Toimintamalli etsivään vanhustyöhön: Vanhusten lähipalveluiden saatavuuden sekä avun- ja tuentarpeen kartoitus

Transkriptio

1 Sivu 1 / 10 LIITE 1 Toimintamalli etsivään vanhustyöhön: Vanhusten lähipalveluiden saatavuuden sekä avun- ja tuentarpeen kartoitus Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishanke Osahanke Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Suonenjoki Eija Pitkänen, projektisuunnittelija

2 Sivu 2 / 10 Johdanto Tässä etsivän vanhustyön toimintamallissa kartoitetaan palvelujärjestelmän ulkopuolella olevien, yksin elävien vanhusten lähipalveluiden saatavuutta sekä tuen ja avun tarvetta. Tarkoituksena on löytää ne vanhukset, jotka eivät ole minkään yhteiskunnallisen tuen piirissä ja tukea, ohjata sekä neuvoa heitä tarvittavien palveluiden saannissa. Tätä toimintamallia voi soveltaa myös muiden heikossa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa tehtävään etsivään työhön. Mallin tarkoituksena ei ole se, että yhteiskunta siirtäisi omaa vastuutaan yksittäisten tahojen kannettavaksi. Kuntien tulee jatkossakin kantaa päävastuu palvelujen järjestäjinä ja taloudellisen avun myöntäjinä. Mallia voidaan kuitenkin hyödyntää tukemaan julkista palvelujärjestelmää. Viranomaisten tulee entisestään tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja verkostoitua toimimaan aktiivisesti eri toimijoiden kanssa, kuten seurakuntien, vapaaehtoistoimijoiden, järjestöjen, säätiöiden ja yritysten. Näin turvataan heikossa asemassa olevien kansalaisten palveluiden saatavuus, edistetään heidän hyvinvointiaan ja tuetaan selviytymistä niin kotona kuin yhteiskunnassa. Sininauhaliiton Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishankkeen osahankkeessa Siiliset-yhteistoiminta-alueella (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi) ja Suonenjoen kaupungissa ( ) kehitettiin yhteistyössä diakoniatoimen kanssa etsivän vanhustyön toimintamalli. Lähipalveluhankkeen rahoittajana toimi Rahaautomaattiyhdistys. Siiliset-yhteistoiminta-alue purkautui vuoden 2013 alussa Nilsiän liityttyä Kuopioon. Osahanke jatkoi kuitenkin toimintaansa kaikilla paikkakunnilla hankeajan päätymiseen saakka.

3 Sivu 3 / 10 Kaavio 1 Kotona yksin elävien vanhusten lähipalvelujen saatavuuden, avun- ja tuentarpeiden kartoituksen kulku

4 Sivu 4 / 10 Toiminta-ajatus Kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden syntymisen myötä sekä palvelurakenteen muuttuessa on mahdollista, että lähipalvelut kaikkoavat reuna-alueilla asuvien kuntalaisten ulottumattomiin ja keskittyvät kuntakeskuksiin. Tällöin on vaarana, että etenkin heikossa asemassa olevat ihmiset jäävät tarvitsemiensa palveluiden tai sosiaalisen tuen saavuttamattomiin. Mallin tavoitteena on vahvistaa etsivää ja yhteisöllistä työtä niiden ihmisten keskuudessa, joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä taloudellinen hyvinvointi on heikentynyt ja sosiaaliset suhteet kaventuneet. Heitä ohjataan, neuvotaan ja avustetaan perus- ja erityispalveluiden saannissa sekä järjestetään vapaaehtoistoimijoita tueksi ja avuksi. Avaintoimijoita mallissa ovat evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatoimi, vapaaehtoistoimijat, kansalaiset ja julkinen sektori. Avainsanoja: Heikossa asemassa oleva ihminen ja järjestölähtöinen lähipalvelu (Sininauhaliiton Lähipalveluhankkeen määritelmät) sekä etsivä vanhustyö ( - Heikossa asemassa olevan ihmisen sosiaaliset suhteet ovat kaventuneet ja hänen psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen sekä taloudellinen hyvinvointinsa on heikentynyt. Hän ei saa eikä saavuta tarvitsemiaan palveluita. Heikossa asemassa oleva ihminen on menettänyt vaikutusmahdollisuutensa ja toimintakykynsä. - Järjestölähtöiset lähipalvelut ovat järjestöjen tekemää ammatillista, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa, jota toteutetaan ihmisten omassa elinympäristössä. Työtä tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toiminta on helposti saatavilla ja saavutettavissa. Toimintaa ohjaa auttamisen halu ja pyyteetön työ. - Etsivä vanhustyö tarkoittaa katkeamatonta ja jatkuvaa palveluketjua syrjäytymisvaarassa

5 Sivu 5 / 10 oleville tai jo syrjäytyneille vanhuksille. Etsivän työn toteuttaminen Kuntien tehtävä on järjestää asukkaidensa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Samoin voimaan tuleva vanhuspalvelulaki asettaa kunnille omat vaatimuksensa. Kuntien on pystyttävä vastaamaan kansalaisten palvelutarpeeseen. Verkostoituminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aiheellista ja ajankohtaista. Heikossa asemassa olevien, palveluiden ulkopuolelle jääneiden henkilöiden tilanteen kartoittamisessa kunnan viranomaiset, kuten sosiaali- ja terveystoimi, voivat toimia yhteistyössä esimerkiksi seurakunnan diakoniatyön ja hänen parinaan toimivien vaitiolovelvollisuuteen sitoutuneiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Ei tule myöskään unohtaa kuntien välistä yli hallintorajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Palveluntarpeiden selvittämisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Työntekijä, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta sekä tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Diakoniatoimi voi kuitenkin suorittaa palveluiden ulkopuolelle jääneiden henkilöiden haun omien kanaviensa kautta. Hän voi luoda esimerkiksi laajan yhteisen välittämisen verkoston, missä keskipisteenä on heikossa asemassa olevan ihminen lähimmäinen. Tämä verkosto voi koostua muun muassa kyläläisistä, kylätoimikunnista ja yhdistyksistä, taksiautoilijoista, kauppojen ja apteekkien henkilöstöstä. Niistä, joilla on usein tietoa ihmisistä, joiden luona olisi hyvä käydä. Kartoituksen piiriin voidaan valita myös niitä henkilöitä, joita diakoniatoimella on jo aiemmin tiedossaan. Lisäksi yhteyttä voi ottaa muun muassa seurakunta-, virkistysym. toimintapiirien ohjaajiin, joilla saattaa olla tietoa kohderyhmään kuuluvista henkilöistä. Kartoituksen toteuttamisesta lähetetään etukäteen postitse tiedote (Liite 1) valitulle ryhmälle. Tiedotteessa kerrotaan kartoituksen tarkoitus: saada tietoa henkiöiden lähipalveluiden saatavuudesta sekä avun- ja tuentarpeista. Tiedotteessa ilmoitetaan päivämäärä ja kellonaika, jolloin vierailu kyseisen henkilön luokse tehdään.

6 Sivu 6 / 10 Vierailupyynnön vastaanottajalle annetaan näin mahdollisuus joko ottaa haastattelijat vastaan tai kieltäytyä. Vierailujen yhteydessä tapahtuvissa haastatteluissa diakoniatyöntekijä ja vapaaehtoistoimija käyttävät apuna tätä tarkoitusta varten laadittua kyselylomaketta (Liite 2). Haastatteluissa saadun aineiston pohjalta tarkastellaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarvetta. Haastateltavalle tulee antaa mahdollisuus haastattelun antamiseen anonyymisti. Mikäli haastateltava kuitenkin ilmoittaa haluavansa jatkossa vapaaehtoistoimijan ja/tai muun tahon tukea ja apua, pyydetään häneltä yhteystiedot. Kyselylomake on diakoniatoimelle hyvä työväline kohdata uusia ihmisiä. Vapaaehtoisten matkakustannuksiin ja muihin kuluihin voidaan anoa rahoitusta seurakuntien lisäksi esimerkiksi säätiöiltä tai järjestöiltä. Haastattelun tavoite Tavoitteena haastatteluissa on selvittää heikossa asemassa olevien ihmisten - lähipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta - asumisolosuhteita - fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä - avun- ja tuentarpeita sekä mahdollisia auttajatahoja - yksinäisyyden tunnetta - alkoholin käyttöä - harrastuksia - jatkokäynnin/vapaaehtoistoimijan/avustajan tarvetta Haastattelujen jälkeiset jatkotoimet ja niiden vaikutus Kartoitus perustuu asiakaslähtöisyyteen ja sen tarkoituksena on selvittää haastateltavien lähipalveluiden saatavuutta, tarpeita ja toiveita. Kotona tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla henkilö saadaan tarvittaessa nopeasti erityispalveluiden piiriin. Lisäksi häntä voidaan avustaa esimerkiksi apuvälinehankinnoissa tai muiden lakisääteisten palveluiden saatavuudessa. Haastateltavilla on kuitenkin aina oma

7 Sivu 7 / 10 henkilökohtainen mielipiteen mahdollisuus ja halutessaan heillä on oikeus myös kieltäytyä ottamasta palveluita vastaan. Niille haastateltaville, jotka toivovat vapaaehtoistoimijan apua, pyritään se järjestämään. Haastateltavia kannustetaan naapurivierailuihin, koska tämän päivän yhteiskunnassa vierailut eivät ole enää itsestäänselvyys. Näillä toimenpiteillä turvataan pitkälti heikossa asemassa olevien kansalaisten lähipalveluiden, avun ja tuen saanti. Tukemalla yksin elävien vanhusten elämänhallintaa, osallisuutta ja aktiivisuutta autetaan heitä selviytymään mahdollisimman pitkään kotona. Vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi tulee tehdä etukäteen. Heidän löytämisensä kaikille haluaville voi olla vaikeaa siinä vaiheessa, kun avun ja/tai tuen tarve on selvitetty. Vapaaehtoisten salassapitovelvollisuudesta on syytä tehdä kirjallinen sopimus ja nostaa asia aika ajoin esille. Pienellä kylällä saattaa olla pelko, että asiat leviävät, jolloin apua ei haluta ottaa vastaan vaikka sitä tarvittaisiin. Toimiva verkosto seurakuntien, vapaaehtoistoimijoiden, kuntien, järjestöjen, säätiöiden ym. tahojen kesken on yksilön, yhteisön ja koko yhteiskunnan edun mukaista. Toimiva verkosto on tekoja, joihin jokainen sitoutuu ei pelkkiä puheita. Tiedottaminen ja sen tärkeys Kartoituksen tuloksista on hyvä tiedottaa eri viranomaistahoille ja päättäjille huomioiden kuitenkin haastateltavien toiveet salassapidosta. Tuloksista tiedottamalla jaetaan arvokasta tietoa eri alueiden lähipalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä heikossa asemassa olevien kansalaisryhmien avuntarpeista ja toiveista. On tärkeää, että tulokset nostetaan keskusteluun etenkin kuntatasolla. Näin saatetaan päättäjille tietoon reuna-alueiden palvelutarpeiden saatavuudessa esiintyvät puutteet. Tällöin palvelut voidaan viedä tarvittaessa lähelle ihmistä. Näillä toimenpiteillä on mahdollista vähentää yhteiskunnassamme käynnissä oleva eriarvoistuminen, lähipalvelujen kaikkoaminen reuna-alueilta sekä katkaista syrjäytymiskehitys.

8 Sivu 8 / 10 Kirjallisuus Manninen, Heikki (toim.) 2005: Kuntouttavaa kotielämää. Kuntoa arjen toimista ja apuvälineistä ikäihmisille. Eläkeliitto ry. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004. Helsinki Valtioneuvoston kanslia Väestön ikärakenteenmuutos ja siihen varautuminen. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Helsinki. Sähköiset lähteet Finlex Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (voimassa alkaen). Kaupunki-innovaatiot Etsivä vanhustyö. Verkkojulkaisu. Oikeusministeriö Suomen perustuslaki. Verkkojulkaisu. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Jelli järjestötietopalvelu Verkkojulkaisu. Sosiaali- ja terveysministeriö Päihdepalvelut. Verkkojulkaisu. Sosiaali- ja terveysministeriö Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen (ns. vanhuspalvelulaki). Verkkojulkaisu.

9 Sivu 9 / 10 Liite 1 TIEDOTE 4/2012 Sininauhaliiton Lähipalveluhanke ja Maaningan evankelisluterilainen seurakunta toteuttavat haastattelun maaninkalaisille yksin asuville henkilöille. Haastattelujen tavoitteena on muun muassa saada tietoa vanhusten ja yksin elävien henkilöiden ajatuksista ja toiveista sekä lähipalveluiden saatavuudesta. Saadun aineiston pohjalta kartoitetaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Haastatteluun ei välttämättä tarvitse antaa nimeä ja henkilötietoja, mutta mikäli haluatte esimerkiksi vapaaehtoistoimijan tukea jatkossa, niin yhteystiedot ovat välttämättömät. Niistä tulevat kuitenkin saamaan tiedon vain Lähipalveluhankkeen projektisuunnittelija, Maaningan evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä ja kyseinen vapaaehtoinen. Haastattelut suorittavat maaninkalainen diakoniatyöntekijä ja vapaaehtoistoimijat, joilla on vaitiolovelvollisuus. Tulemme tapaamaan teitä / 2012, noin klo Ystävällisin terveisin Allekirjoitus ja puhelinnumero

10 Sivu 10 / 10 KYSELYLOMAKE Liite 2 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puh. Sähköposti: 1. Ikä vuotta 2. Sukupuoli 1. Nainen 2. Mies 3. Asutteko (rastittakaa oikea vaihtoehto): Kerrostalossa Rivitalossa Omakotitalossa Muussa, missä? 4. Oletteko tyytyväinen asumisoloihinne (rastittakaa oikea vaihtoehto)? Kyllä En 5. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen en, niin kertokaa miksi ette: 6. Millaiseksi koette fyysisen ja henkisen toimintakykynne? 7. Mikäli saatte ulkopuolista apua, niin missä toiminnoissa? 8. Mikäli tunnette itsenne yksinäiseksi, niin mitä kaipaisitte elämäänne? 9. Mikäli käytätte alkoholia onko alkoholin käyttö mielestänne (rastittakaa oikea vaihtoehto): Kohtuullista Melko runsasta Hyvin runsasta 10. Mikäli koette, etteivät jotkin lähipalvelut tavoita teitä, niin kertokaa mitkä (esim. kotihoito, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut/mielenterveyspalvelut, seurakunnan palvelut)? 11. Mikäli haluaisitte vapaaehtoistoimijan apua, niin kertokaa millaista: 12. Mikäli haluaisitte mukaan johonkin harrastetoimintaan, niin kertokaa mihin: 13. Haluatteko, että teihin otetaan vielä yhteyttä (rastittakaa oikea vaihtoehto)? Kyllä En