Uudistuva tiedonhallinta lastensuojelun perhehoidossa PERHO- HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuva tiedonhallinta lastensuojelun perhehoidossa PERHO- HANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1

2 Uudistuva tiedonhallinta lastensuojelun perhehoidossa PERHO- HANKKEEN LOPPURAPORTTI Niina Häkälä Antero Lehmuskoski Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kesäkuu 2015 Hankeraportin sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet edellä mainittujen lisäksi Sirpa Kuu- sisto- Niemi (Itä- Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos), Elina Nyqvist (Istekki Oy) ja Juha Martikainen (Chainalytics) sekä hankkeessa harjoittelijoina toimineet Marika Kekkonen (Pohjois- Karjalan amk) ja Tuuli Vaittinen (Itä- Suomen yliopisto). Raportti on laadittu Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edelly- tykset hankkeen tuloksena. Perho- hanke toteutettiin tammikuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Toteutukseen saatiin valtionapua Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 1

3 TIIVISTELMÄ Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset hankkeessa (Perho- hanke) kuvattiin kahden maakunnallisen toimintayksikön toimintaa ja kehitettiin nii- den tiedonhallinnan käytäntöjä. Hanke toteutettiin yhteistyöhankkeena tammikuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Hallinnoijana toimi Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja toteutuksessa olivat mukana Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, Perhehoi- toyksikkö Pessi, Itä- Suomen yliopisto, Savonia- ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikor- keakoulu. Yhteistyöyrityksinä toimivat Istekki Oy ja Chainalytics. Hankkeelle saatiin Tervey- den ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämää, tiedonhallinnan alueelliseen ja paikalliseen kehit- tämiseen tarkoitettua valtionavustusta. Hanke koostui viidestä työpaketista: prosessimallinnuksesta, tietosisältöjen määrittelystä, tiedon käsittelysääntöjen kuvaamisesta, vaatimusmäärittelystä ja ohjelmistokokeilusta. Ko- konaisarkkitehtuuriajatteluun perustuvan etenemismallin lopputuloksena syntyi tuki- ja si- jaisperhehoidon alueellisessa toiminnassa hyödynnettävän Perho- sovelluksen kokeiluversio. Sovellusta testattiin kahdessa maakunnassa ja kokeilun tulosten perusteella on määrä kehit- tää tuotantokäyttöön soveltuva ohjelmisto. Sen tehtävänä on tukea alueellista toimintaa tuki- ja sijaisperhehoidon järjestämisessä ja tuottamisessa. Perho- hankkeen lähtökohtana oli ajatus ketterästä sovellustuotannosta kokonaisarkkitehtuu- rin kuvausten pohjalta. Hankkeessa kehitetty sovellus on luotu prosessissa, joka etenee toi- minta- arkkitehtuurin kuvauksesta tietoarkkitehtuurin määrittelyn kautta järjestelmävaati- musten kuvaamisen ja sen jälkeen teknologiseen sovellukseen. Perustana käytettiin sosiaali- huollon kansallisia KA- kuvauksia, joita hankkeessa tarkennettiin ja sovellettiin yhdelle sosiaa- lihuollon osa- alueelle. Hankkeen ideologisena lähtökohtana oli vahvistaa perhehoidon roolia lastensuojelun ensisi- jaisena sijoitusmuotona ja tukea perhehoitajien ammatillista identiteettiä tarjoamalla heille mahdollisuus oman työn dokumentointiin. Lähtökohtana oli myös ajatus työn kirjaamisesta siellä, missä se tapahtuu. Tämä tekee perhehoitajien työn näkyväksi ja nostaa esille arjessa tehtyjä havaintoja lapsen kehityksestä. Se myös muuttaa perhehoitajan, kunnan sosiaalityön ja alueellisten perhehoitoyksiköiden yhteistyön käytäntöjä. Ohjelmistokokeilun tulokset osoittavat, että sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä on mah- dollista kehittää nopeastikin kokonaisarkkitehtuurikuvausten perusteella, jos ne on laadittu riittävän tarkalla tasolla. Sosiaalihuollon kansallista kokonaisarkkitehtuuria olisi hyvä täyden- tää tiedon käsittelysäännöillä ja sovellusarkkitehtuurikuvauksilla. Näin KA:sta luodaan yhte- näinen polku toiminnan kuvaamisesta sovelluskehitykseen. Sovelluskokeilun tuloksena todetaan myös, että kuntia palvelevan alueellisen yksikön työtä voidaan merkittävästi tukea tietoteknisellä sovelluksella. Perho- sovellus tuo testaajien mie- lestä selkeitä hyötyjä sekä kunnan sosiaalityölle, alueelliselle yksikölle, perhehoitajan työhön että ennen kaikkea asiakkaana olevan lapsen elämään. Alueellisten yksiköiden tiedonhallinta, yhteistyön käytännöt, perhehoidon arki ja lapsen elämästä tallentuvan tiedon sisältö voivat kohentua sovelluksen tuotantokäytön myötä. Hankkeen jälkeen käydään neuvottelut Perho- sovelluksen tuotantokäytön käynnistämisestä. 2

4 ESIPUHE Tämä hankeraportti on tulos Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset (Perho) - hankkeen puolitoista vuotta kestäneestä työstä, joka ajoittui vuoden 2014 tammikuusta lukien vuoden 2015 toukokuun loppuun saakka. Monitoimijaista yhteis- työtä edellyttänyttä hanketta hallinnoi Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) ja toteu- tukseen saatiin tervetullutta valtionapua Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Raportin sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet Perho- hankkeessa merkittävän työpanok- sen tehneiden projektikoordinaattori Niina Häkälän (ISO) ja kehittämispäällikkö Antero Leh- muskosken (ISO) lisäksi lehtori Sirpa Kuusisto- Niemi (Itä- Suomen yliopisto, luku 5.2.1), rat- kaisuarkkitehti Elina Nyqvist (Istekki Oy, luku 7.3) sekä hankkeessa harjoittelijoina toimineet Marika Kekkonen (Karelia- ammattikorkeakoulu) ja Tuuli Vaittinen (Itä- Suomen yliopisto, luku 3.2.2). Miksi Perho on aivan erityinen? Ennen muuta siksi, että aikaisemmin lastensuojelun perhe- hoidossa ei ole ollut käytettävissä minkäänlaista tietoteknistä sovellusta, jonka avulla perhe- hoitajat/sijaisvanhemmat olisivat voineet kirjata lapsen hoitamiseen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Siksi, että on tärkeää koetella ja edelleen kehittää sosiaalipalvelujen käytännön työs- sä, konkreettisen sovelluksen muodossa, monia vaativana asiantuntijatyönä tehtyjä kansal- lisiakin määrityksiä. Siksi, että on tärkeä kehittää yhdessä: tuoda monipuolinen asiantunte- mus ja osaaminen sekä eri alojen työssään käyttämä kieli ja käsitteet yhteen, etsiä sinnikkääs- ti yhteistä näkyä ja sen ilmenemismuotoja, vaikka se ei arkityön paineissa aina helppoa olisi- kaan. Ottaa mukaan nekin vasta alalle pyrkivät nuoret opiskelijat ja harjoittelijat, joilla on oma arvokas antinsa yhteiseen kokonaisuuteen. Kirjoittaa yhteiseen käyttöön raportti, jota voi hyödyntää alan tutkimuksessa, opetuksessa ja kehittämisessä. On ISOjen kiitosten aika: kaikille hankkeessa työskennelleille, hankkeen ohjausryhmälle, eri tavoin kehittämistyön toteutumiseen myötävaikuttaneille ja hanketta rahoittaneelle THL/Operille suurenmoiset kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä! Olemme aivan vakuuttuneita siitä, että tämän Perhon lentoa saamme ihailla vielä kauas tule- vaisuuteenkin lasten parhaaksi! Kuopiossa juhannuksena 2015 Tarja Kauppila johtaja Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Perho- hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Pirjo Pölkki Lastensuojelun professori Itä- Suomen yliopisto Perho- hankkeen ohjausryhmän jäsen 3

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PERHO- HANKE LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Perhehoito lainsäädännössä ja tilastoissa Lastensuojelun perhehoidon alueellinen järjestäminen Toimijat perhehoidon alueellisessa koordinoimisessa Perhehoitoa koordinoivat alueelliset yksiköt Perho- hankkeessa mukana olleet yksiköt PERHEHOIDON PROSESSIT Prosessimallinnuksen tavoite ja toteutus Prosessien mallintaminen Tuki- ja sijaisperhetoiminnan tavoitetilan toimintaprosessikuvaukset Tuki- ja sijaisperheresurssista huolehtiminen Lapsen sijoittaminen Perhehoidon tuottaminen Perhehoidon tukeminen Tukiperhehoidon tuottaminen Perhehoidon prosessien ja kansallisten prosessien suhde PERHEHOIDON TIETOSISÄLLÖT Tietosisältöjen määrittelyn tavoite ja toteutus Perhehoidon kirjaamiskäytännöt Perhehoidon kirjaamisen eettiset lähtökohdat Osallistava kirjaaminen Mallinnetut asiakirjat Perhehoidon asiakirjat Tukiperhehoidon asiakirjat Molemmille yhteiset asiakirjat KÄSITTELYSÄÄNNÖT Käsittelysääntöjen kuvaamisen tavoite ja toteutus Muodostetut käsittelysäännöt PERHO- OHJELMISTON VAATIMUSMÄÄRITTELY Vaatimusmäärittelyn tavoite ja toteutus Yleiset vaatimukset Toiminnalliset vaatimukset Laatimis-, katselu- ja muokkausoikeudet OHJELMISTOKOKEILU Ohjelmistokokeilun tavoite ja toteutus Kokeilun tulokset POHDINTA JA JATKOKEHITTÄMISAIHEET Hankkeen vaikuttavuus ja tulosten hyödynnettävyys Jatkokehittämistarpeet LÄHTEET

6 TAULUKOT Taulukko 1. Työpakettien sisältö Taulukko 2. Prosessikuvauksissa käytetyt symbolit ja niiden selitteet Taulukko 3. Lastensuojelun kokonaisuus Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen et al. 2011) Taulukko 4. Kansallisen sosiaalihuollon prosessiluokituksen ja perhehoidon prosessien vastaavuus. 50 Taulukko 5. Mallinnetut asiakirjat sekä niissä hyödynnetyt lomakkeet ja kansalliset asiakirjat Taulukko 6. Käyttötapaukset prioriteettien mukaisessa järjestyksessä Taulukko 7. Asiakirjojen laatimis- ja katseluoikeudet Taulukko 8. Tuki- ja sijaisperheen perustietojen muokkaus- ja katseluoikeudet KUVAT Kuva 1. Perho- hankkeen viisi työpakettia... 9 Kuva 2. Perhehoitoon, ammatilliseen perhehoitoon, laitoshoitoon ja muualle sijoitettujen lasten suhteelliset osuudet vuonna 2013 (Lähde: STT/THL 2014) Kuva 3. Toimijat perhehoidon alueellisessa toimintamallissa Kuva 5. Prosessien kuvaustasot (Lähde: JUHTA 2012, 6) Kuva 6. Tuki- ja sijaisperhetoiminnan prosessikartta Kuva 7. Tuki- ja sijaisperheresurssista huolehtimisen toimintamallitaso Kuva 8. Tuki- ja sijaisperheiden rekrytointi Kuva 9. Tuki- ja sijaisperheiden valmennus Kuva 10. Tuki- ja sijaisperheresurssin ylläpito Kuva 11. Lapsen sijoittamisen toimintamallitaso Kuva 12. Sijoituksen suunnitteleminen Kuva 13. Sijoituspaikan valitseminen Kuva 14. Sijoituksesta sopiminen Kuva 15. Perhehoidon tuottamisen toimintamallitaso Kuva 16. Perhehoidon toteutuksen suunnitteleminen Kuva 17. Perhehoidon toteuttaminen Kuva 18. Perhehoidon arvioiminen Kuva 19. Perhehoidon päättäminen Kuva 21. Tuen suunnitteleminen Kuva 22. Tuen toteuttaminen Kuva 23. Toteutuneen tuen arvioiminen Kuva 24. Tukiperhehoidon tuottamisen toimintamallitaso Kuva 25. Tukiperhehoidon toteutuksen suunnitteleminen Kuva 26. Tukiperhehoidon toteuttaminen Kuva 27. Tukiperhehoidon arvioiminen Kuva 28. Tukiperhehoidon päättäminen LIITTEET Liite 1. Perhehoidon ja tukiperhehoidon asiakirjarakenteet Liite 2. Muutosehdotukset kansallisiin asiakirjoihin, uudet tietokomponentit ja luokitukset Liite 3. Käsittelysäännöt Liite 4. Vaatimusmäärittely Liite 5. Tietosuojavaltuutetun kannanotto ohjelmistokokeiluun todellisilla asiakastiedoilla 5

7 1 JOHDANTO Sijaisperhe tuottaa sosiaalipalveluja hoitamalla kodissaan lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta, mutta ei itse dokumentoi työtään. Lapsen arjesta sijaisperheessä jää siksi talteen enim- mäkseen vain toisen käden tietoa. Perhehoitoa koordinoivan alueellisen yksikön työntekijä käsittelee sekä sijaisperheiden että useiden kuntien sosiaalihuollon asiakkaiden henkilötieto- ja, mutta ilman tietoteknistä tukea. Tietohallintolain edellyttämä kokonaisarkkitehtuurimene- telmä on tarkoitettu tukemaan toiminnan suunnittelua ja tiedonhallintaa, mutta sovellusten rakentamisesta suoraan KA- kuvausten pohjalta on vain vähän kokemuksia. Tässä lähtökohtia Perho- hankkeelle. Perho- hankkeessa hankittiin kokemusta asiakastietojärjestelmän kehittämisestä suoraan ko- konaisarkkitehtuurikuvausten pohjalta. Hankkeen toiminta- ajatuksena oli kuvata tuki- ja si- jaisperhetoiminnan järjestämisen ja tuottamisen prosessit sekä toiminnassa käsiteltävien tie- tojen sisällöt sosiaalihuollon kansalliseen kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvien määritysten pohjalta. Niiden varaan rakennettiin ohjelmisto, jolla alueellinen yksikkö, tuki- ja sijaisperhei- den vanhemmat ja kunnan sosiaalityöntekijät voivat yhdessä hallita ja vaihtaa toimintaa ku- vaavia tietoja. Ajatuksena oli myös, että rakennettava sovellus tukee perhehoitoon sijoittamis- ta koskevaa päätöksentekoa ja jäsentää perhehoitajille tarjottavaa tukea. Lastensuojelu on työntekijämäärältään sosiaalihuollon suurin palvelutehtävä. Noin kolman- nes itäsuomalaisista sosiaalityöntekijöistä ja sosionomeista työskentelee lastensuojelussa. Näiden lisäksi joka kymmenes sosiaalityöntekijä tekee yhdistettyä sosiaalityötä, johon sisältyy myös lastensuojelun työtehtävät. Osa lastensuojelun työtehtävistä vaatii sellaista erityis- osaamista, jota ei ole varsinkaan pienissä kunnissa. Seudullisia lastensuojelun yksiköitä on perustettu eri puolille maata vastaamaan tähän tar- peeseen ja huolehtimaan niistä työtehtävistä, jotka on perusteltua hoitaa yhtä kuntaa laajem- malla alueella. Perhehoidon kehittäminen ja koordinointi on selkeästi järkevää toteuttaa kes- kitetysti kuntaa laajemmalla alueella. Pohjois- ja Etelä- Savon alueella toimii kaksi seudullista perhehoitoa kehittävää ja koordinoivaa yksikköä, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyk- sikkö ja Etelä- Savon perhehoitoyksikkö Pessi. Yksiköt valmentavat perhehoitajia kuntien käyttöön ja ylläpitävät rekisteriä kouluttamistaan ja alueella asuvista perhehoitajista. Ne osal- listuvat lapsen sijoittamiseen perheeseen ja tarjoavat sijoituksen aikana tukea perheille. Molemmissa yksiköissä on tarvetta tiedonhallinnan välineiden kehittämiselle. Pessi on aloit- tanut toimintansa lähivuosina, joten tiedonhallinnan käytännöt ovat vielä muotoutumassa ja työn kirjaamiseen etsitään ratkaisuja, jotka tukisivat monitoimijaisen ja alueellisen työn tar- peita. Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä on ollut käytössä Sijoita kotiin - lomaketyökalu, joka on kehitetty tukemaan sopivan perheen valitsemista sijoitettavalle lap- selle. Se tuottaa myös tilastoja sijoituspyynnöistä ja toteutuneista sijoituksista. Työväline ei kuitenkaan täytä asiakastietojärjestelmän vaatimuksia eikä tue jaettua asiakastietojen käsitte- lyä seudullisessa yhteistyössä. 6

8 Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset - hanke eli Per- ho syntyi tarpeesta kehittää alueellisten yksiköiden tiedonhallinnan käytäntöjä. Hankkeella tavoiteltiin asiantuntijatiedon hyödyntämistä asiakkaan sijoitusprosessissa ja palvelutarpeen arvioinnissa, asiakkaan yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistamista ja palveluiden mitoitta- mista todellisten tarpeiden mukaan koko palvelujakson ajan. Lisäksi tavoitteena oli tukea perhehoitajien työn dokumentointia kehittämällä kirjaamiskäytäntöjä ja työvälineitä. Lähtö- kohtana oli ajatus osallistavasta kirjaamisesta: jokainen prosessiin osallistuva kirjaa itse omaa työtään ja näkemyksiään. Tavoitteena oli myös täydentää, testata ja ottaa käyttöön kansallisia lastensuojelun toiminta- ja tietoarkkitehtuurimäärityksiä. Perho- hanke toteutettiin aikavälillä Tänä aikana Perho- hankkeessa ku- vattiin tavoitetilan lastensuojelun perhehoidon ja tukiperhehoidon alueellinen toimintamalli, joka sisälsi työnkulkukuvaukset tuki- ja sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja tukemisesta, lapsen sijoitusprosessista sekä tuki- ja sijaisperhehoidon tuottamisesta. Lisäksi mallinnettiin perhehoidossa tarvittavat asiakasasiakirjarakenteet, jotka yhtenäistettiin sosi- aalihuollon tietomallin sisältämien asiakirjojen kanssa, kuvattiin perhehoidon dokumentoin- tia tukevan ohjelmiston sovellusarkkitehtuuri (ohjelmiston vaatimusmäärittely ja käsittely- säännöt) ja lopulta luotiin perhehoidon järjestämistä ja tuottamista tukevan ohjelmiston ko- keiluversio. Perho- hanke oli yhteistyöhanke, jonka hallinnoijana oli Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lisäksi mukana olivat seuraavat asiantuntijatahot: Itä- Suomen yliopiston so- siaali- ja terveysjohtamisen laitos ja yhteiskuntatieteen laitos, Savonia- ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Istekki Oy, Chainalytics sekä edellä mainitut perhehoidon alu- eelliset yksiköt. Hankkeen rahoittajana toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tämän dokumentin tarkoituksena on kuvata Perho- hankkeen toteutus ja siinä syntyneet tuo- tokset. Luvussa 2 esitellään Perho- hanke. Luvussa 3 kuvataan kehittämistyön taustaksi per- hehoidon tarkoitusta, lainsäädäntöä ja tilastoja. Lisäksi luvussa kuvataan alueellisten perhe- hoitoyksiköiden toimintaa. Nämä tiedot on kerätty pienimuotoisen sähköisen kyselyn avulla. Hankkeen tuotokset esitellään työpaketeittain, jokainen työpaketti omassa luvussaan (luvut 4 8). Luku 4 kuvaa ensimmäisen työpaketin tuotoksina syntyneitä perhehoidon ja tukiperhe- hoidon prosessikaavioita. Luvussa 5 kuvataan perhehoidon ja tukiperhehoidon tietosisällöt ja kirjaamiseen liittyviä periaatteita ja luku 6 esittelee käsittelysäännöt, joita perhehoidon oh- jelmistossa tarvitaan. Luvussa 7 on kuvattu lyhyesti perhehoidon ohjelmiston vaatimusmää- rittelytyöpaketin toteuttaminen. Tarkempi vaatimusmäärittelykuvaus on tehty erilliseen tau- lukkoon, joka on raportin liitteenä 4. Ohjelmistokokeilu ja sen tulokset on esitelty luvussa 8. Luvussa 9 arvioidaan lopuksi hankkeen tulosten hyödynnettävyyttä ja kuvataan jatkokehit- tämisaiheita. Esitämme kaikille hankkeeseen osallistuneille yhteistyötahoille lämpimät kiitokset osallistu- misesta hankkeen toteutukseen ja ohjaukseen. Olette rautaisia asiantuntijoita ja osuutenne hankkeen toteutuksessa oli korvaamaton. Kehittämistyö olisi ollut mahdotonta ilman Perhe- hoitoyksikkö Pessin ja Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikön vastuuhenkilöiden Salla Liljan ja Tarja Pitkäsen työpanosta. Hankkeeseen osallistui myös joukko sijaisperheiden vanhempia. Heiltä saimme arvokasta palautetta ja innostavia ideoita. Suuret kiitokset! Hank- 7

9 keen rahoittajalle ja valvojana toimineelle kehittämispäällikkö Maarit Laaksoselle kuuluvat erityiskiitokset kehittämistyön mahdollistamisesta. Ilman THL:n taloudellista tukea hanke olisi jäänyt toteuttamatta. Hankkeen ohjausryhmä tuki ja ohjasi hankkeen toteutusta rakenta- vassa ja kannustavassa hengessä. Lämpimät kiitokset kaikille ohjausryhmän jäsenille, jotka on lueteltu luvussa 3. 8

10 2 PERHO- HANKE Perho- hankkeen taustalla on ylikunnallinen yhteistyö lastensuojelun perhehoidon kehittämi- sessä sekä Pohjois- että Etelä- Savossa. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa perhehoitoa las- tensuojelun ensisijaisena sijoitusmuotona ja tukea maakuntiin perustettujen perhehoitoyksi- köiden toimintaa tiedonhallinnan kehittämisen kautta. Taustalla on myös ISOssa vuosia jat- kunut panostus tiedonhallinnan kansalliseen kehittämiseen Tikesos- hankkeessa, jossa kuvat- tiin sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri (Sokka). Hankkeen toiminta- ajatuksena oli soveltaa sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuu- rin kuvauksia rajatulla lastensuojelun osa- alueella ylikunnallisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli kehittää alueellisia toimintamalleja ja tiedonhallintaratkaisuja tukemaan mo- nitoimijaista palvelukokonaisuutta ja sen osallistavaa dokumentointia. Hankkeessa pyrittiin myös saamaan kokemuksia sosiaalihuollon asiakastietomalliin perustuvasta ohjelmistokehi- tyksestä. Perho- hanke toteutettiin viitenä työpakettina (kuva 1). Hankkeen eteneminen suunniteltiin niin, että aiempien työpakettien tulokset ovat hyödynnettävissä seuraavissa työpaketeissa. Työpakettien sisältö on esitetty lyhyesti taulukossa 1. Tarkemmin niiden sisällöstä raportoi- daan omissa luvuissaan. TP1: Prosessimallinnus 02 08/2014 TP3: Käsittely- säännöt 11/ /2015 TP5: Ohjelmisto- kokeilu 02 04/2015 TP2: Kirjaamis- käytännöt ja tietosisällöt 03 10/2014 Kuva 1. Perho- hankkeen viisi työpakettia TP4: Sovellusarkkitehtuuri 09/ /2015 Hankkeessa kuvattiin perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen alueelliset toimintaprosessit kahdessa alueellisessa toimintayksikössä Pohjois- ja Etelä- Savossa. Toimintayksiköt organi- soivat alueen kuntien toimeksiannosta sekä sijaisperhehoitoa että tukiperhetoimintaa. Toi- mintamallin kuvaamisessa sovellettiin ja testattiin sosiaalihuollon kansallisia prosessikuva- uksia ylikunnallisessa kontekstissa. Hankkeen alettua todettiin, että myös tukiperhetoiminta 9

11 on oleellinen osa yksiköiden työtä ja kiinteästi sidoksissa sijaisperhetoimintaan. Niinpä se liitettiin osaksi hankkeessa tehtävää työtä. Taulukko 1. Työpakettien sisältö Työpaketti Sisältö 1: Perhehoidon toi- mintamalli ja työnkul- ku 2: Perhehoidon kir- jaamisen käytännöt ja tietosisällöt 3: Tiedon käsittely- säännöt 4: Perhehoidon sovel- lusarkkitehtuuri Kuvataan perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus ja tarkenne- taan toimintamallia sille tasolle, että työnkulkujen perusteella saadaan aikaan prosessipohjaisesti määritelty ohjelmisto. Kuvataan perhehoidon kirjaamisen tavoitetila, jossa huomioidaan osallistavan kirjaamisen periaate sekä asiakaslähtöisyys. Luodaan kirjaamiskäytännöt, jotka tukevat monen toimijan muodostaman verkostomaisen palvelukokonaisuuden tarpeita. Kootaan eri toimijoiden laatimat kuvaukset sijaisperhetoiminnassa tarvittavista perhehoitajien tietosisällöistä, analysoidaan ne ja yhtenäistetään sisällöt Sosiaalihuollon asiakastietomallin sisältämien asiakirjarakenteiden kans- sa. Kuvataan toiminta- ja tietomääritysten pohjalta käsittelysäännöt, joita tarvitaan päätöksenteon tueksi perhehoidon järjestämisessä. Kuvataan perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen prosesseja tukevan ohjel- miston sovellusarkkitehtuuri. 5: Ohjelmistokokeilu Laaditaan hankkeessa tehtävien toiminta- ja tietomääritysten pohjalta ohjelmis- ton kokeiluversio ja testataan sen toimivuutta perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen asiantuntija- ja dokumentointijärjestelmänä. Alueelliset yksiköt käsittelevät työssään perhehoitajia ja asiakkaita koskevia tietoja, joiden pohjalta tehdään päätökset lasten sijoituksista perhehoitoon ja tukiperheisiin. Tietoja hyö- dynnetään myös ennakkovalmennusten järjestämisessä ja perhehoitajille tarjottavan tuen mitoittamisessa. Perho- hankkeessa määriteltiin lasta ja perheitä koskevien tietojen sisällöt käytössä olevien lomakkeiden ja kansallisen sosiaalihuollon asiakastietomallin pohjalta. Toimintaa ja tietosisältöjä koskevia kuvauksia hyödynnettiin tiedon käsittelysääntöjen ja so- vellusarkkitehtuurin kuvauksissa. Hankkeessa tehdyn määrittelytyön tuloksia hyödynnettiin sovelluskehityksessä, jossa kehitettiin Serena- alustalle tuki- ja sijaisperhetoiminnan doku- mentoinnissa hyödynnettävän Perho- sovelluksen kokeiluversio. Perho- sovellusta myös tes- tattiin molemmissa maakunnissa aidossa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että sovel- luksesta saadaan hankkeen jälkeen tuotantokäyttöön työväline, joka tukee alueellisten yksi- köiden, tuki- ja sijaisperheiden sekä kunnan sosiaalityön yhteistyötä lasten ja heidän per- heidensä tukemisessa. Perho toteutettiin yhteistyöhankkeena, jota ISO hallinnoi. Kaikki yhteistyötahot osallistuivat hankkeeseen sekä omarahoitusosuuksilla että osallistumalla hankkeen työpakettikohtaisiin tiimeihin. Mukana olivat Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö (Siilinjärvi), Perhe- hoitoyksikkö Pessi (Mikkeli), Itä- Suomen yliopisto, Savonia- ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutuksessa oli yhteistyökumppaneina kaksi yritystä: Is- tekki Oy ja Chainalytics (aiemmin ROCE Partners). Näiden rooli hankkeen toteutuksessa oli 10

12 merkittävä. Hankitun asiantuntijatyön lisäksi yritykset kohdistivat hankkeeseen työpanos- taan myös omakustanteisesti. Hankkeelle saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sosiaali- ja terveydenhuollon paikal- lisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi myönnettävää valtion- avustusta noin 72 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Hankkeen valvojana toimi THL:ssä kehittämispäällikkö Maarit Laaksonen. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi ISOn johtaja Tarja Kauppila, yhteyshenkilönä kehittämispäällikkö Antero Lehmuskoski ja talousasioissa yhteys- henkilönä hallinto- ja viestintäassistentti Sirpa Blom. Projektikoordinaattorina toimi Niina Häkälä, joka vastasi työpakettien työn organisoimisesta. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Tarja Kauppila. Ohjaus- ryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Sen tehtävänä oli valvoa ja ohjata hankkeen toteutusta ja hyväksyä siinä laaditut määritykset ja kuvaukset. Ohjausryhmän jäseninä olivat: Johtaja Tarja Kauppila, Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (puheenjohtaja) Kehittämispäällikkö Maarit Laaksonen, hankkeen valvoja, THL/Oper Perhepalveluiden johtaja Johanna Will- Orava, Mikkeli (varajäsen Riitta Manninen) Vastaava sosiaalityöntekijä Salla Lilja, Perhehoitoyksikkö Pessi Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen, Siilinjärven kunta Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Pitkänen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyk- sikkö Koulutus- ja kehittämispäällikkö Tapio Leskinen, Savonia- ammattikorkeakoulu (vara- jäsen Anne Waldén) Professori Johanna Lammintakanen, Itä- Suomen yliopisto (jatkossa UEF), sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Professori Pirjo Pölkki, Itä- Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Kehittämispäällikkö Mirja Loponen, Mikkelin ammattikorkeakoulu (varajäsen Anu Haapala) Tutkimusjohtaja Juha Mykkänen, Itä- Suomen yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos (myöhemmin THL) Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari, Kuopion kaupunki Kehittämispäällikkö Antero Lehmuskoski, Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Projektikoordinaattori Niina Häkälä, Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri) Jokaiselle hankkeen viidelle työpaketille koottiin tiimit, joihin kuului jäseniä Perhon yhteis- työorganisaatioista. Tiimeissä ideoitiin, kehitettiin ja käytiin yhdessä läpi kunkin työpaketin tuotokset. Prosessimallinnuksen (TP1) tiimiin kuului seuraavat henkilöt: Salla Lilja, Perhehoitoyksikkö Pessi Sosiaalityöntekijä Petteri Hartikainen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Projektikoordinaattori Päivi Röppänen, Istekki Oy Tarja Pitkänen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Sosiaalityöntekijä Anne Suvela, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö 11

13 Suunnittelija Tuija Raitanen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Lehtori Auli Pohjolainen, Savonia amk Director Juha Martikainen, Chainalytics Yliopistolehtori Taru Kekoni, UEF, yhteiskuntatieteiden lts Asiantuntija Elina Nyqvist, Istekki Oy Lehtori Sirpa Kuusisto- Niemi, UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen lts Harjoittelija Marika Kekkonen, ISO Harjoittelija Tuuli Vaittinen, ISO Antero Lehmuskoski, ISO Niina Häkälä, ISO Tietosisältöjen määrittelyn (TP2) tiimi koostui seuraavista henkilöistä: Salla Lilja, Perhehoitoyksikkö Pessi Petteri Hartikainen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Toimistosihteeri Teemu Kirjavainen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Tarja Pitkänen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Nuorempi tutkija Janissa Miettinen, UEF, yhteiskuntatieteiden lts Taru Kekoni, UEF, yhteiskuntatieteiden lts Juha Martikainen, Chainalytics Sirpa Kuusisto- Niemi, UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen lts Lehtori Tuula Niskanen, Savonia amk Marika Kekkonen, ISO Tuuli Vaittinen, ISO Antero Lehmuskoski, ISO Niina Häkälä, ISO Käsittelysääntöjen kuvaamisen (TP3) tiimissä mukana olivat: Salla Lilja, Perhehoitoyksikkö Pessi Teemu Kirjavainen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Tarja Pitkänen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Yliopettaja Anssi Jääskeläinen, Mamk Antero Lehmuskoski, ISO Niina Häkälä, ISO Vaatimusmäärittelyn (TP4) tiimissä oli jäseninä: Elina Nyqvist, Istekki Oy Anssi Jääskeläinen, Mamk Sirpa Kuusisto- Niemi, UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Koulutusjohtaja Paula Siitonen, Mamk Päivi Röppänen, Istekki Oy Juha Martikainen, Chainalytics Antero Lehmuskoski, ISO Niina Häkälä, ISO 12

14 Elina Nyqvist vastasi työpaketin tuotosten, vaatimusmäärittelytaulukon ja sitä tukevan do- kumentin valmistumisesta. Dokumentin sisältämät vaatimukset on koottu hieman muokatusti tämän raportin seitsemänteen lukuun. Ohjelmistokokeilutyöpaketin tiimissä mukana olivat: Juha Martikainen, Chainalytics Salla Lilja, Perhehoitoyksikkö Pessi Tarja Pitkänen, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Sirpa Kuusisto- Niemi, UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Perho- hankkeessa tehtiin kirjoittamisyhteistyötä Itä- Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen Janissa Miettisen, Taru Kekonin ja Anssi Savolaisen kanssa. Tieteellinen artikkeli perhehoidon aihepiiristä valmistuu hankkeen päättymisen jälkeen. Työharjoittelijoita Perho- hankkeessa oli kaksi, sosionomiopiskelija Marika Kekkonen Karelia- ammattikorkeakoulusta ja sosiaalityön opiskelija Tuuli Pitkänen Itä- Suomen yliopistosta. Opiskelijat tekivät osana harjoitteluaan selvityksen alueellisista perhehoitoa koordinoivista yksiköistä. Selvityksen yhteenveto on luvussa Opinnäytetyön tekijöinä hankkeessa oli mukana kolme opiskelijaa. Sosiaali- ja terveydenhuol- lon tiedonhallinnan opiskelija Tommi Laitinen Itä- Suomen yliopistosta tekee pro gradu - tutkielmaansa Perho- sovelluksen käytettävyydestä ja Savonia- ammattikorkeakoulun sosio- nomiopiskelijat Kirsti Häkkinen ja Annikki Savolainen tekevät yhteisen opinnäytetyönsä per- hehoitajien kokemuksista työhön saadusta tuesta. 13

15 3 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO 3.1 Perhehoito lainsäädännössä ja tilastoissa Lastensuojelulailla ( /417, jatkossa Lsl) pyritään turvaamaan lapsen oikeus turvalli- seen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suoje- luun (Lsl 1 ). Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla ja huoltajilla, mutta tarvittaessa muiden viranomaisten kuten neuvolan, on tuettava vanhempia kasvatus- tehtävässä ja myös ohjattava perhe lastensuojelun piiriin (Lsl 2 ). Lastensuojelu tukee lapsen vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä palveluita ja tukitoimia (Lsl 2 ). Joskus lapsen asuminen kotona tuestakaan huolimatta ei onnistu, ja lapsi joudutaan sijoit- tamaan avohuollon tukitoimena, kiireellisesti tai huostaanoton yhteydessä sijaisperheeseen, ammatilliseen perhekotiin, laitokseen tai muualle. Ensisijainen sijoituspaikka lapselle on perhe, perhehoidon ensisijaisuus laitoshuoltoon näh- den kirjattiin lastensuojelulakiin voimaan tulleessa lain uudistuksessa. Lain 50 pykä- lässä säädetään, että laitoshuoltoa järjestetään, mikäli sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla. Perhehoidosta säädetään lastensuojelulaissa ja perhehoitolaissa ( /263), joka korva- si sitä edeltäneen perhehoitajalain ( /312). Perhehoito määritellään perhehoitolain mukaan seuraavasti: hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestä- mistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (3 ). Perhehoitolain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin ja samalla edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (1 ). Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu yli lasta ja nuorta. Heistä huostaan otet- tuja oli noin Yli puolet huostassa olleista lapsista oli sijoitettu sijaisperheisiin. Kuiten- kin Pohjois- Savossa ja Etelä- Savossa perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus oli huomattavasti koko maan keskiarvoa suurempi; Etelä- Savossa huostaanotetuista lapsista 60 prosenttia ja Pohjois- Savossa 63 prosenttia huostassa olleista lapsista oli sijoitettu sijaisperheisiin vuonna 2013 (SVT/THL 2014, 1, 5). Kun sijoitustilannetta tarkastellaan huostaanotettujen lasten lisäksi kiireellisesti ja avohuol- lon tukitoimena sijoitettujen osalta, perhehoitoon sijoitettujen osuus on suhteellisesti pie- nempi. Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista noin kolmannes oli sijoitettu perhe- hoitoon vuoden 2013 tilanteen mukaan. Pohjois- Savossa perhehoidon osuus oli suurempi kuin koko maassa, kun taas Etelä- Savossa osuus oli koko maata pienempi. Kuvassa 2 on esitet- ty perhehoitoon ja muualle sijoitettujen lasten osuudet kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuis- ta lapsista vuonna 2013 koko maassa, Etelä- Savossa ja Pohjois- Savossa. 14

16 100 % 90 % 80 % % 60 % 50 % Perhehoito Ammatillinen perhekotihoito 40 % 30 % 20 % Laitoshuolto Muu 10 % 0 % Koko maa Etelä- Savo Pohjois- Savo Kuva 2. Perhehoitoon, ammatilliseen perhehoitoon, laitoshoitoon ja muualle sijoitettujen lasten suhteel- liset osuudet vuonna 2013 (Lähde: STT/THL 2014) 3.2 Lastensuojelun perhehoidon alueellinen järjestäminen Varsinkaan pienissä kunnissa ei aina ole sitä erityisosaamista, mitä osassa lastensuojelun työ- tehtäviä vaaditaan. Ympäri maata on perustettu seudullisia lastensuojelun yksiköitä vastaa- maan tähän tarpeeseen ja huolehtimaan työtehtävistä, jotka on perusteltua hoitaa yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Perhehoidon järjestäminen, kehittäminen ja koordinointi on sosiaali- huollon osa- alue, joka on järkevää toteuttaa alueellisella tasolla. Ylikunnallisen toimintamallin tärkein hyöty on sijoitusta tarvitsevan asiakkaan saaman palvelun laadussa ja palveluntuotta- javalikoimassa sijoitustilanteessa. Ylikunnallinen toimintamalli luo edellytyksiä myös alueelli- sen tasa- arvon toteutumiselle Toimijat perhehoidon alueellisessa koordinoimisessa Alueelliset perhehoitoyksiköt on perustettu vastaamaan seutukunnan tai maakunnan kunnis- sa esiintyvään erityisosaamisen tarpeeseen lastensuojelussa. Alueellisen yksikön perustami- nen muuttaa aina käytäntöjä ja toimintamalleja, kun osa tehtävistä siirtyy kunnan ulkopuolel- le. Alueellinen toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä ja selkeitä sopimuksia esimerkiksi työn- jaosta ja kustannusten jakautumisesta organisaatioiden kesken. Muutos voi olla merkittävä myös lastensuojelun asiakkaan ja sijaisperheeksi hakeutuvan perheen kannalta. Yksiköiden tehtäväalueet eroavat jonkin verran toisistaan, mutta kaikkien niiden työtehtäviin kuuluu koordinoida ja tukea lasten sijoittamista perhehoitoon yksikön toiminta- alueella. Yk- sikön keskeisenä tehtävänä on myös tukea sijaisperheitä perhehoitajan työssä. Lapsen sijoi- tuksen tukeminen ja seuraaminen voi kuulua alueyksikön tehtäviin, mutta päävastuun siitä kantaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kunnassa. Lapsen ympärillä on joukko ai- 15

17 kuisia, jotka pyrkivät tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään (kuva 3). Lapsen kannalta on parasta, jos nämä aikuiset toimivat yhteistyössä keskenään. Kuva 3. Toimijat perhehoidon alueellisessa toimintamallissa Sijoitetun lapsen päivittäinen huolenpito ja kasvatus tapahtuu pääasiassa sijaisperheessä, mutta lapsen syntymävanhemmilla on useimmissa tapauksissa edelleen huoltajan vastuu lap- sesta. Sekä sijaisvanhemmat että syntymävanhemmat tarvitsevat yleensä tukea lapsesta huolehtimiseen Perhehoitoa koordinoivat alueelliset yksiköt Perho- hankkeessa kartoitettiin opiskelijatyönä Suomes- sa toimivia perhehoitoa koordinoivia alueellisia yksiköi- tä. Yksiköistä kerättiin tietoa Sosiaali- ja terveysminis- teriöstä, aluehallintovirastoista ja Perhehoitoliitosta. Lisäksi kartoitusta tehtiin internet- hakujen avulla. Kar- toituksen tuloksena löydettiin 14 perhehoitoa alueelli- sesti koordinoivaa yksikköä. Yksiköiden toiminta- alueet on esitetty oheisessa kartassa niin, että yksiköiden toi- minnassa mukana olevat kunnat on merkitty eri värein. Kartoituksen avulla löydetyt yksiköt ovat: Kainuun SO- TE - kuntayhtymän sijaishuoltoyksikkö, Ylä- Savon SOTE - kuntayhtymän perhesosiaalityö, Pohjois- Savon lastensuo- jelun kehittämisyksikkö, Keski- Suomen sijaishuoltoyksik- kö, Perhehoitoyksikkö Pessi, Lasten ja nuorten ta- lo/sijaishuoltoyksikkö (Eksote), Satakunnan lastensuoje- Kuva 4. Alueellisten perhehoitoyksi- köiden toiminta- alueet 16

18 lun kehittämisyksikkö, Varsinais- Suomen sijaishuoltoyksikkö, perhehoitoyksikkö Kanerva, per- hehoitoyksikkö Pihlaja, Asiakasohjaus Luotsi, Joensuun seudun sijaishuoltotoimisto ja Lahden kaupungin perhehoito. Kartoituksen avulla ei todennäköisesti löydetty kaikkia mahdollisia maassa toimivia yksiköitä. Alueellisten yksiköiden lisäksi Suomesta löytyy valtakunnallisia toimijoita, joista esimerkkinä Nuorten ystävät, Pelastakaa lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS- lapsikylä ja Suomen perhehoitopalvelut Oy. Kaikille löydetylle neljälletoista alueelliselle yksiköille lähetettiin sähköinen kysely, johon vas- tasi kymmenen ensiksi lueteltua yksikköä. Kyselyn tarkoituksena oli saada yleiskuva yksiköi- den toiminnasta. Kaikkien yksiköiden työnkuvaan perhehoidon koordinoinnin lisäksi kuului tukiperhetoiminnan koordinointi. Osa yksiköistä vastaa perhehoidon koordinoinnin ja perhe- sijoitusten lisäksi sijaishuollosta laajemmin, kuten sijoituksista laitoksiin ja ammatillisiin per- hekoteihin. Kyselyyn vastaajia pyydettiin valitsemaan annettujen toimintojen kohdalla sopiva vaihtoehto: yksikkö on vastuussa kyseisestä toiminnosta, osallistuu toimintoon, tai toiminto ei kuulu yk- sikön tehtäviin. Kaikki kyselyyn vastanneista yksiköistä olivat vastuussa sekä sijais- ja tuki- perheiden rekrytoinnista että sijais- ja tukiperheiden valmennuksesta. Toimeksiantosopimus- ten laatimisesta oli vastuussa neljä yksikköä. Toiset neljä yksikköä osallistui sopimusten laa- timiseen. Vain yksi yksikkö oli vastuussa sijoitusta koskevien hallintopäätösten tekemisestä, mutta tu- kiperhetoimintaa koskevista hallintopäätöksistä ei ollut vastuussa mikään yksiköistä. Puolet yksiköistä vastasi sijoituksen aikaisesta tuesta perhehoitajille ja toinen puoli osallistui tuen tarjoamiseen. Sen sijaan sijoitetun lapsen tuesta vastasi vain kaksi yksikköä. Lapselle tuen tarjoaminen ei kuulunut kolmen yksikön työnkuvaan lainkaan. Vain yksi yksiköistä oli vas- tuussa syntymävanhemmille tarjottavasta tuesta, ja sen lisäksi neljä yksikköä osallistui tuen tarjoamiseen. Yksiköiltä tiedusteltiin millaista tukea ne tarjoavat sijaisperheille. Kuusi yksikkö järjesti men- torointia, samoin kuusi yksikköä tarjosi yksilötyönohjausta, ja ryhmätyönohjausta seitsemän yksikköä. Yhtä yksikköä lukuun ottamatta yksiköt tarjosivat sijaisperheille vertaisryhmätoi- mintaa. Täydennyskoulutukseen on mahdollisuus kaikkien yksiköiden sijaisperheillä. Puolet yksiköistä ilmoitti järjestävänsä virkistystoimintaa. Yhdeksän yksikköä järjesti lisäksi perhe- hoitajan vapaita. Vastaajia pyydettiin vastaamaan myös perhehoitajarekisteriä koskeviin kysymyksiin. Jokai- nen kyselyyn vastannut yksikkö ilmoitti vastaavansa perhehoitajarekisterin ylläpidosta. Re- kisteri sisältää kaikilla yksiköillä yksikön toimialueella toimivia sijaisperheitä ja kahta yksik- köä lukuun ottamatta myös yksikön toimialueen ulkopuolella toimivia sijaisperheitä. Yhtä yksikköä lukuun ottamatta yksiköiden rekisterit sisältävät myös muiden toimijoiden valmen- tamia sijaisperheitä. Ammatilliset perhekodit kuuluvat samaan rekisteriin neljässä yksikössä. Kaikki yksiköt ylläpitävät rekisteriä myös tukiperheistä. Seitsemän vastaajaa ilmoitti, että 17

19 perhehoitajarekisteristä on tehty rekisteriseloste. Kahdessa yksikössä rekisteriselostetta ei oltu tehty, ja yksi vastaaja ei osannut sanoa. Sähköinen rekisteri on käytössä seitsemässä yk- sikössä. Kuitenkin vastaajilla oli hieman eri näkemys sähköisestä rekisteristä, mikä selvisi kun he kuvasivat tarkemmin kuinka perhehoitajarekisteri on teknisesti toteutettu: yksi vastaaja piti kaupungin tietoverkossa olevaa verkkoasemaa sähköisenä rekisterinä, kun taas toisen yksikön vastaaja ei pitänyt heidän yksikössään olevaa vastaavaa käytäntöä sähköisenä rekis- terinä. Perho- hankkeessa selvitettiin Tietosuojavaltuutetun kanta rekisterinpitoon ja rekiste- rinpidon hyvään käytäntöön alueellisessa toiminnassa. Tietosuojavaltuutetun toimiston vas- taus on raportin liitteenä 4. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan asiakastietojen käsittelyä alueellisissa yksiköissä. Asiakastie- tojen käsittely oli vastausten perusteella vaihtelevaa. Tämä johtunee osittain yksiköiden eri- laisista tehtävänkuvistakin. Vain kolmessa yksikössä kymmenestä oli käytössä oma asiakas- tietojärjestelmä. Sijoitetun lapsen henkilötietoja tallennettiin viidessä yksikössä. Kuudessa yksikössä tiedot tallennettiin sijoittavan kunnan asiakasjärjestelmään. Kuudessa yksikössä asiakastietojen käsittely on vastaajan näkemyksen mukaan toimivaa. Yksi vastaajista ei osan- nut sanoa, ja kolme vastaajaa ei pitänyt asiakastietojen käsittelyä toimivana Perho- hankkeessa mukana olleet yksiköt Perho- hankkeessa on mukana kaksi alueellista perhe- hoidon yksikköä; Perhehoitoyksikkö Pessi ja Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö. Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnassa mukana on 14 kuntaa: Juankoski, Joroinen, Kaavi, Kei- tele, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. Hallinnoinnista vastaa Siilinjärvi. Yksikkö on toiminut vuodesta Vakansseja yksikössä on yh- teensä neljä: johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityön- tekijä, perhehoidon koordinaattori ja toimistosihteeri. Yksikkö vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista ja val- mennuksesta. Yksikkö myös osallistuu sijoitustyös- kentelyyn, toimeksiantosopimusten laatimiseen, tuen tarjoamiseen perhehoitajille, lapselle ja syntymävanhemmille ja sijoituksen lopettamiseen. Perhehoitoyksikkö Pessi on Etelä- Savon alueellinen lastensuojelun eri- tyisyksikkö. Etelä- Savon kunnissa Pessin toiminnassa mukana ovat Mik- keli, Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala, Kangasniemi, Juva, Rantasalmi ja Pieksämäki. Mikkeli vastaa yksikön hallinnoinnista. Pessi aloitti toimin- tansa vuoden 2013 alussa (Mikkelin kaupungin www- sivut). Sen toimin- 18

20 nassa on mukana myös Pelastakaa Lapset ry. Yksikössä työskentelee vastaava sosiaalityöntekijä, kaksi perhehoi- don sosiaalityöntekijää, puolipäiväinen perhehoidon ohjaa- ja sekä puolipäiväisesti tukiperhetoiminnan sosiaalityönte- kijä. Yksikkö vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, val- mennuksesta ja sijoitustyöskentelystä. Lisäksi yksikkö osal- listuu toimeksiantosopimusten laatimiseen, tuen järjestä- miseen sijaisperheelle, lapselle ja syntymävanhemmille sekä sijoituksen lopettamiseen. Yksiköiden toiminta on periaatteiltaan samankaltaista, mutta niiden välillä on myös huomattavia eroja niin palvelun tarjonnassa kuin toimintatavois- sakin. Pessillä uutena yksikkönä toimintamallit ovat vielä muotoutumassa, kun taas Pohjois- Savon yksikön toiminta on vakiintunutta. Molempien yksiköiden toiminta kuitenkin keskittyy perhehoidon ja tukiperhehoidon kehittämiseen, tukemiseen ja koordinointiin. Molempien yksiköiden tehtävänä on valmentaa sijais- ja tukivanhempia alueensa kuntien tar- peeseen ja ylläpitää rekisteriä alueella asuvista perhehoitajista. Yksiköt tarjoavat sijaisperhe- ja tukiperhevalmennusten lisäksi sukulaissijaisvanhemmuusvalmennusta sekä lyhytaikaisen perhehoidon valmennusta. Molemmat yksiköt osallistuvat lapsen sijoitusprosessiin etsimällä sijoitettavalle lapselle sopivaa perhettä ylläpitämistään rekistereistä. Pohjois- Savon yksikön rekisterissä on useita satoja sijaisperheitä, Etelä- Savolla huomattavasti vähemmän. Yksiköiden tehtävänä on myös tukea perhehoidon toteuttamista. Pohjois- Savon yksikkö tarjo- aa erilaisia, pääasiassa ryhmämuotoisia tukimuotoja, kun taas Etelä- Savossa on keskitytty perhekohtaiseen tukeen. Etelä- Savossa yksikön vastuulla on tarjota sijaisperheelle ja sijoite- tulle lapselle tukea ensimmäisen sijoitusvuoden ajan esimerkiksi kotikäyntejä tehden, tämän jälkeen tukeminen siirtyy kunnalle. Pohjois- Savossa sijoitetun lapsen tukeminen ei kuulu yk- sikön tehtäviin. Tällä hetkellä Etelä- Savossa pohditaan, jatketaanko Pessin tarjoamaa tukea vielä toisenkin sijoitusvuoden ajan. Pohjois- Savon yksikön niin sanottu perhehoidon tukipa- letti pitää sisällään vertaistapaamisia ja - ryhmiä, mentorointia, sunnuntairetkiä, konsultaatioi- ta, työnohjausta ja erilaisia koulutuksia. Vertaisryhmiä järjestetään sekä sijaisvanhemmille että biologisille vanhemmille, mutta myös erikseen sijaisisille, sukulaissijaisvanhemmille, iso- vanhemmille ja sijaissisaruksille (Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikön www- sivut). 19

21 4 PERHEHOIDON PROSESSIT 4.1 Prosessimallinnuksen tavoite ja toteutus Ensimmäisen työpaketin tavoitteena oli kuvata tavoitetilan prosessit perhehoidon tuottami- sesta ja järjestämisestä yhtenäisesti Pohjois- ja Etelä- Savon alueella. JHS suosituksen (JUHTA 2012) mukaan prosesseja kuvataan, koska ne auttavat kokonaisuuksien hallinnassa, toimijoiden vastuiden ja prosessien jäsentämisessä, ja ne ovat apuna perehdyttämisessä, kou- lutuksessa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Näistä erityisesti viimeksi mainittu on ollut Perho- hankkeen prosessimallinnuksen tarkoitus. Tavoitteena oli kehittää prosessipohjaisesti määritelty ohjelmisto ja saada siten kokemusta kokonaisarkkitehtuurikuvausten hyödyntämi- sestä sovelluskehityksessä. Ohjelmiston kehittäminen määrittelee myös prosessimallien tark- kuustason. Prosessien mallintaminen on samalla tukenut perhehoitoyksiköiden toiminnan kehittämistä. Yhtenäiseen toimintamalliin tähtäävä työ on antanut mahdollisuuden verrata toimintakäytän- töjä ja valita parhaat käytänteet yhteisen mallin elementeiksi. Yhtenevässä toimintamallissa on kyse myös alueellisesta tasa- arvosta ja palvelujen laadun kehittämisestä. Sen kuvaaminen pohjustaa samalla käynnissä olevaa pyrkimystä nykyistä suurempiin sosiaali- ja terveyden- huollon järjestämis- ja tuottamisalueisiin. Prosessien mallintamisen tarkoituksena oli kuvata tavoitetilan prosesseja eli toimintamalli, jossa kehitettävä ohjelmisto on jo käytössä. Prosessit on kuvattu niin tarkalla tasolla kuin se ohjelmiston kehittämistä varten on ollut tarpeellista. Työpakettia varten muodostettiin tiimi, joka koostui hankkeen toteuttajaorganisaatioiden edustajista. Mukana oli toimijoita Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksiköstä, Perhehoitoyksikkö Pessistä, Savonia ammattikorkeakoulusta sekä Istekki Oy:stä. Tiimi tapasi yhteensä yhdeksän kertaa. Näissä tapaamisissa käytiin läpi yksiköiden nykytilan toimintapro- sesseja ja visioitiin tulevaa. Yksikön edustajat olivat avainasemassa sisällön asiantuntijan roo- lissa prosesseja mallinnettaessa. Perhehoidon toteuttamisen ja sijoituksen tukemisen proses- sien mallinnuksessa oli mukana myös kaksi perhehoitajana toimivaa henkilöä. Varsinainen mallinnustyö tapahtui palavereiden välillä pienemmällä kokoonpanolla. Mallinnetut prosessit käytiin läpi aina seuraavassa tiimipalaverissa, jossa ne hyväksyttiin tai niihin päätettiin tehdä muutoksia. Työsuunnitelmasta poiketen perhehoidon prosessien lisäksi päätettiin mallintaa myös tuki- perhehoidon prosessit. Tämä toive nousi perhehoidon yksiköiltä, koska tukiperhetoiminta on asiakasvolyymiltaan oleellinen osa perhehoidon yksiköiden työtä. Yleinen käytäntö myös on, että perhehoitajat aloittavat ensin tukiperheenä ja siirtyvät vasta sitten perhehoitajiksi. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan, että tukiperhetoiminnan prosessit otetaan mukaan. Resurssien vähäisyyden vuoksi niiden kuvaaminen oli kuitenkin jätettävä yleisem- mälle tasolle kuin perhehoidon prosessien. 20

22 4.2 Prosessien mallintaminen Mallinnuksessa on hyödynnetty lastensuojelun kansallisia tavoitetilan toimintaprosesseja sekä sosiaalipalvelujen luokitusta. Perhehoidon prosessimallinnuksessa on noudatettu JUH- TAn eli Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antamaa suositusta julkisen hal- linnon prosessien kuvaamisesta (JHS 152). Suositus on tarkoitettu julkiselle hallinnolle ja sen tavoitteena on prosessikuvausten yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen. Kuvassa 5 on esi- tetty JHS 152:n mukaiset prosessien kuvaustasot. Perhehoidon prosessit on kuvattu prosessi- karttana, toimintamalleina sekä tarkimmalla tasolla, jota voidaan pitää prosessin- ja työnkul- kutason yhdistelmänä. Mallinnuksessa on käytetty QPR Process Guide - ohjelmaa, ja laaditut prosessikuvaukset on julkaistu KuntaIT:n prosessipankissa osoitteessa Prosessit löytyvät seuraavasti: Työkalut à Valitse malli à 3 Muut à Projektit à ISO Perho à 1. Kehitys à Perhehoito25. Kuva 5. Prosessien kuvaustasot (Lähde: JUHTA 2012, 6) Perhehoidon prosessien mallintaminen aloitettiin ydinprosessien nimeämisellä. Ydinprosessit esitetään prosessikartan avulla. Sen tarkoituksena on esittää kokonaiskuva organisaation toiminnasta. Tuki- ja sijaisperhetoiminnan prosessikartta on esitetty kuvassa 6. Mallinnusta aloitettaessa arvioitiin lastensuojelun kansallisten ydinprosessien hyödynnettävyyttä, mutta havaittiin, että kansallisten ydinprosessien suora soveltaminen perhehoidon prosesseihin ei ole mahdollista lastensuojelun järjestämisen prosessia lukuun ottamatta. Kansallisissa pro- sessikuvauksissa ei ole huomioitu sellaisten ylikunnallisten toimintayksiköiden toimintaa, jotka järjestävät suppean erityisalan palvelut alueensa kuntien puolesta. Niissä ei myöskään 21

23 ole kuvattu yksityiskohtaisella tasolla yksityisen palveluntuottajan toimintaa. Tuki- ja sijais- perhetoiminnan prosessikartta on kuvattu hieman lastensuojelun prosessikarttaa tarkemmal- la tasolla. Se sisältää yhteensä viisi ydinprosessia, joita ovat Tuki- ja sijaisperheresurssista huolehtiminen, Lapsen sijoittaminen, Perhehoidon tukeminen, Perhehoidon tuottaminen ja Tukiperhehoidon tuottaminen. Ydinprosessien määrittämisen jälkeen edettiin toimintamallitasolle. Toimintamallitasolla on tarkoitus kuvata prosessien jakautuminen osaprosesseiksi eli prosessihierarkia (JUHTA 2012, 7). Ydinprosessien toimintamallitasot on esitetty luvussa 4.3. Kansallisia toimintamallitason kuvauksia hyödynnettiin niiltä osin, kuin se oli mahdollista. Seuraavaksi toimintamallitasoa tarkennettiin prosessin- ja työnkulkutasolle. Tässä kohtaa pohdittiin sitä, kuinka tavoitetila eroaa nykytilasta ja minkä asiakirjojen luominen, lähettäminen ja vastaanottaminen voi tule- vaisuudessa olla mahdollista sähköisesti. Kuvauksiin myös lisättiin toimintaan liittyvät asia- kirjat. Jotta prosessikuvausten tulkitseminen olisi helpompaa, on prosessien kuvauksiin käy- tetyt käsitteet ja symbolit kuvattu taulukossa 2. Käytettävien symboleiden lähteenä on Object Management Groupin (OMG) BPMN- määritys (Business Process Modeling Notation). (JUHTA 2012.) Taulukko 2. Prosessikuvauksissa käytetyt symbolit ja niiden selitteet Elementin nimi Symboli (notaatio) Selite Tapahtuma Toiminto Prosessin alku Prosessin loppu Prosessin alku- ja loppupistettä kuvataan kahdella erilaisella tapahtumasymbolilla (JUHTA 2012, 11). Alkutapahtuma kuvaa tietyn osaprosessin tai pro- sessinkulun käynnistävää tapahtumaa ja lopputa- pahtuma kuvaa tapahtumaa, joka päättää proses- sin tai ohjaa seuraavaan prosessiin (Röppänen et al. 2011, 14). Symbolilla kuvataan prosessiaskeleita. Vastaava symboli tummemmalla värillä kuvaa osaprosessia. Valinta Symbolilla kuvataan tilanteita, joissa tehdään pää- tös jostakin asioista. Prosessi haarautuu valinnasta kyllä- ja ei- polkuihin, eli symboli nimetään kysy- mykseksi niin, että vastauksena on joko kyllä tai ei. Virta Tietovirta Symboli kuvaa toimintojen suoritusjärjestystä ja siirtymissuuntaa prosessissa (JUHTA 2011, 12). Symbolilla kuvataan tiedon tai dokumentin siirty- mistä toimijoiden tai toimijan ja tietovaraston välillä (JUHTA 2011, 12). Symbolin oheen merki- tään siirrettävien tietojen tai asiakirjojen nimet. 22

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset. Hanke- esi6ely 27.1.2014 Ohjausryhmä Antero Lehmuskoski, ISO

Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset. Hanke- esi6ely 27.1.2014 Ohjausryhmä Antero Lehmuskoski, ISO Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset Hanke- esi6ely 27.1.2014 Ohjausryhmä Antero Lehmuskoski, ISO Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Toiminta- alueena Itä-

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? johtaja Pirjo Marjamäki 1 Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tavoitetila 2020 Kansallinen sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla 2.4.2019 Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 30.3.2017 Tampere Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset

Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset Perhehoidon alueellinen toimintamalli ja osallistavan kirjaamisen edellytykset Perho- hanke, Hankesuunnitelma 30.9.2013 (täydennetty 6.11.2013 ja 24.1.2014) Sisällys 1 Yhteenveto... 2 2 Tausta ja perustelut...

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Tarkoitus tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kanta-yhteistyöseminaarit lokakuussa 2018 Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta- Hämeessä Anni Kuhalainen, Pikassos Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 16.2.2017 Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Kansa-koulu-hanke

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena

Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena 3.10.2018 Koulutusorganisaatiot Kansa-koulu II hankkeessa Marjo Orava Kansa-koulu II -hanke Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 27.4.2017 Jyväskylä Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku Sosiaalialan osaamiskeskukset

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku 30.4.2015 Sosiaalialan osaamiskeskukset Taustaa Hankkeella tuetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain toimeenpanoa

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE Kokonaisuuden esittely KANSA-KOULU II -HANKE Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla ja

Lisätiedot

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 28.10.2015 Keski- Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous Maarit Hiltunen- Toura, Hanna Lohijoki & Teppo Taskinen Kansa- koulu- hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti

Lisätiedot

Menetelmän kehittäminen sosiaalihuollon toimintaprosessien kuvaamiseen

Menetelmän kehittäminen sosiaalihuollon toimintaprosessien kuvaamiseen Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta: Avauksia, 12/2009 (toim. P. Ruotsalainen) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2009. Julkaistaan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE Kokonaisuuden esittely KANSA-KOULU II -HANKE Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla ja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija

Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere 26.8.2016 Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Rahoittaja: Lukujärjestys Kansa-koulu-hanke Toiminta- ja tietomääritysten

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut

Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Opas sosiaalihuollon käsitteelliseen tarkasteluun Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon käsitemalli 13.9.2012 Antero Lehmuskoski Sosiaalihuollon käsitemalli Opas sosiaalihuollon

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

LAPE Pohjois-Savo tulokset

LAPE Pohjois-Savo tulokset LAPE Pohjois-Savo tulokset YHDESSÄ! hanke 1 Perustiedot Toiminta-aika: 1.1.2017 31.12.2018 Kehittämiskohteet: 1) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2) Erityis- ja vaativimman tason

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Matti Karvonen 05.09.2016 Aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija Kansa-koulu-hanke/Pikassos matti.karvonen@pikassos.fi p. 050 599 64 11 www.pikassos.fi

Lisätiedot

Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa. Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA

Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa. Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA Haluatko tehdä työtä kotonasi tai asiakkaan kotona, kiireettömästi, Mitä perhehoito on? 1. jakaen arkeasi ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaprosessit

Omaishoidon tuen toimintaprosessit Omaishoidon tuen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

SOPIMUS VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIYHTEISTYÖSTÄ

SOPIMUS VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIYHTEISTYÖSTÄ 1/4 SOPIMUS VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIYHTEISTYÖSTÄ 1. SOPIJAOSAPUOLET: SIILINJÄRVEN YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT Y-tunnus: 0172718-0 etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi Yhteyshenkilö: Emilia Savolainen, ympäristöterveysjohtaja

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on

Lisätiedot

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n) Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Kansa-koulu Kohti sosiaalihuollon Kanta-palveluja

Kansa-koulu Kohti sosiaalihuollon Kanta-palveluja Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 31.1.2017 Kohti sosiaalihuollon Kanta-palveluja Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Teppo Taskinen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Sote-tietopaketit Siun sotessa Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus. Sarianna Maaranen, perhehoidon koordinaattori OSSI-hanke

Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus. Sarianna Maaranen, perhehoidon koordinaattori OSSI-hanke Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus OSSI-hanke Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus Maakunnallinen yhteistyö: yhtenäiset toimintamallit perhehoitoon Ikäihmisten perhehoidon sääntökirja Etelä-Savo 2018

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta Tarja Kauppila, johtaja, ISO 14.9.2015 UEF/Opetussosiaalikeskusverkosto, yleiskokous Wanted: erityisasiantuntija,

Lisätiedot