Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. visio Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. arvot Osaaminen Linjakkuus Yhteistyö Sisältö Esipuhe 3 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 4 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle 4 Toimintaympäristön haasteet 4 Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka murroksessa 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6 Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus 8 Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat 8 Uusi arjen tietoyhteiskunta 8 Viestinnän infrastruktuuri 9 Media ja sisällöt 11 Luottamus sähköisiin palveluihin 13 Postitoiminta 14 Rahoitus 15 Liikennepolitiikka 16 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle 17 Toimintaympäristön haasteet 17 Liikennepolitiikan päämäärät 19 Liikennejärjestelmä 19 Toimialan tuottavuuden parantaminen 20 Liikennepalvelut 21 Henkilöliikenne 21 Tavaraliikenne 26 Merenkulun elinkeinopolitiikka 27 Liikenneinfrastruktuuri 29 Liikenneväylien palvelutason ylläpito sekä liikenneolosuhteiden pienet kehittämishankkeet ja ohjelmat 29 Rahoitus ja vaikutukset 31 Isot kehittämishankkeet 35 Liikenneturvallisuuden parantaminen 38 Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen 41 Liikenteen hallinta 43 Liikennepoliittisia tavoitteita tukeva palvelu- ja tutkimustoiminta 45 Ilmatiede 45 Merentutkimus 46 Tavoitteiden saavuttaminen eri rahoitustasoilla 47 Omistajapolitiikka 48 Liikenne- ja viestintäministeriö hallinnonalan ohjaajana 50 Lainsäädäntö 50 Vuorovaikutus ja viestintä 50 Hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus 51 Talouden ohjaus 51 Kansainvälinen toiminta 52 Tuottavuustoimenpiteet ja henkilöstö 52 Tietohallinto 54 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 54 Talous ja resurssit 55 Yhteenveto hallinnonalan rahoituksesta ja resursseista 57 Rahoitus 57 Omaisuus 59 Liitteet 61 Liite 1: Budjettirahoitus 62 Liite 2: Tunnuslukutaulukot 64 Liite 3: Liikenne-ennusteita 67 Liite 4: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset, liikelaitokset sekä yhtiöt Hallinnonalan liikelaitosten ja yhtiöiden toimialakuvaus 70

3 Esipuhe Käsillä oleva toiminta- ja taloussuunnitelma ajoittuu seuraavalle hallituskaudelle. Seuraavan hallituksen ohjelma ja mahdollinen strategia-asiakirja tulevat aikanaan suuntaamaan ja täsmentämään suunnittelukauden toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on ministeriön tulevaisuuskatsauksissa esitetyt painopisteet. Viestintäpolitiikan ydin on uusi arjen tietoyhteiskunta. Verkkoinfrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja teknologianeutraalisti. Langattoman viestinnän edistäminen, yritysten investointien rohkaiseminen, sananvapauden edistäminen sekä julkisen palvelun edellytysten turvaaminen ovat keskeisiä painopisteitä. Luottamusta tukevia innovaatioita ja hankkeita edistetään kansallisesti ja tietoturvaa pyritään parantamaan koko Euroopan unionissa. Liikennepolitiikan lähtökohta on käyttäjälähtöinen ja innovatiivinen liikennepolitiikka. Liikennepolitiikan painopisteitä ovat perusväylänpidon rahoitus, runkoväylien laatu, logistiikan tehostaminen, joukkoliikennepalvelujen kehittäminen, kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä toimialan ja elinkeinojen tehokkuuden parantaminen. Ministeriö tulee kiinnittämään erityistä huomiota arjen tietoyhteiskunnan kehittämiseen sekä liikennepalveluiden saatavuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen TTS-kaudella. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman peruslaskelmataso ylittää voimassa olevan valtioneuvoston vahvistaman kehyksen koko TTS-kaudella noin 370 miljoonaa euroa. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä isoista infrastruktuuriinvestoinneista sekä muun muassa matkustaja-alustuen laajentamisesta, jotka nostavat peruslaskelmatasoa voimassa olevaan kehykseen verrattuna. Nykyinen liikennepalveluiden taso ei kuitenkaan täysin vastaa yhteiskunnan tarpeita. Tästä syystä liikenne- ja viestintäministeriö esittääkin rahoitustasoltaan peruslaskelmaa korkeamman kehysehdotuksen, jossa esitetty lisärahoitus kohdistetaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen suurissa kaupungeissa sekä perusväylänpitoon liikenneväylien palvelutason ja turvallisuuden parantamiseksi sekä ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lähtökohta kehysehdotuksessa on, että määrärahat mahdollistavat liikenneväylien pitkäjänteisen kehittämisen ja kunnossapidon sekä joukkoliikenteen parantamisen suurilla kaupunkiseuduilla. Myös eduskunta on vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä antanut lausumat, joissa korostetaan liikenneväylien pitkäjänteistä kehittämistä ja kunnossapitoa, joukkoliikenteen parantamista sekä rautateiden sähköistämistä. Kehysehdotuksen lähtökohta perusväylänpidon osalta toiminta- ja taloussuunnitelmassa on tulevaisuuskatsauksessa esitetty toimenpiteiden niin kutsuttu ykköstoimintavaihtoehto. Tällä tasolla pystytään kehittämään liikenteen palvelutasoa sekä turvallisuutta. Infrastruktuurin ylläpidossa ja kehittämishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäjänteiseen suunniteluun. Ministeriön tavoitteena on, että liikennepoliittisista linjauksista sekä investointien tasosta tehtäisiin pitkäjänteinen päätös esimerkiksi liikennepoliittisen selonteon kautta seuraavan hallituskauden aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön kehysehdotukseen sisältyy isoja infrastruktuurihankkeita 1,2 miljardin euron edestä, mikä vastaa tulevaisuuskatsauksessa esitettyä kakkostoimintavaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 300 miljoonan euron vuotuista tasoa, joka on aiempien hallituskausien keskimääräinen taso. Painopiste tällä tasolla on erityisesti ratahankkeissa TTS-kaudella. Tulevaisuuskatsauksessa esitetyssä tavoitetasossa hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 2,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 500 miljoonan euron vuotuista keskimääräistä määrärahan tasoa. Joukkoliikenteen osalta kehysehdotus sisältää tulevaisuuskatsauksessa esitetyn ykköstoimintavaihtoehdon mukaisen rahoituksen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen yhteiskunnalliset hyödyt ovat mittavat ja joukkoliikenteen tukeminen näillä alueilla tuo merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö eivät ole ottaneet kantaa suunnitelmaan. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta vuonna 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

4 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Yhteenveto Viestintäpalvelut ovat tärkeä osa koko yhteiskunnan toimintaa. Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Tietoon perustuva yhteiskunta edellyttää, että korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan. Kansalaisten ja yritysten tulee voida luottaa tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita edistetään ja käytetään hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suunnittelukauden aikana luodaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia, joka tarjoaa edellytykset tietoyhteiskunnan mahdollisuuksille ja innovaatioille tulla osaksi kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon arkea. Verkkoinfrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja teknologianeutraalisti. Panostetaan langattoman viestinnän edistämiseen ja kehitetään viestintälainsäädäntöä rohkaisemaan yrityksiä investointeihin. Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä sekä turvata julkisen palvelun edellytykset. Luottamusta tukevia innovaatioita ja hankkeita edistetään kansallisesti sekä pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Lainsäädännöllä turvataan kaikille hyvänlaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut koko maassa ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Viestintäalan markkinat ovat edelleen rajussa murroksessa. Uudet teknologiat odottavat esiinmarssia. Televerkkojen perusrakenne on uusiutumassa ip-pohjaiseksi ja erityisesti langattomien verkkojen käyttö yleistyy. Digitaalinen teknologia mullistaa televisiotoiminnan. Uusia niin sisältö- kuin liityntäpalveluitakin tulee markkinoille. Matkaviestinnässä multimediapalvelut yleistyvät päätelaitekannan uusiutumisen myötä. Kuluttajat ostavat entistä enemmän tieto- ja viestintäpalveluita ja -laitteita, viestintäyritykset rakentavat verkkoja, yritykset investoivat tieto- ja viestintäteknologiaan ja hyödyntävät palveluntarjoajia ulkoistaessaan toimintoja. Palveluiden muuttuessa yhä enenevässä määrin langattomiksi taajuuspolitiikan merkitys korostuu. Viestinnän alan konsolidoitumiskehitys jatkuu edelleen. Kilpailu viestintämarkkinoilla kiristyy useiden vaihtoehtoisten teknologioiden tullessa toistensa rinnalle. Teleyritysten investoinnit saattavat vähentyä, ellei toimintaympäristö takaa niille riittäviä mahdollisuuksia tehdä tulosta. Suomessa huolena on, että tieto- ja viestintäpalveluiden tutkimus- ja kehittämispanostukset siirtyvät pois maasta esimerkiksi omistuksen uudelleenjärjestelyjen myötä. Maailmanlaajuisen ja kansallisen kilpailun kiristyessä erityistä huomiota on kiinnitettävä viestintäyritysten investointi- ja innovointihalun ja -kyvyn säilymiseen, jotta korkeatasoisen verkkoinfrastruktuurin ja palvelujen säilyminen ja kehitys varmistetaan. Mediapolitiikka kohtaa suuria muutoksia toimialan digitalisoituessa. Uudet käyttäjien itsensä tuottamat sisällöt ja yhteisöllisyys yleistyvät erityisesti internetissä, mikä muuttaa käyttäjien viestintätottumuksia ja suhdetta mediaan. Globaali mainosrahoitteinen sisältötuotanto, kuten Google tai Yahoo, tulevat merkittäviksi toimijoiksi myös Suomessa. Turvallisuuteen kohdistuvia hyökkäyksiä toteutetaan tietotekniikan ja viestintäverkkojen avulla, mistä syystä paineet sähköisen viestinnän ja tietotekniikan käytön valvontaan ovat kasvaneet. Tietoturvauhat ovat lisääntyneet ja tietoturvaloukkaukset saaneet yhä taidokkaampia muotoja. Tietoturvaloukkausten Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

5 takana on yhä useammin järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus ja hyökkäyksillä pyritään saamaan taloudellista hyötyä pelkän kiusanteon sijaan. Tietoturvallisuuden ja yksityisyyden suojan varmistaminen on tietoyhteiskuntapolitiikan suurimpia haasteita. Sananvapauteen ja muihin perusoikeuksiin liittyvät sääntelykysymykset korostuvat. Esille nousevat myös elinkeinoelämän perusoikeudet kuten omaisuuden suojan turvaaminen. Tietoyhteiskuntapolitiikan keskeisiä kysymyksiä ovat innovaatiopolitiikka ja globalisaatio. Globalisaation haasteisiin vastataan hyödyntämällä teknologian, osaamisen ja uusien toimintatapojen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen. Tietoyhteiskunnan kehitystyössä panostetaan infrastruktuuriin, viestintävälineisiin, koulutukseen, osaamiseen ja palveluihin. Innovaatiopolitiikkaa tuetaan ICT:n monimuotoisella hyödyntämisellä kaikkialla yhteiskunnassa sekä edistämällä uusien ns. ubiikkteknologioiden käyttöönottoa. Globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan tähtäävät prosessit, kuten globaali internetin hallinto sekä kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen, yleistyvät. Globalisaatioon liittyy kysymys oikeudenmukaisuudesta, ihmisten ja kansojen tasa-arvosta sekä hyvinvoinnin edistämisestä kaikkein köyhimmissä maissa. Globaalilla tietoyhteiskuntapolitiikalla tavoitellaan tasa-arvoa, hyvinvointia ja vaurautta kaikille. Suomi korostaa globaalissa tietoyhteiskuntapolitiikassa hyvän toimintaympäristön merkitystä yritysten investoinneille. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäessä on myös otettava huomioon demokratian ja kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimukset ja kansallisia kulttuurieroja on kunnioitettava. Jokainen maa rakentaa tietoyhteiskuntaa omista lähtökohdistaan, eikä tietoyhteiskunta ole vientitavaraa. Kansallisten strategioiden merkitys on tärkeä. Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että Eurooppa on vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Osana tätä ns. Lissabonin strategiaa EU on toteuttanut vuodesta 2000 eeurooppa-toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on ollut lisätä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä eri toimialoilla ja samalla parantaa tietoliikenneinfrastruktuuria lisäämällä erityisesti laajakaistayhteyksien tarjontaa jäsenmaissa. Yhteisön tavoite kilpailukyvyn parantamisesta ei kuitenkaan ole toteutunut toivotulla tavalla. Sen toteuttamista pyritään nyt vuosikymmenen loppupuolella tehostamaan uudella tietoyhteiskuntastrategialla, i2010-ohjelmalla. Euroopan unionin sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö uudistetaan suunnittelukaudella täydellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistusehdotuksiin on suunnittelukaudella otettava kantaa ja uudistetut direktiivit on saatettava suunnittelukauden aikana osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä. Koko sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö uudistuu suunnittelukaudella. Viestintä- ja tietoteknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa. Alueiden kilpailukyky ja maan tasapainoinen aluerakenne ovat keskeisiä viestintäpolitiikan tavoitteita. Viestintäpolitiikalla edistetään Suomen taloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Ennakoiva ja edistyksellinen viestintäpolitiikka tukee suomalaisten yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kansainvälisesti huippulaatuisia viestintäpalveluita. Viestintäpolitiikalla luodaan edellytykset tehokkaasti toimiville viestintäverkoille ja -palveluille. Koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä myös alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Ikääntyvän väestön sekä erilaisten erityisryhmien edellytyksiin ja valmiuksiin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kiinnitetään suunnittelukaudella entistä enemmän huomiota. Tieto- ja viestintäteknologialle asetetaan uusia vaatimuksia helppokäyttöisyyden ja esteettömyyden suhteen. Uusinta tietämystä ja innovaatioita hyödyntäen voidaan tukea väestön vahvempaa osallistumista oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen, helpottaa kansalaisten arkea sekä tuoda siihen elämyksiä ja uusia virikkeitä. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää uutta teknologiaa nykyistä paremmin. Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka murroksessa Tuottavuuden parantaminen sekä kilpailukyvyn ja tasa-arvon edistäminen ovat tietoyhteiskuntapolitiikan keskeisiä tavoitteita sekä Suomessa että eurooppalaisissa tietoyhteiskuntaohjelmissa. Tämän vuosikymmenen eurooppalaisessa keskustelussa uusia vivahteita on noussut esille lähinnä kiihtyvän globalisaation takia sekä nähtävissä olevan teknologiamurroksen vuoksi. Myös innovaatiopolitiikka on noussut tietoyhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suomalaisessa ja eurooppalaisessakin tietoyhteiskuntapolitiikassa on jäänyt vähäiselle huomiolle havainto, jonka varaan Aasian edistyneet tietoyhteiskunnat ovat muokanneet politiikkaansa. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

6 Tämä havainto on se, että viestintätekniikassa ollaan astumassa uuteen aikakauteen, jolle on tyypillistä, että n perinteiset televerkot korvautuvat internetverkoilla, n laajakaista, langattomat tekniikat ja siru- ja älykorttitekniikat yleistyvät ja halpenevat, n verkot ja päätelaitteet muuttuvat yhä älykkäämmiksi ja itseohjautuvammiksi. Tärkeä muutos on, että verkot eivät välitä vain ihmisten välistä kommunikaatiota, vaan myös koneiden ja muiden esineiden viestintää. Tekninen kommunikaatio sulautuu perinteiseen ja eri tekniikat keskustelevat keskenään saumattomasti. Tietoyhteiskunnassa ollaankin siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, ns. ubiikkiyhteiskuntaan 1, jossa ihmisten ja 1 ubiquitous society, engl. ubiquitous = kaikkialla läsnä oleva yritysten toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tietoja viestintäpalveluihin, ja jossa palveluita ei enää käytetä vain ihmisten väliseen kommunikaatioon. Tavoitteena on luoda arjen tietoyhteiskunta. Edistyksellisimpien tietoyhteiskuntien tietoyhteiskuntastrategiat perustuvat nykyisin u-ajattelulle. Lajissaan ensimmäinen u-ohjelma hyväksyttiin Japanissa noin vuosi sitten (ujapan), ja vastaava ohjelma on myös Etelä-Korealla. Tekniikan murros vaikuttaa ihmisten viestintäkäyttäytymiseen. Hyötypalveluiden käyttö helpottuu ja viihteen ja sisältöpalveluiden kulutus kasvaa sitä mukaa, kun uusia monikäyttöisiä henkilökohtaisia mobiileja päätelaitteita tulee markkinoille. Verkko on tiedon varastointi- ja latauspaikka. Myös käyttäjien itse tuottamien sisältöjen, esimerkiksi blogien, määrä ja merkitys kasvaa ja viestinnän yhteisöllisyys lisääntyy. Sisältöjen käyttö muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Samalla tieto- ja viestintäteknologialle asetetaan uusia vaatimuksia helppokäyttöisyyden ja esteettömyyden suhteen. Uudet viestintäverkot ovat ajasta ja paikasta riippumattomia sekä käyttäjille huomaamattomia. Ne mahdollistavat mm. tehokkaan etäopiskelun, kierrätyksen, elintarviketurvallisuuden valvonnan. Päätelaite on itseohjautuva ja pystyy liittymään tarkoituksenmukaisimpaan verkkoon automaattisesti. Esimerkiksi matkaviestimet osaavat etsiä käyttäjien toiveita parhaiten vastaavan verkon ja vaihtaa käyttämäänsä verkkoa saumattomasti. Älykkäät päätelaitteet ja uuden sukupolven verkkoinfrastruktuuri avaavat uusia mahdollisuuksia langattomille tiedonsiirtosovellutuksille terveydenhuollossa, kunnallistekniikassa, teollisuuden tuotantotoiminnassa, mittaustietojen keruussa, prosessin hallinnassa ja muussa automatisoinnissa, kuljetusten ohjauksessa ja logistiikassa, joukkoliikenteessä sekä liikenteen turvallisuutta parantavissa järjestelmissä. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla liikenteen telematiikka onkin eräs uuden tekniikan nopeimmin kehittyvistä sovellutusalueista. Lisäksi panostaminen uuteen tekniikkaan ja sen määrätietoinen soveltaminen edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Arjen tietoyhteiskunnan strategia vaatii yhteiskunnan koherenttia kehittämistä ja sekä verkkojen, palveluntarjoajien ja käyttäjien etujen samanaikaista huomioimista. Samalla sen tulee lisätä yhteistyötä elinkeinoelämän, julkisen hallinnon ja tutkimuslaitosten välille. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liikenne- ja viestintäministeriö harjoittaa aktiivista viestintäpolitiikkaa, jolla varmistetaan n kansalaisten sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo sekä kuluttajan perusteltu luottamus uusien palveluiden käyttöön mm. palvelujen saatavuuden, yksityisyyden suojan, tietoturvallisuuden, kuluttajan oikeuksien ja palveluiden käytettävyyden kannalta sekä n yritysten hyvät mahdollisuudet tarjota kilpailluissa oloissa uusimpia tietoyhteiskuntapalveluita käyttäjille. Hallinnonalalla on keskeinen rooli suomalaisen arjen tietoyhteiskunnan kehityksessä. Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet esitetään seuraavassa neljänä kokonaisuutena, jotka sisältävät hallitusohjelman tavoitteet. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

7 Kunkin tavoitteen yhteydessä esitetään lyhyt yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tulevaisuuden haasteita ja hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista kuvataan tarkemmin jäljempänä painopisteittäin (uusi arjen tietoyhteiskunta, viestinnän infrastruktuuri, media ja sisällöt, luottamus sähköisiin palveluihin ja postitoiminta). 1. Viestintäpalveluiden tarjonta ja kysyntä Korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Arjen tietoyhteiskunnan edistämiseksi toteutetaan suunnittelukaudella helmikuussa 2004 hyväksytty strategia ja valmistellaan sen johtopäätösten pohjalta seuraavan hallituskauden verkkopolitiikkaa. Laajakaistapolitiikkaan kiinnitetään huomiota koko suunnittelukauden ajan. Edulliset ja korkealaatuiset viestintäpalvelut turvataan lainsäädäntöä kehittämällä, toimilupapolitiikalla sekä muulla viestintäpoliittisella toiminnalla. Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset, palveluiden korkea laatu ja investointikyky turvataan. Kaikilla kansalaisilla on oikeus laadukkaisiin televisiopalveluihin. Seurataan digitalisoinnin jälkeen tapahtuvaa kehitystä, varmistetaan digitalisoinnin onnistuminen ja kaikkien kansalaisten mahdollisuudet seurata digitaalisia televisiolähetyksiä. Yleisradio Oy:n asema ja rahoitus sekä muun televisio- ja radiotoiminnan hyvät toimintaedellytykset varmistetaan. Myönnetään uusia toimilupia monipuolisuutta ja innovatiivisuutta korostaen. Postitoiminnan yleispalvelun tason säilyminen varmistetaan ja postiyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä. Sanomalehdistön säilymistä monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä edistetään lehdistötukijärjestelmällä. 2. Luottamus tietoyhteiskunnan palveluihin Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Suunnittelukaudella viedään päätökseen vuonna 2003 hyväksytty kansallinen tietoturvastrategia, vakiinnutetaan tietoturvahallinnon toiminta ja arvioidaan strategian sisältöä saavutettujen tulosten valossa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen tietoturvastrategian toteuttamiseen. Arvioidaan sähköisen viestinnän tietosuojalain ja sähköistä tunnistamista koskevan lainsäädännön vaikutuksia ja kehittämistarpeita sekä muutoinkin pidetään lainsäädäntöä jatkuvasti ajan tasalla. Toimitaan laittomien sisältöjen jakelun estämiseksi sähköisissä verkoissa. Vahvistetaan viestintävälineiden, erityisesti internetin, sisältöjen itsesääntelyä haitallisten sisältöjen torjumiseksi. Arvioidaan uusien teknologioiden tietosuojahaasteita ja luodaan edellytykset langattomien verkkojen tietoturvasta huolehtimiselle. 3. Innovatiiviset verkot ja palvelut Edistetään innovatiivisia viestintäpalveluita. Viestintäteknologian ja -palveluiden kehitys on edelleen nopeata. Uudet palvelut tulevat entistä vahvemmin osaksi arkipäivää. Viestintämarkkinoilla on nähtävissä monia teknisen kehityksen murroskohtia, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta. Innovaatioiden murrospisteet tulisi tunnistaa ja sovittaa viestintäpolitiikka oikea-aikaisesti suotuisaa kehitystä tukevaksi. Murroskohtien tunnistamiseksi seurataan toimialan kehitystä. Lainsäädäntöä ja toimilupapolitiikkaa kehittämällä luodaan edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen, kuten mobiilitelevision, syntymiselle ja toiminnalle. Suositaan avointa verkkoarkkitehtuuria ja avoimia verkkoratkaisuja. Edistetään langattomien viestintäverkkojen käyttöä ja langattomien viestintäpalveluiden tarjontaa. Käytetään analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvia radiotaajuuksia innovatiivisten palvelujen tarjontaa edistävällä tavalla. Edistetään suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia mm. kannustamalla yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tuomaan markkinoille uusia tietoturvallisuustuotteita, kehittämään helppokäyttöisiä ja muiden tuotteiden kanssa yhteensopivia suojaus- ja tunnistamismenetelmiä ja levittämään parhaita käytäntöjä muiden toimijoiden käyttöön. Kiinnitetään erityistä huomiota digitalisoinnin jälkihoitoon varmistaen, että digitalisoituminen onnistuu myös kansalaisen näkökulmasta. Myönnetään uusia televisio- ja radiotoimilupia monipuolisuutta ja innovatiivisuutta korostaen. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

8 4. Tuottavuus ja kilpailukyky Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Viestintäpolitiikalla parannetaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta, Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Edistetään uusien arjen teknologioiden käyttöönottoa viestintäpoliittisin keinoin esimerkiksi taajuuspolitiikalla ja luomalla perusteltua luottamusta. Vaikutetaan kansalliseen ja kansainväliseen tietoyhteiskunta- ja globalisaatiopolitiikkaan painottaen tieto- ja viestintäteknologian merkitystä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Edistetään resurssien puitteissa suomalaisen tieto- ja viestintäalan kansainvälistymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella. Toimitaan aktiivisesti Euroopan viestintämarkkinoiden toimintaedellytysten parantamiseksi, koska viestintäsektorilla on keskeinen merkitys koko Euroopan talouden kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Tietotekniikan hyväksikäyttö yhdistettynä rakennemuutoksiin ja toimintatapojen muutoksiin on tällä hetkellä tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus Tietoyhteiskunnan toiminta riippuu sähköisten verkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta. Verkkojen häiriöt johtavat nopeasti tärkeiden toimintojen lamaantumiseen. Kehitys edellyttää panostamista viestintäverkkojen toimintavarmuuteen poikkeusoloissa sekä varautumista häiriötilanteisiin myös normaalioloissa. Suunnittelukaudella tehostetaan myös viranomaisten yhteistyötä viranomaisverkkojen tarjonnassa. Tavoitteena on, että viranomaiset käyttävät mahdollisimman laajasti yleisiä viestintäpalveluita. Ne eri viranomaisten viestintätarpeet, joita varten erilliset viranomaisverkot ovat välttämättä tarpeen, tyydytetään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti keskitetyn julkishallinnon ratkaisun avulla. Viestintäpolitiikan keinoin huolehditaan, että julkishallinnon toiminta ei aiheuta häiriöitä viestintämarkkinoilla. Varautuminen poikkeusoloihin merkitsee toimenpiteitä ja yhteistyötä hallinnonalan ja elinkeinoelämän välillä jo normaaliolojen aikana. Toimenpiteet kohdistuvat niin viestintäverkkoihin ja -palveluihin kuin tietoteknisiin järjestelmiinkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteiskunnan kannalta nk. kriittisiin järjestelmiin. Myös median toiminta on turvattava poikkeusoloissa, ja siksi sähköisten joukkoviestintäverkkojen toiminta varmistetaan asianmukaisesti yhteistyössä hallinnonalan ja elinkeinoelämän kanssa. Sääntelyllä huolehditaan myös siitä, että viranomaisten tiedotustoiminta onnistuu kaikissa oloissa. Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat Uusi arjen tietoyhteiskunta Painopiste: Luodaan edellytyksiä sille, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ja innovaatiot tulevat osaksi kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon arkea. Toimintalinja: Laaditaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia. Harjoitetaan aktiivista tietoturva-, laajakaista- ja mediapolitiikkaa. Uuteen strategiaan siirtyminen ei tarkoita nykyisen tietoyhteiskuntapolitiikan hylkäämistä, vaan sen tulevaisuudes- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

9 ta huolehtimista. Suomessa tämä on jo käynnissä: Eri tekniikoiden konvergenssi, uudet langattomat verkkotekniikat, uusi ip-pohjainen verkkoarkkitehtuuri ja itseohjautuvat päätelaitteet ovat osa toimintaympäristön muutosta, joka huomioidaan viestintäpolitiikan valmistelussa. Älykkäisiin päätelaitteisiin ja uusiin valvontatekniikoihin liittyvät yksityisyyden suojan ja tietoturvaongelmat edellyttävät niin ikään huomiota. Teknisen kehityksen myötä viestintäpolitiikan merkitys korostuu tietoyhteiskuntapolitiikan ytimessä. Arjen tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa. Lähivuosien liikenne- ja viestintäpolitiikasta haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan ja tehoa yritysten toimintaan. Suomi vastaa Euroopan unionin kautta globalisaation haasteisiin sekä vaikuttaa yleisen kehityksen suuntaan ja globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan. EU on toteuttanut vuodesta 2006 lähtien osana ns. Lissabonin strategiaa uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Sen perustavia teemoja ovat infrastruktuuri, innovaatiot ja saavutettavuus. i2010- strategian tavoitteet ovat huomattavasti esimerkiksi Japanin ja Korean u-strategioiden tavoitteita vaatimattomammat. Vaikka i2010 huomioikin mm. uusien tekniikoiden käyttöönottoon liittyvät taajuuskysymykset sekä konvergenssin mukanaan tuomat uudet sisältöjen jakelumallit, se ei sisällä varsinaista tavoitetta uuteen arjen tietoyhteiskuntaan siirtymisestä. EU:ssa ongelma on edelleen siinä, että tekniikka (verkot ja päätelaitteet), sisältö- ja palveluntuotanto sekä tutkimustoiminta nähdään erillisinä toimintoina. Arjen tietoyhteiskuntastrategia vaatii synergiaa näiden välillä. 2 Voice Over Internet Protocol (VoIP) 3 Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) 4 Mm. Wireless Local Access Network (WLAN), WiFi, FWA Viestinnän infrastruktuuri Painopiste: Viestinnän infrastruktuurin kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen. Toimintalinja: Varmistetaan kattava luotettavien, välityskykyisten ja edullisten verkkojen tarjonta. Kaikissa sähköisissä viestintäverkoissa lainsäädännöllinen lähtökohta on sama. Verkkoinfrastruktuuri ja -palvelut syntyvät pääosin kaupalliselta pohjalta ilman valtion taloudellista tukea viestintäyrityksille. Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Verkkopolitiikan suurin ja pysyvä haaste on pitää keskeiset viestintäverkot jatkuvasti korkealaatuisina ja kattavina sekä niiden palvelut edullisina. Uusien arjen tietoyhteiskuntapalveluiden tarpeet otetaan verkkopolitiikassa huomioon. Verkkojen kehitystä seurataan tarkasti. Kiinteiden viestintäverkkojen tarjonta on haasteen edessä, kun puheensiirto on siirtynyt matkaviestimiin ja datasiirto kiinteille yhteyksille. Enää alle puolessa maan kotitalouksista on perinteinen lankapuhelin ja laskevan kehityksen odotetaan jatkuvan. Kotitalouksien laajakaistaliittymien nopea kasvu ennakoi jatkossakin nopeaa luopumista lankapuhelimista, koska lankapuhelimen tuoma lisäarvo on käyttäjälle vähäinen puheen siirryttyä suurelta osin matkapuhelimiin ja internetin käytön vastaavasti laajakaistayhteyksille. Murroskausi varsinkin yritysten käyttämissä puhepalveluissa lisää matkaviestinnän käyttöä ja internet-puheluja 2. Matkaviestinnässä kilpailu kiristyy ja palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät. Matkaviestinpalveluiden kerryttämä liikevaihto teleyrityksille kuitenkin kasvaa ainakin toistaiseksi. Kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden 3 tarjonta on vielä alkuvaiheessa. Langattomien viestintätekniikoiden 4 käytön odotetaan lisääntyvän voimakkaasti, vaikka toistaiseksi ne edustavat varsin pientä osaa kokonaismarkkinoista. Langattomat tekniikat tulevat tarjoamaan vaihtoehdon nopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin myös maaseudun harvaanasutuilla alueilla, mikä parantaa alueellista tasa-arvoa laajakaistapalveluiden tarjonnassa. Suunnittelukaudella tulevat täysimääräiseen kaupalliseen käyttöön myös digitaalisten televisioverkkojen välityksellä tarjotut palvelut lähtien. Laajakaistayhteyksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeimmin maailmassa. Laajakaistaisia kiinteän verkon palveluita on saatavilla tällä hetkellä kaikissa kunnissa siten, että suurimmassa osassa kuntia yli puolella kotitalouksista on mahdollisuus laajakaistapalveluihin. Kiinteän laajakaistayhteyden saatavuus kotitalouksille on 96 prosenttia. Lopuille kotitalouksista on tarjolla langaton vaihtoehto. Suunnittelukaudella kysymys laajakaistan saatavuudesta menettää vähitellen merkitystään, ja mielenkiinto kohdistuu laajakaistan laatuun ja yhteysnopeuteen. Laajakaista yleistyy suunnittelukaudella joka kodin hyödykkeeksi ja yhteysnopeudet moninkertaistuvat. Mobiilit laajakaistayhteydet tulevat jokaisen kansalaisen saataville ja lähes kaikkien käyttöön. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

10 10 Ministeriö varautuu siihen, että aktiivista verkko- ja sen osana laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on nostaa Suomi suunnittelukaudella maailman eturiviin laajakaistayhteyksien käytössä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii eurooppalaisessa laajakaistapolitiikassa siihen, että tasapainoinen kehitys varmistettaisiin pääosin markkinaehtoisella toiminnalla. Tavoitteena on, että eurooppalainen politiikka vastaisi tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan Suomen tehokkaaksi osoittautunutta laajakaistapolitiikkaa. Suunnittelukaudella harjoitetaan edelleen tiivistä yhteistyötä laajakaistakehityksessä edistyneiden valtioiden kanssa ja otetaan oppia muualla hyväksi havaituista viestintäpolitiikan ratkaisuista. Viestintämarkkinalainsäädäntöä kehitetään edelleen hyvän toimintaympäristön varmistamiseksi viestintäverkkojen tarjoajille ja käyttäjille. Viestintämuotojen lähentyminen ja monikanavajakelu vaativat lainsäädännöltä sitä, että kaikkiin sähköisiin viestintäverkkoihin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä. Tavoitteena on luoda eri verkkoja ja palveluita tarjoaville yrityksille teknologianeutraalit, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä investointeihin kannustava toimintaympäristö. Tavoitteena on myös vähentää erityissäännöksiä alan kehityksen ja Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa. Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon uusien, innovatiivisten palveluiden syntyminen (esimerkiksi internetpuheluiden edistäminen, televisio-ohjelmistojen välittäminen matkaviestimiin sekä ubiikkipalveluiden kehittyminen). Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tätä näkökulmaa vahvasti esillä myös Euroopan unionissa. Viestintäverkkoyritysten omistuspohja on viime aikoina laajentunut ulkomaille ja tuottoja odottaville sijoittajille. Viestintäyritysten investointikyky ja -halu uusien verkkoihin ja palvelujen kehittämiseen on haasteen edessä. Perinteinen viestintäpoliittinen pyrkimys on ollut varmistaa käyttäjän etu pitkällä tähtäyksellä. Tavoite saattaa jäädä toteutumatta, jos teleyritysten toiminta suuntautuu yksinomaan yrityksen omistajien etujen varmistamiseen. Yritysten investointihalun ylläpitämiseksi on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että sääntely ei estä yrityksiä kaikissa oloissa saamasta kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Suunnittelukaudella pidetään esillä investointikysymystä myös Euroopan unionissa. Toimilupaa tarvitaan vain sellaisten sähköisten verkkojen tarjontaan, joissa käytetään rajallisia radiotaajuuksia. Toimilupaa vaaditaan matkaviestinverkkojen sekä televisio- ja radioverkkojen tarjontaan samoin kuin ohjelmistojen tarjontaan televisio- ja radioverkoissa. Suunnittelukaudella säilytetään toimilupasääntely yhteiskunnallisesti tärkeissä viestintäpalveluissa. Viestintämarkkinoilla on paljon toimijoita ja yritysten rakenteet ja omistusjärjestelyt muuttuvat jatkuvasti. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi toimiluvanhaltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja niihin puututaan tarvittaessa lain suomin keinoin. Uudistettu viestintämarkkinalainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2003 ja tehosti markkinoiden ohjausta. Uuden lainsäädännön mukaiset sääntelytoimet kohdistuvat vain niihin markkinoihin, joilla kilpailuongelmia ilmenee. Eurooppalaisen sääntelymallin harmonisoituessakin Suomen viestintähallinto pyrkii säilyttämään suomalaisten viestintämarkkinoiden ominaispiirteet silloin, kun siitä on käyttäjille etua. Yhtenäinen eurooppalainen verkkosääntely on kuitenkin nähtävä myös etuna suomalaisen viestintäklusterin liiketoiminnalle. Uusi laki takaa EU:n viestintämarkkinoilla tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet kaikille viestintäyrityksille sekä teknologianeutraalisti kaikille verkoille ja palveluille. Siksi on erittäin tärkeätä, että kaikki jäsenvaltiot panevat uuden viestintämarkkinoita koskevan yhteisölainsäädännön tehokkaasti täytäntöön viivyttelemättä. Lainsäädännön vaikutuksia ja uudistamistarpeita arvioidaan jatkuvasti ja niiden pohjalta toteutetaan tarvittavat muutokset. Kansallisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä pidetään esillä myös eurooppalaista viestintälainsäädäntöä uudistettaessa suunnittelukauden alkupuolella. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

11 11 Viestinnän palvelujen lisääntyessä ja viestintämäärien kasvaessa radiotaajuuspolitiikan merkitys kasvaa, kun useat käyttötarpeet kilpailevat niukoista resursseista. Eurooppalaisessa taajuuspolitiikassa Suomi pyrkii siihen, että jäsenvaltioita ei velvoitettaisi huutokauppaamaan taajuuksia tai muutoin perimään niistä kohtuuttomia maksuja. Tavoitteena on, että taajuuksien liiallisella kaupallistamisella ei muutoinkaan vahingoitettaisi kilpailua ja edistyksellisten tietoyhteiskuntapalveluiden tarjontaa sekä uusia innovaatioita. Kaupallistamiseen voidaan mennä vain, jos sille on esitetty riittävästi perusteita ja vaikutukset selvitetty. Tällöin periaatteena tulee olla, että kaupallistamiseen mennään erittäin varovasti, harkitusti ja rajoitetuilla taajuusalueilla, jotka eivät ole keskeisiä viestintäpolitiikan harjoittamisen kannalta. Suunnittelukaudella tehdään myös kansainväliset päätökset siitä, miten analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvat taajuudet käytetään. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee keskeiset radiotaajuuspoliittiset linjanvedot Suomessa. Tasapuolisen radiotaajuushallinnon järjestäminen on Viestintäviraston vastuulla. Radiohallinnon keskeisin periaate on taajuuksien tehokas ja tasapuolinen käyttö sekä varautuminen tulevaisuuden käyttötarpeisiin, kuten mobiilitelevision yleistymiseen. Uusien palvelujen kaupallistamiseen liittyy haasteita, jotka vaativat myös viestintäpolitiikalta valppautta. Erilaiset sähköiset jakelukanavat lisääntyvät nopeammin kuin laajoja kansalaispiirejä kiinnostavat sisällöt ja palvelut. Käyttäjät eivät aina ole valmiita omaksumaan uusia palveluita, vaikka niitä olisi kaupallisesti tarjolla. Erityisesti ongelmia ilmenee, jos palvelut eivät ole riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen ja digitaalisen television uudet palvelut ovat alullaan. Palvelujen kysyntä on toistaiseksi ollut vaikeasti ennustettavaa. Palvelujen kehityksen sekä kuluttajien käyttäytymisen seuraaminen ja ennakointi on tärkeää, jotta alan kehitystä voidaan tukea ja varautua reagoimaan siihen viestintäpoliittisin toimin. Verkkojen ja teknologian kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan viestintäverkkojen korkean laadun varmistamiseen, uusien verkkojen avoimen arkkitehtuurin kehittämiseen, uusien ansaintalogiikkojen syntymisen edistämiseen sekä lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja kehittämiseen. Uusia kehitysohjelmia ei käynnistetä. Media ja sisällöt Painopiste: Digitalisoituvan median toimintaedellytysten turvaaminen ja innovaatioiden edistäminen kehittyvässä käyttöympäristössä. Toimintalinja: Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Luodaan hyvä toimintaympäristö sisältöpalvelujen tarjonnalle ja käytölle monikanavaympäristössä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä. Julkisen palvelun edellytykset turvataan. Uusi arjen tietoyhteiskunta näkyy konkreettisesti mediapalveluissakin. Viestintäverkkojen ja -palveluiden lähentymiskehitys jatkuu ja käyttäjille tarjotaan mediapalveluita useita vaihtoehtoisia verkkoja käyttäen. Media- ja sisältöpalvelut ovat aina ja kaikkialla käytettävissä. Perinteisiä median jakelukanavia, digitalisoituvaa televisiota ja radiota voidaan käyttää myös muiden palvelujen tarjontaan. Vastaavasti televisio- ja radio-ohjelmistoja voidaan välittää teletoimintaan tarkoitetuissa verkoissa. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tulee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kansainvälistyvässäkin viestintäympäristössä kotimaisella medialla on keskeinen rooli kansalaisten arkipäivässä, kansallisen kulttuurin ja keskustelun säilyttäjänä sekä alueellisen tasa-arvon luojana. Internet on perinteiselle medialle vaihtoehtoinen, korvaava tai täydentävä jakelukanava tietoyhteiskunnan palveluiden ja muun sisällön tarjoamiseksi. Tietoverkkojen kautta tarjotaan yhä enemmän sisältöjä, joita ei ole saatavissa muulla tavoin ja jotka on alun perinkin tuotettu tietoverkossa käytettäviksi. Uuden palvelun kehitystä on seurattava ja sen aiheuttamiin muutoksiin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä on varauduttava. Turvallisen viestintäympäristön luominen ja verkossa tarjolla olevan laittoman ja haitallisen sisällön torjunta on yhä tärkeämpää. Laittomien sisältöjen torjunnassa tiukka lainsäädäntö ja tehokas valvonta ovat keskeiset työkalut. Lisäksi tulee harjoittaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti poliisihallinnossa. Haitalliset sisällöt, jotka ovat sinänsä laillisia, mutta esimerkiksi lasten tai jonkin muun väestöryhmän kannalta vahingollisia, vaativat muita toimia. Tässä työssä ohjausvälineenä on ollut viranomaisten ja alan toimijoiden välinen keskustelu ja toimialan itsesääntely. Eräisiin ongelmiin voidaan puuttua myös sananvapauslainsäädännön avulla. Nämä keinot säilyvät pääasiallisina keinoina myös suunnittelukaudella. Lainsäädännöstä ei kuiten- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

12 12 kaan pidä tehdä sellaista, että se vaikeuttaa kohtuuttomasti myös sellaisten sisällöntuottajien toimintaa, joiden toimintaan ei liity mitään ongelmallista. Monikanavaympäristössä lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se synnyttää vaihtoehtoisissa verkoissa monipuolista sisältötarjontaa eikä vääristä teknologisesti epäneutraalilla tavalla kilpailua eri jakelukanavien kesken. Myös sisällön sääntelyssä kehityssuuntana on yhtenäinen toteutustavasta ja jakelukanavasta riippumaton sääntely. Se merkitsee mm. teknisen kehityksen vuoksi hankalaksi muuttuneen ohjelmiston käsitteen tarkistamista suunnittelukaudella. Televisio- ja radiotoiminta on Suomessa muiden maiden tavoin varsin pitkälle säänneltyä muissa verkoissa tarjottuihin palveluihin nähden. Viestintäpoliittinen pyrkimys on, että sääntely yhdenmukaistuu. Tavoitteena on, että yhdenmukaistuminen ei merkitse verkkoviestinnän sääntelyn tiukentumista, vaan televisio- ja radiotoiminnan sääntelyn kevenemistä. Viestinnän uusien muotojen sääntely perustuu pitkälti toimialan itsesääntelyyn. Näitä periaatteita noudatetaan myös linjattaessa kansallisia kantoja Euroopan unionin päätöksentekoon ja toimintaan. Aktiivisella viestintäpolitiikalla on voimakkaasti lisätty televisio- ja radiokanavien määrää aina 1980-luvulta alkaen ja ohjelmiston tarjonta on kasvanut huomattavasti. Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja kaupallisten toimijoiden kilpaileva tarjonta muodostavat yhdessä monipuolisen televisiotarjonnan peruskokonaisuuden, joka palvelee hyvin erilaisten kohderyhmien tarpeita. Digitaaliseen lähetystoimintaan siirtyminen lisää tarjontaa entisestään ja tekee mahdolliseksi ohjelmistojen kohdistamisen entistä tarkemmin tietyille kohderyhmille. Suunnittelukaudella maksutelevisiotoiminta vakiintuu osaksi suomalaista mediankäyttöä vahvan ilmaistarjonnan ohella. Televisio- ja radiotoiminnan erityissääntelystä ja televisio- ja radiotoiminnan toimiluvista ei voida ainakaan vielä suunnittelukaudella kokonaan luopua, koska toimintaan käytettäviä taajuuksia on yhä kysyntää vähemmän. Sananvapaussyistä on kuitenkin välttämätöntä kehittää toimilupajärjestelmää keveämmäksi ja mahdollisuuksien mukaan oikeusharkintaiseksi. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi ohjelmistotoimilupien haltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja saatetaan muutokset toimilupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Yleisradio Oy:n harjoittaman televisioja radiotoiminnan julkisen palvelun ja yhtiön toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa on tärkeä osa suunnittelukauden viestintäpolitiikkaa. Haasteena on huolehtia julkisen palvelun rahoituksesta ja Yleisradio Oy:n kehitysedellytysten varmistamisesta siten, että ohjelmistotarjonta täyttää julkisen palvelun velvoitteet ja samalla säilyttää riittävät katsoja- ja kuulijaosuudet. Syksyllä 2004 päättyneen parlamentaarisen selvitystyön pohjalta toteutetut lainsäädäntömuutokset luovat edellytykset toiminnan turvaamiselle. Toiminnan kehitystä seurataan ja arvioidaan. Televisiotoiminnassa siirrytään kokonaan digitaaliseen lähettämiseen Vuoden 2006 loppuun mennessä verkkotoimilupia on myönnetty viiden kanavanipun rakentamiseksi. Vuoden 2006 lopussa kaksi kanavanippua kattoivat koko maan ja kolmas kanavanippu noin 85 prosenttia väestöstä. Neljäs kanavanippu on tarkoitettu mobiilitelevisiotoiminnan harjoittamiseen. Ensimmäiset toimijat aloittivat verkossa joulukuussa Toimilupamenettelyä kevennettiin tältä osin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muutoksella. Ohjelmistotoimiluvat viidenteen kanavanippuun myönnettiin loppuvuodesta 2006 ja kanavanipun toiminta käynnistyy viimeistään analogisten lähetysten loppuessa. Siirtyminen lähetystoimintaan luo edellytyksiä innovatiivisten palveluiden synnylle sekä mahdollistaa taajuuskapasiteetin entistä tehokkaamman käytön. Suunnittelukaudella tulee ajankohtaiseksi myös teräväpiirtotelevisiolähetysten (HDTV) aloittaminen. Myös televisio-ohjelmistojen ja vastaavien palvelujen tarjoaminen laajakaistapalveluna (IPTV) lisääntyy suunnittelukaudella. Vuoden 2006 lopussa päätettiin myös väliaikaisratkaisusta Sveriges Television Ab:n lähetysten välittämisestä Suomessa. Kysymys tulee lopullisesti ratkaistavaksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Kotitalouksista noin puolet vastaanottaa televisiolähetyksensä kaapelitelevisioverkon kautta. Kaapelitelevisioliittymien myynti on vilkastunut, koska verkossa voidaan tarjota myös laajakaistaliittymiä. Kaikki kaapelitelevisioverkot on kunnostettu siten, että niiden kautta voidaan välittää myös digitaalisia televisiolähetyksiä. Maksutelevisiotoiminta on jo nyt siirtynyt kokonaan digitaaliseksi. Maanpäällisesti jaettavien kanavien lisäksi verkoissa jaetaan digitaalisessa muodossa naapurimaiden yleiskanavien lisäksi myös kymmenittäin satelliittikanavia. Kaapelitelevisiotoiminnan arvioidaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Suunnittelukaudella Euroopan komissio seuraa tarkasti digitaalisen television käyttöönottoa ja kehitystä yhteisössä. Televisiotoimintaa sääntelevää televisiodirektiiviä tarkastellaan suunnittelukauden aikana viestintämuotojen lähentymiskehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio myös tarkkailee Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

13 13 5 Digital Audio Broadcasting (DAB) vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen kehitystä ja yhteentoimivuutta Euroopassa ja voi tarvittaessa esittää näkemyksiä yhteisen eurooppalaisen standardin käyttöön ottamisesta. Suomi tukee digitaalista televisiotoimintaa edistäviä aloitteita sekä yhteisen lähetysstandardin käyttöönottamista, jos eurooppalaisten televisiopalvelujen kehitys sitä vaatii. Digitaalinen radio ei toistaiseksi ole merkittävästi edennyt. Yleisradio Oy lopetti lähetykset Etelä-Suomen kattavassa digitaalisessa radioverkossa (DAB 5 ) syksyllä Digitaalisessa televisioverkossa radiotoimintaa harjoittavat tällä hetkellä Yleisradio Oy:n lisäksi eräät kaupalliset toimijat. Kansainvälisesti digitaalisen radion kehityksessä kilpailevat useat eri teknologiat ja standardit. Suunnittelukaudella digitaalisen radion kehityssuuntien arvioidaan selkiytyvän ja radion digitalisointikehityksen vauhdittuvan. Uusien viestintämuotojen nopea kehitys ei ole toistaiseksi vaikuttanut sanoma- ja aikakauslehdistön eikä laajemminkaan graafisen viestinnän asemaan. Pitkällä aikavälillä sähköisen viestinnän kehitys ja kulutustottumusten muutokset näkyvät kuitenkin myös lehdistön toimintaedellytyksissä ja mahdollisuuksissa. Erityisesti lasten ja nuorten saaminen lehdistön kuluttajiksi on haasteellista. Suomalaisen sisältötuotannon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lehdistön sisältö- ja liiketoimintaosaaminen voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Viestintäyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhteensulautumisia ja muita omistusjärjestelyitä. Viestintäyritysten haasteena on rakentaa palveluja ja ansaintamalleja, joilla palveluita voidaan tarjota kannattavasti. Suomalaisia viestintäyrityksiä siirtyy ulkomaiseen omistukseen ja vastaavasti suomalaiset yritykset laajenevat ulkomaille. Jokaisen yrityksen on arvioitava uudelleen liiketoimintamallinsa, panostettava entistä enemmän tuotekehitykseen ja verkotuttava kansainvälisesti. Toisaalta viestintätekniikan kehitys avaa mahdollisuuksia aikaisempaa pienemmille yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille vastaaville tahoille. Ne voivat tarjota sisältöpalveluja pienin jakelukustannuksin, tarvittaessa jopa maailmanlaajuisesti. Tietoyhteiskuntakehitys tekee siten mahdolliseksi laajentaa sananvapautta sekä edistää moniarvoista kulttuuria ja kansalaisten hyvinvointia. Lainsäädännöllä ei tule luoda tarpeettomia hidasteita tälle kehitykselle, vaan nykyisiäkin esteitä on poistettava sen tieltä. Toimilupapolitiikalla ja omistusjärjestelyiden valvonnalla huolehditaan siitä, että yritysten omistusjärjestelyt eivät vaaranna kansallisen viestintäpolitiikan pyrkimyksiä turvata sananvapaus, tasa-arvo ja viestinnän monipuolisuus. Luottamus sähköisiin palveluihin Painopiste: Tietoverkkojen avoimuuden, yksityisyyden suojan ja tietoturvallisuuden edistäminen sekä luottamusta tukevien innovaatioiden edistäminen. Toimintalinja: Varmistetaan kansalaisten, elinkeinoelämän ja julkishallinnon perusteltu luottamus tietoyhteiskunnan palveluiden käytettävyyteen, turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan. Lisäksi edistetään hankkeita, joilla pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Uuteen sopeutuminen ja totutuista toimintatavoista luopuminen aiheuttaa kansalaisissa ja yrityksissä epävarmuutta ja levottomuutta, jos uusiin välineisiin ja niiden mahdollistamiin uusiin toimintatapoihin ei uskalleta luottaa. Luottamus siihen, että palveluita voi käyttää helposti, turvallisesti ja että käyttäjän yksityisyyttä kunnioitetaan, on välttämätöntä suotuisalle tietoyhteiskuntakehitykselle. Palveluiden helppokäyttöisyys, tietoturvallisuus ja yksityisyyden suojan varmistaminen on tietoyhteiskuntapolitiikan suurimpia haasteita. Suunnittelukaudella luottamuksen merkitys nousee keskeiseksi tekijäksi tietoyhteiskuntakehityksessä ja arjen tietoyhteiskunnan luomisessa. Yhteiskunnan keskeiset järjestelmät ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot tukeutuvat yhä enemmän viestintäverkkoihin ja viestintäpalveluihin. Tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminta on ehto kaikkien nykyaikaisten yritysten liiketoiminnalle ja julkishallinnon toiminnalle. Viestintäverkot ja -palvelut ovat yhä houkuttelevampi erilaisten hyökkäysten kohde. Tietoturvauhat ovat lisääntyneet ja tietoturvaloukkaukset saaneet yhä taidokkaampia muotoja. Tietoturvaloukkausten takana on yhä useammin järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus ja hyökkäyksillä pyritään saamaan taloudellista hyötyä pelkän kiusanteon sijaan. Tietoturvallisuus toteutuu ympäristössä, jossa eri muodoissa olevat tiedot, palvelut, järjestelmät ja tietoliikenne on suojattu niihin kohdistuvilta uhilta. Tällaisia ovat mm. palvelun käyttäjän henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, huijaukset, roskaposti, tietokonevirukset, verkkoterrorismi ja ääritapauksessa elektroninen sodankäynti. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

14 14 Uhat voivat ulottua tietoverkkojen avulla silmänräpäyksessä ja laajamittaisesti kaikkialle. Tietoturvallisuuden korostuva merkitys tietoyhteiskunnassa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle. Oikein toteutettuna tietoturva lisää yksilön toimintavapautta, antaa elinkeinoelämälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaa ja alentaa ihmisten vuorovaikutuskustannuksia. Suunnittelukauden alkuun mennessä yksityisyyden suojasta on muodostunut laajasti tiedostettu perusoikeus. Kansalaisista kerätään kasvavassa määrin tietoa, jota vaihdetaan käyttäen apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa parantaa merkittävästi vuosina päivitettävä sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Tavoitteena on, että yksityisyyden suojan korkea suoja säilyy tekniikan kehittyessä, eikä lainsäädäntö tarpeettomasti rajoita liiketoimintaa. Vuonna 2008 saatetaan kansallisesti voimaan EU:ssa päätetty sähköisen viestinnän tunnistamistietojen tallentamisvelvoite, joka koskee poliisin valtuuksia saada tunnistamistietoja käyttöönsä rikosten ehkäisemiseksi ja rikostutkinnan avuksi. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu aktiivisesti viestintäpalveluiden lieveilmiöiden vähentämiseen tavalla, josta ei aiheudu tavallisille kansalaisille ja yrityksille kohtuuttomia kustannus- tai yksityisyydensuojavaikutuksia. Erilaiset seurannan ja tunnistamisen menetelmät kehittyvät nopeasti. Kertakäyttösalasanoihin perustuvat pankkitunnisteet tulevat suunnittelukauden alussa nykyistä laajempaan käyttöön verkkopankkien lisäksi sähköisillä kauppapaikoilla ja hallinnon sähköisissä palveluissa. Samalla erilaiset verkkopankkien ja sähköisten kauppapaikkojen palveluihin kohdistuvat huijaukset lisäävät tarvetta ottaa käyttöön yhä varmempia tunnistamismenetelmiä. Muiden tunnistamismenetelmien käyttöönoton arvioidaan silti olevan varsin maltillista, vaikka ns. julkisen avaimen järjestelmiin perustuvien sirujen lisääminen luottokortteihin luo mahdollisuudet laajemmalle vahvan tunnistuksen käytölle. Tiedonsiirron ja kuvantamismenetelmien edelleen kehittyminen luo potentiaalin erityisesti passiivisten biometristen tunnistamisjärjestelmien (esim. kasvokuvan tunnistavat yleisökamerat) kokeiluille. Arjen tietoyhteiskunta ja tekniikan kehitys tuo muitakin uusia palveluita markkinoille. Mm. radiotaajuustunnistus tekee mahdolliseksi seurata ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Sitä voidaan soveltaa monin tavoin tavaraliikenteen logistiikasta ihmisten kulunvalvontaan. Uusista tekniikoista saattaa aiheutua yksityisyyden suojaa koskevia lainmuutostarpeita. Tavaroihin ja muihin kohteisiin kiinnitettävät tunnisteet (tagit), jotka hyödyntävät radiotaajuustunnistusta, avaavat matkapuhelimen käyttäjille uusia palveluita. Niillä voi olla vaikutusta myös palvelun käyttäjän yksityisyyden suojaan. Suunnittelukaudella pidetään lainsäädäntöä ajan tasalla ja osallistutaan aktiivisesti tunnistamista koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionissa. Tietoturvan ja tietosuojan kehittämisessä keskeisiä asioita tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa ovat tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistaminen sähköisessä viestinnässä, sähköisen tunnistamisen ja varmennepolitiikan kehittäminen, kansalaisten sekä yritysten tietoturvatietoisuuden ja - osaamisen edistäminen. Postitoiminta Painopiste: Postin yleispalvelun tarjontaedellytysten varmistaminen. Toimintalinja: Lainsäädännöllä turvataan hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut kaikille koko maassa. Postitoimintaa kehitetään ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

15 15 Postipalvelut ja siihen liittyvä logistiikka ovat tärkeitä myös arjen tietoyhteiskunnassa. Ne muodostavat konkreettisen jakelukanavan kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon tarpeisiin. Suomalaisen postitoiminnan vahvuutena on palvelujen korkea laatu ja tehokkuus. Postitoiminnassa tarvitaan tehokkaita toimintamalleja, jotta koko maan kattavalle palvelujen tarjonnalle turvataan taloudelliset edellytykset toimia. Kilpailun mahdollistavasta lainsäädännöstä huolimatta postipalvelujen tarjonta on edelleen yksinomaan Suomen Posti Oyj:n vastuulla. Kilpailevaa kirjelähetysten jakelu- ja välitystoimintaa ei ole toistaiseksi syntynyt. Globalisaatio, sähköisen viestinnän innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat edelleen vahvasti myös perinteisten postipalveluiden kysyntään ja tarjontaan suunnittelukaudella. Perinteinen posti vähenee ja kirjeviestinnän kilpailu sähköisen viestinvälityksen kanssa kovenee. Markkinoiden muuttuessa perinteisten postiyritysten toiminta laajentuu uusille liiketoiminta-alueille. Postipalvelut kehittyvät yhä enemmän tieto- ja materiaalivirtojen hallintalogistiikan suuntaan. Postipalveluissa pystytään vahvasti hyödyntämään tietoyhteiskunnan mahdollisuudet. Tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita käytetään laajasti postipalvelun tuotannossa. Markkinoiden muuttuessa nousee esille myös se, miten varmistetaan tasapainoinen kilpailu toimiluvanvaraisen ja muun, sääntelemättömän toiminnan kesken. Suunnittelukauden haaste on turvata tasa-arvoinen, perinteinen postipalvelu yhteiskunnan vaatimassa laajuudessa olosuhteissa, joissa kirjeviestintä vähentyy ja muuttaa muotoaan sähköiseksi. Samalla on onnistuttava luomaan edellytykset tasapainoiselle kilpailulle sekä toimialan kehittymiselle ja kilpailukyvylle. Toimialan ja asiakastarpeiden kehitystä seurataan tarkasti ja lainsäädäntöä kehitetään siten, että postin yleispalvelun taso säilyy ja sen tarjoamisen taloudelliset edellytykset varmistetaan. Euroopan komissio on selvittänyt niitä vaikutuksia, joita postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisellä toteuttamisella olisi postitoiminnan yleispalveluun. Komissio antoi direktiiviehdotuksen loppuvuodesta 2006 postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi unionissa vuoteen 2009 mennessä. Rahoitus Peruslaskelmaan on sisällytetty seuraavat viestinnän avustukset: n Sanomalehdistön tuki ( ): Määräraha vuonna 2007 on euroa. Tukea on tarkoitus suunnata entistä enemmän lehdistön sähköisen julkaisutoiminnan edistämiseen. Kehysehdotukseen esitetään sisällytettäväksi seuraavaa: n Televisio- ja radiotoiminnan valvonnan rahoitus tulee uudelleen arvioitavaksi siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja toimilupamaksujärjestelmän poistuessa vuonna Tavoitteena on antaa vuoden 2007 aikana lakiesitys, jolla vuoden 2008 alusta järjestettäisiin valvontamaksu veromallin mukaisesti. Tämä merkitsee 0,5 miljoonan euron nettomäärärahan lisäystä Viestintäviraston toimintamenoihin. n SVT:n (Sverige Television AB) lähetysten jatkumisen turvaamista Suomessa on selvitetty hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on SVT 1 ja SVT 2 lähetysten välittäminen koko maahan. Tilapäisjärjestelynä aloitetaan SVT Europa -kanavan lähettäminen koko maahan alkaen. Tämän toiminnan kustannukset ovat tekijänoikeus-, jakelu- ja muine kustannuksineen vuonna 2007 noin euroa. Määräraha tullaan esittämään vuoden 2007 lisätalousarvioon. Vuosina 2008 ja 2009 kehyksiin tulisi lisätä 1,844 miljoonan euron määräraha sekä vuonna ,230 miljoonan euron määräraha mainittujen kustannusten vuosittaiseen korvaamiseen. Järjestely on määräaikainen ja se toteutetaan välisenä ajankohtana. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskitytään viestintäpoliittista päätöksentekoa ja lainsäädäntöä välittömästi palveleviin selvityksiin sekä muun muassa teknologista kehitystä koskeviin ajankohtaisselvityksiin. Ministeriön roolin vahvistaminen keskeisenä tietoyhteiskuntaministeriönä edellyttää valmiutta ja valppautta pysyä toimintaympäristön kehityksen mukana sekä ymmärtää ja hyödyntää siinä tapahtuvia muutoksia. Arjen tietoyhteiskunnan strategian rakentaminen ja toteuttaminen edellyttää useiden vaativien ja poikkihallinnollisten tutkimusten ja selvitysten teettämistä. Pyrittäessä vastaamaan maailman kehittyneimpien tietoyhteiskuntien kilpailuun on hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettava nykyistä enemmän. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

16 Liikennepolitiikka 16 Yhteenveto Liikennepolitiikassa korostuvat suunnittelukaudella liikennepalvelujen saatavuus ja hinta sekä liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys sekä näiden keskinäinen painottaminen. Ilmastonmuutoksen hallinta, liikennepolitiikan eri tavoitteiden vaatimat resurssit, liikenteen hinnoittelun vaikutusten selvittäminen ja mahdollisen käyttöönoton valmistelu, uusien innovatiivisten keinojen käyttö sekä asiakaslähtöisyys toimenpiteiden valinnassa ovat myös keskeisiä joukkoliikenteen kehittämisen ja perusväylänpidon rahoitustason ohella. Suunnittelukaudella osallistutaan tiiviisti kansainväliseen yhteistyöhön sekä vaikutetaan EU-tason päätöksentekoon Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi. Globaalissa kilpailussa elinkeinoelämän logistiikan merkitys korostuu. Hyvä infrastruktuuri ja kilpailu liikennepalvelujen tuotannossa ovat edellytyksiä tehokkaille logistiikan palveluille. Logistisen toimintaympäristön kehittämistä jatketaan vuoden 2005 valmistuneen Suomen logistisen aseman vahvistaminen -toimenpideohjelman linjausten mukaisesti. Liikennejärjestelmän on toimittava kaikkina päivinä. Liikenneinfrastruktuurin päivittäinen liikennöitävyys on keskeinen toiminnan lähtökohta. Runkoverkkojen määrittäminen ja kehittäminen siten, että ne ovat korkeimpien laatuvaatimusten mukaisia, on myös suunnittelukaudella keskeistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota E18:n kehittämiseen koko yhteysvälillä Helsinki Vaalimaa sekä raideliikenteen kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen sekä hiukkaspäästöjen ja meluhaittojen vähentäminen on keskeistä liikenteen ympäristötyössä suunnittelukaudella. Maantieliikenteen turvallisuuden parantamista jatketaan valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen linjausten mukaan. Tavoitteena tieliikenteessä on alittaa 250 kuolleen määrä vuonna Rautatieliikenteen, merenkulun ja ilmailun liikennepalvelujen turvallisuustavoitteena on edelleen liikennekuolemien 0-taso matkustajaliikenteessä. Varustamojen verotuksessa seurataan erityisesti lähialueella tapahtuvaa kehitystä ja ryhdytään tilanteen vaatiessa toimenpiteisiin, joilla verotuksen osalta edellytykset varustamotoiminnan harjoittamiseen Suomen lipun alla turvataan. Huomiota kiinnitetään lisäksi huoltovarmuusnäkökohtiin, riittävän suuruiseen Suomen lipun alla olevaan jäävahvistettuun tonnistoon, ympäristönäkökohtiin, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen ja Suomen meriklusterin vahvistamiseen. Joukkoliikenteen markkinaosuuden kääntäminen nousuun edellyttää kaupunkiseuduilla valtion ja kuntien yhteistyötä, seutukuntatasoista asioiden käsittelyä sekä maankäytön suunnittelusta ja liikenteestä vastaavien viranomaisten vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämistä ja syventämistä. Seuraavaksi selvitetään toimenpiteitä suurten kaupunkien joukkoliikenteen tehostamiseksi ja joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi siellä, missä joukkoliikenteellä saavutetaan eniten yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Matkapalvelukeskusverkoston laajentamista jatketaan eri hallinnonalojen tiiviissä yhteistyössä peruspalvelutason turvaamiseksi haja-asutusalueilla. Liikenteen ohjaus- ja tietopalveluita kehitetään siten, että kaikissa liikennemuodoissa on käytettävissä ajantasainen tieto, jotta käyttäjien tarvitsemat matkat ja kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Väylävirastojen mahdollisesta yhdistämisestä koituvia etuja liikennejärjestelmän ja väyläverkon kokonaispalvelutason sekä väylänpidon tuottavuuden parantamiseksi selvitetään. Liikennepolitiikka

17 17 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii tehokasta logistiikkaa. Suomessa toimivien yritysten haasteina ovat jo Euroopan tasolla etäisyys päämarkkinoille ja luonnonolosuhteet, jotka aiheuttavat suuret kuljetuskustannukset kilpailijamaihin verrattuna. Yrityksillä on kilpailukyvyn turvaamiseksi oltava käytettävissään sujuvat, toimintavarmat ja kohtuuhintaiset infrastruktuuri- ja kuljetuspalvelut. Venäjän ja Aasian maiden voimakas taloudellinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia Suomen kaupalle ja teollisuudelle, mikä näkyy kaupan voimakkaana kasvuna. Lisäksi Aasian maiden kauppavaihto Euroopan ja Amerikan mantereen välillä kasvaa. Tämän seurauksena meriliikenteen ja lentoliikenteen kasvun ohella Venäjän läpi kulkevan maaliikenteen reitin merkitys kasvaa. Tämä kehitys on lisännyt myös Suomen roolia kauttakulkumaana. Esimerkiksi tällä hetkellä noin 90 prosenttia Venäjälle tuotavista Euroopassa valmistetuista autoista kulkee Suomen kautta. Huolimatta nopean kasvun aiheuttamista kasvukivuista, oikein hoidettuna ja sujuvasti toimivana kauttakulku antaa Suomelle kasvavia taloudellisia mahdollisuuksia. Saimaan kanavan liikennemäärät ovat laskeneet lievästi vuoden 2004 huippuvuosista. Liikennemäärää tulee pyrkiä kasvattamaan ja kilpailukyky suhteessa muihin liikennemuotoihin tulee säilyttää. Maksujen muutokset ovat merkittävä kilpailukykytekijä. TTS-kauden aikana saatetaan voimaan uusi kanavan vuokrasopimus, jonka täytäntöönpanoon ja toteuttamiseen kiinnitetään erityishuomiota. Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittämisen sujuvuus vaikuttaa keskeisesti liiketoimintamahdollisuuksiin rajan molemmin puolin. Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jossa käsitellään osaamiseen, markkinoihin, yhteyksiin ja kansainväliseen edunvalvontaan liittyviä haasteita. Kansainvälisten kuljetusten toimivuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat keskeisesti satamien, terminaalien ja rajanylityspaikkojen meriväylä-, tie- ja rautatieyhteydet sekä rajamuodollisuuksien sujuvuus, väylämaksut ja tavaraliikenteen verotus. Suomelle tärkeille merikuljetuksille lisähaasteita asettavat valtioiden välinen tukikilpailu ja miehistökysymykset. Rautateiden tavarankuljetuksissa kilpailu avautuu vuoden 2007 alussa ja uusille toimijoille on taattava tasapuolinen kohtelu. Uudet palvelut voivat parantaa rautateiden kilpailukykyä jonkin verran, mutta rautatiekuljetusten osuus tuskin kasvaa, sillä keskeiset raskaat tavaravirrat ovat jo raiteilla. Asiakkaiden tarpeista johtuen lähetyserät pienenevät ja kuljetusten täsmällisyysvaatimukset kovenevat. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksista kuljetuksissa on saatava nopeasti ajantasaista tietoa kaikille logistisen ketjun osapuolille. Verkostoitunut, maailmanlaajuinen talous ja elämäntapa kasvattavat kansainvälistä liikennettä. Lentoliikenteen merkitys kasvaa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Merenkulku säilyttää kuitenkin valta-asemansa ulkomaan kuljetuksissa ja merten moottoriteitä pyritään kehittämään ympäristön kannalta edullisina vaihtoehtoina. Liikenteen kansainvälinen toimintakehikko. Liikenteen sääntelyä koskeva päätöksenteko tapahtuu enenevässä määrin EU:ssa. Toisaalta yhteisökin ottaa suuren osan säännöksistään liikenteen kansainvälisten sopimusjärjestöjen, kuten IMO, ICAO ja ECE, sopimuksista ja suosituksista muuttaen ne sitovaksi yhteisölainsäädännöksi. Jäsenmaiden esiintymistä sanotuissa kansainvälisissä järjestöissä yhdenmukaistetaan ja yhteisö pyrkii liittymään osapuoleksi järjestöjen sopimuksiin. EU:n kantavia teemoja, joihin liittyviä säädösehdotuksia käsitellään suunnittelukaudella, ovat sääntelyn syrjimättömyys ja läpinäkyvyys, liikennemarkkinoiden avaaminen, liikenteen turvallisuus, ympäristöhaittojen torjuminen, terrorismintorjunta ja matkustajien, ml. liikkumisesteisten oikeuksien parantaminen. Yhteisö myös pyrkii laajentamaan liikennemuotokohtaisten virastojen EMSA, EASA ja ERA toimivaltuuksia. Ympäristökysymykset. Ilmastonmuutoksen hallinta on myös liikennepolitiikan suuria haasteita. Liikenteen osuus Suomen kasvuhuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen edellyttää toimenpiteitä sekä liikenteen, ajoneuvotekniikan, yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen että verotuksen ja maksupolitiikan sektoreilla. Ajoneuvojen ja erityisesti henkilöautojen ominaiskulutukset ovat kasvaneet ja niillä myös ajetaan entistä enemmän. Liikenteen kustannukset kohdistuvat käyttöön vain epäsuorasti. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä myös energian saatavuuden ja hinnan vuoksi. Itämeren ja Suomenlahden alusliikenteen, erityisesti öljykuljetusten, voimakas kasvu asettaa vaatimuksia merenkulun turvallisuuden kehittämiselle. Liikenteen kasvu lisää erityisesti alusten Liikennepolitiikka

18 18 yhteentörmäys- ja pohjakosketusriskejä. Myös uhka uusista tulokaslajeista ja niiden aiheuttamasta vaikutuksesta koko Itämeren ekosysteemin toimintaan kasvaa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on vahvistanut Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA). IMO voi hyväksyä näille alueille myös uusia, merenkulun riskejä ja haittoja vähentäviä kansainvälisiä määräyksiä ja rajoituksia. Puutteet liikenteen turvallisuudessa keskittyvät tieliikenteeseen. Lähes neljää sataa kuollutta ja yhdeksää tuhatta loukkaantumista vuosittain ei voida pitää hyväksyttävänä. Ongelma on yhteinen kaikkialla maailmassa, ja esimerkiksi EU on asettanut osaltaan tavoitteeksi liikennekuolemien puolittamisen vuoteen 2010 mennessä. Suomessa muiden toimintaympäristötekijöiden, kuten tieliikenteen kasvun ja väestön ikääntymisen tuomat muutokset yhteiskunnassa eivät tee helpoksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutokset merkitsevät nykyistä vähemmän aikaan sidottua ja nykyistä enemmän erityislaatua tai -palvelua vaativaa liikkumista. Liikenneympäristö, tuotteet ja palvelut tulee suunnitella helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi eli mukauttaa erilaisten käyttäjien erilaisiin tarpeisiin siten, että kaikki ihmiset iästä, toimintakyvyistä ja kulttuuritaustasta riippumatta voivat niitä käyttää. Myös liikenneturvallisuustoimenpiteissä on otettava huomioon iäkkäiden tarpeet. Liikenteen telematiikkapalveluiden avulla voidaan tukea ikääntyvien ihmisten liikkumista. Käyttäjien osallistuminen ympäristön, tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja arviointiin varmistaa niiden käytettävyyden ja sopivuuden heidän tarpeisiinsa. Kaupunkiseuduilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla liikenne kasvaa. Suomen liikennemarkkinoiden ennustetaan kasvavan 10 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan joukkoliikenteen markkinaosuuden odotetaan kuitenkin laskevan parilla prosenttiyksiköllä. Tästä johtuva sekä henkilö- että tavaraliikenteen ruuhkautuminen ja siihen liittyvät ympäristöhaitat ja turvallisuusongelmat lisääntyvät ilman toimenpiteitä erityisesti kaupunkiseuduilla ja keskusten välisessä liikenteessä. Samalla kaupunkirakenne hajautuu, mikä osaltaan lisää liikennettä ja vaikeuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ruuhkautuminen ja liikennehäiriöt haittaavat etenkin päivittäistä työmatkaliikennettä ja kaupan jakeluliikennettä sekä muodostavat suuren häiriöriskin ja epävarmuustekijän pitkämatkaisiin teollisuuden ja kaupan kuljetusketjuihin. Siten kaupunkiseutujen ongelmat heijastuvat välillisesti myös muille alueille. Suurilla kaupunkiseuduilla keskeisiä haasteita ovat henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen ja niiden kulkumuoto-osuuden lisääminen, liikenteen häiriöiden hallinta sekä muiden tehokkaiden keinojen löytäminen näköpiirissä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla korostuvat eri liikennemuodoista koostuvat matkaketjut, joissa haasteena on liikennemuotojen hyvä yhteentoimivuus ja vaihtojen fyysinen ja ajallinen sujuvuus. Pienemmillä kaupunkiseuduilla kevyen liikenteen merkitys liikennejärjestelmässä korostuu. Maaseudulla keskeisenä haasteena on liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen. Harvaankin asutuilla alueilla ihmisten koulu-, työja asiointimatkat ja niiden turvallisuus sekä yhteiskunnan tarjoamat hoiva- ja turvapalvelut on voitava turvata. Myös maa- ja metsätalous edellyttävät toimivia kuljetuksia kaikkina vuodenaikoina. Maaseudulla liikkuminen ja kuljetukset hoidetaan pääosin tieverkolla, jonka päivittäisestä liikennöitävyydestä on pystyttävä huolehtimaan. Kasvava autonomistus, ikääntyvä väestö ja taloudellisen toimeliaisuuden siirtyminen pieniltä paikkakunnilta suuremmille kaupunkiseuduille kasvattaa joukkoliikennejärjestelmään kohdistuvia paineita erityisesti maaseudulla. Harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenne on vähenevän kysynnän ja kannattamattoman toiminnan kierteessä. Kilpailun esteet ovat yleisiä liikennesektorilla ja niitä esiintyy kaikissa liikennemuodoissa. Tieliikenteessä taksiluvat jaetaan kiintiöityinä yksinoikeuksina, mikä on ollut yhteiskunnan valinta palveluiden saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Samoin luvat jaetaan osin linja-autojen linjaliikenteessä. Linja-autojen tilausliikenne kuitenkin on avoinna kilpailulle, samoin kuin eräiden kaupunkien ja YTV:n paikallis- tai lähiliikenne. Kuorma-autoliikenne on vapaata, mukaan lukien kabotaasi, mutta siirtymäkaudeksi tarkastettuna uusien jäsenmaiden liikenteenharjoittajien kabotaasikieltoa on jatkettu toukokuuhun Rautatieliikenteessä VR Oy:llä on lakisääteinen monopoli kaikkeen muuhun liikenteeseen paitsi EU-jäsenvaltioiden väliseen kansainväliseen tavaraliikenteeseen. Kansallinen tavaraliikenne avataan kilpailulle Meriliikenne on vapaata, mukaan luettuna kabotaasi. Sen sijaan satamissa sataman pitäjä yleensä hoitaa satamapalvelun joko itse tai antaa sen yksinoikeutena yhdelle tai muutamalle yrittäjälle. Lentoliikenteessä EU-jäsenvaltioiden välinen ja sisäinen liikenne on vapaata. Kolmansien maiden liikenne perustuu sen sijaan pääosin kahdenvälisiin sopimuksiin, joissa nimetään ne yhtiöt, jotka Liikennepolitiikka

19 19 liikennettä saavat harjoittaa. Lentokenttien maahuolintapalvelut on avattu kilpailulle. Liikennepolitiikan päämäärät Liikennepolitiikan päämääränä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisesta turvaamalla laadukkaat liikkumismahdollisuudet ja toimivat kuljetusmarkkinat tasapainoisesti eri alueilla ja eri väestöryhmille. Liikennepalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä on otettava huomioon 5,2 miljoonan suomalaisen päivittäiset liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän noin 450 miljoonan tonnin kuljetustarpeet sekä ulkomaankuljetukset, joiden arvo oli vuonna 2005 yhteensä 100 miljardia euroa. Yhteiskunnalliset tavoitteet turvallisuudesta, ympäristöstä ja taloudellisesta tehokkuudesta on samalla toteutettava. Liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Valtion kokonaan rahoittamassa ostoliikenteessä tehtiin vuonna 2005 arviolta yhteensä noin 21,5 miljoonaa matkaa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat valtioneuvoston ja ministeriön lisäksi väylävirastot, hallinnonalan tutkimuslaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä vuonna 2006 toimintansa aloittaneet Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös lääninhallitusten liikenneosastojen tulosohjauksen kautta sekä tukemalla yksityisiä liikenneverkkoja. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikennepolitiikkaan liittyvien strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Liikennejärjestelmä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala kehittää ja ylläpitää toiminnallaan liikennejärjestelmää siten, että sille asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin käytettävissä olevilla voimavaroilla. Hallitusohjelman toteuttaminen ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttävät ministeriön hallinnonalalla rahoitusta liikenneväyliin, joukkoliikenteeseen ja merenkulkuun. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa lainsäädäntövalmistelua, sidosryhmäyhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tuottavuuden parantamista. Liikenne on voitava hoitaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Liikenne on tällä hetkellä yksi suurista ilmastonmuutoksen tekijöistä sekä kaupunki-ilmaa heikentävän hiukkaspäästöjen aiheuttajista. Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen on tulevaisuuden suuria haasteita. Kestävä liikennepolitiikka edellyttää hyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua eli maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista siten, että myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset paranevat. Liikennejärjestelmä palvelee eri-ikäisten ihmisten liikkumistarpeita sekä tavaraliikennettä raskaista raaka-ainekuljetuksista pienten erien jakelukuljetuksiin. Se on osa yhdyskuntarakennetta ja muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä liikenteestä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa eri liikennemuodot sovitetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tärkeää on pitkäjänteisyys, asiakaslähtöisyys, innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytäminen voimakkaasti kasvavan tai vähenevän liikenteen tarpeisiin sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Liikenneyhteyksien ja erityisesti liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen palvelee nykyisten käyttäjien lisäksi tulevia sukupolvia. Tämän vuoksi on oltava varmuus erityisesti infrastruktuurin osalta, että tehdyillä ratkaisuilla on käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Keväällä 2006 ehdotuksensa jättänyt liikenne- ja viestintäministeriön asetta- Liikennepolitiikka

20 20 ma ns. Vuorian työryhmä ehdotti pitkäjänteisyyden parantamiseksi liikennepoliittisen selonteon käyttöönottoa. Hallitus antaisi eduskunnalle selonteon ja eduskunta ottaisi kantaa sekä linjauksiin että rahoitukseen. Siten eduskunnalla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksiin ja samalla liikennehankkeet voitaisiin toteuttaa tehokkaasti. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi on etsittävä paras mahdollinen kehittämispolku, joka tarjoaa riittävän palvelutason joka hetki. Liikennejärjestelmän on toimittava kaikkina päivinä. Kehittämispolun kokonaisuus koostuu monien eri toimijoiden toimenpiteistä ja keinoista. Erilaisilla alueilla korostuvat erilaiset toimet. Esimerkiksi kaupunkialueilla joukkoliikenteen kehittäminen on erittäin tärkeä osakokonaisuus. Autoliikenteen määrään voidaan tehokkaimmin vaikuttaa suunnittelemalla maankäyttö niin, että joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle syntyy hyvät toimintaedellytykset. Toisaalta tietoyhteiskunnan tarjoamien palvelujen avulla voidaan vaikuttaa mm. liikkumistarpeeseen. Kulkutavan ja kuljetustavan valintaan voidaan myös vaikuttaa mm. informaation ja hinnoittelun avulla. Uudet keinot on otettava käyttöön liikenteen palvelutason turvaamiseksi. Liikkumista voidaan helpottaa, liikenteen ja logistiikan ongelmia poistaa ja koko liikennejärjestelmää kehittää käyttämällä hyväksi tietoyhteiskuntakehityksen mahdollistamia uusia keinoja ja ratkaisumalleja. Älykkään teknologian mahdollisuudet on pystyttävä käyttämään täysimääräisesti hyväksi. Käytettävissä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset ja sen vuoksi on pystyttävä löytämään innovatiivisia ratkaisuja myös rakentamisessa, rahoituksessa, elinkaariajattelussa. Erityisesti tieliikenneonnettomuudet muodostavat vakavan ongelman inhimillisine kärsimyksineen ja suurine yhteiskuntataloudellisine kustannuksineen. Liikenneonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta jatkossa edellytetään vahvaa yhteistyötä ja poikkihallinnollista toimintaa, jotta keskeisiä ongelmia pystyttäisiin vähentämään. Tasoristeysonnettomuudet ovat haaste, joka edellyttää asenneilmaston muokkausta. Tästä ovat todisteena lukuisat rikkiajetut puomit. Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuoden 2005 lopulla valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitetilaa hahmottavan työn. Työssä ovat lähtökohtina edellä kuvatut tavoitteet. Työn tuloksena saadaan myös vaihtoehtoisia malleja tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpidepaketeista. Työ valmistuu vuoden 2006 lopulla ja se tulee vaikuttamaan suunnitelmakauden toiminnan suuntaamiseen ja täsmentämiseen yhdessä seuraavan hallituksen ohjelmapäätöksen kanssa. Liikenteen hinnoittelu on yksi liikennepolitiikan väline, jolla voidaan ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän käyttöä, vähentää liikenteen ulkoisia haittoja ja rahoittaa liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Liikenteen käyttäjälähtöinen hinnoittelu on yksi keskeinen osa EU:n liikennepolitiikkaa. Useissa EU-maissa on käytössä tienkäyttömaksuja. Tienkäyttömaksujen käyttöönottoa sekä myös koko autoliikenteen verojärjestelmien uudistamista selvitetään parhaillaan monessa jäsenvaltiossa. Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että tiekäyttömaksujärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on vuosia kestävä prosessi. Niiden toteuttaminen edellyttää julkista ja poliittista hyväksyntää sekä avointa ja vuorovaikutteista keskustelua asetettavista tavoitteista sekä tavoiteltavista hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää suunnittelukaudella yhdessä sidosryhmien kanssa tienkäyttömaksujen soveltuvuutta Suomeen usean vuoden tutkimusohjelman avulla. Tarkastelussa keskitytään selvittämään, mitä vaikutuksia erilaisilla tienkäyttömaksuilla olisi tulevaisuudessa kuljetusalalle, teollisuudelle, valtiontalouteen, autokantaan, ympäristöön sekä kuljetusmuotojen väliseen työnjakoon. Lisäksi tarkastellaan maksujen keräämiseen soveltuvaa tekniikkaa, järjestelmäkustannuksia, maksutulojen kohdentamisperiaatteita ja alueellisia vaikutuksia. Toimialan tuottavuuden parantaminen Liikennepolitiikalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Liikenneväylät ja liikenteen palvelut ovat perusedellytys kansainvälisesti kilpailukykyiselle sekä alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle toiminnalle. Globaali talous korostaa liikenneyhteyksien ja erityisesti kansainvälisten yhteyksien merkitystä. Liikenneväylien ja liikenteen palveluiden laatutaso vaikuttaa vahvasti muiden toimialojen tehokkaaseen toimintaan ja tuottavuuteen. Toimialan ja hallinnonalan tuottavuutta parannetaan pitkäjänteisellä investointi- ja ylläpitopolitiikalla, huolehtimalla markkinoiden toimivuudesta ja kilpailun tehokkuudesta, tehostamalla liikenneverkon käyttöä, hillitsemällä joukkoliikenteen kuljetuskustannusten kasvua ja tiedon hallinnalla. Liikennepolitiikka

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2011 ISSN 1458-8900 (painotuote) ISSN 1795-5718 (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 ISSN 1458-8900 (painotuote) ISSN 1795-5718 (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu Workshop

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2008 ISSN 1239-4106 Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat Antero Aaltonen, Heikki

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Viestintäpoliti kka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011

Viestintäpoliti kka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Esipuhe... 3 Arjen tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Toiminta- ja 2004-2007. taloussuunnitelma 2004-2007

Toiminta- ja 2004-2007. taloussuunnitelma 2004-2007 Toiminta- ja 2004-2007 taloussuunnitelma 2004-2007 Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2007 ISSN 1239-4106 Valokuvat Antero Aaltonen Hannele Sartjärvi Taitto Taittotalo

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz)

Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz) TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Keski-Suomi Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz) Pro Radio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 102,5 MHz, Viitasaari 107,5 MHz,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Ohjelmia ja strategioita 1/2008

Ohjelmia ja strategioita 1/2008 Ohjelmia ja strategioita 1/2008 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Ohjelmia ja strategioita 1/2008 ISBN 1457-747X (painotuote),

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW /LLWH 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW Suomalainen 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta korostaa osaamista, kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot