Toimintamalli päiväkeskuksen perustamiseen

Transkriptio

1 Sivu 1 / 8 LIITE 3 Toimintamalli päiväkeskuksen perustamiseen Sininauhaliiton Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishankkeen osahanke Siiliset-yhteistoiminta-alueella (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi) ja Suonenjoen kaupungissa Eija Pitkänen, projektisuunnittelija

2 Sivu 2 / 8 Toiminta-ajatus Kuntaliitosten myötä on mahdollista, että lähipalvelut kaikkoavat yhä kauemmaksi kuntalaisten ulottumattomiin. Palvelut eivät enää tavoita reuna-alueilla asuvia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Tällöin ihmiset menettävät vaikutusmahdollisuutensa ja toimintakykynsä yhteiskunnan tasavertaisina kansalaisina. Lähtökohdaksi tässä mallissa on otettu heikossa asemassa olevien kansalaisten lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen yhteiskunnan palvelujärjestelmää tukevalla päiväkeskustoiminnalla. Päiväkeskuksella tarkoitetaan tässä niin sanottua päihteetöntä matalan kynnyksen paikkaa, jonne jokaisen on helppo tulla ja jossa kokee tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Palvelu on helposti saatavilla ja saavutettavissa ja paikkaan on helpot kulkuyhteydet. Kävijöiden ei tarvitse sitoutua toimintaan eikä osallistumisesta peritä maksua. Toiminnalla on tilat ja aukioloajat ja jokin vastuutaho, esimerkiksi seurakunta, kunnan sosiaali- tai terveystoimi tai järjestö. Tilaa voivat pitää auki vakituiset työntekijät, työllistetyt tai vapaaehtoistoimijat. Päiväkeskukseen voi tulla oleskelemaan tai lukemaan lehtiä. Mahdollisuuksien mukaan siellä järjestetään myös erilaista ryhmätoimintaa, palveluohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta. Käyttövarojen mukaan päiväkeskuksessa voidaan tarjota kahvit ja mahdollisuus ruokailuun. Tämä malli on luotu Sininauhaliiton Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishankkeen osahankkeessa Siiliset-yhteistoiminta-alueella (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi) ja Suonenjoen kaupungissa ( ). Lähipalveluhankkeen rahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys. Siiliset-yhteistoiminta-alue hajosi vuoden 2013 alussa Nilsiän liityttyä Kuopioon. Osahanke jatkoi kuitenkin toimintaansa Maaningassa, Nilsiässä (Kuopiossa), Siilinjärvellä ja Suonenjoella hankeajan päättymiseen saakka.

3 Sivu 3 / 8 Kaavio 1 Päiväkeskuksen perustamista suunniteltaessa on hyvä asettaa toiminnalle tavoitteet, joita kohti pyritään yhteistyössä eri tahojen kanssa.

4 Sivu 4 / 8 Yhteistyötahot ja kehittämis-/verkostotyöryhmä Lähipalveluiden tarve voi olla erilainen eri ihmisillä, kuten päihde- ja mielenterveysongelmaisilla, vanhuksilla, työttömillä, yksinäisillä ja vammaisilla. Päiväkeskuksen tuleekin tarjota näille ihmisille mahdollisuus juuri heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja toimintoihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että työtä tehdään yhteistyössä lukuisten eri tahojen ja toimijoiden kanssa, jotka saadaan mukaan verkostotyöryhmään. Ryhmää nimitetään tässä mallissa kehittämistyöryhmäksi. Näitä voivat olla muun muassa sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveystoimi, kuntapäättäjät, seurakunnat, TE-toimisto, järjestöt, yrittäjät ja kansalaiset. Työryhmä osallistuu toiminnan kehittämiseen, seurantaan ja arviointiin sekä mahdollisuuksiensa mukaan itse toimintaan. Kehittämistyöryhmän kokoonkutsuja voi olla seurakunnan diakoniatoimi, julkinen sektori, järjestö tai jokin muu taho, esimerkiksi kansalaisaktivisti. Taho, jolla on herännyt huoli heikossa asemassa olevien kansalaisten syrjäytymisestä ja putoamisesta pois palveluiden piiristä. Kehittämistyöryhmän jäsenet tulee saada sitoutettua aktiivisiksi toimijoiksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että he kokevat heikossa asemassa olevien kansalaisten auttamisen omakseen ja heillä on vahva halu ja innostus kehittämistyöhön. Säännölliset kokoontumiset, esimerkiksi kerran kuukaudessa, takaavat tiiviin yhteistyön ja toiminnan edistymisen sekä seurannan. Resurssit Mitä laajempi toimijaverkosto kehittämistyöryhmään saadaan, sitä varmemmin voidaan turvata päiväkeskustoiminnan fyysiset ja taloudelliset resurssit. Verkoston jäsenillä on myös omat henkilökohtaiset verkostonsa, joten resurssien saanti todennäköisesti moninkertaistuu. Kunnilla, seurakunnilla ja yrittäjillä voi olla tyhjillään vapaita tiloja, jotka ne antavat päiväkeskuksen käyttöön. Jokin muukin yhteistyötaho voi olla halukas antamaan tilat tähän tarkoitukseen. Tilakysymyksissä tulee huomioida lakien, asetusten ja määräysten toiminnalle asettamat vaatimukset. Yksittäiset kansalaiset, järjestöt, kunnat, seurakunnat ja yrittäjät lahjoittavat mielellään käytöstä poistettuja kalusteita päiväkeskukseen. Näihin tahoihin kannatta olla yhteydessä tai pyytää vaikka tuomaan avajaispäivän lahjoina tiettyjä puuttuvia kalusteita ja tarvikkeita.

5 Sivu 5 / 8 Kunnat, seurakunnat ja yrittäjät voivat myös mahdollisesti vastata tai jakaa keskenään toiminnasta aiheutuvat käyttökulut. Koska seurakunnat ja järjestöt antavat päiväkeskuksille yleensä suurimman ilmaisen henkilöresurssipanoksensa voi olettaa, että niiden ei tarvitse osallistua tila- ja käyttökuluihin. Jotkin tässä erikseen mainitsemattomat tahot, esimerkiksi säätiöt ja Lionsklubit, voivat olla halukkaita antamaan tilapäistä taloudellista tai materiaalista avustusta päiväkeskustoiminnalle esimerkiksi tilaamalla päiväkeskukseen lehden tai osallistumalla erilaisten tapahtumien aiheuttamiin kustannuksiin. Kunnat, seurakunnat, TE-toimistot ja järjestöt voivat yhdessä pohtia, miten järjestää päiväkeskuksen henkilöresurssit ja mikä taho pääasiallisesti vastaa päiväkeskuksen aukipitämisestä. Vastuutahona voi toimia esimerkiksi seurakunta, kunnan sosiaali-, terveys- tai mielenterveystoimi tai järjestö. Tilan aukipitämiseksi voidaan päiväkeskukseen ottaa vakituinen työntekijä tai työllistetty tai tilaa voidaan pitää auki vapaaehtoistoimijoiden voimin. Vapaaehtoistoiminta on merkittävä voimavara muuttuvassa yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoimijat ja yksittäiset kansalaiset, esimerkiksi eläkeläiset, ovat usein halukkaita ryhmänohjauksiin ja/tai osallistumaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Heidät tulee nähdä tärkeänä osana hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpitämisessä. Useilla vapaaehtoisilla on takanaan valtava tietotaito ja halua auttaa kanssakulkijoita sekä osallistua omalla panoksellaan päiväkeskustoimintaan. Ruokailun/kahvituksen järjestämiseksi päiväkeskuksessa on hyvä olla vapaaehtoismaksu. Pääosin kävijät ovat halukkaita maksamaan jonkin nimellisen summan vastikkeena saamastaan ruuasta ja kahvista tietäessään, että näillä varoilla voidaan ostaa taas uusia tarvikkeita. Näin monille taataan edes kerran viikossa yksi lämmin ateria. EU-ruokajakelun saaminen samaan kiinteistöön päiväkeskuksen kanssa on oiva mahdollisuus tavoittaa heikossa asemassa olevat kansalaiset. Tämä madaltaa myös entisestään kynnystä tulla päiväkeskukseen.

6 Sivu 6 / 8 Toiminnan sisältö Päiväkeskustoiminnan sisällön suunnittelussa asiakaslähtöisyydellä on merkittävä rooli. Sisältö voi olla toiminnallista, kuten keskustelu- ja hengellisiä piirejä, tietokoneen käyttökoulutusta, kielikursseja, vertaistukiryhmiä sekä luovia menetelmiä, kuten musiikkia, tanssia, taidetta ja kättentaitoja. TE-toimistoa, apteekkeja, velkaneuvojia, suuhygienistejä, ravitsemusasiantuntijoita jne. voi pyytää järjestämään info-tilaisuuksia päiväkeskuksessa. Yhdessä voidaan tehdä retkiä metsään tai järvelle ja opetella hyödyntämään erilaisia luonnon antimia sekä valmistamaan niistä ruokaa. Ryhmänohjaajiksi voi kysyä muun muassa seurakuntien ja julkisen sektorin henkilöstöä, järjestöaktivisteja, vapaaehtoistoimijoita tai vaikka yksittäisiä kansalaisia. Eri tahojen, kuten sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön, työtoiminnan ohjaajan sekä etsivän nuorisotyön kanssa on hyvä sopia päiväkeskuksessa tapahtuvista säännöllisistä ohjaus ja neuvonta-ajoista. He voivat neuvoa päiväkeskuksessa kävijöitä muun muassa palvelujen saannissa, lomakkeiden täytössä ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Nämä, kuten muutkin asukastuvalla toimivat tahot, aktivoivat kansalaisia omaehtoiseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Päiväkeskuksessa yhteiset ruoka- ja kahvihetket antavat oivallisen mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Mikäli päiväkeskustoimintaan ei saada rahoitusta, on vapaaehtoinen ruoka- ja kahvimaksu välttämätön, jotta ruokailu voidaan järjestää. Seurakunnat avustavat mahdollisuuksiensa mukaan päiväkeskuksia ruokatarvikehankinnoissa. Yrittäjiä kannattaa pyytää mukaan näihin yhteiskunnallisiin ruokatalkoisiin. Lukuisat yrittäjät ovat nähneet heikossa asemassa olevien ihmisten putoamisen pois palvelujärjestelmän piiristä ja saattavat auttaa mielellään. Toiminnan tavoite Tässä mallissa päiväkeskustoiminnan tavoitteeksi on asetettu heikossa asemassa olevien kansalaisten lähipalveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden turvaaminen se-

7 Sivu 7 / 8 kä osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen vahvistaminen. Kuntaliitosten myötä on vaara, että reuna-alueilla elävät ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnasta ja voivat jatkuvasti yhä huonommin. Päiväkeskukset on se paikka, jossa kohdataan nämä ihmiset, joiden pääsy palvelujen piiriin, esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi, on heikkoa tai lähes mahdotonta. Päiväkeskustoiminnalla turvataan varsinkin reuna-alueilla asuvien, heikossa asemassa olevien kansalaisten lähipalveluiden saanti ja yhteiskunnallinen osallisuus. Osallisuuden piiristä poispudonneet ihmiset menettävät nopeasti vaikutusmahdollisuutensa ja toimintakykynsä yhteiskunnan tasavertaisina kansalaisina. He eivät saa enää tietoa eivätkä perusteluita itseään koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista ja toimenpiteistä. Heillä ei siis ole mahdollisuutta vaikuttaan itseään koskeviin asioihin. Päiväkeskus on monelle se ainoa ja oikea tukipaikka, josta saa tarvitsemansa avun, ohjauksen ja neuvonnan.

8 Sivu 8 / 8 Kirjallisuus Heimonen, Päivi (toim.) Päiväkeskus mahdollisuutena. Opas päihdetyön päiväkeskustoiminnan kehittämiseen. Sininauhaliitto ry. Helsinki. Lund, Pekka 2008: Päihdetyön päiväkeskus. Katoava työmuoto vai tärkeä osa palveluketjua? Sininauhaliitto ry. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004. Helsinki Valtioneuvoston kanslia Väestön ikärakenteenmuutos ja siihen varautuminen. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Helsinki. Kirjallisuus Oikeusministeriö Suomen perustuslaki. Verkkojulkaisu. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Jelli järjestötietopalvelu Verkkojulkaisu. Yhdistyneet kansakunnat. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus Verkkojulkaisu.