Ammatillisen erityisopetuksen perusteet. Oppimistehtävä 3. Erityisopetuksen käytäntöjä Hyriassa

Transkriptio

1 Ammatillisen erityisopetuksen perusteet Oppimistehtävä 3 Tehtävän tarkoituksena on, että tutustut ammatillisen erityisopetuksen käytäntöihin havainnoimalla, haastattelemalla ja tutustumalla oppimisen ja opiskelun tukitoimiin käytännön ja kirjallisuuden kautta. 1. Oppimistehtävän taustaksi lue teoksesta: Oja Sirpa (toim) Kaikille kelpo koulu luku Oppilaan tuki sivut Kiinnitä erityisesti huomio siihen, mitä perusopetuksen tuen järjestämisen muodot ovat (ns kolmiportainen tuki). Tämä aineisto toimii taustatietona (ei palautusta Optimaan) seuraavalle oppimistehtävälle: 2. A. Valitse tarkasteluun itsellesi vieras ammatillisen erityisopetuksen opiskelijaryhmä. Opiskelijaryhmällä tässä tehtävässä tarkoitetaan esim. aistivammaisia opiskelijoita, opiskelijoita joilla on kielellisiä vaikeuksia, neurologisia häiriöitä, lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeuksiin tukea tarvitsevia opiskelijoita, opiskelijoita, joilla on elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia. 2. B. Vieraile mahdollisuuksien mukaan ryhmässä havainnoimassa opetusta ja haastattelemassa opettajaa / ohjaajia ja opiskelijoita. Selvitä mitä oppimateriaaleja, opetuksen apuvälineitä, erityisiä menetelmiä ja arviointikeinoja juuri näiden opiskelijoiden opetuksessa käytetään ja on käytettävissä. 2. C. Kirjoita yhtenäinen teksti, jossa kuvaat opiskelijaryhmää, käytettyjä oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja arviointikeinoja. Perustele tekstissä esille tuomiasi asioita Erityispedagogiikan perusteet teoksen (s ) - erityisen tuen järjestämisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Erityisopetuksen käytäntöjä Hyriassa Työskentelen Hyria koulutus Oy:ssä ja Hyria aikuiskoulutus Oy:ssä ja Hyria koulutus Oy:stä valitsin tarkasteltavaksi ammatillisen peruskoulutuksen valmentavan ja kuntouttavan opetus- ja ohjausryhmän (AKVA). Ryhmän opettaja on erityisopettaja ja ryhmässä on 15 opiskelijaa, joista yksi on lisäpaikalla. Ryhmän valinta oli helppo, sillä tällä hetkellä ryhmä on ainoa laatuaan, joka täyttää valintakriteerit tätä tehtävää ajatellen. Ryhmä ei ollut minulle täysin vieras, sillä olen pitänyt heille muutamia tietotekniikan perusteiden oppitunteja ja seurannut hieman valmentavan koulutuksen opettajan ryhmälle pitämää matematiikan ope-

2 tusta. Olen siis tavannut ryhmän muutaman kerran ja hiukan seurannut ryhmää muutoin, mutta en voi sanoa vielä tuntevani sitä. Havaintoja olen siis tehnyt ja saanut lisätietoja ryhmän opettajaa haastattelemalla. Opiskelijoiden kanssa olen ollut puheissa pitämieni oppituntien yhteydessä. Luokkatilanteiden materiaalin periaatteena on olla ydinasioita korostavaa, yksinkertaistavaa ja johdonmukaista, sisältäen opiskelupaketteja, jotka on räätälöity normaaliopetusta helpommiksi ja erityisopetusta tukevaksi. Oppimistavoitteita on yksilöllisesti säädetty, yleensä madallettu siten, että kukin opiskelija voisi saavuttaa helpommin ne tavoitteet, jotka hänen henkilökohtaisissa tavoitteissaan on määritelty. Opetuksen apuvälineinä käytetään dataheittimellä näytettyjä kuvia, materiaaleja, tehtäväksiantoja, selkeää puhetta, tietokoneita, kirjoja, piirtämistä ja käyntejä mm. tutustumassa kirjastoon, taidenäyttelyihin jne. Kirjallisesti paperilla annetut tehtäväksiannot ovat tärkeitä. Tietoteknisiä apuvälineitä ovat tietokoneet, tabletit ja puhelimet. Sovelluksista käytetyimpiä ovat Internet, sosiaalisen median palvelut, sähköposti, Wilma, tekstinkäsittelyohjelmat, esitysgrafiikkaohjelmat ja taulukkolaskentaohjelmat. Internetin valtava tietovaranto on käytössä erilaisen tiedon haun ja sen kokoamisen ja monenlaisten tehtävien tietolähteenä. Internetistä ladataan lisäksi mm. harjoituksia ja niihin liittyvää materiaalia. Erityisinä oppimiskeinoina voidaan pitää tutustumisia eri aloihin osallistumalla sopivien kurssien ammattiopetukseen ja työpaikkoihin tutustumalla siten, että opiskelija on harjoittelijana jonkin kiinnostavan alan työpaikassa. Harjoittelupaikoissa otetaan kuvia työpaikasta, työtehtävistä ja työympäristöstä ja materiaalista koostetaan kunkin henkilökohtainen kuvakertomus työharjoittelusta, joka sitten kiinnitetään seinälle kaikkien nähtäville. Koosteita käydään läpi yhdessä ryhmän kanssa, jolloin kaikki oppivat toisten työharjoittelusta. Valokuvia käytetään muutenkin oppimisen tukena. Myös videoiden käyttö vastaavasti voisi olla mahdollista. Yhtenä erityisenä oppimisen ja kehittymisen tukikeinona on lisäksi henkilökohtainen ohjaus tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen ja jatko-opintojen suunnitteluun. Lisäksi yksi erityisistä oppimiskeinoista on pajatoiminta, johon opiskelijat voivat osallistua opiskelunsa aikana. Pajassa voi rauhassa tehdä tehtäviä ja harjoitella erilaisia taitoja ja pajassa saa myös opastusta pajaohjaajalta. Pajassa voidaan käyttää myös tarvittaessa niin sanottua kevennettyä pajaa, joka tarkoittaa sitä, että tavoitteita on kevennetty tarpeen mukaan, jotta opiskelija selviytyisi tehtävistä.

3 Opetus etenee sopivan hitaasti ja jäsennetysti siten, että opettaja seuraa jokaisen yksilöllistä tilannetta ja huolehtii jokaisen pääsystä alkuun tunnin tehtävissä ja työskentelyn edetessä jatkuvasti jokaisen tilannetta seuraten. Opiskelupaketit on laadittu yksilöllisesti kullekin etupäässä opiskelijan päädiagnoosin mukaan. Materiaaleissa käytetään paljon mm. kuvia hahmottamista ja muistamista helpottaan. Yleisajatus kaikessa materiaalissa on selkeys, pelkistys, kuvien runsas käyttö (suurin osa ihmisistä on oppimis- ja havainnointiominaisuuksiltaan visuaalisia), kertaus ja olennaisimpaan keskittyminen. Ryhmätyöt, parityöt ja yksilöllinen tekeminen määrittyvät opiskelijoiden ominaisuuksien mukaan. Kaikkien ryhmässä toimimista pyritään kehittämään. Johdetuissa tilanteissa opettaja puhuu selkeästi ja pelkistetysti ja näyttää asiaan liittyviä kuvia paljon asian oppimisen ja muistamisen helpottamiseksi. Asiasisältö keskittyy aivan olennaiseen. Rakenteeltaan oppitunnit jäsentyvät siten, että ensin on aloitus, jossa asetetaan vain yksi tavoite ja tavoitetta kerrataan tunnin aikana ja siihen palataan vielä tunnin lopussa. Tunnin edetessä ja välitavoitteita saavutettaessa opettaja antaa myönteistä palautetta ja rohkaisee eteenpäin, vaikka tavoitteita ei vielä olisi saavutettu. Palautetta annetaan kaiken aikaa ja se on rohkaisevaa. Tavoitteisiin palataan vielä oppitunnin lopussa ja todetaan se, että saavutettiinko ne täysin vai osittain ja annetaan jälleen myönteistä palautetta ja rohkaistaan. Arviointikeinot ovat yksilöllisiä ja huomioivat opiskelijan lähtötilanteen ja diagnoosin asettamat rajoitteet. Lähtökohtaoletuksena on se, että jokainen ihminen on muotoutuva, koulutettava ja opetettava, kunhan kunkin yksilölliset ominaisuudet otetaan huomioon tavoitteita määriteltäessä ja oppimisympäristöä luotaessa. Arviointi on kytköksissä mm. materiaaleihin ja tehtävien laajuuteen, joka jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen. Arviointi on laaja käsite, joka kattaa oppijan kyvyn oppia, oppimisympäristön, oppimistavoitteet, materiaalit, oppituntien rakenteet ja tietysti opiskelijan oppimisen edistymisen. Arviointi sisältää myös diagnoosin opiskelijan erityispedagogisia tarpeita varten ja diagnoosi huomioidaankin kaikissa opiskeluun liittyvissä järjestelyissä. Lisäksi yksi merkittävä arvioinnin tehtävä on arvioida koulutuksen vaikuttavuutta. Miten koulutus on vaikuttanut opiskelijan sijoittumiseen työelämään, jatkoopintoihin ja miten elämänhallinta on parantunut. AKVA-ryhmässä jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja päädiagnoosit jakautuvat siten, että

4 AKVA-ryhmässä esiintyy kahdeksaa eri päädiagnoosityyppiä, joiden perusteella opetus ryhmälle suunnitellaan. Lyhyt kuvaus siitä, miten kunkin diagnoosin omaavat toimivat tässä ryhmässä ja miten diagnoosi näkyy käytännössä, on alla. Lisäksi on mainittu tärkeimmät toimintatavat, joilla opettajat huomioivat opiskelijoiden diagnoosin. 1. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksia on kahdella; ilmenee ylivilkkautena ja impulsiivisuutena; toimintatapoina yksinkertaisia tavoitteita, ohjeiden kertaamista, rauhoittamista, rohkaisua, motivointia, välitöntä palautetta, päivän mittaan vaihtelevia työtehtäviä 2. kielellisiä vaikeuksia yhdellä; ilmenee lukemisen, kirjoittamisen ja ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena; toimintatapoina kuvien käyttöä, kertaamista, ymmärtämisen tarkistamista 3. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöitä on kahdella; ilmenee uhmakkuutena, häiriökäyttäytymisenä ja epäsosiaalisuutena; toimintatapoina asiat selitetään lyhyesti ja selkeästi, opettajalla hyväksyvä asenne, rohkaisua, motivointia, kiitosta hyvästä käytöksestä 4. lievää kehityksen viivästymistä yhdellä; ilmenee keskittymisen vaikeutena ja oppimisen hitautena ja vaihtelevana yliaktiivisuutena ja passiivisuutena; toimintatapoina yksi tehtävä kerrallaan ja tehtävän toistoa, ohjeet ymmärrettävästi, kuvia, kädestä pitäen ohjaamista ja kertaamista 5. psyykkisiä pitkäaikaissairauksia kuudella; ilmenee toimintakyvyn heikkenemisenä, vihamielisyytenä, itseinhona, toivottomuutena ja avuttomuutena; toimintatapoina pysytään perustehtävässä, kuunnellaan, toimitaan mahdollisimman normaalisti, opettaja ei saa provosoitua,

5 psykologisiin peleihin ei saa lähteä mukaan, sopivasti etäisyyttä opiskelijaan, mutta ei välttelyä, opiskelija itse osaa parhaiten kertoa, miten tilanne tulisi huomioida 6. fyysisiä pitkäaikaissairauksia yhdellä; ilmenee mm. poissaoloina; toimintatapoina opiskelija itse kertoo, miten sairaus pitäisi huomioida 7. autismiin ja aspergerin oireyhtymään liittyviä oppimisvaikeuksia yhdellä; ilmenee oppimisvaikeuksina; toimintatapoina normaalia suurempi fyysinen etäisyys, selkeys ja rauhallisuus, tilanteiden rytmitys (alku, keskikohta, lopetus), ei saa hoputtaa, rauhallisuus 8. liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeutta yhdellä; ilmenee motorisina ongelmina; opiskelija voi parhaiten itse kertoa, mikä häntä auttaa; toimintatapoina työskentely-ympäristön säätäminen sopivaksi, selkeys ja rutiinit, rauhallisuus, kiireettömyys Diagnoosi on pohjana sille, miten opiskelijan erityistuen tarve määritellään. Opiskelijat ovat siis saaneet jonkin päädiagnoosin, jonka perusteella opettaja voi järjestää oppimisen olosuhteet opiskelijalle yksilöllisestä mahdollisimman sopiviksi hänen kehittymisensä ja oppimisensa kannalta katsottuna. Tällöin myös koulutuksen vaikuttavuus on paras mahdollinen, koska opiskelijat saavat juuri heidän ominaisuuksiensa mukaan räätälöityä opetusta. Päädiagnoosi määrittelee paljolti sen, miten apu opiskelijalle määrittyy, mutta tavallista on myös se, että opiskelijalla on myös muita huomiota vaativia vaikeuksia. Ne myös osaltaan vaikuttavat avun luonteeseen.