Ylläpitäjän omistajatahot: Osakkeenomistaja Y- tunnus Osakkeiden lukumäärä (kpl)

Transkriptio

1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Pori 1.3. Ylläpitäjän omistaja- tai Ylläpitäjän toimintamuoto: osakeyhtiö taustatahot 1 Ylläpitäjän omistajatahot: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n osakasluettelo: Osakkeenomistaja Y- tunnus Osakkeiden lukumäärä (kpl) Osuus osakepää- omasta (euroa) % - osuus Eurajoen kunta ,561 % Euran kunta ,561 % Harjavallan kaupunki ,561 % Huittisten kaupunki ,464 % Kankaanpään kaupunki ,342 % Kokemäen kaupunki ,561 % Laitilan kaupunki ,561 % Nakkilan kunta ,561 % Porin kaupunki ,039 % Rauman kauppakamari ,561 % Rauman kaupunki ,419 % Satakunnan kauppakamari ,561 % Satakunnan yrittäjät ,561 % Säkylän kunta ,561 % Ulvilan kaupunki ,561 % Uudenkaupungin kaupunki ,561 % Yhteensä ,00 % Osakassopimuksiin ja yhtiöjärjestyksiin liittyvät sidonnaisuudet ja velvoitteet: Osakasopimuksen tarkoituksena on määritellä sopimuksen osapuolten (16 osakas- ta) keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä vahvistaa ne periaatteet, joita sovel- letaan Yhtiön hallinnossa ja rahoituksessa. Osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat kokonaisuudessaan yhtiötä velvoittavia (osa- kassopimus ja yhtiöjärjestys liitteinä). Yhtiö on allekirjoittanut osakassopimuksen liittyen hyväksyen sen velvoitteet. Alla on lueteltu keskeisimmät sidonnaisuudet ja velvoitteet: Yhtiön hallitukseen valitaan 9 henkilöä siten, että Pori nimeää neljä (4) jäsentä, Rauma kaksi (2) jäsentä, Huittinen yhden (1) jäsenen, Kankaanpää yhden (1) jäse- nen ja Elinkeinoelämä yhteisesti yhden (1) jäsenen. Lisäksi Porin yliopistokeskuksen emoyliopistot saavat oikeuden yhteisesti esittää yhtä (1) jäsentä hallitukseen. Yhtiöllä on hallituksen neuvoa antavana elimenä toimiva koulutus- ja tutkimusva- liokunta, johon jokaisella yhtiön osakkaalla on oikeus esittää yhtä (1) varsinaista ja yhtä (1) henkilökohtaista varajäsentä.

2 Päätös yhtiöjärjestyksen muutoksesta on tehtävä yhtiökokouksessa vähintään kol- menneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Mikäli yhtiön toiminta tutkintoon johtavassa koulutuksessa on Huittisissa, Kan- kaanpäässä, Porissa tai Raumalla tappiollista, toimintaa jatketaan tappiollisessa yksikössä korkeintaan kolmen peräkkäisen vuoden ajan, ellei koulutuksen sijainti- paikan kunnallinen Osapuoli sitoudu kattamaan tulevaa tappiota. Päätös tutkintoon johtavan koulutuksen lakkauttamisesta muissa kuin edellisessä kohdassa mainituissa tapauksissa Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa tai Raumalla edellyttää aina ko. kaupungin kirjallisesti antaman suostumuksen. Osapuolet sitoutuvat myös siihen, että tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelija- paikkojen lukumäärän olennaista siirtoa koskevat päätökset on tehtävä yhtiön halli- tuksessa kolmenneljäsosan (3/4) määräenemmistöllä. Tutkintoon johtavan koulu- tuksen opiskelijapaikkojen lukumäärän olennaisella siirrolla tarkoitetaan tässä so- pimuskohdassa edellisen vuodenvaihteen opiskelijapaikkamäärän perusteella laski- en yli 20,0 prosentin siirtoa pois kysymyksessä olevalta paikkakunnalta. Yhtiöjärjestyksessä on sekä suostumus- että lunastuslausekkeet. Päätös tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden tai osakkuusyhteisöjen perustamisesta on tehtävä yhtiökokouksessa vähintään kolmenneljäsosan (%) enemmistöllä annetuis- ta äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n omistajatahot ovat keskinäisellä sopimuksel- la käynnistäneet prosessin osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen sisältyvien rakenteellista kehittämistä estävien kirjausten muuttamiseksi. Asiaa varten perus- tettu työryhmä on päätynyt esittämään omistajille, että yhtiöjärjestyksen 7, 3. momentti kumotaan osakassopimuksen kohta 5.4, 2. momentti poistetaan osakassopimuksen kohta 14, ensimmäinen lause jää ennalleen, mutta muu- toin kohta poistetaan. Työryhmän tekemä esitys on parhaillaan omistajatahojen päättävissä elimissä lau- sunnolla. Pyydettyjen hyväksymisilmoitusten jälkeen käynnistetään käytännön toi- met muutoksista päättämiseksi. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiöko- kouksen päätöstä. Liite 1.3: SAMK Oy:n viralliset perustamisasiakirjat (perustamissopimus, osakassopimus, yhtiöjärjestys) 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikka- kunnat, joilla ammatti- korkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Satakunnan ammattikorkeakoulu Opetus- ja tutkintokieli: suomi Muut opetuksessa käytettävät opetus- ja tutkintokielet: englanti Päätoimipaikka: Pori, Tiedepuisto 3 Tutkintoon johtavaa koulutusta: Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa

3 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakou- lun toiminta- ajatus ja visio Omistajastrategia ja SAMKin strategia SAMKin strategian uudistaminen aloitettiin vuoden 2012 lopulla omistajastrategian muodostamisella. Omistajastrategian hyväksyminen osoittaa SAMKin omistajien tah- totilan, ja tämä on ollut lähtökohtana SAMKin omille strategisille linjauksille. SAMKin strategia on muodostettu tiiviissä vuorovaikutuksessa SAMKin ylläpitäjähalli- tuksen, sisäisen hallituksen (AMK- hallitus), johtoryhmän ja henkilöstön välillä. Yh- teensä neljän seminaarin sarjassa ylläpitäjähallitus, sisäinen hallitus ja johtoryhmä yhdessä ovat hahmottaneet strategiaa varten toimintaympäristön muutosvoimia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä SAMKin opetustehtävän ja vastuiden, toiminnan paino- tusten sekä pitkän aikavälin kehittämisen osalta. Sekä omistajastrategia että ylläpitä- jähallituksessa hyväksytty SAMKin strategia ovat liitteenä. Toiminta- ajatus Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on korkeatasoinen kansainvälinen korkea- koulu, joka palvelee maakuntaa ja sen lähialueita tarjoamalla opetusta ja osaavaa työvoimaa sekä alue- kehitystä tukevaa TKI- toimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin. SAMK Visio 2020 Alueellisesti ja kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu: Vision mukaisena tahtotilana on, että SAMK on vuonna 2020 kansainvälisesti arvostet- tu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Liite 2.1: SAMKin omistajastrategia ja SAMKin strategia Ammattikorkeakou- lun profiili ja paino- alat 4 Satakunnan ammattikorkeakoulun profiili ja painoalueet SAMK on alueen innovaatioverkoston keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyy- den edistäjä, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. SAMKin painoaloja on terävöitetty ja profiloitu uudelleen. Painoalat ovat SAMKin eri- koisosaamisen alueita, joiden toiminnan sisältöä kehitetään SAMKin tutkimus- ja osaamiskeskittyminä (kts. kohdat 3.2, ja 3.5.2) SAMKin valitut painoalat ovat: tulevaisuuden energiaratkaisut terveys- ja hyvinvointiosaaminen innovatiiviset palvelut meriosaaminen korkeakouluyrittäjyys. Kytkeytyminen muihin alueen strategioihin SAMKin profiili ja painoalat kytkeytyvät Satakunnan korkeakoululaitoksen (Satakor- kea) strategiaan. Satakorkea, johon kuuluvat DIAK Pori, Porin yliopistokeskus, SAMK ja Turun yliopiston opettajankoulutus, Rauma (TY OKL), mahdollistaa voimavaransa yh- distämällä alueelle sellaisen osaamisen ja sellaiset palvelut, joita yksittäisen korkea- koulun ei ole mahdollista tarjota. Voimien tarkoituksenmukaisella yhdistämisellä varmistetaan myös monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyyttä alueella. Satakorkea tukee osaamisellaan maakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Satakorkean yhteistyöalueet ovat koulutus, opetus, tutkimus-, kehittä- mis- ja innovaatiotoiminta sekä markkinointi ja viestintä.

4 Lounaisrannikkoyhteistyö Lounaisrannikon alueen neljä kaupunkia, Turun, Porin, Rauman ja Uudenkaupungin kaupungit ovat keskinäisellä sopimuksella sopineet Lounaisrannikkoyhteistyöstä (jäl- jempänä LOURA). Yhteistyön tavoitteena on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttele- vuuden ja tunnettuuden lisääminen. LOURA:n lippulaivoja ovat: meriosaaminen yhdis- tää, energiarannikko uudistaa, innovaatiot tuottavat, tulevaisuuteen tiedolla ja lou- nasmeri viettelee (matkailu). SAMKin esityksestä myös koulutus on otettu LOURA- yhteistyön piiriin. LOURA- yhteistyötä kehitetään parastaikaa OKM:n rahoituksella. Selvitysmies Rauhalan (2013) mukaan LOURA- yhteistyö nähtiin merkittävänä ammattikorkeakoulujen yhteistä ta- voiteasettelua rakentavana tekijänä. LOURA- yhteistyön lippulaivat ovat toiminta- alueita, joilla ammattikorkeakoulujen koulutuksella, tutkimus-, kehittämis- ja innovaa- tiotoiminnalla sekä aluekehitystehtävällä on merkittävä rooli (Rauhala,P, Selvi- tys Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen pysyvästä strategisesta integraatios- ta. Satakunnan ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Sarja B, raportit 1/2013). LOURA- yhteistyö on jatkossa SAMKin ja Turun AMK:n välisen liittouman keskeinen strategi- nen viitekehys ja hyödynsaaja Ammattikorkeakou- lun strategiset kump- panuudet 5 Lounais- Suomen ammattikorkeakoululiittouma Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu muodostavat strategi- seen yhteistyöhön tähtäävän, sopimukseen perustuvan liittouman. Liittouma muo- dostuu kahdesta itsenäisestä ammattikorkeakoulusta, joilla molemmilla on oma pro- fiilinsa ja toimilupansa. Liittouma harjoittaa aktiivista jäsenkorkeakoulujensa toimintaa kokoavaa ja jäsenkor- keakoulujen näkemykset huomioon ottavaa korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkaa sekä ohjaa jäsenkorkeakouluja strategisesti tärkeissä asioissa. Liittouman jäsenkorkeakou- lut siirtävät toimintojaan liittoutuman hoidettavaksi siltä osin kuin näin yhteisesti sovi- taan. Lounais- Suomen ammattikorkeakoululiittouman jäsenkorkeakoulujen ylläpitäjähalli- tukset, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus ja Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus, ovat kumpikin tahoillaan päättäneet (11.9. Turku AMK ja SAMK), että liittouman käynnistyessä liittoumalle muodostetaan toimintasuunnitelma seu- raavalle kahdelle vuodelle seuraavien periaatteiden mukaisesti: Toimintasuunnitelma tehdään kaksivuotiseksi, mutta sen toiminnasta raportoidaan ja sitä tarkistetaan vuosittain. Kullekin toimintasuunnitelmassa sovitulle tavoitteelle nimetään vastuutaho ja tavoitteen toteuttamiseen osallistuvat henkilöt. Tavoitteen vastuutaho laatii yhdessä nimetyn ryhmän kanssa tavoitteen toteuttamissuunnitel- man aikatauluineen. Toimintasuunnitelma muodostetaan siten, että kahden ensimmäisen vuoden tavoit- teisiin kuuluvat seuraavat selvitysmiehen ehdottamat asiakokonaisuudet: Ammattikorkeakoulut laativat liittoumasopimukseen ja uusiin toimilupiin poh- jautuvan liittoumastrategian, jossa sovitaan yhteistyön hallinnollisesta muo- dosta ja strategisen yhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteista. Ammattikorkeakoulut käynnistävät laadunhallintajärjestelmien yhdenmukais- tamisen tavoitteena perustaa yhteinen laadunhallintaan paneutuva toimin- tamalli ja mahdollisesti yhteinen yksikkö. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä uusien kampusrakenteiden toteut- tamisessa Turussa, Porissa ja Raumalla.

5 Ammattikorkeakoulut perustavat yhteiseksi ohjelmaksi ylempien ammattikor- keakoulututkintojen ohjelman, joka toteuttaa valitut ylemmät ammattikor- keakoulututkinnot yhteisesti. Ammattikorkeakoulut perustavat yhteisen kesä- ja virtuaaliopetusohjelman, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus ajallisesti kattavam- paan opintotarjontaan, joka nopeuttaa valmistumista työmarkkinoille ja myös parantaa ammattikorkeakoulujen kustannustehokkuutta. Ammattikorkeakoulut laativat yhteisen vieraskielisen koulutuksen toteutus- strategian, jossa selkiytetään vieraskielisen koulutuksen tavoitteita ottamalla huomioon maahanmuuttajille tarkoitetun, ulkomaista työvoimaa Suomeen rekrytoivan koulutuksen, kaksois- ja yhteistutkintojen sekä koulutusviennin tarpeet. Ammattikorkeakoulut selvittävät mahdollisuuden muodostaa yhteinen sys- temaattinen yhteydenpitomalli elinkeinoelämään, toteuttavat työelämäläh- töisiä oppimisympäristöjä yhteistyössä yritysten kanssa sekä vahvistavat opis- kelijalähtöistä yrittäjyyttä. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä keskenään ja alueellisten elinkeino- toimijoiden kanssa maakuntakorkeakoulutoiminnassa, jonka avulla ammatti- korkeakoulujen TKI- ja aikuiskoulutuspalveluja suunnataan keskuskampusten ulkopuolella sijaitseville seutukunnille, joissa ei ole kiinteitä toimipisteitä. Lisäksi ammattikorkeakoulujen kesken on sovittu TKI- yhteistyön tiivistämisestä ja laajentamisesta (kts Kehityskäytävä- yhteistyö). Kansalliset yrityskumppanuudet SAMKilla on useita merkittäviä yhteistyöyrityksiä, joiden kanssa on solmittu kump- panuussopimus. Taustalla on yleensä yrityksen/yhteisön ja SAMKin välinen pitkäjän- teinen ja monipuolinen yhteistyö, jota kumppanuuden kautta on syvennetty ja laaja- alaistettu. Kumppanuudella yritys/yhteisö varmistaa osaavan henkilökunnan saannin tulevina vuosina sekä ylläpitää henkilöstönsä ammatillista osaamista, saa yhteistyöllä lisäarvoa kehityshankkeisiinsa ja lisätä tunnettuuttaan SAMKissa. Tarjoamme kump- panille henkilökunnan osaamiskartoituksia, räätälöityjä koulutuksia, tutkintokoulutuk- sia, uuden henkilöstön hidasta rekrytointia harjoittelua, opinnäytetöitä ja opiskelija- projekteja hyödyntämällä, uuden henkilöstön nopeaa rekrytointia, nopeita tuote- /palvelukehitysprojekteja sekä 1 3 vuoden tutkimushankkeita. Kumppanuussopimukset on tehty seuraavien yritysten kanssa: Cimcorp Oy Oras Oy Pori Energia Oy Satmatic Oy STX Europe AS Puustelli Group Oy Siru Innovations Oy Satakunnan Syöpäyhdistys ry Kansainväliset strategiset kumppanuudet Kansainvälisiä strategisia kumppaneita ovat Changzhou University (Kiina), Zuyd Uni- versity of Applied Sciences (Hollanti) ja Dundalk Institute of Technology (Irlanti).

6 Changzhou University. Korkeakouluyhteistyö kattaa seuraavat ohjelmat: opiskelijavaihdot opiskelijoiden harjoitteluvaihdot kulttuurivaihdot opettajavaihdot tutkimusyhteistyö painopisteenä energia ja ympäristö mahdollisuuksien arviointi yhteistutkinnoissa esim. elearning yhteistyö ja verkko- oppiminen akateemisen tiedon ja julkaisujen vaihto Zuyd University of Applied Sciences. Yhteistyön keskeinen sisältö: molemminpuolinen koulutusohjelmien tunnistaminen/hyväksyminen opetussuunnitelmien kansainvälistäminen opiskelija ja henkilökuntaliikkuvuus molempien partnerikorkeakoulujen kilpailukyvyn parantaminen työmarkki- noilla yhteiset pyrkimykset Eurooppalaisen rahoituksen hankkimiseen lisäarvoa tutkimus ja kehittämisprojekteihin (yhteiset tutkimus ja kehitystoi- met) alumnien uramahdollisuuksien edelleen kehittäminen jatko ja aikuisopinnot palvelemaan Limburgin ja Satakunnan aluetta laadunhallinta (molempien osapuolten strateginen asemointi ja profiloitumi- nen Eurooppalaisessa korkeakoulu kentässä, tutkimusjohtaminen ja akatee- misen henkilökunnan uraohjaus,opiskelijan tukipalvelut,bologna reformin toimeenpano (esim. kaksiportainen tutkintorakenne, ECTS, hyväksilukemi- nen), opetus- ja oppimismetodit koulutusohjelmayhteistyössä on lisäksi menossa pilotti, joka alkaa 2014 kesä- kouluna ja varsinainen koulutusohjelma Yhteistyön sisältö tiivistettynä: Yhteisen European Master in Care and Technology (M- CT) koulutusohjelman kehittäminen, erikoistumisalueena hyvinvointiteknologia (Zyud, Saxion ja Fon- tys koordinoivat yhdessä, partnereita Linz University Itävallasta, University of Beira Interior Portugalista, Paris 8 Ranskasta ja SAMK + TAMK Suomesta). Yh- teistyön kohderyhmät (sisäiset/ulkoiset): SAMKin sisäiset Terveys + ICT- osaamisalueet; ulkoiset TAMK Suomesta ja edellä mainitut eurooppalaiset korkeakoulut. Koulutus on tarkoitus toteuttaa siten, että mahdollisimman suuri osa opinnoista on yhteisiä verkostossa (eri partnerit vastaavat sovitusti toteutuksista), koko ohjelmaan liittyy n. 4 x 1 viikon lähiopetus eri partneri- korkeakouluissa (seminaariluonteiset intensiiviviikot), muu osa koulutuksesta toteutetaan verkko- opintoina. Dundalk Institute of Technology (DkTI). Yhteistyön keskeinen sisältö: tutkimusyhteistyö painopisteenä hyvinvointiteknologia yrittäjyys ja innovaatio koulutusohjelmien kehittäminen ja yhteisopetus yhteistyö on perinteisesti ollut vahvaa liiketalouden, markkinoinnin, tekniikan, yrittäjyyden ja IT:n koulutusaloilla. Nykyisellä sopimuksella sitä laajennetaan koskemaan terveysalan, sosiaalialan, ja uusiutuvan energian koulutusaloja Keskeiset muutokset Satakunnan ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa neljällä paikkakunnalla, Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Toimintaa tehostetaan keskittämällä nuorten hoitotyön koulutus Poriin ja englanninkielinen liiketalouden koulutus Raumalle. Mo- lempia on tähän saakka toteutettu molemmilla paikkakunnilla, Porissa ja Raumalla. Hoitotyön nuorten koulutuksen keskittäminen Poriin lisää opiskelijoiden yhdenvertai- suutta mahdollistamalla yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää uusien oppimisympäris- töjen kehittyminen. Simulaation ja muun erikoisopetuksen infrastruktuurien kehittä-

7 miseen kahdessa kaupungissa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Opettajien osaami- sen keskittäminen yhdelle kampukselle vahvistaa opetuksen laatua ja taloudellisuutta. Opiskelija- ja kirjastopalveluiden keskittäminen samalle kampukselle tehostaa ja jous- tavoittaa palvelujen saantia. Liiketalouden englanninkielisten ohjelmien yhdistäminen profiloi Rauman kansainväli- sen liiketoimintaosaaminen kouluttajana ja lisää synergiaetua sekä parantaa opetuk- sen laatua osaamisen keskittyessä yhdelle kampukselle. Lopputuloksena Raumalle muodostuu selkeä kansainvälisen liiketoiminnan, logistiikan ja tuotantotalouden sekä meriteollisuuden ja merenkulun osaamisen keskittymä. Maantieteellinen toiminta- alue säilyy nykyisellään. Ammattikorkeakoulun toimintaan ja rakenteeseen vaikuttavia muita olennaisia muutoksia ei ole suunnitteilla tarkastelu- kauden aikana Perustelut ammatti- korkeakoulun toimin- tarakenteelle Satakunnan ammattikorkeakoulun toiminta maakunnallisena korkeakouluna perustuu neljän paikkakunnan Pori, Rauma, Huittinen, Kankaanpää, erilaisiin profiilileihin. Pori on SAMKin pääpaikka, jossa on suurin opiskelija- ja henkilöstömäärä sekä moni- puolisin koulutustarjonta liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan tutkin- tokoulutuksissa. Suunnitteilla olevan kampusratkaisun myötä (kts. luku 6), jonka mu- kaan kaikki Porin toiminta keskitetään samalle kampusalueelle, Poriin syntyy laaja, monialainen korkeakoulukampus, jossa ovat mukana kaupungin molemmat ammatti- korkeakoulut (SAMK ja DIAK). Rauman vahvuutena on meriosaaminen, jota logistiikan ja konetekniikan insinööri- koulutukset vahvistavat. Lisäksi Raumalle keskittyy liiketoimintaosaamisen kansainvä- linen koulutus. Myös Raumalla on tehty periaatepäätös yhteisen korkeakoulukampuk- sen toteuttamisesta siten, että kaikki SAMKin toiminnot keskitetään nykyiselle Kanali- kampuksen alueelle (Satamakatu 26 ja Suojantie 2) noin 250 metrin säteelle toisis- taan. Huittinen on profiloitunut aikuiskoulutuspaikkakuntana, jossa on luotu vahva verkko- opetuksen osaaminen HILL- oppimisympäristöineen. Tätä osaamista on tarkoitus hyö- dyntää jatkossa entistä laajemmin maakunnan tarpeiden mukaisesti. Kankaanpään vahvuutena on kansallisesti tunnustettu kuvataiteen osaamisen korkea taso. Kampuksella on erityisosaamista ja fasiliteetit mm. kuvanveiston ja taidegrafii- kan tuottamiseen (pronssivalun ja litografian edellyttämät välineet). Kankaanpää jat- kaa profiloitumistaan taidekaupungiksi ja SAMKin taidekoulun ympäristöä tullaan Kankaanpään kaupungin suunnitelman mukaisesti kehittämään taidekampukseksi keskittämällä kampusalueelle kaupungin taidemuseo ja kirjasto.

8 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristö- Alueen ominaispiirteet ja kehitys analyysi 6 Keskeiset Satakunnan toimintaympäristön muutokset ja kaupunkiseutujen kehittämisen linjaukset on esitetty Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen luonnoksessa, jonka yksi keskeinen kehittäjä ja allekirjoittajataho SAMK on. Satakunta ja sen kolme seutukuntaa (Pori, Rauma ja Pohjois- Satakunta) ovat Suomen teollistuneinta aluetta. Kaikkien käytössä olevien mittarien, liikevaihto- osuuden, työllis- tävyyden, arvonlisäyksen, jalostusarvon, monipuolisuusindeksin ja viennin osuuden mu- kaan alue on Suomen kärkisijoilla. Elinkeinoelämä on pitkälti kansainvälistä ja pohjautuu vientiin. Satakunnan alueelle on muodostunut ainutlaatuinen toisiaan tukeva teknologiateollisuu- den ja energiantuotannon ja - siirron infrastruktuuri. Elinkeinoelämälle ja sen kasvulle on suotuisat olosuhteet. Meri ja sen lähellä olevat teollisuusalueet, Rauman ja Porin telakat ja syväsatamat, ovat alueen ominaispiirteitä. Harjavallan suurteollisuuspuisto, Ulvilan automaatioverkosto, Porin Kuparipuisto sekä Etelä- Satakunnan raaka- ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä ovat esimerkkejä teollisista keskittymistä ja verkosto- maisesta toimintatavasta, jotka luovat mahdollisuuksia myös uudelle palveluliiketoimin- nalle. Näiden lisäksi Raumalle on rakenteilla Lakarin logistiikka- alue sekä suunnitteilla Sea- Side Industry Park. Näitä kaikkia palvelee Porin Mäntyluodossa sijaitseva Peittoon teollisuuden kierrätyspuisto, jossa teollisuuden sivuvirroista kehitetään uutta liiketoimin- taa. Satakunta on aluekehitystutkija Timo Aron vastikään tekemän kilpailukykyanalyysin pe- rusteella parantanut suhteellista asemaansa eniten vuosien välisenä aikana muihin maakuntiin verrattuna. Satakunta oli sijalla 11 vuosina 1995 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi vuonna Satakunnan nousu perustuu analyysin perusteella vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja 2012, vaikka vuosina 1995 ja 2000 Sata- kunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella. Teollisen toiminnan kehittäminen ja rakennemuutos vaatii rinnalleen älykkäiden, digitaa- lisuuteen perustuvien palveluiden kehittämistä. SAMKin koulutusratkaisut, TKI- painopisteet ja Porin kaupunkiseudun Kasvusopimus tukevat tätä kehityssuuntaa. Mahdollisuudet ja riskit SAMKin mahdollisuutena on tukea taloudellista kasvua panostamalla oikeanlaiseen osaamiseen, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. SAMKin tuottamasta korkeakoulute- tusta työvoimasta keskimäärin yli 60 % työllistyy omaan maakuntaan. VATT:n tekemän ennakointimallinnuksen mukaan Satakunnan työpaikkojen määrän kehitys on vahvasti sidoksissa työvoiman tarjontaan. SAMKin työvoiman tarjonnalla on siten määräävä mer- kitys Satakunnan elinkeinolemän kasvulle. SAMKin mahdollisuutena on tukea teollisuuden uudistumista kohti älykästä, digitaalisuu- teen perustuvaa palvelutuotantoa. Yleisen käsityksen mukaan teollisuuden rakennemuu- tos ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää painopisteen siirtämistä teollisesta tuotan- nosta palvelutarjontaan. Teollisuuden palvelujen kehittäminen luo vähitellen palveluteol- lisuutta, jonka markkina- alueena ei ole vain Satakunnan elinkeinoelämä vaan koko maa- ilma. Yleisenä riskinä on, että Satakunta epäonnistuu ja/tai toimii liian hitaasti teollisuuden rakennemuutoksessa. Seurauksena olisi kilpailukyvyn romahtaminen, yleinen työllisyysti- lanteen heikkeneminen, toiminnallisen rahoituksen väheneminen ja kuntatalouden heikkeminen. Nämä seurannaisvaikutukset ulottuisivat SAMKin talouteen ja toiminta- edellytyksiin erittäin negatiivisella tavalla.

9 3.2 Keskeiset työelämä- kumppanuudet Satakunnan ammattikorkeakoulu tekee vuosittain TKI- yhteistyötä noin 300 yrityksen ja yhteisön kanssa. TKI- yhteistyö muodostuu pääasiassa henkilökunnan soveltavasta tutki- muksesta sekä opiskelijoiden ja asiantuntijaopettajien yhdessä tekemistä kehittämispro- jekteista. Satakunnan kauppakamari, Rauman kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry ovat paitsi SAMKin omistajia että erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Näiden ja toimialakohtais- ten yritysverkostojen kanssa yhteistyössä tehtyjen koulutusselvitysten seurauksena olemme tehneet merkittäviä koulutusratkaisuja. Erityisesti mainittakoon kone- ja tuotan- totekniikan sekä tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusratkaisut. Koulutusselvityk- set nostettiin hyväksi käytännöksi Korkeakoulujen arviointineuvoston yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden raportissa. Nämä tahot olivat mukana myös SAMKin tutki- musohjelman valmistelutyössä (yhteensä mukana oli alueen 30 keskeistä yritysjohtajaa ja julkishallinnon vaikuttajaa). Satakunnan Yrittäjien kanssa tehdään merkittävää yrittäjyy- den edistämisyhteistyötä liittyen sekä SAMKin Yrityskiihdyttämöön että maakunnan yrit- täjyyskasvatukseen, joka ulottuu alakoulusta korkea- asteelle. Täydennyskoulutuksen järjestämisessä Satakunnan ELY- keskus on erittäin merkittävä kumppani. ELY- keskuksen kanssa tehtyjen puitesopimusten kautta toteutettavat yhteis- hankintakoulutukset kanavoivat osaamistamme laajasti satakuntalaisten yritysten ja yh- teisöjen henkilöstön hyödyksi. ELY- keskuksen maaseutuyksikkö on antanut SAMKille koordointivastuun maaseutumatkailun ja rannikkomatkailun kehittämiseksi. Satakunnan TE- toimiston kanssa jatketaan pitkäaikaista yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Porin seudulla toimivan kehittäjäorganisaatio Prizztech Oy:n kanssa tehdään läheistä ja konkreettista TKI- projektiyhteistyötä. Vastaavaa yhteistyötä tehdään Rauman kaupungin, Huittisten kaupungin ja Pohjois- Satakunnan elinkeinopalvelujen kanssa. Prizztechin ve- tämässä Osaamiskeskusohjelmassa SAMK on toiminut sekä johtoryhmässä että toimenpi- teiden operatiivisena toteuttajana. SAMKin, Porin yliopistokeskuksen ja Prizztechin kes- ken solmittiin kesällä 2013 puitesopimus sopijapuolten välisestä yhteistyöstä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen hakemisessa, toteutuksessa ja hallin- noinnissa. Sopimusosapuolet olivat tiiviissä yhteistyössä valmistelemassa Porin kaupun- gin Kasvusopimus- ja INKA- esityksiä. Prizztechin kanssa tehdään lisäksi Lounaisrannikon (LOURA) kehittämisyhteistyötä. Merkittävimpien yhteistyöyritysten kanssa tehdään kumppanuussopimuksia, joiden taus- talla on yleensä yrityksen/yhteisön ja SAMKin välinen pitkäjänteinen ja monipuolinen yhteistyö, jota kumppanuuden kautta syvennetään ja laaja- alaistetaan (kts. kohta 2.3). SAMKilla on lukuisia kumppanuussopimusten ulkopuolisia pitkäaikaisia (yli 5 vuotta) yri- tyskumppaneita, joista merkittävimpinä mainittakoon BMH Technology Oy, Canon Oy, Forchem Oy, Huittisten Sanomalehti Oy, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Länsi- Suomen Osuuspankki, Marva Group Oy, R- Sarkon Oy, Satakunnan Osuuskauppa, Steerprop Oy, Vuojoen Kartano ja Yyterin kylpylähotelli Oy. Kumppanuuksia on myös järjestötoiminnan ja urheilun kautta, esimerkkeinä Finanssialan keskusliitto ry, Kehitysvammaisten tukiliit- to, Kiinteistöliitto ry, Lauttakylän Luja, Muoviteollisuus ry, Porin Ässät, Rauman Lukko, Suomen Punainen Risti, Suomen Säveltäjät ja Suomen Taitelijaseura. Keskeisenä työelämän soveltavan tutkimuksen yhteistyömuotona ovat tutkimusohjelman toteuttamisen seurauksena syntyneet tutkimus- ja osaamiskeskittymät (kts. luvut ja 3.5.2). Keskittymien seitsemän tärkeintä työelämäkumppania ovat seuraavat: Tutkimus- ja osaamiskeskittymät Energia++ ABB Oy, Acando Oy, Aurubis Finland Oy, Fortum Oyj, Lemminkäi- nen Talo Oy, Pori Energia, Teollisuuden Voima Oy Laskennallinen Alma Manu Oy, Helsingin Bussiliikenne Oy, HK Ruokatalo Oy, Jää- kiekon SM- liiga Oy, Numeron Oy, Pohjolan Liikenne Oy, Satakun-

10 älykkyys Hyvinvointi- teknologia Saavutettavuus ja esteettömyys nan sairaanhoitopiiri Eedu Oy, Länsi- Suomen Diakonialaitos, Pappilanlammen kuntou- tuskeskus, Porin perusturva, Rauman sosiaali- ja terveysvirasto, Riffid Oy, Satakunnan sairaanhoitopiiri EN- apuvälineet Oy, MALIKE ry, Ohjelmamestarit Oy, Porin kau- punki, Rauman kaupunki, Silmäoptikot Palmu Oy, Yyterin Kylpylä- hotelli Oy Suunnitteilla olevat Resurssitehokkuus ja Vesi Offshoren liike- toimintaos. Biolan Oy, Boliden Oy, Oras Oy, Porin Lämpövoima, Satakunnan vesilaitokset, Sachtleben Oy, UPM Rauma Oy Aker Offshore, Hollming Oy, Rolls- Royce Oy, Steerprop Oy, STX Finland Oy, Technip Offshore Finland, Wellquip Kumppanuus ja opinnäytetyöt Opinnäytetyöt ovat lähes 100%:sesti hankkeistettuja ja ne tehdään työelämälle niin, että tilaajana on jokin yritys tai yhteisö, joka tarjoaa myös valvojan opinnäytetyölle. Jokaisesta työstä tehdään määrämuotoinen sopimus työn teettäjän kanssa. Erityisesti kump- panuusyritysyhteistyöhön (kohta 2.3) kuuluu osana opinnäytetöiden teettäminen. Opis- kelijat etsivät aiheet ja kohteet töilleen enimmäkseen itse, mutta koulu toimii tässä myös koordinaattorin ja välittäjän roolissa. Sama koskee kaikkien SAMKin koulutusalojen har- joittelua, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittämi- nen Perustelut henkilöstörakenteelle SAMKin henkilöstömäärä vuonna 2012 oli henkilötyövuosina (htv) 428, joista opetushen- kilöstöä oli 253 htv, TKI- henkilöstöä 36 htv ja muuta henkilöstöä 139 htv. Arvio vuoden 2013 henkilötyövuosista on yhteensä 420 htv, mistä opetushenkilöstön osuus on 250 htv, TKI- henkilöstö 36 ja muu henkilöstö 134 htv (Taulukko 1). Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on linjannut osana talouden sopeuttamis- tarvetta elokuussa 2013 toimenpiteet, joiden säästövaikutus on vuoteen 2016 (2018) mennessä yhteensä n. 6,5 miljoona euroa. Näillä toimenpiteillä (talouden sopeuttamis- suunnitelma liitteenä kohdassa 5) SAMKin talous sopeutetaan tämän hetkisen arvion mukaiseen tulevaan rahoitukseen siten, että yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset säilyvät hyvinä ja kulut vastaavat tuloja. Sopeuttamistoimet tulevat tämän hetkisen arvi- on mukaan aiheuttamaan vuosina n. 70 henkilötyövuoden vähennykset, mis- tä opetus- ja TKI- henkilöstöön kohdistuu n. 40 htv:n ja muuhun henkilöstöön n. 30 htv:n vähennykset. SAMKissa on aloitettu yt- menettely, joka on tarkoitus saattaa päätökseen heti toimilupahakemuksen ratkettua. Taulukossa 1 sopeuttamissuunnitel- man mukaisten toimien vaikutukset on huomioitu eri koulutusvastuiden henkilömääriin suoraan siltä osin kun ne ovat suoraan kohdistettavissa, muilta osin vähennykset on jaet- tu suhteessa nykyisen henkilöstön määrään. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on sitoutunut noudattamaan henkilöstön asemaa koskien kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 13 :n mukaisia periaatteita siten, että sanotun lain 13 :n 3. momentissa tarkoitettu määräaika päättyy Sitoumus siirtyi osana amk- toiminnan siirtoa Porin kaupungilta Henkilöstöresurssien ja osaamisen kehittäminen SAMKin henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu prosessiperustaiseen malliin. Tämän tueksi SAMK on käynnistänyt HR- ohjelmiston hankinnan. Prosessiperustaisessa mallissa käydään läpi SAMKin strategiaperustaiset ydinprosessit sekä niissä tarvittavat

11 ydinkompetenssit. Näitä vertaamalla nykyisiin tehtäviin ja niiden kompetensseihin sekä niiden strategisiin tärkeyspainotuksiin saadaan osaamisaukot esille. Nämä ovat SAMKin henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet ja niistä saadaan luotua tärkeyspainotettu kou- lutussuunnitelma. Näin osaamisen kehittämistä ohjaa strategia ja henkilöstön kehittämi- nen on liiketoimintalähtöistä. Hankittava ohjelmisto ja kehityskeskusteluiden menettely- ohje tukevat osaamisen kehittämistä ja tekevät siitä jatkuvasti toimivan prosessin. Henki- löstön koulutus ja osaamisen kehittäminen nähdään erittäin tärkeäksi varsinkin nykyises- sä muutostilanteessa. Henkilöstöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa Porin yliopistokeskus Porin yliopistokeskuksen yliopistojen kanssa on tehty jo pitkään sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä rakentamalla väyliä alemman amk- tutkinnon jälkeistä ylempää korkeakoulu- tutkintoa varten. Tämä tapahtuu mahdollistamalla yliopisto- opintoja varten tarvittavien täydentävien opintojen suorittaminen jo amk- tutkinnon aikana ja jopa sisällyttämällä ko. opintoja amk- tutkintoon. Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulun (liiketalous ja matkailu) ja Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Porin yksikön välillä on laadittu vuosia tehdystä yhteistyöstä ja laa- jennetusta yhteistoiminnasta kirjallista sopimusta. Sopimuksen tavoitteena on lisätä sopi- japuolien toiminnan kustannustehokkuutta, opetustarjontaa ja laatua. Sopimuksen ansi- oista ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjotaan osana tutkintoaan mahdollisuus suorit- taa täydentäviä opintoja joko joustavan opinto- oikeuden perusteella tai avoimen yliopis- ton kautta. Opintotarjonta käydään vuosittain läpi yhteistyössä ja sopimuksella jatketaan vuosia kestänyttä asiantuntijaopettajien yhteiskäyttöä erityisesti taloushallinnon ja juri- diikan opintojaksoilla. Tavoite on laajentaa asiantuntijoiden yhteiskäyttöä muillakin aloil- la. Täydennyskoulutuksessa osapuolten SataBusiness- ryhmä toimii foorumina kehitettä- essä yhteistyötä, sopijapuolten erityisosaamista hyödyntämisessä ja löydettäessä alueel- lisia synergiaetuja. Tampereen teknillinen yliopisto Porin yliopistokeskuksessa toimivan Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on jo vuosia toiminut käytäntö, jonka mukaan SAMKin tekniikan alan opiskelijat voivat suorittaa ns. matematiikkamoduulin SAMKissa ja näin saada yliopistoon jatkaessaan matematiikan täydentävät opinnot suoritetuiksi. Nämä opinnot voi sisällyttää myös insinööritutkinnon osaksi. Lisäksi moduuli on tarjonnut ammattikorkeakoulussa vaativamman tason mate- maattisia haasteita kaipaaville mahdollisuuden kehittää osaamistaan tavanomaista pi- demmälle. Moduulin suorittaneet pääsevät Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksik- köön erilliskiintiössä. Merenkulun koulutus WinNovan kanssa Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Länsirannikon koulutus Oy (WinNova) yhdistävät merenkulun koulutuksen toiminnallisesti vaiheittain syksystä 2014 alkaen. Tavoite on merenkulun opetuksen vahvuuksien, kuten henkilöstöresurssit, tilat ja laitteet, yhteinen hyödyntäminen sekä merenkulun koulutuksen aseman vahvistaminen Raumalla kansalli- sesti ja kansainvälisesti. Yhdistyminen toteutetaan sopimusperustaisesti. Kummallakin koulutusorganisaatiolla on edelleen oma tutkinnonanto- oikeutensa, opiskelijahallintojär- jestelmänsä sekä oppilaitosten opiskelijoille erillinen opetus. Resurssien yhdistäminen helpottaa merenkulun tulevaisuuteen suuntautuvien investointien tekemistä, kuten me- renkulun kansi- ja koneosaston simulaatio- opetusta. Merenkulun koulutusta säätelee kansainvälinen STCW- yleissopimus, jossa määritellään miehistötason, vahtiperämiestason ja vahtikonemestaritason sekä ylemmän päällystön koulutussisällöt. Tämän perusteella kehitetään yhteistoteutuksia, joissa WinNovan me- renkulku keskittyy edellä mainittuihin tasoihin ja SAMKin painopiste on ylemmän päällys- tön koulutuksessa. Toimialan volyymi säilyisi kutakuinkin ennallaan, mutta lopputulokse-

12 3.4. Koulutus na saavutetaan merkittävää toiminnan tehostumista. Merenkulun yhteiset tilat ja laitteet liittyvät laajempaan Rauman Merikampus - hankkeeseen, jossa Raumalle muodostuu yhteiskampus ns. Merikoulunmäelle ja Satama- kadulle oppilaitosten alueella jo entuudestaan olevien toimintojen yhteyteen. Tiiviillä suunnittelulla voidaan optimoida tilatarve toimintojen mukaiseksi. SAMKin ja Winnovan merenkulun koulutukset sijaitsevat Merikoulunmäellä toiminnallisesti rinnakkain, mutta kuitenkin selvästi omina koulutuksinaan. Tasa- arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen SAMKin työsuojelutoimikunta ja sen vuosittain hyväksytyt toimintasuunnitelmat pitävät huolta erilaisista henkilöstöä koskevista ohjelmista ja suunnitelmista. Kevään 2013 aikana SAMKissa on uudistettu, hyväksytty ja käyttöönotettu seuraavat työhyvinvointia edistä- vät ohjelmat: työterveyshuollon toimintasuunnitelma, tasa- arvo - ohjelma, päihteettö- myysohjelma, työhyvinvointiohjelma, varhaisen tuen toimintaohjeet, riskien kartoitus sekä Hyvä käytös SAMKissa - ohjelma. Työhyvinvointia ja sen kehittymistä on mitattu ja tullaan mittaamaan vuosittain Koulutustarve 7 Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat pääosin perinteisiä, maakunnassa ja koko valtakunnassa monipuolisesti työllistäviä ja palvelevia tradenomi-, insinööri- ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksia. Näiden tarve maakunnassa ei ole poistumassa eikä vähenemässä, vaan osin jopa kasvamassa. Lisäksi koulutusta tarjotaan muutamalla pie- nemmällä koulutusalalla kuten kuvataide, matkailu ja luonnontieteisiin kuulunut tieto- jenkäsittely, joiden työllistävyys on omaa maakuntaa laajempi ja sikäli koulutuksen jat- kaminen on perusteltua (Rauhala, P. Selvitys Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulu- jen pysyvästä strategisesta integraatiosta). Erityinen, omaksi koulutusalakseen nyt muodostuva merenkulku on vakiinnuttanut ase- mansa SAMKissa ja valtakunnassa. Ala on monien muutospaineiden alla, mutta sekä merenkulun että meri- insinööriosaamisen säilyttäminen Suomessa koetaan erityisen tärkeäksi, joskin sitä on pystyttävä suuntaamaan uudella tavalla, mikä opetussuunnitel- missa huomioidaan. (Meriteollisuuden osaamistarpeet 2025, Suomen Offshore- toimiala 2013). SAMK haluaa panostaa meriosaamista kasvattavaan tutkimus- ja kehittämistoi- mintaan ja räätälöityyn koulutukseen. Osaamiselle on voimakasta kansainvälistä kysyn- tää, mistä osoituksena on SAMKin käynnissä olevat kansainväliset merenkulun koulutuk- sen kehittämisen hankkeet niin Afrikassa kuin EU:ssa. Toiminnan laajuus on tarkoitus pitää lähes nykyisellään. Tällä tarkoitetaan koulutusalojen määrää ja sisältöä sekä ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittussa vuosiopiskelijamäärässä pysymistä. Taulukoihin täytetyt aloituspaikkatiedot ovat sisäänotettavia opiskelijoita, joiden vaikutus vuosiopiskelijamääriin on suhteutet- tu opiskeltavan sovelluksen pituudella. Vuosiopiskelijamäärät on laskettu aikajaksolla keskimäärin OKM:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vuositasolla sopimuksesta poiketaan jakson sisällä. Lähes kaikkista nykyisistä ohjelmista valmistuvien työllistyminen on hyvällä tasolla eikä tarvetta uusille aloille ole olemassa. Selvitysmies Rauhalan raportin kattava tarkastelu sekä Turun että Satakunnan ammattikorkeakoulujen alojen ja ohjelmien päällekkäisyy- destä että työllistävyydestä vahvistaa tarjonnan pitämistä ennellaan vain pienin muutok- sin. Tehtävät muutokset perustuvat pääosin kiristyvään talouteen. Lievää aloituspaikkojen painottamista nuorten koulutuksesta aikuiskoulutukseen on tar- koitus tehdä vähitellen pitkällä aikajänteellä. Lisäksi ylempiin tutkintoihin johtavia koulu- tuksia on tarkoitus lisätä hiukan nykyisestä. Aloituspaikat niissä eivät lisäänny vaan haku- kohteiden määrä kasvaa niin, että eri ohjelmat vuorottelevat aloitusvuosina. Ylempien tutkintojen ohjelmissa pyritään monipuolisuuteen ohjelmien sisällä (esim. rakentaminen, energia ja ympäristö) niin, että sisällöt voivat vaihdella teeman sisällä riippuen kulloises-

13 takin tarpeesta. Lisäksi monipuolisuus kasvaa Turku AMKin kanssa tehtävän yhteistyön johdosta. Yhteistyötä Tampereen suuntaan on suunniteltu siinä tapauksessa, että Tam- pereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutus ei jatku. Jotta Tampereella sisään otetuille opiskelijoille turvataan oikeus suorittaa kuvataiteilija (AMK) tutkinto, TAMK ja Satakunnan ammattikorkeakoulu neuvottelevat toimilupapäätösten jälkeen sopimukses- ta hoitaa loppuun TAMKissa jo aloitettu kuvataiteilija (AMK) koulutus. Muutoksia vuosien aikana verrattuna nykytilanteeseen Sosiaali- ja terveysalan nuorten koulutus siirretään Raumalta Poriin. Keskittämi- sellä haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Alan aikuiskoulutus jää Raumalle. Sosiaali- ja terveysalalla haetaan uutena koulutusvastuuta vanhustyön ylempään amk- tutkintoon. Muut haettavat koulutusvastuut noudattavat aikaisempien koulutus- ohjelmien sisältöjä keskittyen Porin toimipisteeseen. Englanninkielisten liiketalousalan koulutusten aloituspaikkamäärä on Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueella nyt varsin laaja (120 aloituspaikkaa) ja siksi SAM- Kissa yhdistetään Rauman ja Porin englanninkieliset koulutukset yhdeksi aloitus- ryhmäksi. Koulutus keskitetään Raumalle, jossa on pitkä kokemus kyseisen alan koulutuksesta. Samalla aloituspaikkojen määrää vähennetään vähitellen nykyi- sestä 80:stä 55:een vuosien aikana. Osa vapautuvista aloituspaikoista siirretään liiketalouden aikuiskoulutukseen, jota on tarkoitus toteuttaa aikai- semman koulutuspaikan (Huittinen) lisäksi myös Rauman toimipisteessä. Mah- dollisuus viedä myös muiden alojen aikuiskoulutusta maakuntakorkeakoulun tyy- lisesti Kankaanpäähän ja Huittisiin pidetään esillä tarpeen mukaan. Ylempien tut- kintojen piiriin tulee uutena englanninkielinen Information Technology, joka so- veltuu jatkoväyläksi sekä tietototekniikkaa että tietojenkäsittelyä opiskelleille. Muut liiketalousalan koulutusvastuut noudattavat aikaisempien koulutusohjel- mien sisältöjä ja toimipaikkoja. Maakunnallinen aikuiskoulutuksen tarve tekniikan alalla on kokemuksen perus- teella vetovoimaisuudeltaan suhteellisen heikkoa. Siksi yhden osaamisen sisältä- viä koulutuksia ei ole järkevää kovin usein käynnistää. Koska monialainen koulu- tus taas on toteutustavaltaan epätaloudellista, on päädytty vuorottelemaan kol- mea tärkeintä ja isointa koulutusta (konetekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatek- niikka, energia- ja ympäristötekniikka) perustaen kuhunkin ryhmä kolmen vuo- den välein. Erityisesti Rauman talousalueella on kasvavaa teollisuutta, ja tämä kasvu heijastuu myös koulutetun teknisen työvoiman tarpeeseen. Telakoiden heikentyneillä näkymillä ei ole vaikutusta tähän koulutustarpeeseen. Yritysten kuten Steerprop, Rolls Royce, Hollming ja Raumaster viesti on, että tulevaisuu- den kasvun ja eläköitymisten vuoksi tarve sekä nuorille konetekniikan insinööreil- le että jo työelämässä olevien lisäkoulutukselle tulee säilymään. Tästä syystä jo- ka toinen konetekniikan aikuiskoulutus organisoidaan Rauma- vetoisesti ja joka toinen Porista käsin. Tekniikan alan ylempää koulutusta kohdennetaan entistä paremmin vastaamaan alueelliseen tarpeeseen siten, että jatkoväylän voi löytää SAMKin tarjonnasta yhä useampi alemman amk- tutkinnon suorittaja. Laaja- alainen energia- alaan, ympäristöön ja rakentamiseen keskittyvä uusi ylempi oh- jelma käynnistyy joka toinen vuosi. Hyvinvointiteknologian ylempi koulutus jat- kuu yhteisenä tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan kanssa. Lisäksi SAMK reagoi alueelliseen tietotekniikka- ja tietojenkäsittelyosaamisen tarpeeseen perustamal- la uuden englanninkielisen ohjelman Information Technology (ylempi AMK) yh- dessä liiketalouden ja tekniikan alojen kanssa. Muut tekniikan alan koulutusvas- tuut noudattavat aikaisempien koulutusohjelmien sisältöjä ja toimipaikkoja. Omaksi alakseen muodostuva merenkulun koulutus jatkuu ennallaan. Ylempään tutkintoon johtavaa merenkulun hallinnon koulutus suunnitellaan käynnistettä- väksi suunnittelukaudella vain tammikuussa Sen jälkeen katsotaan, että

14 merenkulun ylempien koulutuksen tarve on tyydytetty luvun loppupuolelle saakka. Matkailu- ja ravitsemisalan koulutus säilytetään tarjoamalla maakunnallista laa- jempana osaamista alempaan amk- tutkintoon, minkä lisäksi aloitetaan ylempään tutkintoon johtava alan koulutus Palveluliiketoiminta. Lisäys perustuu Rauhalan raporttiin ja siihen, että Turun AMK ei hae kyseistä koulutusvastuuta. Pienen sisäänoton koulutuksissa tehostetaan taloudellisuutta toiminnallisilla muutoksilla kuten eri koulutusten kesken tehtävällä yhteistyöllä ja opetussuunni- telmien yhdentämisellä. Tällaisia ovat mm. tietotekniikka ja tietojenkäsittely (Po- ri), tuotantotalous ja logistiikka (Rauma) sekä merenkulun insinööri ja koneinsi- nööri (Rauma). Lisäksi etua haetaan muiden oppilaitosten kanssa tehtävästä yh- teistyöstä kuten merikapteenien ja toisen asteen perämieskoulutuksen (Winno- va) kesken. Työllistymistilanne ja kehitysnäkymät Selvitysmies Rauhalan tarkastelu ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymislu- kemista ja heidän sijoittumisestaan osoittaa, että Satakunnan osuus Satakunnan ammattikorkeakoulun aloittavien kotimaakuntana ja sieltä valmistuvien sijoittumismaa- kuntana on kasvanut ja rooli muualle erityisesti Uudellemaalle kouluttavana korkeakou- luna ratkaisevasti vähentynyt. Tämä tulos sopii yhteen sen kehityskulun kanssa, jonka mukaan Satakunnan työllisyys ja Satakunnan mahdollisuus työllistää omassa maakunnas- sa ammattikorkeakoulusta valmistuvia on parantunut luvun lopulla huolimatta la- mavuosista. Satakunnan ammattikorkeakoulu on sekä opiskelijarekrytoinnin että valmis- tuneiden työhönsijoittumisen perusteella selvästi maakunnallinen muualta ja muualle suuntautuvien opiskelija- ja työvoimavirtojen ollessa melko vähäisiä. Vuoden 2011 työllisyystilastojen valossa tilanne koko Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta on varsin hyvä, 88% tutkinnon suorittaneista on työllistynyt, näistä 55,1 % on työl- listynyt tutkinnonsuoritusmaakuntaan. Kun tarkastellaan koulutusalakohtaisia eroja on helppo huomata kuinka kuvataiteilijat sijoittuvat tutkinnolleen luontaisesti yrittäjätyyppi- siin tehtäviin (itsenäinen taiteilija) ja työllistyvät tilastojen valossa heikoimmin (60%) ja tällöinkin ympäri valtakuntaa, sillä vain 25 % on työllistynyt tutkinnonsuoritusmaakun- taan. Jälkimmäinen trendi kuvaa myös merenkulkijoiden ammattiin sijoittumista, sillä heistäkin vain 25 % työllistyi tutkinnonsuoritusmaakuntaan, mutta 75 % työllistyi ylipää- tään. Muiden pääasiallisten koulutusalojen työllistymislukemat vaihtelevat 83 % ja 98 % välillä. Yllä kuvatulle suuntaukselle ei ole odotettavissa muutoksia ainakaan negatiiviseen suun- taan, sillä maakunnan näkymät monialaisena työllistäjänä ovat kaikin puolin hyvät ja alakohtaisesti on jopa pulaa osaajista esim. teknologiateollisuudessa Koulutusvastuu Taulukoissa 1 ja 2 on kuvattu haettaviin koulutusvastuisiin liittyvät aloituspaikat, opiskeli- jamäärät sekä henkilöstön jakautuminen aloittain. Henkilöstöön kohdentuvat säästötoi- met on jaettu koulutusvastuittain. Osalla koulutusaloista näkyvät aikaisempien, jo lak- kautetujen koulutusohjelmien (viestintä ja kemiantekniikka) vielä sisällä olevat opiskeli- jamäärät ja niihin liittyvät muut taulukossa esiintyvät tiedot. Haettavat koulutusvastuiden ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet on lue- teltu taulukossa 3. Olennaisia muutoksia nykytilaan on hyvin vähän (ks. kohta 3.4.1) ja ne koskevat pääosin ylempää amk- tutkintoa (kohta 3.4.3). AMK- tutkintonimikkeinä jatkuvat Insinööri (AMK), Tradenomi (AMK), Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Meri- kapteeni (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK), Geronomi (AMK), Sosionomi (AMK), Restonomi (AMK), Bachelor of Business Ad- ministration ja Kuvataiteilija (AMK).

15 Haettavat tutkinnot ja koulutusvastuut perustuvat hyvin pitkälle alueella esiintyviin tar- peisiin ja vakiintuneen koulutustarjonnan tuomiin kokemuksiin. Koska nykyinen koulutus- tarjonta on osoittautunut aluetta palvelevaksi ja syntyvää osaamista hyödyntäväksi, ei ole tarpeellista tehdä suuria muutoksia tarjontaan. Valmistuneiden työllistyminen on hyvällä mallilla ja tiivis yritysyhteistyö turvaa koulutuksen sisältöjen kehittymisen tarve- lähtöisesti. Joidenkin nykyisten ohjelmien vetovoimaisuus on aiemmissa yhteishauissä jäänyt alhaiseksi, mutta selkeä käänne parempaan koettiin 2013 kevään haussa. Korkea- koulun sijainti Satakunnassa aiheuttaa kuitenkin aina sen, että joillakin aloilla pienet si- säänotot ovat järkeviä ja tällöin etua haetaan synergiasta oppilaitoksen sisällä tai muiden korkeakoulujen kanssa. Valtakunnallisesti ajatellen SAMK kantaa sijaintimaakuntaansa laajemman vastuun me- renkulun koulutuksesta sekä matkailualan koulutuksesta. Merenkulun koulutuksella on pitkät perinteet Raumalla ja sen vetovoimaisuus erityisesti merikapteenien kouluttajana on hyvä (3,36/2013). Merenkulun insinöörikoulutus ei ole yhtä suosittu (1,8/2013), mutta elinkeinoelämän tarve on ilmeinen ja siksi koulutus on syytä turvata erillisenä esimerkiksi koneinsinöörin koulutuksesta, jotta työtehtävien luonne merellä ilmenee jo hakuvaihees- sa. Matkailualan valtakunnallinen erityisvastuu perustuu siihen, että SAMK on nykyisin länsirannikon ainoa matkailualan tutkintoa tarjoava ammattikorkeakoulu. Valtakunnan tasolla näin ei luonnollisestikaan ole. Uusi Palveluliiketoiminnan ylempi AMK- tutkinto tuo tähän luontevan jatkoväylän alueellista tarvetta laajempaankin tarpeeseen sekä kasvavaa alan tutkimustoimintaa ajatellen. Viimeksi mainitusta koulutusvastuusta ja sen siirtymi- sestä TurkuAMKilta SAMKille on sovittu keskinäisissä neuvotteluissa. Korkeakoulujen välistä yhteistyötä tehdään laajemminkin TurkuAMKin kanssa ja se pe- rustuu liittoumasopimukseen Pentti Rauhalan laatiman Turun ja Satakunnan ammatti- korkeakoulujen välistä yhteistyötä koskevan selvityksen mukaisesti. Liittoumasopimuk- sen tarkennukseksi on laadittu ylläpitäjien päättämä toimintaohjelman linjaus, joka kos- kee yhteistyötä muun muassa kesäopinnoissa, verkko- opinnoissa, ylemmissä amk- tutkinnoissa ja kansainvälisyyden kehittämisessä. Nämä suunnitelmat koskevat laaja- alaisesti lähes kaikkea ammattikorkeakoulujen tarjontaa soveltuvin osin. Yhteistyössä hyödynnetään kummankin ammattikorkeakoulun erityisosaamista ja pyritään täyttä- mään erityistarpeita kuten juridiikan osaamista liiketalouden ylemmän tutkinnon sisällä sekä ainutlaatuisen verkko- opetustekniikan levittämistä (HILL/SAMK). Nämä kuvataan liitteenä olevassa toimintaohjelmapäätöksessä eikä niihin tässä viitata tarkemmin. Yhteistyö toisen asteen oppilaitoksen Winnovan ja Porin yliopistokeskuksen toimijoiden kanssa on kuvattu luvussa 3.3. Koulutustarjonnan suunnittelussa pyritään huomioimaan päällekkäisyys ja välttämään kilpailutilannetta SAMKin ja Porin yliopistokeskuksen välillä. Vieraskielisen koulutuksen perinteet ovat vahvat SAMKin Rauman toimipisteessä. Liike- talouden alalla on vakiintunut englanninkielinen ohjelma (International Business and Marketing Logistics), jonka kanssa yhteistyössä toimii myös suomenkielinen ohjelma (Kansainvälinen kauppa). Sen vaihto- opiskelijat tuovat lisää kansainvälisyyttä koko kam- pukseen. Tuorempaa samkilaista kansainvälisyyttä edustavat Porissa toimivat sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden ja tekniikan alojen englanninkieliset ohjelmat. Näiden suhteen on tulossa muutoksia. Tekniikan alan ohjelma (Environmental Engineering) muuttuu jo 2014 alkaen suomenkieliseksi Energia- ja ympäristötekniikan ohjelmaksi. Tähän on syynä ohjelman huono vetovoima ja vaikea täytettävyys. Liiketalouden ohjelma (Innovative Business Services) siirtyy Raumalle ja integroituu siellä olevaan kansainväli- seen ohjelmaan. Tämän ratkaisun taustalla ovat sekä länsirannikon kansainvälisen liiketa- louden koulutuksen runsaus että taloudellinen tehokkuus. Samalla liiketalouden englan- ninkielisen tarjonnan määrää supistetaan vähitellen. Sosiaali- ja terveysalaan kuuluva fysioterapian englanninkielinen koulutus (Physiotherapy) jatkuu (tähän asti) valtakunnan ja Pohjoismaiden ainoana ja erittäin vetovoimaisena (8,35/2013) koulutuksena.

16 Kaikissa SAMKin koulutuksissa on tavoitteena toteuttaa ainakin 15 op englannin kielellä. Tällä määrällä turvataan vaihto- opiskelu- ja kaksoistutkintomahdollisuus. SAMKin nuorten koulutus toimii Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä ja näin on tarkoitus tehdä jatkossakin. Sen lisäksi vahva aikuiskoulutuspaikkakunta on Huittinen. Myös siellä jatkuu toiminta ja edelleen vain aikuiskoulutuksena sekä mahdollisesti muun maakunnal- lisen korkeakoulutoiminnan paikkakuntana. Porin ja Rauman kesken tehdään keskittämistä niin, että hoitotyön nuorten koulutus keskitetään Poriin ja liiketalouden kansainvälinen koulutus Raumalle. Muilta osin toimin- not jatkuvat entisellään taulukon 3 mukaisesti. Porin ja Rauman välinen työn jako koulu- tusten sisältöjen suhteen on vuosien varrella osoittautunut hyvin toimivaksi ja tarpeita vastaavaksi. Kankaanpäässä jatkuu kuvataiteen nuorten koulutus, mutta myös siellä on mahdollisuus toteuttaa tutkintokoulutuksen lisäksi muuta maakunnallista korkeakoulu- toimintaa Muu koulutusteh- tävä Haettava ylempään amk- tutkintoon johtava koulutus Ammattikorkeakoulu laajentaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulu- tustaan, mutta sen volyymiä ei juurikaan kasvateta vaan pidetään varsin alhaisena vuo- rottelemalla aloituksia eri koulutuksissa vuosittain. Taulukossa 3 on eriteltynä haettavat tutkinnot ja tutkintonimikkeet. Uusia haettavia tutkintonimikkeitä ovat Geronomi (ylempi AMK), Restonomi (ylempi AMK) ja Master of Engineering. Jatkavia tutkintonimikkeitä ovat Insinööri (ylempi AMK), Merikapteeeni (ylempi AMK), Tradenomi (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK), Master of Business Administration ja Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK). Uusien haettavien ylempien ohjelmien perusteluja Vanhustyön koulutus, joka johtaa ylempään AMK- tutkintoon, perustuu vuonna 2013 annettuun lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvystä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. SAMKissa lakia tulkitaan amkeille annetun tehtävän kautta koulutuksen ja osaamisen turvaamisena alalla mahdollisimman kattavasti. Van- hustyön johtajuudessa tulee yhdistyä gerontologinen osaaminen johtajuusosaa- miseen. Tarvitaan hyvin koulutettuja esimiehiä innovoimaan ja kehittämään van- hustyötä vetovoimaiseksi ja korkealaatuiseksi. Esimiehellä tulee olla myös vaikut- tavuus- ja kustannustehokkuusosaamista sekä kykyä toimia joustavasti ja innos- tavasti. Tällä hetkellä koko maassa ei ole vanhustyön ylempään tutkintoon johta- vaa koulutusta tarjolla. SAMKissa on kehitetty ja vahvistettu tähän tarvittavaa osaamista. Siksi SAMKissa jo vuodesta 2009 toteutetulle Geronomi (AMK) - tutkinnolle halutaan tarjota jatkoväylä erilaisten, eri tasoisten tehtävien hoitami- seksi ko. kentällä. Työllisyys tällä alueella on alemman tutkinnon suorittaneilla erittäin hyvä ja tarve jatkokoulukselle olemassa. Koulutus käynnistyy joka toinen vuosi. Restonomi (ylempi AMK) tutkinto on aiemmin ollut tarjolla Turun ammattikor- keakoulussa alemman tutkinnon jatkeena. Nyttemmin Turku on luopunut alem- masta tutkinnosta ja luopuu toimilupauudistuksessa myös ylemmästä tutkinnos- ta. Koska SAMK ainoana länsirannikon matkailualan kouluttajana tarjoaa alem- paa tutkintoa, on luontevaa, että tarjolla on myös ylempi tutkinto alalle. Maa- ja seutukunnan toimijoiden taholta länsirannikon matkailuelinkeinoa kehitetään vahvasti eteenpäin, ja koulutus tukee tätä pyrkimystä. Alueellinen matkailustra- tegia painottaa Satakunnan ammattikorkeakoulun merkittävää asemaa alueen matkailuosaamisen tuottajana ja kehittämistoimenpiteiden toteuttajana. Matkai- lualan työllistyminen myös maakunnan ulkopuolelle näkyy jo nyt työllistymislu- vuissa ja trendin oletetaan kasvavan sitä mukaa kuin koulutuksesta luopuneiden ammattikorkeakoulujen sisällä olevat opiskelijat valmistuvat. Koulutus käynnistyy

17 2016 ja siitä eteenpäin joka toinen vuosi. Master of Engineering - tutkintonimike syntyy Information Technology - koulutuksesta valmistuneille uuden koulutuksen myötä. Alan yritysten kilpailuky- kyä pyritään vahvistamaan tarjoamalla SAMKissa olevaa erityisosaamista (esim. NGN = New Generation Networks) ylemmän amk- tutkinnon kautta syntyvien asi- antuntijoiden käyttöön. Vaikka tietotekniikka- ala on ollut valtakunnallisesti hei- kosti vetovoimainen ja kokenut paljon työpaikkojen vähentymistä, on Satakun- nassa kasvava pienten ja keskisuurten yritysten keskittymä, joka työllistää varsin hyvin insinöörejä ja tradenomeja. Satamittari on seurannut säännöllisesti noin 70 Satakunnassa toimivan ja Oske toimintaan osallistuneen ICT - yrityksen liike- vaihdon kasvua luvulla. Vuoden 2012 heinäkuusta lähtien ICT- toimialan kasvu on ollut Satakunnassa erittäin nopeaa; alan yritysten liikevaihto on kasva- nut yli 40 prosenttia vuoden 2011 lukuihin verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli eri- tyisen vauhdikasta viimeisellä vuosineljänneksellä: jopa 59 prosenttia. Lähes koko luvun ICT- toimialan kasvutrendi on ollut Satakunnassa ylöspäin, mutta nousu on ollut kuitenkin vielä varsin maltillista ennen voimakkaan kasvun vuotta Myös hakijamäärät tietotekniikan alempaan tutkintoon ovat kasvussa koko valtakunnassa (SAMK: 1,84/2013; 1,18/2012). Vieraskielisenä ylempään amk- tutkintoon johtavat koulutukset Raumalla jatkuu siellä ennestään toimiva ohjelma (Business Management and Entrepreneurship), jonka sisäänotto muuttuu kahden vuoden välein toteutuvak- si. Uutena avauksena perustettava englanninkielinen ylempään amk- tutkintoon joh- tava Information Technology koulutus tuottaa tutkintoja paitsi tekniikan alan (ks. yllä) nimikkeenä (Master of Engineering) myös liiketalouden alaan kuuluvana Master of Business Administration. Tämä tutkintonimike on ennestään SAMKin tutkintonimikkeenä eikä siis kuuluu yllä kuvattuihin uusiin nimikkeisiin. Tämä koulutus on tarkoitettu myös liiketalouden alan tietojenkäsittelykoulutuksen suorittaneille, joita SAMKissakin on valmistunut jo vuosia. Kahdelle alalle yhtei- sesti suuntautuvana koulutuksen tarve on riittäävä ja vetovoimaisuus turvattu. Koulutus on ajateltu käynnistyväksi vuosina 2015 ja 2016 ja sen jälkeen joka toi- nen vuosi. Perustelut haettaville koulutustehtäville ja niiden laajuuksille Tässä kohdassa mainitaan vain ne koulutukset, joita yllä muiden otsikoiden alla ei ole perusteltu. Insinööri (ylempi AMK) on aiemmin SAMKissa syntynyt automaatioteknologian koulutuksessa. Kyseistä koulutusta ei ole tarjottu enää syksyn 2011 jälkeen suh- teellisen alhaisen vetovoiman vuoksi. Nyt haettavaan nimikkeeseen liittyvä kou- lutustehtävä on Rakentaminen, energia ja ympäristö - koulutus monialaisena. Ko- ko rakentamisen energiatehokkuuslainsäädäntö on muuttunut ja jatko- opintojen tarve on rakennus- ja talotekniikka- alalla ilmeinen. Myös korjausra- kentaminen on kytketty lainsäädännön piiriin laajentaen koulutustarvetta. Ylemmän tutkinnossa voidaan tarjota pätevyyksiä, joita alalla vaaditaan ja joihin alempi tutkinto ei ulotu. Koulutuksen ulottaminen rakentamisen ja energian li- säksi ympäristöön tarjoaa mahdollisuuden painottaa koulutusta tarpeen mukaan myös energiarakentamiseen kuten aurinko-, tuuli- ja ydinvoimakysymyksiin, jotka oleellisesti liittyvät tulevaisuuden rakentamiseen energiamuotoina. Nämä ovat maakunnassa vahvasti painopisteenä ja erityisesti SAMKissa on kehitetty alan osaamista jo kansainvälisellekin tasolle (aurinkoenergia). Tähän koulutukseen on sisäänotto joka toinen vuosi. Tradenomi (ylempi AMK) tutkintonimike syntyy Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaa-

18 minen - koulutuksesta, joka on toiminut SAMKissa jo vuodesta Hakijamää- rät ovat vähitellen vähentyneet (2,75/2013; 1,67/2012; 5,94/2009) ja siitä syystä sisäänottoa on tarkoitus harventaa tapahtuvaksi vain joka toinen vuosi vuodesta 2015 alkaen. Sisäänottoa kasvatetaan jonkin verran ja koulutukseen rakennetaan yhdessä TurkuAMKin kanssa tuote, johon opiskelijat voivat suuntautua aikai- semman, säilyvän sisällön lisäksi. Uusi sisältö tuottaa osaamista juridiikkaan. Kou- lutus on liiketalouden ylemmän tutkinnon tuottavana ainoa suomenkielinen ja siksi erittäin tarpeellinen. Terveyden edistäminen - koulutus tuottaa pohjatutkinnosta riippuen sosiaali- ja terveysalan tutkintonimikkeen (Taulukko 3). Terveyden edistämisen koulutus on ollut SAMKilla vuodesta Sen vetovoima on hyvällä tasolla (4,4/2013; 2,25/2012), opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät hyvin. Monialaisena se tarjoaa erinomaisen jatkoväylän pätevöityä useiin tehtäviin sen lisäksi, että integroituu helposti muihin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin toteutuksissa. Sisäänotto ta- pahtuu joka vuosi pienenä ryhmänä (16 18 alpaa). Kuntoutuksen ylempään amk- tutkintoon johtava koulutus on ollut SAMKilla vuo- desta Sen vetovoimaisuus on suhteellisen alhainen, mutta sen tarpeelli- suus on perusteltu väylänä alemman tutkinnon suorittaneille tehtäviin, joita STM on korostanut kuntoutusasiain neuvottelukunnan kannanotossa tutkimukselli- suuden ja kehittämisen lisäämiseksi. Koulutus on tähän asti organisoitu yhdessä TurkuAMKin kanssa, mutta vuodesta 2015 kumpikin amk toimii itsenäisesti. SAMK aloittaa koulutuksen joka toinen vuosi. Syntyvä tutkintonimike määräytyy opiskelijan pohjatutkinnon mukaisesti (Taulukko 3). Sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan alan yhteisenä moniammatillisena koulu- tuksena järjestetään Hyvinvointiteknologian ylempään tutkintoon johtavaa kou- lutusta, josta valmistuvien tutkintonimike määräytyy pohjatutkinnon perusteella. Tekniikan alalla nimike on Insinööri (ylempi AMK), mutta sosiaali- ja terveysalalla se vaihtelee. Tätä koulutusta SAMK on tarjonnut vuodesta 2009 alkaen kysynnän ollessa melko vakiollinen. Koulutus käynnistyy joka toinen vuosi tarjoten erin- omaisen mahdollisuuden monialaiseen osaamiseen ja työllistymiseen. Aloitus- paikat jakaantuvat alojen kesken liitetaulukon (Taulukko 3) mukaisesti. Sosionomi (ylempi AMK) tutkintonimike on sosiaalialan koulutuksessa syntyvä, jo ennestään SAMKin tarjonnassa ollut ohjelma vuodesta SAMKissa erityis- osaamisen alue on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Kou- lutus vastaakin siihen tarpeeseen, joka lastensuojelun tiedoissa lisääntyvästi tu- lee esiin esimerkiksi ennelta ehkäisevän työn ja sen osaamisen puutteena. Haku- kelpoisuuden tuottaa ainoastaan sosionomi (AMK) - tutkinto. Valmistuneita on vielä vähän, mutta vetovoima on riittävä koulutuksen jatkamiseksi (1,75/2013; 2,00/2012). Sisäänotto tapahtuu joka toinen vuosi. Master of Business Administration - tutkintonimike syntyy paitsi yllä kuvatusta tietojenkäsittelyn tradenomitutkinnon suorittaneille suunnatusta Information technology - kouluksesta, myös Business Management and Entrepreneurship koulutuksesta. Se on SAMKissa tuttu jo vuodesta Vetovoima on vaihdellut (3,21/2008; 13,9/2013) ja näyttää nyt olevan voimakkaassa kasvussa. Koulutus organisoidaan Raumalla ja se saa synergiaetua muista saman kapuksen kansain- välisistä ohjelmista erityisesti henkilöstön osaamisen suhteen. SAMK ei hae opettajankoulutusta Muu koulutus Satakunnan ammattikorkeakoulu on maakunnassa merkittävä täydennyskouluttaja eikä sen toiminnassa aiota tehdä oleellisia muutoksia. Avoimen ammattikorkeakoulun tar- jontaa pyritään laajentamaan vähitellen ilman suurta ja nopeaa muutosta. Tämä tehdään

19 3.5. Tutkimus- ja kehitystyö sekä muu toiminta lähinnä integroituna nuorten ja erityisesti aikuisten tutkintokoulutukseen. Hyvät mahdol- lisuudet tarjoaa Huittisiin keskittynyt aikuiskoulutus, jossa verkko- oppiminen on pitkälle kehittynyt ja helppo ratkaisu myös avoimen amkin toteutuksiin. Niin sanottua polkuopin- toväylää tutkinnon pariin tuodaan enenevässä määrin potentiaalisten opiskelijoiden tie- toisuuteen. Tästä on jo kokemuksia, mutta sen systemaattisempi hyödyntäminen on vielä mahdollista. Satakunnan ELY- keskuksen kanssa tehdyt puitesopimukset mahdollistavat yhteishankin- takoulutusten toteuttamisen. Kun alueen yrityksillä/yhteisöillä on pulaa osaavista teki- jöistä tai henkilöstöllä on vajetta osaamisessaan, voidaan yhteishankintana toteuttaa rekrytointi- tai henkilöstön osaamistason nostoon tähtäävää koulutusta. Yhteishankinta- koulutusten kautta Satakunnan ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä yritysten ja yhteisöjen henkilöstön osaamista, turvaamassa työvoiman saatavuutta sekä edistä- mässä alueen työnantajien toimintaedellytyksiä ja työpaikkojen säilymistä ja ehkäisemäs- sä työttömyyttä. Yksittäisille yrityksille/yhteisöille räätälöityjen yksittäisten koulutuspäivien toteuttamisen sijaan Satakunnan ammattikorkeakoulu panostaa työelämän osaamistarpeiden kartoit- tamiseen ja niiden pohjalta suunniteltuihin työelämälähtöisiin osaamisen kehittämistoi- miin. Osaamiskartoitusten avulla selvitetään yritysten/yhteisöjen tämän hetken ja tule- vaisuuden osaamis-, rekrytointi- ja kehittämistarpeita. Osaamiskartoitusten pohjalta Sa- takunnan ammattikorkeakoulu toteuttaa työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista lisä- /täydennyskoulutusta sekä muita yritysten/yhteisöjen henkilöstön osaamisen tasoa nos- tavia kehittämistoimia. Ammatillisia täydennyskoulutuksia ja muita osaamisen kehittä- mistoimia toteutetaan joko yksittäisen yrityksen/yhteisön tai laajemmin tietyn ammatti- ryhmän tai toimialan tarpeisiin. Merkittävimpien yhteistyöyritysten/yhteisöjen kanssa solmittavien kumppanuussopi- musten kautta mahdollistetaan pitkäjänteinen yhteistyö yrityksen/yhteisön osaamispää- oman kehittämiseksi. Kumppanuuksien kautta kanavoidaan Satakunnan ammattikorkea- koulun osaamista laajasti alueen yritysten ja yhteisöjen hyödyksi soveltaen yllä kuvattuja menetelmiä. Erikoistumiskoulutuksiin on tarkoitus tarttua ja aloittaa suunnittelu heti kun ne ovat virallisesti tarjolla. Tässä vaiheessa niiden volyymin ennakoiminen on vaikeaa eikä sitä tehdä. Myös erikoistumiskoulutuksissa etsitään integrointi- ja synergiamahdollisuuksia tutkintokoulutusten kanssa erikseen suoritettavina tutkinnon osina TK- toiminnan laa- juus Satakunnan ammattikorkeakoulu on alueen suurimpana ja monipuolisimpana osaamis- keskittymänä sitoutunut toimimaan alueen innovatiivisen toiminnan veturina, kansainvä- listäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä. SAMK varmistaa muiden alueella toimivien korkea- koulujen ja kehittämisyhtiöiden kanssa monipuolisella ja monimuotoisella koulutustar- jonnalla sekä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan palveluilla alueella tarvittavan korkeakoulutasoisen perus- ja erityisosaamisen. Tämä nostettiin hyväksi käytännöksi kesäkuussa 2013 julkaistussa Korkeakoulujen arviointineuvoston yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden raportissa. SAMK on vuosien aikana tehnyt vuositasolla TKI- yhteistyötä noin 300 yrityk- sen ja yhteisön kanssa. Uusia yritysyhteistyöprojekteja aloitetaan vuosittain kpl. Korkeakoulukumppaneita kansainvälisissä hankkeissa on tällä hetkellä 31 kpl. Asiantunti- jaopettajien, tutkijoiden ja tukipalveluhenkilöstön TKI- toiminnassa suoritetut henkilötyö- vuodet ovat olleet 60 htv:n tasolla (tilastokeskuksen tilastot). Tämä on lähes 15 % SAM- Kin kokonaishenkilötyövuosista. Noin 40 % henkilökunnasta osallistuu jollain tavoin TKI- toimintaan. SAMKissa on tällä hetkellä tohtoreita ja lisensiaatteja yhteensä 77 eli yli 20% opetushenkilöstöstä. Tämä antaa hyvän pohjan TKI- toiminnalle ja sen kehittämiselle. Olennainen muutos aiempaan on TKI- toiminnan kehittäminen ohjelmaperustaiseen

20 suuntaan (kts. luku 3.5.2). Pitkäjänteistä tutkimustyötä toteutetaan strategisesti valituis- sa tutkimus- ja osaamiskeskittymissä. TKI- toiminnan painopiste tulee siirtymään erityises- ti energia ja ympäristö - teemojen ympärille. Aiempaan verrattuna myös hyvinvointitek- nologian ja matkailuliiketoiminnan tki- toiminta tulee korostumaan. TKI- toiminnan valintoja ja kehittämistä tukee entistäkin tiiviimpi mukanaolo maakunnan strategiatyössä. SAMK on jo ollut tiiviisti mukana Porin kaupungin Kasvusopimuksen ja INKA- esityksen valmistelussa. Tämän strategiatyön tuloksena tulemme vuosien aikana merkittävästi lisäämään sopimusperusteisesti tutkimusyhteistyötä alueen kehittämisyhtiö Prizztech Oy:n ja Porin yliopistokeskuksen kanssa. Vastaavasti tulemme olemaan tiiviisti mukana sekä strategiatason että operatiivisen tason toimijana Lounais- rannikon (LOURA) kehittämisyhteistyössä. Olemme myös käynnistäneet uudelta pohjalta TKI- yhteistyön Rauman elinkeinopalvelujen ja Huittisten elinkeinotoimen kanssa TK- toiminnan suh- de koulutustoimintaan ja alueeseen TKI- toiminnan painopisteet SAMKin TKI- toiminnan strategiset painopistevalinnat pohjautuvat kansallisiin ja alueelli- siin strategioihin ja kehittämissuunnitelmiin. Alueellisista linjauksista tärkeimpiä ovat Porin seudun elinkeinostrategia, Rauman kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma, Sata- kunnan teollisuusvisio ja Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen visio. Osaa- miskeskusohjelmassa SAMK toimii sekä johtoryhmässä että toimenpiteiden operatiivise- na toteuttajana. Tutkimustoimintamme perustui erillisiin hankkeisiin vuoteen 2010 asti, jolloin käynnistet- tiin SAMKin tutkimusohjelma, jonka lähtökohta oli tutkimustoiminnan kytkeminen osaksi alueen muuta TKI- toimintaa sekä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tutkimusohjel- man toteuttamisesta saatujen hyvien kokemusten perusteella päätimme vuoden 2013 alusta perustaa neljä tutkimus- ja osaamiskeskittymää: 1. energia++ 2. laskennallinen älykkyys 3. hyvinvointiteknologia ja 4. saavutettavuus ja esteettömyys. Suunnitteilla on vuonna 2014 käynnistää kaksi uutta keskittymää: 5. resurssitehokkuus ja vesi sekä 6. offshoren liiketoimintaosaaminen. Nämä kuusi keskittymää noudattavat seudun elinkeinoelämän luonnetta ja sen kehitty- missuuntia ja ovat SAMKin TKI- toiminnan kehittämisen ja kasvun keskiössä vuosina TKI- toiminnan tukijalkana on koulutustoiminta, jonka osaamisalueet ja kou- lutusohjelmat rakentuvat maakunnan elinkeinoelämän koulutuksen ja tutkimuksen tar- peiden mukaisesti. Keskittymien kokonaistavoitteena on korkeatasoisen soveltavan tutkimuksen ja pitkäai- kaisten kumppanuuksien avulla lisätä alueen yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja kan- sainvälistymistä. Keskittymät luovat edellytyksiä uusille avauksille ja korkeamman riskin hankkeiden toteutukselle. Tutkimustulokset tulee nopeasti levittää ja ottaa käyttöön yrityksissä ja yhteisöissä. Alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen Alueellisessa verkostoyhteistyössä merkittävimpien yhteistyöyritysten kanssa tehdään kumppanuussopimuksia, joiden taustalla on yleensä yrityksen/yhteisön ja SAMKin väli- nen pitkäjänteinen ja monipuolinen yhteistyö, jota kumppanuuden kautta syvennetään ja laaja- alaistetaan (kts. 3.2). Kumppanuuden sisältöä on vuoden 2013 aikana kehitetty ja tarkennettu. Kumppanuus vaatii sekä yritykseltä/yhteisöltä että SAMKilta (positiivisessa mielessä) huomattavan määrän sitoutumista ja resursointia. Olemme sitoutuneita ylläpi- tämään vuosien aikana syvällistä yritysyhteistyön kumppanuutta.