TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma Isonkyrön kunta

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 216 Taloussuunnitelma Isonkyrön kunta

2 Isonkyrön kunta 1 (71)

3 Isonkyrön kunta 2 (71) SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 6 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa... 6 Kuntatalous... 6 Kuntien menot Kuntien verotulot vuosina Valtionosuudet... 8 Isonkyrön kunnan kehitys... 9 Väestökehitys ja ikärakenne... 9 Väestöennuste... 1 Huoltosuhde Työllisyystilanne Työpaikat Isossakyrössä Voimavarat Päätöksenteko Talous Asukkaiden tarpeet Kunnan henkilöstö Muutoksia ja kehittämistarpeita Kuntastrategia Arvot Missio Visio Isonkyrön kuntastrategia Muut strategiat Toimintastrategia... 2 Palvelustrategia... 2 Asuntostrategia Maankäyttöstrategia Kestävä kehitys Elinkeinopolitiikka Henkilöstöstrategia Strategiset tavoitteet... 3 Yleistavoitteet... 3 Kunnan talous Henkilöstö Hallinto Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet Sitovuus Käyttötalousosan muutokset Investointiosa Toimielimien rooli tavoiteasetannassa Tavoitteiden toteutumisen seuranta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Lainanoton enimmäismäärä Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisössä TOIMENPIDEOHJELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous Tehtäväalue: Elinkeinopalvelut Tehtäväalue: Perusturvan hallinto... 4

4 Isonkyrön kunta 3 (71) Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut Tehtäväalue: Toimeentuloturva Tehtäväalue: Terveydenhuolto Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja opetus Tehtäväalue: Joukkoliikenne Tehtäväalue: Kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut... 5 Tehtäväalue: Teknisen toimen hallinto ja kiinteistöt Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus Tehtäväalue: Tukipalvelut... 6 TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA OSASTO- JA KUSTANNUSPAIKKAKARTTA... 66

5 Isonkyrön kunta 4 (71) KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 216 talousarviota valmisteltaessa maan hallitus on edennyt Sote-lainsäädännön valmistelussa periaatepäätöstasolla siten, että maahan ollaan muodostamassa enintään 19 itsehallintoaluetta, joiden rahoituksesta ainakin alkuvaiheessa vastaa valtio. Alueiden määrä on tarkoitus päättää marraskuun 215 alussa, jonka jälkeen kunnan pääsevät ottamaan kantaa mihin alueeseen ne haluavat kuulua. Lopullinen lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 216. Sote-alueet aloittavat toimintansa Sote-alueiden muodostaminen supistaa radikaalisti kuntien järjestämisvastuuta alueensa asukkaiden palvelujen tuottamisessa. Edunvalvonta näissäkin palveluissa jää edelleen peruskunnalle. Maakunnallisten itsehallintoalueiden muodostamisen jälkeen kuntien tehtäväksi jää mm. alueensa ihmisten hyvinvoinnista ja elinvoimasta huolehtiminen, joka tarkoittaa yritystoiminnan edellytyksien edistämistä siten, että alueelle syntyy työpaikkoja. Isollakyröllä onkin tähän erinomaiset edellytykset sen jälkeen, kun keskustan ja Tervajoen uudet erityisesti yritysalueiden lisäämiseen tähtäävät asemakaavat valmistuva vuoden 216 aikana. Isonkyrön kunnan väestökehitys on ollut aleneva hyvästä tonttitarjonnasta huolimatta. Kuluvan vuoden aikana on ollut havaittavissa pientä virkistymistä, mutta edelleen ollaan selvästi jäljessä sellaista kehitystä, jolla turvattaisiin kunnan asukasluvun pysyminen nykyisellään. Väestö näyttää hakeutuvan maakuntakeskuksiin tai niiden välittömään läheisyyteen. Yritystoiminnan osalta kunnassa on vireillä useita hankkeita. Työttömyys on kuitenkin lisääntynyt niin kuin koko maassa. Suurin osa jalostuksessa ja palveluissa työskentelevistä isokyröläisistä käy töissä kunnan ulkopuolella, joten työllisyystilanteeseen vaikuttaa ennen kaikkea työpaikkakehitys koko seudulla. Isonkyrön kunnan talous on tällä hetkellä varsin vakaa. Velkamäärä on alle 1 euroa/asukas ja tase on selvästi ylijäämäinen. Vuoden 216 talousarvion vuosikate on euroa ja 4 24 euroa ylijäämäinen. Kunnan rahoitusasema voi kuitenkin muuttua valtionosuuksien siirtyessä Sote-alueille. Vaikutusta muihin valtionosuuksiin ei vielä tiedetä eikä myöskään sitä mitä tapahtuu toisen asteen koulutukselle pitemmällä aikavälillä. Kunnan investoinnit tulisi pystyä rahoittamaan tulorahoituksella korkeintaan muutaman vuoden viiveellä niin, ettei kunnan velkamäärä nouse kohtuuttomasti, jolloin kunnan taloudellinen liikkumavara säilyy. Investointeja on jaksotettava riittävän pitkälle ajanjaksolle.

6 Isonkyrön kunta 5 (71) Isonkyrön kunnassa on tehty vuosien mittaan merkittäviä päätöksiä palvelutuotannon tehostamiseksi, joka näkyy hyvin kuntien välillä tehdyissä yksikköhintavertailuissa. Vuoden 214 aikana valmisteltiin ja päätettiin uusista tehostamistoimenpiteistä, joista osa laitettiin täytäntöön jo vuoden 214 aikana ja pääosa vuoden 215 aikana, joka on ollut muutosten sisäänajoaikaa. Tehdyt tehostamistoimenpiteet näkyvät tulevien vuosien talousarvioissa ja tilinpäätöksissä parempina vuosikatteina ja tuloksina. Vuoden 216 talousarvio ei sisällä merkittäviä muutoksia kunnan palvelurakenteessa vuoteen 215 nähden. Eino Toivola Kunnanjohtaja

7 Isonkyrön kunta 6 (71) TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. Ennustetusta suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kuntatalous Vuonna 214 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 214 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset.

8 Isonkyrön kunta 7 (71) Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2-luvulla voimakkaasti. Kuntien verotulot vuosina Kuntien verotuloista keskimäärin 85 prosenttia kertyy kunnallisveroista. Kiinteistövero on noussut kahdeksalla prosentillaan jo toiseksi suurimmaksi kuntien veroksi, mutta lähes tasavahvana sen jälkeen tulee yhteisövero noin seitsemän prosentin suuruisena. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Vuonna 215 kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2, prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 1 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 36,87 % vuonna 215, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna plussan puolelle. Vuonna 216 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna 216. Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin

9 Isonkyrön kunta 8 (71) 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki kuntatalouden epätasapainoa aiheuttavat veropäätökset tullaan kompensoimaan kunnille. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 216, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 3,92 prosenttia. Luku kuitenkin tarkentuu uusien päätösten ja tarkentuneiden tilitystietojen myötä. Kuntatalousohjelman ennusteessa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 216 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle 216. Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 215 alusta, keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet kuitenkin säilyivät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi entisellään. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. (Suomen kuntaliitto: Kuntatalous 2-5/215)

10 Isonkyrön kunta 9 (71) Isonkyrön kunnan kehitys Väestökehitys ja ikärakenne Isokyröläisiä oli 537 henkilöä vuonna Vuonna 199 isokyröläisiä oli 534, vuonna 2 yhteensä 5151, vuonna 21 yhteensä 4965 ja vuonna 214 yhteensä 4842 henkilöä. 6 Väestökehitys ja ikärakenne Isossakyrössä v. 1-5v. 6-12v v v. 25-3v v v v v. 55-6v v v v v. 85- v.

11 Isonkyrön kunta 1 (71) Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 216 isokyröläisiä on 4792, vuonna 22 yhteensä 4711, vuonna 23 yhteensä 4581 ja vuonna 24 yhteensä 4499 henkilöä. 6 Väestöennuste Isossakyrössä v. 1-5 v v v v v v v v v v v v v v. 85- v.

12 Isonkyrön kunta 11 (71) Huoltosuhde Huoltosuhde Isossakyrössä lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä 1 työikäistä kohti ,8 86, ,4 77, Työllisyystilanne 3 Työttömien lukumäärä Isossakyrössä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus 215

13 Isonkyrön kunta 12 (71) Työlliset ja työttömät Isossakyrössä Työlliset Työttömät Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Isossakyrössä vuosina vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman ulkopuolella olevat

14 Isonkyrön kunta 13 (71) Isokyröläiset työlliset toimialan mukaan 27 ja X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Isokyröläisten työssäkäynti Pendelöivät Asunkunnassaan työssäkäyvät

15 Isonkyrön kunta 14 (71) Työpaikat Isossakyrössä Isossakyrössä oli vuonna 27 yhteensä 1453 työpaikkaa. Vuonna 213 työpaikkoja oli yhteensä Alla olevassa kaaviossa esitetään työpaikat toimialoittain vuosina 27 ja 213. Työpaikat Isossakyrössä toimialoittain 27 ja X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous

16 Isonkyrön kunta 15 (71) Voimavarat Isonkyrön kunnan tärkeimmät voimavarat ovat: o Kunnan hyvä sijainti suhteessa kaupunkeihin o Hyvät liikenneyhteydet o Hyvät peruspalvelut o Hyvät peruskoulut ja Kyrönmaan liikuntapainotteinen lukio o Puhdas luonto ja viihtyisä maisema o Vapaata tonttimaata rakentamiselle o Rikas kulttuuriympäristö o Vahvistuva yrittäjyys o Vahva perusmaatalous o Koulutettu työvoima o Kohtuullinen tulotaso o Hyvä vuokra-asuntokanta o Hyvät tietoliikenneyhteydet o Pohjavesivarat o Vapaa-ajan palvelut Isonkyrön kuntakeskuksesta etäisyys Vaasan, Seinäjoen ja Lapuan kaupunkeihin on 4 km, Vaasan lentokentälle 37 km ja Vaasan satamaan 43 km. Isossakyrössä on kaksi rautatieasemaa, Isokyrö ja Tervajoki. Valtatie 18 kulkee kunnan halki itälänsisuunnassa. Pohjois-eteläsuunnassa on peruskorjattu ja pääosin päällystetty tieyhteys välillä Vöyri-Isokyrö-Orisberg-Huissi-Kurikka. Tervajoen taajama on valtakunnallisesti merkittävä autokaupan keskus. Merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä ovat Kalliojärven matkailualue ja Vanhan kivikirkon alue sekä maisemallisesti arvokas Kyrönjoki. Päätöksenteko Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on luottamushenkilöitä seuraavasti: Toimielin Jäsenet Varajäsenet Valtuusto Tarkastuslautakunta 4 4 Kunnanhallitus 1 1 Keskusvaalilautakunta 5 5 Perusturvalautakunta 8 8 Sivistyslautakunta 8 8 Tekninen lautakunta 8 8 Ympäristölautakunta 8 8 Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat asettaa jaostoja ja toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten.

17 Isonkyrön kunta 16 (71) Talous Isonkyrön kunnan talouden tunnuslukujen kehitys on esitetty Kunnan talous -tavoitteissa. Seuraavassa kaaviossa esitetään Isonkyrön kunnan sekä koko maan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen kehitys. Asukkaiden tarpeet Asukastyytyväisyystutkimuksia tehdään säännöllisesti. Uusi asukastyytyväisyystutkimus valmistunee vuoden 215 loppuun mennessä. Käyttäjäpalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyttä mitataan myös toimintayksiköittäin. Seuraava asukastyytyväisyystutkimus valmistuu vuoden 218 loppuun mennessä. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstö, vakinaisten ja määräaikaisten osuus henkilökunnasta : lkm % lkm % lkm % Vakinaisia , , ,8 Määräaikaisia 72 24,1 6 2,5 61 2,9 Työllistettyjä 1,3 Yhteensä

18 Isonkyrön kunta 17 (71) Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne ikäryhmittäin: v v v v v Keski-ikä v. 47,8 48, 48,1 48, Vakinaisen henkilöstön palveluksessa oloaika: Palveluksessaoloaika (vakinaiset) v v v v Henkilökunnan sairauslomat osastoittain/henkilö: Sairauslomat työpäivinä lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö Hallinto- ja elinkeino 7,8 18 2,6 44 5,5 Perusturva , , , ,1 Sivistys 446 5, 313 4, , ,5 Tekninen , , , ,7 Yhteensä , , , , Päivähoidon henkilöstö on siirtynyt perusturvaosastolta sivistysosastolle v Mm. Varhaisen puuttumisen avulla tavoitteena on pitää sairauspäivien määrä vuodessa alle 1/vakinainen työntekijä. Koulutuspäivät 214 osastoittain pv/hlö (vak.+ma ) 1,16 1,17,88,97 Hallinto- ja elinkeino Perusturva Sivistys Tekninen

19 Isonkyrön kunta 18 (71) Muutoksia ja kehittämistarpeita Muutoshaasteita, joihin Isonkyrön kunnan tulee varautua, ovat mm. seuraavat: Merkittävin kuntia ja alueen asukkaita koskeva muutos tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen perustettaville itsehallintoalueille alkaen. Muutoksella on vaikutusta sekä palvelujen saatavuuteen että kuntien rahoitusasemaan. Isonkyrön kunnan tulee myös varautua myös väestön ikääntymiseen, henkilöstön eläköitymiseen, kilpailuun osaavasta työvoimasta, maahanmuuton lisääntymiseen sekä edelleen lisääntyvään yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden investointitarpeita ovat mm. vesilaitos sekä vesihuollon varajärjestelmä sekä päivähoidon ja liikuntatilainvestoinnit kunnan taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Ikääntyvän väestön palvelujen järjestäminen voi myös tuoda investointitarpeita, jotka sovitaan yhteistyössä tulevan sote-alueen kanssa. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämisessä haasteita ovat: hyvä tonttitarjonta, uusien yritysten syntyminen, yrittäjien sukupolvenvaihdokset, osaavan työvoiman saanti, rajoittava ja pakottava lainsäädäntö, asiakashankinta, tuotekehitys, markkinointi ja myynti, yrittämisen ja perhe-elämän yhdistäminen, oma jaksaminen.

20 Isonkyrön kunta 19 (71) Kuntastrategia Arvot Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus, laillisuus, tieto sekä vastuullisuus, joissa sanat ja teot kohtaavat. Avoimuus ja demokratia. Pitkäjänteisyys Päätökset tehdään johdonmukaisesti, joustavasti, rohkeasti ja suoraselkäisesti. Toimitaan vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja sitoutuvasti. Huomioidaan reunaehdot, liikkumavara sekä ennustettavuus. Tulevaisuuden turvaaminen Kunnan taloudellisuus, tuottavuus ja päätöksien vaikuttavuus. Tuotetaan laadukkaat lähipalvelut, joita isokyröläinen tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen ja arjessa selviytyäkseen. Palvelutuotannossa arvot ovat asiakaslähtöisyys, ystävällisyys, taloudellisuus ja tuloksellisuus, oppiminen, moniosaaminen ja kehittyminen sekä palvelutuotannon joustavuus ja laadukkuus. Missio Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen elinvoimakunta. Isossakyrössä on tilaa elää ja asukkaista huolehditaan laadukkailla palveluilla. Visio Vetovoimaisessa Isossakyrössä eläminen ja yrittäminen ovat Suomen parasta. Isonkyrön kuntastrategia Painopistealueina ovat: 1. Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen 2. Asumisedellytysten edistäminen 3. Yhteistyön kehittäminen kunnan sisällä, seutukunnan ja muun ympäristön kanssa. Arvot ja strategia tullaan päivittämään valtuustoseminaareissa vuoden 216 aikana siten, että niitä voidaan käyttää pohjana valmistellessa Talousarviota ja -suunnitelmaa vuodelle 217. Muut strategiat Muita strategioita ovat kuntastrategiasta johdetut toimintastrategia, palvelustrategia, asuntostrategia, maankäyttöstrategia, elinkeinopolitiikka sekä henkilöstöstrategia. Tehtäväalueiden palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty käyttötalousosassa.

21 Isonkyrön kunta 2 (71) Toimintastrategia Tavoitteiden saavuttamiseksi Isoakyröä kehitetään asumiskuntana. Isollakyröllä on hyvä asumiseen soveltuva liikenteellinen ja alueellinen sijainti sekä asumiseen soveltuva ympäristö ja palvelut, kuten hyvät koulut ja joustava päivähoito. Kehittämistyössä otetaan huomioon koko kunta. Elinkeinoelämää vilkastutetaan palvelujen parantamiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja tätä kautta tavoitteiden saavuttamiseksi. Isollakyröllä on yritystoimintaan hyvä liikenteellinen sijainti, tonttien tarjonta ja palvelut sekä paikallista että alueellista ostovoimaa. Yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kehitetään alueen kuntien kanssa. Kunta osallistuu aktiivisesti tulevan Sote-alueen valmisteluun siten, että kuntalaisten lähipalvelut turvataan. Kuntalaisten tarpeet ovat lähtökohtana palvelujen laadun kehittämiselle. Palvelustrategia Palvelut järjestetään lähipalveluina, jotka mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti tyydyttävät kuntalaisten perustarpeet. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi palvelurakenteeseen ja -valikoimaan etsitään omaleimaisia ratkaisuja. Palvelut voidaan tuottaa joko omana työnä, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä yrityksiltä tai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Sosiaali- ja terveystoimessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön parantamiseen, hoitoketjujen sujuvuuteen, avo- ja kotihoidon edistämiseen sekä oman paikkakunnan palvelukyvyn kehittämiseen. Vanhusstrategia on hyväksytty vuonna 213. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty 212. Kyrönmaan lukio tarjoaa laadukasta lukio-opetusta uudenaikaisissa, hyvin varustelluissa tiloissa. Lukion liikuntapainotteinen linja antaa mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen liikuntaharrastus ja lukio-opiskelu. Yhteistyökumppanit palvelujen tuottamisessa Isonkyrön kunta järjestää merkittävän osan palveluistaan joko olemalla mukana kuntayhtymässä ja osakeyhtiössä tai ostamalla palvelut toiselta kunnalta, yhdistyksiltä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden palvelutuottajien tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan vaihtelevat sopimuksista ja vakiintuneista käytännöistä riippuen. Kuntayhtymissä kunnalle on perussopimuksessa taattu mahdollisuus esitysten tekemiseen talousarviota ja -suunnitelmaa varten. Merkittävimmät kuntayhtymät, joissa Isonkyrön kunta on mukana, ovat: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä - Pohjanmaan liitto Kuntien välistä yhteistyötä ilman kuntayhtymää on Vöyrin kunnan kanssa peruskoulun opetustyössä. Vaasan kaupunki tuottaa Isonkyrön kunnalle sosiaaliasiamiehen palvelut. Työpaja Arpeetin toimintaa jatketaan yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Laihian kunnan kanssa. Yhteistyö kuntien välisenä jatkuu ja tulee lisääntymään. Isonkyrön kunta kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitokseen. Merkittävä osa isokyröläisistä opiskelee Vaasan kaupungin ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistamissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

22 Isonkyrön kunta 21 (71) Terveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunta tuottaa yhteistoiminta-alueena yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Lomituspalvelut järjestää Kurikan kaupunki. Maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat hallinnolliset tehtävät järjestää Seinäjoen kaupunki. Isonkyrön Asuntovuokraus Oy ja Isonkyrön Lämpö Oy ovat Isonkyrön kunnan omistamia osakeyhtiöitä. Tärkeimmät osakeyhtiöt, joissa Isonkyrön kunta on osakkaana ovat Kyrönmaan Jätevesi Oy (5 %), Ab Stormossen Oy, Merinova Oy, Wedeco Oy, Vasek Oy (Vaasanseudun Kehitys Oy), Vaasan seudun Matkailu Oy, Kuntien Tiera Oy ja Kunnan Taitoa Oy. Isonkyrön kunta tekee yhteistyötä mm. seuraavien yhdistysten kanssa. Kansalaisopistoyhteistyötä tehdään Vaasa Opiston kanssa. Yhyres -kehittämisyhdistys rahoittaa Kyrönmaan alueen kehittämishankkeita ja yritystukia. Sosiaalipalveluilla, vapaa-aikasektorilla sekä teknisellä ja elinkeinosektorilla on useita yhdistyksiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Näiden toimintaan kunta voi vaikuttaa sekä rahoitussopimuksin että edustajiensa kautta. Euromääräisesti suurimmat ostopalvelut ovat rakennuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja koulutuspalvelut. Isonkyrön kunnalla on mahdollisuus käyttää Vaasan kaupungin hankintatoimiston palveluja yhteishankinnoissa ja myös henkilökunnan koulutuksessa tehdään yhteistyötä. Asuntostrategia Isonkyrön kunnan asuntostrategia kytkeytyy kunnan tulevaisuudenkuvaan ja visioon. Asumisen näkökulma tulee esille strategisissa tavoitteissa: asuntokannan lisääminen ja parantaminen. Se tarkoittaa, että turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kunnan elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta. Tavoite Kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on tyydyttää asumisen tarve ja toteuttaa kunnan strategiaa asumiskuntana. Tavoitteena on tarjota oikean kokoisia asuntoja kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on myös valmiin asuntokannan hyödyntäminen. Omistusasuminen Omistusasuntorakentamisen edellytykset turvataan tarjoamalla kohtuuhintaisia tontteja kaava-alueelta ja haja-asutusalueelta. Asukkaiden korkealaatuisesta asumisympäristöstä huolehditaan kunnallistekniikan ja puisto- ja virkistysalueiden rakentamisella sekä kunnossapitämisellä. Korjausavustuksia myönnetään vanhusten asuntojen perusparantamiseen energia-avustuksia pientaloille käytettävissä olevasta määrärahasta. Vuokra-asuminen Kunnan omistamalla vuokrataloyhtiö Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:llä on 23 vuokra-asuntoa 21 vuokratalokiinteistössä. Lisäksi kunnalla on omistuksessaan 15 vuokra-asuntoa, joista 14 on asunto-osaketta ja yksi asunto kunnan muussa kiinteistössä. Palvelukeskuksen alakerrassa on viisi vuokra-asuntoa, jotka toimivat vanhusten palveluasuntoina. Palvelukeskuksessa on 35 tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. Isonkyrön Asuntovuokraus Oy noudattaa Isonkyrön kunnan asuntopoliittista strategiaa. Korjaustoiminnan painopiste on vuokra-asuntojen jatkuvissa korjauksissa ja huoltokirjojen mukaisissa jaksottaisissa korjauksissa. Asiakaskeskeisyydellä tavoitellaan asuntojen korkeaa käyttöastetta niin, että vuokraustoiminta on tuloksellista ja kilpailukykyistä.

23 Isonkyrön kunta 22 (71) Asuntotuotannon edistäminen Asuntotuotannon edistäminen TS 218 TS 217 TA 216 Tot. arvio Rakennuspaikkojen myynti/kpl Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste Kunnan omistamat vuokra-asunnot/kpl Asuntovuokraus Oy:n asuntojen käyttöaste ,4 93,4 Asuntovuokraus Oy vuokra-asunnot /kpl Korjaus- ja energia-avustukset/kpl Asuinrakennusten laajennus- ja muutostyöt/kpl Uudisrakennusluvat, asuntoja/kpl

24 Isonkyrön kunta 23 (71) Maankäyttöstrategia Kunta on suunnittelua varten jaettu neljään osa-alueeseen. Osa-alueet ovat Keskustan, Tervajoen, Orismala-Valtaalan ja Lehmäjoen alueet, osa-aluekartta alla. Väestö Isonkyrön kunnan osa-alueittain kaikki ikäluokat yhteensä 152 Isokyrö Isokyrö Keskusta Lehmäjoki Orismala Tervajoki Tuntematon 28 Kaavoitus Tervajoen ja Ylipään alueilla on oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Keskustan osayleiskaava on vireillä ja se valmistuu vuoden 216 alkupuolella. Samoin Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava valmistuu vuoden 216 aikana. Asemakaavoitus toteutetaan yleiskaavoitukseen pohjautuen kunnan eri osa-alueilla ja kaavoituksella pyritään eri osa-alueiden tasapuoliseen kehittämiseen siten, että tontteja on tarjolla kaikilta

25 Isonkyrön kunta 24 (71) alueilta riittävästi kysyntään nähden. Kaavoituksessa noudatetaan vuosittain hyväksyttävää kaavoitusohjelmaa. Rakennuspaikat ja kunnallistekniikka sekä kaukolämpö Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa pääosan kunnan asutuista alueista ja Lehmäjoen aluetta palvelee Lehmäjoen Vesihuolto Oy. Viemärilaitoksen toiminta-alueen tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset toteuttamisedellytykset arvioidaan alkuvuonna 216 siten, että ehdotus toiminta-alueen ja vesihuollon kehittämissuunnitelman muutoksista valmistuu asianosaisten kuulemista varten huhtikuun 216 loppuun mennessä. Isonkyrön kunnan omistaman Isonkyrön Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto palvelee pääosaa keskustaajaman liike- ja asuinalueista. Kunnan asemakaava-alueilla on n. 1 rakentamatonta kunnan omistuksessa olevaa omakotitonttia ja haja-asutusalueilla 1 omakotitonttia. Kunnallistekniikaltaan ja katuverkostoltaan valmiita omakotitontteja on vapaana noin 5 kpl. Liikenne Isonkyrön kunta vastaa kunnan ylläpitämien teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Tekninen lautakunta päättää teiden parantamisesta talousarvion investointisuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Asiointikyydityksiä jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Liikenneyhteyksien ja -turvallisuuden parantamiseksi kunta pitää seuraavien valtion hankkeiden toteuttamista tärkeänä: Valtakunnalliset hankkeet: - Rautatien eritasojärjestelyt Tervajoen asemanseudulla - Vt 18:n ja Keskustan sisääntulotien eritasoristeyksen rakentaminen vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti Seudulliset hankkeet: - Isokyrö-Vöyri -yhdystien luokittelu seudulliseksi tieksi - Valtaala-Orisberg-Huissi -yhdystien luokittelu seudulliseksi tieksi ja Orisberg-Huissi osuuden päällystäminen Paikalliset tiehankkeet: - Lehmäjoki-Untamala -tien perusparantaminen ja päällystäminen Kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset seuraavasti: - Tervajoella kevyen liikenteen väylä välille vt 18 Harvakylä ja Peippoosen alue - Keskustaajamassa kevyen liikenteen väylä välille Kyrööntie - uusi kirkko - Kevyen liikenteen väylä ja tievalaistus välille Valtaala Orismala - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen keskustasta Tuuralan kylälle - Tievalaistus ja kevyen liikenteen väylä Pohjankyröntien loppuosaan valtatielle 18 Hevonkoskella - Kevyen liikenteen väylä Ventäläntien varteen välille Pysäkkitie Lapinluhdantie - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Perttiläntielle välillä Kyrööntie - Perttilän riippusilta

26 Isonkyrön kunta 25 (71) Ympäristönhoito Yleiskaavoitus- ja asemakaavatyössä otetaan ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon mm. varaamalla alueille riittävät ja tarkoituksenmukaiset puisto- ja virkistysalueet. Rakennettujen alueiden puisto- ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja hoitoa ylläpidetään asuinalueiden edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Jokimaiseman ja tienvarsien hoitoon kiinnitetään huomiota koko kunnan alueella mm. Yhyres -yhdistys ry:n projektien kautta. Kyrönjoen, Lehmäjoen, Orismalanjoen ja Tervajoen tulvasuojelua edistetään. Ympäristönhoitoa ylläpidetään antamalla kuntalaisille jätehuoltoneuvontaa ja opastusta. Opastuksen ja neuvonnan hoitaa jätehuollon osalta kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Ab Stormossen Oy. Kunnan ympäristölautakunta ja rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri suorittavat tarkastuskierroksia. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa, että päätöksiä kunnassa tehtäessä mietitään samanaikaisesti päätöksen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Kuvaavan määritelmän mukaan kestävän kehityksen mukainen päätöksenteko tai toiminta on ympäristön kannalta, eli ekologisesti kestävää, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti mahdollista. Kunnan toiminnoissa kestävään kehitykseen vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikilla toimialoilla. Suurimmalla osalla päätöksistä pyritään vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin, eli sosiaaliseen kestävyyteen. Nykyisin talous korostuu, eli taloudellinen kestävyys asettaa rajat esimerkiksi sille, millainen palvelutuotanto on mahdollista. Kestävän kehityksen pääulottuvuudet on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon eri toiminnoissa erillisen ohjelman mukaisesti. Ohjelma päivitetään vuoden 216 aikana. Elinkeinopolitiikka Isonkyrön kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi Pohjanmaan ytimessä, kahden maakuntakeskuksen Vaasan ja Seinäjoen välissä. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin, että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja valtatie 18 varresta. Myös Isonkyrön kunnan asemaa autokaupan keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Neuvonta ja yhteistyö Keskeinen painopistealueista on yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä asiantuntijaneuvonnan kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa toimivien ja aloittavien yritysten asiantuntijaneuvonta on järjestetty seudullisen Vasek Oy:n kautta. Vasek Oy:n päävastuualueina ovat lisäksi seutumarkkinointi sekä seudulliset elinkeinohankkeet. Vasek Oy:n lisäksi Isokyrö on osakkaana useissa alueen elinkeinoelämää palvelevissa yrityksissä ja yhteisöissä, mm. Yhyres ry:ssä, Viexpossa, Kauppakamari-järjestöissä, Merinovassa, Wedeco Oy:ssa, Pohjanmaan liitossa ja Vaasan seudun Matkailu Oy:ssa sekä ProAgriassa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. yrittäjäjärjestöt, rahoitusorganisaatiot, ELY-keskus, TE-toimisto, Finnvera sekä alueen koulutusorganisaatiot. Seudullisella yhteistyöllä yrityksille turvataan mahdollisimman laaja asiantuntijaverkosto.

27 Isonkyrön kunta 26 (71) Kyrönmaan seutukunnan alueella kuntarajat ylittävä työssäkäynti on Manner Suomen korkeinta, joten asukkaiden hyvinvointi on vahvasti sidoksissa yritystoiminnan menestykseen koko alueella. Valtaosa yrityksistämme toimii kaupan, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Isokyröläisten yritysten toimialoista selvimmin esille nousevat autot ja kuljetus. Isonkyrön puolella sijaitseva Tervajoen autokaupunki on maanlaajuisesti tunnettu autokaupan keskus josta myydään vuosittain tuhansia autoja ympäri koko maata. Yritystoiminnan menestys Yritystoiminnan menestys on vahvasti sidoksissa seudun tarjoamaan toimintaympäristöön, jossa keskeisiä ovat sijoittumisen helppous, alueellinen kysyntä, osaavan työvoiman saatavuus, yritysten keskinäiset yhteistyöverkostot ja rahoitusjärjestelmä sekä tuki liikkeenjohdolle yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Isonkyrön yrityksistä enemmistö on alle 1 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, joilla on jo vakiintunut tarjonta ja asiakaskunta. Nuoria, kasvuvaiheessa olevia yrityksiä on yrityskannassa. Kunnan yrityselämälle on tunnusomaista juuri pienyritysvaltaisuus, monipuolinen toimialakirjo sekä vankka perusmaatalous. Koko maassa viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut maaseudun rakennemuutos on näkynyt Isossakyrössäkin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän vähenemisellä. Kunta on kuitenkin edelleen vahvasti maatalousvaltainen. Perusmaataloudessa tuotantosuunnista suosituin on viljan viljely, seuraavina tulevat maidon ja sianlihan tuotanto. Suuri viljatilojen määrä ja kaupunkien läheisyys aiheuttavat sen, että isolla osalla maatiloista on sivuansioita joko muun alan yrittämisestä tai palkkatyöstä. Matkailu Matkailu ei tunne kuntarajoja ja siksi Isokyrö yksin ei ole kilpailukykyinen matkailukunta. Isoakyröä markkinoidaan osana Länsi-Suomea, osana Pohjanmaata ja osana Kyrönmaata. Tässä joukossa Isonkyrön vaikuttava historiallinen menneisyys, jokimaisema ja Kalliojärven viihdekeskus sekä SF Caravan -alue Lukkuhaka synnyttävät alueen sisällä vetovoimatekijän, joka voi lisätä matkailupalvelujen kysyntää. Isonkyrön 17-luvun markkinat on kohonnut yhdeksi suurimmista käsityöläistapahtumista Suomessa. Toiminta-ajatus ja tavoite Elinkeinopolitiikan tulee olla keskeinen osa koko kunnan kehittämistä, sillä kilpailukykyisellä ja uudistuvalla yritystoiminnalla on suora vaikutus kuntalaisten elintason ja elämänlaadun nostamisessa. Kunnan vetovoimaisuudella työ- ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuudella elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Isonkyrön luonto on kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Onnistumista auttaa myös kunnan tarjoama viihtyisä elinympäristö hyvine peruspalveluineen. Kunnan elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluu myös yritysten toimitilatarpeista huolehtiminen. Kunta kaavoittaa yritystontteja. Tavoitteena on pitää hyvä valikoima houkuttelevia tontteja ja toimitiloja niin, että yritysten tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen kuntaan on yksi Isonkyrön kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä pitää korostaa liiketonttien sijoittumista valtatie 18 varteen ja toimivia hyviä liikenneyhteyksiä.

28 Isonkyrön kunta 27 (71) Markkinoinnissa korostetaan erityisesti hyvää sijaintia ja yhteyksiä, vilkkaita asiakasvirtoja sekä turvallista että viihtyisää elinympäristöä. Kunta tuodaan esille sellaisena kuin se todellisuudessa on; erinomainen valinta asuin- ja yrityspaikaksi koko loppuelämää ajatellen. Markkinointikeinot valitaan erikseen yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Toimivan ja yhteistyökykyisen toimintaympäristön perusta rakentuu elinkeinoelämän kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä yrittäjien ja alueen kehittämisessä vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyötä yrittäjien kanssa, toimitilojen ja yritystonttien järjestämistä, myötäelämistä yritysten eri vaiheissa sekä menestyksessä että vaikeuksissa, yrittäjien ja työvoiman koulutusta, hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien järjestämistä, yritysten tarpeiden tunnistamista, yrittäjyyskasvatusta ja myönteisen yritysilmapiirin ylläpitoa. Elinkeinopolitiikkaa hoitaa siten osaltaan kunnan jokainen yksikkö. Nykyinen EU-rahoitteinen ja ohjelmaperusteinen kehittämistapa edellyttää paikallistasoisia valmiuksia koota ja suunnata rahoitustukea niin, että saadaan aikaan todellisia ja yrityshyötyjä tuottavia kehittämishankkeita. Kunta osallistuu resurssiensa puitteissa aktiivisesti alueen kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat omia tavoitteitamme ja asiakkaittemme tarpeita. Pääasiassa hanketyön yhteistyökumppaneita ovat alueen oppilaitokset ja neuvontajärjestöt sekä seutukunnallisissa projekteissa erityisesti kehittämisyhdistys Yhyres ry. Kehittyvän yritystoiminnan ja kunnan kehittymisen ja kuntalaisten elinolosuhteiden kannalta yritteliäisyys ja siihen liittyvä yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. yrittäjyyskasvatus kouluissa ja polkujen rakentaminen työelämään. Yrittäjyyskasvatuksella kehitetään myös paikallista yritysilmastoa. Yrittäjyyskasvatusta kouluissa kehitetään mm. yhteistyössä Seinäjoen Yrityskylän kanssa. Koulujen yrittäjyyskasvatus hyödyntää valtakunnallista YES-ohjelmaa. Vuoden 216 aikana kuntaan laaditaan Isonkyrön kunnan elinkeinostrategia Henkilöstöstrategia Johtamisen kehittäminen Tulosvastuuta ja tavoitteellista työskentelyä ohjataan talousarvioilla ja kehittämiskeskusteluilla. Henkilöstö osallistuu työsuoritusten tavoitteenasetteluun, suunnitteluun, työsuoritusten arviointiin ja työn organisointiin. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja sen tulee kannustaa yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen kokeiluun. Toteutumista seurataan myös erillisillä raporteilla ja toimintakertomuksilla. Kehityskeskustelut, työsuoritusten arviointi, tehtävänkuvaukset ja palkkausjärjestelmät edellyttävät esimiesasemassa olevien esimiesvalmiuksien edelleenkehittämistä. Viestintä ja tiedonkulku Sisäistä viestintää ja tiedonkulkua kehitetään ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Myös tavoitteiden asettamista ja tulosraportointia kehitetään jatkuvasti. Toiminnan tavoitteet, tulosten ja osaamisen arviointi sekä kehittämistarpeet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja. Vapaata keskustelua ja vuorovaikutusta lisätään kehittämällä virasto-, osasto- ja työpaikkapalavereita sekä järjestämällä muita vapaamuotoisia yhteisiä työpaikkarajat ylittäviä tilaisuuksia. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Virkasuhteeseen henkilöstöä palkataan ainoastaan laissa määrättyihin tehtäviin. Muu henkilöstö palkataan työsuhteeseen. Toistaiseksi tehty palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto.

29 Isonkyrön kunta 28 (71) Silloin kun määräaikaisuuteen on perusteltu syy, esimerkiksi tietyn henkilön sijaisuus, palkataan määräaikainen henkilö turvaamaan toiminnan sujuvuus. Avoimia työsuhteita täytettäessä annetaan tasavertaisissa tilanteissa kunnan palveluksessa jo olevalle etusija. Osa-aikaisten ja määräaikaisten asema turvataan lain edellyttämällä tavalla. Muuten henkilöstöä palkattaessa avoimet virat ja toimet julistetaan yleisesti haettaviksi. Työntekijöiden perehdyttäminen Perehdyttäminen ja työnopastus on suunniteltava ennakkoon. Sisältö vaihtelee työtehtävän ja tilanteen mukaan. Perehdyttäminen on suunniteltava myös työtä vaihtaville, vapailta palaaville, kesäharjoittelijoille ja ulkopuolisten palvelujen tuottajille. Esimiehillä on vastuu perehdyttämisen järjestämisestä. Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Esimies huolehtii, että jokaisessa työyksikössä on ajantasainen perehdytyskansio. Esimiehet ovat velvollisia perehdyttämään henkilöstönsä kunnan yhteiseen henkilöstöä koskevaan toimintaohjeeseen, sekä seuraamaan niiden noudattamista. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamisen kehittäminen perustuu nykyisen osaamisen arviointiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Osaaminen ja osaamistarpeet käsitellään myös kehityskeskusteluissa. Työympäristöä kehitetään oppimiseen ja innovaatioihin kannustavaksi. Osaamista kehitetään suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella sekä ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella. Suunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan sovittamaan yhteen kunnan tavoitteet ja työntekijän omat yksilölliset kehittymistavoitteet. Osaamista ja monitaitoisuutta voidaan kehittää myös henkilökierrolla ja ohjauksella. Koulutuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteistoimintaneuvottelussa sovittua koulutussopimusta. Henkilöstön työriskien arviointi Riskienhallinta on osa hyvää johtamista ja johdon tehtäviä. Keskeisin työsuojeluun liittyvä laki on työturvallisuuslaki. Myös työterveyshuoltolaissa on määritelty henkilöstön työterveyteen ja -turvallisuuteen vaikuttavien vaarojen selvittämisestä, esimerkiksi työpaikkaselvitysten teosta. Riskiarviointi on toimivan turvallisuusjohtamisen perusta ja avain työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vähentämiseen. Kun riskiarviointi toteutetaan hyvin, sen avulla voidaan parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta ja koko yksikön kannattavuutta. Selvittämisprosessin tarkoituksena on olemassa olevien työvaarojen havaitseminen, vaaroihin liittyvän riskin suuruuden määrittäminen sekä tarvittavien toimenpiteiden ja niiden arviointi. Selvittämisprosessin tavoitteena on työn riskien eliminointi ja vähentäminen hyväksyttävälle tasolle. Turvallisuus- ja terveysriskien arviointi suoritetaan kerran vuodessa ja lisäksi olosuhteiden muuttuessa esimiesten, työterveyden ja osaston työntekijöiden edustajien toimesta. Esimies on vastuussa oman osastonsa arvioinnin suorittamisesta. Kannustava ja motivoiva palkitseminen Sopimuksia sovelletaan niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaisiin työsuorituksiin. Järjestelmää pyritään kehittämään monipuolista osaamista, työn kehittämistä ja yhteistyötä tukevaksi.

30 Isonkyrön kunta 29 (71) Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön työskentelyolosuhteet pyritään tekemään sellaisiksi, että työntekijä voi käyttää omassa työssään ammattitaitoaan, hyödyntää osaamistaan ja tuntea tekevänsä mielekästä ja järkevää työtä. Työyhteisölliset tekijät, kuten johtaminen ja esimiestyö, osaamisen ja muutoskykyisyyden kehittäminen, yhteistyötaidot sekä työoloihin liittyvät tekijät ovat työkyvyn kehittämisalueita. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään henkilövalinnoissa, palkankorotusten kohdentamisessa, tehtävienjaossa ja koulutuksessa tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Arviointijärjestelmien kehittäminen Henkilöstötilinpäätöstä sekä kunnan yhteisiä ja hallintokuntakohtaisia arviointimenetelmiä henkilöstön työsuoritusten sekä toiminnan tavoitteiden seuraamiseksi kehitetään. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyjä tehdään säännöllisesti. Viimeisimmän kyselyn tulokset valmistuvat vuoden 215 loppuun mennessä.