Vahvistettu valtuustossa

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahvistettu valtuustossa"

Transkriptio

1 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 Vahvistettu valtuustossa

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Johtaminen 4 Kestävä yhteiskuntakehitys 5 Strategiatavoite: Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä, seuraamme ja arvioimme 5 politiikkaohjelmia ja strategioita Strategiatavoite: Osallistumme asiantuntijana strategia- ja lainsäädäntötyöhön 5 Strategiatavoite: Tuemme ja herätämme yhteiskunnallista keskustelua 6 Ratkaisuja arjen turvaksi 8 Strategiatavoite: Turvallista asumista kaikille 8 Strategiatavoite: Turvalliset rakennukset ja laitteet 9 Strategiatavoite: Muuttuva toimintaympäristö 9 Osaavat yksilöt 11 Strategiatavoite: Kansalaisten varautuminen ja turvallisuus 11 Strategiatavoite: Lapset ja nuoret 12 Strategiatavoite: Seniorikansalaiset 12 Strategiatavoite: Työ ja turvallisuus 12 Pelastusalan elinvoimainen vapaaehtoistoiminta 15 Strategiatavoite: Palokuntatoiminnan kehittäminen 15 Strategiatavoite: Vapaaehtoisen auttamisvalmiuden edistäminen 18 Strategiatavoite: Vapaaehtoistoiminnan tilannekuvan seuraaminen 19 Asiantunteva Palvelemme ja vaikutamme tiedolla 20 Asiantuntijatoiminnan kehittämisohjelma 20 Läheinen - Olemme haluttu ja arvostettu kumppani 21 Järjestön viestintä 21 Joustava Olemme ketterä ja suorituskykyinen 23 Henkilöstö- ja yleishallinto 23 Tietohallinto 23 Vakaa ja monipuolinen talous turvaa uudistumiskyvyn 24 Taloushallinto 24 Padasjoen kurssi- ja leirikeskus 24 Tuotemyynti 24 Henkilötyöpäivät 25 Talousarvio 26

3 3 Johdanto Vuoden 2019 toimintaa leimaavat vahvasti muutokset. Maakuntauudistus siirtyy oletettavasti toimeenpanovaiheeseen ja maan hallitus vaihtuu. Uudistukset tarjoavat SPEKille tilaisuuden vaikuttaa strategiansa mukaisesti. Lisäksi keskusjärjestöltä edellytetään tehokasta tiedonkeruuta ja kykyä arvioida politiikkojen ja linjausten vaikutuksia. Suomen talouden kasvuun liittyy epävarmuustekijöitä ja oletettavaa on, että pitkään jatkunut kasvu taittuu. Talouden kehitys vaikuttaa keskusjärjestöön välillisesti ja viiveellä. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole seikkoja, jotka antaisivat aihetta huoleen vuoden 2019 aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 rakentuu SPEK-strategian neljän kärjen mukaisesti. Lisäksi siinä on linjattu toimenpiteitä keskusjärjestön toiminnan kehittämiseksi strategian mukaisesti. Asiantuntijatoiminnassa tarkoitus on keskittyä neljään laajempaan teemakokonaisuuteen, jotka ohjaavat toimintaa strategiakauden läpi. Esitetyt teemat ovat asumisen turvallisuus, turvallinen rakennettu ympäristö, kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys ja resilienssi sekä järjestöjen ja viranomaistoiminnan yhteistyön kehittäminen. Teemat leikkaavat myös koulutuspalveluiden sekä järjestöpalveluiden toimintaa. Vaikuttamistyössä toimintaa leimaavat ensi vuonna pidettävät vaalit sekä niitä edeltävä valmistelutyö ja vaalien jälkeinen osallistuminen eri asiantuntijatyöryhmiin. Tavoitteena on myös systematisoida keskusjärjestön vaikuttamistyö. Ratkaisuissa arjen turvaksi painottuvat erityistä tukea vaativien ryhmien asumisturvallisuuden kehittäminen sekä rakennetun ympäristön turvallisuus. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa toimintaympäristön kehityksestä, määrittää suositusprosessit sekä syventää eurooppalaista yhteistyötä erityisesti Euroopan palontorjuntaliittojen (CFPA-E) verkostossa. Osaavat yksilöt eli koulutuksen ja osaamisen kehittämisen osalta tavoitteina ovat kansalaiskoulutusten keskittäminen kahteen koulutusohjelmaan ja kampanjoiden uudistus. Järjestökoulutusuudistus käynnistetään ja palokuntakoulutusta suunnataan vahvemmin viikkoharjoitustoimintaan. Kärkihankkeena käynnistetään Tulityökortti -koulutuksen uudistus. Lisäksi panostetaan voimakkaasti pätevyyskoulutusten laadunhallintaan ja valvontaan. Turvallisuuskoulutuksissa turvallisuuskouluttajaverkoston laajentaminen valtakunnalliseksi muodostaa painopisteen. Elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan osalta palokuntien toimintaohjelma linjaa vuoden toimintaa. Lisäksi painotetaan nuorisotyötä, vapaaehtoistoiminnan tilan seurantaa sekä viranomaisten ja vapaaehtoisten välisen yhteistyön kehittämistä. Keskusjärjestön toiminnan kehittämisen osalta painopisteinä ovat asiantuntijatyön kehittäminen sekä viestintä.

4 4 Johtaminen Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokouksien yhteydessä toteutetaan seminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa säännöllisesti.

5 5 Kestävä yhteiskuntakehitys Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikuttamistyölle kehyksen asettavat vuonna 2019 pidettävät eduskunta-, maakunta- ja EUvaalit sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Vaikutamme vaalien jälkeen käynnistyviin lainsäädäntö- ja strategiahankkeisiin. Lisäksi tuemme pelastustoimen yhteistä tavoitetta sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi. Strategiatavoite: Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä, seuraamme ja arvioimme politiikkaohjelmia ja strategioita Palo- ja asumisturvallisuus, kansalaisten ja yhteiskunnan kriisinkestävyys sekä pelastustoimen ja kolmannen sektorin asemoituminen turvallisuustoimijoiden kenttään toimivat tutkimuksen ja tiedontuotannon kehyksinä. Oma tiedontuotanto palvelee asiantuntija- ja vaikuttamistoimintaamme, hankevalmistelua sekä koulutuksen ja viestinnän kehittämistä. Ennakoimme tulevaisuutta sekä seuraamme pitkän aikavälin kehitystä eri megatrendien osalta. Osallistumme sisäministeriön ja Turvallisuuskomitean ennakointiverkostojen toimintaan sekä siihen liittyvään tiedontuotantoon. Ylläpidämme yhteyksiä kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin ja -verkostoihin. Mittarit: Tutkimusten ja selvitysten määrä Katsausten määrä Strategiatavoite: Osallistumme asiantuntijana strategia- ja lainsäädäntötyöhön Pyrimme vaikuttamaan asiantuntemuksellamme lainsäädäntöön konsultoimalla lainvalmistelijoita ja päättäjiä sekä antamalla lausuntoja ja tekemällä kannanottoja toimintakenttäämme liittyvän lainsäädännön kehittämisestä. Globalisoituvassa maailmassa yhteiset, maiden rajat ylittävät turvallisuushaasteet vaativat globaaleja ratkaisuja ja vaikuttamista niihin myös taholtamme. Seuraamme ja vaikutamme alamme lainsäädännön kehittämiseen Suomessa, Euroopan unionin sekä muussa kansainvälisessä viitekehyksessä (YK). Edistämme hyvien käytäntöjen hyödyntämistä EU:n laajuisesti esimerkiksi paloturvallisuusstandardien ja alan koulutusten puitteissa. Mittarit: Edustukset työryhmissä Lausunnot ja muut kannanotot

6 6 Strategiatavoite: Tuemme ja herätämme yhteiskunnallista keskustelua Otamme kantaa ja vaikutamme tärkeimpiin poliittisen päätöksenteon prosesseihin, jotka liittyvät varautumiseen, sisäiseen ja rakennetun ympäristön turvallisuuteen sekä pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Näemme yhteiskunnan kriisinkestävyyden sen keskiössä olevan yksilön kautta, kohdistamme tiedolla vaikuttamisemme yksilöihin: päättäjistä nuoriin. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntija-, kansalais- ja strategisen viestinnän keinoin. Vaalien teemoista fokukseen noussevat erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisen turvallisuus ja osaaminen ikäihmisistä maahanmuuttajiin, lapsiin ja nuoriin sekä pelastusalan vapaaehtoistoiminta ja sen edellytykset. Analysoimme myös kunnan tulevaisuuden roolia ja valmistaudumme vuoden 2021 kuntavaaleihin. Suomen ulkopoliittisissa painotuksissa ajankohtaista SPEKin toiminnan kannalta ovat mm. Suomen Arktisen Neuvoston puheenjohtajuuskauden teemat, sekä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella esille nostettavat mahdolliset teemat, kuten paloturvallisuus ja paloturvallisuuskoulutus EU:n laajuisesti. EU:n osalta vaikuttamistoimintaamme ohjaa kaksi kärkiteemaa: rakennetun ympäristön paloturvallisuus ja toisaalta yhteinen vastekyky; omatoiminen varautuminen (vapaaehtoisuus, vapaaehtoisten liikkuvuus ja varautuminen). Toimenpiteet: Eduskunta- ja EU-vaalikeskustelut Maakuntavaalikeskustelu Edustukset valmistelutyöryhmissä Infotilaisuudet ja koulutukset päättäjille, esim. Kuntamarkkinat Yksilöiden ja yhteisöjen kriisinkestävyys resilienssi Kansalaisten ja yhteisöjen kyvyllä ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toiminnalla vaaratilanteissa on erittäin suuri merkitys koko yhteiskunnan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle. Kyse on yhtä lailla arjen turvallisuudesta kuin varautumisesta laajempiin yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Käytännön taitojen ohella luottamuksella ja turvallisuuden tunteella on suuri merkitys kansalaisten ja yhteisöjen resilienssille. Pelastusalalla on tärkeä rooli luottamuksen ylläpitäjänä ja vahvistajana mm. hybridiuhkiin liittyen. Seuraamme kansalaisten turvallisuuskäsitysten sekä valmiuksien kehittymistä (tilannekuva). Tuotamme Kyläturvallisuus ja 72-tuntia koulutukset. Tehtävämme on ensisijaisesti tuottaa suosituksia ja koulutusmateriaaleja muiden toimijoiden käyttöön. Vastaamme onnettomuuskehitykseen sekä yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin, erityisesti infrastruktuurin häiriöiden vaikutuksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä tahalliseen vaikuttamiseen (hybridi, CBRNE). Resilienssi-teema on kansainvälinen ja linkittyy YK:n globaaliin katastrofiriskien ehkäisyohjelmaan (Sendain toimintaohjelma), EU:n yhteiseen puolustukseen ja

7 turvallisuuteen sekä pelastuspalveluun. Lisäksi aihetta käsitellään Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) piirissä sekä pohjoismaisessa varautumisyhteistyössä. Keskeisiä kehittämisverkostoja ovat EU:n Community of Users (CoU) sekä Sendain toimintaohjelman mukaiset foorumit. Mitattavat toimenpiteet: Ohjelmoimme resilienssin kehittämisen vuosille (kehittämisohjelma) Kansalaisturvallisuuden tila tutkimus Resilienssi-seminaari 2 3 tilanne- tai onnettomuuskohtaista kyselyä (luonnononnettomuudet, muut laajaalaiset tai vakavat onnettomuudet) Kahden kehittämishankkeen valmistelu 1 2 tutkimusartikkelia Osallistuminen ja edustukset muiden hankkeissa. Erillishankkeet: Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja viranomaisten toimintakyky (KIVI) Toimimme kumppanina Poliisiammattikorkeakoulun vetämässä Kriittisen infrastruktuurin häiriöitä ja viranomaisten toimintakykyä käsittelevässä KIVI-hankkeessa. Hankkeessa tarkastellaan, mitä tehtäviä viranomaisilta vaaditaan häiriötilanteessa ja miten itse häiriötilanne vaikuttaa viranomaisten toimintakykyyn. 7

8 8 Ratkaisuja arjen turvaksi Seuraamme toimintaympäristön muutosta, kehitämme toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja turvalliseen arkeen. Kehityshankkeemme tuottavat toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja arjen turvallisuuden edistämiseksi. Keskeisiä tuotoksia ovat ohjeet, suositukset ja toimintamallit sekä näiden kehittämiseen tähtäävät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Osallistumme aktiivisesti asiantuntijana yhteistyökumppaneidemme hankkeisiin. Strategiatavoite: Turvallista asumista kaikille Toimintavuonna painopisteemme ovat asumisen paloturvallisuus sekä seniorien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuus. Lisäksi jatkamme harvaan asutun alueen turvallisuuden kehittämistä. Asumisen turvallisuus kattaa kodin lisäksi lähiympäristön ja sen koetun turvallisuuden. Kohdennamme toimintamme erityisesti asumisyhteisöille sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kanssa toimiville. Toimintavuoden tavoitteina on asemoida SPEK asumisen turvallisuuden kehittäjänä, ohjelmoida toimintaa vuosille sekä tuottaa konkreettisia ratkaisuja asumisturvallisuuteen. Asumisen turvallisuus linkittyy keskeisesti viestintään ja kampanjointiin. Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuus Ikääntyville ja muistisairaille suunnattu Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille (OTE) -hanke toimii pilottina myös muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisturvallisuuden kehittämiselle. Erityisryhmien turvallisuuden edistäminen edellyttää laajaa verkostoyhteistyötä niin omais- ja potilasjärjestöjen kuin viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa, konkreettisia suosituksia ja ohjeita sekä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. Väestön ikääntyminen koskettaa laajemmin kaikkia länsimaita. Tämän vuoksi vahvistamme aihetta koskevaa yhteistyötä erityisesti eurooppalaisissa verkostoissa. Tuomme esille Suomessa esille nousseita ratkaisuja ja haasteita sekä kartoitamme ja kokoamme kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Mitattavat toimenpiteet: Asumisturvallisuuteen liittyvän verkostoyhteistyön vakiinnuttaminen Kehittämistarpeiden tunnistaminen ja kehittämislinjausten valmistelu vuosille OTE-hankkeen jatkotyöstäminen, tulosten jalkauttaminen. Asumisen paloturvallisuus Koostamme tilannekuvaa asumisen paloturvallisuuden keskeisistä haasteista ja kehittämistarpeista. Tavoitteena on päästä käsiksi valtakunnallisiin ilmiöihin ja toisaalta

9 tunnistaa loppukäyttäjien tarpeet. Tuotamme yhteistyössä laajassa sidosryhmäverkostossa kehittämisohjelman asumisen paloturvallisuuden edistämiseksi vuosina Tuemme sidosryhmiämme aktiivisella asumisen paloturvallisuutta koskevalla asiantuntijaviestinnällä sekä aineistotuotannolla. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat sisä-, ympäristö- ja sosiaali- ja terveysministeriö, pelastusviranomaiset, pelastusalan järjestöt sekä eri asuinyhteisöjä edustavat järjestöt. Tuomme asiantuntijuuttamme ja hyviä käytäntöjämme esille myös kansainvälisessä, erityisesti eurooppalaisessa kontekstissa (Euroopan komission Fire Information Exchange Platform, Fire Safe Europe). Koostamme ja välitämme hyviä kansainvälisiä käytäntöjä kansalliseen käyttöön. Toimenpiteet: Tilannekuva/selvitys SPEKin asemointi asumisturvallisuuden toimijana Opintopäivät Kehittämislinjaukset Harva-alueen ja maaseudun turvallisuus Kaupungistumisen myötä maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla väestö ikääntyy ja väkimäärä vähenee, minkä seurauksena turvallisuuspalvelujen saatavuus heikkenee. Harvaturva-verkoston keskeinen painopiste on maaseudun asukkaiden omatoimisen varautumisen kehittämisen edellytysten vahvistaminen. Lisäksi verkosto ohjaa Kyläturvallisuus-koulutuksia. Vastaamme verkoston koordinaatiosta ja sihteeristöstä. Harvaturva-verkosto toimii sisäministeriön johdolla. Vastaamme Harvaturva-verkoston sihteeristöstä ja koordinaatiosta. Strategiatavoite: Turvalliset rakennukset ja laitteet Strategiatavoite: Muuttuva toimintaympäristö Turvallinen rakennettu ympäristö 2030 Rakennetun ympäristön kehitys on nopeaa, ja uudet teknologiat ja materiaalit parantavat rakennetun ympäristön turvallisuutta. Korjausrakentaminen uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa, mutta kehitys on epätasaista. Kasvu ja uudistuminen keskittyvät kasvukeskuksiin. Muualla maassa kehitys on hitaampaa. Paloturvallisuus on parantunut merkittävästi, mutta hyvä kehitys edellyttää jatkuvaa panostusta. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja kaupungistuminen muovaavat ja asettavat uusia vaatimuksia rakennetulle ympäristölle ja sen turvallisuudelle. Strategiakaudella painotamme toiminnassamme ihmisen toimintaa rakennusten käyttäjänä sekä teknologian soveltajana. Toimintamme lähtökohtina ovat paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja suositukset sekä niitä koskevan koulutuksen ja viestinnän tehostaminen. Samalla kehitämme ratkaisuja vastaamaan myös ilmastonmuutokseen ja muihin tunnistettuihin haasteisiin. Toimintavuonna painopisteenämme on yhtenäisten eurooppalaisten ohjeiden ja suositusten kehittäminen ja soveltaminen. Euroopan palontorjuntaliittojen yhteisö (CFPA-E) on keskeinen ohjeiden ja suositusten kehittämisalusta. Lisäksi teemme yhteistyötä pohjoismaisten 9

10 kumppaneiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa tehtävä kehityksen seuranta, tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto sekä yhteiskehittäminen ovat keskeinen asiantuntijatoiminnan muoto. Sisällöllisesti edistämme mm. uuden teknologian soveltamista koskevaa kehitystyötä sekä välitämme aktiivisesti tietoa teknologian sovellusmahdollisuuksista. Kartoitamme rakennetun ympäristön muutoksen tilannekuvan ja valmistelemme kehittämislinjaukset vuosille Tavoitteenamme on, että tietämys paloturvallisuusasioista lisääntyy. Julkaisemme ohjeet ja suositukset verkossa. Tuotamme niitä täydentävää koulutusta ja viestintää. Tarjoamme käytännönläheisiä ratkaisumalleja. Aktiivisella verkosto- ja turvallisuusviestinnällä edistämme yksilöiden ja yhteisöjen tietämystä paloturvallisuusasioista. Kokoamme laajan ja kattavan verkoston rakennetun ympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Asetamme erilliset kehitysryhmät temaattisiin aihealueisiin. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän tavoitteena on paloturvallisuuskäytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Vuonna 2019 ryhmä tuottaa mm. vuonna 2018 käynnistetyt selvitykset kirkkojen ja koulujen paloturvallisuuden parantamiseen ja savunpoistolaitteiden ylläpitoon liittyen. Tuotamme pelastussuunnittelua ja omatoimista varautumista koskevan suosituksen. Prosessi toimii pilottina muiden suositusten tuottamiselle. Yhteistyökumppanien kanssa luodaan pelastussuunnittelulle laatukriteeristö, jonka tehtävänä on ohjata pelastussuunnittelua toteuttavia tahoja aikaisempaa vaikuttavampaan suunnittelutyöhön ja poistaa alalta epätoivottuja toimintatapoja. Palotutkimusverkosto jatkaa Palotutkimusraadin toimintaa. Verkosto kehittää alan tutkimusta ja sitä koskevaa tiedonvaihtoa. Verkosto toimii myös alustana suositusten ja materiaalien tuottamiselle sekä hankevalmistelulle. Palotutkimuksen päivät järjestetään verkoston ohjauksessa. Mitattavat toimenpiteet: Rakennetun ympäristön kehityksen tilannekuvaselvitys ja kehittämisohjelman laatiminen. Tuotetaan kaksi selvitystä: kirkkojen paloturvallisuus ja savunpoistolaitteistot. Pelastussuunnittelun laatukriteerit Rakentamismääräyksiä koskeva viestintä ja ohjeistus Kartoitetaan pelastuslain uudistukseen liittyvät kehittämistarpeet. Käännetään ja julkaistaan 4 ajankohtaista CFPA-E-opasta englannista suomeksi. Järjestetään Palotutkimuksen päivät (erityisavustus). Paloturvallisuuden verkostopäivät (ent. Perinnepäivät) Toimitaan ja vaikutetaan aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Erityishanke: Lähiympäristö 2.0 Lähiympäristön laatu koetun turvallisuuden lisäämisessä ja rikosten ehkäisemisessä. Hankkeessa selvitetään ja ohjeistetaan, miten lähiympäristön suunnittelulla voidaan parantaa turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaa ja muita rikoksia sekä asuinalueilla että julkisissa ja puolijulkisissa kaupunkitiloissa, kuten koulualueilla ja kauppakeskuksissa. 10

11 11 Osaavat yksilöt Koulutamme ja viestimme, tuemme yksilöiden valmiuksia ottaa vastuuta omasta ja lähipiirinsä turvallisuudesta. Toimintamme vaikuttavuus ja tuloksellisuus perustuvat kykyyn vastata tunnistettuihin ongelmiin sekä tulosten tehokkaaseen jalkauttamiseen. Keskeistä on kyky jalostaa asiantuntijatyötä tehokkaiksi viesteiksi ja koulutuksiksi. Strategiatavoite: Kansalaisten varautuminen ja turvallisuus Kyläturvallisuus-koulutusohjelma Vuoden aikana koulutamme paikallisia kyläturvallisuusyhdyshenkilöitä, jotka järjestävät kylissä turvallisuuskoulutuksia, ja tuemme heidän paikallista kyläturvallisuustyötään ylläpitämällä kyläturvallisuus.fi -portaalia, yhdyshenkilökirjettä ja jakamalla kyläturvallisuusopasta. Vuoden tavoitteena on entistä useamman kylän saaminen kyläturvallisuustoiminnan piiriin. Siirrämme koulutustoiminnan hallitusti osaksi alueellista toimintaamme. 72 tuntia -koulutusohjelma SPEK vastaa 72 tuntia -koulutusohjelman sisällöntuotannosta ja hallinnosta. Koulutusta ja sen kehittämistä koordinoi Huoltovarmuusorganisaatiossa toimiva KOVA-toimikunta. SPEK on toimikunnan koordinaatiojärjestö. Toimintavuonna panostamme koulutusten markkinointiin sekä järjestämme Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät. Toimenpiteet: Jatkamme Kyläturvallisuus ja 72-tuntia -koulutusohjelmien ylläpitoa sekä painotamme koulutusten markkinointia ja tunnettuutta. Jatkamme Kodin turvaopas -verkkopalvelun ylläpitoa. Järjestämme Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät. Kampanjat Vahvistamme keskusjärjestön roolia valtakunnallisena turvallisuus- ja riskiviestinnän kehittäjänä sekä kampanjakoordinaattorina. Keskitämme keskusjärjestön kansalaisille suunnatun turvallisuusviestinnän kampanjoihin sekä verkkopalveluihin. Kehitämme ja tuotamme alaa yleisesti palvelevaa turvallisuusviestintämateriaalia. Käynnistämme Paloturvallisuusviikko -kampanjan uudistamisen. Yhdelle viikolle keskittyvän tapahtuman sijaan tarkoitus on jatkossa tuottaa kampanja-alusta, joka koostuu tarvittaessa useammasta pienestä tempauksesta tai yhdestä suuresta kokonaisuudesta sekä vuosittain vaihtuvista teemoista. Päivä paloasemalla -tapahtuma linkitetään vahvemmin VPKtoiminnan kehittämiseen.

12 12 Erityishanke: Maahanmuuttajahanke (STEA) haettu 5/2018 Hankkeessa luodaan yhteistyöverkosto ja osallistava toimintamalli maahanmuuttajien turvallisuuskoulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa OTE-hankkeen osallistavia menetelmiä ja aineistoa ja muokataan niitä maahanmuuttajataustaisille henkilöille soveltuviksi. Kehitetään SPEKin, palokuntien, Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten yhteistyötä osallistavan turvallisuuden edistämiseksi. Strategiatavoite: Lapset ja nuoret Koulujen turvallisuuskasvatuksen kehittämisohjelma (PSR / EU) NouHätä!-kampanjaa uudistetaan laajentamalla se yläkouluille suunnatuksi opetuskokonaisuudeksi. Kilpailullinen elementti säilyy kampanjassa, mutta sen painotusta vähennetään. Kehitystyön tueksi perustetaan koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia suuntaviivat kokonaisuudelle. Tavoitteenamme on vahvistaa koulujen roolia turvallisuuskasvattajana ja tuottaa tarvittavat opetusmateriaalit. Olemme mukana EU-rahoitteisessa Erasmus+ -hankkeessa, josta saatu tieto otetaan mukaan kehitystyöhön. Strategiatavoite: Seniorikansalaiset Erityishanke: OTE-projekti (rahoitus STEA) OTE-hankkeessa on vuosina luotu yhteistyöverkosto ja tuotettu osallistavia koulutusaineistoja ja toimintamalleja erityisryhmien, erityisesti muistisairaiden, iäkkäiden ja omaishoitoperheiden arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2019 toimintamalleja kehitetään edelleen ja samaan aikaan niitä juurrutetaan yhteistyössä mukana olevien järjestöjen kanssa yhteistyöksi ja järjestöjen toimintaan. Arvioidaan mahdollisten täydentävien hankkeiden tarve toimintamallien laajentamiseksi muiden erityisryhmien arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Strategiatavoite: Työ ja turvallisuus Toimintaympäristön muutokset, kuten verkkopohjaisen koulutuksen yleistyminen ja työelämävaatimukset ja osaamisen turvaaminen asettavat haasteita turvallisuuspätevyyskoulutuksille. Muuttuviin vaatimuksiin vastataksemme keskitymme Tulityökortti -pätevyyksien kehittämiseen, erityisesti koulutusten laatuun ja konseptin laadunhallintaan.

13 13 Pätevyyskoulutusten yhteinen ja koulutuslajikohtainen laadunhallintaprosessi kuvataan, panostetaan koulutusten laatuhavainnointeihin sekä koulutetaan pätevyyskoulutusten havainnoijia. Toimintavuoden aikana käynnistetään Tulityöt projekti. Tulevaisuuden tulityökoulutuksen määrittely ja tavoitteen asetanta toteutetaan yhteistyössä finanssialan, vakuutusyhtiöiden, Palopäällystöliiton sekä Tulityötoimikunnan kanssa. Koulutuksen tavoitelausekkeet määritellään ja koulutuksen sisällöllisistä periaatteista päätetään. Järjestetään tulityötoimikunnan kehittämisseminaari keväällä ja osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi järjestetään tulitöihin liittyvä opintomatka. Tulityökoulutusta koskevaa viestintää kehitetään. Jatkamme muiden turvallisuuskoulutuskonseptien ja niitä koskevien rekisteritietojen ylläpitoa. Turvallisuuspätevyysrekisteri yhdistetään Haka-tietokantaan. Projektiin nimetään vastuuhenkilö, rekisterin toimintaperiaatteet määritellään ja riittävien testausten jälkeen rekisteritietokannat yhdistetään toimintakykyisiksi. Kurssinjohtajapalveluista huolehditaan koko yhdistämisprosessin ajan. Toteutetaan suunnattu asiakaspalvelukysely, jolla mitataan kurssinjohtajien saaman palvelun tasoa. Toimenpiteet: Laadunvalvonnan ja -hallinnan kehittämishanke, ml. vahinkoseuranta Aktiivinen yhteiskunnallinen viestintä sekä sidosryhmien sitouttaminen (vakuutusala) Turvallisuuskorttirekisterin yhdistäminen Hakaan Tulitöiden koulutusuudistuksen aloittaminen Kurssinjohtajien asiakaspalvelukysely. Kehitämme yritysten turvallisuutta lisäämällä yritysten henkilöiden turvallisuusosaamista yhteistyössä yritysten ja SPEKin jäsenten kanssa. Seuraamme ja arvioimme yritysten turvallisuusilmiöitä yhteistyössä yritysten, vakuutusyhtiöiden ja Euroopan palontorjuntaliittojen kanssa. Vahvistamme SPEKin asemaa työpaikkojen asiantuntevana turvallisuuskouluttajana. Toimenpiteet: Laajennamme kouluttajaverkostoamme valtakunnalliseksi kysynnän mukaan Vahvistamme kouluttajiemme asiantuntemusta Tuotamme yritysten henkilöstön turvallisuusosaamista tukevat verkkooppimisaineistot Tehostamme koulutuksen markkinointia kumppanien verkostojen avulla Laajennamme Turvallisuuspäällikön peruskurssin valtakunnallisesti kattavaksi yhteistyössä pelastusliittojen kanssa Päivitämme koulutussisältöjämme suorittamamme yritysten turvallisuustilanne / - ilmiöiden seurannan ja arvioinnin, yhteistyöverkostojemme ja koulutuspalautteemme perusteella Koulutusyhteistyön kumppanuuksien vahvistaminen Yhteisten teemojen viestintä koulutuksissa ja valistustoiminnassa

14 14 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen tunnistaminen: koulutuksien aihealueet ja vetovoimaiset esiintyjät. Mittarit: Toteutuneiden koulutustilaisuuksien ja koulutettujen määrä Verkko-oppimisympäristön käyttäjätilien määrä ja käyttöaste Webinaarien seuraajamäärä.

15 15 Pelastusalan elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Tuemme palokuntien toimintaa ja kehitämme pelastusalan vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä jäsentemme kanssa. Strategiatavoite: Palokuntatoiminnan kehittäminen (PSR) Tuemme palokuntia luomalla edellytyksiä paikallisen vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuudelle ja jatkuvuudelle. Toiminnan pohjana on SPEKin, SPPL:n ja SSPL:n yhteinen Palokuntien toimintaohjelma ( ) ja siihen Yleisessä Palokuntalaiskokouksessa (YPK) kesäkuussa 2018 Vaasassa yhteisesti sovitut seuraavan kolmen vuoden toimenpidesuositukset. Painopisteenämme on erityisesti aluetoiminnan kehittäminen (mm. uudet toimintamuodot) yhdessä jäsenistön kanssa sekä toimikuntarakenteen ja järjestökoulutuksen uudistaminen. Toimintamuotojen kehittäminen ja rekrytointi Uusien toimintamuotojen kehittämiseksi suunnittelemme ja toteutamme yhteishankkeita ja -tapahtumia ja aktivoimme jo mukana olevia. Päivä paloasemalla -tapahtumat ovat osa SPEK-ryhmän turvallisuusviestintää. Vahvistamme ja tuemme alueiden merkitystä yhteydenpidossa palokuntien suuntaan. Kehitämme tapahtumaa ja vahvistamme sen roolia. Näin tavoitamme laajempia kohderyhmiä, kuten maahanmuuttajataustaiset, koulut ja muut 3. sektorin toimijat, ja vahvistamme vapaaehtoistoimintaa. Palokuntanuorten liikunnallisten tottumusten tukemiseksi lisäämme liikunnallisuutta palokuntanuorten viikkoharjoituksissa. SPEK-ryhmän vuoden teemana on Palokuntanuorten Kuntohälytys-liikuntakampanja. Verkostojen kehittäminen Jatkamme vuonna 2018 aloitettua toimikuntauudistusta. Rakenteita kehitetään vastaamaan tarpeita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti noudattaen Vaasan YPK:ssa 2018 yhdessä sovittuja suuntaviivoja. Käynnistämme seuraavan Yleisen Palokuntakokouksen suunnittelun ja edistämme siellä tehtävien suositusten sitovuutta yhdessä toimintaohjelman allekirjoittaneiden tahojen kanssa. Tuemme hyvien käytäntöjen levittämistä ylläpitämällä eduspek-oppimisympäristöä, jossa voi jakaa eri alueilla ja eri toiminnoissa hyviksi koettuja käytänteitä kuten videot. Vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä pelastusliitojen avainhenkilöille opintomatkan, jossa näkökulmana on alueellinen nuorisotoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvien hyvien käytäntöjen benchmarking, kuten leiritoiminta ja eri toimijoiden yhteistyö. Vahvistamalla yhteistyötä kansainvälisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa (mm. European

16 16 Volunteer Centre) luodaan myös verkostoja tukemaan palokuntien luottamushenkilöitä, hallituksen puheenjohtajaa ja jäseniä, yhdistyksen kehittämistyössä. Identiteetin kirkastaminen ja tunnettuuden lisääminen Kohotamme palokuntanuorisotoiminnan profiilia a) pelastusalalla, erityisesti sen turvallisuuskasvatuksellisen merkittävyyden suhteen, b) nuorten keskuudessa, osallistamalla nuoria eri toimintojen suunnittelussa ja palautekyselyillä ja ottamalla käyttöön palokuntanuorisotyön laatujärjestelmän kaikkien pelastusliittojen alueilla. Toiminnan tunnettuuden osalta teemme laajaa yhteistyötä. Eri kuntien ja kaupunkien asukkaiden lisäksi kohderyhmänä ovat mm. kuntapäättäjät. Tuemme ja kehitämme toimintaa ottaen huomioon palokuntatoiminnan kokonaisuuden eli palvelu- ja harrastustoiminnan sekä vapaaehtoistyön. Näin vahvistetaan ja laajennetaan yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja osallistujamääriä. Tähän liittyen järjestämme yhdistysten puheenjohtajille suunnatun President s Forumin. Lisäämme toiminnan tunnettuutta myös vahvalla medianäkyvyydellä nostamalla esiin ajankohtaisia aiheita ja tarinoita sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden osalta. Palokuntamme parhaaksi -hanke Viime vuonna alkaneen hankkeen tavoitteena on laatia toimintamalli palokuntatoiminnan kehittämisen järjestelmälliseksi tukemiseksi. Hanke jatkuu mukaan lähteneiden pelastusliittojen, vapaaehtoisten palokuntien sekä niihin koulutettujen ohjelmamestareiden avulla vuoden 2019 loppuun. Palokunnat laativat omat tavoitteensa ja suunnitelmansa kehittämistoimien toteuttamiseksi Palokuntien toimintaohjelman painopistealueiden ja toimenpidesuositusten mukaisesti. Vuoden aikana kehitetään mukana olevien palokuntien itsearviointityötä, järjestetään Mestarityöpajoja ja laaditaan toimintamalli valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen Järjestötoiminnallisen osaamisen kehittäminen Vuonna 2018 aloitettu järjestökoulutusuudistus saatetaan loppuun ja sitä kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella. Materiaalit ovat käytettävissä sähköisessä eduspek-oppimisympäristössä. Palokuntanuoriso-ohjaajakoulutuksen kehittäminen Käynnistämme palokuntanuorisotoiminnan osalta kehittämishankkeen, jossa kartoitetaan eri alueiden tarpeet ja haasteet yhdessä pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Erityisesti näkökulmana on uusien ohjaajien mukaan saaminen ja koulutusrakenteen kehittäminen vastaamaan nykyisiä tarpeita. Pelastustoiminnallisen osaamisen kehittäminen Kehitämme pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön viikkoharjoitus- ja päätoimisen henkilöstön työvuorokoulutusta siirtämällä palokuntakoulutuksen painopiste formaalin kurssimuotoisen koulutuksen tuottamisesta

17 sopimushenkilöstön koulutukseen ja palokuntalaisten osaamisen kehittämiseen, osaamisen monimuotoisuuden edistämiseen ja omaehtoisen osaamisen kehittämisen kulttuurin edistämiseen. Avoimen koulutusaineiston tuottaminen Omaehtoista osaamisen kehittämistä ja pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön viikkoharjoitustoimintaa tukemaan tuotamme kaikille avointa koulutusmateriaalia eduspek-oppimisympäristöön, jossa materiaali on käytettävissä lyhyissä 2 3 tunnin kestoisissa moduuleissa. Pääkouluttajaverkoston ylläpitäminen Koulutusaineiston ajantasaisuuden varmistamiseksi ylläpidämme asiantuntijoista koottua pääkouluttajaverkostoa. Pääkouluttajien tehtävänä on huolehtia oman substanssialan koulutusaineiston ajantasaisuudesta. Viikkoharjoitusten laadun edistäminen Edistääksemme pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön viikkoharjoitusten laatua, monipuolisuutta ja mielekkyyttä toteutamme alueellisia koulutustilaisuuksia hyvistä käytänteistä yhdessä pääkouluttajien kanssa. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen Palokuntalaisen omaan motivaation vaikutamme tuomalla näkyväksi osaamisen tunnustamista ja tunnistamista pelastustoimessa kehittämällä osaamismerkkijärjestelmää yhdessä koulutusten järjestäjien kanssa. Sanoitamme osaamisen näkyväksi sosiaalisessa mediassa ja muualla yhteiskunnassa. Turvallisuusosaamisen hallinnointikantaa Hakaa kehitetään entistä enemmän palvelemaan palokunnan sekä yksittäisen palokuntalaisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Koulutusjärjestelmää rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 72 %), toiminnallisilla tuotoilla, kuten kurssimaksuilla (n. 1 %) ja SPEKin omarahoitusosuudella (n. 27 %). Mittarit: palokuntatoiminnassa mukana olevien edu.spek.fi -oppimisympäristön osaamistilien määrä myönnettyjen osaamismerkkien määrä tuotettujen modulaaristen koulutusmateriaalien määrä ja käyttöaste Haka Turvallisuusosaamisen hallinnointikannan käyttäjien ja käyttöasteen määrä. 17

18 18 Strategiatavoite: Vapaaehtoisen auttamisvalmiuden edistäminen Suomen sisäinen turvallisuus perustuu vahvaan kansalaistoimintaan. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta on olennainen osa valmiuttamme ja toimintakykyämme. Tuemme pelastuslaitoksia palvelutasopäätösten laatimisessa pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan suunnitelmaosuuden osalta. Edistämme kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntää neljännen sektorin toimijoita. Seuraamme säädöksien valmistelua, jotta ne eivät aseta rajoitteita vapaaehtoistyön tekemiselle. Vaikutamme yhteiskunnalliseen keskusteluun pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen (STEA) Kolmannen sektorin rooli viranomaisten tukena on keskeinen yhteiskunnan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden kannalta. Jatkamme järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaamme yhteistyössä kokonaisturvallisuuden järjestöverkoston ja pelastuspalvelujärjestöjen kanssa. Kehitämme kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä sekä kehittämistarpeita koskevaa seurantaa. Seurannan teemoja ovat osallistumisen esteet, viranomaisyhteistyön toimivuus sekä järjestöjen toimintaedellytykset. Kolmannen sektorin roolin kehittäminen turvallisuuspalveluiden tuottamisessa on eurooppalainen yleisteema, jota erityisesti Itämeren valtioiden piirissä (CBSS) edistetään aktiivisesti. Yhteisiä ratkaisuja edellyttäviä käytäntöjä ovat mm. järjestäytymätön, spontaani vapaaehtoisuus sekä rajat ylittävä vapaaehtoinen auttamistoiminta. Myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuus yhdistää Itämeren valtioita. Kansalaispalvelua koskeva yhteiskunnallinen keskustelu linkittyy suoraan pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Muita vaikuttamistyössä tarkasteltavia teemoja ovat pelastusalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset sekä maakuntauudistus ja sen vaikutusten arviointi. Toimenpiteet: Valmistelemme kolmannen sektorin roolia koskevat kehittämislinjaukset yhteistyössä jäsenistömme ja muiden sidosryhmien kanssa. Toteutamme varautumiskyselyn järjestöille. Tavoitteena on tuottaa kattava tilannekuva varautumistyön realiteeteista, onnistumisista ja haasteista pelastusalaan ja varautumiseen liittyen. Arvioimme kansalaispalvelua koskevan aloitteen mahdollisuudet erityisesti kolmannen sektorin turvallisuustoimintaan liittyen. Vaikutamme pelastusalan järjestöjen toimintaedellytysten ja rahoituksen puolesta. Osallistumme Itämeren alueen maiden yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Valmistaudumme toimimaan kansainvälisen hankkeen vetäjänä. Seuraamme aiheeseen liittyvää muuta kansainvälistä keskustelua (EU:n työaikadirektiivi) ja osallistumme verkostojen yhteistyöhön (esim. CTIF:n vapaaehtoistyöryhmä).

19 19 Strategiatavoite: Vapaaehtoistoiminnan tilannekuvan seuraaminen Tilastojen lisäksi kehitämme laadullisia mittareita, joilla seurataan vapaaehtoisten osaamista ja toimintakykyä. Seuraamme myös toimintaan osallistuvien henkilöiden ja suomalaisten toiminnasta saaman mielikuvan kehittymistä ja palokuntatoiminnan yleistä tunnettuutta barometrien avulla. (Palokuntien toimintaohjelma.) Mittarit: Toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä ja osallistumisaktiivisuus Päätöksien tekoon osallistuneiden määrä Palokuntien aktiivisten ja passiivisten jäsenten sekä toimintaan osallistuvien muiden henkilöiden määrä.

20 20 Asiantunteva Palvelemme ja vaikutamme tiedolla Toimintamme perustuu asiantuntemukseen ja toimintaympäristön jatkuvaan analyysiin. Henkilöstömme osaaminen sekä laajat asiantuntijaverkostot ovat toimintamme keskeinen voimavara. Asiantuntijuudessa on kyse lisäksi omasta tiedontuotannosta. Kansainvälisten verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kasvaa koko ajan. Strategiatavoite: Vahvistamme henkilöstömme asiantuntijuutta Strategiatavoite: Ylläpidämme ja vahvistamme asiantuntijaverkostoja, erityisesti kansainvälisiä verkostoja Asiantuntijatoiminnan kehittämisohjelma Asiantuntija 2.0 Vastaamme toimintaympäristön muutoksen asettamiin odotuksiin ja uudistamme asiantuntijatoimintaamme suunnitelmallisen ohjelmatyön kautta. Tavoitteena on muuttua neuvonta- ja valistusorganisaatiosta asiantuntija- ja kehittämisorganisaatioksi. Strategian toimeenpanoon tähtäävät kehittämislinjaukset tukevat muutosprosessia. Sisäisesti uudistusta tehdään prosesseja kehittämällä, määrittämällä verkostoja sekä viestintää ja vaikuttamista kehittämällä. Kansainvälinen toiminta linkittyy elimellisesti asiantuntijatoimintaan. Ydinprosessien kehittäminen suositusprosessi määritelty ja käyttöönotettu kehittämishankeprosessi, kuten yllä - Logframe tutkimusprosessi, kuten yllä lausuntoprosessi, kuten yllä Toiminnan suunnittelu ja seuranta > CAF-malli. Osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen osaamisen kehittäminen määritelty asiantuntijavaihto valmisteltu. Verkostojen kehittäminen asiantuntijaverkostot määritelty ja koottu kullekin kehittämisteemalle, työ- ja ohjausryhmät asetettu.

21 21 Läheinen Olemme haluttu ja arvostettu kumppani Olemme haluttu kumppani ja sidosryhmiemme arvostama, toimimme yhteistyössä jäsenistömme, julkishallinnon, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kanssa, tuomme eri toimijat yhteen. Vahvistamme toimintamme tunnettuutta aktiivisella sidosryhmäviestinnällä. Järjestön viestintä Keskusjärjestön viestintä perustuu viestintäohjelmaan, joka on laadittu vuoden 2018 puolella ja jonka avulla rationalisoimme viestintäämme ja tiedottamistamme. Viestinnällä toteutamme ja tuemme uuden strategian jalkauttamista, strategisia tavoitteita ja organisaation vuosisuunnitelman toteutumista. Painopisteinä ovat jäsen- ja sidosryhmäviestintä sekä vaikuttamisviestintä. Säännöllisen jäsen- ja sidosryhmäviestinnän avulla pidämme tärkeät kumppanit ajan tasalla organisaation toiminnasta sekä vahvistamme läheisiä ja merkityksellisiä suhteita. Tiedolla ja asiantuntijuudella vaikutamme sidos- ja kohderyhmiimme sekä edistämme asiantuntijoidemme asiantuntijuuden ja keskusjärjestön työn näkyvyyttä laajalla rintamalla, toimitusjohtajasta asiantuntijaan. Pidämme tiiviisti yhteyttä mediaan ja tarjoamme aktiivisesti asiantuntija-artikkeleita eri viestimiin. Otamme huomioon aiempaa herkemmin myös paikallismediat erilaisten paikallistapahtumien viestinnän yhteydessä ja vahvistamme näin läheisyyden tunnetta ja keskusjärjestön tunnettuutta myös paikallistasolla. Teemme viestinnällistä yhteistyötä alueellisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Luotaamme toimintakenttäämme liittyvää viestintää ja hiljaisia signaaleja. Saatamme vuoden 2018 aikana käynnistetyn verkkosivu-uudistuksen päätökseen. Siinä huomioidaan järjestön uuden strategian mukaiset painopisteet, ilmeuudistus sekä yksinkertaistetaan sivurakennetta huomattavasti. Sivu-uudistukseen kuuluu myös järjestön brändiä tukevan kuvamateriaalin tuottaminen. Innostamme asiantuntijoitamme viestimään aktiivisesti ja matalalla kynnyksellä. Tuotamme työkalupakin, jolla vahvistamme sekä koko organisaation että yksittäisen asiantuntijan tekemää viestintää. Kehitämme myös sisäistä viestintää mm. varmistamalla parhaat kanavat siihen. Toimitamme vuosikertomuksen. Ylläpidämme ja päivitämme verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia. Kehitämme sisäistä viestintää yhteistyössä hallintopalveluiden kanssa. Tuemme sekä SPEKin kansainväliseen toimintaan liittyvää viestintää että Euroopan palontorjuntaliittojen kattojärjestön CFPA-E:n viestintää osallistumalla sen Marketing and Information -komission työhön. Mitattavat toimenpiteet: Rakennamme jäsen- ja sidosryhmäviestintää varten työkalupakin, jolla vahvistamme sekä koko organisaation että yksittäisen asiantuntijan tekemää viestintää.

22 Pidämme tiiviisti yhteyttä erilaisten medioiden edustajiin (tv, radio, online, printti). Etsimme uusia keinoja kohdata ja vakuuttaa median edustajat asiantuntemuksestamme ja kehitämme mediayhteyksiä suunnitelluilla, säännöllisillä ja myös henkilökohtaisilla kontaktoinneilla. Tarjoamme aktiivisesti asiantuntija-artikkeleita eri viestimiin. Kehitämme vaikuttamisviestintäämme organisaatiota ja strategisia painopisteitä läpileikkaavaksi toiminnaksi. Tunnistamme vaikuttamisviestinnässä neljä painopistettä: o Kansalaisvaikuttaminen o Poliittinen vaikuttaminen o Lainsäädännöllinen vaikuttaminen o Verkostovaikuttaminen. Viemme verkkosivu-uudistuksen päätökseen. Tuotamme vuosikertomuksen. Osallistumme CFPA-E:n Marketing and Information -komission työhön. 22

23 23 Joustava Olemme ketterä ja suorituskykyinen Olemme ketterä ja suorituskykyinen, osaava henkilöstö on meille keskeinen voimavara. Strategiatavoite: Varmistamme prosessiemme tehokkuuden ja toimivuuden Strategiatavoite: Kehitämme ja ylläpidämme työhyvinvointia Henkilöstö- ja yleishallinto Hallinto- ja tukipalveluiden toiminnot keskitettiin uuden strategian mukaisesti keväällä Tarkoituksena on lisätä ja tukea työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. Toimintakauden aikana töitä ja prosesseja muokataan tarpeen mukaan tehokkuuden kehittämiseksi ja laadukkaiden sisäisten palvelujen takaamiseksi. Hallinto- ja tukipalvelut tarjoavat palveluita ja neuvontaa lähinnä omalle henkilöstölle. Osaamisen, suoriutumisen ja työhyvinvoinnin seurantaan kehitetään uusia mittareita ja seurataan vanhoja. Henkilöstöhallinto seuraa mittareita säännöllisesti ja raportoi tuloksista esimiehille ja johtoryhmälle, joka tekee niiden pohjalta tarvittavia päätöksiä. Esimiehille järjestetään sisäistä koulutusta ja tukea esimiestyöhön sekä työssä jaksamiseen. Mitattavat toimenpiteet: Kehitämme edelleen sisäisiä palveluitamme ja tarjoamme neuvontaa. Mittaamme laatua seuraamalla vastaanotettujen pyyntöjen määrää ja käsittelyyn kulunutta aikaa. Seuraamme sairauspoissaolopäivien määrää ja vertaamme niitä edellisiin vuosiin. Toteutamme vuosittain hyvinvointikartoituksen, josta saatua QWL-lukemaa (Quality of Working Life) vertaamme edelliseen vuoteen. Seuraamme koulutuspäivien määriä. Kehityskeskustelussa on suositeltu asettamaan henkilö- ja tiimikohtaiset tavoitteet tulevalle vuodelle. Seuraamme, kuinka monella henkilöllä tavoitteet on määritelty (% työntekijöistä) ja tavoitteiden toteutumista (% tavoitteet asettaneista). Tietohallinto Tietokoneiden, tablettien ja puhelimien moitteeton toiminta on työnteon sujuvuuden edellytys. Järjestön tietotekniset valmiudet ja valmiuksien ylläpito sekä kehittäminen luovat edellytykset pysyä nykypäivän vaatimusten mukana. Laitekantaa huolletaan ja uusitaan tarpeen mukaan. SPEKin keskeiset rekisterit ja niihin liittyvät palvelut siirtyvät HAKAjärjestelmään vuosien aikana. Mittarit: Seuraamme laitekannan ikää.

24 24 Vakaa ja monipuolinen talous turvaa uudistumiskyvyn Taloutemme perustuu sekä julkiseen rahoitukseen että omarahoitteisuuteen. Turvaamme toimintamme uudistumisen. Strategiatavoite: Kehitämme rahoitusrakennettamme Strategiatavoite: Varmistamme taloutemme tukijalat Strategiatavoite: Optimoimme varallisuutemme ja rahoituksen käyttöä Taloushallinto Taloushallinto toteuttaa järjestön taloushallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja huolehtii taloudellisten resurssien hallinnoinnista. Taloushallinto tuottaa informaatiota taloudesta ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille päätöksentekoa varten. Lisäksi annamme asiantuntijaapua esimerkiksi avustuksia koskevien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen. Sisäistä raportointia kehitetään edelleen, jotta valtuustolle, hallitukselle ja henkilöstölle voidaan antaa oikea-aikaisesti tarkkaa ja kattavaa taloustietoa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Taloustiedon tuottamisessa keskitytään siihen, että erotetaan relevantit tiedot epärelevanteista. Padasjoen kurssi- ja leirikeskus, Palotarus Palotarus-leirialueen kehittämistä jatketaan, jotta puitteet olisivat mahdollisimmat toimivat erilaisiin tilaisuuksiin ja käyttöaste olisi kohdallaan. Ruokala huoltomaalataan toimintavuoden aikana. Mittarit: Kuukausituloksen valmistuminen työpäivissä mitattuna. Seuraamme sähkönkulutusta ja kustannuksia. Seuraamme Palotaruksen käyttöastetta. Tuotemyynti Tuotemyynti vastaa SPEKin tuotteiden myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista ja toimituksista. Tuotemyynnissä hoidetaan tuoteostojen kilpailutus sekä avustaen muiden yksiköiden ostojen kilpailutusta. Tuotteista suuri osa on SPEKin asiantuntijoiden yksin tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä tuottamia oppaita. Näitä oppaita käytetään sekä koulutusmateriaaleina että asiantuntijatahojen töiden tukemiseen.

25 25 Henkilötyöpäivät Johtaminen ja tukipalvelut Järjestöpalvelut Koulutuspalvelut Asiantuntija- ja kehittämispalvelut Projektit Yhteensä Toiminnot Johtaminen Varautumisen asiantuntijapalvelut (ml. kans.väl. yhteistyö) Paloturvallisuuden asiantuntijapalvelut (ml. kans.väl. yhteistyö) Kansainvälinen yhteistyö - CTIF Paloturvallisuusviikko NouHätä! OTE-hanke KOVA-toimikunta Varautumiskoulutus Turvallisuuspätevyydet Turvallisuuskoulutus Palokuntakoulutus Palokuntatoiminnan kehittäminen Palokuntamme parhaaksi -hanke Palokuntanuorisotyö Järjestön viestintä Henkilöstö- ja yleishallinto Tietohallinto Taloushallinto Padasjoen kurssi- ja leirikeskus Tuotemyynti Yhteensä

26 26

SPEK2020. strategia

SPEK2020. strategia SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8.

Toiminta- ja taloussuunnitelma Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8.2016 SPEK strategia ja 5-v TTS Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Jatkamme vapaaehtoisresurssihankkeen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu Palokunta Pelastusliitto SPEK Jäsenistö Hallitus Yleinen kokous Jäsenistö Toimikunnat Hallitus Vuosikokous Jäsenistö Toimikunnat Ohjausryhmät Hallitus Valtuusto Järjestötoimikunta

Lisätiedot

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen SPEK Strategiapäivitys 2017 - kysely valtuutetuille Valtuuston seminaari 15.5.2017 Karim Peltonen SPEK -Strategiaprosessi 2017-2018 Asemointi Määrittely Toimeenpano 25.4.2017 Strategiakysely valtuutetuille

Lisätiedot

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.

Lisätiedot

Palokuntien toimintaohjelma

Palokuntien toimintaohjelma 12.9.2016 Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien kansalaistoiminnan kehittäminen 3.9.2016 Ylläs Valtteri Tervala Toiminta nyt Sopimuspalokunta VPK ja HSPK Palokunnan hallitus Palokunnan päällystö Turvallisuusviestintä

Lisätiedot

LUONNOS. SPEK-ryhmän. toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK hallitus Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä

LUONNOS. SPEK-ryhmän. toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK hallitus Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä LUONNOS SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2020 SPEK hallitus 16.3.2015 Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä Turvalliseen huomiseen Luonnos 9.3.2015 SPEK on turvallisuuden kehittäjä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille 2018 2022 TOIMINTASUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo LYHYESTI PELASTUSALAN NAISVERKOSTOSTA... 3 NAISVERKOSTON VISIO... 4 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...

Lisätiedot

SPEK-strategia ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK Valtuusto

SPEK-strategia ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK Valtuusto SPEK-strategia ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2020 SPEK Valtuusto 8.5.2015 Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä Turvalliseen huomiseen 8.5.2015 SPEK on turvallisuuden kehittäjä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos 1.10. alkaen ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19.10.2017 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö LSPeL:n VPK:iden hallinnon ja päällystön opintopäivät 14.-15.10.2017 Ms Viking Amorella Turvallisuuden kehittäjä Olemme turvallisuuden yleishyödyllinen ja

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Palokuntien toimintaohjelma

Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien toimintaohjelma Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhdistystoiminnassakin. Ratkaisuehdotus: PALOKUNTIEN TOIMINTAOHJELMA Palokuntien toimintaohjelma Kentällä huomattiin tarve

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Jäseniä yli 2.000 Aatteellinen yhdistys pelastustoimen päällystö-, alipäällystö- ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019 Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME. KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Vihreän yrittäjän asialla

Vihreän yrittäjän asialla Vyran strategia 2017-2020 Vihreän yrittäjän asialla Kasvatamme jäsentemme osaamista ja kannattavuutta sekä edistämme viher- ja ympäristörakentamisen kehittymistä. Vihreän yrittäjän asialla Olemme viher-ja

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen ajankohtaispäivät 29.8.2013/Turku Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Miksi olemme olemassa? Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Toiminta- ja taloussuunnitelma Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Vahvistettu valtuustossa 27.11.2017 Sisällysluettelo Johdanto 3 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Varautuminen ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Valtakunnallinen pelastus-

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

22.1.2015. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

22.1.2015. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 22.1.2015 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK yleishyödyllinen asiantuntija Päätoimintamuodot asiantuntija- ja koulutuspalvelut Turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytysten edistämiseen järjestöpalveluita

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos alkanut 1.10. ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa

Lisätiedot

HESETA RY STRATEGIA

HESETA RY STRATEGIA HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin

Lisätiedot