KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri AMK / Puutekniikka. Katja Pasanen OHUTVIILUVANERIEN PURISTUSAIKOJEN OPTIMOINTI Opinnäytetyö 2012
|
|
- Oskari Ari-Pekka Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri AMK / Puutekniikka Katja Pasanen OHUTVIILUVANERIEN PURISTUSAIKOJEN OPTIMOINTI Opinnäytetyö 2012
2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikka PASANEN, KATJA Ohutviiluvanerien puristusaikojen optimointi Opinnäytetyö 17 sivua + 18 liitesivua Työn ohjaaja Lehtori Olavi Liukkonen Toimeksiantaja Koskisen Oy Maaliskuu 2012 Avainsanat ohutviiluvaneri, puristusaika, lämpötila, optimointi Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ohutviiluvanerin puristusaikoja ja puristuslämpötiloja. Työssä selvitettiin olisiko nykyisiä ohutviiluvanerituotannossa käytössä olevia puristusaikoja mahdollisuutta lyhentää. Tutkimus suoritettiin mittaamalla puristuksen aikaisia lämpötiloja tuotannossa yleisimmin valmistettavista paksuuksista. Lämpötilamittaukset tehtiin termoparimittarilla vanerin keskimmäisestä liimasaumasta. Mittaustulokset analysoitiin ja niiden perusteella määritettiin uudet puristusajat. Uusilla ajoilla suoritettiin koepuristukset. Koelevyistä testattiin vetolujuudet laboratoriotestein. Koelevyjen liimasaumat tutkittiin myös silmämääräisesti ja niistä määritettiin tikkuprosentit. Tutkimuksesta selvisi, että mahdollisuus puristusaikojen lyhentämiselle on olemassa. Lyhyemmillä puristusajoilla tehtyjen koelevyjen testitulokset analysoitiin. Tulokset todettiin hyviksi ja tuotannossa käytössä olevien vaatimusten mukaisiksi. Jos lyhyemmät puristusajat halutaan ottaa käyttöön ohutviiluvanerituotannossa, täytyy koepuristuksia tehdä lisää. Tässä tutkimuksessa testattujen koelevyjen määrä ei ole tilastollisesti riittävä, jotta lyhyempien puristusaikojen voitaisiin katsoa olevan täysin luotettavia. Saatujen tulosten perusteella työn toimeksiantaja, Koskisen Oy, voi viedä puristusaikojen optimointia seuraavalle tasolle, jopa tuotantoon asti. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat salaista tietoa, jota työn toimeksiantaja ei halua julkaista.
3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Wood Technology PASANEN, KATJA Clamping Time Optimization for Thin Plywood Bachelor s Thesis 17 pages + 18 pages of appendices Supervisor Olavi Liukkonen, MSc. Commissioned by Koskisen Oy March 2012 Keywords thin plywood, clamping time, temperature, optimization This thesis was made in order to study the clamping times and clamping temperatures in thin plywood. The main goal was to find out if there is a chance to shorten the clamping times in thin plywood production. The study was done by measuring the temperatures during clamping from middlemost glue bond. Measurements were done for most commonly manufactured thicknesses. Measurement results were analyzed and new, shorter clamping times were determined. Test boards were made by using shorter clamping times. Then boards were put to tensile strength test in a laboratory. Glue bonds from test boards also went through a visual inspection. The research study shows that there is a good chance to shorten the clamping times. Test boards made out of shorter times were analyzed. Results were found out to be good and also fulfill the requirements. If these new clamping times are going to be taken in thin plywood production, more testing must be done. Quantity of test boards in this study is not statistically sufficient to have full confidence in it. The results of this thesis can be used by the commissioner, Koskisen Oy and they can take them further, even all the way to the production. The results of this thesis are classified information of which the commissioner does not want to be published.
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KOSKISEN OY 7 3 OHUTVIILUVANERI Tuotannossa olevia levyvaihtoehtoja Käyttökohteita 8 4 OHUTVIILUVANERIN VALMISTUS Koivutukkien käsittely ja haudonta Tukkien katkaisu ja kuorinta Viilun sorvaus ja märkäleikkaus Viilun kuivaus ja lajittelu Ohutviiluvanerin ladonta ja puristus Ohutviiluvanerin jatkojalostus ja varastointi 11 5 LIIMAKALVOT 11 6 TERMODYNAMIIKKA Lämmön siirtyminen Lämmön johtuminen 13 7 MITTAUSMENETELMÄT Fluke- lämpömittari Mittauspisteet Mittaustapahtuma 15 8 TULOKSET Mittaustulosten analysointi 17 9 PÄÄTELMÄ 17 LIITTEET Liite 1. Technical Data Sheet Easy Bond 1105 Liite 2. Technical Data Sheet Easy Bond 1104 Liite 3. GL- ohjekirja
5
6 6 1 JOHDANTO Tämä insinöörityö käsittelee ohutviiluvaneria ja sen puristusaikojen optimointia. Työssä tutkitaan ohutviiluvanerin puristuksen aikaisia lämpötiloja vanerin keskimmäisessä liimasaumassa nykyisillä, käytössä olevilla puristusajoilla. Lämpötilamittaukset tehdään kaikille perustuotannossa oleville levypaksuuksille. Tavoitteena on selvittää voisiko nykyisin käytössä olevia puristusaikoja lyhentää. Tarve tällaiselle tutkimukselle oli olemassa, koska Koskisen Oy:n ohutviiluvanerituotanto on kasvava ja jatkuvasti kehittyvä tuotannonala. Yhtiön kasvatettua puristuskapasiteettia uudella puristimella myös tuotantoprosessin tehokkuutta tuli tarve päivittää. Työssä esitellään ohutviiluvanerin valmistuksen työvaiheita aina tukin käsittelystä valmiin vanerin viimeistelyyn asti. Työssä käsitellään myös lämmön siirtymisen perusteita. Mittausmenetelmät ja välineet esitellään omana osanaan. Tutkimustulokset - osio on jaettu kahteen osaan. Toisessa osassa käsitellään yleisiä mittauksiin liittyneitä asioita. Toisessa osassa tarkastellaan saatuja tuloksia tarkemmin. Tämä osa on luokiteltu työn tilaajan toimesta salaiseksi. Tässä työssä tutkitaan mahdollisuutta puristusaikojen lyhentämiseen. Mittaustuloksia tutkimalla määritetään mahdolliset uudet puristusajat ja niillä tehdään testipuristukset. Lyhyemmillä puristusajoilla tehdyt levyt testataan Koskisen Oy:n laboratoriossa Järvelässä. Saadut testitulokset analysoidaan ja niitä verrataan aikaisempiin, nykyisillä puristusajoilla tehtyihin levyihin. Toimeksiantajan tehtäväksi jää konkreettinen puristusaikojen optimointi, mikäli mahdollisuus siihen aukeaa. Työn tarkoituksena on antaa toimeksiantajalle tietoa, jonka pohjalta muutoksia puristusparametreihin voidaan tehdä.
7 7 2 KOSKISEN OY Koskisen Oy on 100-vuotias kansainvälisesti toimiva puunjalostuskonserni. Konsernin pääkonttori on Järvelässä, jossa sijaitsevat myös vaneri- ja lastulevytehdas ja saha. Vierumäellä on Herrala-taloja valmistava talotehdas. Hirvensalmella sijaitsee koivutuote-yksikkö (entinen Vilkon Oy), jolla on pitkät perinteet koivun jalostuksessa. Koskisella on myös sahalaitos Venäjällä, Sheksnassa. Koskisen Oy:n tuotevalikoimaan kuuluu mm. sahatavara, höylätavara, vaneri ja sisustuslevyt. Yrityksen päämarkkinat suuntautuvat huonekalu- ja puusepänteollisuuteen. Tuotannosta 55 % menee vientiin. Yrityksen liikevaihto vuonna 2010 oli 181 milj. ja palveluksessa oli n henkilöä. Puunhankinnasta konsernille vastaa Koskitukki Oy. Vuonna 2010 puuta hankittiin 1,2 milj. kuutiota. Koskisen Oy:n tuotteiden tuotantomääriä vuodelta 2010: Havusahatavara m 3 Koivusahatavara 6600 m 3 Höylätty sahatavara m 3 Koivuviilu 3800 m 3 Koivuliimalevy 660 m 3 Ohutviiluvaneri 760 m 3 Vaneri m 3 Kattoristikot kpl Lastulevy m 3 Puutalot 287 kpl Koivutuot e- teollisuus 5 % Puunhan kinta Puuraken 12 % taminen 9 % Lastulevy - teollisuus 12 % Liikevaihto tuotannoittain Vaneriteo llisuus 34 % Sahateolli suus 28 % Liikevaihto maantieteellisesti EU 43 % Suomi 45 % Muu maailma 12 % (Koskisen Oy)
8 8 3 OHUTVIILUVANERI Koskisen Oy valmistaa Koskiply- ohutviiluvaneria. Vaneri valmistetaan koivuviiluista. Ohutviiluvanerissa käytettävän sorvatun koivuviilun paksuus on yleisimmin 0,52 mm. Riippuen valmistettavan vanerin paksuudesta, tuotannossa käytettävät viilupaksuudet ovat 0,15 0,52 mm. Viiluja ei paikata, jatketa tai saumata kuten tavallisessa vanerituotannossa tehdään. Ohutviiluvaneri valmistetaan käyttämällä liimauksessa liimakalvoa. Liimavaihtoehtoja on useita, exterior-, interior- ja flex- liimaus. 3.1 Tuotannossa olevia levyvaihtoehtoja Koskiply- ohutviiluvaneria tehdään useissa eri paksuuksissa, laaduissa ja mitoissa. Seuraavassa tuotannossa yleisimmät paksuudet ja niiden viilukerrokset (ply): 0,4 mm, 3 ply 0,6 mm, 3 ply 0,8 mm, 3 ply 1,0 mm, 3 ply 1,2 mm, 3 ply 1,5 mm, 3 ply 2,0 mm, 4 ply 2,5 mm, 5 ply 3,0 mm, 6 ply 4,0 mm, 8 ply Muita paksuuksia ja rakenteita valmistetaan erillisellä sopimuksella. 3.2 Käyttökohteita Koskiply- ohutviiluvanerilla on monia eri käyttömahdollisuuksia. Se soveltuu sekä ulko- että sisäkäyttöön. Ohutviiluvanerilla on erinomainen taivutuslujuus ja sitä on helppo työstää. Juuri taipuisuutensa vuoksi ohutviiluvaneri sopii hyvin osaksi huonekalujen valmistusta. Se on myös ympäristöystävällinen ja hajuton tuote, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi leluihin ja pienoismalleihin. Muita käyttökohteita ovat mm. soittimet, jääkiekkomailat, satulat, käynti- ym. kortit ja pienesineet (Koskisen Oy).
9 9 4 OHUTVIILUVANERIN VALMISTUS Vaneri on levymäinen puutuote, joka valmistetaan liimaamalla yhteen vähintään kolme puuviilua. Yleisin tapa tehdä vaneria on liimata viilut syysuunnassa ristiin mutta muitakin rakenteita käytetään. Ohutviiluvanerin valmistus on pitkälle samanlainen prosessi kuin paksummallakin viilulla valmistettavan vanerin. Ohutviiluvanerin tuotanto on suurelta osin käsityötä, koska viilujen ohuuden vuoksi niitä täytyy käsitellä varovasti. 4.1 Koivutukkien käsittely ja haudonta Tehtaalle tulevat tukit lajitellaan. Ohutviiluvanerin tuotannossa käytetään vain A- laatuluokan tyvitukkia. Tukit varastoidaan tukkikentällä. Käytettävien tukkien pituus vaihtelee 3,0 5,5 metriin. Ohutviiluvanerituotantoon käytettävät tukit haudotaan täyspitkinä ja kuorellisina. Haudonnan tarkoitus on lämmittää puu tilaan, jossa sen jatkokäsittely, tässä tapauksessa sorvaus, olisi mahdollisimman helppoa ja viilusta tulisi laadukasta. Tukit nostetaan haudonta-altaaseen, joka täytetään vedellä. Vesi lämmitetään hitaasti n. 80 C asteiseksi. Puu lämpenee ja puun kosteuspitoisuus nousee. Haudonta-aika on n. 3 vuorokautta, jonka jälkeen tukit nostetaan ylös haudonta-altaasta. 4.2 Tukkien katkaisu ja kuorinta Haudonnan jälkeen tukit katkotaan. Katkoja käyttää tukin mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Katkonnassa käytetään kolmea sorvipölli mittaa, mm. Katkotut puut jäähdytetään varastoaltaassa ennen kuorintaa ja sorvausta. Jäähtyneet pöllit nostetaan kuljettimelle, joka vie ne kuorimakoneelle. Pöllit kuoritaan mahdollisimman puhtaaksi, jotta sorvin terään ei joutuisi hiekkaa tms. Katkontajäte ja kuori käytetään hyödyksi tehtaalla. Ne poltetaan lämpölaitoksella ja niistä saatavalla energialla lämmitetään esimerkiksi haudonta-altaita. 4.3 Viilun sorvaus ja märkäleikkaus Kuoritut pöllit kuljetaan kuljettimella sorville. Sorvauksessa viilu irrotetaan pöllistä spiraalimaisesti pöllin pyöriessä sorvin karoissa. Teräkelkassa, joka liikkuu kohti pölliä, kiinni oleva terä leikkaa viilun mattona irti pöllistä. Sorvauksen työvaiheisiin kuu-
10 10 luu pöllin siirto keskityslaitteeseen, pöllin keskitys optimaaliseen sorvausasentoon ja pöllin pyöristys. Pyöristysjäte ohjataan hakkurihihnalle ja haketetaan. Pyöristyksen jälkeen sorvaus alkaa ja viilumatto ohjataan kulkemaan kuljetinhihnoja pitkin kohti märkäleikkuria. Märkäleikkaaja operoi leikkuria, jolla viilumatto leikataan arkeiksi. Hän operoi myös pinkkareita, jotka niputtavat viiluarkit. Yhdestä pöllistä sorvataan vähintään kahta paksuutta. Ohutviiluvanerituotantoon menee pöllin pintapuu, jossa on yleensä hyvin vähän vikoja (oksia, väriä, ym.) Jokainen paksuus pinkataan leikkauksen jälkeen omaan kasaansa. 4.4 Viilun kuivaus ja lajittelu Märät viilukasat siirretään trukilla märkäleikkurilta kuivauskoneelle. Kuivauskoneen hoitaja syöttää käsin viiluarkit kuivauskoneeseen. Koneen lämpötila riippuu kuivattavan viilun paksuudesta. Myös koneen verkon pyörimisnopeus riippuu kuivattavan viilun paksuudesta. Kuivatut viiluarkit tulevat ulos koneesta lajittelupöydälle, jossa kuljetinhihnat kuljettavat viilut lajiteltavaksi ja niputettavaksi lavalle. Kuivauskoneen kuivan pään hoitaja esilajittelee viiluarkit ja niputtaa ne lavalle. Hän seuraa viilun kosteutta ja tarvittaessa säätää kuivauskoneen lämpötilaa ja nopeutta. Ohutviiluvanerituotannossa käytettävien viilujen kosteus tulee olla 6 10 %. Vanerituotantoon menevät viilut lajitellaan kuivauksen jälkeen uudelleen. Erikoislajittelija käy viilut läpi ja laaduttaa ne vanerituotannossa tarvittaviin laatuihin. Jokainen laatu niputetaan omalle lavalleen. Tuotannossa käytettäviä laatuja ovat pintalaadut AB, B, BR, C ja virheetön GL- laatu. Näiden lisäksi lajittelussa otetaan eroon myös väliviiluina käytettävät viilut. 4.5 Ohutviiluvanerin ladonta ja puristus Ohutviiluvaneri ladotaan käsityönä. Ohutviiluvanerin liimauksessa käytetään liimakalvoa. Liimakalvossa liima on imeytetty paperiin. Yleisimmin käytetty liimakalvo on fenoliformaldehydiliimalla kyllästetty. Käytettävä liimakalvo valitaan kulloinkin teossa olevan vanerin paksuuden mukaan. Ohutviiluvanerituotannossa aihiokokoja on kaksi, 1300 ja 1600 mm. Ladontapaikalla pintaviilut ovat omilla telineillään ja väliviilut omallaan. Liimakalvolava on omalla hyllyllään. Latoja tekee ladelman ladontapöydälle. Pöydän kahdella sivulla on vasteet, joita apuna käyttäen ladelma saadaan suoraan kulmaan. Tässä esimerkkinä 3 ply- vanerin ladonta. Ensimmäisenä pöydälle otetaan alapintaviilu syys-
11 11 uunta pitkittäin. Seuraavaksi latoja ottaa liimakalvon ja asettaa sen viilun päälle. Väliviilu tulee ladelmaan seuraavaksi syysuunta poikittain. Liimakalvo asetetaan väliviilun päälle ja kalvon päälle tulee yläpintaviilu syysuunta pitkittäin. Ladelman etureuna kiinnitetään yhteen, jotta se kestää siirron puristimeen. Pöydälle ladotaan kerrallaan aihiot yhteen puristukseen. Määrä riippuu puristimen kapasiteetista, 3 5 levyä/puristus. Ladelman valmistuttua, pyörillä varustettu ladontapöytä vedetään puristimen eteen. Pöytää nostetaan hissin avulla oikealle korkeudelle, jotta aihiot saadaan syötettyä käsin puristinväleihin. Tämän jälkeen puristin voidaan sulkea. Käytettävä puristusaika määräytyy teossa olevan vanerin paksuuden mukaan. Puristinlevyjen lämpötila määräytyy käytössä olevan liimakalvon liima-aineen mukaan. Puristuspaine on puristin kohtainen, laitevalmistajan määrittämä arvo. Puristusajan täytyttyä, puristin avautuu ja levyaihiot poistetaan puristimesta. Levyt pinotaan manttelille odottamaan jatkokäsittelyä. 4.6 Ohutviiluvanerin jatkojalostus ja varastointi Puristuksen jälkeen levyaihiot siirretään sahaukseen. Levyt mitallistetaan reunasahalla. Sahauksessa käytetään standardimittoja, joita ovat 1200/1220/1270x1200/1220/1270 mm ja 1500/1525/1550x1500/1525/1550 mm. Erillisestä sopimuksesta levyt voidaan mitallistaa myös muihin mittoihin. Valmiit levyt pakataan lavalle, niputetaan vanteella ja suojataan muovilla ja pakkausvanerilla. Levyt voidaan niputtaa ja pakata myös asiakkaan haluamalla tavalla. Koska ohutviiluvaneria valmistetaan tilauksia vastaan, ei varastointia juurikaan tapahdu. Tarvittaessa valmiit levyt varastoidaan tehdashallissa, samoissa olosuhteissa missä levyt valmistetaankin. 5 LIIMAKALVOT Ohutviiluvanerin liimauksessa käytetään liimakalvoa. Ohuille viiluille nestemäisen liiman levittäminen ja oikean liimamäärän saaminen viilun pintaan on vaikeaa. Ohutviiluvanerituotannossa yleisimmin käytetty liimakalvo on kyllästetty fenoliformaldehydihartsilla. Siinä sideaineena on kertamuovi, joka kovettuu korkeassa lämpötilassa. Liimavalmistaja antaa oman suosituksensa liimasauman vähimmäislämpötilasta puristuksen aikana. Liimakalvoissa hartsi on imeytetty paperiin. Tätä imeytysprosessia kutsutaan impreg-
12 12 noinniksi. Paperiin imeytetty liima-aine muuttuu puristuksen aikana lämmön vaikutuksesta lähes nestemäiseksi ja imeytyy puuaineeseen. Puristuspaine tehostaa liimaaineen imeytymistä puuaineeseen. Liimavalmistaja antaa suosituksen käytettävästä puristuspaineesta. Riittävä lämpötila, puristuspaine ja aika saavat aikaan liimakalvon kovettumisen ja puuaineen liimautumisen. Liimakalvot tulee säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa. Kalvojen säilyvyysaika on 12 kk avaamattomassa paketissa. Avatut paketit täytyy sulkea huolellisesti, jotta liimakalvot eivät altistu kosteudelle ja liialle lämmölle. Liimakalvoja käsiteltäessä on käytettävä suojahansikkaita, koska liima-aine vahingoittaa pitkällisessä altistuksessa ihoa. Huoneilmaan tulevat päästöt liimakalvoja käytettäessä ovat hyvin pieniä. Liitetiedoista löytyy liimavalmistajan tekninen asiakastiedote, josta selviää liimakalvon tiedot ja vähimmäisvaatimukset sen käytölle (Dynea Chemicals Oy, tekninen asiakastiedote). 6 TERMODYNAMIIKKA Termodynamiikassa on kolme pääsääntöä. Ensimmäinen pääsääntö käsittelee sisäenergiaa. Siinä lasketaan kappaleen sisältämät energiamäärät yhteen. Näitä ovat mekaaninen, kemiallinen, sähköinen ja ydinenergia. Sisäenergiaa laskettaessa ei huomioon oteta liikettä tai potentiaalienergiaa. Jos kappale on täysin eristetty ympäristöstä, sisäenergia on vakio, se ei muutu. Ainoat vaikuttavat tekijät sisäenergiaan ovat työ ja lämpö eli energiansiirrot kappaleesta ympäristöön tai ympäristöstä kappaleeseen. Toinen pääsääntö käsittelee entropiaa. Siinä tutkitaan palautumattomien prosessien, kuten lämpötilaerojen tasaantumista, aineiden keskenään sekoittumista tai aineiden reagoimista toistensa kanssa, vaikutusta kappaleeseen. Entropia voi muuttua myös eristetyssä kappaleessa toisin kuin sisäenergia. Toiselle pääsäännölle on monta yhteneväistä esitysmuotoa. Lämpö ei koskaan siirry itsestään kylmemmästä lämpimämpään kappaleeseen. Mikään prosessi ei ole palautettavissa täysin alkutilaansa. Itsekseen jätetty prosessi pyrkii muuttumaan alkuperäistä suurempaa tasapainotilaa kohti. Eristetyssä prosessissa entropia kasvaa tai pysyy vakiona. Kolmas pääsääntö käsittelee absoluuttista nollalämpötilaa. Käytännössä joudutaan kuitenkin tyytymään tiettyyn määrään prosesseja, ääretöntä määrää ei ole mahdollista käyttää. Tällöin prosessissa absoluuttiseen nollapisteeseen pääseminen on käytännössä mahdotonta (Fagerholm 1986, 30-32).
13 Lämmön siirtyminen Lämpöenergia on atomien liikettä aineessa. Kiinteässä aineessa atomit vain värähtelevät. Nesteessä tai kaasussa tapahtuu lämpövirtaus eli konvektio aineiden välillä. Lämpösäteily ei vaadi väliainetta siirtymiseen kappaleesta toiseen. Lämmön siirtymisen edellytyksenä on kappaleiden välinen lämpötilaero. Lämmönsiirto on palautumaton prosessi. Lämpöenergian siirtyminen kappaleessa riippuu aineen ominaisuuksista, kuten ominaislämpökapasiteetista ja lämmönjohtavuudesta (Fagerholm 1986, ). 6.2 Lämmön johtuminen Lämmön johtuminen kappaleesta toiseen tapahtuu mikäli kappaleet ovat kosketuksissa toisiinsa. Lämpö pyrkii johtumaan aina kuumemmasta kappaleesta kylmempään päin. Vanerin valmistuksessa lämmönjohtumisella on suuri merkitys liimauksen onnistumiseen. Vaneripuristimissa käytetään teräksestä valmistettuja lämpölevyjä. Metallit ovat tunnetusti hyvin lämpöä johtavia materiaaleja. Teräksen lämmönjohtavuus arvo λ (W/(m*K)) on Puristinlevyjen lämmittämiseen on useita mahdollisuuksia: sähkövastukset, höyry tai termoöljy. Puristinlevyjen sisällä kiertävä lämpö saa puristinlevyn lämpenemään. Puristinlevystä lämpö siirtyy johtumalla vaneriaihioon. Lämmön siirtymistä tehostetaan puristuspaineen avulla. Vanerin valmistuksessa käytettävien viilujen kosteudella on myös suuri merkitys lämmön johtumiseen vaneriaihion sisällä puristuksen aikana. Jos viilu on liian kuivaa, lämpö johtuu kappaleen sisään liian hitaasti ja aihion lämpötila ei nouse riittävän korkeaksi keskellä aihiota. Liimassa oleva vesi haihtuu liian nopeasti ja viilut eivät liimaudu kunnolla, koska liima kovettuu ennenaikaisesti. Mikäli taas käytettävät viilut ovat liian kosteita, lämpö johtuu liian nopeasti kappaleen sisällä. Liimassa oleva vesi ei ehdi haihtua riittävästi ja aihio jää liian kosteaksi. Liimaustulos voi tällöin jäädä heikoksi. Vanerin lämmönjohtavuus arvo λ on 0,12 0,15, siis huomattavasti pienempi kuin teräksellä. Lämmön johtumiseen puuaineessa vaikuttaa puuaineen tiheys. Mitä tiheämpi puu sitä parempi lämmönjohtavuus arvo sillä on (Inkinen 2002, ).
14 14 7 MITTAUSMENETELMÄT Työssäni mittasin puristuksen aikaisia lämpötiloja vaneriaihion keskimmäisestä liimasaumasta. Mittaukset suoritettiin yleisimmistä tuotannossa olevista vaneripaksuuksista, jotka ovat: 0,4 mm, 3 ply 0,6 mm, 3 ply 0,8 mm, 3 ply 1,0 mm, 3 ply 1,2 mm, 3 ply 1,5 mm, 3 ply 2,0 mm, 4 ply 2,5 mm, 5 ply 3,0 mm, 6 ply 4,0 mm, 8 ply Jokaisesta paksuudesta tehtiin viisi [5] mittausta. Ohutviiluvaneritehtaalla on käytössä kolme vaneripuristinta, joista kahdella suoritettiin mittauksia. Liimasauman lämpötilan mittauksen lisäksi, puristuksen aikainen vanerin ja lämpölevyn välinen lämpötila kontrolloitiin mittaamalla. 7.1 Fluke- lämpömittari Mittaukset tehtiin käyttämällä Fluke 54 II termoparimittaria. Mittaus suoritettiin käyttämällä termoelementtiä K, jonka mittausarvot ovat -200 C 1372 C. Mittarissa on kaksi tulokanavaa, joka mahdollistaa mittauksen kahdesta kohdasta samanaikaisesti. Mittarin tarkkuus K- termoelementillä on ± [0,05 % + 3 C], joka on laboratorio tasoinen tarkkuus. Mittari asetettiin tekemään mittaus joka viides [5] sekunti ja mittaustulokset tallentuivat mittarin muistiin (Fluke.com, tuotteet). 7.2 Mittauspisteet Mittaus tehtiin vaneriaihion keskimmäisestä liimasaumasta. Mittarin anturilangan pituus oli n. 1/3 aihion pituudesta eli 1300 mm aihiolla n. 400 mm ja 1600 mm aihiolla n. 500 mm. Anturilanka sijoitettiin mahdollisimman keskelle aihiota, jotta mittaustulos olisi realistinen. Kontrolli mittaukseen käytetty anturi sijoitettiin levyaihion pinnalle muutaman sentin päähän sisämittauspisteestä.
15 15 Kuva 1. Anturilanka teipattuna vaneriaihion keskimmäiseen liimasaumaan. 7.3 Mittaustapahtuma Mittaus aloitettiin puristuspaineen noustua tarvittavan korkealle. Puristusajan lasku alkaa paineen noustua maksimiin. Mittaus lopetettiin siinä vaiheessa kun puristusaika oli täynnä ja puristuspaine lähti laskemaan nollaan. Puristuspaine nousee automaattisesti ja ajan täytyttyä myös laskee automaattisesti. Mittaustapahtuman suorittaminen vaati puristusvaiheen jatkuvaa seurantaa. Mittarille annettiin mittauskäsky täysin manuaalisesti.
16 16 Kuva 2. Mittaustapahtuma käynnissä. 8 TULOKSET Työhön tehdyt mittaukset tehtiin ohutviiluvanerituotannossa olleista levyistä. Mittaukset suoritettiin noin kuukauden mittaisella ajanjaksolla. Mittaustapahtumat piti ajoittaa sen mukaan mitä paksuutta kulloinkin oli ohutviiluvaneripuristimilla teossa. Kustakin paksuudesta tehdyt mittaukset on suoritettu yhdellä kertaa, käyttäen samasta erästä olevia viiluja. Tällöin kaikissa viidessä mittauksessa on ollut käytössä saman kosteisia viiluja. Jokaisen mittaustapahtuman jälkeen saadut mittaustulokset siirrettiin mittarin muistista tietokoneelle. Siirto tapahtui käyttäen infrapuna-yhteyttä. Mittaustuloksia käsiteltiin mittarin omalla FlukeView- ohjelmalla. Jokainen viidestä mittauksesta siirrettiin yksitellen Excel- taulukkoon. Excelissä mittaustuloksista laskettiin puristuksen aikaisen lämpötilan keskiarvo. Keskiarvoa ei laskettu suoraan kaikista puristuksen aikaisista lämpötiloista vaan laskentatapa on kerrannainen. Ensimmäinen tulos, ensimmäinen ja toinen tulos, ensimmäinen, toinen ja kolmas tulos, jne [1:1, 1:2, 1:2:3]. Näin laskien saatiin selvitettyä lämpötilan nousu keskiarvollisesti.
17 17 Jokaisen viiden mittauksen lämpötilojen keskiarvoista piirrettiin käyrät kuvaamaan lämpötilan muutosta puristuksen aikana. 8.1 Mittaustulosten analysointi Tämä osa tästä työstä on luokiteltu salaiseksi. Se ei sisällä mitään numeerista tietoa eikä myöskään kuvaajia tai taulukoita. Tuloksia analysoitaessa voitiin todeta, että käytössä olevien puristusaikojen lyhentäminen olisi mahdollista. Testituloksien perusteella havaittiin, että tarvittava lämpötila vanerin keskimmäisessä liimasaumassa saavutetaan ennen puristusajan täyttymistä. Tästä johtuen määritettiin uudet, kokeelliset puristusajat. Uusilla lyhyemmillä ajoilla tehtiin testipuristukset jokaisesta tutkittavasta vaneripaksuudesta. Koelevyistä tutkittiin vetolujuus laboratoriotestein Koskisen Oy:n laboratoriossa. Testit suoritettiin standardin EN mukaisesti. Koelevyjen vetolujuusarvojen perusteella voitiin todeta, että kokeellisilla, lyhyemmillä puristusajoilla vanerien lujuusarvot olivat tuotannon asettamien vaatimusten mukaisia. 9 PÄÄTELMÄ Tämän opinnäytetyön aiheena oli ohutviiluvanerien puristusaikojen optimointi. Työ tehtiin tutkimalla tehtaalla tuotannossa olevien vanerien puristuksen aikaisia liimasauman lämpötiloja. Saatuja tuloksia verrattiin käytössä oleviin puristusaikoihin. Työn tarkoituksena oli tutkia onko puristusaikoja mahdollista lyhentää. Sain pohjatietoa uusien, lyhyempien puristusaikojen määritykselle vanerien keskimmäisen liimasauman lämpötilamittauksista. Aikojen määrityksessä apuna oli myös käytännön työkokemukseni ohutviiluvanerin valmistamisesta. Näiden tietojen pohjalta määritin uudet ajat, joilla koepuristukset suoritettiin. Olen tyytyväinen tämän työn tuloksiin. Onnistuin määrittämään lyhyemmät ajat, jotka olivat riittäviä ja koelevyistä tuli vaatimukset täyttäviä. Testitulokset eivät suoraan siirrettävissä tuotannon käyttöön. Koepuristuksia pitäisi suorittaa lisää, jotta tuloksille saataisiin tilastollinen varmuus. Kuitenkin tulokset ovat hyvin suuntaa-antavia ja käyttökelpoisia jatkotoimenpiteitä ajatellen.
18 18 LÄHTEET Fagerholm, N-E Termodynamiikka. Jyväskylä: Gummerus Fluke- lämpömittarin tekniset tiedot. Saatavissa: II.htm (viitattu ) Inkinen, P. & Tuohi, J Momentti 1 Insinöörifysiikka. Keuruu: Otava Koskisen Oy tuotetiedot. Saatavissa: (viitattu ) Koskisen Oy Yritysesittely.
19 Liite 1/1
20 Liite 1/2
21 Liite 2/1
22 Liite 2/2
23 Liite 3/1
24 Liite 3/2
25 Liite 3/3
26 Liite 3/4
27 Liite 3/5
28 Liite 3/6
29 Liite 3/7
30 Liite 3/8
31 Liite 3/9
32 Liite 3/10
33 Liite 3/11
34 Liite 3/12
35 Liite 3/13
36 Liite 3/14
Laatu kertoo tekijän
Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,
LisätiedotMEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN KURSSIT VUONNA 2005
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN KURSSIT VUONNA 2005 HÖYLÄYKSEN PERUSKURSSI AIKA: 21. - 25.02.2005 19. - 23.09.2005 14. - 18.11.2005 Höylääjät ja höylän asettajat - höyläämön koneet ja laitteet - terät ja
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotN S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0
N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 30.10.2017 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Entropia Termodynamiikan 2. pääsääntö Palautuvat ja palautumattomat prosessit 1 Entropia Otetaan
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 4: Entropia Maanantai 21.11. ja tiistai 22.11. Ideaalikaasun isoterminen laajeneminen Kaasuun tuodaan määrä Q lämpöä......
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotFYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008
LisätiedotYhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous.
Me olemme Koskisen. Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. 2 Esitteen kuvitus on Koskisen yrityselokuvasta Committed to Wood. Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat Koskisen konsernin henkilökuntaa.
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotAnne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö Anne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2007
LisätiedotEDISTYKSELLINEN PUTKEN TUKI NOPEAA ASENNUSTA JA KONDENSAATION HALLINTAA VARTEN AF/ARMAFLEX -TUOTTEEN KANSSA
EDISTYKSELLINEN PUTKEN TUKI NOPEAA ASENNUSTA JA KONDENSAATION HALLINTAA VARTEN AF/ARMAFLEX -TUOTTEEN KANSSA Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Varma Euroclass B/BL-s3,d0 ja suuri vesihöyryn siirtymiskestävyys
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 / 7.11.2016 v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Sisäenergia (kertaus) termodynamiikan 1. pääsääntö Entropia termodynamiikan 2. pääsääntö 1 Termodynamiikan
LisätiedotTekninen tietolehti Sto Tiivistysnauha Lento Plus
Itsestään laajentuva, impregnoitu tiivistenauha Ominaisuudet Käyttö Ominaisuudet Muoto Erikoisominaisuuksia/ huomautuksia rakennusosiin rajautuvien liitoskohtien tiivistämiseen julkisivujen eristerappausjärjestelmissä
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotCNC:N ASETUSAJAN PIENENTÄMINEN
CNC:N ASETUSAJAN PIENENTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Kevät 2009 Jari Ylätupa A LK U S A N A T T ä m ä t yö o n t e h t
LisätiedotKESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
LisätiedotMuita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu
LisätiedotT H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):
1 c 3 p 2 T H d b T L 4 1 a V Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Stirlingin kone Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista kts. kuva 1: 1. Työaineen ideaalikaasu isoterminen puristus
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotTuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi
Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tausta Kuusi- ja koivutukkien
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotAsennusohje. Devicell Dry
Asennusohje Devicell Dry 1 Asennusohje SF Tekniset tiedot Rakenne: Alumiinilla päällystetty polystyreeni U-arvo: 3 W/m2K Koko: 50 x 100 cm (0,5 m2) Paksuus: 13 mm Alumiinin paksuus: 1 mm Eriste: 12 mm
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotJOUSTAVA ERISTYSJÄRJESTELMÄ LUOTETTAVAAN KONDENSAATION HALLINTAAN, LUOTETTAVASTI 40 VUODEN AJAN
JOUSTAVA ERISTYSJÄRJESTELMÄ LUOTETTAVAAN KONDENSAATION HALLINTAAN, LUOTETTAVASTI 40 VUODEN AJAN Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Sisäänrakennettu vesihöyrysuoja vähentää syöpymisriskiä eristeen (CUI) alla
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotClausiuksen epäyhtälö
1 Kuva 1: Clausiuksen epäyhtälön johtaminen. Clausiuksen epäyhtälö otesimme Carnot n koneelle, että syklissä lämpötiloissa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee Q H H oisin ilmaistuna, Carnot
LisätiedotAINUTLAATUINEN HALOGEENIVAPAA PUTKITUKI
AINUTLAATUINEN HALOGEENIVAPAA PUTKITUKI Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Estää kondensaation ja säästää energiaa Kantavat lohkot on valmistettu kierrätetystä ja kierrätyskelpoisesta PET-muovista Hyvä järjestelmäturvallisuus
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotWISA -Spruce monitoimivaneri
WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotWISA. Koivuvanerin pintalaadut. WISA -Birch WISA -Birch Special WISA -Birch Premium
WISA Koivuvanerin pintalaadut WISA -Birch WISA -Birch Special WISA -Birch Premium PREMIUM WISA -Birch Premium Premium soveltuu visuaalisiin käyttökohteisiin kuten korkealuokkaiseen petsaus- tai lakkauskäsittelyyn.
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI
Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino
LisätiedotSentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta.
EPATHERM 1/4 Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. Epasit GmbH tuotteen valmistajana teetti testin kyseisessä laitoksessa. Testin tuloksena Epatherm levyt ja
LisätiedotHAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 4: entropia Pe 3.3.2017 1 Aiheet tänään 1. Klassisen termodynamiikan entropia
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
LisätiedotTarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello
1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotLuku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotRakenna oma puukuivuri
Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen
LisätiedotKUNINGASPALKKI LIIMAPUU
KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan
LisätiedotMONIPUOLINEN JOUSTAVA ERISTE, JOKA POHJAUTUU ARMAFLEX TEKNOLOGIAAN
MONIPUOLINEN JOUSTAVA ERISTE, JOKA POHJAUTUU ARMAFLEX TEKNOLOGIAAN Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Luotettava kondensaation hallinta umpisoluisen Armaflex-teknologian pohjalta Tehokas lämpöhäviöiden esto
LisätiedotRakennusteollisuus LAMELLIHIRSIEN TUOTANTO
Rakennusteollisuus LAMELLIHIRSIEN TUOTANTO SISÄLLYS 1. LAMELLIHIRSIEN TUOTANTO Lamellihirsien tuotanto...3 Edut...4 Esimerkit...4 Lamellihirsien tuotantolinjat...5 Yhteyshenkilö...7 2 Lamellihirsien tuotanto
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotVarastointi. Flex Putket. Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla. teräviä kappaleita esim kiviä.
Varastointi 2 Flex Putket Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla teräviä kappaleita esim kiviä. Putkipäät ovat syytä suojata päätysuojin ennen asennusta.
LisätiedotJousen jousivoiman riippuvuus venymästä
1 Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä Mikko Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY3-Projektityö 12..2002 Arvosana: K+ (10) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tehdä oppikirjan tutkimustehtävä
LisätiedotAvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto
AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja
LisätiedotHavuviilun kosteuden tasaannuttamisen optimointi vanerin valmistuksessa
Havuviilun kosteuden tasaannuttamisen optimointi vanerin valmistuksessa Mikko Pelkiö Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:
ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija
LisätiedotVBH:n OMA TAVARAMERKKI
16.11.2010 VBH:n OMA TAVARAMERKKI 1 VBH:n oma tavaramerkki VBH:n oma tavaramerkki greenteq valikoima täydentää VBH:n tähänastista vahvojen tavaramerkkien tuoteohjelmaa. greenteq tuotteet ovat korkealaatuisia
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotKoulutus- ja työelämäpalvelut metsä- ja puutalous. Mekaanisen metsäteollisuuden. yrityspalvelut 2010
Koulutus- ja työelämäpalvelut metsä- ja puutalous Mekaanisen metsäteollisuuden yrityspalvelut 2010 1 KT-palvelut metsä- ja puutalous Kalenterissa esitellään vakiokurssitarjontamme. Nämä kurssit järjestetään
LisätiedotTestiraportti. Uusi Hansa Oy. Polykarbonaatista valmistetun Kulo kattolumiesteen liimattavuuden testaus
1 Testiraportti Uusi Hansa Oy Polykarbonaatista valmistetun Kulo kattolumiesteen liimattavuuden testaus 2 Tilaaja: Uusi Hansa Oy Koivistonkyläntie 74 61310 Panttila Testin suorittaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 28.9.2015 / T. Paloposki / v. 01 Tämän päivän ohjelma: Tilanyhtälöt (kertaus) Termodynamiikan 1. pääsääntö (energian häviämättömyyden laki)
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotKryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1
DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeniikan termodynamiikkaa 4.3.05 DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen Open ystem vs. Closed ystem Open system Melting Closed system Introduced about 900 Cryocooler Boiling Cold
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA
ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotUPM GRADA -PROFIILIEN VALMISTUS
UPM GRADA -PROFIILIEN VALMISTUS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Puutekniikan koulutusohjelma Puutekniikka Opinnäytetyö Kevät 2013 Jani Vähäsilta ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö tehtiin Lahdessa keväällä
LisätiedotTeddy 1. välikoe kevät 2008
Teddy 1. välikoe kevät 2008 Vastausaikaa on 2 tuntia. Kokeessa saa käyttää laskinta ja MAOL-taulukoita. Jokaiseen vastauspaperiin nimi ja opiskelijanumero! 1. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
LisätiedotRAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:
RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 13.11. ja tiistai 14.11. Milloin prosessi on adiabaattinen?
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotEnergiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotMeiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo
Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo Ydin Viron metsät elävät huippulaatuisissa Repo by Sorbes -lastulevyissä. Ollessaan Kaikkien levyjen äiti peruslastulevyt määrittelevät kaikkien Repo by
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotTigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari
Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm
LisätiedotKirjahylly alakaapilla
Kirjahylly alakaapilla Tällä sivustolla on jo aiemmin esitty artikkeli seinään kiinnitettävästä kirjahyllystä, joten tällä kertaa kerrotaan, miten rakennetaan kirjahylly, jossa on erillinen alakaappi.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotNo Problem TARJOTTIMET 1.3.2012
No Problem TARJOTTIMET 1.3.2012 Tuotetietoja Kaikki No Problem tarjottimet on käsintehtyjä, tuote kerrallaan. Yhdessä tarjottimessa voi olla jopa 8 kerrosta viilua, koosta riippuen. Paikallisesti valmistettu
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotPUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA
PUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Estää kylmäsiltojen muodostumisen luotettavasti PET-muovista valmistetut ympäristöystävälliset ja kevyet kantavat lohkot Itseliimautuva kiinnitys
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Lisätiedot