Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma ISSN (painotuote) ISSN (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat Liikenne- ja viestintäministeriö ja Futureimagebank Paino Kainuun Sanomat Oy / Arkkipaino Kajaani 2005 Sähköinen versio osoitteessa

3 Sisällys Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Esipuhe Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle... 6 Toimintaympäristön haasteet... 6 Viestintäpolitiikan yleiset päämäärät... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 8 Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat Tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky Viestinnän infrastruktuuri Media ja sisällöt Luottamus sähköisiin palveluihin Postitoiminta Rahoitus Liikennepolitiikka...20 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Liikennepolitiikan päämäärät Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuottavuuden parantaminen Alueellinen yhteistyö Toiminta, resurssit ja tulokset Liikenneväylien hoito, ylläpito ja kehittäminen Joukkoliikenne Logistiikka ja kuljetukset Suomalaisen merenkulun edellytysten turvaaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen Liikenteen hallinta Hallinnonalan organisaatiot liikennepolitiikkaa toteuttamassa Tavoitteiden saavuttaminen eri rahoitustasoilla Omistajapolitiikka...48 Toimintalinjat, toiminnan painopisteet ja päämäärät Omistajastrategia ja hyvä hallintotapa Tuottotavoite- ja voitonjakopolitiikka, arvojen kasvattaminen Omistajapohjan laajentaminen Liikelaitos- ja osakeyhtiökohtaiset painotukset Rahoitus Ilmatiede ja merentutkimus...52 Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Rahoitus Ministeriö...55 Suunnittelukauden tavoitteet Ministeriön toimintatavat Lainsäädäntö Hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus Viestintä ja vuorovaikutus Kansainvälinen toiminta Tutkimustoiminta Taloushallinto ja talouden ohjaus Tietohallinto Valmiusasiat Toiminnallinen tehokkuus Henkilöstöhallinto Talous ja resurssit Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallinnonalalla Yhteenveto halinnonalan rahoituksesta ja resursseista Rahoitus Omaisuus Liitteet Liite 1: Budjettirahoitus Liite 2: Investointien hankekuvaukset Liite 3: Vuosien hankekori Liite 4: Tunnuslukutaulukko Liite 5: Liikenne-ennusteita Liite 6: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset, liikelaitokset sekä yhtiöt

4 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriön visio: Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön arvot: Osaaminen Linjakkuus Yhteistyö 4

5 Esipuhe Syksyllä 2004 on kaksi teemaa noussut erityisen vahvasti esille: talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Niitä painotetaan hallituksen eduskunnalle antamassa väestökehitystä koskevassa selonteossa sekä hallituksen toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä Suomi maailmailmantaloudessa. Ne ovat myös hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita. Väestön ikääntyessä ja globaalin kilpailun kiristyessä talouden kasvun edellytyksiin on panostettava ripeästi ja tehokkaasti. Kestävä talouskasvu on mahdollista vain tuottavuutta kasvattamalla. Tuottavuuden nostamisessa taas teknologian ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttö kaikilla toiminnan aloilla on innovaatioiden ohella keskeisiä asioita. Globaali kilpailu on, vaikka se samalla merkitsee maantieteellisten etäisyyksien merkitysten vähenemistä, nostanut esille logistiikan tehostamisen ja hyvien liikenneyhteyksien merkityksen. Toimiva infrastruktuurijärjestelmä ja tehokas logistiikka ovat nousseet selvästi merkittäväksi kilpailutekijäksi yritysten arvioidessa toimintansa sijoittumista sekä maailmanlaajuisesti että Suomen sisällä. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa suunnittelukaudella tuottavuuden merkitystä ja panostaa tuottavuuden parantamiseen sekä hallinnonalan omissa toimissa että luodessaan edellytyksiä ihmisten ja elinkeinoelämän toiminnalle. Tietoyhteiskuntakehityksessä keskeistä on tietotekniikan ja viestintäpalveluluiden tehokas hyväksikäyttö kaikilla yhteiskunnan sektoreilla tuottavuuden parantamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietoturvan parantaminen sekä laajakaistastrategian toteuttaminen ovat viestintäpolitiikan muita painopisteitä. Keskeinen huoli on, miten turvata Suomen ja sen alueiden kilpailukyvyn kannalta elintärkeän liikenneinfrastruktuurin sekä liikenteen palveluiden taso. Yhteiskunnan kehittyessä ja elinkeinoelämän sekä ihmisten toiminnan ja elämänpiirin muuttuessa kasvavat myös liikenneyhteyksiin kohdistuvat odotukset ja tarpeet. Huolimatta isoista liikenneverkkoja koskevista päätöksistä sekä toiminnan tehostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta näihin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan kehysten antaman rahoitustason puitteissa. Sen vuoksi ministeriö esittää myös kehittämissuunnitelman, jossa liikenneinfrastruktuuriin esitetty lisärahoitus kohdistetaan erityisesti liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen keväällä 2004 esityksensä tehneen ministerityöryhmän kannan mukaisesti. Joukkoliikenteen lisärahoituksella turvattaisiin liikennepalvelujen saatavuus. Näin toteutettaisiin hallitusohjelmaa parantamalla kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämiä yhteyksiä sekä ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja liikenteen turvallisuutta ja luotaisiin siten pohjaa talouskasvulle ja työllisyydelle. EU:n puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 Suomen painopisteitä liikenne- ja viestintäalalla ovat logistiikka ja tietoturva. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö eivät ole ottaneet kantaa suunnitelmaan. Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela 5

6 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globalisaatio on Suomen tieto- ja viestintäalalle sekä uhka että mahdollisuus. Uhkana on, että alan yritykset ja työpaikat siirtyvät halvempien työvoimakustannusten maihin Aasiaan tai uusiin EU-jäsenmaihin. Mahdollisuus syntyy taas siitä, että suomalaiselle tieto- ja viestintäalan teollisuudelle ja palvelutuotannolle avautuu uusia markkinoita ja kysyntää. Globalisaatioon liittyy myös kysymys oikeudenmukaisuudesta, ihmisten ja kansojen tasa-arvosta sekä hyvinvoinnin edistämisestä kaikkein köyhimmissä maissa. Globaalilla tietoyhteiskuntapolitiikalla tavoitellaan tasaarvoa, hyvinvointia ja vaurautta kaikille. Suomi korostaa globaalissa tietoyhteiskuntapolitiikassa hyvän toimintaympäristön merkitystä yritysten investoinneille. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäessä on myös otettava huomioon demokratian ja kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimukset ja kansallisia kulttuurieroja on kunnioitettava. Jokainen maa rakentaa tietoyhteiskuntaa omista lähtökohdistaan, eikä tietoyhteiskunta ole vientitavaraa. Kansallisten strategioiden merkitys on tärkeä. Euroopan unionin laajentuminen on johtanut siihen, että tietoyhteiskuntapolitiikan hajanaisuus kasvaa. Erityisesti viestintäinfrastruktuuri, markkinoiden toiminta ja käyttäjien taidot ovat uusissa jäsenvaltioissa usein varsin kaukana edelläkävijöistä. Viestintäpoliittisesti merkittävä asia on myös komission vaihtuminen syksyllä Suomi menetti tietoyhteiskunta- ja viestintäkomissaarin salkun ja siitä syntyneen edun viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioiden edistämiselle unionin politiikassa. Yhteisön tietoyhteiskuntapolitiikkaan voi olla vaikutuksia myös sillä, että uuden komission työnjako siirtää vastuun yhteisön tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelusta eri käsiin kuin yritystoiminta- ja teollisuuspolitiikan. Unionin työskentelyssä Suomi korostaa, että viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikalla on huomattava merkitys Euroopan tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Viestintäalan näkökulmasta talouskehityksen arvioidaan kehittyvän myönteisesti ainakin suunnittelukauden alkupuolella. Uusia palveluita tulee markkinoille ja olemassa olevat palvelut vakiintuvat yleiseen käyttöön. Kuluttajat ostavat entistä enemmän tieto- ja viestintäpalveluita ja -laitteita, viestintäyritykset rakentavat verk- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 6

7 koja, yritykset investoivat tieto- ja viestintäteknologiaan ja hyödyntävät palveluntarjoajia ulkoistaessaan toimintoja. Teleyritysten konsolidoitumiskehitys jatkuu edelleen ja merkittäviä suomalaisia teleyrityksiä saattaa siirtyä jatkossakin ulkomaiseen omistukseen. Maailmanlaajuisen kilpailun kiristyessä erityistä huomiota on kiinnitettävä viestintäyritysten investointihalun ja -kyvyn säilymiseen, jotta korkeatasoisen verkkoinfrastruktuurin ja palvelujen säilyminen ja kehitys varmistetaan. Viestintä- ja tietoteknologia tarjoaa hyviä mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa. Alueiden kilpailukyky ja maan tasapainoinen aluerakenne ovat keskeisiä viestintäpolitiikan tavoitteita. Viestintäpolitiikalla edistetään Suomen taloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Ennakoiva ja edistyksellinen viestintäpolitiikka tukee suomalaisten yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kansainvälisesti huippulaatuisia viestintäpalveluita. Viestintäpolitiikalla luodaan edellytykset tehokkaasti toimiville viestintäverkoille ja -palveluille. Koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä myös alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Näitä tavoitteita edistetään toteuttamalla liikenne- ja viestintäministeriön alueiden kehittämisohjelmaa. Ikääntyvän väestön edellytyksiin ja valmiuksiin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kiinnitetään suunnittelukaudella entistä enemmän huomiota. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan tukea väestön vahvempaa osallistumista oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää uutta teknologiaa nykyistä paremmin. Viestintäpolitiikan yleiset päämäärät Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitetila on yhteiskunta, jossa teknologian tarjoamia innovaatioita hyväksi käyttäen kansalaiset voivat hyvin tasa-arvoisessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ja jonka tuottavuus sekä kilpailukyky ovat korkealla tasolla. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluiden sekä -teknologian toimiala on keskeinen yhteiskunnan kehittymiselle. Kansalaisten hyvinvointia, palveluiden saatavuutta ja tasa-arvoa sekä julkishallinnon uudistumista edistetään luomalla hyvä ympäristö viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluiden kysynnälle ja tarjonnalle. Keskeisenä tehtävänä on valjastaa tietotekniikka ja viestintäpalvelut edistämään kansalaisten hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä koko elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. 7

8 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Viestintäpolitiikan päämääränä on huolehtia omalla vastuullaan olevilla toimilla ja kaikkeen muuhun yhteiskuntaelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamalla siitä, että kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori käyttävät laajalti hyväkseen tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia siten, että Euroopan ja Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky paranee ja säilyy maailman eturivissä, julkiset palvelut säilyvät hyvinä ja kaikkien saatavilla sekä kehittyvät julkisen sektorin uudistaessa palvelutuotantonsa, hyvinvointi lisääntyy ja kansalaisen arkielämä helpottuu sekä väestöryhmien ja alueiden hyvinvointierot tasoittuvat. viestintäyritykset tarjoavat alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisella tavalla kansalaisille ja yrityksille viestintäpalveluita, jotka ovat laadultaan hyviä ja sisällöltään moniarvoisia, sananvapautta ja demokratiaa edistäviä, innovatiivisia, helppokäyttöisiä ja edullisia. kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskuntapalvelujen käytön turvallisuuteen ja siihen, että käyttäjän oikeuksia kunnioitetaan. kansainvälisesti kehitetään tasapuolisia pelisääntöjä tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan ja käytön edistämiseksi, ja että globalisaation mahdollisuudet ovat myös suomalaisen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Keskeisenä tehtävänä on valjastaa tietotekniikka ja viestintäpalvelut edistämään kansalaisten hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä koko elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. Liikenne- ja viestintäministeriö harjoittaa aktiivista viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa, jonka tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa. Hallinnonalalla on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan tietoyhteiskuntakehityksessä. Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet esitetään neljänä kokonaisuutena, jotka sisältävät hallitusohjelman tavoitteet. Kunkin tavoitteen yhteydessä esitetään lyhyt yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tulevaisuuden haasteita ja hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista kuvataan tarkemmin jäljempänä painopisteittäin (tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky, viestinnän infrastruktuuri, media ja sisällöt, luottamus sähköisiin palveluihin ja postitoiminta). 1. Viestintäpalveluiden tarjonta ja kysyntä Korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Suunnittelukaudella toteutetaan helmikuussa 2004 hyväksyttyä kansallista laajakaistastrategiaa 1, seurataan sen toteutumista ja tarkistetaan sitä teknisen ja kaupallisen kehityksen vaatimalla tavalla. Laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Edulliset ja korkealaatuiset viestintäpalvelut turvataan lainsäädäntöä kehittämällä, toimilupapolitiikalla sekä muulla viestintäpoliittisella toiminnalla. Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset, palveluiden korkea laatu ja investointikyky turvataan. Yleisradio Oy:n asema ja rahoitus sekä muun televisio- ja radiotoiminnan hyvät toimintaedellytykset varmistetaan. Postitoiminnan yleispalvelun tason säilyminen varmistetaan ja postiyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä. Sanomalehdistön säilymistä monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä edistetään lehdistötukijärjestelmällä. 2. Luottamus tietoyhteiskunnan palveluihin Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Viestintäpalveluiden turvallisuus ja luotettavuus ovat suotuisan yhteiskuntakehityksen perusedellytys. Tietoturvan varmistaminen ja yksityisyyden suojan toteutuminen luovat pohjan käyttäjien luottamukselle tietoyhteiskunnan palveluihin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Suunnittelukaudella toteutetaan vuonna 2003 hyväksyttyä kansallista tietoturvastrategiaa 2, vakiinnutetaan tietoturvahallinnon toiminta ja arvioidaan strategian sisältöä saavutettujen tulosten valossa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen tietoturvastrategian luomiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi toimeenpannaan sähköisen Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Kansallinen tietoturvastrategia

9 viestinnän tietosuojalaki ja arvioidaan sen vaikutuksia ja kehittämistarpeita sekä muutoinkin pidetään lainsäädäntöä jatkuvasti ajan tasalla. Toimitaan laittomien sisältöjen jakelun estämiseksi sähköisissä verkoissa. Vahvistetaan viestintävälineiden, erityisesti Internetin, sisältöjen itsesääntelyä haitallisten sisältöjen torjumiseksi. 3. Innovatiiviset verkot ja palvelut Edistetään innovatiivisia viestintäpalveluita. Viestintäteknologian ja -palveluiden kehitys on edelleen nopeata. Viestintämarkkinoilla on nähtävissä monia teknisen kehityksen murroskohtia, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta. Innovaatioiden murrospisteet tulisi tunnistaa ja sovittaa viestintäpolitiikka oikea-aikaisesti suotuisaa kehitystä tukevaksi. Murroskohtien tunnistamiseksi seurataan toimialan kehitystä. Lainsäädäntöä ja toimilupapolitiikkaa kehittämällä luodaan edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen syntymiselle ja toiminnalle. Suositaan avointa verkkoarkkitehtuuria ja avoimia verkkoratkaisuja. Otetaan käyttöön analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvia radiotaajuuksia innovatiivisten palvelujen tarjontaa edistävällä tavalla. 4. Tuottavuus ja kilpailukyky Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Viestintäpolitiikalla parannetaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta, Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Vaikutetaan kansalliseen ja kansainväliseen tietoyhteiskunta- ja globalisaatiopolitiikkaan painottaen tietoja viestintäteknologian merkitystä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Edistetään resurssien puitteissa suomalaisen tieto- ja viestintäalan kansainvälistymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella. Toimitaan aktiivisesti Euroopan viestintämarkkinoiden toimintaedellytysten parantamiseksi, koska viestintäsektorilla on keskeinen merkitys koko Euroopan talouden kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Tietotekniikan hyväksikäyttö yhdistettynä rakennemuutoksiin ja toimintatapojen muutoksiin on tällä hetkellä tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Kansallista tietoturvastrategiaa toteuttamalla edistetään suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia mm. kannustamalla yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tuomaan markkinoille uusia tietoturvallisuustuotteita, kehittämään helppokäyttöisiä ja muiden tuotteiden kanssa yhteensopivia suojaus- ja tunnistamismenetelmiä ja levittämään parhaita käytäntöjä muiden toimijoiden käyttöön. Edistetään digitaalista televisiotoimintaa tiedotustoiminnalla ja varmistaen, että digitalisoituminen onnistuu myös kansalaisen näkökulmasta. Arvioidaan vuonna 2004 käynnistyvän digitaalisen televisiotoiminnan neljännen kanavanipun koetoimintaa, tehdään mahdollisesti tarvittavat lainmuutokset ja myönnetään tarvittavat toimiluvat. Suunnataan tutkimus- ja kehittämismäärärahoja innovatiivisille aihealueille. Toteutetaan mm. digitaalisen television klusteriohjelma sekä luottamusta ja tietoturvaa sähköisissä palveluissa edistävä ohjelma. 9

10 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat Tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky Painopiste: Tuottavuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologialla Toimintalinja: Omaa toimivaltaa käyttäen ja muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumalla vaikutetaan aktiivisesti sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti siihen, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään mahdollisimman laajasti tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuottavuuden parantaminen tulee nostaa sekä kansallisen että eurooppalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan selkeäksi painopisteeksi. Tuottavuuden parantaminen tulee nostaa sekä kansallisen että eurooppalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan selkeäksi painopisteeksi. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää hyväksi koko yhteiskunnassa yritysten kilpailukyvyn ja hallinnon tuottavuuden parantamiseksi. Suomessa kansantalouden tuottoa voidaan kasvattaa vain rajallisesti esimerkiksi työpäivän pituutta lisäämällä tai palkkaamalla lisätyövoimaa. Tuottavuuden lisäys tulee Yhdysvaltojen tapaan saada aikaan uutta teknologiaa hyväksi käyttäen. Samalla kun yleisen talous- ja finanssipolitiikan keinoin luodaan suomalaiselle elinkeinoelämälle tuotanto- ja vientiedellytyksiä, erityisesti palvelualojen ja julkisen sektorin tuottavuudesta tulee huolehtia lisäämällä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Suomen ja koko Euroopan taloutta uhkaa näivettyminen, jollei tuottavuutta saada nostettua. Tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi Suomen hallitus käynnisti tietoyhteiskuntaohjelman keväällä Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet ovat luvulla muuttumassa toisiksi kuin viime vuosituhannen lopulla uskottiin. Tietoyhteiskunta kohtaa ennen kaikkea globaalin talouden haasteet. Samalla siltä odotetaan yhä enemmän vastauksia suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisiin ja poliittisiin haasteisiin (alueiden kehitys, väestön ikääntyminen, turvallisuusuhat yms.). Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimeenpanoon ohjelman vaatimassa laajuudessa. Ministeriö vaikuttaa siihen, että ohjelma keskittyisi erityisesti tuottavuuden parantamiseen toimenpitein, jotka ovat julkisen sektorin käytössä. Näitä ovat erityisesti koulutuspolitiikka, hallinnon sähköisen asioinnin edistäminen, tutkimus- ja tuotekehityspanokset sekä finanssipolitiikka. Globalisaation haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan jo ennen suunnittelukautta selkeitä toimenpiteitä suomalaisen työn ja tuotannon selviytymiseksi. Niitä suunniteltaessa tulee huomioida tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat välineet yritysten ja julkisen sektorin toimintatapojen uudistukselle. Suomen mahdollisuudet vastata globalisaation haasteisiin sekä vaikuttaa yleisen kehityksen suuntaan ja globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan ovat huomattavasti paremmat toimittaessa Euroopan unionin kautta ja yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomen avoin ja vuorovaikutteinen viestintäpolitiikka toimii pohjana myös Euroopan unionissa vaikuttamiselle. Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että Eurooppa on vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomi on osallistunut aktiivisesti tämän ns. Lissabonin strategian toteuttamiseen. Nopeat, kattavat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet yhdessä monipuolisten ja helppokäyttöisten sähköisten palvelujen kanssa ovat keskeisiä tavoitteen saavuttamisen kannalta. Niitä kehitettäessä Suomi korostaa erityisesti teknologianeutraalisuutta, avoimien ja yhteensopivien standardien edistämistä sekä tietosuojan ja tietoturvallisuuden parantamista. Julkisten sähköisten palveluiden kehittämisellä on myös tärkeä osa prosessissa. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon kansalaisen näkökulma ja tarpeet. Teknologiakeskeistä lähestymistapaa on vältettävä. Euroopan tietoyhteiskuntakehitystä on pyritty nopeuttamaan toteuttamalla vuosina eeurope-ohjelmaa osana Lissabonin strategian mukaisia toimia. Vuonna 2005 päätetään, miten unionin tietoyhteiskuntakehitystä jatketaan vuoden 2005 jälkeen sekä asetetaan toiminnan tavoitteet. Liikenneja viestintäministeriö pyrkii siihen, että määrätietoinen tietoyhteiskuntapolitiikka jatkuu Euroopan unionissa myös suunnittelukaudella painopisteenään tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Ministeriön toimialaan kuuluva yhteiskunnallinen toiminta vaikuttaa ratkaisevasti tietoyhteiskuntakehitykseen. Hyvä viestintäinfrastruktuuri, korkeatasoiset viestintäpalvelut ja yhteiskunnan luottamus verkkojen ja palveluiden käyttöön ovat välttämättömiä tekijöitä tietoyhteiskuntakehityksessä. Ministeriön omaa toimivaltaa käyttämällä rakennetaan toimintaympäristöä, jossa yritysten on hyvä tarjota tietoyhteiskunnan palveluita ja kansalaisten sekä yritysten niitä käyttää. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 10

11 Viestinnän infrastruktuuri Painopiste: Tuottavuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologialla. Toimintalinja: Omaa toimivaltaa käyttäen ja muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumalla vaikutetaan aktiivisesti sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti siihen, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään mahdollisimman laajasti tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Verkkopolitiikan suurin ja pysyvä haaste on pitää keskeiset viestintäverkot jatkuvasti korkealaatuisina ja kattavina sekä niiden palvelut edullisina. Verkkojen kehitystä seurataan tarkasti. Kiinteiden viestintäverkkojen tarjonta on haasteen edessä, kun puheensiirto on siirtynyt matkaviestimiin ja datasiirto kiinteille yhteyksille. Enää noin 60 prosentissa maan kotitalouksista on perinteinen lankapuhelin. Laskevan kehityksen odotetaan jatkuvan. Kotitalouksien laajakaistaliittymien nopea kasvu ennakoi jatkossakin nopeaa luopumista lankapuhelimista, koska lankapuhelimen tuoma lisäarvo on käyttäjälle vähäinen puheen siirryttyä suurelta osin matkapuhelimiin ja Internetin käytön vastaavasti laajakaistayhteyksille. Murroskausi varsinkin yritysten käyttämissä puhepalveluissa lisää matkaviestinnän käyttöä ja Internet-puheluja 3. Matkaviestinnässä kilpailu kiristyy ja hintataso laskee. Matkaviestinpalveluiden kerryttämä liikevaihto teleyrityksille kuitenkin kasvaa ainakin toistaiseksi. Kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden 4 tarjonta on vasta alkamassa. Langattomien viestintätekniikoiden 5 käytön odotetaan lisääntyvän voimakkaasti, vaikka toistaiseksi ne edustavat varsin pientä osaa kokonaismarkkinoista. Langattomien tekniikoiden odotetaan tarjoavan vaihtoehdon nopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin myös maaseudun harvaanasutuilla alueilla, mikä parantaisi alueellista tasa-arvoa laajakaistapalveluiden tarjonnassa. Myös satelliittioperaattoreiden voidaan odottaa löytävän markkinapaikkansa laajakaistayhteyksien tarjonnassa lähiaikoina. Suunnittelukaudella tulevat täysimääräiseen kaupalliseen käyttöön myös digitaalisten televisioverkkojen välityksellä tarjotut palvelut. Televisiolähetysverkon digitalisointi on käynnissä ja suunnittelukaudella on tarkoitus siirtyä kokonaan digitaalisiin lähetyksiin. Siirtyminen tapahtuu Suunnittelukauden alkupuolella kansallisen verkkopolitiikan pääpaino on vuonna 2004 hyväksytyn kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanossa. Strategian toimenpideohjelmaa toteutetaan vuosina Kansallinen strategia on tietoyhteiskuntapolitiikan työväline, jonka avulla toimintalinjat ja tarvittavat toimenpiteet kytketään tietoyhteiskuntapolitiikan kokonaisuuteen ja tuloksia voidaan vertailla myös kansainvälisesti. Strategialla vastataan myös Euroopan unionissa yhteisesti asetettuun tavoitteeseen lisätä nopeiden Internet-yhteyksien määrää merkittävästi. Laajakaistastrategian vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa vakiintuu. Vuoden 2007 loppuun mennessä Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s. Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien yleistyminen on omalta osaltaan väline tämän kehityksen edistämiseen. Julkisen vallan roolina on luoda edellytyksiä palvelujen tarjonnalle ja kysynnälle sekä luonnollisesti tarjota omia palvelujaan uusia välineitä käyttäen. Laajakaistayhteyksien määrä kasvoi Suomessa vuosina nopeimmin maailmassa. Laajakaistaisia kiinteän verkon palveluita on saatavilla tällä hetkellä kaikissa kunnissa siten, että suurimmassa osassa kuntia yli puolella kotitalouksista on mahdollisuus laajakaistapalveluihin. Kiinteän laajakaistayhteyden saatavuuden kotitalouksille arvioidaan kasvavan yli 96 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnittelukaudella kysymys laajakaistan saatavuudesta menettää vähitellen merkitystään, ja mielenkiinto kohdistuu laajakaistan laatuun ja yhteysnopeuteen. Laajakaista yleistyy suunnittelukaudella joka kodin hyödykkeeksi ja yh- 3 Voice Over Internet Protocol (VoIP) 4 Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) 5 Mm. Wireless Local Access Network (WLAN), WiFi, FWA 11

12 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma prosenttia laajakaistan saatavuus laajakaistapenetraatio laajakaistan saatavuusalueella laajakaistapenetraatio 10 ennuste 0 11/ / / / / / / / /2006 Laajakaistan saatavuus, laajakaistapenetraatio koko maassa ja laajakaistan saatavuusalueella vuosina teysnopeudet moninkertaistuvat. Mobiilit laajakaistayhteydet tulevat lähes jokaisen kansalaisen käyttöön. Kansallista laajakaistastrategiaa pidetään yllä ja tarkistetaan säännöllisesti teknisen ja kaupallisen kehityksen vaatimalla tavalla. Ministeriö varautuu siihen, että aktiivista laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on nostaa Suomi suunnittelukaudella maailman eturiviin laajakaistayhteyksien käytössä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii eurooppalaisessa laajakaistapolitiikassa siihen, että tasapainoinen kehitys varmistettaisiin pääosin markkinaehtoisella toiminnalla. Tavoitteena on, että eurooppalainen politiikka vastaisi tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan Suomen tehokkaaksi osoittautunutta laajakaistapolitiikkaa. Suunnittelukaudella harjoitetaan tiivistä yhteistyötä laajakaistakehityksessä edistyneiden valtioiden kanssa ja otetaan oppia muualla hyväksi havaituista viestintäpolitiikan ratkaisuista. Viestintämarkkinalainsäädäntöä kehitetään edelleen hyvän toimintaympäristön varmistamiseksi viestintäverkkojen tarjoajille ja käyttäjille. Viestintämuotojen lähentyminen ja monikanavajakelu vaativat lainsäädännöltä sitä, että kaikkiin sähköisiin viestintäverkkoihin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä. Tavoitteena on luoda eri verkkoja ja palveluita tarjoaville yrityksille teknologianeutraalit, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä investointeihin kannustava toimintaympäristö. Tavoitteena on myös vähentää erityissäännöksiä alan kehityksen ja Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa. Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon uusien, innovatiivisten palveluiden syntyminen (esimerkiksi Internet-puheluiden edistäminen ja televisioohjelmistojen välittäminen matkaviestimiin). Liikenneja viestintäministeriö pitää tätä näkökulmaa vahvasti esillä myös Euroopan unionissa. Verkon omistajasta riippumattoman palveluoperaattoritoiminnan lisäännyttyä kilpailu viestintäverkkoyritysten välillä on kiristynyt varsinkin matkaviestinverkoissa. Viestintäverkkoyritysten omistuspohja on viime aikoina laajentunut ulkomaille ja tuottoja odottaville sijoittajille. Viestintäyritysten investointikyky ja -halu uusin verkkoihin ja palvelujen kehittämiseen on haasteen edessä. Perinteinen viestintäpoliittinen pyrkimys on ollut varmistaa käyttäjän etu pitkällä tähtäyksellä. Tavoite saattaa jäädä toteutumatta, jos teleyritysten toiminta suuntautuu yksinomaan yrityksen omistajien etujen varmistamiseen. Yritysten investointihalun ylläpitämiseksi on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että sääntely ei estä yrityksiä kaikissa oloissa saamasta kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Suunnittelukaudella pidetään esillä investointikysymystä myös Euroopan unionissa. Toimilupaa tarvitaan vain sellaisten sähköisten verkkojen tarjontaan, joissa käytetään rajallisia radiotaajuuksia. Toimilupaa vaaditaan matkaviestinverkkojen sekä televisio- ja radioverkkojen tarjontaan samoin kuin ohjelmistojen tarjontaan televisio- ja radioverkoissa. Suunnittelukaudella säilytetään toimilupasääntely. Viestintämarkkinoilla on paljon toimijoita ja yritysten rakenteet ja omistusjärjestelyt muuttuvat jatkuvasti. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi toimiluvanhaltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja niihin puututaan tarvittaessa lain suomin keinoin. Uudistettu viestintämarkkinalainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2003 ja tehosti markkinoiden ohjausta. Uuden lainsäädännön mukaiset sääntelytoimet kohdistuvat vain niihin markkinoihin, joilla kilpailuongelmia ilmenee. Eurooppalaisen sääntelymallin harmonisoituessakin Suomen viestintähallinto pyrkii säilyttämään suomalaisten viestintämarkkinoiden ominaispiirteet silloin kun siitä on käyttäjille etua. Yhtenäinen eurooppalainen verkkosääntely on kuitenkin nähtävä myös etuna suomalaisen viestintäklusterin liiketoiminnalle. Uusi laki takaa EU:n viestintämarkkinoilla tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet kaikille viestintäyrityksille sekä teknologianeutraalisti kaikille verkoille ja palveluille. Siksi on erittäin tärkeätä, että kaikki jäsenvaltiot panevat uuden viestintämarkkinoita koskevan yhteisölainsäädännön tehokkaasti täytäntöön viivyttelemättä. Lainsäädännön vaiku- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 3 Kansallinen tietoturvastarategia 12

13 tuksia ja uudistamistarpeita arvioidaan jatkuvasti ja niiden pohjalta toteutetaan tarvittavat muutokset. Kansallisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä pidetään esillä myös eurooppalaista viestintälainsäädäntöä uudistettaessa suunnittelukauden alkupuolella. Viestinnän palvelujen lisääntyessä ja viestintämäärien kasvaessa radiotaajuuspolitiikan merkitys kasvaa, kun useat käyttötarpeet kilpailevat niukoista resursseista. Eurooppalaisessa taajuuspolitiikassa pyritään siihen, että jäsenvaltioita ei velvoitettaisi huutokauppaamaan taajuuksia tai muutoin perimään niistä kohtuuttomia maksuja. Suunnittelukaudella tehdään myös kansainväliset päätökset siitä, miten analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvat taajuudet käytetään. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee keskeiset radiotaajuuspoliittiset linjanvedot. Tasapuolisen radiotaajuushallinnon järjestäminen on Viestintäviraston vastuulla. Radiohallinnon keskeisin periaate on taajuuksien tehokas ja tasapuolinen käyttö sekä varautuminen tulevaisuuden käyttötarpeisiin. Uusien palvelujen kaupallistamiseen liittyy haasteita, jotka vaativat myös viestintäpolitiikalta valppautta. Erilaiset sähköiset jakelukanavat lisääntyvät nopeammin kuin laajoja kansalaispiirejä kiinnostavat sisällöt ja palvelut. Käyttäjät eivät aina ole valmiita omaksumaan uusia palveluita, vaikka niitä olisi kaupallisesti tarjolla. Erityisesti ongelmia ilmenee, jos palvelut eivät ole riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen ja digitaalisen television palvelut ovat alullaan. Palvelujen kysyntä on toistaiseksi ollut vaikeasti ennustettavaa. Palvelujen kehityksen sekä kuluttajien käyttäytymisen seuraaminen ja jopa ennakointi on tärkeää, jotta alan kehitystä voidaan tukea ja varautua reagoimaan siihen viestintäpoliittisin toimin. Verkkojen ja teknologian kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan viestintäverkkojen korkean laadun varmistamiseen, kansallisen laajakaistastrategian toteuttamiseen, verkkojen avoimen arkkitehtuurin kehittämiseen, uusien ansaintalogiikkojen syntymisen edistämiseen sekä lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja kehittämiseen. Tietoyhteiskunnan toiminta riippuu sähköisten verkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta. Verkkojen häiriöt johtavat nopeasti tärkeiden toimintojen lamaantumiseen. Kehitys edellyttää panostamista viestintäverkkojen toimintavarmuuteen poikkeusoloissa sekä varautumista häiriötilanteisiin myös normaalioloissa. Suunnittelukaudella tehostetaan myös viranomaisten yhteistyötä viranomaisverkkojen tarjonnassa. Tavoitteena on, että viranomaiset käyttävät mahdollisimman laajasti yleisiä viestintäpalveluita. Ne eri viranomaisten viestintätarpeet, joita varten erilliset viranomaisverkot Kaapeli- ja antennivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa. ovat välttämättä tarpeen, tyydytetään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti keskitetyn julkishallinnon ratkaisun avulla. Viestintäpolitiikan keinoin huolehditaan, että julkishallinnon toiminta ei aiheuta häiriöitä viestintämarkkinoilla. Media ja sisällöt Painopiste: Digitalisoituvan median toimintaedellytysten turvaaminen ja innovaatioiden edistäminen Toimintalinja: Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Luodaan hyvä toimintaympäristö sisältöpalvelujen tarjonnalle ja käytölle monikanavaympäristössä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä. Julkisen palvelun edellytykset turvataan. Viestintäverkot ja -palvelut lähenevät toisiaan ja käyttäjille tarjotaan mediapalveluita useita vaihtoehtoisia verkkoja käyttäen. Perinteisiä median jakelukanavia, digitalisoituvaa televisiota ja radiota voidaan käyttää myös muiden palvelujen tarjontaan. Vastaavasti televisio- ja radio-ohjelmistoja voidaan välittää teletoimintaan tarkoitetuissa verkoissa. Tästä monikanavajakeluksi kutsutusta ilmiöstä seuraa, että palvelumuotojen väliset rajat hämärtyvät. Käyttäjän kannalta palvelun sisällössä ei sinänsä ole mitään eroa, vaikka teknisesti ero olisi suuri. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tu- Kaapeli- ja antennivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa (osuus kaikista kotitalouksista) kpl % 2002 elokuu , marraskuu , helmikuu , toukokuu , elokuu , marraskuu , helmikuu , toukokuu , elokuu ,4 Satelliittivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa (osuus kaikista kotitalouksista) kpl % 2002 elokuu , marraskuu , helmikuu , toukokuu , elokuu , marraskuu , helmikuu , toukokuu , elokuu ,2 13

14 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma lee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Aktiivisella viestintäpolitiikalla on voimakkaasti lisätty televisio- ja radiokanavien määrää aina 1980-luvulta alkaen ja ohjelmiston tarjonta on kasvanut huomattavasti. Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja kaupallisten toimijoiden kilpaileva tarjonta muodostavat yhdessä monipuolisen televisiotarjonnan peruskokonaisuuden, joka palvelee hyvin erilaisten kohderyhmien tarpeita. Radiotoiminnassa kaupallisen toiminnan sisällön muodostaa musiikkiin ja lyhyisiin puheosuuksiin painottuva ohjelmavirta. Julkinen radiopalvelu sisältää myös vahvan puheohjelmatarjonnan. Digitaalinen lähetystoiminta lisää tarjontaa entisestään ja tekee mahdolliseksi ohjelmistojen kohdistamisen entistä tarkemmin tietyille kohderyhmille. Kansainvälistyvässäkin viestintäympäristössä kotimaisella medialla on keskeinen rooli kansalaisten arkipäivässä ja kansallisen kulttuurin ja keskustelun säilyttäjänä. Tämä on johtanut siihen, että myös kaupalliset televisiokanavat investoivat huomattavan osan tuloistaan kotimaiseen ohjelmatuotantoon. On ilmeistä, että kehitys kulkee kohti erikoistuneita temaattisia televisiokanavia. Suunnittelukaudella maksutelevisiotoiminnan uskotaan yleistyvän. Internet tarjoaa televisiolle ja radiolle vaihtoehtoisen tai täydentävän jakelukanavan tietoyhteiskunnan palveluiden ja muun sisällön tarjoamiseksi. Tietoverkkojen kautta tarjotaan yhä enemmän sisältöjä, joita ei ole saatavissa muulla tavoin ja jotka on alun perinkin tuotettu tietoverkossa käytettäviksi. Tavanomaisten vastaanottomuotojen lisäksi kotitalouksille on alettu tarjota mahdollisuutta vastaanottaa televisiolähetykset myös laajakaistapalveluna. Uuden palvelun kehitystä on seurattava ja sen aiheuttamiin muutoksiin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä on varauduttava. Turvallisen viestintäympäristön luominen ja verkossa tarjolla olevan laittoman ja haitallisen sisällön torjunta on yhä tärkeämpää. Laittomien sisältöjen torjunnassa tiukka lainsäädäntö ja tehokas valvonta ovat keskeiset työkalut. Lisäksi tulee harjoittaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti poliisihallinnossa. Haitalliset sisällöt, jotka ovat sinänsä laillisia, mutta esimerkiksi lasten tai jonkin muun väestöryhmän kannalta vahingollisia, vaativat muita toimia. Tässä työssä ohjausvälineenä on ollut viranomaisten ja alan toimijoiden välinen keskustelu ja toimialan itsesääntely. Eräisiin ongelmiin voidaan puuttua myös sananvapauslainsäädännön avulla. Keinot säilyvät pääasiallisina keinoina myös suunnittelukaudella. Lainsäädännöstä ei kuitenkaan pidä tehdä sellaista, että se vaikeuttaa kohtuuttomasti myös sellaisten sisällöntuottajien toimintaa, joiden toimintaan ei liity mitään ongelmallista. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tulee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Monikanavaympäristössä lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se synnyttää vaihtoehtoisissa verkoissa monipuolista sisältötarjontaa eikä vääristä teknologisesti epäneutraalilla tavalla kilpailua eri jakelukanavien kesken. Myös sisällön sääntelyssä kehityssuuntana on yhtenäinen toteutustavasta ja jakelukanavasta riippumaton sääntely. Se merkitsee mm. teknisen kehityksen vuoksi hankalaksi muuttuneen ohjelmiston käsitteen tarkistamista suunnittelukaudella. Televisio- ja radiotoiminta on Suomessa muiden maiden tavoin varsin pitkälle säänneltyä muissa verkoissa tarjottuihin palveluihin nähden. Viestintäpoliittinen pyrkimys on, että sääntely yhdenmukaistuu. Tavoitteena on, että yhdenmukaistuminen ei merkitse verkkoviestinnän sääntelyn tiukentumista, vaan televisio- ja radiotoiminnan sääntelyn kevenemistä. Viestinnän uusien muotojen sääntely perustuu pitkälti toimialan itsesääntelyyn. Näitä periaatteita noudatetaan myös linjattaessa kansallisia kantoja Euroopan unionin päätöksentekoon ja toimintaan. Suunnittelukaudella Euroopan komissio seuraa tarkasti digitaalisen television käyttöönottoa ja kehitystä yhteisössä. Televisiotoimintaa sääntelevää televisiodirektiiviä tarkastellaan suunnittelukauden aikana viestintämuotojen lähentymiskehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio myös tarkkailee vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen kehitystä ja yhteentoimivuutta Euroopassa ja voi tarvittaessa esittää näkemyksiä yhteisen eurooppalaisen standardin käyttöön ottamisesta. Suomi tukee digitaalista televisiotoimintaa edistäviä aloitteita sekä yhteisen lähetysstandardin käyttöönottamista, jos eurooppalaisten televisiopalvelujen kehitys sitä vaatii. Televisio- ja radiotoiminnan erityissääntelystä ja televisio- ja radiotoiminnan toimiluvista ei voida ainakaan vielä suunnittelukaudella luopua, koska toimintaan käytettäviä taajuuksia on yhä kysyntää vähemmän. Sananvapaussyistä on kuitenkin välttämätöntä kehittää toimilupajärjestelmää keveämmäksi ja mahdollisuuksien mukaan oikeusharkintaiseksi. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi ohjelmistotoimilupien haltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja saatetaan muutokset toimilupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Kilpailu kiristyy myös mediamarkkinoilla. Viestintäyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhteensulautumisia ja muita omistusjärjestelyitä. Viestintäyritysten haasteena on rakentaa palveluja ja ansaintamalleja, joilla palveluita voidaan tarjota kannattavasti. Suomalaisia viestintäyrityksiä siirtyy ulkomaiseen omistukseen ja vastaavasti suomalaiset yritykset laajenevat ulkomaille. Jokaisen yrityksen on arvioitava uudelleen liiketoimintamallinsa, panostettava entistä Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 14

15 enemmän tuotekehitykseen ja verkotuttava kansainvälisesti. Toisaalta viestintätekniikan kehitys avaa mahdollisuuksia aikaisempaa pienemmille yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille vastaaville tahoille. Ne voivat tarjota sisältöpalveluja pienin jakelukustannuksin, tarvittaessa jopa maailmanlaajuisesti. Tietoyhteiskuntakehitys tekee siten mahdolliseksi laajentaa sananvapautta sekä edistää moniarvoista kulttuuria ja kansalaisten hyvinvointia. Lainsäädännöllä ei tule luoda tarpeettomia hidasteita tälle kehitykselle, vaan nykyisiäkin esteitä on poistettava sen tieltä. Toimilupapolitiikalla ja omistusjärjestelyiden valvonnalla huolehditaan siitä, että yritysten omistusjärjestelyt eivät vaaranna kansallisen viestintäpolitiikan pyrkimyksiä turvata sananvapaus, tasa-arvo ja viestinnän monipuolisuus. Yleisradio Oy:n harjoittaman televisio- ja radiotoiminnan julkisen palvelun ja yhtiön toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa on tärkeä osa suunnittelukauden viestintäpolitiikkaa. Haasteena on huolehtia julkisen palvelun rahoituksesta ja Yleisradio Oy:n kehitysedellytysten varmistamisesta siten, että ohjelmistotarjonta täyttää julkisen palvelun velvoitteet ja samalla säilyttää riittävät katsoja- ja kuulijaosuudet. Syksyllä 2004 päättyneen parlamentaarisen selvitystyön pohjalta arvioidaan televisio- ja radiotoiminnan kehittämistä suunnittelukaudella ja saatetaan arvion vaatimat toimet voimaan suunnittelukauden alussa. Yleisradio Oy:n vaihtoehtoisten rahoitustapojen selvittämistä jatketaan. Digitaalinen televisio etenee nopeasti. Yleisradio Oy:n päätöksen mukaan yhtiö siirtyy kokonaan digitaaliseen televisiojakeluun Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti hallitus toimii saman aikataulun mukaisesti. Maanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten vastaanottoon tarkoitettuja vastaanottolaitteita (digisovitin tai digitaalinen televisiovastaanotin) oli syksyllä 2004 noin 20 prosentilla kotitalouksista. Laitetarjonta on laajentunut, laitteiden hintataso laskenut ja tietoisuus uusista palveluista lisääntynyt, minkä vuoksi digitaalinen vastaanotto on takeltelevan alun jälkeen alkanut yleistyä vahvasti. Digitaalinen verkko kattoi loppuvuodesta 2004 jo 94 prosenttia maan kotitalouksista. Tavoitteena on, että verkko kattaa koko maan vuoden 2005 lopussa. Yleisradio Oy:n ja Suomessa toimivien televisioyritysten keskeinen lähivuosien haaste on jakeluverkkojen nopea digitalisointi ja uudet jakelukanavat. Siirtyminen kokonaan digitaaliseen lähetystoimintaan luo edellytyksiä innovatiivisten palveluiden synnylle. Lähetysverkkojen digitalisoituessa suunnittelukaudella tulee ajankohtaiseksi myös Ruotsin television (SVT) ohjelmien jakelun järjestäminen. Kysymystä käsitellään osana Pohjoismaiden keskinäistä televisio-ohjelmien jakelujärjestelyä. vuosi YLE YLE YLE YLE YLE YLE MTV3 Nelonen Subtv TV1 TV2 FST 24 Teema FST-D Ohjelmat tuntia viikossa. Lähde: Tilastokeskus Televisiokanavien viikoittaiset ohjelmatunnit Kotitalouksista noin puolet vastaanottaa televisiolähetyksensä kaapelitelevisioverkon kautta. Kaapelitelevisioliittymien myynti on vilkastunut, koska verkossa voidaan tarjota myös laajakaistaliittymiä. Lähes kaikki kaapelitelevisioverkot on kunnostettu siten, että niiden kautta voidaan välittää myös digitaalisia televisiolähetyksiä. Maanpäällisesti jaettavien kanavien lisäksi verkoissa jaetaan digitaalisessa muodossa naapurimaiden yleiskanavien lisäksi myös kymmenittäin satelliittikanavia. Kaapelitelevisiotoiminnan arvioidaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Digitaalinen radio 6 ei toistaiseksi ole merkittävästi edennyt. Etelä-Suomen kattavassa digitaalisessa radioverkossa välitetään vain Yleisradio Oy:n lähetyksiä. Digitaalisessa televisioverkossa radio-ohjelmia lähettävät Yleisradio Oy:n lisäksi myös eräät kaupalliset toimijat. Toimiluvanvaraisen radiotoiminnan toimilupien voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa. Parhaillaan on käynnissä selvitystyö siitä, miten toimiluvanvaraisen radiotoiminnan pelisääntöjä voitaisiin selkeyttää ja toimintaedellytyksiä parantaa. Kaikkien toimiluvanvaraisten radiotoimilupien voimassaolo päättyy vuonna 2006, ja suunnittelukauden alussa myönnetään toimiluvat radioille, jotka aloittavat toimintansa vuonna Toimiluparatkaisulla pyritään monipuolistamaan radio-ohjelmistojen tarjontaa. Uusien viestintämuotojen nopea kehitys ei ole toistaiseksi vaikuttanut sanoma- ja aikakauslehdistön eikä laajemminkaan graafisen viestinnän asemaan. Pitkällä aikavälillä sähköisen viestinnän kehitys ja kulutustottumusten muutokset näkyvät kuitenkin myös lehdistön toimintaedellytyksissä ja mahdollisuuksissa. Erityisesti lasten ja nuorten saaminen lehdistön kuluttajiksi on haasteellista. Suomalaisen sisältötuotannon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lehdistön sisältö- ja liiketoimintaosaaminen voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Median ja sisältöjen kehittämisessä tutkimus- ja ke- 6 Digital Audio Broadcasting (DAB) 15

16 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma hittämisrahoitusta suunnataan televisiotoiminnan toimintaedellytysten ja palvelukehityksen edistämiseen sekä julkisen palvelun televisiotoiminnan edellytysten varmistamiseen. Tutkimus- ja kehittämishankkeita suunnataan myös moniarvoisten ja sananvapautta edistävien sisältöjen saatavuuden varmistamiseen verkoissa sekä Internetin haitallisten sisältöjen vaikutusten ja laittomien sisältöjen torjuntaan. Median toiminta on turvattava myös poikkeusoloissa, ja siksi viestintäverkkojen toiminta varmistetaan asianmukaisesti. Sääntelyllä huolehditaan myös siitä, että viranomaisten tiedotustoiminta onnistuu kaikissa oloissa. Luottamus sähköisiin palveluihin Painopiste: Tietoverkkojen avoimuuden ja yksityisyyden suojan edistäminen sekä luottamusta tukevien innovaatioiden edistäminen Toimintalinja: Suomesta kehitetään tietoturvallinen yhteiskunta ja varmistetaan kansalaisten, elinkeinoelämän ja julkishallinnon luottamus tietoyhteiskunnan palveluiden käytettävyyteen, turvallisuuteen ja tietosuojaan. Lisäksi edistetään hankkeita, joilla pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Uuteen sopeutuminen ja totutuista toimintatavoista luopuminen aiheuttaa kansalaisissa ja yrityksissä epävarmuutta ja levottomuutta, jos uusiin välineisiin ei luoteta. Luottamus siihen, että palveluita voi käyttää turvallisesti ja että käyttäjän yksityisyyttä kunnioitetaan ovat välttämättömiä suotuisalle tietoyhteiskuntakehitykselle. Suunnittelukaudella luottamuksen merkityksen arvioidaan nousevan keskeiseksi tekijäksi tietoyhteiskuntakehityksen mahdollistajana. Tietoturvallisuus toteutuu ympäristössä, jossa eri muodoissa olevat tiedot, palvelut, järjestelmät ja tietoliikenne on suojattu niihin kohdistuvilta uhilta, joita ovat mm. palvelun käyttäjän henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, roskaposti, tietokonevirukset, verkkoterrorismi ja ääritapauksessa elektroninen sodankäynti. Uhat voivat ulottua tietoverkkojen avulla silmänräpäyksessä kaikkialle. Tietoturvallisuuden korostuva merkitys tietoyhteiskunnassa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Oikein toteutettuna tietoturva lisää yksilön toimintavapautta, antaa elinkeinoelämälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaa ja Sähköpostivirukset haitanneet kotikoneen toimintaa viimeisen puolen vuoden aikana. Tietoturvallisuuden välineet yrityksissä v. 40+ v. ei kertaakaan 74,5 65 kerran tai pari 15,4 15,6 useammin 7,4 10,8 ei osaa sanoa 2,7 8,6 Osuus Internet-yhteyden omaavista keväällä % virustorjuntaohjelma 88 palomuuri 73 varmuuskopiointi käyttöpaikan ulkopuolelle 40 turvattu palvelinyhteys 34 Osuus kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä keväällä alentaa ihmisten vuorovaikutuskustannuksia koko yhteiskunnassa. Tietoturvauhista tuli merkittävä avoimen tietoverkon sähköpostiliikennettä haittaava tekijä jo vuonna Haittaohjelmien vaikutus ulottui ensimmäistä kertaa sähköisiin pankkitoimintoihin, energianjakeluun ja liikenteen ohjausjärjestelmiin. Tietojärjestelmien integrointi keskenään ja niiden liittäminen avoimiin viestintäverkkoihin jatkuu suunnittelukaudella. Haittaohjelmat leviävät entistä nopeammin ja muuttuvat älykkäämmiksi. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu muuallakin kuin Suomessa kaikilla tasoilla. Tietoturvaongelmat ovat pysyvä osa sähköistä toimintaympäristöä ja vaikuttavat yhä enemmän myös yritysten perusliiketoimintoihin. Suunnittelukauden haasteena on tästä kehityksestä huolimatta säilyttää Internet avoimena ja käyttökelpoisena. Suunnittelukaudella toteutetaan ja kehitetään valtioneuvoston syyskuussa vuonna 2003 hyväksymää kansallista tietoturvastrategiaa. Sen avulla torjutaan tietoturvallisuuden uhkia ja hyödynnetään siihen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti normaali-, mutta myös poikkeusoloissa. Strategia antaa valtioneuvoston, elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten tietoturvallisuusponnisteluille yhteisen suunnan. Strategia on kansainvälinen edelläkävijä. Se on maailman ensimmäisiä hallituksen tietoturvapoliittisia linjauksia, joiden painopiste ei ole julkisen hallinnon toiminnan tai kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Strategian ydinajatus on rakentaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluiden käyttöön. Kansallisen tietoturvallisuusstrategian avulla Suomesta rakennetaan turvallinen tietoyhteiskunta. Strategian tavoitteena on Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 16

17 edistää kansallista ja kansainvälistä tietoturvallisuusyhteistyötä, edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia, parantaa tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvata perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma sekä lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa paransi merkittävästi vuonna 2004 voimaan tullut sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Tietoturvastrategian toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriötä avustaa tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Kokonaisvastuun lisäksi ministeriö ottaa tietoturvapolitiikan tavoitteet huomioon myös yleiseen tietoyhteiskuntapolitiikkaan osallistuessaan sekä laajakaistastrategian toteuttamisessa ja mediapolitiikassa. Suunnittelukauden alkuun mennessä kansallisen tietoturvastrategian toimeenpano saavuttanee osan tavoitteistaan. Liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston asema kansallisina tietoturvaviranomaisina on vakiintumassa ja neuvottelukunnasta alatyöryhmineen on tulossa merkittävä paikka alan toimijoiden uskottavalle näkyvyydelle. Tietoturvapäivä, kansallinen tietoturvatilannekuva ja kriittisen infrastruktuurin ryhmän toiminta alkavat saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä toimijoiden käyttäytymisessä että julkisuudessa. Suunnittelukaudella toiminta vakiinnutetaan ja tietoturvastrategian sisältöä arvioidaan uudestaan kehityksen sekä jo saavutettujen tulosten valossa. Tietoturvastrategian mukaisesti Viestintävirasto on kansallinen tietoturvaviranomainen, joka koordinoi tietoturvauhkiin varautumista 7 ja valvoo tietoliikenneturvallisuutta 8 sekä sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädännön ja viestintämarkkinalain noudattamista. Suunnittelukauden eurooppalaisessa tietoturvapolitiikassa pyritään siihen, että Euroopassa omaksutaan Suomen tietoturvastrategian mukainen ajattelutapa tietoturvan merkityksestä ja julkisen sektorin roolista sen toteuttajana. Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto käynnistää toimintansa vuoden 2005 alkupuolella. Suunnittelukaudella virasto vakiinnuttaa toimintansa ja päätetään sen tehtävien hoidosta vuoden 2009 jälkeen. Tietoturvakysymykset ovat viestintäpolitiikan painopiste Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä Yksityisyyden suojasta on muodostumassa laajemmin tiedostettu perusoikeus. Kansalaisista kerätään kasvavassa määrin tietoa, jota vaihdetaan käyttäen apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa paransi merkittävästi vuonna 2004 voimaan tullut sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Lain tavoitteena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa ja monipuolisten sähköisen viestinnän palvelujen tasapainoista kehittymistä. Suunnittelukaudella lain vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään tarvittavalla tavalla. Tavoitteena on, että yksityisyyden korkea suoja säilyy tekniikan kehittyessä, eikä lainsäädäntö tarpeettomasti rajoita liiketoimintaa. Poliisin vaatimusten saada viestintäverkossa syntyviä henkilötietoja käyttöönsä rikosten ehkäisemiseksi ja rikostutkinnan avuksi arvioidaan jatkuvan suunnittelukaudella. Euroopan unionissa tehtäneen asiaa koskevia päätöksiä suunnittelukauden alkupuolella. Laajalla tietojen tallentamisella voi olla sähköisten palveluiden käyttöä ehkäisevää vaikutusta. Se aiheuttaa myös kustannuksia teleyrityksille. Samanlaisia vaikutuksia ihmisten kokemalle yksityisyyden suojalle seuraisi siitä, että tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta vertaisverkkopalveluiden 9 käyttöä alettaisiin järjestelmällisesti seurata. Liikenne- ja viestintäministeriö varautuu omalta osaltaan pitämään lainsäädäntöä ajan tasalla kehityksen vaatimalla tavalla. Erilaiset seurannan ja tunnistamisen menetelmät kehittyvät nopeasti. Kertakäyttösalasanoihin perustuvat pankkitunnisteet tulevat suunnittelukaudella nykyistäkin laajempaan käyttöön verkkopankkien lisäksi sähköisillä kauppapaikoilla ja hallinnon sähköisissä palveluissa. Muiden tunnistamismenetelmien käyttöönoton arvioidaan olevan maltillista, vaikka ns. julkisen avaimen järjestelmiin 10 perustuvien sirujen lisääminen luottokortteihin luo mahdollisuudet laajemmalle vahvan tunnistuksen käytölle. Tiedonsiirron ja kuvantamismenetelmien edelleen kehittyminen luo potentiaalin erityisesti passiivisten biometristen tunnistamisjärjestelmien (esim. kasvokuvan tunnistavat yleisökamerat) kokeiluille. Nopea tekniikan kehitys tuo muitakin uusia palveluita markkinoille. Muun muassa radiotaajuustunnistus 11 tekee mahdolliseksi seurata ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Sitä voidaan soveltaa monin tavoin tavaraliikenteen logistiikasta ihmisten kulunvalvontaan. Uusista tekniikoista saattaa aiheutua yksityisyyden suojaa koskevia lainmuutostarpeita. Myös esineiden tunnistamistekniikka kehittyy suunnittelukaudella. Tavaroihin ja muihin kohteisiin kiinnitettävät tunnisteet (tagit) avaavat matkapuhelimen käyttäjille uusia palveluita. Niillä voi olla vaikutusta myös palvelun käyttäjän yksityisyyden suojaan. Suunnittelukaudella pidetään lainsäädäntöä ajan tasalla ja osallistutaan aktiivisesti tunnistamista koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionissa. Tietoturvan ja tietosuojan kehittämisessä keskeisiä asioita tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa ovat tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmista- 7 Computer Emergency Response Team (CERT) 8 Communications Security (COMSEC) 9 Peer to peer -palvelut 10 Public Key Infrastructure (PKI) 11 Radio Frequency Identification (RFID) 17

18 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma minen sähköisessä viestinnässä, sähköisen tunnistamisen ja varmennepolitiikan kehittäminen, kansalaisten ja yritysten tietoturvatietoisuuden ja -osaamisen edistäminen sekä kansallisen tietoturvastrategian toimeenpano. Lisäksi suunnittelukaudella on tarkoitus toteuttaa ohjelma luottamuksesta ja tietoturvasta sähköisissä palveluissa. Tietoturvan ja yksityisyyden varmistaminen on tärkeätä jo normaaliaikana. Poikkeusoloissa turvalliset verkot ovat yhteiskunnan toimintaedellytyksille välttämättömiä. Varautuminen poikkeusoloihin merkitsee toimenpiteitä jo normaaliolojen aikana. Toimenpiteet kohdistuvat niin viestintäverkkoihin ja -palveluihin kuin tietoteknisiin järjestelmiinkin. Postitoiminta Painopiste: Postin yleispalvelun tarjontaedellytysten varmistaminen. Toimintalinja: Lainsäädännöllä turvataan hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut kaikille koko maassa. Postitoimintaa kehitetään ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Postipalvelut ovat tärkeitä myös tietoyhteiskunnassa, sillä ne tarjoavat fyysisen jakelukanavan esimerkiksi verkkoliiketoiminnan tarpeisiin. Postipalvelut mielletään osaksi yhteiskunnan perusrakennetta, jonka toiminnalla on vaikutuksia alueelliseen tasa-arvoon, talouskasvuun ja työllisyyteen. Suomalaisen postitoiminnan vahvuutena on palvelujen korkea laatu ja tehokkuus. Postitoiminnassa tarvitaan tehokkaita toimintamalleja, jotta koko maan kattavalle palvelujen tarjonnalle turvataan taloudelliset edellytykset toimia. Kilpailun mahdollistavasta lainsäädännöstä huolimatta postipalvelujen tarjonta on edelleen yksinomaan Suomen Posti Oyj:n vastuulla. Kilpailevaa kirjelähetysten jakelu- ja välitystoimintaa ei ole toistaiseksi syntynyt. Globalisaatio, sähköisen viestinnän innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat vahvasti myös postipalveluiden kysyntään ja tarjontaan lähivuosina. Perinteinen posti vähenee ja kirjeviestinnän kilpailu sähköisen viestinvälityksen kanssa kovenee. Uhkana on, että toiminta muuttuu kannattamattomaksi ja toimialan kehitys pysähtyy, jos toimiala ja sen sääntely eivät pysty vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Markkinoiden muuttuessa perinteisten postiyritysten toiminta laajentuu uusille liiketoiminta-alueille. Postipalvelut kehittyvät yhä enemmän tieto- ja materiaalivirtojen hallintalogistiikan suuntaan. Tietoyhteiskuntakehitys tarjoaa postitoimialalle mahdollisuuden vastata entistä paremmin käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tehostaa toimintaa. Tietoyhteiskuntakehitys tarjoaa postitoimialalle mahdollisuuden vastata entistä paremmin käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tehostaa toimintaa. Tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita käytetään hyväksi postipalvelun tuotannossa. Postipalvelu voidaan antaa kokonaankin sähköisessä muodossa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Markkinoiden muuttuessa nousee esille myös se, miten varmistetaan tasapainoinen kilpailu toimiluvanvaraisen ja muun, sääntelemättömän toiminnan kesken. Suunnittelukauden haaste on turvata tasa-arvoinen, perinteinen postipalvelu yhteiskunnan vaatimassa laajuudessa olosuhteissa, joissa kirjeviestintä vähentyy ja muuttaa muotoaan sähköiseksi. Samalla on onnistuttava luomaan edellytykset tasapainoiselle kilpailulle sekä toimialan kehittymiselle ja kilpailukyvylle. Uudistettu postipalvelulaki tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Postipalveluiden laatustandardin muuttamista koskeva muutosesitys annettiin eduskunnalle vuonna Toimialan ja asiakastarpeiden kehitystä seurataan tarkasti ja lainsäädäntöä kehitetään siten, että postin yleispalvelun taso säilyy ja sen tarjoamisen taloudelliset edellytykset varmistetaan. Euroopan komissio selvittää kunkin jäsenvaltion osalta niitä vaikutuksia, joita postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisellä toteuttamisella vuonna 2009 mahdollisesti on postitoiminnan yleispalveluun. Tämän selvityksen pohjalta komissio antanee suunnittelukauden puolivälissä raportin ja tekee ehdotuksia postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi unionissa vuoteen 2009 mennessä. Postitoiminnan kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan toimialan seurantaan sekä yleispalvelun edellytysten varmistamiseen. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka HE laiksi postipalvelulain muuttamisesta (241/2004)

19 Rahoitus Viestintäviraston menojen rahoittamiseksi peruslaskelmaan on sisällytetty vuosittain miljoonan euron nettomääräraha. Mikäli postipalvelulain (313/2001) 31 :n mukainen valvontamaksu tulkitaan veroluonteiseksi maksuksi, tulee viraston nettomenokehystä lisätä 1,232 miljoonalla eurolla, jolloin kehys olisi 5,048 miljoonaa euroa. Tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi hallinnonalan virastot ja laitokset käyttävät määrärahojaan erilaisiin kehittämishankkeisiin. Hallituksen nimeämään tietoyhteiskuntaohjelmaan ministeriön pääluokasta on tarkoitus osoittaa rahoitusta seuraavasti: Tutkimus ja kehittäminen ( ): Tietoyhteiskuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin määrärahasta arvioidaan käytettävän vuonna ,4 miljoonaa euroa, vuonna ,3 miljoonaa euroa sekä vuonna ,3 miljoonaa euroa. Sanomalehdistön tuki ( ): Määräraha vuonna 2005 on euroa. Tukea on tarkoitus suunnata entistä enemmän nykyisestä lehdistön kustannusten alentamiseksi osoitetusta ja puolueiden lehdille osoitetusta tuesta yleisempään lehdistön kehittämistukeen. Kehittämishankkeiden osuutta ei ole mahdollista etukäteen arvioida. Myös viranomaisverkko VIRVEn kustannusten kattamista tuetaan ( ). Verkon rahoituksen tukemiseen varaudutaan siltä osin kuin asiakkailta perittävällä rahoituksella ei voida kattaa kustannuksia käyttäjämäärän alhaisuudesta johtuen. Alijäämätuen suuruudeksi arvioidaan vuonna ,2 miljoonaa euroa, vuonna ,2 miljoonaa euroa, vuonna ,5 miljoonaa euroa. Investointituen tarve on vuonna 2006 kaksi miljoonaa euroa, joka on vuodelta 2005 käyttämätöntä ja seuraavalle vuodelle siirrettävää rahoitusosuutta. Lisäksi investointitukea tarvitaan vuonna 2006 viisi miljoonaa euroa. 19

20 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Liikennepolitiikka Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii logistiikan tehokkuuden parantamista. Suomalaisten yritysten kannalta ongelmallista on päämarkkina-alueiden etäisyys ja luonnonolosuhteet, jotka aiheuttavat suuret kuljetuskustannukset kilpailijamaihin verrattuna. Siksi suomalaisilla yrityksillä on oltava käytettävissään sujuvat, toimintavarmat ja kohtuuhintaiset infrastruktuuri- ja kuljetuspalvelut. Valtioneuvoston selvityksessä Suomi maailmantaloudessa esitetään, että liikenneväyläinvestoinneissa tulisi asettaa etusijalle Suomen kansainvälistä kilpailukykyä parantavat hankkeet. Venäjän ja Aasian maiden taloudellinen kehitys sekä näiden maiden ja EU:n välinen kasvava kauppa avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle kuljetus- ja logistiikka-alalle. Itämeren alueella Suomen tavoitteena on säilyttää logistinen kilpailuasemansa Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvissa kuljetuksissa huolimatta EU:n laajentumisen aiheuttamasta lisääntyneestä kilpailusta. Kuljetusvaatimukset muuttuvat. Erityisesti uudet talouskasvun vauhdittajina olevat teollisuuden alat vaativat nopeaa, täsmällistä, perilläoloaikaan entistä kiinteämmin sidottua kuljetusta. Lisäksi perusteollisuuden kuljetuksilta vaaditaan entistä suurempaa luotettavuutta. Liikenne- ja kuljetuspalvelujen käyttäjät ja tilaajat tarvitsevat ajantasaista tietoa, jota on mahdollista tarjota uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Kuljetuksissa yleistyvät pienerätoimitukset sekä tuotantoelämän varastoinnin vähenemisen seurauksena että yritysten ja kuluttajien välisen sähköisen kaupankäynnin lisääntyessä. Tämä kasvattaa erityisesti tieliikennettä. Kuljetusintensiivisen teollisuustuotannon kasvun arvioidaan nopeutuvan, mikä johtaisi kuljetusten määrän kasvuun. Venäjän-kuljetukset muodostavat merkittävän osan rautateiden kuljetuksista, ja Venäjän talouden kasvun arvioidaan lisäävän myös näitä kuljetuksia. Pitkällä aikavälillä kuljetukset eivät enää seuranne kiinteästi kokonaistalouskasvua, kun talouden arvioidaan kasvavan informaatioteknologian ja muiden uusien teknologioiden sekä palvelujen varassa. Väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutokset merkitsevät nykyistä vähemmän aikaan sidottua ja usein erityislaatua tai -palvelua vaativaa liikkumista. Liikennepolitiikka 20

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2011 ISSN 1458-8900 (painotuote) ISSN 1795-5718 (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä,

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2008 ISSN 1239-4106 Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat Antero Aaltonen, Heikki

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén

Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén 1 Laajakaistatilanne Suomessa Laajakaistan määrä (Viestintäviraston katsaus 11.9.2008) Langaton ja etenkin mobiili laajakaista yleistyy.

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Toiminta- ja 2004-2007. taloussuunnitelma 2004-2007

Toiminta- ja 2004-2007. taloussuunnitelma 2004-2007 Toiminta- ja 2004-2007 taloussuunnitelma 2004-2007 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2007 ISSN 1239-4106 Valokuvat Antero Aaltonen Hannele Sartjärvi Taitto Taittotalo

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW /LLWH 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW Suomalainen 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta korostaa osaamista, kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Viestintäpoliti kka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011

Viestintäpoliti kka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Esipuhe... 3 Arjen tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta

Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta jaosto, 2005 1. Tavoitteet ja painopistealueet Jaoston tehtävänä on tukea tietoyhteiskuntaneuvostoa suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja

Tieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja Tieliikenteen automaatio Päivi Antikainen Yksikön johtaja Tieliikenne 2017 Haasteita Mahdollisuuksia Suuri murros....on jo käynnissä Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Robotiikka ja älykäs automaatio

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot