ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 03/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ SYYSKUU PÄIVITETTY

Transkriptio

1 ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 03/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ SYYSKUU PÄIVITETTY SISÄLTÖ Esipuhe 1. Viljamarkkinatilanne 3 Kansainväliset viljamarkkinat 3 EU:n viljamarkkinat 5 Viljan tuottajahintoja 8 Suomen viljamarkkinat 9 2. Viljan kauppa ja käyttö 11 Tuonti ja vienti 11 Vienti- ja tuontitodistukset 12 Kotimainen viljakauppa 15 Ennakkosatoarvio 16 Viljatase 18 Viljan laatu syksyllä POIMINTOJA Ennätyksellinen maissisato ei riittänyt hillitsemään muiden viljojen hintarallia. Vehnän hinta sekä Pohjois-Amerikan että Euroopan viljapörsseissä historiallisen korkealla. Kallit merirahdit nostavat viljan tuontilaskua entisestään. Öljykasvien maailmanmarkkinahinnat nousevat viljojen mukana. Suomen viljasato vaihtelee suuresti alueittain ja viljalajeittain, mutta satotoiveet ovat kuitenkin edelleen verraten hyvät. 3. Öljy- ja valkuaiskasvit 22 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys 22 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys Viljatoimialan kehitys ja tuotantopanokset 23 Suomen ja Ruotsin tuottajahinnat ja tuotantopanosten hinnat 23 dollari 1,50 1,40 1,30 Euron arvo USAn dollareina 5. Tukipolitiikka ja säädökset 25 Muuntogeenisen aineksen merkitseminen 25 Kasvinviljely ja ajankohtaista tukipolitiikkaa 26 1,20 1,10 1,00 0,90 0, VILJAVIESTI INTERNETISSÄ OSOITTEESSA:

2 Helsinki Seppo Koivula Arvoisa Viljaviestin lukija, Uuden viljasadon korjuu on jo pitkällä ja saatu monin paikoin korjuuseenkin. Vilja- ja öljykasvisadostakin näyttää tulevan kohtalaisen hyvä. Tiken ennusteet ovat liikkuneet neljän miljoonan tonnin tienoilla ja viljan laatukin vaikuttaa olevan pääosin kohdallaan Nyt onkin hyvä aika onnistua, kun monin paikoin muualla Euroopassa viljasato jäi heikoksi sekä määrältään että laadultaan. Viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinahintojen jyrkkä ja pitkään jatkunut nousu on aiheuttanut uuden tilanteen EU:n ja Suomen viljamarkkinoilla. Komission interventiotoimenpiteillä ei nykyisessä markkinatilanteessa ole vaikutusta ja koko viljaketju joutuu nyt toimimaan pitkälti vapaiden markkinoiden ehdoilla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta viljamarkkinoiden seuraamista ja ymmärtämistä sekä uusien toimintatapojen opettelua. Sopimusviljelykulttuurimme ei ole toistaiseksi ottanut riittävästi huomioon suojautumista markkinoiden vaihteluilta ja siitä johtuvilta markkinariskeiltä. Koko viljaketjun tulisi hallita suojautumismenetelmät ja niiden käyttö. Nykyinen tilanne sopii tietysti niille viljelijöille, jotka eivät kiinnittäneet myyntihintaansa viime keväänä, mutta entä mitä nyt pitäisi tehdä ensi kevättä ajatellen? Viljan hinnat ovat nyt poikkeuksellisen korkealla. On varsin todennäköistä, että ne kääntyvät laskuun jossain vaiheessa - ehkä jo tämän syksyn kuluessa. Pitäisikö nykyinen hintataso suojata varmistaa ennen sitä? Olisiko vehnämyllyn, jonka kustannuksista pääosa on raaka-ainekustannuksia pitänyt hinnoitella ainakin osa raaka-ainetarpeestaan jo viime keväänä, jolloin vehnän hinnan nousun merkit olivat jo ilmassa? Pitäisikö viljakaupan käyttää nykyistä enemmän riskienhallintamenetelmiä omaksi ja koko kotimaisen viljaketjun hyväksi? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin jokainen viljaketjun toimija joutuu ottamaan kantaa ja joista ketjun menestyminen osaltaan riippuu. Fyysinen toimitus ja oikea laatu ovat tärkeitä, mutta kansainvälisillä viljamarkkinoilla on paljon myös niitä toimijoita, joiden pääasiallinen tarkoitus on pyrkiä hyötymään perushyödykkeiden hintavaihteluista. Näillä toimijoilla, esimerkiksi eläkerahastoilla, ei ole mitään yhteyttä todellisiin viljamarkkinoihin, mutta he tuovat usein vahvan spekulatiivisen vaikutuksen viljapörsseihin ja lisäävät osaltaan hintavaihteluita. Vilja-alan yhteistyöryhmä on ottanut markkinoiden haasteen vastaan ja järjestää yhdessä ruotsalaisen Agronomicsin kanssa kaksipäiväisen kurssin, johon kaikki jäsenyritykset voivat lähettää edustajiaan. Sopimusviljelyohjeiston laatimiseen panostetaan myös syksyn aikana samoin kuin kansallisen viljastrategian seurantajärjestelmään. Seppo Koivula pääsihteeri 2

3 1. VILJAMARKKINATILANNE 1.1 Kansainväliset viljamarkkinat Viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinat Se. mitä on aiemmin tapahtunut jo öljy- ja metallimarkkinoilla voi tapahtua myös viljamarkkinoilla! Vilja on perushyödyke ja elintarvikeketjun perusta, joten viljamarkkinoiden äkilliset muutokset voivat pahimmillaan ravistella koko maailman tilaa ja taloutta. Näilläkin sivuilla on useaan otteeseen todettu, että viljan kulutus on 2000-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta ylittänyt tarjonnan ja että viljavarastot ovat laskeneet vaarallisen alas lähes kaikkialla maailmassa. Ne ovat nyt alimmalla tasollaan kolmeen vuosikymmeneen. Satokauden 2007/08 viljasato maapallolla on suurin koskaan korjattu, mutta viljan tuotanto ei siitä huolimatta riitä vieläkään kattamaan kulutusta. Suurin yksittäi- nen syy tähän on maissin etanolikäytön nopea kasvu Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen maissisato noussee tänä syksynä ennätykselliseen 330 miljoonaan tonniin, josta bioetanolin valmistukseen käytetään 86 miljoonaa tonnia eli noin kolmannes maan koko kulutuksesta. Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut suurin rehuviljan viejä maailmassa ja maissi on ollut tärkein rehuvilja. Nyt maissia kuluu ensimmäisen kerran enemmän etanolin valmistukseen kuin vientiin. Maissin energiakäyttö kasvaa myös muualla maailmassa, mutta Yhdysvaltojen osuus on siitäkin noin puolet. Maissin maailmanmarkkinahinta on hyvän sadon johdosta pysynyt vielä kohtuuden rajoissa, mutta muiden viljojen hinnat ovat nousseet vehnän mukana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Vehnän ja ohran markkinatilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti Länsi- ja Itä-Euroopan sääongelmat. IGC:n vehnän hintaindeksi Kuvio: Kansainvälisen vehnäneuvoston (IGC) vehnän hintaindeksin koostumus Seuraavien hintanoteerausten keskiarvo indeksinä (perusvuosi heinäkuu-joulukuu 1986=1000) 1. Australian Standard White, fob Eastern States - second position quoted 2. Canadian No.1 CWRS 13.5%, fob St. Lawrence 3. Canadian No.1 CWRS 12.5%, fob Vancouver 4. United States No.2 HRW (Ordinary), fob Gulf 5. United States No.2 SRW, fob Gulf 6. United States No.2 DNS 14%, fob Lakes 7. United States No.2 Western White, fob Pacific 3

4 Myös viljalaivojen rahdit ovat nyt poikkeuksellisen korkealla ja kuumentavat osaltaan viljan markkinatilannetta. kasvamaan eri puolilla maapalloa ja parempi panostus viljelyyn saattaa lisätä hehtaarisatoja. Syysviljojen kylvöt ja kasvunäkymät pohjoisella pallonpuoliskolla antavat jo lähiaikoina viitteitä tulevasta. Sitä ennen huomio kiintyy eteläisen pallonpuoliskon tilanteeseen. Australian sääongelmat eivät ota loppuakseen. Viime päivinä on jälleen raportoitu kyseisen mantereen pahenevasta kuivuudesta, joka vaikuttaisi erityisesti vehnä- ja ohramarkkinoihin, jotka muutenkin ovat korkealla. Kireä viljatilanne aiheuttaa jo nyt hermostumista eri puolilla maailmaa. Eräät vientimaat, kuten Ukraina ja Venäjä ovat asettaneet tai harkitsevat vientirajoitusten asettamista. Eräät tuontimaat, kuten Intia ovat ostaneet yllättävän suuria määriä vehnää korkeista hinnoista huolimatta. Satokausi 2007/08 on vasta aluillaan ja viljamarkkinat ovat kokonaan toisenlaiset kuin mihin on viime vuosina tai vieläpä vuosikymmeninä totuttu. Viljapörssien futuurihintojen perusteella hintojen laskua ei näyttäisi olevan tulossa edes keväällä Futuurit tosin muuttuvat kulloistenkin markkinatilanteiden mukaan, mutta jotain ne kuitenkin kertovat tämänhetkisistä odotuksista. Viljan viljelyalat tulevat melkoisella varmuudella Öljykasvien hinnat nousivat elokuussa nopeaan tahtiin, mutta sen jälkeen on tapahtunut tasaantumista satonäkymien parannuttua. Rapsin hinta Euroopassa on tasaisesti noussut heikentyneiden satonäkymien vuoksi. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministerö Maailman viljatasearvio VEHNÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 07/08 ennuste milj.tonnia arvio 26.heinä 23.elo Tuotanto Kauppa Kulutus Varastot vuosimuutos suurinta viejämaata a) VILJAT YHTEENSÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 07/08 ennuste milj.tonnia 26.heinä 24.elo Tuotanto Kauppa Kulutus Varastot vuosimuutos suurinta viejämaata a) a) a) Argentiina, Australia, Kanada, Kanada, EU, Yhdysvallat EU, Yhdysvallat Lähde: IGC, GMR356 4

5 1.2. EU:n viljamarkkinat Euroopan Unionin viljatilanne EU 27:n viljatase näyttäisi komission viimeisten arvioiden mukaan jäävän alijäämäiseksi. Vielä sadon korjuun alkaessa komissio arvioi EU:n viljasadon 275 miljoonaksi tonniksi, mutta nyt sen arvioidaan jäävän vain miljoonaan tonniin. Viljan kulutuksen arvioidaan nousevan 266 miljoonaan tonniin. Bioetanolin osuus on EU:ssa vain 3,5 miljoonaa tonnia eli suunnilleen Suomen viljasadon verran. Nykyiset korkeat viljan hinnat hillitsevät tehokkaasti viljan käyttöä bioenergiaksi. EU:n nykyinen viljatilanne on varsin poikkeuksellinen. Viljojen hinnat ovat historiallisen korkealla. Esimerkiksi saksalaisen B-vehnän hinta fob Hampuri lähentelee jo 300 euroa tonnilta. Hintanoteerauksia EU-maissa viikolta 36/2007 Leipävehnä Leipäruis maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 212,60 Suomi - Viro - Viro - Latvia Riika 206,00 Latvia Riika 168,48 Liettua Vilna 200,70 Liettua Vilna 195,23 Puola Zachodni 209,34 Puola Zachodni 174,55 Saksa Hampuri 267,00 Saksa Hampuri 255,00 Tanska Kööpenhamina 158,45 Tanska - Ruotsi Helsingborg 260,59 Ruotsi - Rehuohra Rehukaura maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 183,25 Suomi Loviisa 176,33 Viro - Viro - Latvia Riika 159,41 Latvia Riika 129,39 Liettua Vilna 173,28 Liettua Vilna 147,59 Puola Zachodni 169,10 Puola Kujawsko-Mazurski 138,96 Saksa Hampuri 233,00 Saksa - Tanska Kööpenhamina 151,73 Tanska - Ruotsi Helsingborg 232,23 Ruotsi - Interventiovarastoilla ei voida viljamarkkinoita rauhoittaa, koska niitä ei enää ole eikä interventiohinnalla ole nykyisessä tilanteessa mitään merkitystä. Vientitukia ei tällä satokaudella tarvita, mutta vientirajoitukset tai vientimaksut voivat olla mahdollisia, jos markkinatilanne vielä tästäkin kiristyy. Viimeksi ne olivat käytössä runsaat kymmenen vuotta sitten. Rehuteollisuus on jo vaatinut komissiolta toimia viljan viennin rajoittamiseksi ja lisää joustavuutta geenimuunneltujen viljalajikkeiden viljelyn ja tuonnin hyväksymiseen. Komissio esittää myös velvoitekesannoinnin poistamista satokaudelle 2008/09. Tämä esitys tullaan todennäköisesti hyväksymään ennen kalenterivuoden vaihdetta. Nykyinen kesantovaatimus on kymmenen prosenttia vilja-alasta. Jos kaikki nyt kesannolla hoidettuna viljelemättä oleva maa otettaisiin käyttöön, voisi EU:n viljan tuotanto nousta keskimääräisella 4,6 tonnin hehtaarisadolla laskien 30 miljoonaa tonnia nykyisestä tasostaan. Tuotannosta poistettujen peltojen satopotentiaali on kuitenkin pienempi kuin nyt aktiivikäytössä olevien peltojen. Komissio onkin arvioinut, että kesannon poistaminen lisäisi ensi vuoden satoa vain miljoonaa tonnia. Komission keskipitkän aikavälin ennusteen mukaan viljan ja öljykasvien hinnat pysyisivät jatkossakin viime vuosien tasoa selvästi korkeammalla. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö 5

6 Viljan hintakehitys EU:ssa euroa/t Leipävehnän hintanoteeraukset EU:ssa FI-Nokia DE-Hamburg SE-Helsingborg FR-Rouen Interventiohinta PL-Zachodni euroa/t Rehukauran hintanoteeraukset EU:ssa DE-Köln SE-Norrköping AT-Wels FI-Seinäjoki UK-Cambridge PL-Kujaw sko-mazurski euroa/t Leipärukiin hintanoteeraukset EU:ssa FI-Kotka SE-Helsingborg AT-Wien DE-Hamburg PL-Zachodni euroa/t Rehuvehnän hintanoteeraukset EU:ssa DE - Hamburg DK - Copenhagen UK - Edinburg BE-Bryssel PL-Zachodni Viljaviestin EU:n hintakehitys perustuu viljojen paikkakuntakohtaisiin hintanoteerauksiin, joita EU jäsenmaat toimittavat viikoittain komissiolle. Hintanoteeraukset perustuvat EU:n komission jäsenmailta keräämiin tietoihin. Merkkien selitykset: AT Itävalta DE Saksa DK Tanska ES Espanja FI Suomi FR Ranska GB Iso-Britannia SE Ruotsi 6

7 Viljan hintoja Baltiassa Virossa viljan hintatilastoja tekee Eesti Konjunktuuriistituut (EKI). EKI tilastoi teollisuuden viljelijöille maksamia hintoja kuukauden lopussa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Teollisuuden viljan ostohintoja Virossa Vehnä Ruis Ohra Kaura /t Muutos + / - % elo 07/ elo 07/ elo 06 heinä 07 elo 07 heinä 07 elo 06 Leipävehnä ,5 18,6 Rehuvehnä ,7 74,4 Myllyruis ,5 27,9 Rehuruis* Leipäohra Rehuohra ,5 55,4 - Suurimokaura ,7 Rehukaura * sis. varmuusvarastoidun rukiin Lähde: Lähde: Eesti Eesti Konjuktuurinstituut Konjuktuuriinstituut / t Leipäviljan hinnat Virossa / t Rehuviljan hinnat Virossa /01 07/01 Lähde: Eesti Konjuktuurinstituut 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 vehnä ruis kaura 07/06 01/07 07/07 01/01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 vehnä ruis ohra kaura 01/07 07/07 7

8 1.3 Viljan tuottajahintoja Ruotsi Ruotsissa viljan virallisista hintatilastoista vastaa Jordbruksverket. Viljan ja öljykasvien hinnat ovat keskiarvohintoja keräilypisteeseen toimitettuna. Keräilypisteitä on noin 50 kpl. Jordbruksverket tilastoi hinnat kuukausittain. Kunkin kuukauden hinta on 15. päivän hinta. Keräilypisteiden keskinäinen hinnoittelu on sidoksissa mm. niiden etäisyyteen vientisatamista. Näitä hintatietoja heillä käytetään mm. maatalouden tuottajahintaindeksien ja maatalouden tilinpidon laatimiseen. Varsinaisia tilahintoja Ruotsissa ei tilastoida. Oheisessa taulukossa ja ao. kuviossa on esitetty Jordbruksverketin viljan ja öljykasvien hintatietoja vuosilta Tanska Taulukossa on esitetty myös viljan Tanskalaisia tuottajahintoja. Tanskassa tilastoinnista vastaa maan tilastokeskus, Danmarks Statistik. Hinnat on kerätty suurimpien viljanostajien ilmoittamista viljan ostotiedoista suoraan viljantuottajilta ostetusta viljasta kuukausittain. Alla olevassa kuviossa Tanskan viljanhintoja vuosilta Viljan tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa ( / t) Ruotsi Tanska toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu syysvehnä 1 131,8 103,6 101,5 145,3 vehnä 3 104,5 73,7 108,5 133,8 ruis 1 102,5 99,0 106,6 146,8 ruis 3 74,0 71,0 100,5 120,3 kaura 1 81,7 88,6 111,9 121,0 kaura 3 99,2 72,2 100,8 129,4 ohra 1 105,2 92,9 96,1 141,4 ohra 3 97,0 76,8 107,9 156,2 ruisvehnä 1 112,2 95,4 92,5 134,0 ruisvehnä 3 82,2 72,8 115,1 154,8 öljykasvit 2 234,3 198,3 216,0 236,8 rapsi 3 195,6 143,7 227,0 254,1 Ruotsi: Hinnat ovat n. 50 viljan keräilypisteeseen toimitettujen viljojen ja öljykasvien keskiarvohintoja 1 At the place of delivery, for cereals with water content 14 % and for Winter Wheat with protein content 11 %. The annual prices are calculated as weighted arithmetic means of monthly prices. 2 The price refers to 9 % water content and is calculated only for September to December. Lähde: Jorbruksverket Tanska 3 The data shown is the realized prices on farmers sale of cereals to wholesalers on cereals and forage. The figures is based on information from main wholesalers. The data on latest month are provisional. Lähde: Danmarks statistik euroa/t Viljan tuottajahinnat Ruotsissa euroa/t Viljan tuottajahinnat Tanskassa /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Syysvehnä Ruis Kaura Lähde: Jordbruksverket Ohra Ruisvehnä /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Vehnä Ruis Kaura Ohra Ruisvehnä L Suomi Suomessa tilastoidaan viljan hintoja vastaavalla tavalla viikoittain. Hinnat ovat viljan perushintoja vastaanotta- van yrityksen portilla. Tiken keräämiä viljan hintoja on esitetty Viljaviestissä sivuilla 9 ja 10. 8

9 1.4 Suomen viljamarkkinat Suomen viljatilanne Osa viljoista on vielä korjaamatta ja alueelliset vaihtelut ovat suuret. Lopullisia arvioita ei voida vielä esittää, mutta Tiken uusimman satoarvion ja myös viljakaupan esittämien arvioiden mukaan viljasato voi nousta neljään miljoonaan tonniin eli viime vuotta selvästi suuremmaksi. Eviran mukaan ennen puitu vilja on ollut laadultaan varsin hyvää. Analysoiduista vehnänäytteistä 62 % täytti leipävehnän laatuvaatimukset ja valkuaispitoisuuden keskiarvo oli 13,5 eli selvästi viime vuotta korkeampi. Ruisleivän kotimaisuusaste korjaantunee tuntuvasti tällä kaudella, sillä lähes 90 prosentissa näytteistä sakoluku oli vähintään 120. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli tehtyjen analyysien mukaan varsin tyydyttävä eli 11,6 %. Myös rehuviljojen valkuaispitoisuudet ovat keskimääräistä alempia, mutta hehtolitrapainot normaalilla tasolla tai jopa keskimääräistä parempia. Viljan hinnat ovat viime viikkoina ja kuukausina jääneet jälleen Manner-Euroopan hintoja vähintään rahtikustannusten verran heikommiksi. Ylituotantotilanteessa tämä on vapaiden markkinoiden pelisääntöjen mukaista, mutta jos hintaero on logistisia kustannuksia suurempi tai hyvä laatu houkuttelee eurooppalaisia ostajia, voi vientiin nykyisessä markkinatilanteessa ohjautua yllättävän paljonkin viljaa. Tästä seuraa kotimaisen hintatason nousu ja mahdollisesti myös ylimääräistä tuontitarvetta satokauden aikana. Vientimäärien seuraaminen, koska tullitilastot saadaan kolmen kuukauden viiveellä. Eräiden arvioiden mukaan kauran laskennallinen vientitarve tulisi olemaan nopin tonnia, ohran tonnia ja vehnän samoin tonnia. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö Viljan hinnat Suomessa Seuraavassa olevat tiedot perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (= hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittely- ja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Viljan hintoja Suomessa Vuosi ja viikko Kalenterivuonna Satovuonna keskim. 06/07 keskim. euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t Vehnä 175,98 168,66 156,66 125,84 122,57 123,63 124,97 110,50 123,71 Ruis 204,83 198,46 204,28 188,76 160,69 175,53 139,81 159,71 Kaura 152,96 146,77 137,40 121,22 121,31 124,43 121,45 107,26 117,55 Ohra 161,44 156,34 126,83 119,06 119,03 119,67 119,40 102,00 110,47 Mallasohra 114,38 130,93 Lähde: Tike 9

10 Viljan viimeaikainen hintakehitys Suomessa ja komissiolle raportoidut Suomen hintanoteeraukset euroa/t Viljan hinnat Suomessa Ruis Vehnä Ohra Interventio Kaura Mallasohra Lähde: Tike Viljan hintanoteeraukset Suomessa Hinnat ovat perushintoja vastaanottavan yrityksen portilla. Seuraavan kuvion hinnat perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa yritykset ilmoittavat viikoittain ostamansa viljan hinnat ja määrät. Hintanoteeraukset EU:n komissiolle Suomi raportoi viikoittain EU:n komissiolle viljan hintanoteerauksia. Kotkassa, Nokialla, Raisiossa ja Seinäjoella noteerataan viljan myyntihintaa tehtaalle vapaasti ajoneuvossa vastaanottavan yrityksen portilla. Loviisassa, Naantalissa ja Vaasassa noteeraukset kuvaavat vientiin myytävän viljan hintaa satamaan toimitettuna vapaasti ajoneuvossa. Suomessa viljan hintanoteeraukset kerätään Tiken hintaseurannan yhteydessä. Tiedot perustuvat yhdeksän viljaliikkeen viikoittain torstaisin noteeraamiin hintoihin. Viikon 36 viljan hintanoteeraukset Viljan myyntihinnat tehtaalle: euroa/t Vehnä, Nokia.. Ohra, Raisio 178,33 Kaura, Seinäjoki 171,00 Vientiin myytävän viljan hinnat: euroa/t Vehnä, Naantali 212,60 Ohra, Naantali 183,25 Kaura, Loviisa 176,33 Kaura, Vaasa 175,40 10

11 2. VILJAN KAUPPA JA KÄYTTÖ 2.1 Tuonti ja vienti Maatalouden tuonti- ja vientitiedot perustuvat Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoon. Tiedot ovat ajanjaksolta I/2006 VI/ tn Vehnä 1000 tn Ruis I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2006 Tuonti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti tn Ohra 1000 tn Kaura I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2007 Vienti 2006 Vienti 2006 Tuonti tn Soija tn Rypsi ja rapsi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonnin määrä Tuonnin arvo Viennin määrä Viennin arvo 1000 kg % 1000 euroa % 1000 kg % 1000 euroa % Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi Vehnä Ruis Ohra Kaura Soija Rypsi ja rapsi Lähde: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot 11

12 2.2 Vienti- ja tuontitodistukset Oheisissa taulukoissa on esitetty Maaseutuvirasto Mavin myöntämät vienti- ja tuontitodistukset kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa neljän kuukauden ajalta Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Ohra Vehnäjauhot Ruisjauho Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut* Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Ohra Vehnä Vehnäjauhot Ruisjauhot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut * Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Ohra Vehnäjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut* Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Ohra Vehnä Vehnäjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut * * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu 12

13 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Vehnäjauhot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Riisi Eläinten rehut* Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Ohra Vehnäjauhot Ruisjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut * Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Ruis Vehnäjauhot Ruisjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut* Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Kaura Ohra Vehnä Ruis Vehnäjauhot Ruisjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Vilja Riisi Eläinten rehut * * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu Lähde: MMM Interventioyksikkö 13 * kissan- ja koiranruoka, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu

14 Vienti Vilja- ja riisialan tuotteiden vientitodistuksia myönnettiin lukumääräisesti eniten touko- (66 kpl) ja elokuussa 2007 (69 kpl). Vastaava määrä todistuksia myönnettiin viimeksi marraskuussa Todistusten kokonaiskilomäärät olivat huhtikuussa n. 8,5 milj. kg, mutta toukokuussa kg-määrät nousivat hieman yli 40 milj. kiloon. Ajanjaksolla poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin kg-määrät laskivat n. 20 milj. kiloon. Heinäkuussa määrät kaksinkertaistuivat toukokuuhun nähden, ollen tarkastelujakson lopulla elokuussa n. 31,5 milj. kilossa. Viime vuoden samaiseen ajanjaksoon verrattuna tänä vuonna touko-elokuussa myönnettiin kg-määräisesti lähes kaksinkertainen määrä todistuksia. Touko-elokuu 2007 oli siis varsin vilkasta todistusten haku- ja myöntöaikaa. Viljojen vientitodistuksia myönnettiin ajanjaksolla touko-elokuu eniten kauralle (yhteensä n. 35 milj. kg), ohralle (n. 17 milj. kg) ja vehnälle (10,4 milj. kg). Tarkasteluajanjaksolla joulukuusta 2006 huhtikuulle 2007 vehnälle ei myönnetty lainkaan todistuksia. Nyt puolestaan kg-määräisesti vähiten todistuksia myönnettiin rukiille, yksi todistus elokuussa kg:lle. Vehnä- ja ruisjauhoille myönnettyjen vientitodistusten määrät laskivat edelliseen tarkastelujaksoon nähden touko- ja kesäkuussa Heinäkuussa tilanne koheni, kun ruisjauhoille myönnettiin kuukausitasolla keskimääräistä enemmän todistuksia, peräti kg:lle. Joulukuusta 2006 lähtien vehnäjauhoille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat kuukausittain vaihdelleet kg:n molemmin puolin. Elokuussa 2007 vehnäjauhoille myönnettiin kuitenkin poikkeuksellisen paljon todistuksia, kilolle. Vastaava kg-määrä todistuksia myönnettiin viimeksi marraskuussa Maltaan vientitodistuksien myöntö vilkastui merkittävästi touko-elokuussa Toukokuussa myönnettiin ennätysmäärä todistuksia yhteensä reilulle 17,6 milj. kilolle, eikä elokuukaan ollut sen huonompi; todistuksia myönnettiin yhteensä n. 16,6 milj. kilolle. Eläinrehuille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat useamman kuukauden ajan olleet alle 2 milj. kilon, mutta touko-elokuussa 2007 myönnettyjen todistusten kg-määrät nousivat kuukausitasolla tämän yli. Jos toukokuu oli maltaiden ennätyskuukausi, niin eläinrehujen viennissä se oli heinäkuu. Todistuksia myönnettiin lähes 4,4 milj. kilolle. Tuonti Vilja-alan tuontitodistuksia myönnettiin touko-elokuussa 2007 yhteensä n. 13,2 milj. kg. Viljoille tuontitodistuksia myönnettiin n. 6,3 milj. kg (48 %), riisille n. 0,8 milj. kg (6 %) ja eläinten rehuille n. 6,1 milj. kg (46 %). Vilja-alan tuotteiden tuontitodistusten kokonaiskilomäärät olivat toukokuussa n. 4,5 milj. kg., kesäkuussa n. 4,1 milj. kg, heinäkuussa n. 2,2 milj. kg ja elokuussa n. 2,3 milj. kg. Hiljaisimpia kuukausia olivat selkeästi heinä- ja elokuu. Tuontitodistuksia myönnettiin kuitenkin lukumääräisesti eniten elokuussa, mikä selittyy pääosin eläinrehujen tuontitodistusmäärän kasvusta. Viljaalan tuotteiden tuontitodistuksia myönnettiin yhteensä 142 kpl touko-elokuun 2007 aikana. Viljalle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä laski heinä- ja elokuussa, jolloin niiden määrä puolittui alkukesään verrattuna. Kg-määräisesti suurin ero oli toukokuun ja elokuun kg-määrissä. Elokuussa viljojen tuontitodistusten kg-määrä laski 98 prosenttia toukokuun kg-määrästä. Riisille myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä kasvoi heinäkuuhun asti. Elokuussa määrä laski kesäkuun tasolle. Kg-määrällä mitattuna riisille myönnettyjen tuontitodistusten määrät nousivat selvästi heinäkuussa, jonka jälkeen ne laskivat lähemmäs alkukesän tasoa. Eläinrehulle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä lähti alenemaan toukokuun jälkeen ja oli alimmillaan heinäkuussa. Elokuussa tuontitodistusten lukumäärä yli tuplaantui verrattaessa heinäkuuhun. Eläinten rehulle myönnettyjen tuontitodistusten kg-määrät olivat huomattavasti alhaisemmat touko- ja heinäkuussa verrattaessa kesä- ja elokuun kg-määriin. Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto / Kasvituotteiden vientiyksikkö ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen ja tarkastaja Kaarina Niemi Markkinatukiosasto / Tuontiyksikkö ylitarkastaja Pauliina Heinola ja tarkastaja Riina Kaikkonen Vientitodistuksia myönnettiin touko-elokuun 2007 aikana kilomäärien perusteella eniten maltaille (38 %), kauralle (27 %) ja ohralle (13 %). 14

15 2.3 Kotimainen viljakauppa Viljan ostomäärät milj. kg Rukiin ostomäärät Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Vehnän ostomäärät Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Kauran ostomäärät milj. kg Ohran ostomäärät Määrä 2006 Määrä Määrä 2006 Määrä 2007 Lähde: Tike Kotimaisen viljakaupan ostomäärät perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. 15

16 2.4 Ennakkosatoarvio Tiken vuoden 2007 toinen ennakkosatoarvio: Jos poutia riittää, saadaan talteen runsas viljasato Puintikauden alussa satonäkymät ovat Tiken toisen ennakkosatoarvion mukaan valoisat. Viljasato voi yltää 4 miljardiin kiloon, mikä on noin 250 miljoonaa kiloa viimevuotista enemmän. Lopullinen satotilasto valmistuu tammikuussa 2008, mutta Tike (Maa- ja met-sätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaisee siitä ennakkotiedon marraskuussa Ruissato voi yltää 90 miljoonaan kiloon - rukiin tuonti vähenee Ruis on viime vuosina ollut Suomen tärkein tuontivilja. Satoarvion mukaan ruissato (89 milj. kg) kasvaa viime vuodesta 38 miljoonaa kiloa, mikä vähentää rukiin tuontitarvetta. Vehnäsato (755 milj. kg) on 70 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuonna. Siitä syysvehnän osuus on noin viidennes: 145 miljoonaa kiloa. Syysvehnäsato yli kaksinkertaistuu viime vuodesta. Kaurasatoarvio miljoonaa kiloa - kauran vientitarve kasvaa Kaura on toiseksi tärkein rehuviljamme ohran jälkeen. Kaura on myös päävientiviljamme. Kaurasatoarvio (1 244 milj. kg) on noin 200 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuonna. Jos kauran rehukäyttö ei lisäänny, kasvavat sen vientimahdollisuudet. Ohrasatoarvio on miljoonaa kiloa. Ohra on tärkein rehuviljamme. Ohrasato on 77 miljoonaa kiloa pienempi kuin viime vuonna, mikä johtuu pääasiassa viljelyalan pienenemisestä. Rypsisato vähenee neljänneksen viime vuodesta Rypsi on ainoa kasvi, jonka hehtaarisato näyttäisi satoarvion mukaan pienemmältä kuin keskisato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rypsin kasvua rajoitti heti keväällä kirppahyökkäys. Rypsistä odotetaan 104 miljoonan kilon satoa, mikä on 24 % vähemmän kuin viime vuonna. Tiken toinen ennakkosatoarvio kuvaa tilannetta elokuun 24. päivänä. Tiken ennakkosatoarviot, sekä että julkaistut, perustuvat paikallisten ProAgria Maaseutukeskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamaan arvioon. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin, joista mennessä oli tallennettu lähes 100 %. Lopullinen satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tutkijat Anneli Partala ja Mirva Kokkinen Tike 16

17 Ennakkosatoarvio Preliminär uppskattning av skörden Crop production forecast Ennakkoarvio Lopullinen sato Keskisato Viljelykasvi Ala Sato Ala Sato Muutos Skörden Odlindsväxt Areal Skörd Areal Skörd Förändring i medeltal Crop Area 2) Yield 3) Area 4) Yield Difference Average yield milj. kg milj. kg milj. kg ha kg/ha million kg ha kg/ha million kg million kg % kg/ha Vehnä - Vete - Wheat 203, , Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 35, , Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 167, , Ruis - Råg - Rye 31, , Leipävilja yhteensä 235, , Brödsäd totalt - Bread grain, total Ohra - Korn - Barley 549, , Kaura - Havre - Oats 361, , Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 19, , Rehuvilja yhteensä 930, , Fodersäd totalt - Feed grain, total 1) Muut viljat - Andra sädesslag - 1, , Other grain Viljat yhteensä , , Säd totalt - Grain total Rypsi - Rybs - Turnip rape 79, , Peruna - Potatis - Potatoes 27, , Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 16, , Herne - Ärter - Peas 4, , Kuivaheinä - Torrhö - Hay 131, , Säilörehu - Ensilage - Silage 401, , ) Sisältää mallasohran - Inkl. maltkorn - Incl. malting barley 2) Vuoden 2007 pinta-alatiedot perustuvat yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) tilanteeseen , jolloin noin tilan tiedot oli tallennettu - Areal från år 2007 baserar sig på situationen i det integrerade administrations- och kontrollsystemet (IACS) då uppgifterna för c gårdar hade lagrats - The area for 2007 is based on the situation of the Integrated Administration and Control System (IACS) on 23 August 2007, when the information of about 66,400 farms was recorded 3) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Rural Advisory Centres 4) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area Summat laskettu tarkemmista luvuista kuin tässä taulukossa esitetään - För beräkning av förändringarna har använts eksaktare siffror än siffrorna i denna tabell - Totals have been calculated from more detailed figures than presented in this table 17

18 2.5 Viljatase Satovuoden 2006/07 viljatase valmistui Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viljatase satovuodelta on valmistunut. Suomessa käytettiin viljaa vuoden aikana 3,3 miljardia kiloa. Siitä rehukäytön osuus oli 63 %, ja ruokakäytön osuus 13 %. Viljantuotanto (3,7 miljardia kiloa) kattoi periaatteessa kotimaisen tarpeen, mutta ruista oli kuitenkin tuotava elintarvikejauhatukseen 73 miljoonaa kiloa. Pääosa viljasta rehuksi - yli 2 miljardia kiloa Suomessa käytettiin rehuksi vuoden aikana miljoonaa kiloa ohraa, 580 miljoonaa kiloa kauraa ja 280 miljoonaa kiloa vehnää. Kaikesta viljan kotimaisesta käytöstä rehukäytön osuus oli 63 %. Viljan elintarvikekäyttö 444 miljoonaa kiloa Ruokakäyttöön viljaa kului 444 miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa eli 287 miljoonaa kiloa oli vehnää; ruista jauhettiin 100 miljoonaa kiloa. Tuontirukiin määrä leivässä laski viime vuoden 80 %:sta noin 70 %:iin, sillä kotimainen ruissato oli hieman suurempi kuin vuonna 2005, eli noin 51 miljoonaa kiloa. Kauran ruokakäyttö on edelleen kasvussa ja se oli 50 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan suoraan ihmisravinnoksi hyödynnettiin 13 % viljan kokonaiskäytöstä. Varastoissa puolen vuoden käyttömäärä Satovuoden lopussa Suomessa oli varastoissa yhteensä miljoonaa kiloa viljaa. Se vastaa puolen vuoden kulutusta. Tosin vehnä- ja ruisvarastot riittävät reilusti koko vuodeksi, jos niitä käytetään vain ihmisravinnoksi. Satovuoden 2007/08 viljatasearvio Vehnän tuotanto noussee 10 % Vehnän tuotantoarvio on tällä hetkellä 755 miljoonaa kiloa eli lähes 71 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Jos kotimainen vehnän käyttö on samansuuruinen kuin viime vuonna, ylittää tuotanto tonnilla käytön. Vehnän ruokakäyttö ( tonnia) ja rehukäyttö ( tonnia) ovat arviossa lähes yhtä suuria. Muu vehnän käyttö Suomessa on vähäistä ja pääosin loppuvehnä käytetään kylvösiemeneksi ( tonnia) Vehnän tuontimäärä on tässä tasearviossa tonnia ja vienti tonnia. Rukiin tuotanto voi kattaa 85 % kotimaisesta käytöstä Syksyn ruissato on arviolta 89 miljoonaa kiloa. Rukiin tonnin vuosikulutuksesta arvioitu satomäärä kattaa 85 %. Käytännössä rukiin käyttö rajoittuu lähes kokonaan elintarvikejauhatukseen. Jauhatus on viimeisen 5 vuoden aikana noussut yli tonnia, joka on lisännyt myös kotimaista rukiin kulutusta samassa suhteessa. Tuontitarve on laskelmassa tonnia. Satovuonna 2006/07 ruista tuotiin noin tonnia, kun sato oli tonnia. Ohrasato jäänee viimevuotista pienemmäksi Tämän vuoden ohrasadoksi arvioidaan 1,85 miljardia. Satoarvio on kiloa 77 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuoden 2006 sato. Ohran tuotanto ja kulutus vaikuttaisi olevan melkoisen tasapainossa, sillä tasearviossa ohran vienniksi on arvioitu tonnia. Suurin osa ohrasadosta käytetään rehuksi jo maatiloilla. Kaurasato voi nousta 21 % Kauran satoarvio on 1,24 miljardia kiloa eli 215 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Kotimainen käyttö on tasearviossa tonnia. Kauran pääasiallinen käyttömuoto on rehukäyttö ( tonnia), josta maatilakäyttö tonnia ja teollinen rehuntuotanto tonnia. Kauran vientiarvio nousee kasvaneen tuotannon myötä tonnia. Viljatase (satovuosi ) perustuu Tiken Maatilojen sadonkäyttötilastoon ja kotimaisen elintarvike-, rehu- sekä muiden viljaa käyttävien teollisuusyritysten viljankäyttöilmoituksiin sekä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoihin. Tullihallitus vahvistaa tämän vuoden vientimäärät vasta ensi keväänä, joten ulkomaankauppatietoihin voi tulla vielä muutoksia. Lisäksi ko. tilastoista saatavia varastotietoja täydennetään erillisillä kyselyillä viljan välitysliikkeiltä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Viljataseen rehukäyttö on laskennallinen arvio, joka perustuu maatilatutkimuksen tietoihin. Viljatasetaulukko löytyy Matilda-tietopalvelusta: sekä Tiken nettisivuilta Satovuoden 2007/08 viljatasearvio perustuu viljan tuotantolukujen osalta Tiken ennakkosatoarvioon tilanteesta 24.8.(julkaistu 31.8.). Kotimainen käyttö on arvioitu kunkin viljan osalta samansuuruiseksi kuin satovuonna 2006/07. Viljavarastoissa arvioidaan olevan heinäkuussa 2008 yhtä paljon viljaa kuin heinäkuussa 2007 eli varastonmuutosta ei tapahdu. Tase on tasapainotettu viljan tuonti- ja vientiluvuilla. Tasearvion tiedot tarkentuvat marraskuun lopussa, kuntiken satotilaston ennakkotiedot tämän vuoden sadosta julkaistaan. Tutkija Anneli Partala Tike 18

19 VILJATASE: VILJAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ SUOMESSA Satovuosi ( ) Syyskuun ennakkoarvio 1000 tonnia VEHNÄ arvio 2001/02 - arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / / /08 muutos* 2006/ / /06 Syyskuu keskiarvo Syyskuu keskiarvo Tuotanto % 684,1 801,3 664, % 50,9 32,4 61,0 Viljelyala (1000 ha) % 192,3 214,8 189, % 21,8 14,2 26,2 Sato (kg/ha) % 3 560, % 2 330, Tuonti** % 28,8 17,0 84, % 73,4 79,3 55,6 Vienti** % 44,7 34,1 23, % 0,1 5,7 2,0 Alkuvarasto % 593,6 546,4 464, % 114,8 129,6 121,4 Maatilat % 124,2 113,8 66, % 16,8 21,7 23,2 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 469,4 432,6 397, % 98,0 107,9 98,1 Varaston muutos 0-56,1 47,2 34,5 0 6,0-14,8-0,9 Maatilat -5,1 10,4 17,7 2,7-4,9-2,1 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -51,0 36,8 16,8 3,3-9,9 1,2 (1) Käytettävissä yhteensä % 724,3 737,0 690, % 118,2 120,8 115,4 Maatilakäyttö % 125,7 151,6 115,2 6 0 % 6,0 6,4 6,8 Rehu 68 0 % 68,3 93,1 55,5 0 0 % 0,4 0,3 0,9 Siemen 57 0 % 56,6 57,7 58,7 5 0 % 4,6 5,2 5,1 Muu (ruoka, energia) 1 0 % 0,8 0,8 1,0 1 0 % 1,0 0,9 0,8 Kaupallinen käyttö % 528,9 547,1 541, % 99,3 97,4 90,8 Rehu % 211,3 232,6 168,8 0 0,0 0,0 0,0 Ruoka % 286,2 286,6 301, % 98,7 97,0 90,3 Teollinen käyttö 32 0 % 31,5 27,9 71,6 1 0 % 0,6 0,4 0,5 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 654,6 698,7 656, % 105,3 103,8 97,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 69,6 38,3 33,8 0 12,9 17,0 17,8 OHRA KAURA arvio 2001/02 - arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / / /08 muutos* 2006/ / /06 Syyskuu keskiarvo Syyskuu keskiarvo Tuotanto % 1 972, , , % 1 028, , ,0 Viljelyala (1000 ha) % 563,5 594,0 544, % 352,7 352,7 392,6 Sato (kg/ha) % 3 500, % 2 920, Tuonti** 3-5 % 3,2 3,0 42,8 0 0,3 0,0 0,3 Vienti** % 337,0 65,9 81, % 222,0 360,4 412,9 Alkuvarasto % 840,3 485,8 576, % 302,3 361,0 425,5 Maatilat % 364,1 255,7 264, % 198,0 216,4 249,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 476,2 230,1 311, % 104,3 144,6 176,1 Varaston muutos 0-245,4 354,5 21,0 0 42,5-58,7-21,4 Maatilat 5,3 108,4 19,6 23,3-18,4-3,9 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -250,7 246,1 1,4 19,2-40,3-17,5 (1) Käytettävissä yhteensä % 1 883, , , % 764,6 771,6 841,9 Maatilakäyttö % 1 110,2 929,8 947, % 581,1 548,6 616,5 Rehu % 971,6 802,9 820, % 490,4 468,9 524,8 Siemen % 135,6 124,6 126, % 84,7 70,8 88,2 Muu (ruoka, energia) 3 0 % 3,0 2,3 1,9 6 0 % 6,0 8,9 3,5 Kaupallinen käyttö % 733,1 644,7 711, % 153,0 200,5 184,3 Rehu % 290,4 241,2 341, % 90,0 143,5 131,7 Ruoka 6 0 % 6,0 5,9 6, % 49,1 45,7 40,4 Teollinen käyttö % 436,7 397,6 363, % 13,9 11,3 12,2 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 1 843, , , % 734,1 749,1 800,8 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 40,4 110,8 91,4 0 30,5 22,5 41,0 * Uusinta tasearviota (syyskuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus RUIS 19

20 VILJAT YHTEENSÄ arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / /06 Syyskuu keskiarvo Tuotanto % 3 735, , ,9 Viljelyala (1000 ha) % 1 130, , ,5 Sato (kg/ha) Tuonti** % 105,7 99,3 183,6 Vienti** % 603,8 466,1 519,5 Alkuvarasto % 1 851, , ,3 Maatilat % 703,1 607,6 604,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 1 148,1 915,2 983,8 Varaston muutos 0-253,0 328,2 33,3 Maatilat 26,2 95,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -279,2 232,9 (1) Käytettävissä yhteensä % 3 490, , ,6 Maatilakäyttö % 1 823, , ,4 Rehu % 1 530, , ,2 Siemen % 281,5 258,3 278,1 Muu (ruoka, energia) 11 0 % 10,8 12,9 7,1 Kaupallinen käyttö % 1 514, , ,2 Rehu % 591,7 617,3 642,0 Ruoka % 440,0 435,2 438,2 Teollinen käyttö % 482,7 437,2 448,0 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 3 337, , ,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 153,4 188,6 184,0 * Uusinta tasearviota (syyskuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 20

21 2.5 Viljan laatu syksyllä 2007 Aikaisista puinneista hyvälaatuista viljaa Elokuussa puitujen viljojen käyttölaatu on hyvä. Kevätvehnän valkuaispitoisuus on aikaisempia vuosia korkeampi ja sakoluvut korkeita. Myös syysrukiin käyttölaatu on ollut hyvä. Mallasohran valkuaispitoisuus on edellisvuotta alhaisempi. Alhainen valkuainen on tyypillistä myös rehuviljoille. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tekemän Viljasadon laatuseurannan tietojen perusteella kevätvehnän valkuaispitoisuus on edellisiä vuosia korkeampi. Analysoitujen näytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut 13,5 %, kun 2005 ja 2006 keskiarvo oli 12,7 %. Myös hehtolitrapaino on ollut korkea, keskimäärin 80,9 kiloa. Sakoluku on ollut keskimäärin 366. Suurin osa näytteistä on kuitenkin puitu ennen 26.8, joten keskimääräinen sakoluku tulee todennäköisesti laskemaan. Analysoiduista kevätvehnänäytteistä 62 prosenttia täyttää leipävehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino 78kg, valkuainen 12,5 % ja sakoluku 180). Valkuainen on yli 12,5 % 72 prosentissa ja hehtolitrapaino yli 78 kiloa 87 prosentissa näytteistä. Syysvehnänäytteiden valkuaispitoisuus on ollut kevätvehnää alhaisempi, keskimäärin 12,0 %. Valkuainen on samalla tasolla kuin viime syksynäkin. Keskimääräinen hehtolitrapaino on 2000-luvun korkein, 81,6 kiloa. Myös syysvehnänäytteiden sakoluvut ovat olleet korkeita, keskimäärin 348. näytteiden hehtolitrapaino on ollut yli 78 kiloa ja sakoluku yli 180. Syksyn ruissato on hyvälaatuista. Keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,3 kiloa ja sakoluku 182. Hehtolitrapaino on yhtä korkea kuin syksyllä 2006 ja sakoluku hieman alhaisempi. Lähes 90 prosentissa näytteistä sakoluku on ollut yli 120. Tähän mennessä analysoidut näytteet ovat olleet syysrukiita. Mallasohran valkuaispitoisuus on hieman edellisvuotta alhaisempi. Mallastukseen tarkoitettujen näytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut 11,6 prosenttia. Ensimmäisten näytteiden perusteella Uudellamaalla valkuainen on alhaisempi (10,9 %) kuin Varsinais- Suomessa (11,9 %) tai Satakunnassa (11,6 %). Rehuohran hehtolitrapaino (64,8 kg) on 2000-luvun toiseksi korkein. Kahdessa kolmasosassa näytteitä hehtolitrapaino on ollut yli 64 kiloa. Valkuaispitoisuus on toisaalta 2000-luvun alhaisin, keskimäärin 11,7 prosenttia. Kauran hehtolitrapaino, 55,9 kiloa, on viimevuotisella tasolla. Yli 90 prosentissa näytteitä hehtolitrapaino on ollut yli 52 kiloa ja neljänneksessä yli 58 kiloa. Kuten rehuohrallakin, myös kauran valkuaispitoisuus (12,7 %) on 2000-luvun alhaisin. Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen Evira Syysvehnänäytteistä on myllykelpoisia ollut neljäsosa. Rajoittavana tekijänä on valkuaispitoisuus: kaikkien 21

22 3. ÖLJY- JA VALKUAISKASVIT 3.1 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys Öljykasvien ja herneen hinnat Suomessa euroa/t vuosi kuukausi rypsi ja rapsi ruokaherne rehuherne euroa/t Öljykasvien hinnat Suomessa ,37 212, ,49 212, ,16 227, ,19 208,67 94, , , , ,28 101, ,03 205,46 98, ,73 200,38 92, ,38 202,91 84, ,43 226,54 86, ,44 219,35 121, ,49 223,20 90, ,72 235,93 70, , ,60 226, , ,46 222, ,42 220, , ,95 236, ,81 225, ,40 212,16 90, ,61 235,12 99, ,47 214,10 113, ,38 221,18 117, ,54 197,93 98, ,69 213, ,09 251,10 116, ,49 258,00 119, ,31 249,47 112, ,41 233,92 112, ,04 224,85 126, ,19 207,61 109, ,63 194,01 126, ,06 205,92 93, ,20 223,88 97, /02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 euroa/t Herneen hinnat Suomessa 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 euroa/t ruokaherne Öljykasvien hinnat Ruotsissa ja Tanskassa rehuherne 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Ruotsi Tanska Tuottajille maksettu keskimääräinen hinta rahtihyvitykset mukaan lukien (rahtiveloitukset vähennetty) 3.2 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys Öljykasvien tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa /tonni toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu Öljykasvit /Ruotsi 234,32 190,85 213,81 233,85 (kosteus 9%) Öljykasvit (rapsi)/ Tanska 262,83 192,49 227,41 254,43 Lähde: Jordbruksverket ja Danmarks Statistik 22