Joenvarsihieholaitumen hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Joenvarsihieholaitumen hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki Perinnebiotooppien hoidon erityistuki Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin maaliskuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä

2 1. Hakija Ei-tuotannollinen investointituki arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, 2-vuotinen sopimus ( ), rekisteröity yhdistys Perinnebiotoopin hoito, 5-vuotinen sopimus, n , rekisteröity yhdistys Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Katuosoite, postinumero ja -toimipaikka puhelin: Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, Oulu Puh , (vaihde) 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Nimi 2,8 ha xxx-xxx-x-xx U2 Nimi 0,1 ha xxx-xxx-x-xx Haettava pinta-ala yhteensä 2,9 ha 3. Yleiskuvaus Pohjois-pohjalaisen maaseutukylän keskellä olevan järven ja läpi virtaavan joen välissä sijaitsee vanha laidunalue (Kuva 1). Kohde sijaitsee noin 12 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Laidun on näkyvällä paikalla kylälle saavuttaessa heti joen ylittävän sillan jälkeen. Tieltä on aiemmin ollut kaunis näkymä järvelle ja luhtaniitylle, mutta nyt alueelle tullut pajukko on alkanut peittää näkymiä. Rantalaidun on arvioitu valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa v paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemakohteeksi. Kylämaisema on myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vielä 1990-luvun alkupuolella aluetta laidunsi viereisen maatilan 20-päinen lypsykarja. Laitumessa oli mukana kuitenkin myös nurmilaitumia ja karja lähinnä kulki luonnonlaitumen läpi nurmelta toiselle. Karjapito tilalla loppui 2000-luvun alussa. Sen jälkeen umpeenkasvu on rehevässä jokivarressa ollut melko nopeaa (ks. Liite 1). Paikallinen yhdistys on miettinyt järven ja laidunalueiden kunnostamista jo vuosia. Yhdistys järjesti kansainvälisen työleirin heinäkuussa 2013, jolloin raivattiin pajukkoa ja nuorta puustoa järven ja kylätien välistä. 2

3 Kuva 1. Maaseutukylän reunalla olevan joenvarsilaitumen sijainti. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa. Yhdistys haki myös kesällä 2013 ei-tuotannollista investointitukea kosteikon rakentamiseen ja laidunalueen alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Laitumen pohjoisosa järvestä jokeen laskevan ojan varressa on kosteaa rantaluhtaa, joka on pajukoitunut laidunnuksen loputtua (ks. kannen kuva). Kasvilajiston muodostavat mm. kurjenjalka, vesisara, mesiangervo, järvikorte, tupassara, luhtavilla, lehtovirmajuuri ja suovehka. Pohjoisosassa jokivarressa on tiheää nuorta koivumetsää ja pajukkoa (Kuva 3. Liite 1). Lajisto on rehevälle niitylle tyypillistä: mesiangervo, lehtovirmajuuri, niittysuolaheinä, rönsyleinikki, oravanmarja, suo-orvokki, rantamatara, mesimarja, siankärsämö, niittyleinikki, huopaohdake, karhunputki, nurmilauha ja kielo. Lounaaseen mentäessä jokivarren puusto muuttuu kosteahkoksi varttuneemmaksi sekametsäksi. Puusto koostuu noin vuotiaista männyistä ja kuusista. Myös koivua on joukossa (Kuva 4). Lajisto on tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsälajistoa: metsäimarre, sudenmarja, metsäalvejuuri, lillukka, metsäkurjenpolvi, korpikastikka, käenkaali, kultapiisku, nurmilauha, puolukka ja metsäruusu. Kuivimmat kohdat ovat joen varressa ja maasto muuttuu soisemmaksi joelta kohti järvenrantaa mentäessä. Laitumen eteläosassa pellon ja joen välissä on lehtomaista kuusikkoa, jossa on muutamia järeitä kuusia. Muutama iso kuusi on kaatunut maahankin. Jokeen viettävässä rinteessä on paljon myös nuorta kuusta, jota olisi hyvä harventaa. Laitumen niittymäisin ja kuivin osa on laitumen itäosassa 3

4 järvenrantatilalle kohoavan mäen alaosassa oleva vanha nurmipelto/niitty, jossa kasvaa mm. niittynätkelmää, niittyleinikkiä, jokapaikansaraa, mesiangervoa, lehtovirmajuurta, juolavehnää, koiranputkea ja siankärsämöä. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, puoliavoimista perinneympäristöistä hyötyvän eliölajiston elinmahdollisuuksien lisääminen, perinteisten maankäyttömuotojen elvyttäminen ja kylämaiseman rikastuttaminen. Jäljellä olevia perinnebiotooppeja on seudulla inventoitu vähän ja jokaisella hoidon piiriin uudelleen saatavalla kohteella on tärkeä merkitys monimuotoisuuden kannalta. Matalakasvuisilla niityillä viihtyvät mm. monet perhoset ja muut hyönteiset. Puoliavoimet hakamaat ovat myös tärkeitä mm. monille kulttuurimaiden sienille. Matalakasvuinen rantaniitty ja valoisa hoidettu hakamaa tuottavat iloa paitsi kyläläisille, myös muille alueen ohi liikkuville. Yhdessä järjestettävät aidanteko- ja maisemaraivaustalkoot voivat myös lujittaa kylän yhteishenkeä. Kuva 2. Joenvarsilaitumen rajaus ja hoitolohkot U1 ja U2. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 2/2014 aineistoa. 4

5 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla 2,9 hehtaarin alueella toteutetaan ei-tuotannollinen investointi vuoden 2014 aikana. Hoitoalue koostuu kahdesta lohkosta, jotka on esitetty Kuvassa 2. Laidunalue aidataan järven puolelta tilanrajaa pitkin. Eteläpuolella laidunalue rajautuu viljelyssä olevaan peltoon sekä sen ja joen väliseen kapeaan kuusikkorinteeseen. Järven rantaluhtaa ei oteta mukaan laitumeen, koska rantaluhta on hyvin upottavaa, sillä pinnanmyötäisesti umpeenkasvaneen järven rahkasammalpatjan alla on vettä. Sähköpaimenaitaa rakennetaan 700 metriä. Sähköpaimenaidan rakentamiseen voi saada tarvikkeisiin tukea 1,5 euroa/metri. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio on esitetty Taulukossa 1. Kestävin aita on kestopuutolpin ja paksummalla teräslangalla (2 mm) toteutettu aita. Aitalankoja voi olla 2-3, joista ylin voi olla valkoinen huomionauhalanka, jossa myös kulkee virta. Toinen vaihtoehto on käyttää esim. lasikuitutolppia ja ohuempaa aitalankaa, joka voidaan kerätä talveksi pois. Alueella liikkuu todennäköisesti hirvieläimiä, jotka voivat rikkoa aitoja varsinkin syksyn jahtiaikaan. Jos aitatolpat laitetaan 5 metrin välein, niitä tarvitaan 140 kappaletta. Laitumen huoltoa varten rakennetaan traktorilla kuljettava portti laitumen koillisnurkkaan, kuivemman nurmipellon reunaan. Toinen huoltoportti tulisi alueen eteläosaan, käytössä olevan pellon luoteiskulmaan. Laitumen huoltoreiteistä on syytä sopia naapurien kanssa. Laiduneläimet tuotaisiin todennäköisesti eteläpuolelta. Aidan pystytys tehdään yhdistyksen talkootyönä tai jos käytetään palkattua väkeä, korvaus on 16 /tunti. Aidan pystytykseen on varattu 40 työtuntia (Taulukko 1). Sähkö aitaan olisi ehkä helpoin järjestää aurinkokennolla toimivan sähköpaimenen ja akun avulla. Toinen mahdollisuus on vetää sähkö laitumen vieressä olevasta talosta. Taulukko 1. Joenvarsilaitumen ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio. Ei tuotannollinen investointi arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, rekisteröity yhdistys 2013 Lohkot U1 U2 (2,9 ha) Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ha Perustamiskustannukset Aidan rakentaminen: sähköpaimenaita 700 m x 1,5 /m 700 jm kevät ,5 /m ,07 Aidan pystytys 40h*16 /h 40 h kevät /h ,69 Paimenlaite sähköaitaan 1 kpl kevät /kpl ,93 Peruskunnostusraivaus 1,1 ha 1,1 ha kevät /ha 463,1 159,69 Raivaustähteiden korjuu 1,1 ha 1,1 ha kevät /ha 232,1 80,03 Raivaustähteiden kuljetus 1,1 ha 1,1 ha kevät /ha ,31 Aidanalusten raivausta ja niittoa (raivaussaha) Vuosittaiset kustannukset 10 h keväällä ja tarvittaessa 21,2 /h ,10 Eläinten valvonnan lisätyö 2,9 ha Päivittäin 75 /ha 217,5 75,00 Kustannukset yhteensä ( ) 3357, ,83 5

6 Koska laitumella on havaittavissa selvää umpeenkasvua, tulee laidunalueella tehdä peruskunnostusraivaus ennen laidunnuksen aloittamista. Varsinkin pohjoisosan jokivarressa nuori koivikko ja pajukko haittaavat laiduneläinten liikkumista ja peittävät näkymiä (vrt. Kuva 3). Vesakkoa raivattiin jo kesän 2013 työleirillä (Kuva 5), mutta raivausta jäi tehtäväksi myös vuonna Raivaussahalla/moottorisahalla raivataan enimmäkseen pienempiläpimittaista lehtipuuta. Maanomistaja on suunnitellut isomman puuston hoidon teettämistä metsänhoitoyhdistyksellä. Jokivarteen jätetään muutamia koivuja ja pajuryhmiä maisemaa pehmentämään ja elävöittämään. Harvennusta ei tehdä kaavamaisesti metsätalousoppien mukaan. Isompaa metsää on n. 1 ha ja siellä metsänhoitotyöt tekevät siis ammattilaiset. Yhdistykselle jää kunnostusraivattavaa alaa n. 1,1 ha, joka tehdään kevään ja kesän 2014 aikana. Loppuosa (0,8 ha) on märkää luhtaa, jolla ei ole raivaustarvetta. Raivattu puuaines kerätään pois ja viedään esim. haketettavaksi tai poltettavaksi. Näihin on myös varattu työaikaa (Taulukko 1). Aluetta voidaan laiduntaa jo investointitukiaikana. Jos maassa on paljon raivattua puuta ja oksaa, tämä voi haitata laiduntamista. Tärkeää onkin saada alue siivottua ennen kuin laidunnus alkaa. Myös aitalinja on syytä niittää raivaussahalla matalaksi ennen laidunnuksen aloittamista, jotta sähkö kulkee aidassa esteettä. Tähän on varattu 10 työtuntia (Taulukko 1). Myös eläinten valvonnasta aiheutuvia kuluja korvataan 75 /ha/vuosi. Taulukko 2. Perinnebiotoopin 5-vuotisen hoitosopimuksen kuluarvio (lohkot U1-U2). Perinnebiotoopin hoito, rekisteröity yhdistys Lohkot U1 U2 (2,9 ha), 5 vuotinen sopimus Kustannus /sopimusk ausi Kustannu s/sop.vu osi Vuosittaiset toimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannu s/ha/v. Hoitopäiväkirjan pitäminen 5h * 24,6 /h 5 h Vuosittain 24,6 /h ,41 Aidan kunnostus, 20% rakentamiskuluista 140 jm + 8h työ Kevät ja tarvittaessa laidunkaudella 1,5 /m + työ 8h*16 /h ,55 Ylläpitoraivaus 1,1 ha Kevät/syksy 98 /ha ,8 37,17 Raivaustähteiden korjuu 1,1 ha Kevät/syksy 211 /ha 1160,5 232,1 80,03 Raivaustähteiden kuljetus 1,1 ha Kevät/syksy 130 /ha ,31 Aidanalusten raivausta ja niittoa (raivaussaha) 10 h keväällä ja tarvittaessa 21,2 /h ,10 Eläinten valvonnan lisätyö 2,9 ha Päivittäin 75 /ha 1087,5 217,5 75 Eläinten kuljetus 3h*2hlöä*16 /h *2 2 krt Keväällä ja syksyllä 96 /krt ,21 Kustannukset yhteensä 7827, ,40 539,79 6

7 Kuva 3. Nuorta tiheää lehtimetsää laitumen pohjoisosassa, raivaustarve. 4.VI Kuva 4. Sekametsää laitumen keskiosissa, nuoren puuston raivaustarve. 4.VI

8 Ei-tuotannollisen investoinnin toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin ELY-keskus on antanut myönteisen tukipäätöksen. Investointituki maksetaan kuitteja vastaan. Yhdistykselle tehtävästä talkootyöstä (esim. aidan pystytys ja aitalinjan raivaus) pidetään tuntikirjanpitoa ja veloitetaan tehdyistä tunneista. Kesällä 2013 talkootyönä tehtävää raivausta oli kuitenkin mahdollista tehdä, koska raivattavaa riitti myös vuonna 2014 tehtäväksi. Ennen investointitukipäätöstä tehtyjä työtunteja ei voida siis veloittaa. Kuva 5. Laidunaluetta kunnostettiin heinäkuussa 2013 kansainvälisen työleirin talkoolaisten toimesta. Kaadetun lehtivesakon keruussa oli paljon työtä. 6. Vuosittaiset toimenpiteet Yhdistys hakee ei-tuotannollisen investointituen perään 5-vuotista perinnebiotoopin hoitosopimusta (jatkossa ympäristökorvaussopimus). Yhdistys voi hakea tukea joko huhtikuussa 2014 tai keväällä Jos hoitosopimusta hakee keväällä 2014, tulee investointituen maksatus olla hoidettu syyskuun loppuun mennessä, jolloin maksatushakemus tulisi olla jätettynä noin mennessä. Tällöin 5-vuotinen hoitosopimus voisi alkaa Jos hoitotukea haetaan keväällä 2015, tukikausi voisi alkaa Maksatusta haettaessa investointitoimet tulee olla tehtynä (aidan pystytys, raivaukset, alueen siivous). Uuden ohjelmakauden tukimuodot eivät olleet tämän suunnitelman laatimishetkellä vielä tarkkaan tiedossa, mutta hehtaaritukisumma pysyy suunnilleen samana kuin on ollut 2013 päättyneellä kaudella (450 /ha/v). Perinnebiotooppituessa (jatkossa ympäristökorvaukset) haetaan korvausta laiduntamisesta aiheutuvista kuluista. Hoitosopimuksen kuluarvio on esitetty Taulukossa 2. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. aidan korjaamiset, niitot, eläinten tuonnit ja viennit jne. Hoitopäiväkirjan pitoon on varattu 5 työtuntia/kesä (Taulukko 2). 8

9 Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin Tarvittaessa laidunnusta voidaan jatkaa syyskuulle. Hakamaille suositellaan yli 1- vuotiaita hiehoja 0,7-1,3 eläintä hehtaarille sekä tuoreille ja kosteille niityille 1,0-1,8 eläintä/ha. Hiehoja voisi vajaa 3 hehtaarin alueella olla 3-5 kappaletta. Vuosittaisia hoitotoimia laitumilla on keväällä aitojen tarkistus ja korjaaminen. Aitalinja on syytä niittää matalaksi heinistä, jotta sähkö sulkee aidassa hyvin. Tähän on varattu työtunteja 10h/vuosi (Taulukko 2). Niittoa voi tehdä yhdistys tai karjanomistaja. Myös hylkylaikkuja on hyvä niittää. Eläinten valvonta puustoisella metsälaitumella teettää työtä. Tähän on varattu työaikaa vuosittain. Yhdistys korvannee viljelijälle näitä kuluja, sillä ilmeisimmin eläinten omistaja huolehtii niiden valvonnasta. Ylläpitoraivausta tehdään vuosittain noin 1,1 hehtaarin alueella (Taulukko 2). Eri vuosina on hyvä käydä läpi eri alueita. Näin jokainen kohta tulee läpikäytyä keskimäärin joka 3. vuosi. Jos laidunpaine on sopiva, lehtipuuvesakko pysyy kurissa. Tällöin voidaan keskittyä hakamaapiirteiden lisäämiseen mm. valoaukkoja lisäämällä eli luodaan noin aarin kokoisia aukkoja metsän keskelle. Näissä kohdissa niittykasvillisuus voi menestyä paremmin. Raivattu puuaines ja oksat kerätään ja viedään laidunalueelta pois tai poltetaan. Yhdistys tekee alueen laiduntamisesta sopimuksen kylällä toimivan karjatilallisen kanssa. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. Mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä ovat työnnettävä pienniittokone, raivaussaha ja viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta. Yhdistys eli tuen hakija tekee laidunnukseen tulevista alueista vuokrasopimukset alueen kahden maanomistajan kanssa: (nimet ja kiinteistönumerot). Sopimukset tehdään ajalle , jolloin vuokra-aika kattaa sekä investointituen että sen perään tulevan 5-vuotisen hoitosopimuksen. Yhdistys maksaa vuokra-ajalta nimellisen vuokran (esim. 5 euroa). 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelman pohjana (internetjulkaisu). Tästä laaditaan sopimus hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Hakijayhdistyksen, maanomistajien ja kyläläisten sekä hankkeen edustajien kesken pidettiin työpaja kylätalolla, jossa kerrottiin kosteikkoja laidunhankkeista ja tuista. Samalla keskusteltiin alueelle sopivista toimenpiteistä kyläläisten kanssa. Paikalla oli 13 henkilöä. Suunnitelman laatija tutustui laidunalueen 9

10 maastoon samana päivänä. Hän kertoi myös perinnebiotooppien hoidosta kansainvälisen työleirin osallistujille raivaustöiden lomassa Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta helmikuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi. Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Erityistuen hakija, yhdistyksen edustaja Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 10

11 LIITE 1. Laidunnus ylläpitää maiseman avoimuutta. Vasen kuva suunnittelualueelta , kun alue oli vielä karjanlaitumena. Tien vieren niityllä on vain muutamia maisemapuita. Vuoden 2013 kuvassa (otettu ) näkyy umpeenkasvu hoidon loppumisen myötä. Kuvassa pajukkoa on jo raivattu työleirillä. Kuva: Taimi Mahosenaho Kuva: Kalle Hellström 11