KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 402 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS VARAINHOITOVUODELTA 2009 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS VARAINHOITOVUODELTA Error! Bookmark not defined. TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS... 3 EKR:JEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO... 4 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT12 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS MÄÄRÄRAHAT KONSOLIDOIDUT TILIT VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT OSA II EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA RAHAVIRTALASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT LIITE OSAAN I LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN FI 2 FI

3 TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS Vakuutan, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2009 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä ja Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. (allekirjoitus) Philippe Taverne Tilinpitäjä FI 3 FI

4 EKR:JEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamiseen. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat Euroopan unionin talousarvio Euroopan kehitysrahasto Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot), sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä. EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta ja sitä hallinnoi erityiskomitea. Euroopan komissio vastaa EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta, ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi investointikehystä. AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä. Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys. Investointikehystä hallinnoi Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen johonkin muuhun toimintaan. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen FI 4 FI

5 tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet , ja sen kokonaismäärärahat ovat miljoonaa euroa. Tästä summasta miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön MITEN EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoitusnäkymät vuosiksi Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina yhdeksi vuodeksi. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään kumppanuussopimukseen ja kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen komission tehtäväksi. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien lisäksi omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oman toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuosina 2009 ja 2008 maksettaviksi tulleet rahoitusosuudet liittyivät yhdeksänteen EKR:oon, ja niiden suorittamista pyydettiin kyseisen rahaston rahoittamiseen osallistuvilta 15 jäsenvaltiolta. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen osallistuu 27 jäsenvaltiota. Kyseisen EKR:n rahoitusosuuksien maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta. Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategiaasiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (vuonna 2010, parhaillaan käynnissä) että loppuarviointi (vuonna 2012). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja - alueiden senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella. 1 EUVL L 247, FI 5 FI

6 Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. FI 6 FI

7 3. MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA MITEN NIITÄ KÄYTETÄÄN? 3.1 Toimintamenot EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla. Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajan paikallinen tilanne on. Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joka suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille, kuten Euroopan unionin julkisoikeudellisille virastoille tai julkisen palvelun tehtävää hoitaville yksiköille. Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille. 3.2 Taloushallinnon toimijat Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän mm. päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin mm. oikeudellisten sitoumusten tekeminen, tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä. Euroopan unionin lähetystön päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita. Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKTvaltion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia ja komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Tilinpitäjä toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta. FI 7 FI

8 3.3 EKR varojen käyttäminen EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää avustuksia rahaston toimintakaudella. Varoja jaettaessa otetaan huomioon kunkin maan erityistarpeet sekä varoja saavan maan oma politiikka ja sen tekemä kehitystyö. Varoja saava maa laatii yhteistyöstrategian joko neuvotellessaan tai neuvoteltuaan kehitysyhteistyökumppaneidensa (rahoittajien) kanssa. EU:n kanssa sovitut yhteistyöstrategiat sisältävät yleensä maan oman keskipitkän aikavälin kehitysstrategian, poliittisista ja sosioekonomisista olosuhteista tehdyn analyysin sekä Euroopan unionin oman arvion tilanteesta. Euroopan komission henkilökunta antaa kansallisille viranomaisille teknistä tukea yhteistyöstrategiaa koskevan asiakirjan laadinnassa. Yhteistyöstrategian toteuttamiseksi laaditaan tämän jälkeen maaohjelma. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, annetaan toteutusaikataulu sekä ilmoitetaan, miten muut kumppanit (esim. kansainväliset järjestöt tai kansalaisjärjestöt) mahdollisesti osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Maaohjelmaa arvioidaan vuosittain ja siitä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Maaohjelmaa voidaan sen toteuttamiskaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa. 3.4 Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja mahdollinen varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Kolmannen kanssa voidaan tehdä oikeudellinen sitoumus (esimerkiksi hankinta- tai avustussopimus) vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä: (a) (b) talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta ja liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma. Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan meno tai tulo kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämän tyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa. Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden menot ja tulot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja FI 8 FI

9 kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta. 3.5 Maksun suorittaminen Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen. Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen meno vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan. Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi. 3.6 Aiheettomien maksujen takaisinperintä EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä. 4. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI 4.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: FI 9 FI

10 Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat varat investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tilintarkastustuomioistuimelle tarkastettavaksi ja tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten. 4.2 Vuotuinen toimintakertomus Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia. 5. TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 5.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen: (1) vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista (2) tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (3) erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja. Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan FI 10 FI

11 osa-alueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä. 5.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimassaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle. FI 11 FI

12 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 2 2 Kaikkia taulukoissa olevia tietoja ei voida summata, koska numerotiedot on pyöristetty. FI 12 FI

13 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1 KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT: Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT: Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT LYHYTAIKAISET VELAT: Lyhytaikaiset velat 2.6 (860) (709) VELAT (860) (709) NETTOVARAT RAHASTOJEN VARAT JA VARANNOT Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (18 814) (15 784) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 094) (3 030) NETTOVARAT Tietyt vuoden 2008 taseeseen ja tuotto- ja kululaskelmaan sisältyvät erät on ryhmitelty uudelleen vuoden 2009 esitystapaa vastaavalla tavalla ks. liitetieto FI 13 FI

14 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut (sis. yhteisrahoituksen) 3.2 (3 102) (3 007) Hallintokulut 3.3 (90) (58) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (3 144) (3 043) Rahoitustuotot RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (3 094) (3 030) Yhteisrahoitusosuuksien käyttö 0 0 Varsinaisten rahoitusosuuksien käyttö (3 094) (3 030) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (3 094) (3 030) 4 Tietyt vuoden 2008 taseeseen ja tuotto- ja kululaskelmaan sisältyvät erät on ryhmitelty uudelleen vuoden 2009 esitystapaa vastaavalla tavalla ks. liitetieto FI 14 FI

15 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA milj. euroa Liitetieto Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 094) (3 128) TOIMINNAN RAHAVIRTA 4.2 Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet Jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuudet 2 0 Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) 0 1 Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen 72 0 Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen (150) 38 Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen (45) (10) Muiden lyhytaikaisten varojen (lisäys)/väheneminen 0 4 Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) 152 (13) NETTORAHAVIRTA 230 (87) KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN 230 (87) NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa & Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa Vuoden 2008 taloudellisen tuloksen täsmäyttäminen Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n taloudellinen tulos (3 030) Seitsemännen EKR:n taloudellinen tulos (98) VUODEN 2008 TALOUDELLINEN TULOS (3 128) 5 6 Vuoden 2008 rahavirtalaskelman esitystapaa on muutettu, jotta se vastaisi vuoden 2009 tilinpäätöksessä noudatettua esitystapaa ks. liitetieto Rahavirtalaskelmassa käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät vuonna 2008 EU:n käyttötilin, joka esitetään vuoden 2008 taseessa kohdassa muut lyhytaikaiset velat. Vuonna 2009 kyseinen tili ei enää ollut käytössä, koska EKR:lle oli perustettu oma kassanhallinta ja kirjanpidossa oli siirrytty ABAC/SAP-järjestelmän käyttöön. FI 15 FI

16 KONSOLIDOITU LASKELMA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahastojen pääoma (a) Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Pääoman lisäys yhteisrahoitusosuudet 2 2 Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Varainhoitovuoden taloudellinen tulos Kymmenennen EKR:n toiminnan aloittaminen Seitsemännen EKR:n toiminnan lopettaminen SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Pääoman lisäys yhteisrahoitusosuudet Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Yhteisrahoitusosuuksien käyttö Varsinaisten rahoitusosuuksien käyttö Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA FI 16 FI

17 1.2 KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT: Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT: Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Yhdystilit VARAT LYHYTAIKAISET VELAT: Lyhytaikaiset velat 2.6 (65) (94) VELAT (65) (94) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot 2.8 (2 153) (2 153) Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (9 825) (9 504) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (159) (321) NETTOVARAT FI 17 FI

18 KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (180) (329) Hallintokulut (1) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (160) (325) Rahoitustuotot RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 1 4 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (159) (321) FI 18 FI

19 LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA FI 19 FI

20 1.3 YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT: Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT: Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Yhdystilit Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT LYHYTAIKAISET VELAT: Lyhytaikaiset velat 2.6 (366) (374) Yhdystilit (837) VELAT (366) (1 212) NETTOVARAT 993 (424) RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (8 970) (6 280) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 884) (2 690) NETTOVARAT 993 (424) FI 20 FI

21 YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (1 880) (2 652) Hallintokulut 3.3 (77) (57) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (1 931) (2 690) Rahoitustuotot RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 47 0 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (1 884) (2 690) FI 21 FI

22 LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA FI 22 FI

23 1.4 KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENENNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT: Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT: Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT LYHYTAIKAISET VELAT: Lyhytaikaiset velat 2.6 (430) (240) Yhdystilit 2.4 (1 361) (22) VELAT (1 791) (262) NETTOVARAT (971) 78 RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (19) 0 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 051) (19) NETTOVARAT 7 (971) 78 7 Kymmenennen EKR:n nettovaroja kuvaava luku on negatiivinen, koska rahaston rahoitusosuuksien maksamista ei ole vielä pyydetty. FI 23 FI

24 KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut (sis. yhteisrahoituksen) 3.2 (1 042) (27) Hallintokulut 3.3 (13) 0 TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (1 053) (27) Rahoitustuotot RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 2 9 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (1 051) (19) FI 24 FI

25 LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Pääoman lisäys yhteisrahoitusosuudet 2 2 Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Yhteisrahoitusosuuksien käyttö Varsinaisten rahoitusosuuksien käyttö Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA Rahoitusosuudet Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Pääoman lisäys yhteisrahoitusosuudet Siirrot aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista Yhteisrahoitusosuuksien käyttö Varsinaisten rahoitusosuuksien käyttö Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA FI 25 FI

26 1.5 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS Tilinpäätöslaskelmat on laadittu kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti, jotka perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia arvostussääntöjä ja tilinpäätösmenettelyjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta. FI 26 FI

27 EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat toiminnan jatkuvuus, varovaisuus, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, tietojen vertailtavuus, olennaisuus, bruttoperiaate, sisältöpainotteisuus suoriteperusteinen kirjanpito LAATIMISPERUSTA Toiminta- ja raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina Valuuttojen muuntaminen euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: Valuutta Valuutta BGN 1,9558 1,9558 LTL 3,4528 3,4528 CZK 26, ,8750 PLN 4,1045 4,1535 DKK 7,4418 7,4506 RON 4,2363 4,0225 EEK 15, ,6466 SEK 10, ,8700 GBP 0,8881 0,9525 CHF 1,4836 1,4850 HUF 270, ,7000 JPY 133, ,1400 LVL 0,7093 0,7083 USD 1,4406 1, Arvioiden käyttäminen FI 27 FI

28 IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon Kirjanpitojärjestelmän muuttaminen ja muutosten vaikutukset EKR:n vuoden 2008 tilinpäätös oli viimeinen maksuperusteisen OLAS-kirjanpitojärjestelmän avulla laadittu tilinpäätös (OLAS-järjestelmästä saatuja maksuperusteisia saldoja mukautettiin suoriteperusteisten määrien tuottamiseksi). Vuoden 2009 helmikuussa kaikki EKR:n taloutta ja rahoitusta koskevat kirjanpitotiedot siirrettiin uuteen ABAC/SAP-kirjanpitojärjestelmään. Muutoksella pyrittiin varmistamaan, että käytössä olevasta kirjanpitojärjestelmästä saadaan kaikki tilinpäätösraportoinnissa tarvittavat tiedot suoriteperusteisina (kyseistä kirjanpitojärjestelmää käytetään myös Euroopan unionin talousarvion yhteydessä). Uusi kirjanpitojärjestelmä on nyt otettu käyttöön ja EKR:n kirjanpitomenettelyt on yhdenmukaistettu Euroopan unionin kirjanpitomenettelyjen kanssa. Samalla tilinpäätöksen esittämistä on parannettu monin tavoin. Tietyt vuoden 2008 taseeseen, tuotto- ja kululaskelmaan ja rahavirtalaskelmaan sisältyvät erät on ryhmitelty uudelleen, jotta kyseiset laskelmat vastaisivat vuoden 2009 tilinpäätöksen esitystapaa. Seuraavassa on lueteltu uuteen kirjanpitojärjestelmään siirtymisen tärkeimmät vaikutukset tilinpäätöslaskelmiin. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset ennakkomaksut erotettiin ensimmäistä kertaa toisistaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Lyhytaikaisista ennakkomaksuista siirrettiin vuoden 2008 taseessa 268 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin ennakkomaksuihin tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuoden 2008 taseessa siirrettiin lyhytaikaisiin velkoihin 6 miljoonaa euroa negatiivisia lyhytaikaisia varoja, joista suurin osa liittyi kohdentamattomiin maksuihin, jotta esitystapa saatiin vastaamaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä noudatettua esitystapaa. Vuoden 2008 tuotto- ja kululaskelmassa rahoituskuluista siirrettiin 4 miljoonaa euroa saamisten arvonalentumistappioita toimintakuluihin, jotta esitystapa saatiin vastaamaan vuoden 2009 tilinpäätöksen esitystapaa. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot: Vanhassa maksuperusteisessa kirjanpitojärjestelmässä ulkomaanvaluutan määräisten määrien uudelleenarvostuksen vaikutusta ei voitu erottaa muusta toiminnan tuloksesta eikä esittää erikseen. Uudessa kirjanpitojärjestelmässä valuuttakurssivaikutukset voidaan kuitenkin erottaa ja esittää erikseen. Vuoden 2009 tilinpäätöslaskelmissa valuuttakurssivoitot ja -tappiot on tämän vuoksi esitetty erikseen, joskaan vertailutietoja ei ole voitu esittää. EKR:n rahavirtalaskelman laadintamenetelmä yhdenmukaistettiin vuonna 2009 Euroopan unionin käyttämän menetelmän kanssa. Vertailusaldojen esittämistä on FI 28 FI

29 muutettu, jotta esitystapa vastaisin vuoden 2009 tilinpäätöksessä noudatettua esitystapaa. Ehdollisista veloista ja muista sitoumuksista annetaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Jotta tilinpäätöslaskelmien esitystapa olisi yhdenmukainen Euroopan unionin tilinpäätöksessä noudatetun esitystavan kanssa, tilinpäätökseen on sisällytetty talousarvion toteutuman ja taloudellisen tuloksen välinen täsmäytyslaskelma. Täsmäytys voidaan tehdä vuoden 2009 osalta uuden ABAC/SAPkirjanpitojärjestelmän ansiosta. Koska määrien perustana olevia yksittäisiä vuoden 2008 kirjanpitotapahtumia ei ole siirretty uuteen järjestelmään, vertailutietoja ei ole voitu esittää. Esitystapaan tehtyjen muutosten vaikutus kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n vuoden 2008 konsolidoituun taseeseen: Esitystapaan tehdyt muutokset milj. euroa uusi esitystapa Vuoden 2008 tilinpäätös Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset varat (262) 957 Lyhytaikaiset velat (702) (6) (709) Nettovarat Esitystapaan tehtyjen muutosten vaikutus kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n vuoden 2008 konsolidoituun tuotto- ja kululaskelmaan: Esitystapaan tehdyt muutokset milj. euroa 2008 uusi esitystapa Vuoden 2008 tilinpäätös Toiminnan ylijäämä/(alijäämä) (3 039) (4) (3 043) Rahoitustoiminnan ylijäämä/(alijäämä) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 030) 0 (3 030) 1.4. TASE Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan FI 29 FI

30 kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei kaikkia määriä pystytä perimään saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi vuosittain kirjataan yleinen 20 prosentin arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta Käteisvarat ja muut rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset Velat Huomattava osa EKR:n veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, vaan velat ovat pääasiassa maksamattomia menoilmoituksia tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta. Ne kirjataan menoilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun menoilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot FI 30 FI

31 Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella. EKR:n tilikauden päättämiseen liittyvässä laskennassa käytetään vuodesta 2009 lähtien samoja menettelyjä ja välineitä kuin Euroopan unionin tilikautta päätettäessä TUOTTO- JA KULULASKELMA Tuotot EKR:lla ei ole tuloja koskevaa talousarviota. Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista ja merkitään kirjanpitoon seuraavasti: Korkotuotot kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan tai kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin. FI 31 FI

32 Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät Menot Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät EHDOLLISET VARAT JA VELAT Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. FI 32 FI