraston viranomaispäätösten tekemisestä operatiivisissa tilanteissa. Rataliikennekeskus tiedottaa onnettomuudesta tutkintaviranomaisia. Radan ja päällysrakenteen kunnossapidosta vastaava henkilö vastaa Liikenneviraston kunnossapitotoiminnasta onnettomuuspaikalla. Toimintaan kuuluu radan ja sen rakenteiden sekä ratalaitteiden palauttaminen liikennöitävään kuntoon. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja (RATA P3) on kokonaisjohtovastuussa raivaus- ja kunnostustoiminnasta sekä viranomaisille annetavasta virkaavusta onnettomuuspaikalla. Pelastusjoukkueen johtaja vastaa lisäksi rautatietoimintojen yhteensovittamisesta, jälkiraivaustoiminnasta, tilannetietojen välittämisestä ja yhteydenpidosta liikenteenohjaukseen onnettomuuspaikalta. Rautatieliikenteen harjoittajien tai palveluntuottajien henkilöstö kuuluvat pelastusjoukkueen johtaja toimivallan alaisuuteen onnettomuustilanteessa niiltä osin kun toimivaltainen viranomainen ei johda toimintaa. Liikenneviraston pelastusjoukkue koostuu pelastus- ja jälkiraivausryhmistä sekä yksiköistä, jotka toimivat Liikenneviraston toimeksiannosta ja toimivallan alaisuudessa. Pelastusjoukkuetta johtaa RATA P3 silloin kun ei toimita muun viranomaisen alaisuudessa. Toimintaa johtava viranomainen on yleensä pelastus- tai poliisiviranomainen, mutta tapauskohtaisesti myös muu viranomainen voi johtaa toimintaa. Onnettomuus tarkoittaa rautatieonnettomuutta tai sen uhkaa, jossa on mukana rautatiekalustoa tai henkilöstöä ja joka aiheuttaa rautatiellä vahinkoa tai vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle ja joka vaatii pelastus- tai raivaustoimenpiteitä tai niihin varautumista. Suuronnettomuuksia voivat olla esimerkiksi suuret liikenne-, räjähdys-, vaarallisten aineiden-, kaasu- ja ydinonnettomuudet. Suuronnettomuuksien hallinnassa vaaditaan usein monien eri viranomaisten tai muiden tahojen yhteistyötä ja resursseja. Häiriötilanne on muu lievempi poikkeustilanne kuin varsinainen onnettomuustilanne. Tätä ohjetta sovelletaan myös häiriötilanteisiin joissa vaaditaan esim. kaluston ja radan raivaustoimintaa. Tällainen tilanne voi olla esim. puun kaatuminen radalle tai muun liikennöintiä estävän häiriötekijän poistaminen ja raivaaminen. Varautumissuunnitelma on rautatieliikenteen harjoittajan, palveluntuottajan tai Liikenneviraston ennakkoon laatima suunnitelma varautumisestaan rautatieonnettomuuksiin.

6 Ohje 6 (17) 3 VARAUTUMINEN Liikennevirastolla, rautatieliikenteen harjoittajilla ja palveluntuottajilla tulee olla ennakkoon laadittu suunnitelma varautumisestaan onnettomuuksiin sekä suunnitelman mukainen valmius toimia. Varautumisen tulee perustua lainsäädännön ja viranomaisohjeiden vaatimuksiin sekä riskienhallinnan menettelyihin ja riskienarviointiin toimijoiden vastuualueiden mukaan. Varautumissuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toimijan onnettomuuksiin varautumisesta vastaava henkilö yhteystietoineen hälytysjärjestelmä onnettomuustoimintaan varattu kalusto ja henkilömäärä henkilöstön varallaolojärjestelyt ja koulutus viestiyhteyksien järjestäminen hätätilannetyypit ja niihin liittyvät toimintaohjeet sekä harjoitukset Kunkin toimijan on varauduttava toimialallaan ja alueellaan onnettomuuksista johtuviin pelastus-, raivaus- ja korjaustoimiin. Toimintavalmiuden toteamiseksi ja ylläpitämiseksi on rautatieliikenteen harjoittajien ja palveluntuottajien järjestettävä onnettomuusharjoituksia yhteistyössä Liikenneviraston kanssa siten kuin Liikenteen turvallisuusviraston ja muiden toimivaltaisten viranomaisten vaatimukset edellyttävät. Liikennevirasto laatii yhdessä viranomaisten, rautatieliikenteen harjoittajien ja palveluntuottajien kanssa vuosittain onnettomuusharjoitussuunnitelman. Toimintavalmiuden toteamiseksi ja ylläpitämiseksi on rautatieliikenteen harjoittajien ja palveluntuottajien osallistuttava yhteistyössä harjoituksiin Liikenneviraston ja pelastusviranomaisten kanssa. Rautatieliikenteen harjoittajat ja palveluntuottajat vastaavat siitä, että Liikennevirastolla on käytettävissään oikeat yhteystiedot hälytettäviin asiantuntija- ja kunnossapitotoimijoihin. 3.1 Liikenneviraston varautuminen ja pelastuspalvelu Liikennevirasto vastaa rautatiekaluston raivauksen järjestämisestä onnettomuuspaikalla sekä radan liikennöitävyyden palauttamisesta mahdollisimman nopeasti siten kun lait ja asetukset määräävät. Lisäksi Liikenneviraston on määriteltävä ohjeet erilaisiin onnettomuus-, hätä- ja poikkeustilanteisiin siten kuin Komission asetus 2015/995 sen määrittelee.

7 Ohje 7 (17) Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet: törmäykset tulipalot junassa junien evakuointi onnettomuudet tunneleissa tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita suistumiset Liikennevirasto toimittaa tämän ohjeen piiriin kuuluville toimijoille sekä hätäkeskukselle ja pelastuslaitokselle tarpeelliset tiedot niistä paikoista, joista pelastus- ja raivauskaluston on mahdollista päästä radalle. Liikennevirasto määrittelee kullekin rataosalle toimintavalmiusajan, jonka kuluessa avustaminen pelastustoiminnassa ja siihen liittyvä raivaustyö on aloitettava onnettomuuspaikalla. Liikenneviraston pelastus- ja raivaustoimintaan sekä radan kunnostukseen varatun kaluston, henkilövahvuuden sekä hälytysvalmiuden tulee olla sellainen, että pelastus-, raivaus- ja kunnostustyöt saadaan hoidettua Liikenneviraston eri sopimuksissa määriteltyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Näistä toiminta- ja valmiusajoista sovitaan toimijoiden välisissä sopimuksissa. Lisäksi Liikennevirasto ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon alueellisen pelastustoimen toiveet toimintavalmiudesta ja kalustotarpeista. Liikennevirasto varautuu huolehtimaan siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Oman toimintansa varmistamisen lisäksi Liikennevirasto varmistaa rataverkon liikennöitävyyden myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. 3.2 Rautatieliikenteen harjoittajan varautuminen Rautatieliikenteen harjoittajan tulee varautua: tekemällä varautumissuunnitelmat sekä varaamalla kaluston ja henkilöstön normaaliolojen sekä poikkeusolojen häiriötilanteisiin välittömiin ensitoimenpiteisiin (välitön ensiapu ja pelastautuminen, alkusammutus, hätämaadoittaminen sähkörataohjeiden mukaisesti jne.) onnettomuuspaikalla junan henkilöstön tai ratapihalla työskentelevän henkilöstön toimesta ennen pelastusviranomaisten paikalle saapumista avustamaan pelastustoimintaan osallistuvia viranomaisia sekä Liikennevirastoa onnettomuuspaikalla avustamaan kuljetettavasta tavarasta tai käytettävästä kalustosta aiheutuvien vaarojen ja ympäristövahinkojen torjumisessa

8 Ohje 8 (17) käyttämänsä kaluston ja kuljetettavana olleen tavaran pois kuljettamiseen onnettomuuspaikalta raivauksen päätyttyä antamaan teknistä asiantuntemusta kaluston raivauksen ja kalustotekniikan osalta Liikennevirastolle ja pelastustoimelle etukäteen toimittamalla Liikennevirastolle kaluston tekniset tiedot jotta kaluston raivaaminen turvallisuusnäkökohdat huomioiminen on mahdollista (OPE-YTE liityntä LOC&PAS YTE ja ) Liikenneviraston ja pelastustoimen kanssa pidettäviin onnettomuusharjoituksiin 3.3 Palveluntuottajan varautuminen Liikenneviraston palveluntuottajien velvoitteet varautumissuunnitelmien laadinnasta määritellään palveluntuottajien kanssa solmituissa sopimuksissa. Palveluntuottajan tulee varautua: tekemällä varautumissuunnitelmat sekä varaamalla kaluston ja henkilöstön välittömiin ensitoimenpiteisiin onnettomuuspaikalla avustamaan pelastustoimintaan osallistuvia viranomaisia sekä Liikennevirastoa radan, sähköratalaitteiden ja turvalaitteiden kunnostukseen onnettomuuden jälkeen. Liikenneviraston ja pelastustoimen kanssa pidettäviin onnettomuusharjoituksiin

9 Ohje 9 (17) 4 JOHTOSUHTEET JA VIESTINTÄ ONNETTOMUUSPAIKALLAA Kuvassa 1. esitetään pääperiaatteet onnettomuu den jälkeisistä johtovastuista sekä viestinnästä onnettomuuspaikan ja liikenteenohjauksen välillä. Yksityiskohtaisemmin johtosuhteista ja viestinnästä kerrotaan luvuissa Kuva 1. Pääperiaatteet johtosuhteista sekä viestinnästä onnettomuuspaikalla. 4.1 Johtosuhteet ja viestintä välittömien ensitoimenpiteiden aikana Välittömistä ensitoimenpiteistä onnettomuuspaikalla vastaa rautatieliikenteen harjoit- tajan tai palveluntuottajan palveluksessa paikallaa olevista henkilöistä se, joka ase- mansa puolesta on soveltuvin johtamaan toimintaa. Mikäli onnettomuudessa on osallisena useampia rautatieliikenteenn harjoittajia, niin ensitoimet on suoritettava yh- teistoiminnassa. Tarvittaessa rataliikennekeskus määrittää vastuut välittömistä ensi- oleva henkilöstöö on yhteydessä suoraan liikenteenohjaukseen. Välittömistä ensitoimenpiteistä kerrotaan yksityiskohtaisemmin luvussa 5. 'Välittömät ensitoimenpiteet sekä hälytykset onnettomuustilanteessa'. toimenpiteistä. Onnettomuustilanteessa rautatieliikenteen harjoittajan tai palveluntuottajan paikallaa

10 Ohje 10 (17) 4.2 Johtosuhteet ja viestintä pelastustoiminnassa Pelastus- tai poliisiviranomaisen saavuttua paikalle, kuuluu toiminnan johtovastuu toimivaltaiselle viranomaiselle. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja, sekä rautatieliikenteen harjoittajan ja palveluntuottajan henkilöstö toimivat onnettomuuspaikalla toimivaltaisen viranomaisen alaisuudessa. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa joku muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva pelastusviranomaisen määräyksestä siten kuin pelastuslaissa määrätään. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilannetta johtaa pelastustoiminnan johtaja. Liikenneviraston pelastusyksikkö voi toimia myös sopimuspalokuntayksikkönä tai tukiyksikkönä pelastustoimelle alueellisten sopimusten mukaisesti. Pelastustoiminnan päätyttyä sekä toimintaa johtavan viranomaisen luopuessa johtovastuusta, on siitä ilmoitettava liikenteenohjaukselle ja Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajalle. Viestiyhteytenä onnettomuustilanteessa sekä liikenteenohjauksen ja pelastusviranomaisten välillä käytetään ensisijaisesti VIRVE -yhteyttä. Liikenteenohjaukset ja rataliikennekeskus toimivat YL-KUTSU puheryhmissä ja heillä on käyttöoikeus MOVIpuherymiin. Liikennevirasto toimittaa valtakunnalliset ja alueelliset pelastusyksiköiden valmiusajat ja yhteystiedot pelastus- ja poliisiviranomaisille sekä Hätäkeskuslaitokselle. 4.3 Johtosuhteet ja viestintä jälkiraivaus- ja kunnostustoiminnassa Pelastusviranomainen johtaa pelastustoimintaa siihen asti kun johtovastuu siirretään toiselle viranomaiselle tai Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajalle. Pelastustoiminnan lopettaminen ja johtovastuun siirtäminen jälkiraivaus- ja kunnostustoimintaa varten on pelastustoiminnan johtajan vastuulla. Johtovastuun siirtämisestä ja pelastustoiminnan lopettamisesta tulisi aina ilmoittaa, tarvittaessa myös kirjallisesti. Raivaus- ja kunnostustoiminnan johtovastuu on Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajalla. Pelastustoimien jälkeistä tai samanaikaista raivaustoimintaa ei kuitenkaan saa aloittaa ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa. Lisäksi tapauksesta riippuen voi raivausluvan saaminen edellyttää lupaa onnettomuutta tutkivalta viranomaiselta.

11 Ohje 11 (17) Rautatieliikenteen harjoittajan toimintaa onnettomuuspaikalla johtava henkilö toimii tilannetta johtavassa roolissa kunnes toimivaltainen viranomainen tai Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja saapuu paikalle. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajan vaihtumisesta onnettomuuspaikalla on aina ilmoitettava liikenteenohjaukselle, toimivaltaiselle viranomaiselle sekä muille toimijoille onnettomuuspaikalla. Vastuu ilmoittamisesta on Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajan tehtävän vastaanottavalla henkilöllä. Palveluntuottajien ja rautatieliikenteen harjoittajien henkilöt suorittavat toimenpiteet oman paikalla olevan työnjohtonsa alaisuudessa mikäli sitä on onnettomuuspaikalla. Yrityksen sisäisestä hälyttämisestä sekä mahdollisesta lisäavun hankkimisesta vastaa kukin yritys itse. Liikennevirasto voi vaatia rautatielain nojalla rautatieyrityksiä antamaan sen käyttöön resurssit, joita se pitää tarpeellisena tilanteen palauttamiseksi ennalleen mahdollisimman nopeasti. Rautatieyrityksellä on oikeus periä kohtuullinen korvaus resurssiensa käytöstä. Päätöksen resurssien käytöstä tekee Liikenneviraston rataliikennekeskus. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja koordinoi resurssien käyttöä onnettomuuspaikalla. Toimivaltainen viranomainen vastaa viestinnästä liikenteenohjaukseen ja käyttökeskukseen onnettomuuspaikalta. Saavuttuaan paikalle siirtyy viestintävastuu Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajalle. Rataliikennekeskus vastaa viestinnästä liikenteenohjauksen ja rautatieliikenteen harjoittajan toiminnasta vastaavien palvelukeskusten tai henkilöiden välillä. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajan vastuulla on luovuttaa rata onnettomuuden jälkeen liikenteenohjaukselle liikennöitäväksi. Tästä kerrotaan enemmän luvussa 8. 'Onnettomuuspaikan luovuttaminen liikenteelle ja onnettomuuden jälkitoimet'. 5 VÄLITTÖMÄT ENSITOIMENPITEET JA HÄLYTYKSET ONNETTOMUUSTILANTEESSA (Pelastuslaki 379/2011: 3 ) "Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin." 5.1 Välittömät ensitoimenpiteet ja hälytykset (rautatietoimijat) Rautatiellä tai sen välittömässä läheisyydessä onnettomuuden tai vaaratilanteen havaitsevan rautatieliikenteen harjoittajan tai palveluntuottajan henkilöstön on ilmoitet-

12 Ohje 12 (17) tava siitä välittömästi liikenteenohjaukseen. Heti tämän jälkeen suoraan on ilmoitettava tilanteesta suoraan hätäkeskukseen, mikäli tarvitaan kiireellistä viranomaisapua. Tarkentavat tiedot onnettomuudesta annetaan liikenteenohjaukselle vasta hätäkeskukselle ilmoittamisen jälkeen. Onnettomuudesta ilmoittaminen liikenteenohjaukseen ei saa hidastaa hätäilmoituksen tekemistä. On tärkeää, että hätäilmoitus tehdään mahdollisimman pian, jotta apu saadaan viivytyksettä paikalle. Hätäkeskus pystyy myös automaattisesti tekemään onnettomuuspaikan karkean tason paikannuksen onnettomuuspaikalta tehtävän hätäpuhelun perusteella. Liikenteenohjaus voi välittää junan tarkan sijaintitiedon KUPLA-päätelaitteen sijaintitiedon perusteella WGS-84-formaatissa. Sijaintitiedot löytyvät liikenteenohjauksen YhteisKÄyttöliittymästä (YKÄ-sovellus). Liikenteenohjauksella tulee olla myös VAKaineiden tiedot osana junien kokoonpanotietoja. Nämä tiedot välitetään tarvittaessa viranomaisille. Varoitus välittömästä vaarasta (hätäpunainen) annetaan viestintäohjeiden mukaisesti hätäpuheluna tai muulla määritellyllä tavalla. Sähköistetyllä radalla on tarvittaessa pyydettävä jännitekatko onnettomuusalueelle. Jännitekatkopyyntö tehdään liikenteenohjaukselle, joka välittää pyynnön käyttökeskukselle. Jännitekatkotoimenpiteet on pyrittävä tekemään onnettomuuspaikalla etupainotteisesti ja onnettomuuspaikan molemmin puolin, mikäli paikalta löytyy sähköratamääräysten mukaisesti hätämaadoituksen tekemiseen oikeutettuja henkilöitä ja välineistöä. Hätämaadoituksen tekemisestä kerrotaan tarkemmin Liikenneviraston sähköratamääräyksissä. Liitteessä 1 'välittömät ensitoimenpiteet sekä hälytykset onnettomuuspaikalla - tarkistuslista' on esitetty onnettomuuden tai vaaratilanteen havaitsijan toimenpiteet. Liitteessä 3 'Toimenpiteet onnettomuuspaikalla erityistapauksissa -tarkistuslista' on esitetty erityistoimenpiteet toimittaessa sähköistetyllä radalla, vaarallisen aineen vahinkotilanteessa, liikkuvan kaluston tulipalotilanteessa tai tunnelissa tapahtuneessa onnettomuudessa. Tästä yleisohjeesta poikkeavia ja tarkentavia ohjeita annetaan tunnelikohtaisissa toimintakorteissa. 5.2 Liikenteenohjauksen tehtävät Ensitiedot onnettomuuspaikalta saatuaan liikenteenohjauksen on välittömästi varoitettava onnettomuudesta muuta rautatieliikennettä ja tarvittaessa keskeytettävä se. Asioiden selvittäminen onnettomuuspaikalta liikenteenohjaukseen ei saa hidastaa hätäpuhelun tekemistä suoraan onnettomuuspaikalta.

13 Ohje 13 (17) Mikäli onnettomuus edellyttää pelastustoimen, ensihoidon tai poliisin toimenpiteitä, myös liikenteenohjaus tekee hätäilmoituksen hätäkeskukseen. Epäselvissä tapauksissa liikenteenohjauksen on syytä tehdä aina hätäilmoitus hätäkeskukseen. Onnettomuusilmoituksen vastaanottava liikenteenohjaus tekee tarvittaessa neuvottelupuhelun hätäkeskukseen, jolloin sekä liikenteenohjaus että hätäkeskus saavat samaan aikaan täydentäviä lisätietoja suoraan ilmoituksen tekijältä. Liikenteenohjauksen tulee pyrkiä nopeasti selvittämään onnettomuuspaikan sijainti ja mitä on tapahtunut, onko henkilövahinkoja, palo- tai sähkövaaraa, onko onnettomuudessa mukana vaarallisia aineita ja aiheutuuko onnettomuudesta vaaraa ympäristölle. Onnettomuuskohteiden paikantamista varten liikenteenohjauksella on oltava käytössään ajan tasalla olevat paikantamistiedot. Paikantamistiedot löytyvät YKÄkarttakäyttöliittymästä. Karttakäyttöliittymästä löytyvät myös junien KUPLApäätelaitteiden GPS-sijainnit WGS-84-formaatissa jotka annetaan tarvittaessa hätäkeskukselle tai pelastusviranomaiselle onnettomuuspaikan tarkkaa paikantamista varten. Sähköistetyllä radalla liikenteenohjauksen on tehtävä ilmoitus käyttökeskukseen ja tarvittaessa pyydettävä jännitekatko onnettomuusalueelle. Jännitekatkopyyntö tulee tehdä ennakoivasti, mikäli onnettomuuden arvioidaan vaativan pelastamista sähkövetoisen kaluston alta tai sähköradan rakenteiden oletetaan tai havaitaan vaurioituneen. Liikenteenohjauksen tehtävänä on varmistaa, että onnettomuustilanteissa tarvittavat hälytykset kunnossapitotoiminnasta vastaaville tahoille menevät perille. Liikenteenohjaus tekee hälytykset onnettomuustilanteessa kunnossapitäjille joko suoraan tai käyttökeskuksen kautta riippuen paikallisesti sovitusta tehtävänjaosta. Yllä mainitut tiedot ja muut onnettomuustilanteeseen liittyvät hälytystiedot on kirjattava liitteen 2 sivu 1. 'Liikenteenohjauksen hälytyslomake' mallin mukaiseen lomakkeeseen. Liikenteenohjaus voi käyttää apunaan myös liitteen 2 sivu 2 'Liikenteenohjauksen hälytyslomake' mukaista taulukkoa, johon liikenteenohjaus kirjaa ylös ajantasaisen tilanteen onnettomuuspaikalla toimintaa johtavista henkilöistä sekä muita onnettomuuden jälkitoimenpiteisiin liittyviä tietoja. 5.3 Rataliikennekeskuksen tehtävät Rataliikennekeskus ilmoittaa onnettomuudesta tarvittaessa Onnettomuustutkintakeskukselle, Liikenteen turvallisuusvirastolle ja muille sidosryhmille oman hälytyskaavionsa mukaisesti. Liikenteenohjauksen tulee ilmoittaa kaikki tietoonsa tulleet onnettomuudet rataliikennekeskukselle välittömästi ensihälytysten jälkeen.

14 Ohje 14 (17) Rataliikennekeskus hälyttää Liikenneviraston pelastusyksiköt sekä informoi asianosaisia rautatieliikenteen harjoittajia niin pian kuin mahdollista viranomaishälytysten jälkeen. Rataliikennekeskus vastaa viestinnästä liikenteenohjausorganisaation ja rautatieliikenteen harjoittajan toiminnasta vastaavien palvelukeskusten tai toimielinten välillä. 6 JATKOTOIMENPITEET ONNETTOMUUSPAIKALLA Palveluntuottajien ja rautatieliikenteen harjoittajien onnettomuuspaikalla huolehdittavat toimenpiteet: Viranomaisten ja Liikenneviraston avustaminen pelastus- ja raivaustoiminnassa materiaali- ja asiantuntija-avulla. Onnettomuusalueen eristäminen tarvittaessa Vetokaluston rekisteröintilaitteiden rekisteröivät osat on otettava talteen ja purettava, mikäli tutkintaa johtava viranomainen tai Liikennevirasto sitä edellyttää. Avustamaan raivaustyössä siten että rataosakohtaisia tavoiteaikoja voidaan noudattaa lisävahinkoja aiheuttamatta Onnettomuudesta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövahinkojen rajaaminen Työssä tulee huomioida aina yhteistyö muiden paikalla olevien yksiköiden kanssa. Työturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi tulee huomioida sähköratarakenteiden vaatimat erityisjärjestelyt. 7 LIIKENTEENHOITO ONNETTOMUUSTILANTEESSA Rautatieturvallisuuden suhteen ei onnettomuustilanne tee poikkeusta, vaan toiminta on järjestettävä turvallisuudesta annettuja määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Liikennevirasto laatii tarvittavat vajaatilanneohjeet esimerkiksi tunnelissa tapahtuvien onnettomuuksien osalta. Rautatieliikenteen harjoittajat laativat ohjeet matkustajille junien hätä- ja turvamenettelyistä ja niiden on oltava yhteensopivia Liikenneviraston vaatimusten kanssa. Liikennevirasto ylläpitää ohjeistusta ohjeluettelossaan joka on saatavissa viraston internet-sivustolla. Tarvittaessa rataliikennekeskus ratkaisee, missä järjestyksessä eri rautatieliikenteen harjoittajien junia ajetaan häiriötilanteessa. Kukin rautatieliikenteen harjoittaja huolehtii osaltaan onnettomuudesta johtuvista korvaavista liikennejärjestelyistä ja yhteydenpidosta asiakkaisiinsa. Liikenteenohjauksessa on ennakoivasti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan avun saanti onnettomuuspaikalle sekä varauduttava esimerkiksi työvuorojen jatkamiseen, ylimääräisiin työvuoroihin ja tilapäisten liikenteenohjauspaikkojen perustamiseen tilanteen edellyttämässä laajuudessa.

15 Ohje 15 (17) 8 ONNETTOMUUSPAIKAN LUOVUTTAMINEN LIIKENTEELLE JA ONNETTOMUUDEN JÄLKITOIMET Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja luovuttaa radan onnettomuuden jälkeen liikenteenohjaukselle liikennöitäväksi ja vastaa siitä, että rata ja sen rakenteet ovat turvallisesti liikennöitävissä ja kaikki onnettomuustilanteen selvittämiseen osallistuneet osapuolet ovat poistuneet radalta. Yksittäisiä raiteita ja radan osa-alueita voidaan luovuttaa liikenteelle aikaisemmin raivaustöiden edetessä Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajan luvalla. Mikäli radalle jää turvallisuuteen vaikuttavia rajoitteita tai huomioitavaa, tulee niistä ilmoittaa liikenteenohjaukselle. Tarvittavat rajoitteet ilmoitetaan "Liikenteen rajoite"- ilmoituksella Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajan tai kunnossapitäjän sekä radan korjaamisesta vastaavien tahojen toimesta. Onnettomuus- ja pelastustoiminnan päätyttyä noudatetaan kaikkia normaaleja TURO:n menettelyitä. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja todettua onnettomuus- ja jälkiraivaustoiminnan päättyneeksi tulee radan ja ratainfran rakenteiden ja niiden korjaamiseen tähtäävien toimien osalta antaa tarvittavat RT-ilmoitukset ja rajoitteet. Luvan sähköradan jännitteiden takaisinkytkemiseen OVRO:n mukaisten häiriö- tai onnettomuustilanteiden jälkeen saa antaa ainoastaan toimintaa onnettomuus- tai jälkiraivauspaikalla johtava henkilö (toimivaltainen viranomainen tai Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja). Toimivaltainen viranomainen antaa luvan jännitteenkytkentäprosessin aloittamiseksi. Liikenteenohjaus välittää tarvittaessa luvan käyttökeskukselle. Mikäli on syytä epäillä sähköradan kuntoa, ei jännitettä saa kytkeä ennen sähköratarakenteiden tarkastusta. 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN JULKISUUTEEN Kukin organisaatio vastaa tiedottamisesta omalta osaltaan, mutta onnettomuuteen liittyvän pelastustoiminnan tiedottamisesta vastaa toimintaa johtava viranomainen. Liikennevirasto tiedottaa yleisesti julkisuuteen rautatieliikenteen ja rataverkon tilaa koskevia asioita. Onnettomuuden uhrien nimiä tai terveydentilatietoja ei anneta julkisuuteen. Näihin liittyvästä tiedottamisesta vastaavat asianomaiset viranomaiset. Lisäksi onnettomuuksien osallisten tietoja ei saa antaa julkisuuteen. Onnettomuuden syitä koskeviin kysymyksiin lausuntoja antavat vain asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja tutkijat.

16 Ohje 16 (17) 10 ONNETTOMUUSTUTKINTA Rautatieliikenteessä tapahtuneen vakavan onnettomuuden tai vaaratilanteen tutkii Onnettomuustutkintakeskus turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaisesti. Jos onnettomuutta tai vaaratilannetta ei oteta mainitun lain nojalla tutkittavaksi, Liikenteen turvallisuusvirasto voi tutkia sen Rautatielain ( /304) nojalla. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myös pyytää Liikennevirastolta ja rautatieliikenteen harjoittajilta selvityksiä onnettomuuksiin liittyen. Liikennevirasto voi myös suorittaa onnettomuuden syyn selvittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, tutkintatoimia ja selvityksiä mikäli muut viranomaiset eivät tutki onnettomuutta. Myös poliisi suorittaa rautatieonnettomuuden tutkinnan silloin, kun on tapahtunut henkilövahinko tai kyseessä on epäily lainvastaisesta toiminnasta. Onnettomuussyitä koskeviin kysymyksiin vastaa tutkintaa suorittava viranomainen. Liikennevirasto voi vaatia selvityksen kaikilta tämän ohjeen piirissä olevilta toimijoilta niistä onnettomuuksista, joita Onnettomuustutkintakeskus tai Liikenteen turvallisuusvirasto ei ole tutkinut. Lisäksi Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö voi suorittaa paikalla tutkintatoimia onnettomuuden syyn selvittämiseksi. Näitä tietoja käytetään toiminnan parantamiseen sekä taloudellisten vastuiden selvittämiseen. Onnettomuutta tutkivien viranomaisten lisäksi Liikenneviraston rataliikennekeskus voi päättää tai välittää muun viranomaisen pyynnön Junien kulunvalvontalaitteiston (JKV) tallenteen purkamisesta ja tallentamisesta onnettomuuden tutkintaa tai selvittelyä varten. 11 RAPORTOINTI Liikenneviraston palveluntuottajat sekä rautatieliikenteen harjoittajat tekevät välittömästi erillisen ilmoituksen kaikista rautatieliikenteeseen kohdistuneista onnettomuuksista, vahingoista ja vaaratilanteista liikenteenohjauksen kautta rataliikennekeskukseen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiasta täytetään erillinen lomake (turvallisuuspoikkeamien ilmoituslomake) tai laaditaan muu raportti Liikennevirastolle, jossa selvitetään ja analysoidaan tapahtunut Liikenteen turvallisuusviraston vaatimusten mukaisesti.

17 Ohje 17 (17) 12 KUSTANNUSTEN JAKO Kukin näiden ohjeiden piiriin kuuluva rautatieliikenteen harjoittaja tai palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan varautumisesta aiheutuneista kustannuksista niiltä osin kuin niistä ei ole sovittu sopimuksissa. Vastuu raivaustyön ja syntyneiden vahinkojen kustannuksista määräytyy voimassa olevan vahingonkorvauslainsäädännön tai voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaisesti. 13 VALVONTA Tämän ohjeen noudattamista valvoo Liikennevirasto. 14 LIITTEET Liite 1 Välittömät ensitoimenpiteet sekä hälytykset onnettomuuspaikalla - tarkistuslista Liite 2 Liikenteenohjauksen hälytyslomake Liikenteenohjauksen hälytyslomake on esimerkinomainen ja jokainen liikenteenohjaustoimipiste muodostaa paikkakuntakohtaisen hälytyslistan tarvittavista tiedoista oman tarpeensa mukaisena. Liite 3 Toimenpiteet onnettomuuspaikalla erityistapauksissa

18 Liite 1 Välittömät ensitoimenpiteet sekä hälytykset onnettomuuspaikalla Onnettomuuden tapahduttua jokaisen velvollisuutena on ryhtyä kykynsä mukaan pelastustoimintaan. Toimi rautatieonnettomuustilanteessa seuraavasti: Arvioi tilanne o loukkaantuneet o vaaralliset aineet o sähkövaara Varoita muuta rautatieliikennettä onnettomuudesta ja keskeytä liikenne sekä varoita välittömästä vaarasta Raili- tai VIRVE-hätäpuhelulla Ilmoita onnettomuudesta liikenteenohjaukseen, tarvittaessa käytä varayhteyttä. o kerro onnettomuuspaikan sijainti mahdollisimman tarkasti (esim. paikantamismerkki, GPS - koordinaatit, liikennepaikka, tasoristeys, ratakilometri, sähköratapylvään numero tai opastimen tunnus) Tee ilmoitus hätäkeskukseen, puh. 112 Loukkaantuneiden auttaminen ja tilanteen edellyttämät pelastustoimet o pelasta ja varoita loukkaantuneita ja vaarassa olevia o anna ensiapua ja suorita tilanteen vaatima muu pelastustoiminta, esim. alkusammutus o rajoita onnettomuuden laajeneminen esim. siirrä muu kalusto turvaan o hätämaadoitus (ja kaluston maadoittaminen) tarpeen mukaan onnettomuuspaikan molemmin puolin (jos on pätevyys/välineet sähkörataohjeiden mukaisesti) o opasta apu paikalle ja toimi annettujen ohjeiden mukaan Välittömiä ensitoimenpiteitä johtavan on ilmoittauduttava toimintaa johtavalle viranomaiselle hänen saavuttuaan ja annettava tilannekatsaus Välitä tilannetietoa liikenteenohjaukselle

19 Liite 2

20 Liite 2

21 Liite 3 Toimenpiteet onnettomuuspaikalla erityistapauksissa - tarkistuslista Toimintaa sähköistetyllä radalla sijaitsevalla onnettomuuspaikalla toimintaa johtavan on huolehdittava, että: Paikalla olevia varoitetaan jännitteisistä ajojohtimista (jännite V, välitön hengenvaara) Onnettomuudesta ilmoitetaan käyttökeskukseen Tarvittavan jännitekatkon tekeminen varmistetaan käyttökeskuksesta Tehdään tarvittaessa hätämaadoitus Liikenneviraston Sähkörataohjeen mukaisesti Tehdään tarvittaessa kaluston maadoitukset Jännitteen katkaiseminen ratajohdosta ei keskeytä kaikkea liikennettä, mutta se estää sähkökäyttöisen kaluston siirtämisen turvaan onnettomuusalueelta. Toimenpiteet vaarallisen aineen vahinkotilanteessa: varoita vaarassa olevia ja anna tarvittaessa VAARA UHKAA -vihellinopaste vaara-alueelle. VAARA UHKAA vihellinopaste annetaan karkeaäänisellä viheltimellä kolmella pitkällä vihellyksellä onnettomuus- ja hätäilmoituksessa kerro vaaraa aiheuttavan vaunun numero, aineen nimi, YKtunnusnumero sekä vuodon laatu ja mihin suuntaan aine, esim. kaasupilvi leviää käytä tarvittaessa suojavälineitä sammuta palo tai ehkäise sen syttyminen tuki vuoto ja estä aineen pääsy ympäristöön, mikäli voit tehdä sen turvallisesti irrota vaaraa aiheuttava vaunu junasta tai siirrä se turvalliselle alueelle siirrä muu liikkuva kalusto pois vaara-alueelta Vaunun päälle nouseminen on kielletty jännitteisen ajojohtimen kohdalla. Toimenpiteet onnettomuuspaikalla liikkuvan kaluston tulipalossa: varoita vaarassa olevia ja ohjaa heidät turvaan onnettomuus- ja hätäilmoituksessa kerro mikä palaa, palon laajuus ja leviämisvaara pysäytä juna, mutta vältä pysäyttämistä tunneliin, sillalle tai muun rautatiekaluston ja rakennusten välittömään läheisyyteen mikäli mahdollista, siirrä kalusto tasoristeyksen tai muun palokunnan ajoreitin läheisyyteen aloita alkusammutus lähimmillä soveltuvilla alkusammuttimilla rajoita paloa sulkemalla muihin tiloihin johtavat aukot ja ovet estä palon leviäminen siirtämällä kalusto ja palovaaralliset aineet turvaan Toimenpiteet tunnelissa tapahtuneessa onnettomuudessa: Vaaran uhatessa aja juna ulos tunnelista tai lähimmälle asemalle, mikäli se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista Jos juna joudutaan jättämään tunneliin: ilmoita liikenteenohjaukselle ja junamiehistölle pysäyttämispaikka ja syy keskeytä myös viereisen raiteen tai tunnelin liikenne, ellei juna ole tunnelissa olevalla asemalla varmista junan paikallaan pysyminen sovi liikenteenohjauksen kanssa jatkotoimenpiteistä poistu itse viimeisenä