KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 541 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS - VARAINHOITOVUOSI 2012 FI FI

2

3

4 SISÄLLYSLUETTELO EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO...3 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS MÄÄRÄRAHAT KONSOLIDOIDUT TILIT VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT...55 OSA II EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TASE 31. JOULUKUUTA LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT...63 LIITE OSAAN 1 LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN

5 VARMENNUSLAUSUMA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. (allekirjoitus) Manfred Kraff Tilinpitäjä 2

6 EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat Euroopan unionin talousarvio Euroopan kehitysrahasto Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä. EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP). AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä. Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet , ja sen kokonaismäärärahat ovat miljoonaa euroa. Tästä summasta miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön MITEN EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia varten. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä 1 EUVL L 247,

7 rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään sisäiseen sopimukseen ja siinä vahvistettuun kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi komissiolle, joka hallinnoi varoja esittämänsä ja neuvoston hyväksymän EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota. Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (saatu päätökseen) että loppuarviointi (parhaillaan käynnissä). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten tarpeiden ja tulosten perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. 3. MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA KÄYTETÄÄN? 3.1 Toimintamenot EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla. Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajana olevan maan paikallinen tilanne on. Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuuvelvollisille elimille, kuten Euroopan unionin virastoille. Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille. 3.2 Taloushallinnon toimijat Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun muassa oikeudellisten sitoumusten tekeminen ja/tai tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä. 4

8 Euroopan unionin edustuston päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita. Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Komission tilinpitäjä toteuttaa komission tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta. 3.3 EKR:N varojen käyttäminen EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää varoja rahaston toimintakaudella. Kullekin maalle osoitetaan varoja sen tarpeiden ja siihen sovellettavien tuloskriteerien mukaan. Kukin AKT-valtio laatii kansallisella tasolla yhdessä komission kanssa maakohtaisen strategiaasiakirjan. Laatimista varten kuullaan laajalti monia toimijoita, kuten valtiosta riippumattomia tahoja ja paikallisviranomaisia sekä tarpeen mukaan myös AKT-maiden parlamentteja. Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla lisätään paikallista vastuuta kehitysyhteistyöohjelmissa. Tämän jälkeen laaditaan maaohjelma, joka perustuu maakohtaiseen strategia-asiakirjaan sisältyviin kehitysyhteistyötavoitteisiin ja -prioriteetteihin ja on yhdenmukainen niiden kanssa. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, sekä annetaan toteutusaikataulu. Maakohtaista strategiaasiakirjaa ja maaohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja niistä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Molempia asiakirjoja voidaan EKR:n toimintakaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa. 3.4 Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Tällaisena sitoumuksena voi olla (avustusta tai palvelun tuottamista koskeva tai muu) sopimus, joka on tehty yksityisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen tai taloudellisten toimijoiden, kanssa, tai hallinto- ja/tai rahoitusjärjestely, josta komissio on sopinut sellaisten kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, kuten valtioiden tai niiden julkisten elinten taikka kansainvälisten järjestöjen kanssa. Oikeudellinen sitoumus kolmannen kanssa voidaan tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä: (a) talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja 5

9 (b) liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma. Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan tapahtuma kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa. Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä. 3.5 Maksun suorittaminen Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen. Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen kulu vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan. Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi. 3.6 Aiheettomien maksujen takaisinperintä EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä. 4. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI 4.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat varat 6

10 investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Tilintarkastustuomioistuimen tekemän tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten. 4.2 Vuotuinen toimintakertomus Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia. 5. TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 5.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen: (1) vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista (2) tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (3) erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja. Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osaalueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä. 5.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa 7

11 toimenpiteet laatimissaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle. 8

12 OSA I EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 2 2 Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa ( ). 9

13 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1 KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Velat 2.6 (40) - LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (1 057) (1 033) VELAT YHTEENSÄ (1 097) (1 033) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (27 374) (24 674) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 023) (2 700) NETTOVARAT

14 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (3 017) (2 702) Hallintokulut 3.3 (107) (75) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (3 001) (2 679) Rahoitustuotot 3.4 (22) (20) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (22) (21) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (3 023) (2 700) 11

15 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA milj. euroa Liitetieto Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 023) (2 700) TOIMINNAN RAHAVIRTA 4.2 Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet Yhteisrahoitusosuudet 19 7 Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion 4 6 peruuttaminen) Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen (58) (28) Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen (159) (79) Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) 40 - Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) 4 6 (42) NETTORAHAVIRTA (534) 417 KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN (534) 417 NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa Lyhytaikaiset saamiset ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia. 4 Lyhytaikaiset velat ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja.

16 KONSOLIDOITU LASKELMA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahastojen pääoma (a) Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (24 674) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (3 100) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 700) - (2 700) SALDO 31. JOULUKUUTA (27 374) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 600) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (3 023) - (3 023) SALDO 31. JOULUKUUTA (30 396)

17 1.2 KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KAHDEKSANNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Yhdystilit VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (22) (29) VELAT YHTEENSÄ (22) (29) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot 2.9 (2 354) (2 276) Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (10 132) (10 042) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos 7 (90) NETTOVARAT

18 KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT 3.2 (49) (128) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) 9 (88) Rahoitustuotot 3.4 (2) (1) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2) (2) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS 7 (90) 15

19 LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 042) (2 237) 560 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (38) (38) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (90) - (90) SALDO 31. JOULUKUUTA (10 132) (2 276) 432 Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (78) (78) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos SALDO 31. JOULUKUUTA (10 125) (2 354)

20 1.3 YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Yhdystilit Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (375) (315) VELAT YHTEENSÄ (375) (315) NETTOVARAT RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (12 830) (11 932) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (827) (898) NETTOVARAT

21 YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (856) (924) Hallintokulut 3.3 (1) (3) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (809) (879) Rahoitustuotot 3.4 (18) (19) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (18) (19) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (827) (898) 18

22 LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (11 932) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (660) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (898) - (898) SALDO 31. JOULUKUUTA (12 830) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet Siirrot kymmenenteen EKR:oon / (100) (100) kymmenennestä EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (827) - (827) SALDO 31. JOULUKUUTA (13 657)

23 1.4 KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA KYMMENENNEN EKR:N TASE Liitetieto milj. euroa PITKÄAIKAISET VARAT Ennakkomaksut LYHYTAIKAISET VARAT Ennakkomaksut Saamiset Käteisvarat ja muut rahavarat VARAT YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Velat 2.6 (40) - LYHYTAIKAISET VELAT Velat 2.7 (660) (689) Yhdystilit 2.4 (2 264) (2 944) VELAT YHTEENSÄ (2 963) (3 633) NETTOVARAT (1 095) (1 670) RAHASTON VARAT JA VARANNOT Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty Muut varannot Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos (4 411) (2 699) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 203) (1 712) NETTOVARAT (1 095) (1 670) 20

24 KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA Liitetieto milj. euroa TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Toimintakulut 3.2 (2 112) (1 650) Hallintokulut 3.3 (106) (72) TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2 201) (1 712) Rahoitustuotot 3.4 (2) 0 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) (2) (1) VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS (2 203) (1 712) 21

25 LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA Rahaston pääoma (a) Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) (b) Kertyneet varannot (d) Muut varannot (e) milj. euroa Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA (2 699) 333 (2 366) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 440) Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä (32) (32) EKR:sta Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (1 712) - (1 712) SALDO 31. JOULUKUUTA (4 411) 301 (1 670) Pääoman lisäys varsinaiset rahoitusosuudet - (2 600) Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (2 203) - (2 203) SALDO 31. JOULUKUUTA (6 614) 479 (1 095) 22

26 1.5 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja - menettelyjen mukaisesti. Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta. EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat toiminnan jatkuvuus, varovaisuus, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, tietojen vertailtavuus, olennaisuus, bruttoperiaate, sisältöpainotteisuus, 23

27 suoriteperusteinen kirjanpito LAATIMISPERUSTA Toiminta- ja raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina Valuuttojen muuntaminen euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: Valuutta Valuutta XOF 655, ,957 KES 113, ,362 XAF 655, ,957 BIF 2037, ,23 NGN 206, ,185 SLL 5709, ,54 PGK 2, ,81057 TZS 2077, ,31 HTG 56, ,2461 UGX 3508, ,89 GNF 9250, ,86 MGA 2981, ,88 MWK 439, ,286 SZL 11, , Arvioiden käyttäminen IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon TASE Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa. 24

28 1.4.2 Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan Käteisvarat ja muut rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset Velat Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen. 25

29 Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella TUOTTO- JA KULULASKELMA Tuotot EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät merkitään kirjanpitoon seuraavasti: Korkotuotot kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin. Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät Kulut Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät. 26

30 1.6. EHDOLLISET VARAT JA VELAT Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta Ehdolliset velat Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska (poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta. Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu. 27

31 2. TASEEN LIITETIEDOT PITKÄAIKAISET VARAT 2.1 ENNAKKOMAKSUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Ennakkomaksut YHTEENSÄ Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa. Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 58 miljoonan euron lisäys verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: alueohjelmien (RIP) 5 hankkeet (97 miljoonaa euroa), AKT-maiden väliset hankkeet (42 miljoonaa euroa) ja maaohjelmiin (NIP) 6 liittyvät avustukset (10 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut AKT-maiden välisiin toimiin (73 miljoonaa euroa) ja hallintomenoihin (29 miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen. LYHYTAIKAISET VARAT 2.2 ENNAKKOMAKSUT 8. EKR 9. EKR 10. EKR YHTEENSÄ milj. euroa YHTEENSÄ Ennakkomaksut (brutto) Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä (32) (760) (1 468) (2 259) (2 240) YHTEENSÄ Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrän 159 miljoonan euron nettolisäys johtuu pääasiassa maaohjelmien avustuksiin (147 miljoonaa euroa), alueohjelmien hankkeisiin (68 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden välisiin velanhuojennuksiin (39 miljoonaa euroa) liittyvien ennakkomaksujen kasvusta. Tätä kasvua on osaltaan tasoittanut ennakkomaksujen nettomäärän supistuminen seuraavilla osa-alueilla: alakohtaiset politiikat (65 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden väliset sosiaalialan hankkeet (32 miljoonaa euroa) Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on 5 RIP (Regional Indicative Programme) alueohjelma. 6 NIP (National Indicative Programme) maaohjelma. 28