Vahvistettu valtuustossa

Transkriptio

1 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 Vahvistettu valtuustossa

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Johtaminen 4 Kestävä yhteiskuntakehitys 5 Strategiatavoite: Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä, seuraamme ja arvioimme 5 politiikkaohjelmia ja strategioita Strategiatavoite: Osallistumme asiantuntijana strategia- ja lainsäädäntötyöhön 5 Strategiatavoite: Tuemme ja herätämme yhteiskunnallista keskustelua 6 Ratkaisuja arjen turvaksi 8 Strategiatavoite: Turvallista asumista kaikille 8 Strategiatavoite: Turvalliset rakennukset ja laitteet 9 Strategiatavoite: Muuttuva toimintaympäristö 9 Osaavat yksilöt 11 Strategiatavoite: Kansalaisten varautuminen ja turvallisuus 11 Strategiatavoite: Lapset ja nuoret 12 Strategiatavoite: Seniorikansalaiset 12 Strategiatavoite: Työ ja turvallisuus 12 Pelastusalan elinvoimainen vapaaehtoistoiminta 15 Strategiatavoite: Palokuntatoiminnan kehittäminen 15 Strategiatavoite: Vapaaehtoisen auttamisvalmiuden edistäminen 18 Strategiatavoite: Vapaaehtoistoiminnan tilannekuvan seuraaminen 19 Asiantunteva Palvelemme ja vaikutamme tiedolla 20 Asiantuntijatoiminnan kehittämisohjelma 20 Läheinen - Olemme haluttu ja arvostettu kumppani 21 Järjestön viestintä 21 Joustava Olemme ketterä ja suorituskykyinen 23 Henkilöstö- ja yleishallinto 23 Tietohallinto 23 Vakaa ja monipuolinen talous turvaa uudistumiskyvyn 24 Taloushallinto 24 Padasjoen kurssi- ja leirikeskus 24 Tuotemyynti 24 Henkilötyöpäivät 25 Talousarvio 26

3 3 Johdanto Vuoden 2019 toimintaa leimaavat vahvasti muutokset. Maakuntauudistus siirtyy oletettavasti toimeenpanovaiheeseen ja maan hallitus vaihtuu. Uudistukset tarjoavat SPEKille tilaisuuden vaikuttaa strategiansa mukaisesti. Lisäksi keskusjärjestöltä edellytetään tehokasta tiedonkeruuta ja kykyä arvioida politiikkojen ja linjausten vaikutuksia. Suomen talouden kasvuun liittyy epävarmuustekijöitä ja oletettavaa on, että pitkään jatkunut kasvu taittuu. Talouden kehitys vaikuttaa keskusjärjestöön välillisesti ja viiveellä. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole seikkoja, jotka antaisivat aihetta huoleen vuoden 2019 aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 rakentuu SPEK-strategian neljän kärjen mukaisesti. Lisäksi siinä on linjattu toimenpiteitä keskusjärjestön toiminnan kehittämiseksi strategian mukaisesti. Asiantuntijatoiminnassa tarkoitus on keskittyä neljään laajempaan teemakokonaisuuteen, jotka ohjaavat toimintaa strategiakauden läpi. Esitetyt teemat ovat asumisen turvallisuus, turvallinen rakennettu ympäristö, kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys ja resilienssi sekä järjestöjen ja viranomaistoiminnan yhteistyön kehittäminen. Teemat leikkaavat myös koulutuspalveluiden sekä järjestöpalveluiden toimintaa. Vaikuttamistyössä toimintaa leimaavat ensi vuonna pidettävät vaalit sekä niitä edeltävä valmistelutyö ja vaalien jälkeinen osallistuminen eri asiantuntijatyöryhmiin. Tavoitteena on myös systematisoida keskusjärjestön vaikuttamistyö. Ratkaisuissa arjen turvaksi painottuvat erityistä tukea vaativien ryhmien asumisturvallisuuden kehittäminen sekä rakennetun ympäristön turvallisuus. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa toimintaympäristön kehityksestä, määrittää suositusprosessit sekä syventää eurooppalaista yhteistyötä erityisesti Euroopan palontorjuntaliittojen (CFPA-E) verkostossa. Osaavat yksilöt eli koulutuksen ja osaamisen kehittämisen osalta tavoitteina ovat kansalaiskoulutusten keskittäminen kahteen koulutusohjelmaan ja kampanjoiden uudistus. Järjestökoulutusuudistus käynnistetään ja palokuntakoulutusta suunnataan vahvemmin viikkoharjoitustoimintaan. Kärkihankkeena käynnistetään Tulityökortti -koulutuksen uudistus. Lisäksi panostetaan voimakkaasti pätevyyskoulutusten laadunhallintaan ja valvontaan. Turvallisuuskoulutuksissa turvallisuuskouluttajaverkoston laajentaminen valtakunnalliseksi muodostaa painopisteen. Elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan osalta palokuntien toimintaohjelma linjaa vuoden toimintaa. Lisäksi painotetaan nuorisotyötä, vapaaehtoistoiminnan tilan seurantaa sekä viranomaisten ja vapaaehtoisten välisen yhteistyön kehittämistä. Keskusjärjestön toiminnan kehittämisen osalta painopisteinä ovat asiantuntijatyön kehittäminen sekä viestintä.

4 4 Johtaminen Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokouksien yhteydessä toteutetaan seminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa säännöllisesti.

5 5 Kestävä yhteiskuntakehitys Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikuttamistyölle kehyksen asettavat vuonna 2019 pidettävät eduskunta-, maakunta- ja EUvaalit sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Vaikutamme vaalien jälkeen käynnistyviin lainsäädäntö- ja strategiahankkeisiin. Lisäksi tuemme pelastustoimen yhteistä tavoitetta sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi. Strategiatavoite: Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä, seuraamme ja arvioimme politiikkaohjelmia ja strategioita Palo- ja asumisturvallisuus, kansalaisten ja yhteiskunnan kriisinkestävyys sekä pelastustoimen ja kolmannen sektorin asemoituminen turvallisuustoimijoiden kenttään toimivat tutkimuksen ja tiedontuotannon kehyksinä. Oma tiedontuotanto palvelee asiantuntija- ja vaikuttamistoimintaamme, hankevalmistelua sekä koulutuksen ja viestinnän kehittämistä. Ennakoimme tulevaisuutta sekä seuraamme pitkän aikavälin kehitystä eri megatrendien osalta. Osallistumme sisäministeriön ja Turvallisuuskomitean ennakointiverkostojen toimintaan sekä siihen liittyvään tiedontuotantoon. Ylläpidämme yhteyksiä kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin ja -verkostoihin. Mittarit: Tutkimusten ja selvitysten määrä Katsausten määrä Strategiatavoite: Osallistumme asiantuntijana strategia- ja lainsäädäntötyöhön Pyrimme vaikuttamaan asiantuntemuksellamme lainsäädäntöön konsultoimalla lainvalmistelijoita ja päättäjiä sekä antamalla lausuntoja ja tekemällä kannanottoja toimintakenttäämme liittyvän lainsäädännön kehittämisestä. Globalisoituvassa maailmassa yhteiset, maiden rajat ylittävät turvallisuushaasteet vaativat globaaleja ratkaisuja ja vaikuttamista niihin myös taholtamme. Seuraamme ja vaikutamme alamme lainsäädännön kehittämiseen Suomessa, Euroopan unionin sekä muussa kansainvälisessä viitekehyksessä (YK). Edistämme hyvien käytäntöjen hyödyntämistä EU:n laajuisesti esimerkiksi paloturvallisuusstandardien ja alan koulutusten puitteissa. Mittarit: Edustukset työryhmissä Lausunnot ja muut kannanotot

6 6 Strategiatavoite: Tuemme ja herätämme yhteiskunnallista keskustelua Otamme kantaa ja vaikutamme tärkeimpiin poliittisen päätöksenteon prosesseihin, jotka liittyvät varautumiseen, sisäiseen ja rakennetun ympäristön turvallisuuteen sekä pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Näemme yhteiskunnan kriisinkestävyyden sen keskiössä olevan yksilön kautta, kohdistamme tiedolla vaikuttamisemme yksilöihin: päättäjistä nuoriin. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntija-, kansalais- ja strategisen viestinnän keinoin. Vaalien teemoista fokukseen noussevat erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisen turvallisuus ja osaaminen ikäihmisistä maahanmuuttajiin, lapsiin ja nuoriin sekä pelastusalan vapaaehtoistoiminta ja sen edellytykset. Analysoimme myös kunnan tulevaisuuden roolia ja valmistaudumme vuoden 2021 kuntavaaleihin. Suomen ulkopoliittisissa painotuksissa ajankohtaista SPEKin toiminnan kannalta ovat mm. Suomen Arktisen Neuvoston puheenjohtajuuskauden teemat, sekä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella esille nostettavat mahdolliset teemat, kuten paloturvallisuus ja paloturvallisuuskoulutus EU:n laajuisesti. EU:n osalta vaikuttamistoimintaamme ohjaa kaksi kärkiteemaa: rakennetun ympäristön paloturvallisuus ja toisaalta yhteinen vastekyky; omatoiminen varautuminen (vapaaehtoisuus, vapaaehtoisten liikkuvuus ja varautuminen). Toimenpiteet: Eduskunta- ja EU-vaalikeskustelut Maakuntavaalikeskustelu Edustukset valmistelutyöryhmissä Infotilaisuudet ja koulutukset päättäjille, esim. Kuntamarkkinat Yksilöiden ja yhteisöjen kriisinkestävyys resilienssi Kansalaisten ja yhteisöjen kyvyllä ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toiminnalla vaaratilanteissa on erittäin suuri merkitys koko yhteiskunnan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle. Kyse on yhtä lailla arjen turvallisuudesta kuin varautumisesta laajempiin yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Käytännön taitojen ohella luottamuksella ja turvallisuuden tunteella on suuri merkitys kansalaisten ja yhteisöjen resilienssille. Pelastusalalla on tärkeä rooli luottamuksen ylläpitäjänä ja vahvistajana mm. hybridiuhkiin liittyen. Seuraamme kansalaisten turvallisuuskäsitysten sekä valmiuksien kehittymistä (tilannekuva). Tuotamme Kyläturvallisuus ja 72-tuntia koulutukset. Tehtävämme on ensisijaisesti tuottaa suosituksia ja koulutusmateriaaleja muiden toimijoiden käyttöön. Vastaamme onnettomuuskehitykseen sekä yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin, erityisesti infrastruktuurin häiriöiden vaikutuksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä tahalliseen vaikuttamiseen (hybridi, CBRNE). Resilienssi-teema on kansainvälinen ja linkittyy YK:n globaaliin katastrofiriskien ehkäisyohjelmaan (Sendain toimintaohjelma), EU:n yhteiseen puolustukseen ja

7 turvallisuuteen sekä pelastuspalveluun. Lisäksi aihetta käsitellään Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) piirissä sekä pohjoismaisessa varautumisyhteistyössä. Keskeisiä kehittämisverkostoja ovat EU:n Community of Users (CoU) sekä Sendain toimintaohjelman mukaiset foorumit. Mitattavat toimenpiteet: Ohjelmoimme resilienssin kehittämisen vuosille (kehittämisohjelma) Kansalaisturvallisuuden tila tutkimus Resilienssi-seminaari 2 3 tilanne- tai onnettomuuskohtaista kyselyä (luonnononnettomuudet, muut laajaalaiset tai vakavat onnettomuudet) Kahden kehittämishankkeen valmistelu 1 2 tutkimusartikkelia Osallistuminen ja edustukset muiden hankkeissa. Erillishankkeet: Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja viranomaisten toimintakyky (KIVI) Toimimme kumppanina Poliisiammattikorkeakoulun vetämässä Kriittisen infrastruktuurin häiriöitä ja viranomaisten toimintakykyä käsittelevässä KIVI-hankkeessa. Hankkeessa tarkastellaan, mitä tehtäviä viranomaisilta vaaditaan häiriötilanteessa ja miten itse häiriötilanne vaikuttaa viranomaisten toimintakykyyn. 7

8 8 Ratkaisuja arjen turvaksi Seuraamme toimintaympäristön muutosta, kehitämme toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja turvalliseen arkeen. Kehityshankkeemme tuottavat toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja arjen turvallisuuden edistämiseksi. Keskeisiä tuotoksia ovat ohjeet, suositukset ja toimintamallit sekä näiden kehittämiseen tähtäävät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Osallistumme aktiivisesti asiantuntijana yhteistyökumppaneidemme hankkeisiin. Strategiatavoite: Turvallista asumista kaikille Toimintavuonna painopisteemme ovat asumisen paloturvallisuus sekä seniorien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuus. Lisäksi jatkamme harvaan asutun alueen turvallisuuden kehittämistä. Asumisen turvallisuus kattaa kodin lisäksi lähiympäristön ja sen koetun turvallisuuden. Kohdennamme toimintamme erityisesti asumisyhteisöille sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kanssa toimiville. Toimintavuoden tavoitteina on asemoida SPEK asumisen turvallisuuden kehittäjänä, ohjelmoida toimintaa vuosille sekä tuottaa konkreettisia ratkaisuja asumisturvallisuuteen. Asumisen turvallisuus linkittyy keskeisesti viestintään ja kampanjointiin. Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuus Ikääntyville ja muistisairaille suunnattu Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille (OTE) -hanke toimii pilottina myös muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuuden kehittämiselle. Erityisryhmien turvallisuuden edistäminen edellyttää laajaa verkostoyhteistyötä niin omais- ja potilasjärjestöjen kuin viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa, konkreettisia suosituksia ja ohjeita sekä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. Väestön ikääntyminen koskettaa laajemmin kaikkia länsimaita. Tämän vuoksi vahvistamme aihetta koskevaa yhteistyötä erityisesti eurooppalaisissa verkostoissa. Tuomme esille Suomessa esille nousseita ratkaisuja ja haasteita sekä kartoitamme ja kokoamme kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Mitattavat toimenpiteet: Asumisturvallisuuteen liittyvän verkostoyhteistyön vakiinnuttaminen Kehittämistarpeiden tunnistaminen ja kehittämislinjausten valmistelu vuosille OTE-hankkeen jatkotyöstäminen, tulosten jalkauttaminen. Asumisen paloturvallisuus Koostamme tilannekuvaa asumisen paloturvallisuuden keskeisistä haasteista ja kehittämistarpeista. Tavoitteena on päästä käsiksi valtakunnallisiin ilmiöihin ja toisaalta

9 tunnistaa loppukäyttäjien tarpeet. Tuotamme yhteistyössä laajassa sidosryhmäverkostossa kehittämisohjelman asumisen paloturvallisuuden edistämiseksi vuosina Tuemme sidosryhmiämme aktiivisella asumisen paloturvallisuutta koskevalla asiantuntijaviestinnällä sekä aineistotuotannolla. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat sisä-, ympäristö- ja sosiaali- ja terveysministeriö, pelastusviranomaiset, pelastusalan järjestöt sekä eri asuinyhteisöjä edustavat järjestöt. Tuomme asiantuntijuuttamme ja hyviä käytäntöjämme esille myös kansainvälisessä, erityisesti eurooppalaisessa kontekstissa (Euroopan komission Fire Information Exchange Platform, Fire Safe Europe). Koostamme ja välitämme hyviä kansainvälisiä käytäntöjä kansalliseen käyttöön. Toimenpiteet: Tilannekuva/selvitys SPEKin asemointi asumisturvallisuuden toimijana Opintopäivät Kehittämislinjaukset Harva-alueen ja maaseudun turvallisuus Kaupungistumisen myötä maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla väestö ikääntyy ja väkimäärä vähenee, minkä seurauksena turvallisuuspalvelujen saatavuus heikkenee. Harvaturva-verkoston keskeinen painopiste on maaseudun asukkaiden omatoimisen varautumisen kehittämisen edellytysten vahvistaminen. Lisäksi verkosto ohjaa Kyläturvallisuus-koulutuksia. Vastaamme verkoston koordinaatiosta ja sihteeristöstä. Harvaturva-verkosto toimii sisäministeriön johdolla. Vastaamme Harvaturva-verkoston sihteeristöstä ja koordinaatiosta. Strategiatavoite: Turvalliset rakennukset ja laitteet Strategiatavoite: Muuttuva toimintaympäristö Turvallinen rakennettu ympäristö 2030 Rakennetun ympäristön kehitys on nopeaa, ja uudet teknologiat ja materiaalit parantavat rakennetun ympäristön turvallisuutta. Korjausrakentaminen uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa, mutta kehitys on epätasaista. Kasvu ja uudistuminen keskittyvät kasvukeskuksiin. Muualla maassa kehitys on hitaampaa. Paloturvallisuus on parantunut merkittävästi, mutta hyvä kehitys edellyttää jatkuvaa panostusta. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja kaupungistuminen muovaavat ja asettavat uusia vaatimuksia rakennetulle ympäristölle ja sen turvallisuudelle. Strategiakaudella painotamme toiminnassamme ihmisen toimintaa rakennusten käyttäjänä sekä teknologian soveltajana. Toimintamme lähtökohtina ovat paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja suositukset sekä niitä koskevan koulutuksen ja viestinnän tehostaminen. Samalla kehitämme ratkaisuja vastaamaan myös ilmastonmuutokseen ja muihin tunnistettuihin haasteisiin. Toimintavuonna painopisteenämme on yhtenäisten eurooppalaisten ohjeiden ja suositusten kehittäminen ja soveltaminen. Euroopan palontorjuntaliittojen yhteisö (CFPA-E) on keskeinen ohjeiden ja suositusten kehittämisalusta. Lisäksi teemme yhteistyötä pohjoismaisten 9

10 kumppaneiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa tehtävä kehityksen seuranta, tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto sekä yhteiskehittäminen ovat keskeinen asiantuntijatoiminnan muoto. Sisällöllisesti edistämme mm. uuden teknologian soveltamista koskevaa kehitystyötä sekä välitämme aktiivisesti tietoa teknologian sovellusmahdollisuuksista. Kartoitamme rakennetun ympäristön muutoksen tilannekuvan ja valmistelemme kehittämislinjaukset vuosille Tavoitteenamme on, että tietämys paloturvallisuusasioista lisääntyy. Julkaisemme ohjeet ja suositukset verkossa. Tuotamme niitä täydentävää koulutusta ja viestintää. Tarjoamme käytännönläheisiä ratkaisumalleja. Aktiivisella verkosto- ja turvallisuusviestinnällä edistämme yksilöiden ja yhteisöjen tietämystä paloturvallisuusasioista. Kokoamme laajan ja kattavan verkoston rakennetun ympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Asetamme erilliset kehitysryhmät temaattisiin aihealueisiin. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän tavoitteena on paloturvallisuuskäytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Vuonna 2019 ryhmä tuottaa mm. vuonna 2018 käynnistetyt selvitykset kirkkojen ja koulujen paloturvallisuuden parantamiseen ja savunpoistolaitteiden ylläpitoon liittyen. Tuotamme pelastussuunnittelua ja omatoimista varautumista koskevan suosituksen. Prosessi toimii pilottina muiden suositusten tuottamiselle. Yhteistyökumppanien kanssa luodaan pelastussuunnittelulle laatukriteeristö, jonka tehtävänä on ohjata pelastussuunnittelua toteuttavia tahoja aikaisempaa vaikuttavampaan suunnittelutyöhön ja poistaa alalta epätoivottuja toimintatapoja. Palotutkimusverkosto jatkaa Palotutkimusraadin toimintaa. Verkosto kehittää alan tutkimusta ja sitä koskevaa tiedonvaihtoa. Verkosto toimii myös alustana suositusten ja materiaalien tuottamiselle sekä hankevalmistelulle. Palotutkimuksen päivät järjestetään verkoston ohjauksessa. Mitattavat toimenpiteet: Rakennetun ympäristön kehityksen tilannekuvaselvitys ja kehittämisohjelman laatiminen. Tuotetaan kaksi selvitystä: kirkkojen paloturvallisuus ja savunpoistolaitteistot. Pelastussuunnittelun laatukriteerit Rakentamismääräyksiä koskeva viestintä ja ohjeistus Kartoitetaan pelastuslain uudistukseen liittyvät kehittämistarpeet. Käännetään ja julkaistaan 4 ajankohtaista CFPA-E-opasta englannista suomeksi. Järjestetään Palotutkimuksen päivät (erityisavustus). Paloturvallisuuden verkostopäivät (ent. Perinnepäivät) Toimitaan ja vaikutetaan aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Erityishanke: Lähiympäristö 2.0 Lähiympäristön laatu koetun turvallisuuden lisäämisessä ja rikosten ehkäisemisessä. Hankkeessa selvitetään ja ohjeistetaan, miten lähiympäristön suunnittelulla voidaan parantaa turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaa ja muita rikoksia sekä asuinalueilla että julkisissa ja puolijulkisissa kaupunkitiloissa, kuten koulualueilla ja kauppakeskuksissa. 10

11 11 Osaavat yksilöt Koulutamme ja viestimme, tuemme yksilöiden valmiuksia ottaa vastuuta omasta ja lähipiirinsä turvallisuudesta. Toimintamme vaikuttavuus ja tuloksellisuus perustuvat kykyyn vastata tunnistettuihin ongelmiin sekä tulosten tehokkaaseen jalkauttamiseen. Keskeistä on kyky jalostaa asiantuntijatyötä tehokkaiksi viesteiksi ja koulutuksiksi. Strategiatavoite: Kansalaisten varautuminen ja turvallisuus Kyläturvallisuus-koulutusohjelma Vuoden aikana koulutamme paikallisia kyläturvallisuusyhdyshenkilöitä, jotka järjestävät kylissä turvallisuuskoulutuksia, ja tuemme heidän paikallista kyläturvallisuustyötään ylläpitämällä kyläturvallisuus.fi -portaalia, yhdyshenkilökirjettä ja jakamalla kyläturvallisuusopasta. Vuoden tavoitteena on entistä useamman kylän saaminen kyläturvallisuustoiminnan piiriin. Siirrämme koulutustoiminnan hallitusti osaksi alueellista toimintaamme. 72 tuntia -koulutusohjelma SPEK vastaa 72 tuntia -koulutusohjelman sisällöntuotannosta ja hallinnosta. Koulutusta ja sen kehittämistä koordinoi Huoltovarmuusorganisaatiossa toimiva KOVA-toimikunta. SPEK on toimikunnan koordinaatiojärjestö. Toimintavuonna panostamme koulutusten markkinointiin sekä järjestämme Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät. Toimenpiteet: Jatkamme Kyläturvallisuus ja 72-tuntia -koulutusohjelmien ylläpitoa sekä painotamme koulutusten markkinointia ja tunnettuutta. Jatkamme Kodin turvaopas -verkkopalvelun ylläpitoa. Järjestämme Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät. Kampanjat Vahvistamme keskusjärjestön roolia valtakunnallisena turvallisuus- ja riskiviestinnän kehittäjänä sekä kampanjakoordinaattorina. Keskitämme keskusjärjestön kansalaisille suunnatun turvallisuusviestinnän kampanjoihin sekä verkkopalveluihin. Kehitämme ja tuotamme alaa yleisesti palvelevaa turvallisuusviestintämateriaalia. Käynnistämme Paloturvallisuusviikko -kampanjan uudistamisen. Yhdelle viikolle keskittyvän tapahtuman sijaan tarkoitus on jatkossa tuottaa kampanja-alusta, joka koostuu tarvittaessa useammasta pienestä tempauksesta tai yhdestä suuresta kokonaisuudesta sekä vuosittain vaihtuvista teemoista. Päivä paloasemalla -tapahtuma linkitetään vahvemmin VPKtoiminnan kehittämiseen.

12 12 Erityishanke: Maahanmuuttajahanke (STEA) haettu 5/2018 Hankkeessa luodaan yhteistyöverkosto ja osallistava toimintamalli maahanmuuttajien turvallisuuskoulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa OTE-hankkeen osallistavia menetelmiä ja aineistoa ja muokataan niitä maahanmuuttajataustaisille henkilöille soveltuviksi. Kehitetään SPEKin, palokuntien, Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten yhteistyötä osallistavan turvallisuuden edistämiseksi. Strategiatavoite: Lapset ja nuoret Koulujen turvallisuuskasvatuksen kehittämisohjelma (PSR / EU) NouHätä!-kampanjaa uudistetaan laajentamalla se yläkouluille suunnatuksi opetuskokonaisuudeksi. Kilpailullinen elementti säilyy kampanjassa, mutta sen painotusta vähennetään. Kehitystyön tueksi perustetaan koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia suuntaviivat kokonaisuudelle. Tavoitteenamme on vahvistaa koulujen roolia turvallisuuskasvattajana ja tuottaa tarvittavat opetusmateriaalit. Olemme mukana EU-rahoitteisessa Erasmus+ BeFireSafe@School -hankkeessa, josta saatu tieto otetaan mukaan kehitystyöhön. Strategiatavoite: Seniorikansalaiset Erityishanke: OTE-projekti (rahoitus STEA) OTE-hankkeessa on vuosina luotu yhteistyöverkosto ja tuotettu osallistavia koulutusaineistoja ja toimintamalleja erityisryhmien, erityisesti muistisairaiden, iäkkäiden ja omaishoitoperheiden arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2019 toimintamalleja kehitetään edelleen ja samaan aikaan niitä juurrutetaan yhteistyössä mukana olevien järjestöjen kanssa yhteistyöksi ja järjestöjen toimintaan. Arvioidaan mahdollisten täydentävien hankkeiden tarve toimintamallien laajentamiseksi muiden erityisryhmien arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Strategiatavoite: Työ ja turvallisuus Toimintaympäristön muutokset, kuten verkkopohjaisen koulutuksen yleistyminen ja työelämävaatimukset ja osaamisen turvaaminen asettavat haasteita turvallisuuspätevyyskoulutuksille. Muuttuviin vaatimuksiin vastataksemme keskitymme Tulityökortti -pätevyyksien kehittämiseen, erityisesti koulutusten laatuun ja konseptin laadunhallintaan.

13 13 Pätevyyskoulutusten yhteinen ja koulutuslajikohtainen laadunhallintaprosessi kuvataan, panostetaan koulutusten laatuhavainnointeihin sekä koulutetaan pätevyyskoulutusten havainnoijia. Toimintavuoden aikana käynnistetään Tulityöt projekti. Tulevaisuuden tulityökoulutuksen määrittely ja tavoitteen asetanta toteutetaan yhteistyössä finanssialan, vakuutusyhtiöiden, Palopäällystöliiton sekä Tulityötoimikunnan kanssa. Koulutuksen tavoitelausekkeet määritellään ja koulutuksen sisällöllisistä periaatteista päätetään. Järjestetään tulityötoimikunnan kehittämisseminaari keväällä ja osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi järjestetään tulitöihin liittyvä opintomatka. Tulityökoulutusta koskevaa viestintää kehitetään. Jatkamme muiden turvallisuuskoulutuskonseptien ja niitä koskevien rekisteritietojen ylläpitoa. Turvallisuuspätevyysrekisteri yhdistetään Haka-tietokantaan. Projektiin nimetään vastuuhenkilö, rekisterin toimintaperiaatteet määritellään ja riittävien testausten jälkeen rekisteritietokannat yhdistetään toimintakykyisiksi. Kurssinjohtajapalveluista huolehditaan koko yhdistämisprosessin ajan. Toteutetaan suunnattu asiakaspalvelukysely, jolla mitataan kurssinjohtajien saaman palvelun tasoa. Toimenpiteet: Laadunvalvonnan ja -hallinnan kehittämishanke, ml. vahinkoseuranta Aktiivinen yhteiskunnallinen viestintä sekä sidosryhmien sitouttaminen (vakuutusala) Turvallisuuskorttirekisterin yhdistäminen Hakaan Tulitöiden koulutusuudistuksen aloittaminen Kurssinjohtajien asiakaspalvelukysely. Kehitämme yritysten turvallisuutta lisäämällä yritysten henkilöiden turvallisuusosaamista yhteistyössä yritysten ja SPEKin jäsenten kanssa. Seuraamme ja arvioimme yritysten turvallisuusilmiöitä yhteistyössä yritysten, vakuutusyhtiöiden ja Euroopan palontorjuntaliittojen kanssa. Vahvistamme SPEKin asemaa työpaikkojen asiantuntevana turvallisuuskouluttajana. Toimenpiteet: Laajennamme kouluttajaverkostoamme valtakunnalliseksi kysynnän mukaan Vahvistamme kouluttajiemme asiantuntemusta Tuotamme yritysten henkilöstön turvallisuusosaamista tukevat verkkooppimisaineistot Tehostamme koulutuksen markkinointia kumppanien verkostojen avulla Laajennamme Turvallisuuspäällikön peruskurssin valtakunnallisesti kattavaksi yhteistyössä pelastusliittojen kanssa Päivitämme koulutussisältöjämme suorittamamme yritysten turvallisuustilanne / - ilmiöiden seurannan ja arvioinnin, yhteistyöverkostojemme ja koulutuspalautteemme perusteella Koulutusyhteistyön kumppanuuksien vahvistaminen Yhteisten teemojen viestintä koulutuksissa ja valistustoiminnassa

14 14 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen tunnistaminen: koulutuksien aihealueet ja vetovoimaiset esiintyjät. Mittarit: Toteutuneiden koulutustilaisuuksien ja koulutettujen määrä Verkko-oppimisympäristön käyttäjätilien määrä ja käyttöaste Webinaarien seuraajamäärä.

15 15 Pelastusalan elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Tuemme palokuntien toimintaa ja kehitämme pelastusalan vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä jäsentemme kanssa. Strategiatavoite: Palokuntatoiminnan kehittäminen (PSR) Tuemme palokuntia luomalla edellytyksiä paikallisen vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuudelle ja jatkuvuudelle. Toiminnan pohjana on SPEKin, SPPL:n ja SSPL:n yhteinen Palokuntien toimintaohjelma ( ) ja siihen Yleisessä Palokuntalaiskokouksessa (YPK) kesäkuussa 2018 Vaasassa yhteisesti sovitut seuraavan kolmen vuoden toimenpidesuositukset. Painopisteenämme on erityisesti aluetoiminnan kehittäminen (mm. uudet toimintamuodot) yhdessä jäsenistön kanssa sekä toimikuntarakenteen ja järjestökoulutuksen uudistaminen. Toimintamuotojen kehittäminen ja rekrytointi Uusien toimintamuotojen kehittämiseksi suunnittelemme ja toteutamme yhteishankkeita ja -tapahtumia ja aktivoimme jo mukana olevia. Päivä paloasemalla -tapahtumat ovat osa SPEK-ryhmän turvallisuusviestintää. Vahvistamme ja tuemme alueiden merkitystä yhteydenpidossa palokuntien suuntaan. Kehitämme tapahtumaa ja vahvistamme sen roolia. Näin tavoitamme laajempia kohderyhmiä, kuten maahanmuuttajataustaiset, koulut ja muut 3. sektorin toimijat, ja vahvistamme vapaaehtoistoimintaa. Palokuntanuorten liikunnallisten tottumusten tukemiseksi lisäämme liikunnallisuutta palokuntanuorten viikkoharjoituksissa. SPEK-ryhmän vuoden teemana on Palokuntanuorten Kuntohälytys-liikuntakampanja. Verkostojen kehittäminen Jatkamme vuonna 2018 aloitettua toimikuntauudistusta. Rakenteita kehitetään vastaamaan tarpeita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti noudattaen Vaasan YPK:ssa 2018 yhdessä sovittuja suuntaviivoja. Käynnistämme seuraavan Yleisen Palokuntakokouksen suunnittelun ja edistämme siellä tehtävien suositusten sitovuutta yhdessä toimintaohjelman allekirjoittaneiden tahojen kanssa. Tuemme hyvien käytäntöjen levittämistä ylläpitämällä eduspek-oppimisympäristöä, jossa voi jakaa eri alueilla ja eri toiminnoissa hyviksi koettuja käytänteitä kuten videot. Vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä pelastusliitojen avainhenkilöille opintomatkan, jossa näkökulmana on alueellinen nuorisotoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvien hyvien käytäntöjen benchmarking, kuten leiritoiminta ja eri toimijoiden yhteistyö. Vahvistamalla yhteistyötä kansainvälisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa (mm. European

16 16 Volunteer Centre) luodaan myös verkostoja tukemaan palokuntien luottamushenkilöitä, hallituksen puheenjohtajaa ja jäseniä, yhdistyksen kehittämistyössä. Identiteetin kirkastaminen ja tunnettuuden lisääminen Kohotamme palokuntanuorisotoiminnan profiilia a) pelastusalalla, erityisesti sen turvallisuuskasvatuksellisen merkittävyyden suhteen, b) nuorten keskuudessa, osallistamalla nuoria eri toimintojen suunnittelussa ja palautekyselyillä ja ottamalla käyttöön palokuntanuorisotyön laatujärjestelmän kaikkien pelastusliittojen alueilla. Toiminnan tunnettuuden osalta teemme laajaa yhteistyötä. Eri kuntien ja kaupunkien asukkaiden lisäksi kohderyhmänä ovat mm. kuntapäättäjät. Tuemme ja kehitämme toimintaa ottaen huomioon palokuntatoiminnan kokonaisuuden eli palvelu- ja harrastustoiminnan sekä vapaaehtoistyön. Näin vahvistetaan ja laajennetaan yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja osallistujamääriä. Tähän liittyen järjestämme yhdistysten puheenjohtajille suunnatun President s Forumin. Lisäämme toiminnan tunnettuutta myös vahvalla medianäkyvyydellä nostamalla esiin ajankohtaisia aiheita ja tarinoita sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden osalta. Palokuntamme parhaaksi -hanke Viime vuonna alkaneen hankkeen tavoitteena on laatia toimintamalli palokuntatoiminnan kehittämisen järjestelmälliseksi tukemiseksi. Hanke jatkuu mukaan lähteneiden pelastusliittojen, vapaaehtoisten palokuntien sekä niihin koulutettujen ohjelmamestareiden avulla vuoden 2019 loppuun. Palokunnat laativat omat tavoitteensa ja suunnitelmansa kehittämistoimien toteuttamiseksi Palokuntien toimintaohjelman painopistealueiden ja toimenpidesuositusten mukaisesti. Vuoden aikana kehitetään mukana olevien palokuntien itsearviointityötä, järjestetään Mestarityöpajoja ja laaditaan toimintamalli valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen Järjestötoiminnallisen osaamisen kehittäminen Vuonna 2018 aloitettu järjestökoulutusuudistus saatetaan loppuun ja sitä kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella. Materiaalit ovat käytettävissä sähköisessä eduspek-oppimisympäristössä. Palokuntanuoriso-ohjaajakoulutuksen kehittäminen Käynnistämme palokuntanuorisotoiminnan osalta kehittämishankkeen, jossa kartoitetaan eri alueiden tarpeet ja haasteet yhdessä pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Erityisesti näkökulmana on uusien ohjaajien mukaan saaminen ja koulutusrakenteen kehittäminen vastaamaan nykyisiä tarpeita. Pelastustoiminnallisen osaamisen kehittäminen Kehitämme pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön viikkoharjoitus- ja päätoimisen henkilöstön työvuorokoulutusta siirtämällä palokuntakoulutuksen painopiste formaalin kurssimuotoisen koulutuksen tuottamisesta

17 sopimushenkilöstön koulutukseen ja palokuntalaisten osaamisen kehittämiseen, osaamisen monimuotoisuuden edistämiseen ja omaehtoisen osaamisen kehittämisen kulttuurin edistämiseen. Avoimen koulutusaineiston tuottaminen Omaehtoista osaamisen kehittämistä ja pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön viikkoharjoitustoimintaa tukemaan tuotamme kaikille avointa koulutusmateriaalia eduspek-oppimisympäristöön, jossa materiaali on käytettävissä lyhyissä 2 3 tunnin kestoisissa moduuleissa. Pääkouluttajaverkoston ylläpitäminen Koulutusaineiston ajantasaisuuden varmistamiseksi ylläpidämme asiantuntijoista koottua pääkouluttajaverkostoa. Pääkouluttajien tehtävänä on huolehtia oman substanssialan koulutusaineiston ajantasaisuudesta. Viikkoharjoitusten laadun edistäminen Edistääksemme pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön viikkoharjoitusten laatua, monipuolisuutta ja mielekkyyttä toteutamme alueellisia koulutustilaisuuksia hyvistä käytänteistä yhdessä pääkouluttajien kanssa. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen Palokuntalaisen omaan motivaation vaikutamme tuomalla näkyväksi osaamisen tunnustamista ja tunnistamista pelastustoimessa kehittämällä osaamismerkkijärjestelmää yhdessä koulutusten järjestäjien kanssa. Sanoitamme osaamisen näkyväksi sosiaalisessa mediassa ja muualla yhteiskunnassa. Turvallisuusosaamisen hallinnointikantaa Hakaa kehitetään entistä enemmän palvelemaan palokunnan sekä yksittäisen palokuntalaisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Koulutusjärjestelmää rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 72 %), toiminnallisilla tuotoilla, kuten kurssimaksuilla (n. 1 %) ja SPEKin omarahoitusosuudella (n. 27 %). Mittarit: palokuntatoiminnassa mukana olevien edu.spek.fi -oppimisympäristön osaamistilien määrä myönnettyjen osaamismerkkien määrä tuotettujen modulaaristen koulutusmateriaalien määrä ja käyttöaste Haka Turvallisuusosaamisen hallinnointikannan käyttäjien ja käyttöasteen määrä. 17

18 18 Strategiatavoite: Vapaaehtoisen auttamisvalmiuden edistäminen Suomen sisäinen turvallisuus perustuu vahvaan kansalaistoimintaan. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta on olennainen osa valmiuttamme ja toimintakykyämme. Tuemme pelastuslaitoksia palvelutasopäätösten laatimisessa pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan suunnitelmaosuuden osalta. Edistämme kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntää neljännen sektorin toimijoita. Seuraamme säädöksien valmistelua, jotta ne eivät aseta rajoitteita vapaaehtoistyön tekemiselle. Vaikutamme yhteiskunnalliseen keskusteluun pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen (STEA) Kolmannen sektorin rooli viranomaisten tukena on keskeinen yhteiskunnan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden kannalta. Jatkamme järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaamme yhteistyössä kokonaisturvallisuuden järjestöverkoston ja pelastuspalvelujärjestöjen kanssa. Kehitämme kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä sekä kehittämistarpeita koskevaa seurantaa. Seurannan teemoja ovat osallistumisen esteet, viranomaisyhteistyön toimivuus sekä järjestöjen toimintaedellytykset. Kolmannen sektorin roolin kehittäminen turvallisuuspalveluiden tuottamisessa on eurooppalainen yleisteema, jota erityisesti Itämeren valtioiden piirissä (CBSS) edistetään aktiivisesti. Yhteisiä ratkaisuja edellyttäviä käytäntöjä ovat mm. järjestäytymätön, spontaani vapaaehtoisuus sekä rajat ylittävä vapaaehtoinen auttamistoiminta. Myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuus yhdistää Itämeren valtioita. Kansalaispalvelua koskeva yhteiskunnallinen keskustelu linkittyy suoraan pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Muita vaikuttamistyössä tarkasteltavia teemoja ovat pelastusalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset sekä maakuntauudistus ja sen vaikutusten arviointi. Toimenpiteet: Valmistelemme kolmannen sektorin roolia koskevat kehittämislinjaukset yhteistyössä jäsenistömme ja muiden sidosryhmien kanssa. Toteutamme varautumiskyselyn järjestöille. Tavoitteena on tuottaa kattava tilannekuva varautumistyön realiteeteista, onnistumisista ja haasteista pelastusalaan ja varautumiseen liittyen. Arvioimme kansalaispalvelua koskevan aloitteen mahdollisuudet erityisesti kolmannen sektorin turvallisuustoimintaan liittyen. Vaikutamme pelastusalan järjestöjen toimintaedellytysten ja rahoituksen puolesta. Osallistumme Itämeren alueen maiden yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Valmistaudumme toimimaan kansainvälisen hankkeen vetäjänä. Seuraamme aiheeseen liittyvää muuta kansainvälistä keskustelua (EU:n työaikadirektiivi) ja osallistumme verkostojen yhteistyöhön (esim. CTIF:n vapaaehtoistyöryhmä).

19 19 Strategiatavoite: Vapaaehtoistoiminnan tilannekuvan seuraaminen Tilastojen lisäksi kehitämme laadullisia mittareita, joilla seurataan vapaaehtoisten osaamista ja toimintakykyä. Seuraamme myös toimintaan osallistuvien henkilöiden ja suomalaisten toiminnasta saaman mielikuvan kehittymistä ja palokuntatoiminnan yleistä tunnettuutta barometrien avulla. (Palokuntien toimintaohjelma.) Mittarit: Toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä ja osallistumisaktiivisuus Päätöksien tekoon osallistuneiden määrä Palokuntien aktiivisten ja passiivisten jäsenten sekä toimintaan osallistuvien muiden henkilöiden määrä.

20 20 Asiantunteva Palvelemme ja vaikutamme tiedolla Toimintamme perustuu asiantuntemukseen ja toimintaympäristön jatkuvaan analyysiin. Henkilöstömme osaaminen sekä laajat asiantuntijaverkostot ovat toimintamme keskeinen voimavara. Asiantuntijuudessa on kyse lisäksi omasta tiedontuotannosta. Kansainvälisten verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kasvaa koko ajan. Strategiatavoite: Vahvistamme henkilöstömme asiantuntijuutta Strategiatavoite: Ylläpidämme ja vahvistamme asiantuntijaverkostoja, erityisesti kansainvälisiä verkostoja Asiantuntijatoiminnan kehittämisohjelma Asiantuntija 2.0 Vastaamme toimintaympäristön muutoksen asettamiin odotuksiin ja uudistamme asiantuntijatoimintaamme suunnitelmallisen ohjelmatyön kautta. Tavoitteena on muuttua neuvonta- ja valistusorganisaatiosta asiantuntija- ja kehittämisorganisaatioksi. Strategian toimeenpanoon tähtäävät kehittämislinjaukset tukevat muutosprosessia. Sisäisesti uudistusta tehdään prosesseja kehittämällä, määrittämällä verkostoja sekä viestintää ja vaikuttamista kehittämällä. Kansainvälinen toiminta linkittyy elimellisesti asiantuntijatoimintaan. Ydinprosessien kehittäminen suositusprosessi määritelty ja käyttöönotettu kehittämishankeprosessi, kuten yllä - Logframe tutkimusprosessi, kuten yllä lausuntoprosessi, kuten yllä Toiminnan suunnittelu ja seuranta > CAF-malli. Osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen osaamisen kehittäminen määritelty asiantuntijavaihto valmisteltu. Verkostojen kehittäminen asiantuntijaverkostot määritelty ja koottu kullekin kehittämisteemalle, työ- ja ohjausryhmät asetettu.

21 21 Läheinen Olemme haluttu ja arvostettu kumppani Olemme haluttu kumppani ja sidosryhmiemme arvostama, toimimme yhteistyössä jäsenistömme, julkishallinnon, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kanssa, tuomme eri toimijat yhteen. Vahvistamme toimintamme tunnettuutta aktiivisella sidosryhmäviestinnällä. Järjestön viestintä Keskusjärjestön viestintä perustuu viestintäohjelmaan, joka on laadittu vuoden 2018 puolella ja jonka avulla rationalisoimme viestintäämme ja tiedottamistamme. Viestinnällä toteutamme ja tuemme uuden strategian jalkauttamista, strategisia tavoitteita ja organisaation vuosisuunnitelman toteutumista. Painopisteinä ovat jäsen- ja sidosryhmäviestintä sekä vaikuttamisviestintä. Säännöllisen jäsen- ja sidosryhmäviestinnän avulla pidämme tärkeät kumppanit ajan tasalla organisaation toiminnasta sekä vahvistamme läheisiä ja merkityksellisiä suhteita. Tiedolla ja asiantuntijuudella vaikutamme sidos- ja kohderyhmiimme sekä edistämme asiantuntijoidemme asiantuntijuuden ja keskusjärjestön työn näkyvyyttä laajalla rintamalla, toimitusjohtajasta asiantuntijaan. Pidämme tiiviisti yhteyttä mediaan ja tarjoamme aktiivisesti asiantuntija-artikkeleita eri viestimiin. Otamme huomioon aiempaa herkemmin myös paikallismediat erilaisten paikallistapahtumien viestinnän yhteydessä ja vahvistamme näin läheisyyden tunnetta ja keskusjärjestön tunnettuutta myös paikallistasolla. Teemme viestinnällistä yhteistyötä alueellisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Luotaamme toimintakenttäämme liittyvää viestintää ja hiljaisia signaaleja. Saatamme vuoden 2018 aikana käynnistetyn verkkosivu-uudistuksen päätökseen. Siinä huomioidaan järjestön uuden strategian mukaiset painopisteet, ilmeuudistus sekä yksinkertaistetaan sivurakennetta huomattavasti. Sivu-uudistukseen kuuluu myös järjestön brändiä tukevan kuvamateriaalin tuottaminen. Innostamme asiantuntijoitamme viestimään aktiivisesti ja matalalla kynnyksellä. Tuotamme työkalupakin, jolla vahvistamme sekä koko organisaation että yksittäisen asiantuntijan tekemää viestintää. Kehitämme myös sisäistä viestintää mm. varmistamalla parhaat kanavat siihen. Toimitamme vuosikertomuksen. Ylläpidämme ja päivitämme verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia. Kehitämme sisäistä viestintää yhteistyössä hallintopalveluiden kanssa. Tuemme sekä SPEKin kansainväliseen toimintaan liittyvää viestintää että Euroopan palontorjuntaliittojen kattojärjestön CFPA-E:n viestintää osallistumalla sen Marketing and Information -komission työhön. Mitattavat toimenpiteet: Rakennamme jäsen- ja sidosryhmäviestintää varten työkalupakin, jolla vahvistamme sekä koko organisaation että yksittäisen asiantuntijan tekemää viestintää.

22 Pidämme tiiviisti yhteyttä erilaisten medioiden edustajiin (tv, radio, online, printti). Etsimme uusia keinoja kohdata ja vakuuttaa median edustajat asiantuntemuksestamme ja kehitämme mediayhteyksiä suunnitelluilla, säännöllisillä ja myös henkilökohtaisilla kontaktoinneilla. Tarjoamme aktiivisesti asiantuntija-artikkeleita eri viestimiin. Kehitämme vaikuttamisviestintäämme organisaatiota ja strategisia painopisteitä läpileikkaavaksi toiminnaksi. Tunnistamme vaikuttamisviestinnässä neljä painopistettä: o Kansalaisvaikuttaminen o Poliittinen vaikuttaminen o Lainsäädännöllinen vaikuttaminen o Verkostovaikuttaminen. Viemme verkkosivu-uudistuksen päätökseen. Tuotamme vuosikertomuksen. Osallistumme CFPA-E:n Marketing and Information -komission työhön. 22

23 23 Joustava Olemme ketterä ja suorituskykyinen Olemme ketterä ja suorituskykyinen, osaava henkilöstö on meille keskeinen voimavara. Strategiatavoite: Varmistamme prosessiemme tehokkuuden ja toimivuuden Strategiatavoite: Kehitämme ja ylläpidämme työhyvinvointia Henkilöstö- ja yleishallinto Hallinto- ja tukipalveluiden toiminnot keskitettiin uuden strategian mukaisesti keväällä Tarkoituksena on lisätä ja tukea työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. Toimintakauden aikana töitä ja prosesseja muokataan tarpeen mukaan tehokkuuden kehittämiseksi ja laadukkaiden sisäisten palvelujen takaamiseksi. Hallinto- ja tukipalvelut tarjoavat palveluita ja neuvontaa lähinnä omalle henkilöstölle. Osaamisen, suoriutumisen ja työhyvinvoinnin seurantaan kehitetään uusia mittareita ja seurataan vanhoja. Henkilöstöhallinto seuraa mittareita säännöllisesti ja raportoi tuloksista esimiehille ja johtoryhmälle, joka tekee niiden pohjalta tarvittavia päätöksiä. Esimiehille järjestetään sisäistä koulutusta ja tukea esimiestyöhön sekä työssä jaksamiseen. Mitattavat toimenpiteet: Kehitämme edelleen sisäisiä palveluitamme ja tarjoamme neuvontaa. Mittaamme laatua seuraamalla vastaanotettujen pyyntöjen määrää ja käsittelyyn kulunutta aikaa. Seuraamme sairauspoissaolopäivien määrää ja vertaamme niitä edellisiin vuosiin. Toteutamme vuosittain hyvinvointikartoituksen, josta saatua QWL-lukemaa (Quality of Working Life) vertaamme edelliseen vuoteen. Seuraamme koulutuspäivien määriä. Kehityskeskustelussa on suositeltu asettamaan henkilö- ja tiimikohtaiset tavoitteet tulevalle vuodelle. Seuraamme, kuinka monella henkilöllä tavoitteet on määritelty (% työntekijöistä) ja tavoitteiden toteutumista (% tavoitteet asettaneista). Tietohallinto Tietokoneiden, tablettien ja puhelimien moitteeton toiminta on työnteon sujuvuuden edellytys. Järjestön tietotekniset valmiudet ja valmiuksien ylläpito sekä kehittäminen luovat edellytykset pysyä nykypäivän vaatimusten mukana. Laitekantaa huolletaan ja uusitaan tarpeen mukaan. SPEKin keskeiset rekisterit ja niihin liittyvät palvelut siirtyvät HAKAjärjestelmään vuosien aikana. Mittarit: Seuraamme laitekannan ikää.

24 24 Vakaa ja monipuolinen talous turvaa uudistumiskyvyn Taloutemme perustuu sekä julkiseen rahoitukseen että omarahoitteisuuteen. Turvaamme toimintamme uudistumisen. Strategiatavoite: Kehitämme rahoitusrakennettamme Strategiatavoite: Varmistamme taloutemme tukijalat Strategiatavoite: Optimoimme varallisuutemme ja rahoituksen käyttöä Taloushallinto Taloushallinto toteuttaa järjestön taloushallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja huolehtii taloudellisten resurssien hallinnoinnista. Taloushallinto tuottaa informaatiota taloudesta ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille päätöksentekoa varten. Lisäksi annamme asiantuntijaapua esimerkiksi avustuksia koskevien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen. Sisäistä raportointia kehitetään edelleen, jotta valtuustolle, hallitukselle ja henkilöstölle voidaan antaa oikea-aikaisesti tarkkaa ja kattavaa taloustietoa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Taloustiedon tuottamisessa keskitytään siihen, että erotetaan relevantit tiedot epärelevanteista. Padasjoen kurssi- ja leirikeskus, Palotarus Palotarus-leirialueen kehittämistä jatketaan, jotta puitteet olisivat mahdollisimmat toimivat erilaisiin tilaisuuksiin ja käyttöaste olisi kohdallaan. Ruokala huoltomaalataan toimintavuoden aikana. Mittarit: Kuukausituloksen valmistuminen työpäivissä mitattuna. Seuraamme sähkönkulutusta ja kustannuksia. Seuraamme Palotaruksen käyttöastetta. Tuotemyynti Tuotemyynti vastaa SPEKin tuotteiden myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista ja toimituksista. Tuotemyynnissä hoidetaan tuoteostojen kilpailutus sekä avustaen muiden yksiköiden ostojen kilpailutusta. Tuotteista suuri osa on SPEKin asiantuntijoiden yksin tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä tuottamia oppaita. Näitä oppaita käytetään sekä koulutusmateriaaleina että asiantuntijatahojen töiden tukemiseen.

25 25 Henkilötyöpäivät Johtaminen ja tukipalvelut Järjestöpalvelut Koulutuspalvelut Asiantuntija- ja kehittämispalvelut Projektit Yhteensä Toiminnot Johtaminen Varautumisen asiantuntijapalvelut (ml. kans.väl. yhteistyö) Paloturvallisuuden asiantuntijapalvelut (ml. kans.väl. yhteistyö) Kansainvälinen yhteistyö - CTIF Paloturvallisuusviikko NouHätä! OTE-hanke KOVA-toimikunta Varautumiskoulutus Turvallisuuspätevyydet Turvallisuuskoulutus Palokuntakoulutus Palokuntatoiminnan kehittäminen Palokuntamme parhaaksi -hanke Palokuntanuorisotyö Järjestön viestintä Henkilöstö- ja yleishallinto Tietohallinto Taloushallinto Padasjoen kurssi- ja leirikeskus Tuotemyynti Yhteensä

26 26