Peltoniityn hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Peltoniityn hoitosuunnitelma Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuki Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin maaliskuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä

2 1. Hakija Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuki, 5-vuotinen sopimus, Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Katuosoite, Postinumero ja -toimipaikka Puh Y-tunnus: Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, Oulu Puh , (vaihde) 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot ja pinta-alat: U1 Niitty 1,8 ha Kiinteistötunnus XXX-XXX-XX-XX Kuva 1. Niittohoitokohteen sijainti kuntataajaman pohjoispuolella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 3/2014 aineistoa. 2

3 3. Yleiskuvaus Suunnittelukohde on vanha asuinpaikka kuntataajaman lähettyvillä, noin kaksi kilometriä taajamasta koilliseen. Noin puolen kilometrin päässä lännessä kulkee isompi maantie (Kuva 1). Noin 5 hehtaarin kiinteistön metsäinen 1,55 hehtaarin osa on suojeltu yksityisenä suojelualueena noin 5 vuotta sitten. Metsä on erirakenteista tuoreen-lehtomaisen kankaan kuusikkoa, jossa sekapuuna on mäntyä ja haapaa ja pellon reunassa myös koivuja. Kiinteistön itäosassa, länteen loivasti viettävässä rinteessä on sijainnut aikoinaan pientila, johon on kuulunut mm. päärakennus, navetta ja saunarakennus. Pihapiirissä on vuodelta 1924 olevan lohkokartan mukaan ollut myös kasvimaata. Varsinaiset pellot on raivattu länsipuolen alavammalle maalle, joka on aikoinaan ollut suota. Rakennuksista on jäljellä vielä kivijalat, jotka on tehty isoista luonnonkivistä. Kivijalat ovat paksun sammalen peittämiä ja niiden ympärillä ja sisällä kasvaa paikoin yli 50-vuotiaita puita, joten rakennukset ovat hävinneet luultavasti jo toisen maailmansodan aikoihin. Paikalla viimeksi asunut henkilö oli muuttanut Kiimingin kirkonkylälle. Kuva 2. Tilan navetan perustukset metsän ja pellon rajalla. Niitä voisi tuoda esille puita poistamalla. Navetan perustukset sijaitsevat lounaaseen avautuvan rinneniityn reunalla. Kun ympärillä olevia entisiä peltoja on tarkoitus kunnostaa niityiksi, olisi hyvä raivata myös kivijalka esiin (Kuva 2). Se olisi kiintopiste maisemassa ja kertoisi paikan historiasta. Tästä rinneniitystä länsilounaaseen alkavat noin 20 metriä leveät entiset peltosarat, joita on tarkoitus ottaa hoitoon noin 150 metrin matkalta. Sarkaojissa kasvaa vuotiasta koivua ja pajua (Kuva 3). Koivut ovat pisimmillään noin 10-metrisiä, pajut 5-metriä pitkiä. Paikoin sarkojen välille on tullut matalampaa 2-3 m korkeaa pajua. Muutamassa kohdassa on ilmeisesti ollut 3

4 myöhempään (1990- ja ehkä 2000-luvun alussakin) riistapeltoa ja nämä kohdat ovat pysyneet pensoittumattomina. Alueen entinen omistaja viljeli osalla aluetta vielä 1980-luvun lopulla ohraa ja kauraa. Myös perunaa kokeiltiin, mutta se menestyi huonommin, koska alava ja suoperäinen maa oli hallanarkaa. Peltoja ei pantu koskaan pakettiin, vaan ne ovat kasvaneet hiljalleen umpeen käytön loputtua. Pellolla oli laidunnettu aikoinaan (ehkä luvulla) myös lampaita, mistä merkkinä on lammassuojan, lampolan, jäänteitä pellon ja metsän rajalla. Kuva 3. Peltosarkojen ojissa kasvaa paikoin 10 m korkeita koivuja sekä pajua. Entisten peltosarkojen kasvillisuus on rehevää: yleisiä ovat monet kosteiden ja tuoreiden niittyjen suurruohot: mesiangervo, huopaohdake, metsäkurjenpolvi, rantatädyke, koiranputki ja nokkonen. Heinäkasveista alueella viihtyy nurmilauha ja kuivemmasta rinteestä tavattiin tuppisaraa ja sormisaraa. Sormisara viihtyy kalkkipitoisessa maaperässä, samoin ahomansikka, jota on navetanraunioilla sekä kuusikossa. Kohde on kalkkipitoisen alueen reunalla, mikä selittää muutamien kalkinsuosijalajien esiintymistä. Alueesta vain noin 200 metriä kaakkoon sijaitsee luonnonsuojelualue, jolla esiintyy vaateliaita lehtolajeja. Navetan raunioilla kasvoi ahomansikan ohella mm. kevätpiippoa, nurmilauhaa, siankärsämöä ja metsäalvejuurta, rinteen niityllä mm. niittynätkelmää. Tarkkoja kasvilajihavaintoja ei voitu aikaisen maastokäynnin vuoksi tehdä. Alueeseen tutustuivat maanomistaja/yhdistysaktiivi, tilan pelloilla lapsuudessa liikkunut henkilö, joka on myös edellisen omistajan sukulainen ja tämän suunnitelman tekijä ProAgria Oulusta/Maa- ja kotitalousnaisista. Alueella toimiva yhdistys päätti kokouksessaan hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen (lomake 4

5 252B) 1,8 hehtaarin alueelle huhtikuun 2013 tukihaussa. Maanomistaja suhtautuu hoitoon myönteisesti ja on ollut ajamassa hoitoasiaa. Yhdistys valtuutti hänet hoitamaan tukihakua. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tärkeänä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Avoimet luonnonniityt ovat käyneet seudulla harvinaisiksi. Viljavat alueet on otettu pelloiksi tai muutettu hoidetuiksi nurmiksi. Heikkotuottoiset alueet on jätetty metsittymään tai metsitetty. Vaikka alueen lajisto on nyt melko korkeakasvuista ja yksipuolisempaa, voi se kehittyä vuosien hoidon myötä monilajisemmaksi. Kosteilla niityillä viihtyy oma lajistonsa, mm. erilaiset hyönteiset. Kosteita niittyjä on seudulla vain pienialaisesti isompien jokien varsilla. Lähes kahden hehtaarin hoitoalallaan kohde voisi tarjota näiden elinympäristöjen lajistolle suojapaikan. Peltoniityt ovat nyt metsien ympäröimät, joten maisemallinen merkitys on pienempi, sillä parempikuntoisia teitä ei alueen läheltä mene. Kohteelle tulee pohjoispuolelta traktorilla tai maastoautolla ajettavissa oleva ura. Alueen kautta voisi mahdollisesti tehdä opastetun ulkoilupolun, sillä kohde on melko lähellä taajamaa. Silloin kohteen maisemanhoidon edistymistä voisi seurata useampi. Kuva 4. Hoidettava lohko U1 ilmakuvalle merkittynä. Kuvassa näkyvät SW-NE-suunnassa olevat sarkaojat, joiden puusto raivataan. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 3/2014 aineistoa. 5

6 5. Perustamistoimenpiteet Koska tilan pellot ovat olleet pääosin käyttämättä yli 20 vuotta, tulee hoidon alkaessa tehdä perusteellinen kunnostusraivaus. Pajut ja suurin osa koivuista raivataan sarkaojista ja peltosaroilta pois, jotta avoin viljelymaisema palautuu ja alueen hoito helpottuu. Kunnostusraivattavaa aluetta on laskettu olevan 1,0 hehtaaria koko 1,8 hehtaarin tukialasta (Ks. Kuva 4). Muutamia koivuja voidaan jättää maisemaa elävöittämään, esim. muutaman puun ryhmiin. Koska pajua ja energiapuuksi sopivaa ainesta on varsin paljon, voisi harkita koneellista korjuuta jäätyneen maan aikaan. Miestyönä (21,2 /tunti) tukisumma ei välttämättä riitä kaiken puuston raivaukseen. Peruskunnostusraivaukseen, jonka asetuksessa määritelty kustannus on 421 /ha, voisi siten käyttää n. 20 miestyötuntia, jos Taulukko 1. Erityistuen kululaskelma tukilohkolle U1. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, rekisteröity yhdistys 2013 Lohko U1 (1,8 ha), 5 vuotinen sopimus Määrä, ala/alue Kustannus /sopimusk ausi Kustannus /sop.vuosi Kustannu s/ha/v. Aikataulu Kustannus Perustamiskustannukset Peruskunnostusraivaus aloitusvuonna 1 ha kevät /ha ,2 46,78 Raivausjätteen korjuu ja kasaus 1 ha kevät /ha ,2 23,44 Raivausjätteen poltto 1 ha kevät /ha ,2 25,11 Traktoriniitto aloitusvuonna 1,5 ha kesä /ha ,00 Niittojätteen korjuu aloitusvuonna 1,5 ha kesä /ha ,4 33,00 Vuosittaiset toimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus /sopimusk ausi Kustannus /sop.vuosi Kustannu s/ha/v. Hoitopäiväkirjan pitäminen 3h * 24,6 /h 3 h Vuosittain 24,6 /h ,8 41,00 Hoitoraivaus vuonna 1 ha kesä 98 /ha ,44 Raivausjätteen kasaus ja poltto käsityönä 10h*16 /h 10 h kesä 16 /h ,89 Traktoriniitto, korjuu ja paalaus, vuosi (1,2 ha:lla) 3 h kesä 41 /h ,33 Metsänreunan ja pientareiden niitto (0,3 ha), viikate 15h*16 /h ja raivaussaha 5h*21,2 /h 20 h kesä 16/21,2 /h ,22 Niittojätteen haravointi 15h*16 /h 15 h kesä 16 /h ,33 Kustannukset yhteensä 5625, ,80 721,56 6

7 raivaus tehdään moottorisahalla/raivaussahalla. Korjuulle ja kasaukselle sekä poltolle on kustannuslaskelmassa varattu erikseen tukea (Taulukko 1). Korjuukulu ei ole hyväksyttävä kulu siltä osin, kun työstä syntyy myyntikelpoista puuta. Eli jos puuaines myytäisiin energiapuuksi, puun myyntitulo luultavasti kattaisi korjuutyön ja erityistukea ei voisi korjuuyrittäjän palkkaan käyttää. Kaadon voi tehdä kyllä esim. traktorin energiapuukouralla ja käyttää erityistukea konetyöhön, jos puita ei myydä (esim. poltetaan paikan päällä). Polttopaikaksi kannattaa katsoa niityn kasvilajistoltaan vähempiarvoinen kohta, esim. nokkoskasvusto. Peltoniityn kunnostukseen kuuluu myös peltosarkojen koneellinen niitto n. 1,5 hehtaarin alalla (Taulukko 1), kun ojien puusto on raivattu ja kerätty pois. Niittoaines kerätään pois, jolloin myös vanha kuloheinä lähtee pois. 6. Vuosittaiset toimenpiteet Myöhempinä vuosina, hoitosopimuksen vuonna, tehdään tarpeenmukainen hoitoraivaus. Ojista raivatut pajut vesovat nopeasti uudelleen, joten ne on syytä kaataa raivaussahalla heti nuorina. Raivausjätteen kasaukselle ja poltolle miestyönä on varattu myös työaikaa (Taulukko 1). Koska alue on entistä peltoa ja kivetöntä sekä tasaista, tulee näiden alueiden hoitomuodoksi jatkossa kyseeseen lähinnä traktoriniitto tai laidunnus. Koska hoitopinta-ala on suhteellisen pieni (n. 1,5 ha), se ei traktoriniittona viene montaa työtuntia. Kustannuslaskelmassa on varattu niittoon ja korjuuseen 3 traktorityötuntia kesässä, mutta kuluja on mahdollista järjestellä eri kululajien välillä, esim. jos raivausta ja käsiniittoa on vähemmän. Hoitoalueen itäreunalla on kivikkoisempaa metsänreunaa, joka on helpoin niittää viikatteella tai raivaussahalla. Myös sarkaojien luona voi olla kohtia, johon ei pääse traktorilla. Näiden kohtien hoitoon on varattu vuosittain jonkin verran työtunteja käsiniittoon ja haravointiin sekä raivaussahatyöhön (Taulukko 1). Tuntien määrä voi vaihdella vuosittain kulloisenkin hoitotarpeen mukaan. Niittoaines on aina syytä haravoida kasaan ja viedä pois tukialalta. Vuosittaisista hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään tehdyt toimenpiteet, päivämäärä ja työtunnit sekä mukana olleet henkilöt. Tuen maksatusta haetaan vuosittain, yleensä keväällä. Alueen hoitomuodoksi sopisi jatkossa myös laidunnus. Tasaisena ja melko kivettömänä alueena se olisi helppo aidata. Eläinten kuljetus onnistuu myös traktoriuraa pitkin. Laiduneläimiksi sopisivat parhaiten lampaat, mutta myös esim. hiehot ja hevoset voisivat tulla kyseeseen. Koska laiduneläimistä ei ole tätä suunniteltaessa tietoa, tulee tuen myöntäjälle (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) tehdä muutoshakemus, jos alueella halutaan aloittaa laidunnus. Tällöin myös kustannuslaskelma on syytä päivittää ja siirtää raivauksen ja niittoon varattuja kuluja laidunnuksen järjestämiskuluihin. Sopimuksessa tapahtuvista muutoksista (mm. hoitoalan muutos) on ilmoitettava 10 päivän sisällä ELYkeskukseen. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta maaliskuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi. 7

8 Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Erityistuen hakija, yhdistyksen edustaja Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 8