KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2012) 435 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS - VARAINHOITOVUOSI 2011 FI FI

2

3 SISÄLLYSLUETTELO VARMENNUSLAUSUMA... 2 EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO... 3 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS MÄÄRÄRAHAT KONSOLIDOIDUT TILIT VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT OSA II EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2011 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA TASE 31. JOULUKUUTA LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2011 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT LIITE OSAAN I LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN

4 VARMENNUSLAUSUMA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. [allekirjoitus] Philippe Taverne Tilinpitäjä 2

5 EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat Euroopan unionin talousarvio Euroopan kehitysrahasto Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä. EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP). AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä. Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet , ja sen kokonaismäärärahat ovat miljoonaa euroa. Tästä summasta miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön MITEN EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia varten. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa 1 EUVL L 247,

6 tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään kumppanuussopimukseen ja kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen komission tehtäväksi. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien lisäksi omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota. Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (vuonna 2010, parhaillaan käynnissä) että loppuarviointi (vuonna 2012). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten tarpeiden ja tulosten perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. 3. MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA KÄYTETÄÄN? 3.1 Toimintamenot EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla. Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajan paikallinen tilanne on. Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille, kuten Euroopan unionin julkisoikeudellisille virastoille tai julkisen palvelun tehtävää hoitaville yksiköille. Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille. 3.2 Taloushallinnon toimijat Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun muassa oikeudellisten 4

7 sitoumusten tekeminen, tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä. Euroopan unionin edustuston päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita. Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Tilinpitäjä toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta. 3.3 EKR:N varojen käyttäminen EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää avustuksia rahaston toimintakaudella. Varoja jaettaessa otetaan huomioon kunkin maan erityistarpeet sekä varoja saavan maan oma politiikka ja sen tekemä kehitystyö. Varoja saava maa laatii yhteistyöstrategian joko neuvotellessaan tai neuvoteltuaan kehitysyhteistyökumppaneidensa (rahoittajien) kanssa. Euroopan unionin kanssa sovitut yhteistyöstrategiat sisältävät yleensä maan oman keskipitkän aikavälin kehitysstrategian, poliittisista ja sosioekonomisista olosuhteista tehdyn analyysin sekä Euroopan unionin oman arvion tilanteesta. Euroopan komission henkilökunta antaa kansallisille viranomaisille teknistä tukea yhteistyöstrategiaa koskevan asiakirjan laadinnassa. Yhteistyöstrategian toteuttamiseksi laaditaan tämän jälkeen maaohjelma. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, annetaan toteutusaikataulu sekä ilmoitetaan, miten muut kumppanit (esim. kansainväliset järjestöt tai kansalaisjärjestöt) mahdollisesti osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Maaohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja siitä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Maaohjelmaa voidaan sen toteuttamiskaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa. 3.4 Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja mahdollinen varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Oikeudellinen sitoumus (esimerkiksi hankinta- tai avustussopimus) kolmannen kanssa voidaan tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä: (a) talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja (b) liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma. 5

8 Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan meno tai tulo kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa. Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden menot ja tulot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta kunkin varainhoitovuoden lopussa. 3.5 Maksun suorittaminen Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen. Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen meno vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan. Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi. 3.6 Aiheettomien maksujen takaisinperintä EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä. 4. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI 4.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat varat investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat. 6

9 Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Tilintarkastustuomioistuimen tekemän tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten. 4.2 Vuotuinen toimintakertomus Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia. 7

10 5. TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 5.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen: (1) vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista (2) tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (3) erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja. Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osaalueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä. 5.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimissaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle. 8

11 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 2 2 Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa ( ). 9

12 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1 KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n KONSOLIDOITU TASE PITKÄAIKAISET VARAT Liitetieto milj. euroa Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset velat 2.6 (1 033) (1 045) VELAT YHTEENSÄ (1 033) (1 045) NETTOVARAT RAHASTOJEN VARAT JA VARANNOT Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (24 674) (21 909) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 700) (2 765) NETTOVARAT

13 Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA milj. euroa Liitetieto TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (2 702) (2 914) Hallintokulut 3.3 (75) (86) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2 679) (2 860) Rahoitustuotot 3.4 (20) 95 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (21) 95 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (2 700) (2 765) 11

14 Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA milj. euroa Liitetieto Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 700) (2 765) TOIMINNAN RAHAVIRTA 4.2 Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet Jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuudet 7 65 Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion 6 2 peruuttaminen) Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen (28) (157) Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen (79) (296) Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen 14 (62) Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) (42) 78 NETTORAHAVIRTA KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

15 KONSOLIDOITU LASKELMA kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahastojen pääoma (a) Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (21 909) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (3 500) Uudelleenluokitellut yhteisrahoitusosuudet 3 (70) (69) (2) - - (2) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 765) - (2 765) SALDO 31. JOULUKUUTA (24 674) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (3 100) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 700) - (2 700) SALDO 31. JOULUKUUTA (27 374) Vuonna 2010 yhteisrahoitusosuudet luokiteltiin uudelleen ja esitettiin velkoina jäsenvaltioille. Yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja, ja ne olisikin esitettävä tällaisina tuloina. Uudelleenluokiteltava määrä vastaa vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettuja yhteisrahoitusosuuksia.

16 1.2 KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Kahdeksannen EKR:n TASE Liitetieto milj. euroa LYHYTAIKAISET VARAT Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Yhdystilit VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset velat 2.6 (29) (45) VELAT YHTEENSÄ (29) (45) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot 2.8 (2 276) (2 237) Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (10 042) (9 985) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (90) (58) NETTOVARAT

17 Kahdeksannen EKR:n TUOTTO- JA KULULASKELMA milj. euroa Liitetieto TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT 3.2 (128) (116) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (88) (61) Rahoitustuotot 3.4 (1) 4 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2) 4 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (90) (58) 15

18 LASKELMA kahdeksannen EKR:n NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (9 985) (2 153) 703 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon (85) (85) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (58) - (58) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 042) (2 237) 560 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon (38) (38) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (90) - (90) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 132) (2 276)

19 1.3 YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Yhdeksännen EKR:n TASE milj. euroa Liitetieto PITKÄAIKAISET VARAT Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Yhdystilit Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset velat 2.6 (315) (392) VELAT YHTEENSÄ (315) (392) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (11 932) (10 854) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (898) (1 078) NETTOVARAT

20 Yhdeksännen EKR:n TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (924) (1 230) Hallintokulut 3.3 (3) (6) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (879) (1 155) Rahoitustuotot 3.4 (19) 77 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (19) 77 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (898) (1 078) 18

21 LASKELMA yhdeksännen EKR:n NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 854) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (3 500) Siirrot kymmenenteen EKR:oon (151) (151) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 078) - (1 078) SALDO 31. JOULUKUUTA (11 932) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (660) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (898) - (898) SALDO 31. JOULUKUUTA (12 830)

22 1.4 KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Kymmenennen EKR:n TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Pitkäaikaiset ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Lyhytaikaiset ennakkomaksut Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset velat 2.6 (689) (608) Yhdystilit 2.4 (2 944) (3 013) VELAT YHTEENSÄ (3 633) (3 621) NETTOVARAT (1 670) (2 366) RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (2 699) (1 070) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 712) (1 629) NETTOVARAT 4 (1 670) (2 366) 4 Kymmenennen EKR:n nettovaroja kuvaava luku on negatiivinen, koska rahaston rahoitusosuuksien maksamista pyydettiin ensimmäistä kertaa vuonna

23 Kymmenennen EKR:n TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (1 650) (1 567) Hallintokulut 3.3 (72) (80) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (1 712) (1 643) Rahoitustuotot RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (1) 14 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (1 712) (1 629) 21

24 LASKELMA kymmenennen EKR:n NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (1 070) 97 (971) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Uudelleenluokitellut (70) (69) (2) - - (2) yhteisrahoitusosuudet 5 Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 629) - (1 629) SALDO 31. JOULUKUUTA (2 699) 333 (2 366) Pääoman lisäys varsinaiset - (2 440) rahoitusosuudet Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä (32) (32) EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 712) - (1 712) SALDO 31. JOULUKUUTA (4 411) 301 (1 670) 5 Vuonna 2010 yhteisrahoitusosuudet luokiteltiin uudelleen ja esitettiin velkoina jäsenvaltioille. Yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja, ja ne olisikin esitettävä tällaisina tuloina. Uudelleenluokiteltava määrä vastaa vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettuja yhteisrahoitusosuuksia. 22

25 1.5 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia arvostussääntöjä ja tilinpäätösmenettelyjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta. EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat toiminnan jatkuvuus, varovaisuus, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, tietojen vertailtavuus, olennaisuus, bruttoperiaate, sisältöpainotteisuus, 23

26 suoriteperusteinen kirjanpito LAATIMISPERUSTA Toiminta- ja raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina Valuuttojen muuntaminen euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: Valuutta Valuutta BGN 1,9558 1,9558 LTL 3,4528 3,4528 CZK 25, ,0610 PLN 4,4580 3,9750 DKK 7,4342 7,4535 RON 4,3233 4,2620 EEK ei sovelleta 15,6466 SEK 8,9120 8,9655 GBP 0,8353 0,8607 CHF 1,2156 1,2504 HUF 314, ,9500 JPY 100, ,6500 LVL 0,6995 0,7094 USD 1,2939 1, Arvioiden käyttäminen IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon TASE Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa. 24

27 1.4.2 Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan Käteisvarat ja muut rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset Velat Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä Siirtovelat ja saamiset sekä tulo- ja menoennakot Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen. 25

28 Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella. 26

29 1.5. TUOTTO- JA KULULASKELMA Tuotot EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät merkitään kirjanpitoon seuraavasti: Korkotuotot kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin. Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät Menot Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät EHDOLLISET VARAT JA VELAT Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. 27

30 Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta Ehdolliset velat Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska (poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta. Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu. 28

31 2. TASEEN LIITETIEDOT PITKÄAIKAISET VARAT 2.1 PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Pitkäaikaiset ennakkomaksut YHTEENSÄ Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa. Tilinpäätöksessä esitettävistä ennakkomaksuista on vähennetty ennakkomaksuihin liittyvät keskeneräiset perintämääräykset ja arvio vuoden lopussa ennakkomaksuja vastaan vielä kuittaamatta olevista määristä. Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on alle 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi, ja se kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 28 miljoonan euron lisäys verrattuna vuoden 2010 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: AKT-maiden väliset hankkeet (49 miljoonaa euroa) ja hallintomenot (14 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen alakohtaisen politiikan (17 miljoonaa euroa) ja ohjelmoitavan avun (15 miljoonaa euroa) osa-alueilla. LYHYTAIKAISET VARAT 2.2 LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Lyhytaikaiset ennakkomaksut (brutto) Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä (78) (1 090) (1 072) (2 240) (2 019) YHTEENSÄ Lyhytaikaisten ennakkomaksujen nettomäärän 79 miljoonan euron lisäys johtuu pääasiassa seuraavien lyhytaikaisiin ennakkomaksuihin kuuluvien nettomäärien kasvusta: hallintomenot (77 miljoonaa euroa), ohjelmoitava apu (29 miljoonaa euroa), institutionaalinen tuki (44 miljoonaa euroa) ja alakohtaiset politiikat (25 miljoonaa euroa). Tätä kasvua on tasoittanut lyhytaikaisten ennakkomaksujen väheneminen seuraavilla osa-alueilla: AKT-valtioiden väliset hankkeet (68 miljoonaa euroa), aikaisempien Euroopan kehitysrahastojen muut avustusohjelmat (20 miljoonaa euroa) ja hätäapu (7 miljoonaa euroa) Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on 29

32 nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2011 oli 637 miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 394 miljoonaa euroa. Vastaavat arvot 31. joulukuuta 2010 olivat 674 miljoonaa euroa ja 363 miljoonaa euroa. 2.3 LYHYTAIKAISET SAAMISET 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Saamiset tuensaajilta Saamiset jäsenvaltioilta Siirtosaamiset ja menoennakot YHTEENSÄ Saamiset tuensaajilta 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Saamiset tuensaajilta Tuensaajilta olevien saamisten arvon alentuminen (4) (8) (1) (13) (8) YHTEENSÄ Saamiset tuensaajilta ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2011 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa. Tässä yhteydessä tehdään arvio arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa tuensaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Tämä arvio perustuu kahteen tekijään: erityistapaukset: arvio perustuu riskiin siitä, että velkaa ei pystytä perimään takaisin yleissääntö: sellaisiin saamisiin, joista ei tehdä erillistä arvonalentumiskirjausta, sovelletaan aikaisempaan tappiokehitykseen perustuvaa arvonalennusta Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että EKR luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten perintämääräysten muutoksista. 30

33 YHTEENSÄ 2011 milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa Annetut perintämääräykset Päätökseen saatetut perintämääräykset (12) (56) (55) (123) (166) Maksettu (9) (46) (53) (108) (143) Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.) 0 (1) 0 (1) (1) Peruutettu (1) (1) 0 (2) (5) Kuitattu (3) (8) (1) (13) (17) Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa

34 2.3.2 Saamiset jäsenvaltioilta Kymmenenteen kehitysrahastoon liittyvä 9 miljoonan euron saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Unkarilta ja Portugalilta saamatta olevista rahoitusosuuksista, joista Unkarin rahoitusosuus saatiin tammikuussa 2012 ja Portugalin helmikuussa 2012, sekä Tanskan rahoitusosuudesta, joka ei vielä ole erääntynyt maksettavaksi Siirtosaamiset ja menoennakot Siirtosaamiset ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot. Siirtosaamisten ja menoennakoiden määrän 23 miljoonan euron vähennys johtuu siitä, että ennakkomaksuille kertyi aiempaa vähemmän korkoa (23 miljoonaa euroa) (ks. liitetieto 3.4.2). 2.4 YHDYSTILIT YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta (2 065) (214) - (2 279) (2 279) Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta - (3 037) 584 (2 453) (2 563) Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta (3 529) (491) (450) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta (584) YHTEENSÄ (2 944) 0 0 Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 10. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä. Vuonna 2011 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin kuuluivat 8. ja 9. EKR:n täytäntöönpanemiseksi 10. EKR:sta suoritetut maksut sekä 10. EKR:oon suoritettu maksu, joka liittyi 9. EKR:n aikana maksettaviksi pyydettyihin rahoitusosuuksiin. 2.5 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT 6 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Pankkitalletukset STABEX-vakuustilit Yhteisrahoituksen pankkitilit Kongo-erityisvarat YHTEENSÄ Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153 artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 6. Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti. Nämä varat on varattu asianomaiselle tuensaajavaltiolle erityistarkoitukseen. 32

35 2.5.1 Pankkitalletukset YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Erityistilit jäsenvaltioiden rahoituslaitokset Käyttötilit liikepankit Paikalliset maksuasiamiehet YHTEENSÄ Pankkitalletusten lisäys johtuu lähinnä siitä, että varoja on vuonna 2011 käytetty suunniteltua vähemmän. Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään, ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista kahdeksasta tilistä suljettiin vuonna 2011 kaksi STABEX-vakuustilit Saldo milj. euroa Saldo Saint Lucia 0 7 Saint Vincent ja Grenadiinit 0 4 Norsunluurannikko 2 2 Malawi 1 1 Muut maat 2 3 YHTEENSÄ 5 17 Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua. Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2011 suljettiin kaksi Stabex-vakuustiliä Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena. Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabexvaroja. Kun komissio ja tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen 8 (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeelle keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi. Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin vuonna 2011 takaisin EKR:oon 26 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti 9. Varat siirrettiin pääasiassa Saint Luciasta (9 miljoonaa euroa), Keniasta (7 miljoonaa euroa) ja Togosta (4 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa. 8 9 EYVL L 156, , s EUVL L 247,

36 2.5.3 Yhteisrahoituksen pankkitilit 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Yhteisrahoituksen pankkitilit YHTEENSÄ Näillä pankkitileillä pidetään vuonna 2007 ja sitä ennen tehtyihin yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät varat. Nämä varat ovat asianomaisten jäsenvaltioiden omaisuutta, ja niitä vastaava määrä on sen vuoksi merkitty velkoihin. Ne eivät tämän vuoksi vaikuta nettovarojen määrään. Yhdeksänteen EKR:oon kuuluva Italian yhteisrahoitushanke on yhä käynnissä Somaliassa. Kymmenennen EKR:n yhteisrahoituspankkitilit liittyvät aikaisempiin yhteisrahoitushankkeisiin, joita ollaan päättämässä. Nämä varat palautetaan jäsenvaltioille, kun tulojen ja menojen hyväksyjältä on saatu tarvittavat ohjeet. LYHYTAIKAISET VELAT 2.6 LYHYTAIKAISET VELAT milj. euroa YHTEENSÄ YHTEENSÄ 8. EKR 9. EKR 10. EKR Lyhytaikaiset velat Siirtovelat Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat YHTEENSÄ Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat, avustusten ja hankintatoimien yhteydessä toimitetut menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu siirtovelkoihin Lyhytaikaiset velat milj. euroa YHTEENSÄ YHTEENSÄ 8. EKR 9. EKR 10. EKR Tuensaajat ja toimittajat Yhteisrahoitukseen liittyvät velat jäsenvaltioille Muut velat YHTEENSÄ Tuensaajat ja toimittajat Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien määrien lisäksi julkisille organisaatioille ja kolmansille valtioille maksettavat määrät. Yhteensä 92 miljoonan euron vähennys edellisen raportointikauden määrään verrattuna muodostuu pääasiassa kolmansille valtioille maksettavien määrien 62 miljoonan euron vähennyksestä. 34

37 Yhteisrahoitukseen liittyvät velat jäsenvaltioille Maksetut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina jäsenvaltioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n edellytetään käyttävän nämä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, tai sen on palautettava käyttämättömät varat (maksetut rahoitusosuudet) jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat kuvaavat maksettuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään. Yhteensä 8 miljoonaa euroa yhteisrahoitusosuuksiin liittyvistä veloista jäsenvaltioille perustuu vuonna 2007 ja sitä ennen tehtyihin sopimuksiin. Nämä varat säilytetään erillisillä pankkitileillä (ks. edellä liitetieto 2.5.3, yhteisrahoituksen pankkitilit). Vuonna 2011 maksettujen uusien yhteisrahoitusosuuksien määrä oli 7 miljoonaa euroa (Belgia 3 miljoonaa euroa, Yhdistynyt kuningaskunta 2 miljoonaa euroa, Ruotsi 1 miljoona euroa ja Sveitsi 1 miljoona euroa). Vuonna 2008 ja sen jälkeen tehtyihin yhteisrahoitussopimuksiin liittyviä varoja ei säilytetä erillisillä pankkitileillä. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja supistettiin 2 miljoonalla eurolla yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen huomioon ottamiseksi (ks. liitetieto ja 3.2.2) Muut velat Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja määriä Siirtovelat milj. euroa YHTEENSÄ YHTEENSÄ 8. EKR 9. EKR 10. EKR Siirtovelat YHTEENSÄ Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin. Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2) Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Yhdistynyt kuningaskunta Irlanti Liettua YHTEENSÄ Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet. 35

38 NETTOVARAT 2.7 RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY milj. euroa 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ Rahaston pääoma Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, (660) (21 152) (21 812) Rahaston pääoma Rahaston pääoma, jonka maksamista ei - - (18 712) (18 712) ole pyydetty Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan. Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja sen pääoma on kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen mukaisesti miljoonaa euroa. Rahaston pääoma Rahoitusosuudet % Maksua ei pyydetty, 9. EKR, Pyydetty vuonna 2011 milj. euroa Maksua ei pyydetty, 9. EKR Itävalta 2,65 (19) 19 - Belgia 3,92 (27) 27 - Tanska 2,14 (15) 15 - Suomi 1,48 (10) 10 - Ranska 24,30 (170) Saksa 23,36 (164) Kreikka 1,25 (9) 9 - Irlanti 0,62 (4) 4 - Italia 12,54 (88) 88 - Luxemburg 0,29 (2) 2 - Alankomaat 5,22 (37) 37 - Portugali 0,97 (7) 7 - Espanja 5,84 (41) 41 - Ruotsi 2,73 (19) 19 - Yhdistynyt kuningaskunta 12,69 (89) 89 - EIP ei sovelleta 40 (40) - YHTEENSÄ 100,00 (660)

39 Rahoitusosuudet % Maksua ei pyydetty, 10. EKR Pyydetty vuonna 2011 milj. euroa Maksua ei pyydetty, 10. EKR Itävalta 2,41 (510) Belgia 3,53 (747) Tanska 2,00 (423) Suomi 1,47 (311) Ranska 19,55 (4 135) Saksa 20,50 (4 336) Kreikka 1,47 (311) Irlanti 0,91 (192) Italia 12,86 (2 720) Luxemburg 0,27 (57) 7 51 Alankomaat 4,85 (1 026) Portugali 1,15 (243) Espanja 7,85 (1 660) Ruotsi 2,74 (580) Yhdistynyt kuningaskunta 14,82 (3 135) Kypros 0,09 (19) 2 17 Tšekki 0,51 (108) Viro 0,05 (11) 1 9 Unkari 0,55 (116) Liettua 0,12 (25) 3 22 Latvia 0,07 (15) 2 13 Malta 0,03 (6) 1 6 Puola 1,3 (275) Slovenia 0,18 (38) 4 34 Slovakia 0,21 (44) 5 39 Bulgaria 0,14 (30) 3 26 Romania 0,37 (78) 9 69 YHTEENSÄ 100,00 (21 152) Vuonna 2011 tulivat maksettavaksi viimeiset yhdeksänteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet ja ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet, joiden suorittamista pyydettiin rahaston rahoittamiseen osallistuvilta 27 jäsenvaltiolta. 2.8 MUUT VARANNOT YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta (2 762) (2 601) (2 531) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta (141) (161) - (302) (333) YHTEENSÄ (2 276)

40 Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki edellisistä EKR:ista vapautuvat varat siirretään 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Vuonna 2011 kymmenenteen EKR:oon siirrettiin 38 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja ja 80 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja. Kymmenennen EKR:n suoritusvarauksesta puolestaan siirrettiin yhdeksänteen EKR:oon 150 miljoonaa euroa 10. Neuvosto antoi 23. toukokuuta 2011 päätöksen 11, jonka mukaan yhdeksännestä ja sitä edeltävistä EKR:ista vapautuneista varoista 200 miljoonaa euroa osoitetaan eteläiseen Sudaniin. Vuoden 2011 lopussa kyseinen määrä oli edelleen 10. EKR:n suoritusvarauksessa, mutta se on tarkoitus ottaa varauksesta vuonna TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT 3.1 TOIMINNAN TUOTOT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ 2011 milj. euroa YHTEENSÄ 2010 Varojen takaisinperintä STABEX-varojen takaisinperintä Kurssivoitot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot YHTEENSÄ Varojen takaisinperintä Tässä kohdassa esitetään EKR:n kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat maksettuja takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää Aiheettomien maksujen takaisinperintä Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia perintämääräyksiä oli vuonna 2011 yhteensä 12 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2010 oli 11 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 8 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 4 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Aiheettomien maksujen takaisinperinnästä voidaan esittää seuraava yhteenveto: Tuotot YHTEENSÄ 2011 Tuotot Ennakkomaksut Ennakkomaksut milj. euroa YHTEENSÄ 2010 Virheet Sääntöjenvastaisuudet OLAFin ilmoitukset YHTEENSÄ Yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden varojen osoittamisesta Sudanin heikko-osaisimman väestön tarpeisiin 12 päivänä heinäkuuta 2010 annettu neuvoston päätös 2010/406/EU. Neuvoston päätös 2011/315/EU,

41 3.1.2 STABEX-varojen takaisinperintä Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin vuonna 2011 takaisin EKR:oon 26 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti 12. Varat siirrettiin pääasiassa Saint Luciasta (9 miljoonaa euroa), Keniasta (7 miljoonaa euroa) ja Togosta (4 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa Kurssivoitot Kurssivoittoja syntyy rahaston jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia Yhteisrahoitustoiminnan tuotot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Tämän vuoksi rahoitusosuudet kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella. 3.2 TOIMINNAN KULUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ 2011 milj. euroa YHTEENSÄ 2010 Toiminnan kulut tukivälineet Yhteisrahoitustoiminnan kulut Kurssitappiot Saamisten arvon alentuminen YHTEENSÄ EUVL L 247,

42 3.2.1 Toiminnan kulut tukivälineet milj. euroa 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ YHTEENSÄ Ohjelmoitava apu Makrotaloudellinen tuki Alakohtaiset politiikat Korkotuet AKT-valtioiden väliset hankkeet Hätäapu Pakolaisapu (1) Riskipääoma STABEX Sysmin 13 (8) - - (8) 10 Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat (17) Velanhuojennukset Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat ja Maailmanpankki Institutionaalinen tuki Vientitulojen kompensaatio Kongo-erityisvarat YHTEENSÄ EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan Yhteisrahoitustoiminnan kulut Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2011 liittyneitä kuluja. Maksetut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1.4) Kurssitappiot Kurssitappioita syntyy rahaston jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia. Kurssitappioiden nettomäärä oli 6 miljoonaa euroa (summa on saatu vähentämällä 61 miljoonan euron kurssitappioista 54 miljoonan euron kurssivoitot) Saamisten arvon alentuminen Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia. 13 Sysminin negatiivinen saldo johtuu peruutetuista siirtoveloista. 40

43 3.3 HALLINTOKULUT milj. euroa YHTEENSÄ YHTEENSÄ 8. EKR 9. EKR 10. EKR Hallintokulut YHTEENSÄ Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset. 3.4 RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 2011 milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Korkotuotot eurooppalaiset keskuspankit Korkotuotot STABEX Viivästyskorkotuotot perintämääräyksistä Ennakkomaksuista korot kertyneet (1) (19) (1) (21) 91 YHTEENSÄ (1) (19) 0 (20) 95 Korkotuotot säilyivät vuonna 2011 vähäisinä, sillä korkotaso oli edelleen alhainen 41

44 3.4.1 Viivästyskorkotuotot perintämääräyksistä Nämä korot kertyvät perintämääräyksiin liittyvistä velallisten myöhästyneistä maksuista, myös jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin liittyvistä myöhästyneistä maksuista. Nämä varat voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 ja 6 artiklan mukaisesti Ennakkomaksuista kertyneet korot Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan 10. EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuista kertyneiden korkojen määrä oli vuonna 2011 pienempi kuin vuonna 2010, ja vuoden 2010 kertymän peruuttaminen johti siihen, että korkotuotot olivat negatiiviset. Peruuttaminen oli seurausta useiden sopimusten uudelleenluokittelusta vuonna Kyseiset sopimukset oli vuonna 2010 luokiteltu avustussopimuksiksi, ja ne luokiteltiin vuonna 2011 uudelleen sopimuksiksi, joita hallinnoidaan yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Edellä mainittujen varainhoitoasetuksen artiklojen mukaan ennakkomaksuista kertynyt korkotuotto lasketaan vain avustussopimusten tapauksessa. 4. RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT 4.1 RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on. Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla. Ulkomaan rahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia. 4.2 TOIMINNAN RAHAVIRTA EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoituseikä rahoitustoimintaa. EKR:n toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten päämäärien saavuttamista. 5. EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT 5.1 EHDOLLISET VARAT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Suoritustakuut Sopimusvakuudet Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat YHTEENSÄ Suoritustakuut Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. 42

45 Suoritustakuiden 35 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen takuiden ja saatujen uusien takuiden erotusta. Suurin osa vapautetuista takuista liittyy kahdeksanteen EKR:oon (23 miljoonan euron takuut, joista suurin osa liittyy ohjelmoitavaan apuun) ja yhdeksänteen EKR:oon (90 miljoonan euron takuut, joista suurin osa liittyy alakohtaista politiikkaa varten tarkoitettuun tukeen) Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina. Määrien pidättämiseen perustuvien vakuuksien 30 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen vakuuksien ja saatujen uusien vakuuksien erotusta. Suurin osa vapautetuista vakuuksista liittyy yhdeksänteen EKR:oon (63 miljoonan euron vakuudet, joista suurin osa liittyy alakohtaista politiikkaa varten tarkoitettuun tukeen). Suurin osa uusista vakuuksista liittyy yhdeksänteen EKR:oon (31 miljoonan euron vakuudet, joista suurin osa liittyy alakohtaista politiikkaa varten tarkoitettuun tukeen) ja kymmenenteen EKR:oon (22 miljoonan euron uudet vakuudet). 5.2 EHDOLLISET VELAT YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Oikeustapauksiin liittyvät määrät YHTEENSÄ Edellä esitetyt määrät liittyvät EKR:a vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin oikeuskuluihin. Kaikki ehdolliset velat ja sitoumukset rahoitetaan niiden toteutuessa EKR:n varoista. 5.3 MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT Talousarviositoumukset YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ EKR 9. EKR 10. EKR Maksattamatta olevat talousarviositoumukset Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät (29) (308) (309) (646) (714) YHTEENSÄ Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai joita ei ole vielä purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2011 yhteensä miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2011 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan miljoonaa euroa. 6. RAHOITUSRISKIN HALLINTA Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi. 43

46 6.1 RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa. Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita: Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi. Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muissa valuutoissa, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja. Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/ artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4 kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin. Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission järjestämillä tarjouskilpailuilla. Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti. Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin. Tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti. 6.2 MARKKINARISKI Valuuttariski Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä Korkoriski EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä. EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja. Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräille tileille maksettu korko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa. 6.3 LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI) Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon 44

47 kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin). Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni. EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti. Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus. 6.4 LIKVIDITEETTIRISKI EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä. Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta. Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja. Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja. 7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä. 8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin. 9. VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät. 45

48 milj. euroa VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (2 700) (2 765) TULOT Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan (52) (33) Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia (3) (4) tuloja ei ole vielä saatu Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot Ennakkomaksujen nettovaikutus Siirtosaamisten nettomäärä (13) (173) MENOT Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot (249) (155) Maksujen peruutukset Ennakkomaksujen nettovaikutus (346) (353) Siirtovelkojen nettomäärä 317 (31) TALOUSARVION TOTEUTUMA (2 874) (3 233) 9.1 Täsmäytyserät Tulot Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä. Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset. 9.2 Täsmäytyserät Menot Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja. Maksujen peruutuksista saatavat varat eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan. 46

49 Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana. Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat. 47

50 2. RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS JOHDANTO Aiemmat EKR:t Siirtymäkauden toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT EYministerineuvoston päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti. Komission 16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat AKT EYkumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa. Komission 15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle AKT EYkumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti. Komission 11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKTvaltioiden välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä säädetään myös, miten näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. AKT EY-ministerineuvoston 23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään alueelliseen yhteistyöhön AKT EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Koska kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä. Jotta varainhoitovuoden 2009 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty tilinpäätöksessä AKT EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun haittavaikutusten kompensoimiseksi. 14 Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT EYkumppanuussopimuksen 2 luvussa tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja AKT-valtioiden välinen yhteistyö). 14 Aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomat varat sisältävät jäljellä olevat Sysmin-varat, joiden määrä on AKT EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/2000 mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B) AKT EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti. 48

51 Rahastojen käyttämättä jääneet varat sekä vuoden 2007 joulukuun 31. päivän ja 10. EKR:n voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin AKT EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen varmistamiseksi, että EU pystyi jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien hankkeiden juoksevat kustannukset voitiin kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa. Neuvoston päätöksessä 2010/406/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 150 miljoonaa euroa Sudanin heikko-osaisimman väestön tarpeisiin. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna Neuvoston päätöksessä 2011/315/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 200 miljoonaa euroa eteläisen Sudanin kolmivuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Tätä määrää ei vielä ole osoitettu ohjelmasuunnittelua varten. 10. EKR AKT EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta Tätä Cotonoun sopimusta muutettiin 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY). Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta Cotonoun sopimuksen mukaan EU:n tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella kaudella ( ) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti: AKT-valtioille osoitetaan miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille osoitetaan 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 256 miljoonaa euroa komissiolle osoitetaan 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti. Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivänä näitä määriä täydennettiin käyttämättömillä varoilla ja niitä täydennetään edelleen 9. EKR:a edeltävien EKR:jen mukaisesta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) vapautuvilla varoilla. Kyseiset käyttämättömät ja vapautuneet varat olisi käytettävä ja niitä olisi hallinnoitava tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja sisäisen sopimuksen mukaisesti. Komission hallinnoimien varojen osuus edellä mainituista 10. EKR:n määrärahoista on miljoonaa euroa. Summasta on osoitettu maaohjelmille yhteensä miljoonaa euroa: 49

52 josta A-määrärahoja miljoonaa euroa; tästä summasta on otettu käyttöön miljoonaa euroa ja tästä käyttöön otetusta summasta 33 miljoonaa euroa on siirretty alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita kattavat toimenpiteet); lisäksi A-määrärahoja korotettiin 57 miljoonalla eurolla, jotka saatiin käyttämättömistä Stabex-varoista josta B-määrärahoja miljoonaa euroa; summa sisältää 601 miljoonaa euroa alkuperäisiä määrärahoja sekä ennakoimattomia tarpeita varten varatut miljoonan euron määrärahat (joita käytetään mm. seuraavien välineiden rahoitukseen: vuotuinen FLEX-väline, maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutusten lieventämistä varten perustettu väliaikainen Vulnerability FLEX -väline sekä elintarvikkeiden hintakriisin lievittämiseksi toteutettavat toimet); tästä kokonaissummasta on otettu käyttöön miljoonaa euroa alueohjelmille miljoonaa euroa, joihin lisätään 33 miljoonan euron siirretyt määrärahat, jolloin käyttöön otettu määrä on miljoonaa euroa AKT-maiden välisille ohjelmille ja hankkeille miljoonaa euroa; summasta on otettu käyttöön miljoonaa euroa 683 miljoonaa euroa varantona väli- ja loppuarviointien jälkeen maa- ja alueohjelmiin osoitettavia myöhempiä määrärahoja varten 430 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoja varten; koko summa on otettu käyttöön 256 miljoonaa euroa merentakaisia maita ja alueita varten: 195 miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 66 miljoonaa euroa 15 miljoonaa euroa B-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 7 miljoonaa euroa 40 miljoonaa euroa alueellisia määrärahoja, joista kaikki on otettu käyttöön 6 miljoonaa euroa selvityksiä ja teknistä apua varten varattuja määrärahoja, joista kaikki on otettu käyttöön EKR:n suoritusvarauksen varat, jotka eivät ole käytettävissä Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9. EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Poikkeuksena tästä ovat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Varauksessa oli seuraavat varat (milj. euroa): 10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä 438 vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Sudania varten tehdyn neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti 150 Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA) 288 Huomautus: tästä varauksesta on lisäksi tarkoitus siirtää 200 miljoonaa euroa 9. EKR:oon eteläistä Sudania varten tehdyn neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti EKR:n Stabex-varaus Stabex-tilien päättämisen jälkeen käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A- määrärahojen Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille. 50

53 -10. EKR:n yhteisrahoitus Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin 89 miljoonan euron arvosta ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä 79 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 73 miljoonan euron maksuja vastaava määrä. 51

54 Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne on esitetty seuraavassa taulukossa (milj. euroa): Maksusitoumusmäärärahat Maksumäärärahat Yhteisrahoitus A-määrärahat Yhteisrahoitus AKT:n sisäinen Yhteisrahoitus Hallintomenot Seuraavat taulukot, jossa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin. Tilanne maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa. 52

55 2.1 MÄÄRÄRAHAT TAULUKKO 1.1 VÄLINE Kahdeksas EKR MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31. joulukuuta 2011 ANALYYSI VÄLINEITTÄIN ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2011 Liitetieto (miljoonaa euroa) NYKYISET MÄÄRÄRAHAT AKT Lomé Maa- ja alueohjelmat yhteensä (2 396) ( 29) (1) Korkotuet 370 ( 278) ( 9) 83 Hätäapu 140 ( 4) 136 Pakolaisapu 120 ( 11) ( 0) (1) 108 Riskipääoma Stabex (1 077) 723 Sysmin 575 ( 463) 112 Rakennesopeutus Voim. velkaantuneet köyhät maat Korkotulojen käyttö Cotonou A-määrärahat B-määrärahat AKT yhteensä (2 314) ( 38) MMA Maa- ja alueohjelmat yhteensä 115 ( 77) ( 0) (1) 37 Korkotuet 9 ( 7) 1 Hätäapu 3 ( 3) Pakolaisapu 1 ( 1) Riskipääoma 30 ( 24) 6 Stabex 6 ( 4) 1 Sysmin 3 ( 0) 2 MMA yhteensä 165 ( 116) ( 0) EKR yhteensä (2 430) ( 38) (1) Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä. 53

56 TAULUKKO 1.2 VÄLINE Yhdeksäs EKR MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31. joulukuuta 2011 ANALYYSI VÄLINEITTÄIN ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2011* Liitetieto (miljoonaa euroa) NYKYISET MÄÄRÄRAHAT AKT A-määrärahat ( 51) (1) B-määrärahat ( 807) ( 6) (1) Kansallisten määrärahojen varanto (1 224) CDE, CTA ja yht. edustajakokous Varanto (pitkän aikavälin kehitystyö) 258 ( 258) 0 Alueelliset määrärahat ( 12) (1) 899 AKT-valtioiden väliset määrärahat ( 6) (1) Täytäntöönpanomenot (2) 128 Korot ja muut tulot Hallintomenot Erityismäärärahat (Kongon demokraattinen tasavalta) Erityismäärärahat (Sudan) 147 (2) 147 Siirrot 6. EKR:sta Lomé 24 ( 1) (1) 22 Siirrot 7. EKR:sta Lomé 731 ( 4) (1) 728 Vapaaeht. rahoitusosuus rauhanrahastoon AKT yhteensä MMA A-määrärahat B-määrärahat / C-varannon käyttö Varanto (pitkän aikavälin kehitystyö) 144 ( 144) Alueelliset määrärahat 8 41 ( 0) (1) 49 Teknisen avun määrärahat 2 ( 1) 1 Siirrot 6. EKR:sta Lomé 0 0 Siirrot 7. EKR:sta Lomé 3 3 MMA yhteensä ( 0) EKR yhteensä (1) Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä. (2) Neuvoston päätöksellä 2010/406/EU lisättiin 150 miljoonaa euroa Sudania varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä (147 miljoonan euron erityismäärärahat Sudania varten ja 3 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoja varten). 54

57 TAULUKKO 1.3 VÄLINE Kymmenes EKR MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31. joulukuuta 2011 ANALYYSI VÄLINEITTÄIN ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2011 Liitetieto (miljoonaa euroa) NYKYISET MÄÄRÄRAHAT AKT A-määrärahat (3) A-määrärahojen varanto (12 385) ( 82) (3) B-määrärahat (2) B-määrärahojen varanto (1 464) ( 161) (2) 176 Alueelliset määrärahat Alueellisten määrärahojen varanto (1 783) 0 Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex 6 ( 5) (5) 0 Maa- ja alueohjelmien varanto AKT-valtioiden väliset määrärahat (2) AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto (2 330) ( 334) (2) 36 Täytäntöönpanomenot ( 0) 430 Korot ja muut tulot Yhteisrahoitus 79 4 (4) 83 Suoritusvaraus, ei käytettävissä, AKT 312 ( 33) (1) 280 AKT yhteensä MMA A-määrärahat 66 (2) 66 A-määrärahojen varanto ( 66) (2) 129 B-määrärahat 4 3 (2) 7 B-määrärahojen varanto 15 ( 4) ( 3) (2) 8 Alueellisten määrärahojen varanto 40 0 ( 40) (2) 0 Alueelliset määrärahat 0 40 (2) 40 Tutkimukset / tekninen apu, MMA Suoritusvaraus, ei käytettävissä, MMA 7 1 (1) 8 MMA yhteensä EKR yhteensä (1) Yhdeksännen ja sitä edeltäneiden EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavien 118 miljoonan euron määrärahojen siirtäminen suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä, vähennettynä Sudanille varauksesta siirretyillä 150 miljoonan euron määrärahoilla (9. EKR:oon). (2) Siirrot 10. EKR:n varantoihin/varannoista. (3) 31 miljoonan euron siirto kansallisten määrärahojen varannosta (A-määrärahat, Stabex) ja 82 miljoonan euron siirto A-määrärahojen varannosta. (4) Yhteisrahoituksesta on esitetty ainoastaan maksusitoumusmäärärahoja koskevat tiedot. (5) A-määrärahoihin siirrettyjen 31 miljoonan euron ja Stabex-tilien sulkemisesta (10. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) saatujen 26 miljoonan euron käteisvarojen erotus. 55

58 2.2 KONSOLIDOIDUT TILIT TAULUKKO 2.1 Lomé Cotonou EKR:n KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS : VÄLIRAPORTTI (miljoonaa euroa) MÄÄRÄRAHAT 8. EKR 9. EKR 10. EKR ja 10. EKR Ohjelmoitava apu Muu kuin ohjelmoitava apu Siirrot muista rahastoista Satunnaiset tulot A-määrärahat B-määrärahat Alueelliset määrärahat AKT-valtioiden väliset määrärahat CDE, CTA ja yht. edustajakokous Erityismääräraha, Kongo (neuv. päätös 2003/583/EY) Erityismääräraha, Sudan (neuv. päätös 2010/406/EU) Vapaaeht. rahoitusos. rauhanrahastoon Yhteisrahoitus (maksusitoumukset) Täytäntöönpanomenot ja korot Maa- ja alueohjelmien varanto Alueellisten määrärahojen varanto 0 0 AKT-valt. välisten määrärahojen varanto Maakohtaisten määrärahojen varanto Stabex - maaohjelmien varanto, A-määrärahat 0 0 Suoritusvaraus, ei käytettävissä YHTEENSÄ Kertynyt kokonaismäärä Vuotuiset määrät EKR Tilanne % määrärahoista PÄÄTÖKSET % ( 265) ( 211) ( 53) ( 42) ( 45) ( 60) % ( 54) ( 116) ( 9) % YHTEENSÄ MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) % ( 42) 8 ( 13) % % YHTEENSÄ MAKSUT % % % YHTEENSÄ * Negatiiviset luvut kuvaavat maksusitoumusten vapauttamista. 56

59 TAULUKKO 2.2 EKR:n konsolidoitu tilinpäätös : TUEN LUOKITTELU % % % % 9. EKR 10. EKR 8. EKR YHTEENSÄ (1) (1) (1) (1) L o m é OHJELMOITAVA APU (MAAOHJELMAT) Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % MUU KUIN OHJELMOITAVA APU Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % SATUNNAISET TULOT Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % YHTEENSÄ Määrärahat Päätökset % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % Maksut % % % A-määrärahat Määrärahat Päätökset % % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % % Maksut % % % % B-määrärahat Määrärahat Päätökset % % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % % Maksut % % % % CDE, CTA ja yht. edustajakokous Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % Alueelliset määrärahat Määrärahat Päätökset % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % Maksut % 92 5 % % AKT-valtioiden väliset määrärahat Määrärahat Päätökset % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % Maksut % % % C o t o n o u Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % Erityismääräraha, Kongo, neuv. päätös 2003/583/EY Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % Maksut % % Erityismääräraha, Sudan, neuv. päätös 2010/406/EU Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) 0 0 % 0 0 % Maksut 0 0 % 0 0 % Täytäntöönpanomenot ja korot Määrärahat Päätökset % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % Maksut % % % YHTEENSÄ Määrärahat Päätökset % % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % % Maksut % % % % MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO 0 0 AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO Stabex - maaohjelmien varanto, A-määrärahat 0 MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO Yhteisrahoitus Määrärahat Päätökset % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % 28 4 % Maksut 3 3 % 3 0 % Suoritusvaraus, ei käytettävissä YHTEENSÄ Määrärahat Päätökset % % % % Määrärahat (päätösvalta siirretty) % % % % Maksut % % % % (1) %-osuus määrärahoista. 57

60 TAULUKKO 2.3 EKR:n KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS : ANALYYSI VÄLINEITTÄIN AKT + MMA - 8. EKR (miljoonaa euroa) MÄÄRÄRAHAT PÄÄTÖKSET MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) MAKSUT KUMUL. YHT. VUOTUINEN % KUMUL. YHT. VUOTUINEN % KUMUL. YHT. VUOTUINEN % (0,00) (0,00) (2) : (1) (0,00) (3) : (2) (0,00) (4) : (3) AKT Maa- ja alueohjelmat yhteensä ( 35) 100 % ( 23) 98 % % L o m é C o t o n o u Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä ( 22) 100 % ( 18) 100 % % Korkotuet ( 9) 100 % 83 ( 8) 99 % % Hätäapu % % % Pakolaisapu ( 1) 100 % 106 ( 1) 98 % 100 ( 1) 94 % Riskipääoma % % % Stabex ( 1) 100 % % % Sysmin ( 10) 91 % 101 ( 9) 98 % % Rakennesopeutus % % % Voim. velkaantuneet köyhät maat % % % Korkotulojen käyttö ( 1) 96 % 36 ( 1) 98 % % YHTEENSÄ ( 57) 100 % ( 41) 99 % % A-määrärahat % 421 ( 2) 99 % % B-määrärahat ( 2) 99 % % YHTEENSÄ ( 2) 199 % % % AKT YHTEENSÄ (a) ( 59) 100 % ( 13) 99 % % MMA Maa- ja alueohjelmat yhteensä ( 0) 100 % 35 ( 0) 93 % % Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä % % % Korkotuet % % % Hätäapu Pakolaisapu Riskipääoma % % % Stabex % % % Sysmin % % % MMA YHTEENSÄ (b) ( 0) 100 % % % YHTEENSÄ (a) + (b) ( 60) 100 % ( 13) 99 % % 58

61 TAULUKKO 2.4 AKT EKR:n KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS : ANALYYSI VÄLINEITTÄIN AKT + MMA - 9. EKR (miljoonaa euroa) PÄÄTÖKSET MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) MAKSUT MÄÄRÄRAHAT KUMUL. YHTEENSÄ VUOTUINEN % KUMUL. YHTEENSÄ VUOTUINEN % KUMUL. YHTEENSÄ VUOTUINEN % (0,00) (0,00) (2) : (1) (0,00) (3) : (2) (0,00) (4) : (3) A-määrärahat ( 101) 99 % ( 40) 96 % % Makrotaloudellinen tuki ( 9) ( 15) Alakohtaiset politiikat ( 92) ( 25) B-määrärahat ( 7) 100 % % % Vientitulojen vaihtelun kompensaatio 170 ( 0) Hätäapu ( 6) Voim. velkaantuneet köyhät maat Alueelliset määrärahat ( 14) 99 % % % AKT-valtioiden väliset määrärahat ( 9) 100 % % % Muut ( 2) 99 % 159 ( 7) 94 % % Täytäntöönpanomenot/hallintomenot ( 0) 98 % % % Korot ja muut tulot ( 2) 97 % 64 ( 1) 95 % % Erityismääräraha (Kongo) ( 3) 97 % 105 ( 0) 100 % % Erityismääräraha (Sudan) % % % Vapaaeht. rahoitusosuus rauhanrahastoon % % % Siirrot 6. EKR:sta Lomé ( 1) 97 % 21 ( 0) 94 % % Siirrot 7. EKR:sta Lomé ( 5) 100 % 685 ( 13) 94 % 632 ( 1) 92 % AKT YHTEENSÄ (a) ( 8) 99 % ( 15) 95 % % MMA A-määrärahat ( 0) 100 % % % Makrotaloudellinen tuki Alakohtaiset politiikat 234 ( 0) B-määrärahat % 4 ( 2) 64 % 4 ( 2) 100 % Alueelliset määrärahat ( 0) 100 % 47 ( 0) 97 % % Tutkimukset / tekninen apu % % % Siirrot 6. EKR:sta Lomé % % % Siirrot 7. EKR:sta Lomé % 3 ( 0) 99 % % MMA YHTEENSÄ (b) ( 0) 100 % % % YHTEENSÄ (a) + (b) ( 9) 99 % % % 59

62 TAULUKKO 2.5 (miljoonaa euroa) MÄÄRÄRAHAT PÄÄTÖKSET MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) MAKSUT KUMUL. YHT. VUOTUINEN % KUMUL. YHT. VUOTUINEN % KUMUL. YHT. VUOTUINEN % (0,00) (0,00) (2) : (1) (0,00) (3) : (2) (0,00) (4) : (3) AKT A-määrärahat % % % B-määrärahat % % % Vientitulojen vaihtelun kompensaatio % Hätäapu % Voim. velkaantuneet köyhät maat 49 ( 1) % Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt % Alueelliset määrärahat % % % AKT-valtioiden väliset määrärahat % % % Institutionaaliset menot ja tukimenot % % % Rauhanrahasto % % % Muut AKT-valtioiden väliset välineet (ohjelmoitu apu) % % % Täytäntöönpanomenot % % % Korot ja muut tulot % % % YHTEENSÄ % % MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO COTONOU MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO 683 Stabex - maaohjelmien varanto, A-määrärahat 0 ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO 36 Yhteisrahoitus, A-määrärahat % Yhteisrahoitus, AKT-valtioiden välinen % % % Yhteisrahoitus, hallintomenot % Yhteisrahoitus YHTEENSÄ % % % AKT YHTEENSÄ % % % AKT-suoritusvaraus, ei käytettävissä 280 EKR:n KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS : ANALYYSI VÄLINEITTÄIN AKT + MMA EKR AKT YHTEENSÄ + suoritusvaraus (a) % % % MMA A-määrärahat B-määrärahat % 4 4 Vientitulojen vaihtelun kompensaatio Hätäapu Voim. velkaantuneet köyhät maat Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt Alueelliset määrärahat 40 Tutkimukset / tekninen apu, MMA % % % YHTEENSÄ % % % MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO 137 ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO 0 MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO MMA yhteensä % % % MMA-suoritusvaraus, ei käytettävissä 8 MMA YHTEENSÄ + suoritusvaraus (b) % % % YHTEENSÄ (a) + (b) % % % 60

63 2.3. VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT Italian yhteisrahoitus (1985) Euroopan komissio allekirjoitti Italian hallituksen kanssa vuonna 1985 sopimuksen komission hallinnoimien kehityshankkeiden yhteisrahoituksesta. Sopimusta jatkettiin useaan otteeseen (aina 31. joulukuuta 2004 saakka) Italian hallituksen ja kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen välisellä kirjeenvaihdolla. Komissio teki tämän jälkeen kirjallisessa menettelyssä (E/1588/2004) päätöksen yhteisrahoitusta koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Päätöksen tarkoitus oli määrittää budjetti- ja sääntelykehys sopimuksen mukaisesti tehtäville sitoumuksille. Päätöksessä säädetään tätä varten, että komissio panee yhteisrahoitusjärjestelyt täytäntöön EKR:n varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla ja että EKR:n valtuutetut tai edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät hallinnoivat päätöksen mukaisesti Italian maksuosuuksia yhteisrahoitusjärjestelyssä. He määrittävät myös puitesopimuksen täytäntöönpanon lopullisen määräajan sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Euroopan komission ja Italian hallituksen välisen heinäkuussa 1985 tehdyn sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan, joka on vahvistettu päätöksen E/1588/ artiklan 3 kohdassa, mukaisesti Italian hallitus pyysi 15. joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä komissiota maksamaan päätökseen saatettujen hankkeiden jäljellä olevat varat. Kyseisiä varoja oli tuolloin yhteensä ,66 euroa. Tämä määrä maksettiin Italian valtiolle maaliskuussa AKT-maissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvät komission hallinnoimat Italian varat jakautuivat jäljempänä esitetyllä tavalla. Italia on osallistunut kaikkiaan 52:n AKT-valtioissa toteutetun hankkeen rahoitukseen edellä mainitun sopimuksen voimaantulon jälkeen. Hankkeista ainoastaan yksi (Neljäs kunnostusohjelma Somalia) on vielä kesken. Kyseistä hanketta hallinnoi Keniassa sijaitseva EU:n lähetystö. Seuraavassa on esitetty yksittäisten hankkeiden pankkitilien saldot: Hanke nro Maa Hanke Saldo (euroa) Saldo (euroa) ITALIA YHT. RAH. ITALIA YHT. RAH. ITALIA YHT. RAH. 37 Yhteisrahoituksen korko , ,67 40 Hallintomenot , ,63 50 SOMALIA Kunnostustyöt , ,91 YHTEENSÄ , ,21 61

64 OSA II EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 62

65 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI CA/454/ maaliskuuta 2012 Asiakirja 12/069 KPMG:n tilintarkastama HALLINTONEUVOSTO INVESTOINTIKEHYS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 31. JOULUKUUTA 2011 Tase Laskelma laajasta tuloksesta Laskelma rahoittajien varojen muutoksista Rahavirtalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Riippumattoman tilintarkastajan kertomus ORG.: E 63