Toiminta- ja taloussuunnitelma Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Vahvistettu valtuustossa

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy 4 Paloturvallisuuden kehittäminen 4 Varautumisen kehittäminen 5 Turvallisuuskoulututukset ja -viestintä 6 Kampanjat 7 Nou Hätä 7 Paloturvallisuusviikko 7 Omatoimisen varautumisen koulutus kansalaisille 7 Turvallisuuskoulutus työpaikoille 7 Turvallisuuspätevyyksien hallinnointi 8 Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 10 Palokuntatoiminnan kehittäminen 10 Palokuntakoulutus 11 Yhteispalvelut 12 Johtaminen 12 Järjestön viestintä 12 Kansainvälinen toiminta 13 Hallintopalvelut 13 Alueyksikkö 16 2

3 Johdanto SPEK jatkaa toimintavuonna osaltaan pelastustoimen strategian jalkauttamista. Panostamme erityisesti uhkiin ja riskeihin liittyvään seurantaan sekä väestön valmiuksiin itse kantaa vastuuta omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta. Lisäksi tuemme vapaaehtoista palokuntatoimintaa ja sen kehittämistä. Osallistumme myös aktiivisesti sisäisen turvallisuuden strategian sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategian jalkauttamiseen. Pelastustoimen uudistus etenee, ja oletuksena on, että maakunnat alkavat toimintansa vuoden 2020 alussa. Uudistuksen vaikutukset koskettavat erityisesti alueellista toimintaa, mutta tehtävien valtakunnallinen uudelleen järjestely vaikuttaa mm. palokuntakoulutukseen, jonka osia siirtyy Pelastusopiston hoidettavaksi. Toimintaympäristön muutoksiin vastataan keskusjärjestön strategian päivityksellä. Strategiaprosessi saadaan päätökseen kevään 2018 aikana. Päivitetyn strategian viestintä ja muu jalkauttaminen ovat keskeinen painopiste vuoden 2018 toiminnassa. Koulutuspalveluiden kehittämisen painopisteenä on nykyisten koulutusten keskinäinen harmonisointi ja siirtyminen osaamisperustaiseen koulutukseen osana kokonaisvaltaista koulutuksen laadun kehittämistä. Merkittävä avaus on osallistuminen SITRAn hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehdä vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa hankittu osaaminen tunnetummaksi ja näkyvämmäksi oppilaitoksissa, työelämässä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Hankkeen avulla rakennetaan SPEKin koulutuksille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, osaamisen sanoittamisen ja validoinnin sekä osaamisen digitalisoinnin prosessit ja toteuttamistavat, joita voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. Varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatoiminnassa jatkamme toiminnan kehittämistä uudistetun organisaatiomallin pohjalta. Vahvistamme erityisesti tietopohjaisen toiminnan kehittämistä sekä toimintaympäristön analyysiin ja ennakointiin liittyviä valmiuksia. Asiantuntijatoimintamme painottuu asumisen turvallisuuteen. Vaikuttamistyössä erityisesti erityisryhmien asumisturvallisuus ja valmistautuminen pelastuslain uudistukseen. Kehitämme uusia toimintamalleja sekä teemme yhteiskunnallisen keskustelun avauksia. Valmistaudumme vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin ja niihin liittyvien tavoitteiden valmisteluun. Järjestöpalveluissa yhtenä vuoden tärkeimpänä toimenpiteenä on palokuntien toimintaohjelman jalkauttaminen eri keinoin. Lisäksi pyritään varmistamaan, että tieto jo olemassa olevista toimintaohjelman toteuttamista tukevista palveluista saavuttavat palokunnat. Kansainvälinen toiminnan kehittämisen painopisteinä ovat viestintä ja henkilöstön kansainvälisen toiminnan kapasiteetin vahvistaminen. Alueellisesti keskitytään erityisesti Pohjoismaihin ja Itämeren alueeseen Järjestön talous. Suomen talous kehittyy positiiviseen suuntaan, mutta järjestön omarahoitteiseen toimintaan ei ennusteta merkittävää kasvua. Tulitöiden ja muiden turvallisuuspätevyyksien hallinnoinnissa ei ole odotettavissa merkittäviä määrällisiä muutoksia. Työpaikoille suunnatun turvallisuuskoulutuksen kehittäminen vaatii sekin vielä toimintavuoden aikana runsaasti panostusta. Maltillisesta ennakoinnista johtuen keskusjärjestön taloudellinen liikkumavara on kapea. Henkilöstön koulutus sekä uusi kurssinhallinta- ja opintosuoritusrekisterijärjestelmä ovat merkittävimmät investoinnit toimintavuoden aikana. 3

4 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy Vaikutamme asiantuntijatyöllä, koulutuksella ja viestinnällä. Toimintavuonna panostamme erityisesti tietopohjaisen toiminnan kehittämiseen, ennakointiin ja muuhun toimintaympäristön seurantaan. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Syvennämme yhteistyötä pelastustoimen sekä jäsenistömme kanssa. Toimintavuoden pääteemat ovat asumisen paloturvallisuus, erityisryhmien asumisturvallisuus sekä kriisinkestävä kansalaisyhteiskunta (resilienssi). Toimintaympäristön kehityksen jatkuva seuranta ja analysointi toimivat asiantuntijatoimintamme perustana. Oma tiedontuotanto palvelee asiantuntija- ja vaikuttamistoimintaamme, hankevalmistelua sekä koulutuksen ja viestinnän kehittämistä. Päätöksentekoa tukevan tiedon tuottaminen toimintaympäristön kehityksestä Vaikutamme ja osallistumme lainsäädäntö- ja politiikkatyöhön. Työryhmät, lausunnot ja asiantuntijavaikuttaminen Teemme aktiivisesti uusia avauksia rahoituspohjan laajentamiseksi, kehitämme hankerahoitukseen liittyvää osaamista. Paloturvallisuuden kehittäminen (PSR) (1000 htpv) Kehitämme kansalaisten valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä paloriskejä. Toimimme yhteistyössä SM:n, YM:n, STM:n ja MMM:n kanssa sekä työryhmissä muiden alalla toimivien tahojen kanssa. Tuotamme palontorjunnan teknisiin ja muihin mahdollisuuksiin, osaamiseen sekä innovaatioihin liittyvää materiaalia. Haemme uusia tapoja saada tietoa normistosta ja standardeista sitä tarvitseville tahoille. Toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella. Temaattiset kokonaisuudet: Uudistuva rakentamismääräyskokoelma Ikääntyvien kansalaisten ja muiden riskiryhmien asumisen paloturvallisuus IoT ja digitalisaatio - Internet of Things eli rakennetussa ympäristössä tapahtuva laitteidenvälinen tiedonvaihto Vaihtoehtoiset palontorjuntatekniset menetelmät Toimenpiteet: Vastataan Paloturvallisuustoimikunnan toiminnasta. Toimikunta käsittelee kaikki tulosalueella tuotetut oppaat, antaa tarvittaessa lausuntoja ja tekee esityksiä. Vastataan Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän koordinaatiosta. Ryhmä edistää paloturvallisuutta kehittämällä käytänteitä, laatua ja uusia teknisiä mahdollisuuksia. Annetaan neuvontaa ja lausuntoja palonehkäisyyn ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Rakentamismääräyskokoelmaa koskeva viestintä ja seminaarikiertue yhteistyössä YM:n ja pelastuslaitosten kanssa. Kehitetään Palonehkäisyn Perinnepäiviä alan yhteistyöfoorumina. 4

5 Järjestämme CFPA-E:n vuosikokouksen Suomessa toukokuussa 2018 (PSR) OTE Osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke (STEA) (207 htpv) Hankkeen tarkoitus on parantaa kotona ja tuetun kotona asumisen piirissä olevien muistisairaiden, omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa sekä ikäihmisten ja muiden erityisryhmien turvallisuutta sekä lisätä yksilöiden rohkeutta toimia itsenäisesti arjen turvallisuuden edistämiseksi. Painopisteenä on asukkaiden turvallisuuden tunteen lisääminen osallisuutta ja oman elämänhallintaa vahvistaen. Projektissa tavoitellaan uudenlaista lähestymistapaa turvallisuusasioihin ja asioiden puheeksi ottoon sekä oman toimijuuden vahvistamiseen luomalla osallistava turvallisuustoimintamalli. Hanke on valtakunnallinen, mutta toimintamalli pilotoidaan Kainuussa. Tavoite 1: Seuraamme ja ennakoimme turvallisuuskehitystä ja vaikutamme sen tekijöihin Tiedonkeruu tähtää pysyvien indikaattorien kehittämiseen sekä aikasarjojen muodostamiseen pitkällä tähtäimellä. Paloturvallisuustilannetta ja -osaamista kartoittava selvitys (PSR) Pelastuslain uudistamistarpeita koskeva selvitys (PSR) Tavoite 2: Tuotamme ja välitämme turvallisuutta edistäviä suosituksia ja ohjeita Osallistumme aktiivisesti eurooppalaisten palontorjuntaliittojen yhteisön CFPA-E:n toimintaan ja edistämme verkoston ohjeiden kansallista soveltamista ja tunnettuutta. Tuodaan komissioissa käsiteltyjä asioita viranomaisten ja asiantuntijoiden hyödynnettäväksi (PSR) Pidetään oppaat ja ohjeet ajan tasalla, reagoidaan pelastusalalla esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin tekemällä tai päivittämällä kolme opasta. (PSR) Olemme jäseninä CFPA Europe guideline ja security-komissioissa (PSR) Varautumisen kehittäminen (STEA) (390 htpv) Kehitämme yksilöiden ja yhteisöjen kriisinkestävyyttä (resilienssi) ja kykyä vastata monimutkaistuvan toimintaympäristön tuottamiin uhkiin sekä haavoittuvuuksiin. Lisäksi tuemme kokonaisturvallisuuteen liittyen järjestöjen varautumista. Toimimme yhteistyössä eri viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Toiminta rahoitetaan STEAn yleisavustuksella. Temaattiset kokonaisuudet: Omatoimisen varautumisen kehittäminen, asuinyhteisöt ja harva-alue Järjestöjen varautuminen Katastrofiriskien vähentäminen Hybridiuhkat Toimenpiteet: Osallistumme YK:n Katastrofiriskien vähentäminen (Disaster Risk Redustion, DRR) kansalliseen toimeenpanoon. Osallistumme Kansallisen riskinarvion päivitykseen 2018 Vastaamme HARVATURVA -verkoston koordinaatiosta 5

6 Osallistumme kumppaneidemme hankkeisiin asiantuntijana: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä Winland-hankkeen asiantuntijaohjausryhmä Tuki Turvallisuuskomitean järjestöedustajalle (SM, TK) Kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja kohdistaminen -tutkimushanke (KUPE) FIrst Responders research and Innovation Network - FIRE-IN STAC-CBRNe (Swedish Institute, CBSS (Itämeren alueen valtioiden neuvosto) Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja viranomaisten toimintakyky (KIVI) Hankkeessa tarkastellaan operatiivisella tasolla kansallisen riskiarvion 2015 (SM 3/2016) esille nostamia kriittiseen infrastruktuuriin ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien hallintaa. Hankkeessa tarkastellaan, mitä tehtäviä viranomaisilta vaaditaan häiriötilanteessa ja miten itse häiriötilanne vaikuttaa viranomaisten toimintakykyyn. Tiedonkeruu tähtää pysyvien indikaattorien kehittämiseen sekä aikasarjojen muodostamiseen pitkällä tähtäimellä. Omatoimisen varautumisen kansalaiskysely sekä suositukset (STEAn yleisavustus) Valmistellaan kansalaisturvallisuuden tila tutkimus (STEA) Määritetään toimintaympäristön analyysi- ja seurantamalli, prosessit ja toimintatapa (STEA) Toteutetaan tulityökoulutuksen vaikuttavuusarviointi (omarahoitteinen) Osallistumme SM:n ja Kokonaisturvallisuuden ennakointiverkostojen toimintaan sekä siihen liittyvään tiedontuotantoon (STEA) Onnettomuuskohtaiset tutkimukset ja selvitykset Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Turvallisuuskoulutukset ja -viestintä Paloturvallisuusviestintä (PSR) (20 htpv) Vahvistamme keskusjärjestön valtakunnallista roolia paloturvallisuusviestinnän kehittäjänä sekä kampanjakoordinaattorina. Keskitämme keskusjärjestön kansalaisille suunnatun paloturvallisuusviestinnän kampanjoihin. Kehitämme ja tuotamme alaa yleisesti palvelevaa turvallisuusviestintämateriaalia. Koordinoimme pelastusliittojen paloturvallisuusviestintää. Paloturvallisuusviestintää toteutetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella. Kehitämme some-viestintää ja kasvatamme ansaitun median osuutta (SPEKin näkyvyyden lisääminen muiden tuottamissa sisällöissä). Tuemme lisäksi alueellista paloturvallisuusviestintää. Toimenpiteet Viestintäaineistojen päivittäminen ja graafinen yhdenmukaistaminen Osallistumme Nordic Fire Prevention Communication and Information Groupin toimintaan Osallistumme Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyhankkeeseen ja Tapaturmapäivään Opintomatka Eurooppaan 6

7 Kampanjat NouHätä! (PSR) (482 htpv) NouHätä!-kampanja opettaa nuoria ehkäisemään onnettomuuksia. Onnettomuuksien vahinkovaikutuksia minimoidaan opettamalla nuorille oikeaa toimintaa onnettomuustilanteissa. Kampanja vaikuttaa nuorten turvallisuusasenteisiin. Kampanja tukee perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa turvallisuuskasvatusta. Kentällä kampanjan toteuttavat pelastuslaitokset, -liitot ja Pelastusopisto sekä koulut. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki kahdeksasluokkalaiset saavat NouHätä! -koulutuksen. Paloturvallisuusviikko (PSR) (372 htpv) Paloturvallisuusviikko valtakunnallinen teemaviikko marras-joulukuun vaihteessa. Paloturvallisuusviikon muodostavat Päivä Paloasemalla, Palometri ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Paloturvallisuusviikko opastaa ihmisiä omalla toiminnallaan vähentämään tulipalojen ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tavoitteena on myös keskittää loppusyksyllä pelastustoimen piirissä tehtävää tulipalojen ehkäisytyötä Paloturvallisuusviikon alle. SPEK vastaa kampanjoiden valtakunnallisesta koordinaatiosta, pelastustoimen strategian ja pelastustoimen turvallisuusviestintästrategian mukaisesti. Omatoimisen varautumisen koulutus kansalaisille (STEA) (335 htpv) Keskusjärjestö vastaa kolmesta omatoimisen varautumisen koulutusohjelmasta (ASTU, Meidän turvallinen kylä ja 72 tuntia). Keskusjärjestö tuottaa ohjelmien koulutus- ja viestintämateriaalit, vastaa alueellisen koulutuksen koordinaatiosta ja tukee pelastusliittojen koulutustoimintaa. Toimenpiteet: Taloyhtiöille ja muille asuinyhteisöille suunnattu Asuinkiinteistön turvallisuus -koulutus (ASTU) uudistetaan siten, että se on mukautettavissa eri yhteisöjen tarpeisiin Meidän turvallinen kylä -ohjelman kouluttajakoulutukset ja materiaalien sekä verkkosivujen ylläpito (kyläturvallisuus.fi) Urbaanin varautumisen 72 tuntia -ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat tunnettavuuden edistäminen viestinnällisin keinoin, nuorten varautuminen ja kouluttajien täydennyskoulutus. Materiaaleja ja verkkosivuja (72tuntia.fi) täydennetään. Osallistumme Kokonaisturvallisuus messuille ( ) Osallistumme MSB:n Krisberedskapsveckaniin koulutusvaihdon merkeissä ( ) Kodinturvaopas.fi -sivustoa ja sen yhteistyöverkostoja vahvistetaan ja sivustoa markkinoidaan omatoimisen varautumisen ja arjen turvallisuuden keskeisenä sivustona sekä kansalaisille että kouluttajille Vastaamme Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan (KOVA) koordinaatiosta Turvallisuuskoulutus työpaikoille (880 htpv) Vahvistetaan SPEKin asiantuntijabrändiä ja roolia työpaikkojen turvallisuuskouluttajana. Kehitetään turvallisuuskoulutusta asiakaspalautteiden perusteella sekä yhteistyössä SPEKin jäsenistön ja Euroopan palontorjuntaliiton (CFPA-Europe) kanssa. Reagoidaan nopeasti ja joustavasti eri kohderyhmien tarpeisiin lähiympäristön tai globaalien tapahtumien mukaan. 7

8 Toimenpiteet: Uusien koulutustuotteiden luominen, olemassa olevien tuotteiden sisältöjen vahvistaminen Markkinoinnin tehostaminen kumppanien verkostojen avulla Koulutusyhteistyön kumppanuuksien vahvistaminen Koulutussisältöjen tuotteistaminen verkkoaineistoiksi Yhteisten teemojen viestintä koulutuksissa ja valistustoiminnassa Konsultointitehtävät Liikennevirastolle, tarpeen mukaan myös muille kohderyhmille Mittarit: Koulutustilaisuuksien toteutuminen, koulutetut henkilöt ja asiakaspalaute. Verkkoaineistojen tuottaminen ja niiden käyttöaste sekä webinaarien seuraajamäärä. Turvallisuuspätevyyksien hallinnointi (495 htpv) Turvallisuuspätevyyskoulutusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi säilytetään päivittäinen hyvin toimiva korttihallinto ja asiakaspalvelu. Pätevyyskoulutusten laadunvarmistamiseen panostetaan merkittävästi. Varmistetaan toiminnan jatkuvuutta, seurataan vahinkotapahtumia ja yhteiskunnallista keskustelua lehdistöseurannan avulla sekä kehitetään koulutuskonsepteja vastaamaan työelämän vaatimuksia. Toiminta on omarahoitteista. Toimenpiteet: Lisätään SPEKin asiantuntijoiden tekemiä laatuhavainnointeja Sujuvoitetaan sisäisiä palveluprosesseja Uusitaan turvallisuuspätevyyksien rekisterijärjestelmä, siirrytään Kilta-rekisteriin Kehitetään kurssinjohtajasivujen toimintoja edelleen vuorovaikutteisemmiksi Laaditaan rekisteripalvelua koskevan hallinnon opetus verkkoaineistoksi Tuotetaan koulutuslajikohtaista lisäopetusta (esim. kattotulitöiden erityispiirteet) verkkoluentoina Tulityökoulutus: Osallistutaan sähköisen tulityölupa-applikaation kehittämiseen Kehitetään palveluja ja viestintää tulityökoulutuksen suorittaneelle Osallistutaan CFPA-E Training Commissionin kokouksiin, uudistetaan Tulitöiden CFPA-E koulutusohjelma Järjestetään pohjoismaisten palontorjuntaliittojen ja vakuutusyhtiöiden yhteinen tulityökokous (Nordic Hot Work) elokuussa Helsingissä sekä Tulityöseminaari Turvallisuusmessuilla Tampereella Osallistutaan tulityötoimikunnan kehittämisseminaariin sekä pohjoismaiseen tulityökoulutuksen kehittämiseen Tieturvakoulutus: Vastataan tieturvatoimikunnan sihteerin tehtävistä Uudistettu Tieturva 2 -koulutusmateriaali ja oppilaan aineisto ovat kurssinjohtajien käytössä. Tieturva 2-kurssinjohtajat koulutetaan uuteen koulutusmateriaaliin Aloitetaan Tieturva 1-aineiston päivitys Osallistutaan laadun varmistamiseen ja auditointeihin Osallistutaan toimikunnan kehittämisseminaariin sekä koulutuksen kehittämishankkeisiin ja aineistojen käännöstöihin 8

9 Alkusammutuskoulutus Julkaistaan AS1-verkkokoulutus kaikkien AS1-kurssinjohtajien käyttöön ja kokeillaan sen toteuttamista yritysten sisäisissä koulutuksissa. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus: Vastataan koulutettujen tietojen hallinnoinnista. Osallistutaan koulutustoimikunnan työskentelyyn. Matkailualan turvallisuuspassikoulutus: Vastataan koulutettujen tietojen hallinnoinnista Radanpidon turvallisuuspätevyydet Tuetaan Liikennevirastoa radanpidon turvallisuuspätevyyksien hallinnassa ja ylläpidetään koulutusrekisteriä Mittarit: Koulutusrekisterin ja Korttitieto-palvelun käyttöönotto ja palveluiden toimivuus, koulutetut henkilöt ja mobiilikortin kautta saatu asiakaspalaute, suoritetut laatuhavainnoinnit (3-5 krt/kk), sähköisen tulityöluvan lataaminen ja käyttöaste. 9

10 Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Tuemme palokuntia sekä muita, pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia, luomalla edellytyksiä paikallisen vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuudelle ja jatkuvuudelle. Painopisteenämme on erityisesti palokuntalaisten osaamisen ja turvallisuusviestinnällisten valmiuksien kehittäminen. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kustannukset rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 60 %), opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksella (n. 7 %), toiminnan tuotoilla (n. 3 %) ja muun toiminnan omarahoitteisilla tuotoilla (n. 30 %). Tavoite 1: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Palokuntatoiminnan kehittäminen (PSR) (770 htpv) Palokuntatoiminnan kehittämisen alustana toimivat järjestötoimikunnan, palokuntanaistyötoimikunnan ja nuorisotyötoimikunnan lisäksi keväisin ja syksyisin järjestettävät, asiantuntijatoimikunnat ja edustajafoorumit, yhdistävät verkostopäivät, sekä Vaasassa järjestettävä Yleinen Palokuntalaiskokous. Palokuntien elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja siten palokuntien palvelutuotannon varmistamiseksi, toteutamme erillisen, palokuntien toimintaohjelmaan perustuvan, kehittämishankkeen, yhteistyössä pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Palokuntien toiminnan kehittämisen tueksi tuotamme palokuntien kaikille toimintamuodoille apuvälineitä palveluportaalin kautta. Palveluiden markkinoinnin edistämiseksi tuotamme uutiskirjettä ja hyödynnämme sosiaalisen median viestintäkanavia. Palokuntanuorisotyössä jatkamme nuorten kuulemisen, vaikuttamisen ja osallistamisen edistämistä palokuntatoiminnassa. Arvioimme ja seuraamme toimintamalleja, miten nuoria ja jäsenistöä kuullaan osana toimintaa. Nuorten kuulemista ja osallistamista jatketaan valtakunnallisissa tapahtumissa ja nuorisotoiminnan linjauksia laadittaessa. Tavoite 2: Vapaaehtoispalokunnat ovat osaavia ja elinvoimaisia oman vaikutusalueensa turvallisuuskulttuurin edistäjiä Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen Palokuntalaisten osaamisen kehittämiseksi tuotamme lyhyitä, ajankohtaisista teemoista koostuvia verkkokoulutuksia, järjestämme palokuntien vapaaehtoispäivät, sekä palokuntanais- ja palokuntanuorisotyön koulutuspäivät. Jatkamme palokuntanuorisotyön laatujärjestelmän kehittämistä. Edistämme palokuntanuorten osallistamista kansainvälisen yhteistyön avulla. Jatkamme palokuntanuorten liikunnallisten tottumusten lisäämistä harjoitustoiminnassa. 10

11 Jatkamme järjestötoiminnan koulutusjärjestelmän uudistamista niin, että se vastaa palokuntien osaamistarpeeseen. Palokuntien turvallisuusviestinnällisten valmiuksien kehittäminen Tuemme palokuntien turvallisuusviestinnällistä osaamista kouluttajakoulutusten avulla. Mittarit palokuntien jäsenten osallistumisaste palokuntalaisten määrä palokuntien turvallisuusviestinnällisten toimenpiteiden määrä Palokuntakoulutus (PSR) (575 htpv) Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön osaamisen kehittäminen Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön osaamisen kehittämisen edistämiseksi ylläpidämme palokuntakoulutusjärjestelmää, tuottamalla opetussuunnitelman, kurssit toteuttamissuunnitelmineen, opetusmateriaalia, oppimisympäristön, opintorekisterin, ohjeen koulutuksen järjestämisestä, palautejärjestelmän ja muut apuvälineet. Palokuntakoulutusjärjestelmän kehittämiseksi tarkistetaan palokuntakoulutustoimikunnan tehtävät, erityisesti Pelastusopistolle vuoden 2019 alusta annetun kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kehittämis- ja ylläpitovastuun ja perustettavan sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämisverkoston tehtävien suhteen. Edistämme koulutuksen saatavuutta muuttamalla SPEKin tuottama kurssimuotoinen opetusaineisto modulaariseen muotoon viikko- ja työvuorokoulutuksissa hyödynnettäviksi, Edu.spek.fi -oppimisympäristömme kautta. Kehitämme asiantuntemuksemme laatua vahvistamalla pääkouluttajaverkostoamme, kehittämällä sen tuloksellisuutta ja rakentamalla koulutuksen laatujärjestelmän. Vahvistamme osaamisen kehittämismotivaatiota tuomalla näkyväksi osaamisen tunnustamista ja tunnistamista pelastustoimessa, mutta myös muualla yhteiskunnassa osaamismerkkijärjestelmää kehittämällä. Tuotamme Edu.spek.fi -oppimisalustan tukipalvelut koulutuksen järjestäjille, kurssinjohtajille, palokunnille ja opiskelijoille. Toteutamme sopimuspalokunnan henkilöstön koulutuksen pelastusopiston (PeODno/2013/954) vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. Pelastusliittojen koulutuksen ohjaamiseen hyödynnämme Opintokeskus Siviksen Sivisverkkoa. Osaamisen tunnistamista ja suunnitelmallisuutta kehitetään ottamalla käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka korvaa Haka-palokuntarekisterin. Tuotamme tukipalvelun uuden rekisterin käytöstä koulutuksen järjestäjille, pelastuslaitoksille ja palokunnille. Palokuntakoulutus rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 72 %), toiminnallisilla tuotoilla, kuten kurssimaksuilla (n. 1 %) ja SPEKin omarahoitusosuudella (n. 27 %). Mittarit palokuntatoiminnassa mukana olevien edu.spek.fi -oppimisympäristön osaamistilien määrä myönnettyjen osaamismerkkien määrä tuotettujen modulaaristen koulutusmateriaalien käyttöaste 11

12 koulutusrekisterin käyttäjien ja käyttöasteen määrä Yhteispalvelut Johtaminen (764 htpv) Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokouksien yhteydessä toteutetaan seminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksella on seminaari järjestön toiminnan kehittämisestä. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa säännöllisesti. Järjestön viestintä (480 htpv) Järjestön viestinnän suuntaviivat tulevat viestintästrategiasta, joka päivitetään uuden strategian mukaiseksi. Viestinnän toimintatapoja pyritään yhtenäistämään koko talossa ja innostamaan henkilökunta viestimään ohjeiden mukaisesti matalalla kynnyksellä. Markkinointi pyritään tuomaan osaksi talon viestintää. Talon viestintätiimin toimintatapaa laajennetaan konsultatiiviseksi. Vuonna 2017 uudistettu visuaalinen ilme ja siihen liittyvä graafinen ohjeistus jalkautetaan järjestön verkkomaailmaan sekä osin myös painettuun materiaaliin. Samalla toteutetaan verkkosivuuudistus, jossa huomioidaan järjestön uuden strategian mukaiset painopisteet sekä selkeytetään sivurakennetta. Sivu-uudistukseen kuuluu myös järjestön brändiä tukevan kuvamateriaalin tuottaminen. Viestintästrategian mukaisesti laaditussa viestintäsuunnitelmassa huomioidaan vuoden aikana tärkeimpien ydinviestien edistäminen tavoitteellisesti. Tärkeinä kärkinä ovat strategiasta nousevat teemat erityisesti asumisen ja arjen turvallisuuteen sekä elinvoimaiseen vapaaehtoistoimintaan liittyen. Strategian jalkauttaminen tehdään suunnitelmallisesti ja tämän tueksi toteutetaan strategian ytimen kiteyttävää materiaalia. Järjestön juhlavuosi 112 vuotta huomioidaan eri yhteyksissä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun otetaan osaa SuomiAreenalla kesällä ja läpi vuoden tarpeen mukaan viestinnällisissä nostoissa. Paloturvallisuuden, varautumisen ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntemus tuodaan esille eri teemojen mukaisesti tavoitteellisesti sekä tarvittaessa myös reagoimalla ketterästi ajankohtaisiin keskusteluihin tilanteen mukaan. Viestinnällistä yhteistyötä jäsenistön kanssa tiivistetään viestintäverkoston kokoamisella. Viestinnän mittareita kehitetään ja tilastointia toteutetaan säännöllisesti toiminnan tueksi. Perustehtävänään viestintä toimittaa vuosikertomuksen. Ylläpidämme ja päivitämme verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia. Kehitämme sisäistä viestintää yhteistyössä hallintopalveluiden kanssa. Tuemme sekä SPEKin kansainväliseen toimintaan liittyvää viestintää, että Euroopan palontorjuntaliittojen kattojärjestön CFPA-E:n viestintää osallistumalla sen Marketing and Information -komission työhön. 12

13 Toimenpiteet: Viestintästrategian viimeistely SPEKin strategian mukaisesti Verkkosivu-uudistushankkeen käynnistäminen Henkilöstön viestintäosaamista kehitetään sisäisillä koulutuksilla Jäsenjärjestöjen viestintäverkoston perustaminen ja toiminnan koordinointi Tuotamme 112-juhlalehden. Toimitamme vuosikertomuksen Osallistumme CFPA-E:n Marketing and Information -komission työhön. Kansainvälinen toiminta (PSR) (170 htpv) Kansainvälinen toiminta tukee keskusjärjestön asiantuntijatoimintaa ja vahvistaa asiantuntijaverkostoja. Toimintaa ohjaa vuonna 2016 laadittu kansainvälistymisstrategia. Toimitaan yhteistyössä kansallisesti jäsenistön ja muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnallisen kehittämisen painopisteinä ovat viestintä ja henkilöstön kansainvälisen toiminnan kapasiteetin vahvistaminen. Alueellisesti keskitytään erityisesti Pohjoismaihin ja Itämeren alueeseen. Kehitetään elinvoimaista vapaaehtoistoimintaa sekä asumisen ja arjen turvallisuutta kansainvälisen toiminnan avulla. Sisällöllisesti keskitytään katastrofiriskien vähentämiseen ja resilienssiin. Tuodaan viestinnässä lisäksi esille eri teemoja, kuten EU, pohjoismainen yhteistyö ja Baltia, vpk:t ja kansainvälisyys, kattojärjestötoiminta. Toimenpiteet: EU-opintomatka Civil Protection Forumin yhteydessä Henkilöstön asiantuntijavierailut ulkomaille Järjestetään kansainvälinen kouluttajavaihto keväällä 2017 Osallistutaan kansainvälisten verkostojen toimintaan (CBSS, CFPA, CTIF, EU:n Community of Users) o Järjestetään CFPA-E:n vuosikokous Suomessa Toimitaan CTIF:n talous- ja hallintokoordinaattorina Monipuolistetaan SPEKin materiaalien kieliversioita Suunnataan jäsenistölle EU-viestintää mm. rahoitusmahdollisuuksista ja EU:ssa tapahtuvista alan aiheista Varaudutaan osallistumaan muihin kansainvälisiin hankkeisiin partnerina tai vetäjänä Tuotetaan kolme kansainvälistä uutiskirjettä Isännöidään tarvittaessa Suomessa vierailevia kansainvälisiä siodsryhmiä Varaudutaan toteuttamaan artikkeleita ja käännöksiä kansainvälisiin julkaisuihin Hallintopalvelut Henkilöstö- ja yleishallinto (685 htpv) SPEKin henkilöstöstrategia kootaan yhteen ja tietoja päivitetään niin, että strategia tukee tulevaisuuden muutostarpeita. Henkilöstön tietotaidon, työtehon ja viihtyvyyden seurantaan etsitään edelleen sopivia mittareita. Ne kootaan yhteen, ja kun sopivat mittarit on valittu, niistä muodostetaan mittaristo. Mittaristoa seurataan säännöllisesti tulevaisuudessa ja tehdään tulosten perusteella tarvittaessa toimenpiteitä. Hyvinvointikartoituksessa esiin tulleisiin kehittämiskohteisiin puututaan tarvittavin toimenpitein hyvinvoinnin kehittämiseksi. Ensimmäinen hyvinvointikartoituksessa esille tullut kehittämisohjelma 13

14 on sisäinen tiedonkulku. Sisäistä viestintää lisätään ilmapiirin ja motivaation parantamiseksi. Toinen kehittämisohjelma on osaamisen tunnistaminen ja töiden organisoiminen. Kehityskeskustelupohjaa kehitetään kevään aikana edelleen, ja siihen sisällytetään itsearviointia, esimiehen tekemää arviointia ja konkreettisten strategian suuntaisten tavoitteiden pohtimista. Tavoitteet helpottavat omien töiden organisoimista ja priorisoimista strategian mukaisesti. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti, jotta työtehoa ja osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää. Erityisesti työaikalain uudistamistyötä seurataan vuoden aikana, hankitaan asianmukaista koulutusta ja tehdään olemassa oleviin ohjeisiin yhteistoiminnassa tarvittavat muutokset. Samalla varaudutaan ulkopuolelta tulevien muutostarpeiden mukanaan tuomiin uusiin töihin ja toimintatapoihin. Yleishallinnon tukea asiantuntijoille ja esimiehille kasvatetaan. Asiantuntijoiden tarvitsemia ja toivomia palveluita kartoitetaan, ja sitten etsitään ratkaisuja palveluiden tarjoamiseksi. Esimiehille järjestetään sisäistä koulutusta, tukea ja sparrausta esimiestyöstä ja siihen liittyvistä haasteista. Esimiesten yhteistä keskustelua, ongelmien jakamista ja vertaistukea pyritään lisäämään. Palvelut tullaan tuottamaan nykyisen henkilöstön avulla, joten avointa asennetta muutokseen ja uuden oppimiseen tarvitaan. Koko henkilöstön välistä keskustelua, tukea ja koulutusta tarjotaan säännöllisesti, jotta työntekijät eivät jää yksin muutoksen keskellä. Tietohallinto (250 htpv) Tietokoneiden, tablettien ja puhelimien moitteeton toiminta on työnteon sujuvuuden edellytys. Laitteisto valitaan hankintahetkellä huolellisesti ja laitekantaa huolletaan ja uusitaan tarpeen mukaan. Käytössä olevien ohjelmien hyödyntämistä kehitetään edelleen kouluttamalla henkilöstöä ja kannustamalla itseopiskeluun. Olemassa oleva järjestelmät ja laitteisto on kartoitettu työnsujuvuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Havaintojen perusteella päädyttiin hankkimaan Kilta järjestelmä, johon siirtyminen alkaa vuoden 2018 aikana. Taloushallinto (640 htpv) Taloushallinto toteuttaa järjestön taloushallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja huolehtii taloudellisten resurssien hallinnoinnista. Taloushallinto tuottaa informaatiota taloudesta ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille päätöksentekoa varten. Lisäksi annamme asiantuntija-apua avustuksia koskevien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen. Sisäistä raportointia kehitetään edelleen, jotta valtuustolle, hallitukselle ja henkilöstölle voidaan antaa oikea-aikaisesti tarkkaa ja kattavaa taloustietoa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Taloustiedon tuottamisessa keskitytään siihen, että erotetaan relevantit tiedot epärelevanteista. Tuotemyynti (550 htpv) Tuotemyynti vastaa SPEKin tuotteiden myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista ja toimituksista. Tuotemyynnissä hoidetaan tuoteostojen kilpailutus sekä avustaen muiden yksiköiden ostojen kilpailutusta. Tuotteista suuri osa on SPEKin asiantuntijoiden yksin tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä tuottamia oppaita. Näitä oppaita käytetään sekä koulutusmateriaaleina että asiantuntijatahojen töiden tukemiseen. Omaisuus Padasjoen kurssi- ja leirikeskus, Palotarus (PSR) (50 htpv) Palotarus-leirialuetta kehitetään edelleen. Alueelle tehdyn metsän- ja luonnonhoitosuunnitelman mukaiset metsätyöt saadaan loppuun vuoden 2017 aikana. Rakennusten maalaus ja ison 14

15 saunarakennuksen kunnostussuunnitelma ovat vuorossa 2018, jos taloudellinen tilanne vaan antaa siihen mahdollisuuden. Edullisempia ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja kartoitetaan edelleen ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Alueen käytön lisäämiseen pyritään, keinoja mietitään ja kartoitetaan edelleen. Palotarus tarjoaa kauniin ja toimivan ympäristön erilaisten tilaisuuksien ja leirien järjestämiseen. 15

16 Alueyksikkö (1065 htpv) (PSR 804 htpv, STEA 152 htpv, 109 htpv omarahoitteinen) Alueyksiköllä on kolme toimipistettä: SPEK Etelä-Savo, SPEK Pohjois-Suomi ja SPEK Pohjanmaa- Österbotten. Kunkin toimipisteen tehtävänä on palvella alueensa pelastusliittoa. SPEK Etelä-Savo tuottaa palvelut Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry:lle. SPEK Pohjois-Suomi tuottaa palvelut Lapin Pelastusliitto ry:lle ja Pohjois-Suomen Pelastusliitto ry:lle. SPEK Pohjanmaa tuottaa palvelut Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:lle ja Svenska Österbottens Räddningsförbund rf:lle. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisy Tavoite: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Kansalaiset, yhdistykset, yritykset ja viranomaiset tavoitamme viestinnän eri keinoin, verkostojen avulla sekä suoramarkkinoinnilla. Erityiskohderyhmiämme ovat nuoret ja ikääntyneet. Tavoitteita viemme eteenpäin Paloturvallisuusviikon ja NouHätä!-kampanjoiden avulla. Tuemme alueemme messutapahtumia yhdessä pelastuslaitosten kanssa resursseilla. Kannustamme verkostojamme ja kansalaisia osallistumaan 112-päivään ja kampanjoihin, joissa SPEK on mukana. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Tavoite: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Tiedotamme pelastuslaitosten, palokuntien ja pelastusliiton jäseniä ajankohtaisista asioista sekä alueellisista ja valtakunnallisista tapahtumista niin, että tietoisuus niistä on levitetty jokaisen toimipisteen alueelle riittävän ajoissa. Koulutuspäiviin, järjestötoimintaan, palokunta- ja harrastekilpailuihin ja erilaisiin tapahtumiin osallistuvien palokuntien määrä kasvaa. Tavoitteen toteutumista tuemme järjestämällä tai ottamalla osaa tilaisuuksien järjestämiseen, jotka tukevat palokuntayhdistysten toimintaa. Palokuntayhdistysten toimintamahdollisuuksia ja osaamista parannamme järjestämällä yhteisiä ajankohtaiskoulutuksia. Tuemme valtakunnallista järjestötyön kehittämistä osallistamalla palokuntalaisia valtakunnallisiin alan tapahtumiin ja hyödyntämällä SPEKin tarjoamia verkkoluentoja. Olemme mukana Palokuntien toimintaohjelma-hankkeessa sitouttamalla palokuntia hankkeeseen mukaan ja näin jalkautamme toimintaohjelman suosituksia alueelle. Toteutamme sidosryhmäanalyysin jokaisella toimipisteellä. Omalla toiminnalla pyrimme vähintään varmistamaan palokuntalaisten määrän säilymisen. Koulutamme palokunnat turvallisuusviestijöiksi. Tuemme palokuntien turvallisuusviestintää yhdessä sovituilla menetelmillä, kuten viestinnällä ja materiaalilla. 16

17 Olemme mukana järjestämässä Yleistä Palokuntalaiskokousta. Toiminta alueella noudattaa SPEK-ryhmän valtakunnallisia teemoja. Tapahtumien suunnittelussa on mukana alueen toimikunnat. Autamme alueen palokuntia osallistumaan valtakunnalliseen palokuntanuorten suurleiriin. Järjestämme nuoriso-osastojen kouluttajille koulutusta. Neuvomme ja opastamme nuoriso-osastoja. Varautuminen ja väestönsuojelu Tavoite: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Parannamme koulutuksella taloyhtiöiden ja kansalaisten varautumista häiriötilanteisiin. Kannustamme taloyhtiöitä ja kansalaisia huolehtimaan omatoimisesti ihmisten lisäksi laitteista ja tiloista, joita poikkeustilanteissa voidaan tarvita. Keräämme kursseilta ja tapahtumista palautteet, joilla kehitämme toimintaa. Kyläturvallisuuskoulutettavien- ja kyläturvallisuusyhdysmiesten määrä nousee edelliseen vuoteen verrattuna. Painopisteemme on taloyhtiöiden turvallisuushenkilöstön ja kyläläisten koulutuksessa. Otamme käyttöön 72-tuntia koulutuskonseptin kouluttamalla lisää kouluttajia. Onnistumisen perustana on verkostoyhteistyö, jota kehitämme sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, kyläyhdistysten ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijoidenkin kanssa. Teemme hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa. Tarjoamme pelastuspalvelujärjestöille ajankohtaiskoulutuksiamme. Yhteispalvelut Kehitämme yhdessä alueyksikkötoiminnassa mukana olevien pelastusliittojen hallintoa. Painopiste on substanssitoiminnassa, jota hallinto tukee. Tunnistamme pelastustoiminnan rakenneuudistuksen vaikutukset alueelliseen järjestötoimintaan ja kehitämme alueellista järjestötoimintaa vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan muutoksiin. Olemme mukana suunnittelemassa SPEKin strategiaa ja organisaatiouudistusta. 17

18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, SPEK Talousarvio 2018, hallitukselle (tuhansina euroina) 2018 Koulutuspalvelut Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Järjestöpalvelut Johtaminen ja tukipalvelut Projektit 2017 ero % ero % osuus budjetista ero % ero % osuus budjetista ero % ero TUOTOT PSR yleisavustus ,5 % 26,5 % ,0 % 38,3 % ,9 % 35,3 % ,5 % STEA yleisavustus ,0 % ,0 % 50,0 % 0,0 % ,0 % Omarahoitteiset tuotot ,5 % 92,3 % ,7 % 0,4 % ,4 % 6,1 % ,9 % 1,2 % ,2 % Kohdeavustukset ,5 % ,0 % 0,0 % ,3 % 6,2 % ,4 % 88,3 % ,0 % Varainhankinnan ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ,0 % 59,5 % ,0 % 0,0 % ,1 % 1,3 % ,9 % 39,2 % 0,0 % ,2 % Tuotot yhteensä ,5 % 54,8 % ,3 % 13,3 % ,7 % 12,6 % ,7 % 1,0 % ,4 % 18,3 % ,4 % KULUT Henkilöstökulut Työsuhteessa olevat työntekijät ,1 % 32,4 % ,8 % 14,1 % ,3 % 12,8 % ,6 % 30,0 % ,7 % 10,7 % ,3 % Sivutoimiset työntekijät ,0 % 70,9 % ,9 % 0,3 % ,4 % 9,2 % 16 6,5 % ,4 % 13,0 % ,8 % Vyörytetyt henkilöstökulut ,3 % ,9 % ,6 % ,7 % 0,0 % Henkilöstökulut yhteensä ,0 % 50,6 % ,9 % 20,0 % ,8 % 18,6 % ,0 % ,9 % 10,9 % ,3 % Muut kulut Poistot ,8 % 41,7 % 8 6 2,0 33,3 % 20,2 % ,2 % 38,1 % ,3 % Vapaaehtoiset henkilösivukulut ,2 % 3,5 % 9 7 1,5 20,5 % 4,3 % ,7 % 2,0 % ,0 % 90,2 % ,2 % Toimitilakulut ,1 % 2 1 1,0 0,7 % ,7 % 8,5 % ,7 % 89,6 % 3 0,9 % ,1 % Laite-, kalusto- ja ohjelmistokulut ,1 % 34,9 % 3 3-0,6-19,4 % 1,2 % ,7 % 1,2 % ,5 % 62,3 % 1 0,5 % ,6 % Kotimaan matkakulut ,7 % 33,6 % ,4-30,7 % 7,8 % ,4 % 20,1 % ,8 % 26,8 % ,2 % 11,8 % ,2 % Ulkomaan matkakulut ,3 % 34,3 % ,8-3,7 % 13,4 % ,7 % ,3 % 17,7 % ,7 % 25,9 % ,2 % Tuotemyynnin kulut ,1 % 100,0 % 0 0,0 0,0 % 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % ,1 % Toiminnalliset kulut ,5 % 26,2 % ,9 9,0 % 16,5 % ,1 % 14,8 % ,7 % 7,9 % ,8 % 34,5 % ,8 % Markkinointikulut ,8 % 8,8 % ,7-62,4 % 10,5 % ,3 % 2,9 % ,1 % 8,1 % ,0 % 69,7 % ,4 % Hallintokulut ,5 % 20,4 % ,5-13,9 % 7,0 % ,4 % 5,2 % ,9 % 33,6 % ,7 % 33,8 % ,5 % Vyörytykset ,1 % ,2 10,4 % ,5 % ,2 % ,0 % ,0 % Muut kulut yhteensä ,1 % 42,5 % ,3 % 16,4 % ,3 % 15,4 % ,9 % 0,6 % ,9 % 25,1 % ,9 % Varainhankinnan ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut ,7 % 99,5 % 0 0,0 % 0 0,5 % 0,0 % 0,0 % ,2 % Kulut yhteensä ,7 % 46,7 % ,7 % 18,1 % ,4 % 16,9 % ,9 % 0,3 % ,5 % 18,0 % ,4 % Tilikauden tulos ,3 % ,0 % ,4 % ,8 % ,6 % % osuus budjetista ero % ero % osuus budjetista ero % ero % osuus budjetista 2018 yhteensä 2017 yhteensä 2018 budjetin ja 2017 budjetin ero EUR 2018 budjetin ja 2017 budjetin ero %