KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 487 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS - VARAINHOITOVUOSI 2013 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO...4 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS MÄÄRÄRAHAT KONSOLIDOIDUT TILIT OSA II EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TASE 31. JOULUKUUTA YLI- TAI ALIJÄÄMÄÄ JA MUITA LAAJAN TULOKSEN ERIÄ OSOITTAVA LASKELMA 31. JOULUKUUTA 2013 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2013 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2013 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2013 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT LIITE OSAAN 1 LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN

3 VARMENNUSLAUSUMA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2013 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. (allekirjoitus) Manfred Kraff Tilinpitäjä 3

4 EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni (EU) tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää kehitystä, ja sen pitkän aikavälin tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja poistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. EU laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitysyhteistyöhön osoitetut EU:n varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat EU:n talousarvio Euroopan kehitysrahasto Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR ei saa rahoitusta EU:n talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Se on perustettu neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, jäljempänä 'komissio', ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP). AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitettiin myös vuosina pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, joiden tarkoituksena on antaa kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä. AKT-EU-kumppanuussopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan investointipankki (EIP). Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa II), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet , ja sen kokonaismäärärahat ovat miljoonaa euroa MITEN EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia varten. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta EU:n talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina EU:n talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu EU:n talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR toteutetaan kokonaisrahastona, josta osoitetaan varoja 1 EUVL L 247, , s

5 kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi komissiolle, joka hallinnoi varoja unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. 3. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI 3.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: Osa I: Komission hallinnoimat varat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: EIP:n hallinnoimat varat investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat on otettu tilinpäätökseen erillisenä osana, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemän tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä varten. 4. TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 4.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 4.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen tarkastetulta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. 5

6 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 2 2 Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa ( ). 6

7 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1 KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Velat 2.6 (25) (40) LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (1 214) (1 057) VELAT YHTEENSÄ (1 239) (1 097) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (30 396) (27 374) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 072) (3 023) NETTOVARAT

8 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (3 027) (3 017) Hallintokulut 3.3 (167) (107) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (3 072) (3 001) Rahoitustuotot (22) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 0 (22) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (3 072) (3 023) 8

9 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA milj. euroa Liitetieto Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 072) (3 023) TOIMINNAN RAHAVIRTA 4.2 Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet Yhteisrahoitusosuudet Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) (2) 4 Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen 14 (58) Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen 48 (159) Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen 3 (7) 31 Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) (15) 40 Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) NETTORAHAVIRTA 69 (534) KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN 69 (534) NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa Lyhytaikaiset saamiset ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia. 4 Lyhytaikaiset velat ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja. 9

10 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahastojen pääoma (a) Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) - (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (27 374) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 600) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 023) - (3 023) SALDO 31. JOULUKUUTA (30 396) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 950) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 072) - (3 072) SALDO 31. JOULUKUUTA (33 468)

11 1.2 KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Yhdystilit VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (28) (22) VELAT YHTEENSÄ (28) (22) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot 2.9 (2 456) (2 354) Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (10 125) (10 132) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos 10 7 NETTOVARAT

12 KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT 3.2 (53) (49) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 11 9 Rahoitustuotot (2) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 0 (2) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

13 LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) - (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 132) (2 276) 432 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (78) (78) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA (10 125) (2 354) 361 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (102) (102) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA (10 114) (2 456)

14 1.3 YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Yhdystilit Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (263) (375) VELAT YHTEENSÄ (263) (375) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (13 658) (12 830) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (331) (827) NETTOVARAT

15 YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (362) (856) Hallintokulut (1) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (328) (809) Rahoitustuotot 3.4 (3) (18) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (3) (18) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (331) (827) 15

16 LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (12 830) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (100) (100) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (827) - (827) SALDO 31. JOULUKUUTA (13 657) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (371) (371) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (331) - (331) SALDO 31. JOULUKUUTA (13 988)

17 1.4 KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENENNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Velat 2.6 (25) (40) LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (923) (660) Yhdystilit 2.4 (1 613) (2 264) VELAT YHTEENSÄ (2 561) (2 963) NETTOVARAT (423) (1 095) RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (6 614) (4 411) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 751) (2 203) NETTOVARAT (423) (1 095) 17

18 KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (2 612) (2 112) Hallintokulut 3.3 (167) (106) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2 754) (2 201) Rahoitustuotot (2) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 3 (2) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (2 751) (2 203) 18

19 LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (4 411) 301 (1 670) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 600) Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 203) - (2 203) SALDO 31. JOULUKUUTA (6 614) 479 (1 095) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 950) Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 751) - (2 751) SALDO 31. JOULUKUUTA (9 365) 952 (423) 19

20 1.5 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 5 mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään tilinpäätösvuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta. Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat toiminnan jatkuvuus, varovaisuus, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, tietojen vertailtavuus, 5 Neuvoston asetus (EY) N:o 215/2008, annettu 18 päivänä helmikuuta 2008, kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, EUVL L 78, , sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä huhtikuuta 2011 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 370/2011, EUVL L 102,

21 olennaisuus, bruttoperiaate, sisältöpainotteisuus, suoriteperusteinen kirjanpito LAATIMISPERUSTA Toiminta- ja raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina Valuuttojen muuntaminen euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: Valuutta Valuutta XOF 655, ,957 KES 117, ,460 XAF 655, ,957 BIF 2107, ,95 NGN 212, ,074 SLL 6013, ,56 PGK 3, ,76702 TZS 2166, ,48 HTG 60, ,2987 UGX 3423, ,51 GNF 9616, ,40 MGA 3092, ,70 MWK 595, ,917 SZL 14, , Arvioiden käyttäminen IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon TASE Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. 21

22 Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan Käteisvarat ja muut rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset Velat Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tahojen tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. 22

23 perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella TUOTTO- JA KULULASKELMA Tuotot EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät merkitään kirjanpitoon seuraavasti: Korkotuotot kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin. Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät Kulut Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät. 23

24 1.6. EHDOLLISET VARAT JA VELAT Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta Ehdolliset velat Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska (poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta. Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu. 24

25 2. TASEEN LIITETIEDOT PITKÄAIKAISET VARAT 2.1 ENNAKKOMAKSUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Ennakkomaksut YHTEENSÄ Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa. Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. LYHYTAIKAISET VARAT 2.2 ENNAKKOMAKSUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Ennakkomaksut (brutto) Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä (34) (573) (2 038) (2 645) (2 259) YHTEENSÄ Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2013 oli 303 miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 151 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 vakuuksista tehtiin perusteellinen arviointi. Arvioinnin seurauksena EKR:n tileistä poistettiin 333 miljoonan euron arvosta (nimellisarvo) vakuuksia, jotka eivät kuuluneet EKR:oon. Jos vuoden 2012 määriin olisi tehty vastaavat tarkistukset, vakuuksien nimellisarvo vuonna 2012 olisi supistunut 566 miljoonasta eurosta 349 miljoonaan euroon ja niiden käypä arvo 391 miljoonasta eurosta 185 miljoonaan euroon. 25

26 2.3 SAAMISET Saamiset tuensaajilta, julkisilta elimiltä ja kolmansilta valtioilta Liitetieto 8. EKR 9. EKR EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Saamiset jäsenvaltioilta Tulojäämät ja menoennakot YHTEENSÄ Saamiset tuensaajilta, julkisilta elimiltä ja kolmansilta valtioilta YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Saamiset tuensaajilta, julkisilta elimiltä ja kolmansilta valtioilta Arvon alentuminen (3) (10) (1) (14) (16) YHTEENSÄ Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten perintämääräysten muutoksista. YHTEENSÄ 2013 milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa Annetut perintämääräykset Päätökseen saatetut perintämääräykset (2) (40) (123) (165) (138) Maksettu (1) (27) (103) (131) (97) Luovuttu (0) (1) (0) (1) (1) Peruutettu (0) (6) (0) (6) (4) Kuitattu (1) (7) (19) (27) (36) Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa Saamiset jäsenvaltioilta Kymmenenteen EKR:oon liittyvä 3 miljoonan euron saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, Tanskalta ja Ruotsilta saamatta olevista rahoitusosuuksista Tulojäämät ja menoennakot Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot. 2.4 YHDYSTILIT milj. euroa 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ Yhdystilit (1 613) 0 YHTEENSÄ (1 613) 0 26

27 Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu kymmenenteen EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä. 2.5 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT 6 Liitetieto 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Erityistilit jäsenvaltioiden rahoituslaitokset Käyttötilit liikepankit STABEX-vakuustilit Kongo-erityisvarat YHTEENSÄ Stabex-vakuustilit Saldo milj. euroa Saldo Norsunluurannikko 2 Muut maat 0 YHTEENSÄ 2 Lyhenne Stabex tarkoittaa EU:n kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKTvaltioiden vientitulojen vaihtelua. Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabexvaroja. Kun komissio ja tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen 8 (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Stabex-tukiväline on poistumassa käytöstä ja vuonna 2013 suljettiin viimeiset Stabex-vakuustilit. Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka pystyy näin varmistamaan, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi. Lisätietoja on liitetiedossa PITKÄAIKAISET VELAT 2.6 VELAT YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat YHTEENSÄ Yhteisrahoitusosuuksia koskevat velat vuoden 2013 lopussa liittyvät kymmenenteen EKR:oon. Saadut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina jäsenvaltioille ja muille valtioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153 artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 6. Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY7 mukaisesti. EYVL L 156, , s

28 toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat kuvaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän kokonaisvelan kasvun syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa LYHYTAIKAISET VELAT 2.7 VELAT milj. euroa Liitetieto 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ YHTEENSÄ Lyhytaikaiset velat Siirtovelat Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat YHTEENSÄ Lyhytaikaiset velat milj. euroa Liitetieto 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ YHTEENSÄ Tuensaajat ja toimittajat Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat Muut velat YHTEENSÄ Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan Tuensaajat ja toimittajat Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien määrien lisäksi julkisille elimille ja kolmansille valtioille maksettavat määrät. Yhteensä 93 miljoonan euron lisäys edelliseen tilikauteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että kolmansille valtioille maksettavat määrät kasvoivat 74 miljoonaa euroa. Kolmansien valtioiden tapauksessa eniten maksettavaa on Ghanalle (64 miljoonaa euroa) ja Sambialle (33 miljoonaa euroa) Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat lisääntyivät yhteensä 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Ruotsilta (9 miljoonaa euroa), Ranskalta (5 miljoonaa euroa), Australialta (2 miljoonaa euroa), Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (2 miljoonaa euroa) ja eräiltä muilta mailta. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat supistuivat yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ansiosta 8 miljoonalla eurolla (ks. liitetiedot ja 3.2.2). 28

29 Muut velat Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja määriä Siirtovelat milj. euroa YHTEENSÄ YHTEENSÄ 8. EKR 9. EKR 10. EKR Siirtovelat YHTEENSÄ Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin. Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2) Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Yhdistynyt kuningaskunta Irlanti Liettua 2 2 Unkari 10 YHTEENSÄ Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet vuoden lopussa. NETTOVARAT 2.8 RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY milj. euroa 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ Rahaston pääoma Rahaston pääoma, jonka maksamista ei (16 112) (16 112) ole pyydetty Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, Rahaston pääoma Rahaston pääoma, jonka maksamista ei (13 162) (13 162) ole pyydetty Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta. 29

30 Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan. Jäsenvaltiokohtainen erittely rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka maksamista ei ole pyydetty milj. euroa Rahoitusosuudet % Maksua ei pyydetty, 10. EKR Maksua pyydetty vuonna 2013 Maksua ei pyydetty, 10. EKR Itävalta 2,41 (388) 71 (317) Belgia 3,53 (569) 104 (465) Bulgaria 0,14 (23) 4 (18) Kypros 0,09 (15) 3 (12) Tšekki 0,51 (82) 15 (67) Tanska 2,00 (322) 59 (263) Viro 0,05 (8) 1 (7) Suomi 1,47 (237) 43 (193) Ranska 19,55 (3 150) 577 (2 573) Saksa 20,50 (3 303) 605 (2 698) Kreikka 1,47 (237) 43 (193) Unkari 0,55 (89) 16 (72) Irlanti 0,91 (147) 27 (120) Italia 12,86 (2 072) 379 (1 693) Latvia 0,07 (11) 2 (9) Liettua 0,12 (19) 4 (16) Luxemburg 0,27 (44) 8 (36) Malta 0,03 (5) 1 (4) Alankomaat 4,85 (781) 143 (638) Puola 1,30 (209) 38 (171) Portugali 1,15 (185) 34 (151) Romania 0,37 (60) 11 (49) Slovakia 0,21 (34) 6 (28) Slovenia 0,18 (29) 5 (24) Espanja 7,85 (1 265) 232 (1 033) Ruotsi 2,74 (441) 81 (361) Yhdistynyt (2 388) 437 (1 951) kuningaskunta 14,82 YHTEENSÄ 100,00 (16 112) (13 162) 30

31 2.9 MUUT VARANNOT milj. euroa 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ Saldo (2 276) Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta (78) (300) kymmenenteen EKR:oon Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2010/406/EU 200 (200) 0 mukaisesti Saldo (2 354) Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja (102) (371) yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon Saldo (2 456) Saldo sisältää: Etelä-Sudanille osoitetut varat Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki edellisistä EKR:ista vapautuvat varat on siitä lähtien siirretty kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Vuonna 2013 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen siirrettiin 102 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja ja 371 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja. 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT 3.1 TOIMINNAN TUOTOT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ 2013 milj. euroa YHTEENSÄ 2012 Varojen takaisinperintä STABEX-varojen takaisinperintä Kurssivoitot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot YHTEENSÄ Varojen takaisinperintä Tässä kohdassa esitetään EKR:n kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat EKR:sta maksettuja takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää. 31

32 Aiheettomien maksujen takaisinperintä Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia perintämääräyksiä oli vuonna 2013 yhteensä 23 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2012 oli 27 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 6 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 17 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Seuraavassa on yhteenveto aiheettomien maksujen takaisinperinnästä: Tuotot YHTEENSÄ 2013 Tuotot Ennakkomaksut Ennakkomaksut milj. euroa YHTEENSÄ 2012 Virheet Sääntöjenvastaisuudet OLAFin ilmoitukset YHTEENSÄ Stabex-varojen takaisinperintä Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin vuonna 2013 takaisin EKR:oon 61 miljoonaa euroa. Varat siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Sudan (36 miljoonaa euroa), Norsunluurannikko (7 miljoonaa euroa), Salomonsaaret (5 miljoonaa euroa), Papua-Uusi-Guinea (3 miljoonaa euroa), Sierra Leone (2 miljoonaa euroa), Zimbabwe (2 miljoonaa euroa) ja Mauritania (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät toiminnan tuottoihin (Stabex-varojen takaisinperintä) kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa Yhteisrahoitustoiminnan tuotot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot vastaavat käytettyjä rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Tämän vuoksi ne kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella. 3.2 TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 2013 milj. euroa YHTEENSÄ 2012 Liitetieto 8. EKR 9. EKR 10. EKR Toiminnan kulut tukivälineet Yhteisrahoitustoiminnan kulut Kurssitappiot Saamisten arvon alentuminen YHTEENSÄ