Toiminta- ja taloussuunnitelma Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Vahvistettu valtuustossa

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisy 4 Paloturvallisuuden asiantuntijapalvelut 4 Paloturvallisuusviestintä 5 Kampanjat 5 Turvallisuuskoulutus 7 Varautuminen 8 Tutkimus- ja tiedontuotanto 8 Varautumisen asiantuntijapalvelut 9 Turvallisuuskoulutus kansalaisille 11 Varautumisviestintä 12 Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 13 Palokuntatoiminnan kehittäminen 13 Asiantuntijapalvelut 13 Palokuntanuorisotyö 15 Palokuntakoulutus 16 Varautuminen 17 Elinvoimaista vapaaehtoistoimintaa tukeva asiantuntija- ja vaikuttamistoiminta 17 Järjestölähtöisen auttamis- ja valmiustoiminnan tukeminen 17 Yhteispalvelut 18 Johtaminen 18 Järjestön viestintä 18 Kansainvälinen toiminta 19 Hallintopalvelut 20 Alueyksikkö 22 Talousarvio 25

3 3 Johdanto Suomalaisen yhteiskunnan muutos jatkuu voimakkaana myös vuonna Talouden kehitykseen liittyy vielä suuria epävarmuustekijöitä, jotka edelleen heijastuvat julkisen sektorin palveluihin ja niiden järjestämiseen. Julkisen talouden haasteet ja hallinnon rakenneuudistukset kasvattavat järjestöjen merkitystä tulevaisuudessa. Valtion hallinnossa laaditaan vuonna 2017 sisäisen turvallisuuden strategia. Pelastustoimen uudistaminen konkretisoituu yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja maakuntahallinnon uudistamisen kanssa. Näitä kokonaisuuksia koskevien järjestämislakien hallituksen esitysten luonnokset ovat jo tulleet lausunnoille ja pelastuslain uudistaminen alkaa vuonna Nämä kaikki mahdollistavat uuden strategiamme mukaisten painopisteiden esiintuomisen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sidosryhmäyhteistyössä. Nämä uudistukset tulevat näkymään sekä kuntavaaleissa keväällä 2017 että vuoden lopulla, kun vaalityö tammikuun 2018 maakuntavaaleihin käynnistyy. Järjestön asiantuntijatyöllä on erinomainen tilaisuus osoittaa vaikuttavuutensa myös näiden ympärillä käytävässä keskustelussa. Kansainvälinen toimintaympäristö on myös muuttunut merkittävästi parina viime vuonna. Turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on heikentynyt. Toisaalta järjestöjen välinen kansainvälinen yhteistyö on aktivoitunut ja tehostunut. Vuonna 2017 SPEK tulee kehittämään yhteistyötä sekä kahdenvälisesti sisarjärjestöjen että eurooppalaisen palontorjuntaliittojen kattojärjestön CFPA-E:n toimintojen muodossa. Myös SPEKin sisäinen toimintaympäristö elää. Vuoden 2016 aikana järjestö toteutti strategian mukaisen toiminnan ulkoisen arvioinnin. Vuoden 2017 aikana toimintoja ryhdytään tarvittavilta osin kehittämään tämän arvioinnin ja luottamuselinten päätösten pohjalta. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla käynnistetään uuden puheenjohtajan johdolla myös seuraavan strategian (SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelmaan ) valmistelu. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 rakentuu SPEK-strategian ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattujen toiminnan painopisteiden ja niiden tavoitteiden ympärille. Painopisteet ovat: 1. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen 2. Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta 3. Keskusjärjestön kehittäminen

4 4 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisy Paloturvallisuuden asiantuntijapalvelut (820 htpv) Turvallisuusviestinnällä ja asiantuntijatyöllä tuotamme aineistoja ja kehitämme toimintamalleja, jotka tukevat kansalaisten valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Toteutamme turvallisuusviestintää kaikkien tulosalueiden, jäsenistön ja yhteistyöverkoston yhteistoimintana ja mahdollisimman usein yhteisin hankkein. Tavoitteena on SPEKin tarkempi asemointi turvallisuusviestinnän kentässä. Painotamme asiantuntijatoiminnan kahteen kokonaisuuteen, joista toisessa ohjeistamme rakennusten turvallista käyttöä ja toisessa pyrimme tekemään tunnetuksi teknisiä ja muita järjestelyjä, joilla havaitaan, rajoitetaan tai sammutetaan rakennuspalo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tuotamme puolueetonta, palontorjunnan teknisiin ja muihin mahdollisuuksiin, osaamiseen sekä innovaatioihin liittyvää materiaalia. Toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. Tavoite 1: Seuraamme ja ennakoimme turvallisuuskehitystä ja vaikutamme sen tekijöihin Ylläpidämme paloturvallisuutta edistävää asiantuntijuutta Toimintamme kohdistuu asumisen turvallisuuden lisäämiseen. Tätä toteutamme toimimalla yhteistyössä mm. sisäministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa sekä työryhmissä muiden alalla toimivien tahojen kanssa. Erityisesti panostamme uudistuvan rakentamismääräyskokoelman sisällön valmisteluun. Standardien asema yhä kiinteämpänä osana normistoa tuo mukanaan tarpeen käytännönläheisten oppaiden tekemiselle paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tämä tukee myös viranomaisten toimintaa. Paloturvallisuustoimikunta seuraa ja käsittelee ajankohtaisia aiheita ja toimii tulosalueen toiminnan suuntaa luotaavana ja keskeiset sidosryhmät yhdistävänä asiantuntijaelimenä. Toimikunta käsittelee kaikki tulosalueella tuotetut oppaat, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä. Panostamme erityisryhmien eli toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden asumisturvallisuuteen vaikuttamalla mm. lainsäädäntötyöhön. SPEKin hallituksen tekemän linjauksen tavoitteena on sisällyttää säädöksiin erityisryhmille tarkoitettujen laitosten suojaaminen sammutuslaitteistoilla. Pyrimme saamaan vaatimuksen alkusammutuskalustosta lainsäädäntöön ja edistämme asuntojen alkusammutuskaluston määrän kasvua toimimalla yhdessä mm. pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Järjestämme palonehkäisyn päivät Padasjoella. Päivillä käsitellään pelastuslain säädöksiin, rakentamismääräyksiin ja tulipalojen ehkäisyyn liittyviä alalla esiin nousseita asioita. Ylläpidämme mediaseurantaa palokuolemista, tuhopoltoista, palovaroittimen toiminnasta tulipaloissa ja saunassa tapahtuneista tulipaloista sekä alkusammutuskaluston käytöstä ja poistumisturvallisuudesta. Tuloksia hyödynnämme mm. kuukausittain tehtävissä palokuolematiedotteissa.

5 5 Tavoite 2: Tuotamme ja välitämme turvallisuutta edistäviä suosituksia ja ohjeita Annamme neuvontaa tulipalojen ennaltaehkäisystä internetissä, puhelimitse, sähköpostilla ja tekemällä oppaita. Päivitämme oppaiden sisältöä aktiivisesti lainsäädännön muutosten tahtiin. Kirjoitamme lausuntoja ja vastauksia tiedusteluihin henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Teemme yhteistyötä tulipalojen ennaltaehkäisyssä tarpeen mukaan pelastusliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa antamalla asiantuntija-apua koulutustilaisuuksiin. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen palonehkäisytyöhön ja palontorjunnan tietotaidon jakamiseen olemalla mukana CFPA Europe Guideline-komissioissa. Teemme tunnetuksi em. komissioissa valmistuneita oppaita pelastuslaitosten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Paloturvallisuusviestintä Jatkamme keskeisessä roolissa valtakunnallisessa turvallisuusviestinnässä. Kehitämme ihmisten ja yhteisöjen osaamista ja omatoimisuutta sekä vastuunottoa paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lähestymistapana on kansalaisten osaamisen vahvistaminen ja aktivointi. Tähän suunnittelemme tueksi yhtenäisen kansalaisviestinnän ohjelman teemoineen ja aikatauluineen. Aktivoimme muita toimijoita ja hyödynnämme verkostot: kansalaisverkostot, turvallisuuteen liittyvät viranomaiset ja asiantuntijaorganisaatiot. Kehitämme turvallisuusviestinnän monikanavaisuutta. Yhdistämme turvallisuusviestintää myös entistä enemmän SPEKin muuhun viestintään ja markkinointitoimiin. Kuun ensimmäisen päivän radiokampanja jatkuu. Spotit ylläpitävät Paloturvallisuusviikon sanomaa palovaroittimen merkityksestä halki vuoden Paloturvallisuusviikon Kipinä-sovellukseen yhdistettynä. Sovellus muistuttaa palovaroittimen tarkistamisesta samana päivänä. Nämä molemmat yhdistetään aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Turvallisuusviestinnällisen tiedotetoiminnan selkärankana ovat kuukausittaiset palokuolematiedotteet. Tavoitteenamme on, että monipuolisella ja useita kanavia hyödyntävällä tiedotustoiminnalla media ja suuri yleisö saadaan yhä kiinnostuneemmaksi turvallisuudesta. Tiedotteet herättävät säännöllisesti median mielenkiinnon. Messutoiminnassa tiivistämme yhteistyötä FinnSecin kanssa. Osallistumme turvallisuusviestinnän seminaareihin ja opintopäiviin myös ulkomailla. Erityisesti Nordic Fire Prevention Communication and Information Group on vakiinnuttanut paikkansa keskeisenä foorumina; sen kokous on tammikuussa 2017 Suomessa. Kampanjat NouHätä! (projekti, 309 htvp) NouHätä! on vuosittainen pelastustaitokampanja perusopetuksen kahdeksansille luokille. Kampanjalla toteutamme onnettomuuksien ehkäisyä pelastustoimen strategian mukaisesti jokaisen vastuunottoa edistämällä. Kampanja tukee perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa turvallisuuskasvatusta. Kampanjan tavoitteena on vähentää onnettomuuksia opettamalla

6 6 koululaisille välttämättömät arjen turvataidot ja välittämällä heille hyvää turvallisuuskulttuuria. Opetuksen keskiössä ovat kansalaistaidot, joiden avulla voi estää tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä toimia oikein hätätilanteissa. Lukuvuoden tavoitteena on, että kampanjaan osallistuu 85 prosenttia yläkouluista. Tarkoitus on, että vuonna 2020 kaikki kahdeksasluokkalaiset saavat NouHätä! -koulutuksen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen jatketaan edellisellä kaudella aloitettua rekrytointitoimintaa. Lisäksi teemme kevätlukukaudella kyselytutkimuksen, josta saatujen tietojen perusteella kehitämme kampanjaa, jotta tavoite toteutuu. Koordinoimme kampanjaa valtakunnallisen ohjausryhmän tukemana. Kentällä toteuttajina ovat pelastuslaitokset, pelastusliitot ja Pelastusopisto sekä koulut. Oppimateriaalit nouhata.fi-sivustolla ovat molemmilla kielillä. Pitkällä aikavälillä kampanja juurruttaa ihmisille turvallisuuden kansalaistaidot onnettomuuksien vähentämiseksi. Palosuojelurahasto rahoittaa kampanjan erityisavustuksella. Pelastuslaitokset osallistuvat henkilötyöpanoksella. Paloturvallisuusviikko (projekti, 296 htpv) Paloturvallisuusviikko on valtakunnallinen teemaviikko, joka ajoittuu marras-joulukuun vaihteeseen. Paloturvallisuusviikon muodostavat Päivä Paloasemalla, Oma paloharjoitus ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Paloturvallisuusviikon tavoitteena on vähentää tulipalojen ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tähtäämme tavoitteeseen viestimällä oman toiminnan merkityksestä tulipalojen ehkäisyssä. Lisäksi pyrimme minimoimaan tulipalojen vahinkovaikutuksia kertomalla oikeasta toiminnasta tulipalossa: alkusammutustaitoja ja turvallista pelastautumista. Tavoitteenamme on keskittää loppusyksyllä pelastustoimen piirissä tehtävää tulipalojen ehkäisytyötä Paloturvallisuusviikon alle. Näin viikosta rakentuu brändi, jota osataan odottaa. Päivä Paloasemalla -tapahtuman tavoitteena on lisäksi aktivoida palokuntia järjestelmälliseen ja tulokselliseen onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Päivä paloasemalla Päivä Paloasemalla on perheille suunnattu, paloasemilla järjestettävä valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, joka järjestetään lauantaina Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä palokunnat, pelastusliitot, pelastuslaitokset ja SPEK. Tapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärätavoite on henkilöä 400 paloasemalle. Hankkeen tavoitteena on myös tehdä palokuntatoimintaa tunnetuksi ja rekrytoida uusia palokuntalaisia. Oma paloharjoitus Tavoitteenamme on, että ihmistä osallistuu Omaan paloharjoitukseen. Kampanjan vaikuttavuustavoitteena on, että ihmiset itse parantavat paloturvallisuutta kotonaan, työpaikoillaan, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa toimintaympäristöissään. Vuoden painopistealueet määritellään ohjausryhmässä tilastotietojen ja mediaseurannan perusteella. Selvitämme kyselytutkimuksella kampanjan tavoitteiden toteutumista. Jatkamme Kipinä-sovelluksen markkinointia. Palovaroitinpäivä Pohjoismaisena yhteistyönä edistämme palovaroitintietoisuutta kodeissa. Korostamme kampanjalla palovaroittimen merkitystä paloturvallisuuden parantamisessa. Paloturvallisuusviikko toteutetaan Palosuojelurahaston erityisavustuksella.

7 7 Turvallisuuskoulutus Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Ylläpidämme ja kehitämme turvallisuuspätevyyksiä (905 htpv) Turvallisuuspätevyyskoulutusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi säilytämme päivittäisen, hyvin toimivan korttihallinnon ja asiakaspalvelun. Pätevyyksiä kehittävät ja koulutuksen laatua varmistavat SPEKin lisäksi eri koulutuslajien toimikunnat. Kehitämme kurssinjohtajasivujen toimintoja vuorovaikutteisemmiksi. Laadimme rekisteripalvelua koskevan hallinnon opetuksen verkkoaineistoksi ja tarjoamme koulutuslajikohtaista lisäopetusta verkkoluentoina. Varmistamme toiminnan jatkuvuuden, seuraamme vahinkotapahtumia sekä yhteiskunnallista keskustelua ja kehitämme koulutuskonsepteja vastaamaan työelämän vaatimuksia. Aloitamme automaattisen paloilmoitinkoulutuksen tuotteistamisen pätevyyskoulutukseksi. Toimimme koulutuksiin käytettävän materiaalin kokoavana ja ylläpitävänä tahona ja ylläpidämme samalla myös kouluttajien ja koulutettavien rekisteriä. Koulutussisällön määrittelemiseksi ja - aineiston kehittämiseksi kokoamme toimikunnan, johon pyydämme edustuksen sisäministeriöstä sekä laitealan merkittävimmistä vaikuttajista. Toiminta on kokonaan omarahoitteista. Tulitöiden paloturvallisuuskoulutus Tulityötoimikunta kehittää uusia toimintamalleja tulityöturvallisuuden lisäämiseksi tavoitteenaan, että tulityöstä ei aiheudu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoja. Toimikunta seuraa tulityö- ja kattotulityökurssien yhdistämisen onnistumista. Tuemme toimikunnan uuden puheenjohtajan perehtymistä tulityöhön ja pätevyyksien hallintarekisteriin. Järjestämme tulityöseminaarin FinnSec-messuilla Helsingissä yhteistyössä toimikunnan ja Palopäällystöliiton kanssa. Osallistumme tulityötoimikunnan kehittämisseminaariin sekä pohjoismaiseen tulityökoulutuksen kehittämiseen. Pyrimme saamaan AS1-pätevyyden tulityövartijan vähimmäiskoulutukseksi. Tieturvakoulutus Vastaamme tieturvakoulutuksen koordinoimisesta ja jatkamme koulutuksen laadun varmistamista. Kurssinjohtajakoulutus on osa SPEKin järjestämää omaa turvallisuuskoulutusta. Uudistettu Tieturva 2 -koulutusmateriaali ja oppilaan aineisto ovat kurssinjohtajien käytössä. Osallistumme toimikunnan kehittämisseminaariin, koulutuksen kehittämishankkeisiin ja mahdollisiin käännöstöihin. Teemme Liikennevirastolle konsultointitehtäviä, joihin kuuluvat mm. Liikenneviraston ohjetyöhön osallistuminen, Liikenneviraston työmaiden turvallisuusdokumentaation tarkastaminen sekä vaarallisten aineiden kuljetukseen (VAK) liittyvään ratapihojen turvallisuusselvitykseen osallistuminen. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus Teemme koulutusta tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Pyrimme saamaan sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen osaksi ammatillista koulutusta. Turvakorttitoimikunta vastaa tiedottamis- ja markkinointisuunnitelmasta. Viimeistelemme Soster-aineiston päivityksen yhdessä Palopäällystöliiton kanssa ja tuemme koulutusaineiston kääntämistä ruotsiksi ja englanniksi.

8 8 Matkailualan turvallisuuspassikoulutus Tavoitteenamme on saada koulutus osaksi matkailualan tutkintoja ja osaksi perehdyttämiskoulutusta huvi- ja seikkailupuistojen kausityöntekijöille. Teemme tiedottamisessa yhteistyötä toimikunnan jäsenten taustayhteisöjen ammattilehtien kanssa. Aloitamme kurssilaisen täydennyskoulutuksen rakentamisen verkkokurssiksi. Alkusammutuskoulutus Jatkamme koulutuksen markkinointia palokunnille järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kampanjoissa. Julkaisemme AS1-verkkokoulutuksen kaikkien AS1-kurssinjohtajien käyttöön ja kokeilemme sen toteuttamista yritysten sisäisissä koulutuksissa. Laadimme AS1-koulutuksen esittelyaineiston verkkototeutuksena (mm. Zine-julkaisu). Koulutamme turvallisuushenkilöstöä (450 htpv) Koulutuksen kohderyhminä ovat yritysten, yhteisöjen ja laitosten päivittäisestä henkilö- yritys- ja paloturvallisuudesta vastaavat sekä palonilmaisu- ja sammutuslaitteista vastuussa olevat henkilöt, tieturvakurssinjohtajat, suunnittelijat sekä pelastusviranomaiset. Kehitämme turvallisuuskoulutusta asiakkaiden palautteiden perusteella yhteistyössä jäsentemme ja Euroopan palontorjuntaliiton (CFPA-Europe) kanssa. Jatkamme yhtenäisen valtakunnallisen koulutustarjonnan kehittämistä, laajennamme CFPA-E -kurssien tarjontaa ja kehitämme uusia kurssituotteita yritysturvallisuudesta. Siirrämme koulutussisältöjen osia verkko-opetusaineistoksi ja tiivistämme lähiopetuspäiviä. Haemme aktiivisesti yhteistyökumppaneita verkkokoulutusaineistojen luomiseen. Aloitamme SPEKin koulutuksen laatukäsikirjan laatimisen varautumisen ja palokuntakoulutuksen kanssa. Osallistumme CFPA-E Security ja Training Commissionin kokouksiin. Toteutamme koulutustilaisuuksia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista yhteistyössä jäsentemme sekä mm. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Varautuminen (1060 htpv) Tutkimus- ja tiedontuotanto (500 htpv) Tavoite 1: Seuraamme ja ennakoimme turvallisuuskehitystä ja vaikutamme sen tekijöihin Seuraamme sisäisessä turvallisuudessa ja toimijakentässä tapahtuvia muutoksia Palo- ja asumisturvallisuus, sisäinen turvallisuus ja yhteiskunnan kriisinkestävyys sekä pelastusalan vapaaehtoistoiminta toimivat tutkimuksen ja tiedontuotannon kehyksinä. Tuotamme ja syvennämme tietoa tässä ajassa tunnistetuista ilmiöistä ja tapahtumista, ennakoimme tulevaisuutta sekä seuraamme pitkän aikavälin kehitystä trendejä. Kiinnostuksemme kohteina ovat ihmiset toimijoina onnettomuuksien ehkäisyssä, vaara- ja häiriötilanteissa, teknologian käyttäjinä sekä toimijoina erilaisissa uusissa rakennetuissa ympäristöissä. Tutkimus- ja tiedontuotantoa rahoitetaan Palosuojelurahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksilla, projekti- ja omarahoituksella. Teemme aktiivisesti uusia avauksia rahoituspohjan laajentamiseksi, kehitämme hankerahoitukseen ja projektinhallintaan liittyvää osaamista. Tuemme muita osastoja hankevalmistelussa ja rahoitushauissa.

9 9 Temaattiset kehittämiskokonaisuudet Selvitämme turvallisuuden tilaa kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat kansalaisten turvallisuuden tunne, paloturvallisuus sekä pelastusalan vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin. Tiedontuotanto perustuu sekä kyselyihin ja selvityksiin että olemassa olevan tutkimustiedon keruuseen. Tiedonkeruu tähtää pysyvien indikaattorien kehittämiseen sekä aikasarjojen muodostamiseen pitkällä tähtäimellä. Kansalaisturvallisuuden tila II -hanke; Kansalaisten turvallisuuskäsityksiä ja varautumista koskeva tutkimushanke toteutetaan sisäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella. Hanke tukee sisäisen turvallisuuden strategian valmistelua ja toimeenpanoa, ja on jatkoa valtioneuvoston kanslian rahoittamalle hankkeelle. Paloturvallisuuden tila yhteistyössä Palotutkimusraadin kanssa. Vuonna 2016 kootun mallin päivitys ja jatkokehittäminen. Pelastusalan järjestötoiminnan tilaa koskevien indikaattorien kehittäminen. Harva-raportti; Tuotamme harva-alueen turvallisuutta koskevan raportin SM:n mallin pohjalta. Muu toiminta Osallistumme pelastustoimen ennakointiverkoston toimintaan sekä siihen liittyvään tiedontuotantoon. Kehitämme järjestön sisäistä ennakointityötä ja päätöksentekoa tukevan tiedon tuottamista toimintaympäristön kehitysnäkymistä. Ylläpidämme tutkimustoiminnan verkostoja sekä yhteyksiä eri tutkimuslaitoksiin, kuten SPEKin turvallisuustutkijaverkostoon, EU:n komission Community of Users (CoU) -verkostoon, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan asiantuntijaedustukseen ja Brandforskin hallitukseen. Järjestämme turvallisuustutkijaverkoston tapaamisen. Palotutkimusraati (projekti) SPEK vastaa raadin asiamiespalveluista sekä osallistuu aktiivisesti raadin toimintaan ja sen kehittämiseen. Toimintavuonna järjestetään Palotutkimuksen päivät. Palotutkimusraadin toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston erityisavustuksella. Paloturvallisuutta edistävä tutkimus- ja tiedontuotanto rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella, vapaaehtoistoimintaa ja arjen ja asumisen turvallisuutta koskeva toiminta Rahaautomaattiyhdistyksen yleisavustuksella. Varautumisen asiantuntijapalvelut (330 htpv) Tavoite 2: Tuotamme ja välitämme turvallisuutta edistäviä suosituksia ja ohjeita Olemme omatoimisen varautumisen johtava asiantuntija ja kehittäjä Edistämme yhteiskunnan kriisinkestävyyttä erityisesti yhteisöjen valmiuksia kehittämällä sekä järjestöjen osallisuutta edistämällä. Varautumisen toimintaympäristö muuttuu nopeasti hallinnon rakenneuudistusten sekä alue- ja muun yhteiskuntakehityksen myötä. Kansalaisten ja eri yhteisöjen rooli yhteiskunnan kriisinkestävyyden tuottamisessa kasvaa. Turvallisuustaitojen ohessa

10 kriisinkestävyyttä määrittää yhä enenevässä määrin henkinen kriisinkestävyys. Tämä edellyttää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaa ja sen toimintaa kohtaan, kykyä käsitellä ja ymmärtää eri lähteistä saatavaa informaatiota (medialukutaito) sekä kykyä sietää epävarmuutta häiriötilanteissa. Ylläpidämme ja kehitämme varautumisen asiantuntijatoiminnan verkostoja ja vaikutamme turvallisen ja kriisinkestävän yhteiskunnan puolesta. Osallistumme ja tuemme asiantuntijana kumppaniemme hankkeita. Asiantuntija- ja vaikuttamistyössä tuomme esiin ensisijaisesti kansalaisnäkökulman ja kansalaisten roolin toimijoina. Kehitämme projektinhallintaan liittyvää osaamista sekä uusiin uhkiin ja katastrofiriskien ehkäisyyn ja hallintaan liittyvää asiantuntemusta. Kotimaassa sisäisen turvallisuuden strategia ja yhteiskunnan turvallisuusstrategia ovat tärkeitä viitekehyksiä. Kansainvälisessä toiminnassa tärkeitä viitekehyksiä ovat puolestaan YK:n Sendain katastrofiriskien ehkäisyn strategia, EU:n pelastuspalvelumekanismi sekä pohjoismainen siviilivalmiusyhteistyö. Varautumisen asiantuntijapalvelut rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksella. Temaattiset kehittämiskokonaisuudet: Paikallinen turvallisuus. Vahvistamme toimintamme paikallisuutta. Kuntien muuttuva asema sekä muut turvallisuuteen liittyvät tai vaikuttavat hallinnolliset ja aluerakenteen muutokset muokkaavat paikallista turvallisuustyötä. Käynnistämme kyläturvallisuushankkeen jatkona kehittämistyön, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen ja kuntien yhteistyötä paikallisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden edistämiseksi. Katastrofiriskien vähentäminen (Disaster Risk Reduction, DRR) YK:n Sendain toimintaohjelman kehyksessä. Huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelmat. Toimenpiteet: Järjestämme valtakunnallisen paikallisen turvallisuuden seminaarin ja organisoimme paikallisen turvallisuuden verkoston ja tarpeiden kartoittamisen. Tapahtuma linkitetään kuntavaaleihin Vastaamme Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden asiantuntijaverkoston koordinaatiosta. Osallistumme tai vaikutamme valtakunnalliseen strategiatyöhön, kuten sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun ja toimeenpanoon (sisäministeriö), pelastustoimen uudistukseen (sisäministeriö), yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitykseen (Turvallisuuskomitea) sekä luonnononnettomuuksiin varautumisen kansallisen toimintaohjelman, YK:n Sendain toimintaohjelman, toimeenpanoon (sisäministeriö). Osallistumme asiantuntijana yhteistyökumppaneidemme hankkeisiin (mm. Kotitapaturmien ennaltaehkäisykampanja, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatiotyöryhmä (STM, SPR), Euroopan Komission UScore-2 ja FIRE-IN -hankkeet. Kehitämme toimintamallia varautumista koskevien suositusten ja ohjeiden laajapohjaiselle valmistelulle, hyödynnämme kansainväliset käytännöt ja yhteistyösuhteet esim. NFPA:n (National Fire Protection Association) ja CFPA-E:n (The Confederation of Fire Protection Association Europe) kanssa. Valmistelemme keskeisten opasaineistojen päivitystä ja rahoitusta vuodelle 2018.

11 11 Asiantuntijaviestintä Nostamme esiin ajankohtaisia ilmiöitä sekä vahvistamme toimintamme tunnettuutta ja hankkeidemme näkyvyyttä. Vahvistamme erityisesti jäsenistölle ja sidosryhmille suunnattua viestintää. Toimintamme kansainvälistä näkyvyyttä ja saavutettavuutta edistämme tuottamalla esittelyjä ja käännöksiä kansainvälisiin julkaisuihin. Varautumisseminaari toteutetaan osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Väestönsuojelutyön käynnistymisestä tulee kuluneeksi 90 vuotta. Varautumisseminaari juhlistaa osaltaan näitä tapahtumia. Seminaarin tavoitteena on laaja keskustelu Suomen turvallisuudesta. Osallistumme 100 vuotta turvallisuutta yhdessä -hankkeeseen (Nuku rauhassa -kampanja). Panostamme erityisesti turvallisuutta koskevan kansalaiskeskustelun aktivointiin sekä yhteiskunnan turvallisuutta koskevaan asiantuntijaviestintään. Järjestämme Porin SuomiAreenaan 2017 kansalaisturvallisuusteemaa koskevan keskustelutilaisuuden. Tapahtuma linkitetään maakuntavaaleihin Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Turvallisuuskoulutus ja -viestintä kansalaisille (230 htpv) Kehitämme kansalaiskoulutuksen ja -viestinnän koordinaatiota. Luomme edellytykset kansalaiskoulutuksen ja -viestinnän kehittämiselle. Keskitymme kolmen koulutusohjelman ylläpitoon ja tunnettuuden edistämiseen. Toteutamme turvallisuuskoulutuksia yhteistyössä SPEK-ryhmän kanssa. Toimintavuonna edistämme koulutusten näkyvyyttä ja tunnettuutta. Panostamme kouluttajaverkoston ylläpitoon ja kouluttajille suunnattuun tukeen ja viestintään. Turvallisuuskoulutus rahoitetaan Rahaautomaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella sekä opintokeskus Siviksen tuella. Keskusjärjestö vastaa rahoituksen hallinnoinnista sekä koulutuksen koordinaatiosta ja kouluttajakoulutuksesta. Ylläpidämme kolmea koulutuskonseptia: ASTU-koulutus asuntoyhteisöille (Turvallinen taloyhtiö/ Asuinkiinteistön turvallisuuskoulutus). Päivitämme asunto-osakeyhtiöille ja vastaaville asuntoyhteisöille suunnatun turvallisuuskoulutuksen järjestämisen. Meidän turvallinen kylä -koulutus. Kyläturvallisuuden kouluttajaverkoston ja koulutusmateriaalin ylläpito, yhdyshenkilöille suunnattu viestintä, tuki pelastusliitoille. Edistämme koulutuksen näkyvyyttä ja tunnettuutta. Kyläturvallisuus.fi -sivuston ylläpito. 72h -koulutus. Kotitalouksille suunnattu varautumiskoulutus, jota ylläpidämme KOVA- (Kotitalouksien omatoimisen varautumisen) toimikunnan kautta. Mittarit: Osallistujamäärät, asiakaspalaute. Kova-toimikunta (projekti, 70 htpv) Vastaamme Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan koordinaatiosta. Kehitämme tiedontuotantoa, koulutusmateriaalituotantoa ja kouluttajakoulutusta järjestöjen kouluttajille ja neuvojille.

12 12 Järjestämme kolme alueellista kouluttajakoulutusta. Osallistumme elintarvikehuoltosektorin ja valmistelutiimin toimintaan Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusorganisaation kanssa. Teemme huoltovarmuustoimintaa koskevaa asiantuntijaviestintää. Kova-toimikunnan rahoittaa Huoltovarmuuskeskus. Varautumisviestintä Tarkennamme turvallisuusviestinnän kohderyhmiä ja vahvistamme keskusjärjestön roolia turvallisuusviestinnän kehittäjänä sekä kampanjakoordinaattorina. Keskitämme keskusjärjestön turvallisuusviestinnän kampanjoihin. Kehitämme ja ylläpidämme kodinturvaopas.fi ja paloturvallisuus.info -palveluita sekä tuotamme alaa yleisesti palvelevaa turvallisuusviestintämateriaalia. Keskusjärjestön omassa kansalaisviestinnässä vahvistamme asiantuntijanäkökulmaa, ilmiöpohjaisuutta sekä kansalaisyhteiskunnan aktivointia. Reagoimme tarpeen mukaan ajankohtaisiin kansalaisia sivuaviin aiheisiin. Tietojen ja taitojen kehittämiseen pyrimme verkostojen kautta, järjestöjä ja muita sidosryhmiä aktivoimalla ja tukemalla. Päivitämme turvallisuusviestintäaineistot. Keskitämme turvallisuutta koskevan neuvonnan ja ohjeet kodinturvaopas.fi ja paloturvallisuus.info -sivustoille. Lisäämme sivustojen tunnettuutta ja käyttöastetta. Mittarit: tavoitetut henkilöt, aineistojen levikki ja käyttöaste sekä linkitykset, asiakaspalaute. Varautumista koskevat turvallisuusviestintä ja -koulutus rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksella.

13 13 Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta (755 htpv) Tavoitteenamme on kehittää pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa joustavaksi, innovatiiviseksi ja nykyaikaiseksi kolmannen sektorin toimijaksi, joka vastaa toimijoiden ja toimintaympäristön vaatimuksiin ja tarpeisiin. Tarkoituksena on tuottaa välineitä ja keinoja alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseksi laajan valtakunnallisen jäsen- ja sidosryhmäverkoston avulla. Tavoitteenamme on myös keskusjärjestöpalveluiden tuottaminen tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Palveluiden ja toimintojen tuottamiseen palokunnille hyödynnämme pelastusalan järjestöjen jäsen- ja sidosryhmäverkostoa ja yhteistyötä. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kustannukset rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 60 %), opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksella (n. 7 %), toiminnan tuotoilla (n. 3 %) ja muun toiminnan omarahoitteisilla tuotoilla (n. 30 %). Palokuntatoiminnan kehittäminen Tavoite 1: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Asiantuntijapalvelut Parannamme palokuntien yhdistys- ja järjestötoiminnan neuvonta- ja asiantuntijapalveluita. Vahvistamme asiantuntijuutta verkostojen avulla ja lisäämme neuvontaa erilaisten kanavien kautta pelastusliitoille ja palokunnille. Jatkamme vaikuttamistyötä siten, että palokuntien yhdistystoiminta, sopimustoiminta, vapaaehtoistyö ja harrastustoiminta huomioidaan kokonaisvaltaisena toimintana. Vaikuttamisen kohteina ovat palokunnat, pelastusliitot, pelastuslaitokset ja muut pelastusalan yhteistyötahot. Toimintavuoden aikana sitoutamme pelastusalan toimijoita palokuntien toimintaohjelman mukaisten toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Tavoitteenamme on yhdenvertaisen, monimuotoisen ja nykyaikaisen pelastusalan kolmannen sektorin palvelu-, vapaaehtois- ja harrastustoiminnan kehittäminen. Keinoina ovat viestinnän lisäksi vaikuttamistyö, yhteistyömuotojen kehittäminen ja yhteishankkeiden laatiminen ja käynnistäminen sekä toimintamallien tuottaminen. Kartoitamme uusia vapaaehtoistoiminnan toimintamuotoja ja tuemme erityisesti turvallisuusviestinnällistä toimintaa mm. kehittämällä toimintamalleja. Palokuntanaistyössä turvallisuusviestintä on tärkeä painopistealue, ja kehitämme ja tuemme palokuntanaisten roolia siinä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Parannamme nykyisiä keskusjärjestön tuottamia apuvälineitä, kuten oppaita ja malleja, sekä tarjoamme palokuntien kaikille toimintamuodoille apuvälineitä oman toiminnan kehittämiseksi. Alustana tiedon välityksessä käytämme palokuntawikiä. Mittarina toimivat kirjoitettujen ja luettujen artikkeleiden määrä. Jatkamme palokuntien järjestökoulutusrakenteen uudistamista. Uudistusta teemme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja samassa yhteydessä huomioimme kurssien suunnittelun verkkooppimisympäristöön.

14 14 Toiminnalliset tavoitteet Parannamme ja vahvistamme neuvonta- ja asiantuntijapalveluita. Jatkamme vaikuttamistyötä kokonaisvaltaisen palokuntatoiminnan huomioimiseksi. Sitoutamme ja vahvistamme palokuntia toimintaohjelman suositusten mukaisesti. Viestintä ja markkinointi Viestinnän teemana on pelastusalan yhdenvertainen ja monimuotoinen kolmannen sektorin toiminta ja palokuntien toimintaohjelman mukaiset teemat. Edistämme viestinnän teemoja kaikessa toiminnassa hyödyntäen uutiskirjettä, tapahtumia ja muuta yleisestä viestintää. Arvioimme uutiskirjeen tavoittavuutta ja teemme markkinointitoimenpiteitä paremman tavoittavuuden saavuttamiseksi. Samalla kehitämme uutiskirjeen tilaajarekisteriä ja ulkoasua. Tarkistamme palokuntatoiminnan viestintästrategian ja suunnittelemme ja toteutamme tulosalueen viestintää päivitetyn strategian tavoitteiden mukaisesti. Aloitamme vuoden 2018 Yleisen palokuntalaiskokouksen markkinoinnin ja kokouksen valmisteluun liittyvät toimenpiteet. Palokuntatoimintaa markkinoidaan Paloturvallisuusviikko-, Päivä Paloasemalla ja Nou hätä! -kampanjoiden yhteydessä. Palokuntanuorisotyötä markkinoidaan erityisesti NouHätä! -kampanjan avulla. Toiminnalliset tavoitteet Tuotamme uudistettua palokuntatoiminnan markkinointimateriaalia. Tarkistamme SPEKin palokuntatoiminnan viestintästrategian. Korostamme palokuntatoiminnan viestinnässä yhdenvertaista ja monimuotoista kolmannen sektorin palokuntatoimintaa ja palokuntien toimintaohjelman mukaisia teemoja. Verkkotyökalut Tuemme palokuntien jäsenrekisteri- ja tietopalveluita ylläpitämällä HAKA-palokuntarekisteriä ja edu.spek.fi-oppimisalustaa portaalin avulla tarjoamme sähköisiä keskusjärjestöpalveluita keskitetymmin, yksikertaisemmin ja yksilölähtöisesti. Palokuntawiki muodostaa keskusjärjestön tietolähteen (tietopankin), joka tarjoaa yksityiskohtaisesti uudella tavalla laaja-alaista tietoa palokuntatoiminnasta. Verkostot Vahvemman jäsenverkoston ja sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseksi uudistamme palokuntatoiminnan toimikuntien yhteistyötä ja edustajafoorumeita. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä, edistää yhdenvertaista ja monimuotoista palokuntatoimintaa ja luoda entistä vahvempi vaikuttamiskanava jäsenistölle. Tavoitteenamme on, että keskusjärjestön palvelut tukevat kokonaisvaltaisesti vapaaehtoiskentän toimijoita ja vuorovaikutus on mutkatonta ja tarkoituksenmukaista. Laadimme suunnitelman pelastusalan vapaaehtoistoiminnan toimijoiden verkoston muodostamiseksi. Verkoston tarkoituksena on edistää yleisesti vapaaehtois- ja harrastustoimintaa pelastusalalla. Tavoitetta varten järjestämme pelastusalan vapaaehtoisfoorumin verkoston luomiseksi. Koordinoimme pelastustoimen naisverkoston toimintaa ja järjestämme vähintään kaksi tapaamista vuoden aikana. Pelastustoimen naisverkoston avulla on tarkoitus edistää yhdenvertaisuutta ja

15 15 tasa-arvoa pelastustoimessa sekä tehdä pelastustoimi houkuttelevammaksi toimintakentäksi naisille. Järjestötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien tekemää järjestötyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä järjestötyöstä. Järjestötoimikunta toimii palokuntien järjestötyön asiantuntijana. Palokuntanaistyötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien naistyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä palokuntanaistyöstä. Palokuntanaistyötoimikunta toimii palokuntien naistyön asiantuntijana. Nuorisotyötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien nuorisotyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä nuorisotyöstä. Nuorisotyötoimikunta toimii palokuntien nuorisotyön asiantuntijana. Toiminnalliset tavoitteet Järjestämme kahdet verkostopäivät palokuntalaisille, toimikunnille ja pelastusliittojen edustajille. Suunnittelemme pelastusalan vapaaehtoistoiminnan toimijoiden verkoston. Järjestämme pelastusalan naisverkoston tilaisuuksia. Tapahtumat ja koulutus Palokuntien ja pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden osaamisen, yhteistyön ja ajankohtaisten teemojen käsittelemiseksi järjestämme palokuntien vapaaehtoispäivät. Tapahtuma jatkaa aiemmin järjestettyjä opintopäiviä uudella tavalla. Vapaaehtoispäivät tarjoavat tiiviin tietopaketin osallistujille ja kehittää toimijoiden valmiuksia paikallistoiminnan toteuttamisessa sekä toimii uudella tavalla pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyön kehittämisen alustana. Järjestämme asiantuntijatoimikunnat ja edustajafoorumit yhdistävät verkostopäivät keväällä ja syksyllä. Tilaisuudet tarjoavat asiantuntijatoimikunnille, pelastusliitoille ja palokunnille paremman mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää palokuntatoimintaa. Pidämme pelastusalan toimijoille webinaarin palokuntatoiminnan toimintaohjelman mukaisten teemojen edistämiseksi. Webinaari toimii yhtenä vaikuttamisen välineenä pelastusalan kolmannen sektorin toiminnan edistämisessä. Tuotamme palokuntien valmiuksien ja palokuntalaisten osaamisen parantamiseksi lyhytkoulutuksia verkkoon. Koulutukset ovat lyhyitä verkkoluentoja ajankohtaisista teemoista, ja ne julkaistaan erillisen aikataulun mukaisesti. Järjestämme palokuntanais- ja palokuntanuorisotyön koulutuspäivät, joiden tarkoituksena on tukea toiminnassa olevia ja antaa uusia innovatiivisia ideoita toimintaan. Palokuntanuorisotyö Nuorisotyössä jatkamme nuorten kuulemisen, vaikuttamisen ja osallistamisen edistämistä palokuntatoiminnassa. Arvioimme ja seuraamme toimintamalleja, miten nuoria ja jäsenistöä kuullaan osana toimintaa. Nuorten kuulemista ja osallistamista jatketaan valtakunnallisissa tapahtumissa ja nuorisotoiminnan linjauksia laadittaessa. Kehitämme palokuntanuorten leiritoiminnan sisältöä erityisesti koulutuksen ja ohjelman osalta. Vahvistamme keskusjärjestön roolia valtakunnallisten leirien konseptin haltijana. Kuvaamme valtakunnallisten leirien järjestämisen ja rakentamisen prosessin. Edistämme palokuntanuorisotyötä laatimalla sille päämäärän ja toimenpiteet sen toteuttamiseksi.

16 16 Aloitamme suunnittelun palokuntanuorisotyön laatujärjestelmän kehittämiseksi. Palokuntakoulutus (770 htpv) Tavoite 2: Vapaaehtoispalokunnat ovat osaavia ja elinvoimaisia oman vaikutusalueensa turvallisuuskulttuurin edistäjiä Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön osaamisen kehittäminen Koulutusjärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvat Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma ja kurssit toteuttamissuunnitelmineen, opetusmateriaali, oppimisympäristö, opintorekisteri, pääkouluttajat, kurssinjohtajien kouluttajakoulutus, ohje koulutuksen järjestämisestä, sopimukset koulutuksen järjestäjien sekä pelastuslaitosten kanssa, palautejärjestelmä ja muut palokuntakoulutuksen tekniset apuvälineet. Olemme saattaneet palokuntakoulutusuudistuksen päätökseen, kun uusittu opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Kaikki uusitut kurssit ovat tuolloin käytössä, joten vanhoja kursseja ei enää järjestetä muuten kuin ruotsinkielisten kurssien osalta. Tuemme ruotsinkielisen palokuntakoulutusmateriaalin käännöstyötä toimintavuoden aikana. Päivitämme opetussuunnitelmaa oman prosessin mukaisesti ja kehitämme sitä jatkossa vuosittain uusittujen kurssien osalta ja päivittämällä opetussuunnitelmaa tukevia dokumentteja. Järjestämme palokuntakoulutusjärjestelmässä mukana oleville valtakunnallisen seminaarin, jossa kehitetään koulutusjärjestelmää. Koulutusjärjestelmää ylläpidetään myös järjestämällä alueellisia kouluttajakoulutuksia, joissa kehitetään kurssinjohtajien ja kouluttajien substanssi- ja pedagogista osaamista. Kehitämme myös kurssinjohtajien kouluttajakoulutuksen monimuotoiseksi, jolloin kurssinjohtajat voivat suorittaa substanssiasiat itseopiskeluna ja lähiopetuspäivät keskittyvät pääosin pedagogisiin asioihin. Tuotamme Haka-palokuntarekisterin sekä edu.spek.fi -oppimisalustan tukipalvelut koulutuksen järjestäjille, kurssinjohtajille, palokunnille ja opiskelijoille. Seuraamme opiskelijoille myönnettyjen osaamismerkkien kehitystä ja raportoimme siitä koulutuksen järjestäjiä. Ohjaamme pelastusliittoja Opintokeskus Siviksen uuden Sivisverkon käytössä. Uudistamme Yksikönjohtajakurssin jakamalla sen kahteen eri kurssiin eli kouluttamisosioon Kouluttajakurssiksi ja johtamisosioon Ryhmänjohtajakurssiksi. Uudistustyön tekijät toimivat jatkossa kurssien pääkouluttajina. Palokuntakoulutustoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien koulutustoimintaa, seuraa alan kansainvälistä ja kansallista kehitystä sekä tekee esityksiä ja antaa hallitukselle sen pyytämät lausunnot toimialaansa kuuluvista asioista. Tuotamme järjestö- ja palokuntakoulutuksen laatujärjestelmän, jossa määritellään, kuinka palautejärjestelmän avulla ja yhteistyössä pääkouluttajien kanssa kurssien toteuttamissuunnitelmat päivitetään vastaamaan osaamisen jatkuvaa kehittymistä. Edistämme palokuntalaisten identiteetin muodostumista ja palokuntakoulutustoiminnan tunnettuutta tuottamalla medialle tietoa ja raportteja palokuntakoulutuksesta. Koulutusjärjestelmää rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella (n. 60 %), toiminnallisilla tuotoilla, kuten kurssimaksuilla (n. 15 %) ja SPEKin omarahoitusosuudella (n. 25 %).

17 17 Mittarit palokuntatoiminnassa mukana olevien edu.spek.fi -oppimisympäristön osaamistilien määrä pääkouluttajien ja kurssinjohtajien määrät kouluttajakoulutuksissa sekä osallistujien määrä seminaarissa myönnettyjen osaamismerkkien määrä sekä opiskelijoiden palautteet Haka-palokuntarekisterin ja käyttäjien ja käyttöasteen määrä palokuntakoulutukseen liittyvien tiedotteiden määrä ja levikki. Varautuminen Elinvoimaista vapaaehtoistoimintaa tukeva varautumisen asiantuntijaja vaikuttamistoiminta Tavoite 1: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Järjestölähtöisen auttamis- ja valmiustoiminnan tukeminen Tuemme järjestölähtöisen valmiustoiminnan kehittämistä. Painotamme järjestöyhteistyötä sekä toiminnan yleistä näkyvyyttä edistävää viestintää. Nostamme pelastusalan järjestötoiminnan ja erityisesti toimijat aktiivisesti esiin. Viestimme myös toiminnan tilasta ja kehityksestä. Vahvistamme toiminnan kansainvälistä näkyvyyttä. Toimintaamme linjaavat vapaaehtoisresurssin saatavuutta koskevat suositukset sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset. Toimenpiteet: Arvioimme Vapaaehtoisten saatavuus hälytystehtäviin -hankkeen suositusten toteutumista. Osallistumme Turvallisuuskomitean sihteeristön työskentelyyn ja vastaamme yhteistyössä SPR:n kanssa komitean järjestöedustuksesta. Osallistumme Vapepa-verkoston kehittämiseen erityisesti pelastustoimeen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, vaikutamme pelastustoimen sektorin tehtäviin. Vastaamme yhteydenpidosta European Voluntary Civil Protection Forum -verkostoon. Osallistumme pelastusalan valtakunnallisen järjestöfoorumin toteutukseen Tampereella syyskuussa teemalla Yhdessä olemme enemmän!. Vapaaehtoistoimintaa edistävän asiantuntijatoiminnan henkilöresurssit sisältyvät varautumisen asiantuntijapalveluihin (330 htpv). Rahoitus asiantuntijapalveluihin tulee Rahaautomaattiyhdistyksen yleisavustuksesta. Pohjoismainen öljyntorjuntahanke Merenkurkun alueella (projekti) Haemme rahoitusta Botnia-Atlantica -rahastosta tammikuussa 2017.

18 18 Yhteispalvelut Johtaminen (580 htpv) Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokouksien yhteydessä toteutetaan seminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksella on seminaari järjestön toiminnan kehittämisestä. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa säännöllisesti. Järjestön viestintä (250 htpv) Järjestön viestinnällä tuemme strategisten tavoitteiden toteuttamista. Kehitämme jäsen- ja sidosryhmäviestintää. Tavoitteenamme on selkeä järjestökuva, toimintamme aktiivinen seuraaminen jäsenten, sidosryhmien ja niiden jäsenten keskuudessa sekä aktiivinen vuorovaikutus merkittävimpien sidosryhmien kanssa. Tuotamme kaksi jäsenlehteä, joilla vahvistamme suhdettamme jäsenistöön ja sidosryhmiin. Lujitamme tulosalueilla tehtävää asiantuntija- ja vaikuttajaviestintää sen tavoitteiden saavuttamiseksi aktivoimalla asiantuntijoita, lisäämällä suunnitelmallisuutta sekä toimittamalla muun muassa uutiskirjeitä, mediatiedotteita ja artikkeleita. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti kuntavaaleihin 2017 ja maakuntavaaleihin 2018 liittyen. Toteutamme turvallisuusviestinnän ja kampanjoiden kehittämishankkeen. Tavoitteena on sekä rakentaa SPEKille yhtenäinen kansalaisviestinnän ohjelma että aktivoida ja hyödyntää SPEKin verkostoja. Tuotamme uuden, kaikki toiminnot kattavan visuaalisen ilmeen ja siihen liittyvän graafisen ohjeistuksen yhtenäisen järjestökuvan vahvistamiseksi. Tuotamme uuden keskusjärjestön toimintaa esittelevän videon tai esitteen sekä painettuna että sähköisenä eri kieliversioina. Toimitamme vuosikertomuksen. Ylläpidämme ja päivitämme verkkosivuja aktiivisesti. Kehitämme sisäistä viestintää yhteistyössä hallintopalveluiden kanssa. Tuemme sekä SPEKin kansainväliseen toimintaan liittyvää viestintää että Euroopan palontorjuntaliittojen kattojärjestön CFPA-E:n viestintää osallistumalla sen Marketing and Information -komission työhön. Seuraamme ja analysoimme erilaisia viestinnän mittareita, kuten verkkosivujen käynnit ja lataukset, sosiaalisen median jaot ja tykkääminen, uutiskirjeiden tavoittavuus ja verkkosivulataukset, mediaosumien määrä ja verkkosivulataukset. Toimenpiteet: Uudistamme visuaalisen ilmeen. Tuotamme esittelyvideon tai esitteen. Laadimme kansalaisviestinnän ohjelman. Tuotamme kaksi jäsenlehteä. Toimitamme vuosikertomuksen

19 19 Osallistumme CFPA-E:n Marketing and Information -komission työhön. Kansainvälinen toiminta (110 htpv) Kansainvälisen toiminnan visio on, että SPEK on erikoistunut hybridiosaaja, joka toimii kansainvälisissä asioissa tiedonvälittäjänä, yhteentuojana ja hankkeiden mahdollistajana. Toiminnan perustana on vuonna 2016 laadittu kansainvälistymisstrategia, ja sen painopisteet johdetaan SPEKin strategiasta (painopisteet elinvoimainen vapaaehtoistoiminta ja asumisen ja arjen turvallisuus). Tarkistamme kansainvälisen toiminnan työnjakoa ja eriytämme asiantuntija- ja tukipalvelut. Asiantuntijatoiminnassa panostamme erityisesti viestintään. Huomioimme kaikissa SPEKin hankkeissa kansainvälisen ulottuvuuden. Voimme käyttää kansainvälistä toimintaa myös innovatiivisiin kokeiluihin, kuten esimerkiksi kansainvälisen tiedon portaaliin, jonka kautta jalkautamme tietoa koulutukseen ja käytäntöön. Pyrimme myös asiantuntijuuden raja-aitojen kaatamiseen sekä jäsenistön aktivointiin kansainväliseen toimintaan. Panostamme henkilöstön kapasiteetin vahvistamiseen ja kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä sekä asiantuntijoiden että tukipalveluiden osalta. Teemallisesti keskitymme EU-hankemaailmaan. Toinen teemallinen kokonaisuus on katastrofiriskien vähentäminen (YK, DRR) ja resilienssi. Lisäksi huomioimme muut ajankohtaiset tilaisuudet ja teemat, esimerkiksi Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Verkostot Edistämme strategisia tavoitteita toimimalla kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja vaikuttamalla lainsäädäntö- ja politiikkatyöhön. Lisäksi vahvistamme toiminnan näkyvyyttä ja tunnettuutta. Toimenpiteet: Osallistumme aktiivisesti eri verkostojen toimintaan; jo olemassa olevien, kuten pohjoismaisten kumppaneiden ja EU-toimijoiden, sekä uusien, kuten Baltian alueen toimijoiden. Osallistumme verkostojen, asiantuntijavaihdon tai hankevalmistelun kannalta tarpeenmukaisiin kansainvälisiin kokouksiin ja tapahtumiin. Osallistumme kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun katastrofiriskien vähentämisestä ja resilienssistä ja vaikutamme siihen SPEKin tavoitteiden mukaisesti. Järjestämme asiantuntijaopintomatkan EU:n Civil Protection Forumiin. Jatkamme yhteistyötä sisäministeriön pelastusosaston kansainvälisten asioiden yksikön ja muiden keskeisten kansainvälisiin toimintoihin vaikuttavien sidosryhmien kanssa. Jatkamme aktiivista toimintaa kattojärjestöissä; CTIF-toimintojen hallinnointia kansallisen komitean valtuuttamana sekä aktiivista edustamista CFPA-E:ssä. Osallistumme EU- tai pohjoismaiseen hankkeeseen partnerina tai koordinaattorina. Kehitämme EU-hankeneuvontaa. Viestintä Toiminnallisesti painotamme ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittämistä. Kansainvälisiä verkostoja tukevan viestinnän kehittäminen; mm. Kolme kansainvälistä Northern News -uutiskirjettä sekä artikkelit ja käännökset kansainvälisiin julkaisuihin. Selvitys pohjoismaisesta pelastus- ja turvallisuusalasta ja katastrofiriskien vähentämisestä (sis. arktinen alue).

20 20 CTIF Vastaamme CTIF:n kansallisen komitean koordinaatiosta sekä asiamiespalveluista. Toimimme CTIF:n kansallisena yhteyspisteenä. Hallintopalvelut Henkilöstö- ja yleishallinto (625 htpv) Kokoamme SPEKin henkilöstöstrategian yhteen ja päivitämme tietoja tarvittaessa. Etsimme henkilöstön tietotaidon, työtehon ja viihtyvyyden seurantaan sopivia mittareita. Niistä muodostamme mittariston, jota tullaan tulevaisuudessa säännöllisesti seuraamaan. Kehitämme kehityskeskustelupohjaa ja sisällytämme siihen sekä itse- että esimiehen tekemää arviointia ja tavoitteita. Koulutamme henkilöstöä säännöllisesti, jotta työtehoa ja osaamista voidaan ylläpitää ja samalla varaudumme muutosten mukanaan tuomiin uusiin töihin ja toimintatapoihin. Teemme hyvinvointikyselyn henkilöstölle kevätkaudella. Kasvatamme yleishallinnon tukea asiantuntijoille. Kartoitamme asiantuntijoiden tarvitsemia ja toivomia palveluita ja etsimme ratkaisuja palveluiden tarjoamiseksi. Tuotamme palvelut nykyisen henkilöstön avulla, joten avointa asennetta muutokseen ja uuden oppimiseen tarvitaan. Keskustelua, tukea ja koulutusta on tarjolla säännöllisesti, jotta työntekijät eivät jää yksin muutoksen keskellä. Taloushallinto (630 htpv) Taloushallinnossa tuotamme informaatiota ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Toteutamme edelleen järjestön henkilöstö- ja taloushallinnon lakisääteisiä tehtäviä. Lisäksi annamme asiantuntija-apua siirtoavustuksia koskevien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen. Sisäistä raportointia kehitämme edelleen, jotta valtuustolle, hallitukselle ja henkilöstölle voidaan antaa oikea-aikaisesti tarkkaa ja kattavaa taloustietoa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Terävöitämme taloustiedon tarkoituksenmukaisuutta eli erotamme tiedontuotannossa relevantit tiedot epärelevanteista. Omaisuuden hallinta Padasjoen kurssi- ja leirikeskus, Palotarus (50 htpv) Kehitämme Palotarus-leirialuetta edelleen. Alueelle on tehty metsän- ja luonnonhoitosuunnitelma ja suunnitelman mukaiset toimet saadaan loppuun vuoden 2017 aikana. Kartoitamme edullisempia ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja ja toteutamme ne mahdollisuuksien mukaan. Olemme uusineet alueen markkinointimateriaalia ja tulemme lisäämään markkinointia sen avulla, jotta käyttöasteaste saadaan korkeammaksi. Palotarus tarjoaa kauniin ja toimivan ympäristön erilaisten tilaisuuksien ja leirien järjestämiseen. Tuotemyynti (420 htpv) Tuotemyynnissä vastaamme SPEKin tuotteiden myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista ja toimituksista. Hoidamme tuoteostojen kilpailutusta tarvittaessa muita yksiköitä auttaen. Tuotteista suuri osa on SPEKin asiantuntijoiden yksin tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä tuottamia

21 21 oppaita. Näitä oppaita käytetään sekä koulutusmateriaaleina että asiantuntijatahojen töiden tukemiseen. Tietohallinto (260 htpv) Tietokoneiden, tablettien ja puhelimien moitteeton toiminta on työnteon sujuvuuden edellytys. Valitsemme laitteiston hankintahetkellä huolellisesti ja huollamme ja uusimme laitekantaa tarpeen mukaan. Käytössä olevien ohjelmien hyödyntämistä kehitämme edelleen kouluttamalla henkilöstöä ja kannustamalla itseopiskeluun. Kartoitamme olemassa olevat järjestelmät ja laitteiston ja teemme havaintojen pohjalta tarvittavat muutokset ottaen huomioon työnsujuvuuden ja kustannustehokkuuden.

22 22 Alueyksikkö (1060 htpv) SPEKin alueyksiköllä on neljä toimipistettä: SPEK Etelä-Savo, SPEK Lappi, SPEK Pohjois-Suomi ja SPEK Pohjanmaa-Österbotten. Kunkin toimipisteen tehtävänä on palvella alueensa pelastusliittoa, jotka ovat Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry, Lapin Pelastusliitto ry, Pohjois- Suomen Pelastusliitto ry sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ja Svenska Österbottens Räddningsförbund rf, joille molemmille tuottaa palvelut SPEK Pohjanmaa. Palvelumme perustuvat vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tavoitteenamme on, että vapaaehtoiset ja sivutoimiset palokuntalaiset, alan muut järjestöt ja viranomaiset tuntevat toimipisteen alueellaan aktiivisena ja käytännön apua tarjoavana yhteistyökumppanina. Olemme mukana kehittämässä SPEKin yhtenäistä koulutuksen koordinaatiota, markkinointiviestintää ja yhteistyötä tavoitteena koulutustoiminnan vaikuttavuus. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisy Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Tavoitteenamme on kehittää toiminta-alueen turvallisuuskulttuuria kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikissa ikäryhmissä siten, että yksilöt ja yhteisöt ymmärtävät vaarat ja uhkatekijät sekä omatoimisen varautumisen merkityksen eri ympäristöissä ja turvallisuustilanteissa. Onnettomuuden ehkäisytyön keskiössä on ihminen. Kansalaiset, yhdistykset, yritykset ja viranomaiset tavoitamme viestinnän eri keinoin sekä suoramarkkinoinnilla. Rakennuksissa olevat ihmiset pystyvät tulipalossa poistumaan rakennuksesta ja tuntevat poistumisreitit. Asukkailla on käytössään sammutusvälineitä ja he osaavat käyttää niitä. Erityiskohderyhmiämme ovat nuoret ja ikääntyneet. Tavoitteita viemme eteenpäin Paloturvallisuusviikon ja Nou Hätä-kampanjoiden avulla. Palokunnat ja muut vapaaehtoistoimijat koulutamme turvallisuusviestijöiksi ja näin mahdollistamme tiedon saannin mahdollisimman monelle kansalaiselle. Varautuminen ja väestönsuojelu Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Tavoitteenamme on koulutuksella parantaa taloyhtiöiden ja kansalaisten valmiuksia varautua poikkeustilanteisiin. Koulutuksella kannustamme taloyhtiöitä ja kansalaisia huolehtimaan omatoimisesti ihmisten lisäksi laitteista ja tiloista, joita poikkeustilanteissa voidaan tarvita. Kursseille osallistuu 5 % enemmän osallistujia kuin edellisenä toimintavuotena. Saamme palautteet 80 %:lta osallistujista ja niiden pohjalta kehitämme toimintaa. Kyläturvallisuuskoulutettavien- ja kyläturvallisuusyhdysmiesten määrä nousee 30 %. Tämän tavoitteen saavutamme verkostojen ja viestinnän avulla. Painopisteemme on taloyhtiöiden turvallisuushenkilöstön ja kyläläisten koulutuksessa. Onnistumisen perustana on verkostoyhteistyö, jota kehitämme sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, kyläyhdistysten ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijoidenkin kanssa.

23 23 Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tapahtumilla ja koulutuksilla tuemme alueen kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä sekä toimintakykyä. Omalla toiminnalla pyrimme vähintään varmistamaan palokuntalaisten määrän säilymisen. Palokuntatoiminnan kehittäminen Tavoite 1: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Pelastusalalla on pitkä vapaaehtoistoiminnan perinne, jonka elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden turvaaminen on tärkeä tavoitteemme. Tiedotamme pelastuslaitosten, palokuntien ja pelastusliiton jäseniä ajankohtaisista asioista sekä alueellisista ja valtakunnallisista tapahtumista niin, että tietoisuus niistä on levitetty jokaisen toimipisteen alueelle riittävän ajoissa. Tämä mahdollistaa mahdollisimman hyvän osallistumismäärän tilaisuuksiin sekä antaa aikaa eri tahoille laatia mahdollisia kannanottoja niihin tilanteisiin, joissa se on mahdollista tai toivottavaa. Uutena tiedottamiskanavana olevan sähköisen Palokuntawikin avulla tavoitamme kaikki pelastuslaitokset ja palokunnat sekä kattavasti pelastusliiton jäseninä olevat tahot. Koulutuspäiviin, järjestötoimintaan, palokunta- ja harrastekilpailuihin ja erilaisiin tapahtumiin osallistuvien palokuntien määrä kasvaa 10 %. Tavoitteen toteutumista tuemme järjestämällä tai ottamalla osaa tilaisuuksien järjestämiseen, jotka tukevat palokuntayhdistysten toimintaa. Tässä toiminnassa huomioimme myös nais- ja nuorisotyöhön liittyvät tapahtumat. Palokuntayhdistysten toimintamahdollisuuksia ja osaamista parannamme järjestämällä yhteisiä ajankohtaiskoulutuksia sekä vuosikokousten yhteyteen että erikseen tarvelähtöisen selvityksen mukaisella tavalla. Ajankohtaiskoulutuksen järjestämisen yksi tavoite on samalla ylläpitää alueella eri toimikuntiin kuuluviin henkilöihin yhteyttä. Tuemme valtakunnallista järjestötyön kehittämistä osallistamalla palokuntalaisia verkostopäiviin. Kannustamme palokuntalaisia erilaisin viestinnän keinoin hyödyntämään SPEKin tarjoamia verkkoluentoja. Erityisenä tavoitteenamme on nostaa alueiden tietoisuutta valtakunnallisista palokuntakilpailuista ja houkutella uusia mukaan. Osallistujamäärää pyritään nostamaan vähintään 10 %. Palokuntanaistyö Tuemme valtakunnallisen naistyön toiminnallisia teemoja. Tavoitteenamme on, että palokuntanaistoiminta on aktiivista ja ajassa tapahtuvaa toimintaa. Sen lisäksi, että palokuntanaiset tukevat palokunnan nuorisotyötä ja hälytystoimintaa, sen päätavoitteena on osallistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka on suunnattu kansalaisille ja muille yhteisöille. Palokuntanaiset ymmärtävät roolinsa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Turvallisuusviestinnän uutena konseptina on Turvakutsut.

24 24 Palokuntanuorisotyö Palokuntanuorisotyön toimintaa toteutamme huomioiden valtakunnalliset teemat. Toteutettavan toiminnan ovat suunnitelleet alueellisten pelastusliittojen nuorisotyötoimikunnat. Järjestämme nuoriso-osastojen kouluttajille koulutusta, jotta osastoissa on päteviä kouluttajia kouluttamassa nuoria turvallisuustietoisiksi- ja taitoisiksi kansalaisiksi sekä hälytyskelpoisiksi palokuntalaisiksi. Kannustamme osastoja osallistumaan kilpailuihin ja leireille, joissa palokuntanuoret pääsevät tapaamaan muita palokuntalaisia. Tavoitteena on, että osallistujamäärät tapahtumiin nousevat 10 %. Neuvomme ja opastamme nuoriso-osastoja, jotta osastoilla on riittävät tiedot ja taidot tehdä nuorisotoimintaa. Palokuntakoulutus Tavoite 2: Vapaaehtoispalokunnat ovat osaavia ja elinvoimaisia oman vaikutusalueensa turvallisuuskulttuurin edistäjiä Järjestämme sopimuspalokuntien palokuntakoulutusta voimassa olevien pelastuslaitosten yhteistoimintasopimusten mukaan. Koulutukset sovimme yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteenamme on parantaa monipuolisella koulutuksella sopimuspalokuntien valmiuksia hälytystehtävissä. Koulutusten jälkeen taitoja kerrataan viikkoharjoituksissa omilla paloasemilla. Huolehdimme, että on riittävästi koulutettuja kurssinjohtajia, jotka vastaavat kurssien toteuttamisesta voimassa olevan ohjeistuksen mukaan yhdessä kurssin kouluttajien kanssa. Kehitämme koulutusta yhteistyössä keskusjärjestön, pelastuslaitosten, kurssinjohtajien ja kurssilaisten kanssa. Yhteispalvelut Tuemme pelastusliiton hallintoa ja toimintaa sekä varmistamme tuen toimipisteelle. Painopiste on substanssitoiminnassa, jota hallinto tukee. Tunnistamme pelastustoiminnan rakenneuudistuksen vaikutukset alueelliseen järjestötoimintaan ja kehitämme alueellista järjestötoimintaa vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan muutoksiin.

25 Talousarvio