Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. visio Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. arvot Osaaminen Linjakkuus Yhteistyö Sisältö Esipuhe 3 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 4 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle 4 Toimintaympäristön haasteet 4 Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka murroksessa 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6 Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus 8 Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat 8 Uusi arjen tietoyhteiskunta 8 Viestinnän infrastruktuuri 9 Media ja sisällöt 11 Luottamus sähköisiin palveluihin 13 Postitoiminta 14 Rahoitus 15 Liikennepolitiikka 16 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle 17 Toimintaympäristön haasteet 17 Liikennepolitiikan päämäärät 19 Liikennejärjestelmä 19 Toimialan tuottavuuden parantaminen 20 Liikennepalvelut 21 Henkilöliikenne 21 Tavaraliikenne 26 Merenkulun elinkeinopolitiikka 27 Liikenneinfrastruktuuri 29 Liikenneväylien palvelutason ylläpito sekä liikenneolosuhteiden pienet kehittämishankkeet ja ohjelmat 29 Rahoitus ja vaikutukset 31 Isot kehittämishankkeet 35 Liikenneturvallisuuden parantaminen 38 Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen 41 Liikenteen hallinta 43 Liikennepoliittisia tavoitteita tukeva palvelu- ja tutkimustoiminta 45 Ilmatiede 45 Merentutkimus 46 Tavoitteiden saavuttaminen eri rahoitustasoilla 47 Omistajapolitiikka 48 Liikenne- ja viestintäministeriö hallinnonalan ohjaajana 50 Lainsäädäntö 50 Vuorovaikutus ja viestintä 50 Hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus 51 Talouden ohjaus 51 Kansainvälinen toiminta 52 Tuottavuustoimenpiteet ja henkilöstö 52 Tietohallinto 54 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 54 Talous ja resurssit 55 Yhteenveto hallinnonalan rahoituksesta ja resursseista 57 Rahoitus 57 Omaisuus 59 Liitteet 61 Liite 1: Budjettirahoitus 62 Liite 2: Tunnuslukutaulukot 64 Liite 3: Liikenne-ennusteita 67 Liite 4: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset, liikelaitokset sekä yhtiöt Hallinnonalan liikelaitosten ja yhtiöiden toimialakuvaus 70

3 Esipuhe Käsillä oleva toiminta- ja taloussuunnitelma ajoittuu seuraavalle hallituskaudelle. Seuraavan hallituksen ohjelma ja mahdollinen strategia-asiakirja tulevat aikanaan suuntaamaan ja täsmentämään suunnittelukauden toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on ministeriön tulevaisuuskatsauksissa esitetyt painopisteet. Viestintäpolitiikan ydin on uusi arjen tietoyhteiskunta. Verkkoinfrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja teknologianeutraalisti. Langattoman viestinnän edistäminen, yritysten investointien rohkaiseminen, sananvapauden edistäminen sekä julkisen palvelun edellytysten turvaaminen ovat keskeisiä painopisteitä. Luottamusta tukevia innovaatioita ja hankkeita edistetään kansallisesti ja tietoturvaa pyritään parantamaan koko Euroopan unionissa. Liikennepolitiikan lähtökohta on käyttäjälähtöinen ja innovatiivinen liikennepolitiikka. Liikennepolitiikan painopisteitä ovat perusväylänpidon rahoitus, runkoväylien laatu, logistiikan tehostaminen, joukkoliikennepalvelujen kehittäminen, kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä toimialan ja elinkeinojen tehokkuuden parantaminen. Ministeriö tulee kiinnittämään erityistä huomiota arjen tietoyhteiskunnan kehittämiseen sekä liikennepalveluiden saatavuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen TTS-kaudella. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman peruslaskelmataso ylittää voimassa olevan valtioneuvoston vahvistaman kehyksen koko TTS-kaudella noin 370 miljoonaa euroa. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä isoista infrastruktuuriinvestoinneista sekä muun muassa matkustaja-alustuen laajentamisesta, jotka nostavat peruslaskelmatasoa voimassa olevaan kehykseen verrattuna. Nykyinen liikennepalveluiden taso ei kuitenkaan täysin vastaa yhteiskunnan tarpeita. Tästä syystä liikenne- ja viestintäministeriö esittääkin rahoitustasoltaan peruslaskelmaa korkeamman kehysehdotuksen, jossa esitetty lisärahoitus kohdistetaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen suurissa kaupungeissa sekä perusväylänpitoon liikenneväylien palvelutason ja turvallisuuden parantamiseksi sekä ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lähtökohta kehysehdotuksessa on, että määrärahat mahdollistavat liikenneväylien pitkäjänteisen kehittämisen ja kunnossapidon sekä joukkoliikenteen parantamisen suurilla kaupunkiseuduilla. Myös eduskunta on vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä antanut lausumat, joissa korostetaan liikenneväylien pitkäjänteistä kehittämistä ja kunnossapitoa, joukkoliikenteen parantamista sekä rautateiden sähköistämistä. Kehysehdotuksen lähtökohta perusväylänpidon osalta toiminta- ja taloussuunnitelmassa on tulevaisuuskatsauksessa esitetty toimenpiteiden niin kutsuttu ykköstoimintavaihtoehto. Tällä tasolla pystytään kehittämään liikenteen palvelutasoa sekä turvallisuutta. Infrastruktuurin ylläpidossa ja kehittämishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäjänteiseen suunniteluun. Ministeriön tavoitteena on, että liikennepoliittisista linjauksista sekä investointien tasosta tehtäisiin pitkäjänteinen päätös esimerkiksi liikennepoliittisen selonteon kautta seuraavan hallituskauden aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön kehysehdotukseen sisältyy isoja infrastruktuurihankkeita 1,2 miljardin euron edestä, mikä vastaa tulevaisuuskatsauksessa esitettyä kakkostoimintavaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 300 miljoonan euron vuotuista tasoa, joka on aiempien hallituskausien keskimääräinen taso. Painopiste tällä tasolla on erityisesti ratahankkeissa TTS-kaudella. Tulevaisuuskatsauksessa esitetyssä tavoitetasossa hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 2,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 500 miljoonan euron vuotuista keskimääräistä määrärahan tasoa. Joukkoliikenteen osalta kehysehdotus sisältää tulevaisuuskatsauksessa esitetyn ykköstoimintavaihtoehdon mukaisen rahoituksen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen yhteiskunnalliset hyödyt ovat mittavat ja joukkoliikenteen tukeminen näillä alueilla tuo merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö eivät ole ottaneet kantaa suunnitelmaan. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta vuonna 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

4 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Yhteenveto Viestintäpalvelut ovat tärkeä osa koko yhteiskunnan toimintaa. Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Tietoon perustuva yhteiskunta edellyttää, että korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan. Kansalaisten ja yritysten tulee voida luottaa tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita edistetään ja käytetään hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suunnittelukauden aikana luodaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia, joka tarjoaa edellytykset tietoyhteiskunnan mahdollisuuksille ja innovaatioille tulla osaksi kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon arkea. Verkkoinfrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja teknologianeutraalisti. Panostetaan langattoman viestinnän edistämiseen ja kehitetään viestintälainsäädäntöä rohkaisemaan yrityksiä investointeihin. Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä sekä turvata julkisen palvelun edellytykset. Luottamusta tukevia innovaatioita ja hankkeita edistetään kansallisesti sekä pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Lainsäädännöllä turvataan kaikille hyvänlaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut koko maassa ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Viestintäalan markkinat ovat edelleen rajussa murroksessa. Uudet teknologiat odottavat esiinmarssia. Televerkkojen perusrakenne on uusiutumassa ip-pohjaiseksi ja erityisesti langattomien verkkojen käyttö yleistyy. Digitaalinen teknologia mullistaa televisiotoiminnan. Uusia niin sisältö- kuin liityntäpalveluitakin tulee markkinoille. Matkaviestinnässä multimediapalvelut yleistyvät päätelaitekannan uusiutumisen myötä. Kuluttajat ostavat entistä enemmän tieto- ja viestintäpalveluita ja -laitteita, viestintäyritykset rakentavat verkkoja, yritykset investoivat tieto- ja viestintäteknologiaan ja hyödyntävät palveluntarjoajia ulkoistaessaan toimintoja. Palveluiden muuttuessa yhä enenevässä määrin langattomiksi taajuuspolitiikan merkitys korostuu. Viestinnän alan konsolidoitumiskehitys jatkuu edelleen. Kilpailu viestintämarkkinoilla kiristyy useiden vaihtoehtoisten teknologioiden tullessa toistensa rinnalle. Teleyritysten investoinnit saattavat vähentyä, ellei toimintaympäristö takaa niille riittäviä mahdollisuuksia tehdä tulosta. Suomessa huolena on, että tieto- ja viestintäpalveluiden tutkimus- ja kehittämispanostukset siirtyvät pois maasta esimerkiksi omistuksen uudelleenjärjestelyjen myötä. Maailmanlaajuisen ja kansallisen kilpailun kiristyessä erityistä huomiota on kiinnitettävä viestintäyritysten investointi- ja innovointihalun ja -kyvyn säilymiseen, jotta korkeatasoisen verkkoinfrastruktuurin ja palvelujen säilyminen ja kehitys varmistetaan. Mediapolitiikka kohtaa suuria muutoksia toimialan digitalisoituessa. Uudet käyttäjien itsensä tuottamat sisällöt ja yhteisöllisyys yleistyvät erityisesti internetissä, mikä muuttaa käyttäjien viestintätottumuksia ja suhdetta mediaan. Globaali mainosrahoitteinen sisältötuotanto, kuten Google tai Yahoo, tulevat merkittäviksi toimijoiksi myös Suomessa. Turvallisuuteen kohdistuvia hyökkäyksiä toteutetaan tietotekniikan ja viestintäverkkojen avulla, mistä syystä paineet sähköisen viestinnän ja tietotekniikan käytön valvontaan ovat kasvaneet. Tietoturvauhat ovat lisääntyneet ja tietoturvaloukkaukset saaneet yhä taidokkaampia muotoja. Tietoturvaloukkausten Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

5 takana on yhä useammin järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus ja hyökkäyksillä pyritään saamaan taloudellista hyötyä pelkän kiusanteon sijaan. Tietoturvallisuuden ja yksityisyyden suojan varmistaminen on tietoyhteiskuntapolitiikan suurimpia haasteita. Sananvapauteen ja muihin perusoikeuksiin liittyvät sääntelykysymykset korostuvat. Esille nousevat myös elinkeinoelämän perusoikeudet kuten omaisuuden suojan turvaaminen. Tietoyhteiskuntapolitiikan keskeisiä kysymyksiä ovat innovaatiopolitiikka ja globalisaatio. Globalisaation haasteisiin vastataan hyödyntämällä teknologian, osaamisen ja uusien toimintatapojen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen. Tietoyhteiskunnan kehitystyössä panostetaan infrastruktuuriin, viestintävälineisiin, koulutukseen, osaamiseen ja palveluihin. Innovaatiopolitiikkaa tuetaan ICT:n monimuotoisella hyödyntämisellä kaikkialla yhteiskunnassa sekä edistämällä uusien ns. ubiikkteknologioiden käyttöönottoa. Globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan tähtäävät prosessit, kuten globaali internetin hallinto sekä kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen, yleistyvät. Globalisaatioon liittyy kysymys oikeudenmukaisuudesta, ihmisten ja kansojen tasa-arvosta sekä hyvinvoinnin edistämisestä kaikkein köyhimmissä maissa. Globaalilla tietoyhteiskuntapolitiikalla tavoitellaan tasa-arvoa, hyvinvointia ja vaurautta kaikille. Suomi korostaa globaalissa tietoyhteiskuntapolitiikassa hyvän toimintaympäristön merkitystä yritysten investoinneille. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäessä on myös otettava huomioon demokratian ja kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimukset ja kansallisia kulttuurieroja on kunnioitettava. Jokainen maa rakentaa tietoyhteiskuntaa omista lähtökohdistaan, eikä tietoyhteiskunta ole vientitavaraa. Kansallisten strategioiden merkitys on tärkeä. Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että Eurooppa on vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Osana tätä ns. Lissabonin strategiaa EU on toteuttanut vuodesta 2000 eeurooppa-toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on ollut lisätä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä eri toimialoilla ja samalla parantaa tietoliikenneinfrastruktuuria lisäämällä erityisesti laajakaistayhteyksien tarjontaa jäsenmaissa. Yhteisön tavoite kilpailukyvyn parantamisesta ei kuitenkaan ole toteutunut toivotulla tavalla. Sen toteuttamista pyritään nyt vuosikymmenen loppupuolella tehostamaan uudella tietoyhteiskuntastrategialla, i2010-ohjelmalla. Euroopan unionin sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö uudistetaan suunnittelukaudella täydellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistusehdotuksiin on suunnittelukaudella otettava kantaa ja uudistetut direktiivit on saatettava suunnittelukauden aikana osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä. Koko sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö uudistuu suunnittelukaudella. Viestintä- ja tietoteknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa. Alueiden kilpailukyky ja maan tasapainoinen aluerakenne ovat keskeisiä viestintäpolitiikan tavoitteita. Viestintäpolitiikalla edistetään Suomen taloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Ennakoiva ja edistyksellinen viestintäpolitiikka tukee suomalaisten yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kansainvälisesti huippulaatuisia viestintäpalveluita. Viestintäpolitiikalla luodaan edellytykset tehokkaasti toimiville viestintäverkoille ja -palveluille. Koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä myös alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Ikääntyvän väestön sekä erilaisten erityisryhmien edellytyksiin ja valmiuksiin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kiinnitetään suunnittelukaudella entistä enemmän huomiota. Tieto- ja viestintäteknologialle asetetaan uusia vaatimuksia helppokäyttöisyyden ja esteettömyyden suhteen. Uusinta tietämystä ja innovaatioita hyödyntäen voidaan tukea väestön vahvempaa osallistumista oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen, helpottaa kansalaisten arkea sekä tuoda siihen elämyksiä ja uusia virikkeitä. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää uutta teknologiaa nykyistä paremmin. Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka murroksessa Tuottavuuden parantaminen sekä kilpailukyvyn ja tasa-arvon edistäminen ovat tietoyhteiskuntapolitiikan keskeisiä tavoitteita sekä Suomessa että eurooppalaisissa tietoyhteiskuntaohjelmissa. Tämän vuosikymmenen eurooppalaisessa keskustelussa uusia vivahteita on noussut esille lähinnä kiihtyvän globalisaation takia sekä nähtävissä olevan teknologiamurroksen vuoksi. Myös innovaatiopolitiikka on noussut tietoyhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suomalaisessa ja eurooppalaisessakin tietoyhteiskuntapolitiikassa on jäänyt vähäiselle huomiolle havainto, jonka varaan Aasian edistyneet tietoyhteiskunnat ovat muokanneet politiikkaansa. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

6 Tämä havainto on se, että viestintätekniikassa ollaan astumassa uuteen aikakauteen, jolle on tyypillistä, että n perinteiset televerkot korvautuvat internetverkoilla, n laajakaista, langattomat tekniikat ja siru- ja älykorttitekniikat yleistyvät ja halpenevat, n verkot ja päätelaitteet muuttuvat yhä älykkäämmiksi ja itseohjautuvammiksi. Tärkeä muutos on, että verkot eivät välitä vain ihmisten välistä kommunikaatiota, vaan myös koneiden ja muiden esineiden viestintää. Tekninen kommunikaatio sulautuu perinteiseen ja eri tekniikat keskustelevat keskenään saumattomasti. Tietoyhteiskunnassa ollaankin siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, ns. ubiikkiyhteiskuntaan 1, jossa ihmisten ja 1 ubiquitous society, engl. ubiquitous = kaikkialla läsnä oleva yritysten toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tietoja viestintäpalveluihin, ja jossa palveluita ei enää käytetä vain ihmisten väliseen kommunikaatioon. Tavoitteena on luoda arjen tietoyhteiskunta. Edistyksellisimpien tietoyhteiskuntien tietoyhteiskuntastrategiat perustuvat nykyisin u-ajattelulle. Lajissaan ensimmäinen u-ohjelma hyväksyttiin Japanissa noin vuosi sitten (ujapan), ja vastaava ohjelma on myös Etelä-Korealla. Tekniikan murros vaikuttaa ihmisten viestintäkäyttäytymiseen. Hyötypalveluiden käyttö helpottuu ja viihteen ja sisältöpalveluiden kulutus kasvaa sitä mukaa, kun uusia monikäyttöisiä henkilökohtaisia mobiileja päätelaitteita tulee markkinoille. Verkko on tiedon varastointi- ja latauspaikka. Myös käyttäjien itse tuottamien sisältöjen, esimerkiksi blogien, määrä ja merkitys kasvaa ja viestinnän yhteisöllisyys lisääntyy. Sisältöjen käyttö muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Samalla tieto- ja viestintäteknologialle asetetaan uusia vaatimuksia helppokäyttöisyyden ja esteettömyyden suhteen. Uudet viestintäverkot ovat ajasta ja paikasta riippumattomia sekä käyttäjille huomaamattomia. Ne mahdollistavat mm. tehokkaan etäopiskelun, kierrätyksen, elintarviketurvallisuuden valvonnan. Päätelaite on itseohjautuva ja pystyy liittymään tarkoituksenmukaisimpaan verkkoon automaattisesti. Esimerkiksi matkaviestimet osaavat etsiä käyttäjien toiveita parhaiten vastaavan verkon ja vaihtaa käyttämäänsä verkkoa saumattomasti. Älykkäät päätelaitteet ja uuden sukupolven verkkoinfrastruktuuri avaavat uusia mahdollisuuksia langattomille tiedonsiirtosovellutuksille terveydenhuollossa, kunnallistekniikassa, teollisuuden tuotantotoiminnassa, mittaustietojen keruussa, prosessin hallinnassa ja muussa automatisoinnissa, kuljetusten ohjauksessa ja logistiikassa, joukkoliikenteessä sekä liikenteen turvallisuutta parantavissa järjestelmissä. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla liikenteen telematiikka onkin eräs uuden tekniikan nopeimmin kehittyvistä sovellutusalueista. Lisäksi panostaminen uuteen tekniikkaan ja sen määrätietoinen soveltaminen edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Arjen tietoyhteiskunnan strategia vaatii yhteiskunnan koherenttia kehittämistä ja sekä verkkojen, palveluntarjoajien ja käyttäjien etujen samanaikaista huomioimista. Samalla sen tulee lisätä yhteistyötä elinkeinoelämän, julkisen hallinnon ja tutkimuslaitosten välille. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liikenne- ja viestintäministeriö harjoittaa aktiivista viestintäpolitiikkaa, jolla varmistetaan n kansalaisten sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo sekä kuluttajan perusteltu luottamus uusien palveluiden käyttöön mm. palvelujen saatavuuden, yksityisyyden suojan, tietoturvallisuuden, kuluttajan oikeuksien ja palveluiden käytettävyyden kannalta sekä n yritysten hyvät mahdollisuudet tarjota kilpailluissa oloissa uusimpia tietoyhteiskuntapalveluita käyttäjille. Hallinnonalalla on keskeinen rooli suomalaisen arjen tietoyhteiskunnan kehityksessä. Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet esitetään seuraavassa neljänä kokonaisuutena, jotka sisältävät hallitusohjelman tavoitteet. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

7 Kunkin tavoitteen yhteydessä esitetään lyhyt yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tulevaisuuden haasteita ja hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista kuvataan tarkemmin jäljempänä painopisteittäin (uusi arjen tietoyhteiskunta, viestinnän infrastruktuuri, media ja sisällöt, luottamus sähköisiin palveluihin ja postitoiminta). 1. Viestintäpalveluiden tarjonta ja kysyntä Korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Arjen tietoyhteiskunnan edistämiseksi toteutetaan suunnittelukaudella helmikuussa 2004 hyväksytty strategia ja valmistellaan sen johtopäätösten pohjalta seuraavan hallituskauden verkkopolitiikkaa. Laajakaistapolitiikkaan kiinnitetään huomiota koko suunnittelukauden ajan. Edulliset ja korkealaatuiset viestintäpalvelut turvataan lainsäädäntöä kehittämällä, toimilupapolitiikalla sekä muulla viestintäpoliittisella toiminnalla. Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset, palveluiden korkea laatu ja investointikyky turvataan. Kaikilla kansalaisilla on oikeus laadukkaisiin televisiopalveluihin. Seurataan digitalisoinnin jälkeen tapahtuvaa kehitystä, varmistetaan digitalisoinnin onnistuminen ja kaikkien kansalaisten mahdollisuudet seurata digitaalisia televisiolähetyksiä. Yleisradio Oy:n asema ja rahoitus sekä muun televisio- ja radiotoiminnan hyvät toimintaedellytykset varmistetaan. Myönnetään uusia toimilupia monipuolisuutta ja innovatiivisuutta korostaen. Postitoiminnan yleispalvelun tason säilyminen varmistetaan ja postiyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä. Sanomalehdistön säilymistä monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä edistetään lehdistötukijärjestelmällä. 2. Luottamus tietoyhteiskunnan palveluihin Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Suunnittelukaudella viedään päätökseen vuonna 2003 hyväksytty kansallinen tietoturvastrategia, vakiinnutetaan tietoturvahallinnon toiminta ja arvioidaan strategian sisältöä saavutettujen tulosten valossa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen tietoturvastrategian toteuttamiseen. Arvioidaan sähköisen viestinnän tietosuojalain ja sähköistä tunnistamista koskevan lainsäädännön vaikutuksia ja kehittämistarpeita sekä muutoinkin pidetään lainsäädäntöä jatkuvasti ajan tasalla. Toimitaan laittomien sisältöjen jakelun estämiseksi sähköisissä verkoissa. Vahvistetaan viestintävälineiden, erityisesti internetin, sisältöjen itsesääntelyä haitallisten sisältöjen torjumiseksi. Arvioidaan uusien teknologioiden tietosuojahaasteita ja luodaan edellytykset langattomien verkkojen tietoturvasta huolehtimiselle. 3. Innovatiiviset verkot ja palvelut Edistetään innovatiivisia viestintäpalveluita. Viestintäteknologian ja -palveluiden kehitys on edelleen nopeata. Uudet palvelut tulevat entistä vahvemmin osaksi arkipäivää. Viestintämarkkinoilla on nähtävissä monia teknisen kehityksen murroskohtia, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta. Innovaatioiden murrospisteet tulisi tunnistaa ja sovittaa viestintäpolitiikka oikea-aikaisesti suotuisaa kehitystä tukevaksi. Murroskohtien tunnistamiseksi seurataan toimialan kehitystä. Lainsäädäntöä ja toimilupapolitiikkaa kehittämällä luodaan edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen, kuten mobiilitelevision, syntymiselle ja toiminnalle. Suositaan avointa verkkoarkkitehtuuria ja avoimia verkkoratkaisuja. Edistetään langattomien viestintäverkkojen käyttöä ja langattomien viestintäpalveluiden tarjontaa. Käytetään analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvia radiotaajuuksia innovatiivisten palvelujen tarjontaa edistävällä tavalla. Edistetään suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia mm. kannustamalla yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tuomaan markkinoille uusia tietoturvallisuustuotteita, kehittämään helppokäyttöisiä ja muiden tuotteiden kanssa yhteensopivia suojaus- ja tunnistamismenetelmiä ja levittämään parhaita käytäntöjä muiden toimijoiden käyttöön. Kiinnitetään erityistä huomiota digitalisoinnin jälkihoitoon varmistaen, että digitalisoituminen onnistuu myös kansalaisen näkökulmasta. Myönnetään uusia televisio- ja radiotoimilupia monipuolisuutta ja innovatiivisuutta korostaen. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

8 4. Tuottavuus ja kilpailukyky Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Viestintäpolitiikalla parannetaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta, Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Edistetään uusien arjen teknologioiden käyttöönottoa viestintäpoliittisin keinoin esimerkiksi taajuuspolitiikalla ja luomalla perusteltua luottamusta. Vaikutetaan kansalliseen ja kansainväliseen tietoyhteiskunta- ja globalisaatiopolitiikkaan painottaen tieto- ja viestintäteknologian merkitystä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Edistetään resurssien puitteissa suomalaisen tieto- ja viestintäalan kansainvälistymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella. Toimitaan aktiivisesti Euroopan viestintämarkkinoiden toimintaedellytysten parantamiseksi, koska viestintäsektorilla on keskeinen merkitys koko Euroopan talouden kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Tietotekniikan hyväksikäyttö yhdistettynä rakennemuutoksiin ja toimintatapojen muutoksiin on tällä hetkellä tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus Tietoyhteiskunnan toiminta riippuu sähköisten verkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta. Verkkojen häiriöt johtavat nopeasti tärkeiden toimintojen lamaantumiseen. Kehitys edellyttää panostamista viestintäverkkojen toimintavarmuuteen poikkeusoloissa sekä varautumista häiriötilanteisiin myös normaalioloissa. Suunnittelukaudella tehostetaan myös viranomaisten yhteistyötä viranomaisverkkojen tarjonnassa. Tavoitteena on, että viranomaiset käyttävät mahdollisimman laajasti yleisiä viestintäpalveluita. Ne eri viranomaisten viestintätarpeet, joita varten erilliset viranomaisverkot ovat välttämättä tarpeen, tyydytetään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti keskitetyn julkishallinnon ratkaisun avulla. Viestintäpolitiikan keinoin huolehditaan, että julkishallinnon toiminta ei aiheuta häiriöitä viestintämarkkinoilla. Varautuminen poikkeusoloihin merkitsee toimenpiteitä ja yhteistyötä hallinnonalan ja elinkeinoelämän välillä jo normaaliolojen aikana. Toimenpiteet kohdistuvat niin viestintäverkkoihin ja -palveluihin kuin tietoteknisiin järjestelmiinkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteiskunnan kannalta nk. kriittisiin järjestelmiin. Myös median toiminta on turvattava poikkeusoloissa, ja siksi sähköisten joukkoviestintäverkkojen toiminta varmistetaan asianmukaisesti yhteistyössä hallinnonalan ja elinkeinoelämän kanssa. Sääntelyllä huolehditaan myös siitä, että viranomaisten tiedotustoiminta onnistuu kaikissa oloissa. Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat Uusi arjen tietoyhteiskunta Painopiste: Luodaan edellytyksiä sille, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ja innovaatiot tulevat osaksi kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon arkea. Toimintalinja: Laaditaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia. Harjoitetaan aktiivista tietoturva-, laajakaista- ja mediapolitiikkaa. Uuteen strategiaan siirtyminen ei tarkoita nykyisen tietoyhteiskuntapolitiikan hylkäämistä, vaan sen tulevaisuudes- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

9 ta huolehtimista. Suomessa tämä on jo käynnissä: Eri tekniikoiden konvergenssi, uudet langattomat verkkotekniikat, uusi ip-pohjainen verkkoarkkitehtuuri ja itseohjautuvat päätelaitteet ovat osa toimintaympäristön muutosta, joka huomioidaan viestintäpolitiikan valmistelussa. Älykkäisiin päätelaitteisiin ja uusiin valvontatekniikoihin liittyvät yksityisyyden suojan ja tietoturvaongelmat edellyttävät niin ikään huomiota. Teknisen kehityksen myötä viestintäpolitiikan merkitys korostuu tietoyhteiskuntapolitiikan ytimessä. Arjen tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa. Lähivuosien liikenne- ja viestintäpolitiikasta haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan ja tehoa yritysten toimintaan. Suomi vastaa Euroopan unionin kautta globalisaation haasteisiin sekä vaikuttaa yleisen kehityksen suuntaan ja globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan. EU on toteuttanut vuodesta 2006 lähtien osana ns. Lissabonin strategiaa uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Sen perustavia teemoja ovat infrastruktuuri, innovaatiot ja saavutettavuus. i2010- strategian tavoitteet ovat huomattavasti esimerkiksi Japanin ja Korean u-strategioiden tavoitteita vaatimattomammat. Vaikka i2010 huomioikin mm. uusien tekniikoiden käyttöönottoon liittyvät taajuuskysymykset sekä konvergenssin mukanaan tuomat uudet sisältöjen jakelumallit, se ei sisällä varsinaista tavoitetta uuteen arjen tietoyhteiskuntaan siirtymisestä. EU:ssa ongelma on edelleen siinä, että tekniikka (verkot ja päätelaitteet), sisältö- ja palveluntuotanto sekä tutkimustoiminta nähdään erillisinä toimintoina. Arjen tietoyhteiskuntastrategia vaatii synergiaa näiden välillä. 2 Voice Over Internet Protocol (VoIP) 3 Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) 4 Mm. Wireless Local Access Network (WLAN), WiFi, FWA Viestinnän infrastruktuuri Painopiste: Viestinnän infrastruktuurin kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen. Toimintalinja: Varmistetaan kattava luotettavien, välityskykyisten ja edullisten verkkojen tarjonta. Kaikissa sähköisissä viestintäverkoissa lainsäädännöllinen lähtökohta on sama. Verkkoinfrastruktuuri ja -palvelut syntyvät pääosin kaupalliselta pohjalta ilman valtion taloudellista tukea viestintäyrityksille. Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Verkkopolitiikan suurin ja pysyvä haaste on pitää keskeiset viestintäverkot jatkuvasti korkealaatuisina ja kattavina sekä niiden palvelut edullisina. Uusien arjen tietoyhteiskuntapalveluiden tarpeet otetaan verkkopolitiikassa huomioon. Verkkojen kehitystä seurataan tarkasti. Kiinteiden viestintäverkkojen tarjonta on haasteen edessä, kun puheensiirto on siirtynyt matkaviestimiin ja datasiirto kiinteille yhteyksille. Enää alle puolessa maan kotitalouksista on perinteinen lankapuhelin ja laskevan kehityksen odotetaan jatkuvan. Kotitalouksien laajakaistaliittymien nopea kasvu ennakoi jatkossakin nopeaa luopumista lankapuhelimista, koska lankapuhelimen tuoma lisäarvo on käyttäjälle vähäinen puheen siirryttyä suurelta osin matkapuhelimiin ja internetin käytön vastaavasti laajakaistayhteyksille. Murroskausi varsinkin yritysten käyttämissä puhepalveluissa lisää matkaviestinnän käyttöä ja internet-puheluja 2. Matkaviestinnässä kilpailu kiristyy ja palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät. Matkaviestinpalveluiden kerryttämä liikevaihto teleyrityksille kuitenkin kasvaa ainakin toistaiseksi. Kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden 3 tarjonta on vielä alkuvaiheessa. Langattomien viestintätekniikoiden 4 käytön odotetaan lisääntyvän voimakkaasti, vaikka toistaiseksi ne edustavat varsin pientä osaa kokonaismarkkinoista. Langattomat tekniikat tulevat tarjoamaan vaihtoehdon nopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin myös maaseudun harvaanasutuilla alueilla, mikä parantaa alueellista tasa-arvoa laajakaistapalveluiden tarjonnassa. Suunnittelukaudella tulevat täysimääräiseen kaupalliseen käyttöön myös digitaalisten televisioverkkojen välityksellä tarjotut palvelut lähtien. Laajakaistayhteyksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeimmin maailmassa. Laajakaistaisia kiinteän verkon palveluita on saatavilla tällä hetkellä kaikissa kunnissa siten, että suurimmassa osassa kuntia yli puolella kotitalouksista on mahdollisuus laajakaistapalveluihin. Kiinteän laajakaistayhteyden saatavuus kotitalouksille on 96 prosenttia. Lopuille kotitalouksista on tarjolla langaton vaihtoehto. Suunnittelukaudella kysymys laajakaistan saatavuudesta menettää vähitellen merkitystään, ja mielenkiinto kohdistuu laajakaistan laatuun ja yhteysnopeuteen. Laajakaista yleistyy suunnittelukaudella joka kodin hyödykkeeksi ja yhteysnopeudet moninkertaistuvat. Mobiilit laajakaistayhteydet tulevat jokaisen kansalaisen saataville ja lähes kaikkien käyttöön. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

10 10 Ministeriö varautuu siihen, että aktiivista verkko- ja sen osana laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on nostaa Suomi suunnittelukaudella maailman eturiviin laajakaistayhteyksien käytössä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii eurooppalaisessa laajakaistapolitiikassa siihen, että tasapainoinen kehitys varmistettaisiin pääosin markkinaehtoisella toiminnalla. Tavoitteena on, että eurooppalainen politiikka vastaisi tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan Suomen tehokkaaksi osoittautunutta laajakaistapolitiikkaa. Suunnittelukaudella harjoitetaan edelleen tiivistä yhteistyötä laajakaistakehityksessä edistyneiden valtioiden kanssa ja otetaan oppia muualla hyväksi havaituista viestintäpolitiikan ratkaisuista. Viestintämarkkinalainsäädäntöä kehitetään edelleen hyvän toimintaympäristön varmistamiseksi viestintäverkkojen tarjoajille ja käyttäjille. Viestintämuotojen lähentyminen ja monikanavajakelu vaativat lainsäädännöltä sitä, että kaikkiin sähköisiin viestintäverkkoihin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä. Tavoitteena on luoda eri verkkoja ja palveluita tarjoaville yrityksille teknologianeutraalit, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä investointeihin kannustava toimintaympäristö. Tavoitteena on myös vähentää erityissäännöksiä alan kehityksen ja Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa. Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon uusien, innovatiivisten palveluiden syntyminen (esimerkiksi internetpuheluiden edistäminen, televisio-ohjelmistojen välittäminen matkaviestimiin sekä ubiikkipalveluiden kehittyminen). Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tätä näkökulmaa vahvasti esillä myös Euroopan unionissa. Viestintäverkkoyritysten omistuspohja on viime aikoina laajentunut ulkomaille ja tuottoja odottaville sijoittajille. Viestintäyritysten investointikyky ja -halu uusien verkkoihin ja palvelujen kehittämiseen on haasteen edessä. Perinteinen viestintäpoliittinen pyrkimys on ollut varmistaa käyttäjän etu pitkällä tähtäyksellä. Tavoite saattaa jäädä toteutumatta, jos teleyritysten toiminta suuntautuu yksinomaan yrityksen omistajien etujen varmistamiseen. Yritysten investointihalun ylläpitämiseksi on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että sääntely ei estä yrityksiä kaikissa oloissa saamasta kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Suunnittelukaudella pidetään esillä investointikysymystä myös Euroopan unionissa. Toimilupaa tarvitaan vain sellaisten sähköisten verkkojen tarjontaan, joissa käytetään rajallisia radiotaajuuksia. Toimilupaa vaaditaan matkaviestinverkkojen sekä televisio- ja radioverkkojen tarjontaan samoin kuin ohjelmistojen tarjontaan televisio- ja radioverkoissa. Suunnittelukaudella säilytetään toimilupasääntely yhteiskunnallisesti tärkeissä viestintäpalveluissa. Viestintämarkkinoilla on paljon toimijoita ja yritysten rakenteet ja omistusjärjestelyt muuttuvat jatkuvasti. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi toimiluvanhaltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja niihin puututaan tarvittaessa lain suomin keinoin. Uudistettu viestintämarkkinalainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2003 ja tehosti markkinoiden ohjausta. Uuden lainsäädännön mukaiset sääntelytoimet kohdistuvat vain niihin markkinoihin, joilla kilpailuongelmia ilmenee. Eurooppalaisen sääntelymallin harmonisoituessakin Suomen viestintähallinto pyrkii säilyttämään suomalaisten viestintämarkkinoiden ominaispiirteet silloin, kun siitä on käyttäjille etua. Yhtenäinen eurooppalainen verkkosääntely on kuitenkin nähtävä myös etuna suomalaisen viestintäklusterin liiketoiminnalle. Uusi laki takaa EU:n viestintämarkkinoilla tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet kaikille viestintäyrityksille sekä teknologianeutraalisti kaikille verkoille ja palveluille. Siksi on erittäin tärkeätä, että kaikki jäsenvaltiot panevat uuden viestintämarkkinoita koskevan yhteisölainsäädännön tehokkaasti täytäntöön viivyttelemättä. Lainsäädännön vaikutuksia ja uudistamistarpeita arvioidaan jatkuvasti ja niiden pohjalta toteutetaan tarvittavat muutokset. Kansallisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä pidetään esillä myös eurooppalaista viestintälainsäädäntöä uudistettaessa suunnittelukauden alkupuolella. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

11 11 Viestinnän palvelujen lisääntyessä ja viestintämäärien kasvaessa radiotaajuuspolitiikan merkitys kasvaa, kun useat käyttötarpeet kilpailevat niukoista resursseista. Eurooppalaisessa taajuuspolitiikassa Suomi pyrkii siihen, että jäsenvaltioita ei velvoitettaisi huutokauppaamaan taajuuksia tai muutoin perimään niistä kohtuuttomia maksuja. Tavoitteena on, että taajuuksien liiallisella kaupallistamisella ei muutoinkaan vahingoitettaisi kilpailua ja edistyksellisten tietoyhteiskuntapalveluiden tarjontaa sekä uusia innovaatioita. Kaupallistamiseen voidaan mennä vain, jos sille on esitetty riittävästi perusteita ja vaikutukset selvitetty. Tällöin periaatteena tulee olla, että kaupallistamiseen mennään erittäin varovasti, harkitusti ja rajoitetuilla taajuusalueilla, jotka eivät ole keskeisiä viestintäpolitiikan harjoittamisen kannalta. Suunnittelukaudella tehdään myös kansainväliset päätökset siitä, miten analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvat taajuudet käytetään. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee keskeiset radiotaajuuspoliittiset linjanvedot Suomessa. Tasapuolisen radiotaajuushallinnon järjestäminen on Viestintäviraston vastuulla. Radiohallinnon keskeisin periaate on taajuuksien tehokas ja tasapuolinen käyttö sekä varautuminen tulevaisuuden käyttötarpeisiin, kuten mobiilitelevision yleistymiseen. Uusien palvelujen kaupallistamiseen liittyy haasteita, jotka vaativat myös viestintäpolitiikalta valppautta. Erilaiset sähköiset jakelukanavat lisääntyvät nopeammin kuin laajoja kansalaispiirejä kiinnostavat sisällöt ja palvelut. Käyttäjät eivät aina ole valmiita omaksumaan uusia palveluita, vaikka niitä olisi kaupallisesti tarjolla. Erityisesti ongelmia ilmenee, jos palvelut eivät ole riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen ja digitaalisen television uudet palvelut ovat alullaan. Palvelujen kysyntä on toistaiseksi ollut vaikeasti ennustettavaa. Palvelujen kehityksen sekä kuluttajien käyttäytymisen seuraaminen ja ennakointi on tärkeää, jotta alan kehitystä voidaan tukea ja varautua reagoimaan siihen viestintäpoliittisin toimin. Verkkojen ja teknologian kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan viestintäverkkojen korkean laadun varmistamiseen, uusien verkkojen avoimen arkkitehtuurin kehittämiseen, uusien ansaintalogiikkojen syntymisen edistämiseen sekä lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja kehittämiseen. Uusia kehitysohjelmia ei käynnistetä. Media ja sisällöt Painopiste: Digitalisoituvan median toimintaedellytysten turvaaminen ja innovaatioiden edistäminen kehittyvässä käyttöympäristössä. Toimintalinja: Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Luodaan hyvä toimintaympäristö sisältöpalvelujen tarjonnalle ja käytölle monikanavaympäristössä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä. Julkisen palvelun edellytykset turvataan. Uusi arjen tietoyhteiskunta näkyy konkreettisesti mediapalveluissakin. Viestintäverkkojen ja -palveluiden lähentymiskehitys jatkuu ja käyttäjille tarjotaan mediapalveluita useita vaihtoehtoisia verkkoja käyttäen. Media- ja sisältöpalvelut ovat aina ja kaikkialla käytettävissä. Perinteisiä median jakelukanavia, digitalisoituvaa televisiota ja radiota voidaan käyttää myös muiden palvelujen tarjontaan. Vastaavasti televisio- ja radio-ohjelmistoja voidaan välittää teletoimintaan tarkoitetuissa verkoissa. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tulee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kansainvälistyvässäkin viestintäympäristössä kotimaisella medialla on keskeinen rooli kansalaisten arkipäivässä, kansallisen kulttuurin ja keskustelun säilyttäjänä sekä alueellisen tasa-arvon luojana. Internet on perinteiselle medialle vaihtoehtoinen, korvaava tai täydentävä jakelukanava tietoyhteiskunnan palveluiden ja muun sisällön tarjoamiseksi. Tietoverkkojen kautta tarjotaan yhä enemmän sisältöjä, joita ei ole saatavissa muulla tavoin ja jotka on alun perinkin tuotettu tietoverkossa käytettäviksi. Uuden palvelun kehitystä on seurattava ja sen aiheuttamiin muutoksiin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä on varauduttava. Turvallisen viestintäympäristön luominen ja verkossa tarjolla olevan laittoman ja haitallisen sisällön torjunta on yhä tärkeämpää. Laittomien sisältöjen torjunnassa tiukka lainsäädäntö ja tehokas valvonta ovat keskeiset työkalut. Lisäksi tulee harjoittaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti poliisihallinnossa. Haitalliset sisällöt, jotka ovat sinänsä laillisia, mutta esimerkiksi lasten tai jonkin muun väestöryhmän kannalta vahingollisia, vaativat muita toimia. Tässä työssä ohjausvälineenä on ollut viranomaisten ja alan toimijoiden välinen keskustelu ja toimialan itsesääntely. Eräisiin ongelmiin voidaan puuttua myös sananvapauslainsäädännön avulla. Nämä keinot säilyvät pääasiallisina keinoina myös suunnittelukaudella. Lainsäädännöstä ei kuiten- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

12 12 kaan pidä tehdä sellaista, että se vaikeuttaa kohtuuttomasti myös sellaisten sisällöntuottajien toimintaa, joiden toimintaan ei liity mitään ongelmallista. Monikanavaympäristössä lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se synnyttää vaihtoehtoisissa verkoissa monipuolista sisältötarjontaa eikä vääristä teknologisesti epäneutraalilla tavalla kilpailua eri jakelukanavien kesken. Myös sisällön sääntelyssä kehityssuuntana on yhtenäinen toteutustavasta ja jakelukanavasta riippumaton sääntely. Se merkitsee mm. teknisen kehityksen vuoksi hankalaksi muuttuneen ohjelmiston käsitteen tarkistamista suunnittelukaudella. Televisio- ja radiotoiminta on Suomessa muiden maiden tavoin varsin pitkälle säänneltyä muissa verkoissa tarjottuihin palveluihin nähden. Viestintäpoliittinen pyrkimys on, että sääntely yhdenmukaistuu. Tavoitteena on, että yhdenmukaistuminen ei merkitse verkkoviestinnän sääntelyn tiukentumista, vaan televisio- ja radiotoiminnan sääntelyn kevenemistä. Viestinnän uusien muotojen sääntely perustuu pitkälti toimialan itsesääntelyyn. Näitä periaatteita noudatetaan myös linjattaessa kansallisia kantoja Euroopan unionin päätöksentekoon ja toimintaan. Aktiivisella viestintäpolitiikalla on voimakkaasti lisätty televisio- ja radiokanavien määrää aina 1980-luvulta alkaen ja ohjelmiston tarjonta on kasvanut huomattavasti. Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja kaupallisten toimijoiden kilpaileva tarjonta muodostavat yhdessä monipuolisen televisiotarjonnan peruskokonaisuuden, joka palvelee hyvin erilaisten kohderyhmien tarpeita. Digitaaliseen lähetystoimintaan siirtyminen lisää tarjontaa entisestään ja tekee mahdolliseksi ohjelmistojen kohdistamisen entistä tarkemmin tietyille kohderyhmille. Suunnittelukaudella maksutelevisiotoiminta vakiintuu osaksi suomalaista mediankäyttöä vahvan ilmaistarjonnan ohella. Televisio- ja radiotoiminnan erityissääntelystä ja televisio- ja radiotoiminnan toimiluvista ei voida ainakaan vielä suunnittelukaudella kokonaan luopua, koska toimintaan käytettäviä taajuuksia on yhä kysyntää vähemmän. Sananvapaussyistä on kuitenkin välttämätöntä kehittää toimilupajärjestelmää keveämmäksi ja mahdollisuuksien mukaan oikeusharkintaiseksi. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi ohjelmistotoimilupien haltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja saatetaan muutokset toimilupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Yleisradio Oy:n harjoittaman televisioja radiotoiminnan julkisen palvelun ja yhtiön toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa on tärkeä osa suunnittelukauden viestintäpolitiikkaa. Haasteena on huolehtia julkisen palvelun rahoituksesta ja Yleisradio Oy:n kehitysedellytysten varmistamisesta siten, että ohjelmistotarjonta täyttää julkisen palvelun velvoitteet ja samalla säilyttää riittävät katsoja- ja kuulijaosuudet. Syksyllä 2004 päättyneen parlamentaarisen selvitystyön pohjalta toteutetut lainsäädäntömuutokset luovat edellytykset toiminnan turvaamiselle. Toiminnan kehitystä seurataan ja arvioidaan. Televisiotoiminnassa siirrytään kokonaan digitaaliseen lähettämiseen Vuoden 2006 loppuun mennessä verkkotoimilupia on myönnetty viiden kanavanipun rakentamiseksi. Vuoden 2006 lopussa kaksi kanavanippua kattoivat koko maan ja kolmas kanavanippu noin 85 prosenttia väestöstä. Neljäs kanavanippu on tarkoitettu mobiilitelevisiotoiminnan harjoittamiseen. Ensimmäiset toimijat aloittivat verkossa joulukuussa Toimilupamenettelyä kevennettiin tältä osin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muutoksella. Ohjelmistotoimiluvat viidenteen kanavanippuun myönnettiin loppuvuodesta 2006 ja kanavanipun toiminta käynnistyy viimeistään analogisten lähetysten loppuessa. Siirtyminen lähetystoimintaan luo edellytyksiä innovatiivisten palveluiden synnylle sekä mahdollistaa taajuuskapasiteetin entistä tehokkaamman käytön. Suunnittelukaudella tulee ajankohtaiseksi myös teräväpiirtotelevisiolähetysten (HDTV) aloittaminen. Myös televisio-ohjelmistojen ja vastaavien palvelujen tarjoaminen laajakaistapalveluna (IPTV) lisääntyy suunnittelukaudella. Vuoden 2006 lopussa päätettiin myös väliaikaisratkaisusta Sveriges Television Ab:n lähetysten välittämisestä Suomessa. Kysymys tulee lopullisesti ratkaistavaksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Kotitalouksista noin puolet vastaanottaa televisiolähetyksensä kaapelitelevisioverkon kautta. Kaapelitelevisioliittymien myynti on vilkastunut, koska verkossa voidaan tarjota myös laajakaistaliittymiä. Kaikki kaapelitelevisioverkot on kunnostettu siten, että niiden kautta voidaan välittää myös digitaalisia televisiolähetyksiä. Maksutelevisiotoiminta on jo nyt siirtynyt kokonaan digitaaliseksi. Maanpäällisesti jaettavien kanavien lisäksi verkoissa jaetaan digitaalisessa muodossa naapurimaiden yleiskanavien lisäksi myös kymmenittäin satelliittikanavia. Kaapelitelevisiotoiminnan arvioidaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Suunnittelukaudella Euroopan komissio seuraa tarkasti digitaalisen television käyttöönottoa ja kehitystä yhteisössä. Televisiotoimintaa sääntelevää televisiodirektiiviä tarkastellaan suunnittelukauden aikana viestintämuotojen lähentymiskehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio myös tarkkailee Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

13 13 5 Digital Audio Broadcasting (DAB) vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen kehitystä ja yhteentoimivuutta Euroopassa ja voi tarvittaessa esittää näkemyksiä yhteisen eurooppalaisen standardin käyttöön ottamisesta. Suomi tukee digitaalista televisiotoimintaa edistäviä aloitteita sekä yhteisen lähetysstandardin käyttöönottamista, jos eurooppalaisten televisiopalvelujen kehitys sitä vaatii. Digitaalinen radio ei toistaiseksi ole merkittävästi edennyt. Yleisradio Oy lopetti lähetykset Etelä-Suomen kattavassa digitaalisessa radioverkossa (DAB 5 ) syksyllä Digitaalisessa televisioverkossa radiotoimintaa harjoittavat tällä hetkellä Yleisradio Oy:n lisäksi eräät kaupalliset toimijat. Kansainvälisesti digitaalisen radion kehityksessä kilpailevat useat eri teknologiat ja standardit. Suunnittelukaudella digitaalisen radion kehityssuuntien arvioidaan selkiytyvän ja radion digitalisointikehityksen vauhdittuvan. Uusien viestintämuotojen nopea kehitys ei ole toistaiseksi vaikuttanut sanoma- ja aikakauslehdistön eikä laajemminkaan graafisen viestinnän asemaan. Pitkällä aikavälillä sähköisen viestinnän kehitys ja kulutustottumusten muutokset näkyvät kuitenkin myös lehdistön toimintaedellytyksissä ja mahdollisuuksissa. Erityisesti lasten ja nuorten saaminen lehdistön kuluttajiksi on haasteellista. Suomalaisen sisältötuotannon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lehdistön sisältö- ja liiketoimintaosaaminen voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Viestintäyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhteensulautumisia ja muita omistusjärjestelyitä. Viestintäyritysten haasteena on rakentaa palveluja ja ansaintamalleja, joilla palveluita voidaan tarjota kannattavasti. Suomalaisia viestintäyrityksiä siirtyy ulkomaiseen omistukseen ja vastaavasti suomalaiset yritykset laajenevat ulkomaille. Jokaisen yrityksen on arvioitava uudelleen liiketoimintamallinsa, panostettava entistä enemmän tuotekehitykseen ja verkotuttava kansainvälisesti. Toisaalta viestintätekniikan kehitys avaa mahdollisuuksia aikaisempaa pienemmille yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille vastaaville tahoille. Ne voivat tarjota sisältöpalveluja pienin jakelukustannuksin, tarvittaessa jopa maailmanlaajuisesti. Tietoyhteiskuntakehitys tekee siten mahdolliseksi laajentaa sananvapautta sekä edistää moniarvoista kulttuuria ja kansalaisten hyvinvointia. Lainsäädännöllä ei tule luoda tarpeettomia hidasteita tälle kehitykselle, vaan nykyisiäkin esteitä on poistettava sen tieltä. Toimilupapolitiikalla ja omistusjärjestelyiden valvonnalla huolehditaan siitä, että yritysten omistusjärjestelyt eivät vaaranna kansallisen viestintäpolitiikan pyrkimyksiä turvata sananvapaus, tasa-arvo ja viestinnän monipuolisuus. Luottamus sähköisiin palveluihin Painopiste: Tietoverkkojen avoimuuden, yksityisyyden suojan ja tietoturvallisuuden edistäminen sekä luottamusta tukevien innovaatioiden edistäminen. Toimintalinja: Varmistetaan kansalaisten, elinkeinoelämän ja julkishallinnon perusteltu luottamus tietoyhteiskunnan palveluiden käytettävyyteen, turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan. Lisäksi edistetään hankkeita, joilla pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Uuteen sopeutuminen ja totutuista toimintatavoista luopuminen aiheuttaa kansalaisissa ja yrityksissä epävarmuutta ja levottomuutta, jos uusiin välineisiin ja niiden mahdollistamiin uusiin toimintatapoihin ei uskalleta luottaa. Luottamus siihen, että palveluita voi käyttää helposti, turvallisesti ja että käyttäjän yksityisyyttä kunnioitetaan, on välttämätöntä suotuisalle tietoyhteiskuntakehitykselle. Palveluiden helppokäyttöisyys, tietoturvallisuus ja yksityisyyden suojan varmistaminen on tietoyhteiskuntapolitiikan suurimpia haasteita. Suunnittelukaudella luottamuksen merkitys nousee keskeiseksi tekijäksi tietoyhteiskuntakehityksessä ja arjen tietoyhteiskunnan luomisessa. Yhteiskunnan keskeiset järjestelmät ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot tukeutuvat yhä enemmän viestintäverkkoihin ja viestintäpalveluihin. Tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminta on ehto kaikkien nykyaikaisten yritysten liiketoiminnalle ja julkishallinnon toiminnalle. Viestintäverkot ja -palvelut ovat yhä houkuttelevampi erilaisten hyökkäysten kohde. Tietoturvauhat ovat lisääntyneet ja tietoturvaloukkaukset saaneet yhä taidokkaampia muotoja. Tietoturvaloukkausten takana on yhä useammin järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus ja hyökkäyksillä pyritään saamaan taloudellista hyötyä pelkän kiusanteon sijaan. Tietoturvallisuus toteutuu ympäristössä, jossa eri muodoissa olevat tiedot, palvelut, järjestelmät ja tietoliikenne on suojattu niihin kohdistuvilta uhilta. Tällaisia ovat mm. palvelun käyttäjän henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, huijaukset, roskaposti, tietokonevirukset, verkkoterrorismi ja ääritapauksessa elektroninen sodankäynti. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

14 14 Uhat voivat ulottua tietoverkkojen avulla silmänräpäyksessä ja laajamittaisesti kaikkialle. Tietoturvallisuuden korostuva merkitys tietoyhteiskunnassa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle. Oikein toteutettuna tietoturva lisää yksilön toimintavapautta, antaa elinkeinoelämälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaa ja alentaa ihmisten vuorovaikutuskustannuksia. Suunnittelukauden alkuun mennessä yksityisyyden suojasta on muodostunut laajasti tiedostettu perusoikeus. Kansalaisista kerätään kasvavassa määrin tietoa, jota vaihdetaan käyttäen apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa parantaa merkittävästi vuosina päivitettävä sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Tavoitteena on, että yksityisyyden suojan korkea suoja säilyy tekniikan kehittyessä, eikä lainsäädäntö tarpeettomasti rajoita liiketoimintaa. Vuonna 2008 saatetaan kansallisesti voimaan EU:ssa päätetty sähköisen viestinnän tunnistamistietojen tallentamisvelvoite, joka koskee poliisin valtuuksia saada tunnistamistietoja käyttöönsä rikosten ehkäisemiseksi ja rikostutkinnan avuksi. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu aktiivisesti viestintäpalveluiden lieveilmiöiden vähentämiseen tavalla, josta ei aiheudu tavallisille kansalaisille ja yrityksille kohtuuttomia kustannus- tai yksityisyydensuojavaikutuksia. Erilaiset seurannan ja tunnistamisen menetelmät kehittyvät nopeasti. Kertakäyttösalasanoihin perustuvat pankkitunnisteet tulevat suunnittelukauden alussa nykyistä laajempaan käyttöön verkkopankkien lisäksi sähköisillä kauppapaikoilla ja hallinnon sähköisissä palveluissa. Samalla erilaiset verkkopankkien ja sähköisten kauppapaikkojen palveluihin kohdistuvat huijaukset lisäävät tarvetta ottaa käyttöön yhä varmempia tunnistamismenetelmiä. Muiden tunnistamismenetelmien käyttöönoton arvioidaan silti olevan varsin maltillista, vaikka ns. julkisen avaimen järjestelmiin perustuvien sirujen lisääminen luottokortteihin luo mahdollisuudet laajemmalle vahvan tunnistuksen käytölle. Tiedonsiirron ja kuvantamismenetelmien edelleen kehittyminen luo potentiaalin erityisesti passiivisten biometristen tunnistamisjärjestelmien (esim. kasvokuvan tunnistavat yleisökamerat) kokeiluille. Arjen tietoyhteiskunta ja tekniikan kehitys tuo muitakin uusia palveluita markkinoille. Mm. radiotaajuustunnistus tekee mahdolliseksi seurata ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Sitä voidaan soveltaa monin tavoin tavaraliikenteen logistiikasta ihmisten kulunvalvontaan. Uusista tekniikoista saattaa aiheutua yksityisyyden suojaa koskevia lainmuutostarpeita. Tavaroihin ja muihin kohteisiin kiinnitettävät tunnisteet (tagit), jotka hyödyntävät radiotaajuustunnistusta, avaavat matkapuhelimen käyttäjille uusia palveluita. Niillä voi olla vaikutusta myös palvelun käyttäjän yksityisyyden suojaan. Suunnittelukaudella pidetään lainsäädäntöä ajan tasalla ja osallistutaan aktiivisesti tunnistamista koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionissa. Tietoturvan ja tietosuojan kehittämisessä keskeisiä asioita tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa ovat tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistaminen sähköisessä viestinnässä, sähköisen tunnistamisen ja varmennepolitiikan kehittäminen, kansalaisten sekä yritysten tietoturvatietoisuuden ja - osaamisen edistäminen. Postitoiminta Painopiste: Postin yleispalvelun tarjontaedellytysten varmistaminen. Toimintalinja: Lainsäädännöllä turvataan hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut kaikille koko maassa. Postitoimintaa kehitetään ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

15 15 Postipalvelut ja siihen liittyvä logistiikka ovat tärkeitä myös arjen tietoyhteiskunnassa. Ne muodostavat konkreettisen jakelukanavan kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon tarpeisiin. Suomalaisen postitoiminnan vahvuutena on palvelujen korkea laatu ja tehokkuus. Postitoiminnassa tarvitaan tehokkaita toimintamalleja, jotta koko maan kattavalle palvelujen tarjonnalle turvataan taloudelliset edellytykset toimia. Kilpailun mahdollistavasta lainsäädännöstä huolimatta postipalvelujen tarjonta on edelleen yksinomaan Suomen Posti Oyj:n vastuulla. Kilpailevaa kirjelähetysten jakelu- ja välitystoimintaa ei ole toistaiseksi syntynyt. Globalisaatio, sähköisen viestinnän innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat edelleen vahvasti myös perinteisten postipalveluiden kysyntään ja tarjontaan suunnittelukaudella. Perinteinen posti vähenee ja kirjeviestinnän kilpailu sähköisen viestinvälityksen kanssa kovenee. Markkinoiden muuttuessa perinteisten postiyritysten toiminta laajentuu uusille liiketoiminta-alueille. Postipalvelut kehittyvät yhä enemmän tieto- ja materiaalivirtojen hallintalogistiikan suuntaan. Postipalveluissa pystytään vahvasti hyödyntämään tietoyhteiskunnan mahdollisuudet. Tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita käytetään laajasti postipalvelun tuotannossa. Markkinoiden muuttuessa nousee esille myös se, miten varmistetaan tasapainoinen kilpailu toimiluvanvaraisen ja muun, sääntelemättömän toiminnan kesken. Suunnittelukauden haaste on turvata tasa-arvoinen, perinteinen postipalvelu yhteiskunnan vaatimassa laajuudessa olosuhteissa, joissa kirjeviestintä vähentyy ja muuttaa muotoaan sähköiseksi. Samalla on onnistuttava luomaan edellytykset tasapainoiselle kilpailulle sekä toimialan kehittymiselle ja kilpailukyvylle. Toimialan ja asiakastarpeiden kehitystä seurataan tarkasti ja lainsäädäntöä kehitetään siten, että postin yleispalvelun taso säilyy ja sen tarjoamisen taloudelliset edellytykset varmistetaan. Euroopan komissio on selvittänyt niitä vaikutuksia, joita postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisellä toteuttamisella olisi postitoiminnan yleispalveluun. Komissio antoi direktiiviehdotuksen loppuvuodesta 2006 postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi unionissa vuoteen 2009 mennessä. Rahoitus Peruslaskelmaan on sisällytetty seuraavat viestinnän avustukset: n Sanomalehdistön tuki ( ): Määräraha vuonna 2007 on euroa. Tukea on tarkoitus suunnata entistä enemmän lehdistön sähköisen julkaisutoiminnan edistämiseen. Kehysehdotukseen esitetään sisällytettäväksi seuraavaa: n Televisio- ja radiotoiminnan valvonnan rahoitus tulee uudelleen arvioitavaksi siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja toimilupamaksujärjestelmän poistuessa vuonna Tavoitteena on antaa vuoden 2007 aikana lakiesitys, jolla vuoden 2008 alusta järjestettäisiin valvontamaksu veromallin mukaisesti. Tämä merkitsee 0,5 miljoonan euron nettomäärärahan lisäystä Viestintäviraston toimintamenoihin. n SVT:n (Sverige Television AB) lähetysten jatkumisen turvaamista Suomessa on selvitetty hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on SVT 1 ja SVT 2 lähetysten välittäminen koko maahan. Tilapäisjärjestelynä aloitetaan SVT Europa -kanavan lähettäminen koko maahan alkaen. Tämän toiminnan kustannukset ovat tekijänoikeus-, jakelu- ja muine kustannuksineen vuonna 2007 noin euroa. Määräraha tullaan esittämään vuoden 2007 lisätalousarvioon. Vuosina 2008 ja 2009 kehyksiin tulisi lisätä 1,844 miljoonan euron määräraha sekä vuonna ,230 miljoonan euron määräraha mainittujen kustannusten vuosittaiseen korvaamiseen. Järjestely on määräaikainen ja se toteutetaan välisenä ajankohtana. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskitytään viestintäpoliittista päätöksentekoa ja lainsäädäntöä välittömästi palveleviin selvityksiin sekä muun muassa teknologista kehitystä koskeviin ajankohtaisselvityksiin. Ministeriön roolin vahvistaminen keskeisenä tietoyhteiskuntaministeriönä edellyttää valmiutta ja valppautta pysyä toimintaympäristön kehityksen mukana sekä ymmärtää ja hyödyntää siinä tapahtuvia muutoksia. Arjen tietoyhteiskunnan strategian rakentaminen ja toteuttaminen edellyttää useiden vaativien ja poikkihallinnollisten tutkimusten ja selvitysten teettämistä. Pyrittäessä vastaamaan maailman kehittyneimpien tietoyhteiskuntien kilpailuun on hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettava nykyistä enemmän. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka

16 Liikennepolitiikka 16 Yhteenveto Liikennepolitiikassa korostuvat suunnittelukaudella liikennepalvelujen saatavuus ja hinta sekä liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys sekä näiden keskinäinen painottaminen. Ilmastonmuutoksen hallinta, liikennepolitiikan eri tavoitteiden vaatimat resurssit, liikenteen hinnoittelun vaikutusten selvittäminen ja mahdollisen käyttöönoton valmistelu, uusien innovatiivisten keinojen käyttö sekä asiakaslähtöisyys toimenpiteiden valinnassa ovat myös keskeisiä joukkoliikenteen kehittämisen ja perusväylänpidon rahoitustason ohella. Suunnittelukaudella osallistutaan tiiviisti kansainväliseen yhteistyöhön sekä vaikutetaan EU-tason päätöksentekoon Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi. Globaalissa kilpailussa elinkeinoelämän logistiikan merkitys korostuu. Hyvä infrastruktuuri ja kilpailu liikennepalvelujen tuotannossa ovat edellytyksiä tehokkaille logistiikan palveluille. Logistisen toimintaympäristön kehittämistä jatketaan vuoden 2005 valmistuneen Suomen logistisen aseman vahvistaminen -toimenpideohjelman linjausten mukaisesti. Liikennejärjestelmän on toimittava kaikkina päivinä. Liikenneinfrastruktuurin päivittäinen liikennöitävyys on keskeinen toiminnan lähtökohta. Runkoverkkojen määrittäminen ja kehittäminen siten, että ne ovat korkeimpien laatuvaatimusten mukaisia, on myös suunnittelukaudella keskeistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota E18:n kehittämiseen koko yhteysvälillä Helsinki Vaalimaa sekä raideliikenteen kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen sekä hiukkaspäästöjen ja meluhaittojen vähentäminen on keskeistä liikenteen ympäristötyössä suunnittelukaudella. Maantieliikenteen turvallisuuden parantamista jatketaan valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen linjausten mukaan. Tavoitteena tieliikenteessä on alittaa 250 kuolleen määrä vuonna Rautatieliikenteen, merenkulun ja ilmailun liikennepalvelujen turvallisuustavoitteena on edelleen liikennekuolemien 0-taso matkustajaliikenteessä. Varustamojen verotuksessa seurataan erityisesti lähialueella tapahtuvaa kehitystä ja ryhdytään tilanteen vaatiessa toimenpiteisiin, joilla verotuksen osalta edellytykset varustamotoiminnan harjoittamiseen Suomen lipun alla turvataan. Huomiota kiinnitetään lisäksi huoltovarmuusnäkökohtiin, riittävän suuruiseen Suomen lipun alla olevaan jäävahvistettuun tonnistoon, ympäristönäkökohtiin, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen ja Suomen meriklusterin vahvistamiseen. Joukkoliikenteen markkinaosuuden kääntäminen nousuun edellyttää kaupunkiseuduilla valtion ja kuntien yhteistyötä, seutukuntatasoista asioiden käsittelyä sekä maankäytön suunnittelusta ja liikenteestä vastaavien viranomaisten vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämistä ja syventämistä. Seuraavaksi selvitetään toimenpiteitä suurten kaupunkien joukkoliikenteen tehostamiseksi ja joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi siellä, missä joukkoliikenteellä saavutetaan eniten yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Matkapalvelukeskusverkoston laajentamista jatketaan eri hallinnonalojen tiiviissä yhteistyössä peruspalvelutason turvaamiseksi haja-asutusalueilla. Liikenteen ohjaus- ja tietopalveluita kehitetään siten, että kaikissa liikennemuodoissa on käytettävissä ajantasainen tieto, jotta käyttäjien tarvitsemat matkat ja kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Väylävirastojen mahdollisesta yhdistämisestä koituvia etuja liikennejärjestelmän ja väyläverkon kokonaispalvelutason sekä väylänpidon tuottavuuden parantamiseksi selvitetään. Liikennepolitiikka

17 17 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii tehokasta logistiikkaa. Suomessa toimivien yritysten haasteina ovat jo Euroopan tasolla etäisyys päämarkkinoille ja luonnonolosuhteet, jotka aiheuttavat suuret kuljetuskustannukset kilpailijamaihin verrattuna. Yrityksillä on kilpailukyvyn turvaamiseksi oltava käytettävissään sujuvat, toimintavarmat ja kohtuuhintaiset infrastruktuuri- ja kuljetuspalvelut. Venäjän ja Aasian maiden voimakas taloudellinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia Suomen kaupalle ja teollisuudelle, mikä näkyy kaupan voimakkaana kasvuna. Lisäksi Aasian maiden kauppavaihto Euroopan ja Amerikan mantereen välillä kasvaa. Tämän seurauksena meriliikenteen ja lentoliikenteen kasvun ohella Venäjän läpi kulkevan maaliikenteen reitin merkitys kasvaa. Tämä kehitys on lisännyt myös Suomen roolia kauttakulkumaana. Esimerkiksi tällä hetkellä noin 90 prosenttia Venäjälle tuotavista Euroopassa valmistetuista autoista kulkee Suomen kautta. Huolimatta nopean kasvun aiheuttamista kasvukivuista, oikein hoidettuna ja sujuvasti toimivana kauttakulku antaa Suomelle kasvavia taloudellisia mahdollisuuksia. Saimaan kanavan liikennemäärät ovat laskeneet lievästi vuoden 2004 huippuvuosista. Liikennemäärää tulee pyrkiä kasvattamaan ja kilpailukyky suhteessa muihin liikennemuotoihin tulee säilyttää. Maksujen muutokset ovat merkittävä kilpailukykytekijä. TTS-kauden aikana saatetaan voimaan uusi kanavan vuokrasopimus, jonka täytäntöönpanoon ja toteuttamiseen kiinnitetään erityishuomiota. Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittämisen sujuvuus vaikuttaa keskeisesti liiketoimintamahdollisuuksiin rajan molemmin puolin. Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jossa käsitellään osaamiseen, markkinoihin, yhteyksiin ja kansainväliseen edunvalvontaan liittyviä haasteita. Kansainvälisten kuljetusten toimivuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat keskeisesti satamien, terminaalien ja rajanylityspaikkojen meriväylä-, tie- ja rautatieyhteydet sekä rajamuodollisuuksien sujuvuus, väylämaksut ja tavaraliikenteen verotus. Suomelle tärkeille merikuljetuksille lisähaasteita asettavat valtioiden välinen tukikilpailu ja miehistökysymykset. Rautateiden tavarankuljetuksissa kilpailu avautuu vuoden 2007 alussa ja uusille toimijoille on taattava tasapuolinen kohtelu. Uudet palvelut voivat parantaa rautateiden kilpailukykyä jonkin verran, mutta rautatiekuljetusten osuus tuskin kasvaa, sillä keskeiset raskaat tavaravirrat ovat jo raiteilla. Asiakkaiden tarpeista johtuen lähetyserät pienenevät ja kuljetusten täsmällisyysvaatimukset kovenevat. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksista kuljetuksissa on saatava nopeasti ajantasaista tietoa kaikille logistisen ketjun osapuolille. Verkostoitunut, maailmanlaajuinen talous ja elämäntapa kasvattavat kansainvälistä liikennettä. Lentoliikenteen merkitys kasvaa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Merenkulku säilyttää kuitenkin valta-asemansa ulkomaan kuljetuksissa ja merten moottoriteitä pyritään kehittämään ympäristön kannalta edullisina vaihtoehtoina. Liikenteen kansainvälinen toimintakehikko. Liikenteen sääntelyä koskeva päätöksenteko tapahtuu enenevässä määrin EU:ssa. Toisaalta yhteisökin ottaa suuren osan säännöksistään liikenteen kansainvälisten sopimusjärjestöjen, kuten IMO, ICAO ja ECE, sopimuksista ja suosituksista muuttaen ne sitovaksi yhteisölainsäädännöksi. Jäsenmaiden esiintymistä sanotuissa kansainvälisissä järjestöissä yhdenmukaistetaan ja yhteisö pyrkii liittymään osapuoleksi järjestöjen sopimuksiin. EU:n kantavia teemoja, joihin liittyviä säädösehdotuksia käsitellään suunnittelukaudella, ovat sääntelyn syrjimättömyys ja läpinäkyvyys, liikennemarkkinoiden avaaminen, liikenteen turvallisuus, ympäristöhaittojen torjuminen, terrorismintorjunta ja matkustajien, ml. liikkumisesteisten oikeuksien parantaminen. Yhteisö myös pyrkii laajentamaan liikennemuotokohtaisten virastojen EMSA, EASA ja ERA toimivaltuuksia. Ympäristökysymykset. Ilmastonmuutoksen hallinta on myös liikennepolitiikan suuria haasteita. Liikenteen osuus Suomen kasvuhuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen edellyttää toimenpiteitä sekä liikenteen, ajoneuvotekniikan, yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen että verotuksen ja maksupolitiikan sektoreilla. Ajoneuvojen ja erityisesti henkilöautojen ominaiskulutukset ovat kasvaneet ja niillä myös ajetaan entistä enemmän. Liikenteen kustannukset kohdistuvat käyttöön vain epäsuorasti. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä myös energian saatavuuden ja hinnan vuoksi. Itämeren ja Suomenlahden alusliikenteen, erityisesti öljykuljetusten, voimakas kasvu asettaa vaatimuksia merenkulun turvallisuuden kehittämiselle. Liikenteen kasvu lisää erityisesti alusten Liikennepolitiikka

18 18 yhteentörmäys- ja pohjakosketusriskejä. Myös uhka uusista tulokaslajeista ja niiden aiheuttamasta vaikutuksesta koko Itämeren ekosysteemin toimintaan kasvaa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on vahvistanut Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA). IMO voi hyväksyä näille alueille myös uusia, merenkulun riskejä ja haittoja vähentäviä kansainvälisiä määräyksiä ja rajoituksia. Puutteet liikenteen turvallisuudessa keskittyvät tieliikenteeseen. Lähes neljää sataa kuollutta ja yhdeksää tuhatta loukkaantumista vuosittain ei voida pitää hyväksyttävänä. Ongelma on yhteinen kaikkialla maailmassa, ja esimerkiksi EU on asettanut osaltaan tavoitteeksi liikennekuolemien puolittamisen vuoteen 2010 mennessä. Suomessa muiden toimintaympäristötekijöiden, kuten tieliikenteen kasvun ja väestön ikääntymisen tuomat muutokset yhteiskunnassa eivät tee helpoksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutokset merkitsevät nykyistä vähemmän aikaan sidottua ja nykyistä enemmän erityislaatua tai -palvelua vaativaa liikkumista. Liikenneympäristö, tuotteet ja palvelut tulee suunnitella helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi eli mukauttaa erilaisten käyttäjien erilaisiin tarpeisiin siten, että kaikki ihmiset iästä, toimintakyvyistä ja kulttuuritaustasta riippumatta voivat niitä käyttää. Myös liikenneturvallisuustoimenpiteissä on otettava huomioon iäkkäiden tarpeet. Liikenteen telematiikkapalveluiden avulla voidaan tukea ikääntyvien ihmisten liikkumista. Käyttäjien osallistuminen ympäristön, tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja arviointiin varmistaa niiden käytettävyyden ja sopivuuden heidän tarpeisiinsa. Kaupunkiseuduilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla liikenne kasvaa. Suomen liikennemarkkinoiden ennustetaan kasvavan 10 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan joukkoliikenteen markkinaosuuden odotetaan kuitenkin laskevan parilla prosenttiyksiköllä. Tästä johtuva sekä henkilö- että tavaraliikenteen ruuhkautuminen ja siihen liittyvät ympäristöhaitat ja turvallisuusongelmat lisääntyvät ilman toimenpiteitä erityisesti kaupunkiseuduilla ja keskusten välisessä liikenteessä. Samalla kaupunkirakenne hajautuu, mikä osaltaan lisää liikennettä ja vaikeuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ruuhkautuminen ja liikennehäiriöt haittaavat etenkin päivittäistä työmatkaliikennettä ja kaupan jakeluliikennettä sekä muodostavat suuren häiriöriskin ja epävarmuustekijän pitkämatkaisiin teollisuuden ja kaupan kuljetusketjuihin. Siten kaupunkiseutujen ongelmat heijastuvat välillisesti myös muille alueille. Suurilla kaupunkiseuduilla keskeisiä haasteita ovat henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen ja niiden kulkumuoto-osuuden lisääminen, liikenteen häiriöiden hallinta sekä muiden tehokkaiden keinojen löytäminen näköpiirissä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla korostuvat eri liikennemuodoista koostuvat matkaketjut, joissa haasteena on liikennemuotojen hyvä yhteentoimivuus ja vaihtojen fyysinen ja ajallinen sujuvuus. Pienemmillä kaupunkiseuduilla kevyen liikenteen merkitys liikennejärjestelmässä korostuu. Maaseudulla keskeisenä haasteena on liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen. Harvaankin asutuilla alueilla ihmisten koulu-, työja asiointimatkat ja niiden turvallisuus sekä yhteiskunnan tarjoamat hoiva- ja turvapalvelut on voitava turvata. Myös maa- ja metsätalous edellyttävät toimivia kuljetuksia kaikkina vuodenaikoina. Maaseudulla liikkuminen ja kuljetukset hoidetaan pääosin tieverkolla, jonka päivittäisestä liikennöitävyydestä on pystyttävä huolehtimaan. Kasvava autonomistus, ikääntyvä väestö ja taloudellisen toimeliaisuuden siirtyminen pieniltä paikkakunnilta suuremmille kaupunkiseuduille kasvattaa joukkoliikennejärjestelmään kohdistuvia paineita erityisesti maaseudulla. Harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenne on vähenevän kysynnän ja kannattamattoman toiminnan kierteessä. Kilpailun esteet ovat yleisiä liikennesektorilla ja niitä esiintyy kaikissa liikennemuodoissa. Tieliikenteessä taksiluvat jaetaan kiintiöityinä yksinoikeuksina, mikä on ollut yhteiskunnan valinta palveluiden saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Samoin luvat jaetaan osin linja-autojen linjaliikenteessä. Linja-autojen tilausliikenne kuitenkin on avoinna kilpailulle, samoin kuin eräiden kaupunkien ja YTV:n paikallis- tai lähiliikenne. Kuorma-autoliikenne on vapaata, mukaan lukien kabotaasi, mutta siirtymäkaudeksi tarkastettuna uusien jäsenmaiden liikenteenharjoittajien kabotaasikieltoa on jatkettu toukokuuhun Rautatieliikenteessä VR Oy:llä on lakisääteinen monopoli kaikkeen muuhun liikenteeseen paitsi EU-jäsenvaltioiden väliseen kansainväliseen tavaraliikenteeseen. Kansallinen tavaraliikenne avataan kilpailulle Meriliikenne on vapaata, mukaan luettuna kabotaasi. Sen sijaan satamissa sataman pitäjä yleensä hoitaa satamapalvelun joko itse tai antaa sen yksinoikeutena yhdelle tai muutamalle yrittäjälle. Lentoliikenteessä EU-jäsenvaltioiden välinen ja sisäinen liikenne on vapaata. Kolmansien maiden liikenne perustuu sen sijaan pääosin kahdenvälisiin sopimuksiin, joissa nimetään ne yhtiöt, jotka Liikennepolitiikka

19 19 liikennettä saavat harjoittaa. Lentokenttien maahuolintapalvelut on avattu kilpailulle. Liikennepolitiikan päämäärät Liikennepolitiikan päämääränä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisesta turvaamalla laadukkaat liikkumismahdollisuudet ja toimivat kuljetusmarkkinat tasapainoisesti eri alueilla ja eri väestöryhmille. Liikennepalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä on otettava huomioon 5,2 miljoonan suomalaisen päivittäiset liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän noin 450 miljoonan tonnin kuljetustarpeet sekä ulkomaankuljetukset, joiden arvo oli vuonna 2005 yhteensä 100 miljardia euroa. Yhteiskunnalliset tavoitteet turvallisuudesta, ympäristöstä ja taloudellisesta tehokkuudesta on samalla toteutettava. Liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Valtion kokonaan rahoittamassa ostoliikenteessä tehtiin vuonna 2005 arviolta yhteensä noin 21,5 miljoonaa matkaa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat valtioneuvoston ja ministeriön lisäksi väylävirastot, hallinnonalan tutkimuslaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä vuonna 2006 toimintansa aloittaneet Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös lääninhallitusten liikenneosastojen tulosohjauksen kautta sekä tukemalla yksityisiä liikenneverkkoja. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikennepolitiikkaan liittyvien strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Liikennejärjestelmä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala kehittää ja ylläpitää toiminnallaan liikennejärjestelmää siten, että sille asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin käytettävissä olevilla voimavaroilla. Hallitusohjelman toteuttaminen ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttävät ministeriön hallinnonalalla rahoitusta liikenneväyliin, joukkoliikenteeseen ja merenkulkuun. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa lainsäädäntövalmistelua, sidosryhmäyhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tuottavuuden parantamista. Liikenne on voitava hoitaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Liikenne on tällä hetkellä yksi suurista ilmastonmuutoksen tekijöistä sekä kaupunki-ilmaa heikentävän hiukkaspäästöjen aiheuttajista. Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen on tulevaisuuden suuria haasteita. Kestävä liikennepolitiikka edellyttää hyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua eli maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista siten, että myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset paranevat. Liikennejärjestelmä palvelee eri-ikäisten ihmisten liikkumistarpeita sekä tavaraliikennettä raskaista raaka-ainekuljetuksista pienten erien jakelukuljetuksiin. Se on osa yhdyskuntarakennetta ja muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä liikenteestä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa eri liikennemuodot sovitetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tärkeää on pitkäjänteisyys, asiakaslähtöisyys, innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytäminen voimakkaasti kasvavan tai vähenevän liikenteen tarpeisiin sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Liikenneyhteyksien ja erityisesti liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen palvelee nykyisten käyttäjien lisäksi tulevia sukupolvia. Tämän vuoksi on oltava varmuus erityisesti infrastruktuurin osalta, että tehdyillä ratkaisuilla on käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Keväällä 2006 ehdotuksensa jättänyt liikenne- ja viestintäministeriön asetta- Liikennepolitiikka

20 20 ma ns. Vuorian työryhmä ehdotti pitkäjänteisyyden parantamiseksi liikennepoliittisen selonteon käyttöönottoa. Hallitus antaisi eduskunnalle selonteon ja eduskunta ottaisi kantaa sekä linjauksiin että rahoitukseen. Siten eduskunnalla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksiin ja samalla liikennehankkeet voitaisiin toteuttaa tehokkaasti. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi on etsittävä paras mahdollinen kehittämispolku, joka tarjoaa riittävän palvelutason joka hetki. Liikennejärjestelmän on toimittava kaikkina päivinä. Kehittämispolun kokonaisuus koostuu monien eri toimijoiden toimenpiteistä ja keinoista. Erilaisilla alueilla korostuvat erilaiset toimet. Esimerkiksi kaupunkialueilla joukkoliikenteen kehittäminen on erittäin tärkeä osakokonaisuus. Autoliikenteen määrään voidaan tehokkaimmin vaikuttaa suunnittelemalla maankäyttö niin, että joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle syntyy hyvät toimintaedellytykset. Toisaalta tietoyhteiskunnan tarjoamien palvelujen avulla voidaan vaikuttaa mm. liikkumistarpeeseen. Kulkutavan ja kuljetustavan valintaan voidaan myös vaikuttaa mm. informaation ja hinnoittelun avulla. Uudet keinot on otettava käyttöön liikenteen palvelutason turvaamiseksi. Liikkumista voidaan helpottaa, liikenteen ja logistiikan ongelmia poistaa ja koko liikennejärjestelmää kehittää käyttämällä hyväksi tietoyhteiskuntakehityksen mahdollistamia uusia keinoja ja ratkaisumalleja. Älykkään teknologian mahdollisuudet on pystyttävä käyttämään täysimääräisesti hyväksi. Käytettävissä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset ja sen vuoksi on pystyttävä löytämään innovatiivisia ratkaisuja myös rakentamisessa, rahoituksessa, elinkaariajattelussa. Erityisesti tieliikenneonnettomuudet muodostavat vakavan ongelman inhimillisine kärsimyksineen ja suurine yhteiskuntataloudellisine kustannuksineen. Liikenneonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta jatkossa edellytetään vahvaa yhteistyötä ja poikkihallinnollista toimintaa, jotta keskeisiä ongelmia pystyttäisiin vähentämään. Tasoristeysonnettomuudet ovat haaste, joka edellyttää asenneilmaston muokkausta. Tästä ovat todisteena lukuisat rikkiajetut puomit. Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuoden 2005 lopulla valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitetilaa hahmottavan työn. Työssä ovat lähtökohtina edellä kuvatut tavoitteet. Työn tuloksena saadaan myös vaihtoehtoisia malleja tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpidepaketeista. Työ valmistuu vuoden 2006 lopulla ja se tulee vaikuttamaan suunnitelmakauden toiminnan suuntaamiseen ja täsmentämiseen yhdessä seuraavan hallituksen ohjelmapäätöksen kanssa. Liikenteen hinnoittelu on yksi liikennepolitiikan väline, jolla voidaan ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän käyttöä, vähentää liikenteen ulkoisia haittoja ja rahoittaa liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Liikenteen käyttäjälähtöinen hinnoittelu on yksi keskeinen osa EU:n liikennepolitiikkaa. Useissa EU-maissa on käytössä tienkäyttömaksuja. Tienkäyttömaksujen käyttöönottoa sekä myös koko autoliikenteen verojärjestelmien uudistamista selvitetään parhaillaan monessa jäsenvaltiossa. Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että tiekäyttömaksujärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on vuosia kestävä prosessi. Niiden toteuttaminen edellyttää julkista ja poliittista hyväksyntää sekä avointa ja vuorovaikutteista keskustelua asetettavista tavoitteista sekä tavoiteltavista hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää suunnittelukaudella yhdessä sidosryhmien kanssa tienkäyttömaksujen soveltuvuutta Suomeen usean vuoden tutkimusohjelman avulla. Tarkastelussa keskitytään selvittämään, mitä vaikutuksia erilaisilla tienkäyttömaksuilla olisi tulevaisuudessa kuljetusalalle, teollisuudelle, valtiontalouteen, autokantaan, ympäristöön sekä kuljetusmuotojen väliseen työnjakoon. Lisäksi tarkastellaan maksujen keräämiseen soveltuvaa tekniikkaa, järjestelmäkustannuksia, maksutulojen kohdentamisperiaatteita ja alueellisia vaikutuksia. Toimialan tuottavuuden parantaminen Liikennepolitiikalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Liikenneväylät ja liikenteen palvelut ovat perusedellytys kansainvälisesti kilpailukykyiselle sekä alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle toiminnalle. Globaali talous korostaa liikenneyhteyksien ja erityisesti kansainvälisten yhteyksien merkitystä. Liikenneväylien ja liikenteen palveluiden laatutaso vaikuttaa vahvasti muiden toimialojen tehokkaaseen toimintaan ja tuottavuuteen. Toimialan ja hallinnonalan tuottavuutta parannetaan pitkäjänteisellä investointi- ja ylläpitopolitiikalla, huolehtimalla markkinoiden toimivuudesta ja kilpailun tehokkuudesta, tehostamalla liikenneverkon käyttöä, hillitsemällä joukkoliikenteen kuljetuskustannusten kasvua ja tiedon hallinnalla. Liikennepolitiikka

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Keskeiset kuvat luennosta terveydenhuollon XXI atk-päivillä 30.5.1995 * SUOMI TIETOYHTEISKUNNAKCI - KANSALLISET

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihankkeet kohtaavat 17.6.2016 Kristiina Pietikäinen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Robotisaatio ja automatisaatio Tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot