Vaarakylän niittyjen hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Vaarakylän niittyjen hoitosuunnitelma Maatalouden ympäristökorvaussopimus Ei tuotannollinen investointi Kalle Hellström, Oulun Maa ja kotitalousnaiset Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI hankkeen mallisuunnitelma aineistoa 1

2 1. Hakija Maatalouden ympäristökorvaussopimus, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, Ei-tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen, Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Osoite, Postinumero ja -toimipaikka Y-tunnus: Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, Oulu Puh , (vaihde) 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot, kiinteistöt ja pinta-alat: U1 Hevoslaidun xxx-4xx-xx-xx 1,07 ha U2 Lammaslaidun 1 xxx-4xx-xx-xx 0,95 ha U3 Niitty 1 xxx-4xx-xx-xx 1,90 ha U4 Niitty 2 xxx-4xx-xx-xx 0,57 ha U5 Niitty 3 xxx-4xx-xx-xx 1,35 ha U6 Lammaslaidun 2 xxx-4xx-xx-xx 1,10 ha U7 Niitty 4 xxx-4xx-xx-xx 0,35 ha U8 Lammaslaidun 3 xxx-4xx-xx-xx 1,47 ha U9 Rantapelto xxx-4xx-xx-xx 0,70 ha 3. Yleiskuvaus Suunnitelma on tehty vaarakylälle pohjoisessa Suomessa. Kylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä kuntakeskuksesta (Kuva 1). Kylä on luokiteltu noin 20 vuotta sitten valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi yhdessä viereisen kylän kanssa. Arvokkaat maisema-alueet on päivitysinventoitu 2013 Pohjois-Pohjanmaan liiton toimesta. Toimeksiannon teki ympäristöministeriö. Uudessa rajausesityksessä suunnittelun kohteena oleva kylä säilyisi edelleen valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena, mutta naapurikylä jäisi pois. Sen arvot turvataan RKY merkinnällä eli se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kylä on edustava esimerkki seudun rivikylämäisestä vaaranlakiasutuksesta. Kylässä on perinteinen viljelysmaisema ja talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavia rakennuksia. Asutus levittäytyy kylän eteläpuolella olevaan suureen järveen viettävien viljelysten ja vanhan kylätien varrelle. Maisemassa näkyy jääkauden vaikutus luodekaakkosuuntaisina vaarajaksoina ja kapeina järvinä. Järvi on varsin luonnontilainen ja 2

3 kuuluu osittain rantojensuojeluohjelmaan (RSOxxxxxx) ja myös Natura 2000 suojeluohjelmaan (FIxxxxxxx). Suojeluun on otettu lähinnä järven saaria ja syrjäisempiä osia, kylän rantavedet eivät siihen kuulu. Tälläkin kylällä moni pienempi maatila on lopettanut viimeisen 30 vuoden aikana ja peltoja on jäänyt aktiivikäytön ulkopuolelle. Osa pelloista on vuokrattuna jatkaville tiloille, mutta myös hitaasti umpeenkasvamaan jätettyjä alueita löytyy. Kylän keskeisillä paikoilla pellot ja niityt olisi kuitenkin hyvä pitää hoidettuna maisemallisten ja maaseutuluonnon monimuotoisuusarvojen vuoksi. Kyläläiset ovat hoitaneet kylänsä maisemaa omaaloitteisesti. Vuonna 2013 paikallinen yhdistys järjesti maisemointitalkoita, jossa järvinäkymiä peittävää puustoa ja vesakkoa raivattiin mm. kylätien varressa. Rankoja myytiin polttopuiksi halukkaille ja seura sai tästä varoja toimintaansa. Seuran jäsenet ovat myös talkoohengessä niittäneet joitakin keskeisiä vanhoja peltoja muutamana viime kesänä. Niitosta ei ole kerätty pois. Kylällä järjestettiin kesäkuussa 2014 infotilaisuus maisemanhoitoasioista ja hoitokohteita pohdittiin myös kyläkävelyllä koululta järvenrantaan. Yhdistys haluaa hoitaa kylän niittykohteita jatkossakin joko traktoriniitolla tai laiduntamalla. Hoitoon haetaan ELY-keskuksesta tukia keväällä Lohko U1 (Hevoslaidun) on koulun pihapiirissä rinteessä olevaa vanhaa peltoa, jolle on muodostunut tuoreen niityn kasvillisuutta. Vajaa hehtaarin laajuinen alue aidattiin kesällä 2014 hevoslaitumeksi. Hevoset saivat näkyvää jälkeä aikaan ja kasvillisuus oli pääosin matalaksi syöty loppukesällä (Kuva 6). Lajiston muodostavat mm. nurmilauha, metsäkurjenpolvi, valkoapila, maitohorsma, voikukka, nokkonen, piharatamo ja hevonhierakka. Maisemaa elävöittää muutama monirunkoinen raita. Laidunta laajennetaan hiukan etelään ja puustoa voidaan vähentää siitä tarpeen mukaan. Hoitoala on 1,07 ha (Kuva 2). Lohko U2 (Lammaslaidun 1) sijaitsee lähes vaaran korkeimmalla kohdalla, rintamamiestilan loivasti etelään viettävässä rinteessä. Pihapiiristä oli aidattu kesällä n. 0,5 ha alue 6 lampaalle. Tarkoitus on laajentaa laidunta etelään, jolloin sen pinta-ala olisi 0,95 ha (Kuva 3). Kuva 1. Hoitokohteiden sijainti n. 20 km kuntakeskuksesta. Karttoja voi ladata mm. Maanmittauslaitoksen avointen aineistojen tiedostopalvelusta. 3

4 Alueelta on vähennetty puustoa ja vesakkoa. Kasvillisuus on rehevähköä tuoretta, alaosista kosteaakin niittyä valtalajeinaan metsäkurjenpolvi, poimulehti, nurmilauha, mesiangervo, koiranputki, kullero, niittysuolaheinä, aitovirna ja hiirenvirna. Parempaa niittylajistoa edustaa huopakeltano. Kuva 2. Lohkon U1 sijainti koulun pihapiirissä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. Kuva 3. Lohkon U2 laitumen sijainti vaaran yläosassa. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. 4

5 Kuva 4. Lohkojen U3-U7 sijainti kylän keskellä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. X:n tilan vanhat pellot viettävät järveen ja olivat hoitamatta välillä isännän eläköidyttyä. Viljely loppui n. 20 vuotta sitten ja hän niitti niitä aluksi 10 vuoden ajan. Vuonna 2013 yhdistyksen puheenjohtaja kunnosti isännän vanhan lautasniittokoneen ja niitti osan pelloista, samoin kesällä Hoidettavaksi otettavalla 1,9 ha alueella (lohko U3, Niitty 1) kasvillisuus on pääosin rehevää niittyä valtalajeinaan maitohorsma, metsäkurjenpolvi, nurmilauha, koiranputki, voikukka ja juolavehnä (Kuva 4). Paikoin on parempaa niittylajistoa: poimulehti, siankärsämö, niittysuolaheinä ja niittyleinikki. Lohkoa on tarkoitus hoitaa jatkossa traktorin niittokoneella. Pihapiirin ja järven välinen jyrkkä ja paikoin kivinen rinne jätetään hoidon ulkopuolelle, koska sen niitto koneella on vaikeaa. Lohko U4 (Niitty 2; 0,57 ha) sijaitsee järven rannan yhteisrantaan vievän hiekkatien itäreunalla (Kuva 4). Viljellyn pellon väliin on jäänyt kivinen saareke, jolla on niittykasvillisuutta. Kohteelta on raivattu myös puustoa kesän 2013 maisemoinnin yhteydessä (Kuva 6). Maisemaa elävöittämään on jätetty muutama raita ja koivu. Kivisyyden vuoksi niitto traktorilla ei koko lohkolla onnistu, vaan on tehtävä esim. raivaussahalla. Valtalajit ovat mesiangervo ja metsäkurjenpolvi. Muuta lajistoa edustavat maitohorsma, koiranputki, poimulehti, rönsyleinikki, nokkonen ja juolavehnä. Lohkolla U5 (Niitty 3) Y:n tilalla karjanpito on loppunut myös n. 20 vuotta sitten ja tilan viereiset pellot ovat viljelemättöminä kehittyneet niittymäisiksi. Lohkon U5 pohjoisosan niityllä kasvaa mm. aitovirnaa, poimulehteä, peltokortetta, metsäkurjenpolvea, nurmilauhaa, huopaohdaketta, niittynurmikkaa, niittyleinikkiä, tupassaraa ja 5

6 mesiangervoa. Tämän 1,33 hehtaarin lohkon hoitomuoto jatkossa on koneniitto (Kuvat 4 ja 6). Edellisen lohkon itäpuolella on Z:n tilaan kuuluvaa vanhaa viljelysmaata, joka sopii joko laiduntamalla tai niittämällä hoidettavaksi. Tämän 1,1 hehtaarin laajuisen lohkon U6 (Lammaslaidun 2) kasvillisuuden muodostavat mm. nurmilauha, niittynurmikka, juolavehnä, koiranputki, niittyleinikki, rönsyleinikki, siankärsämö, voikukka ja niittysuolaheinä. Kylätien pohjoispuolella Z:n tilan pihapiiriä (lohko U7, Niitty 4; pinta-ala 0,35 ha) voidaan hoitaa jatkossa niittämällä. Kasvillisuus on rehevää niittyä. Lohkojen U6-U7 sijainti ilmenee Kuvasta 4. Kylän kaakkoisreunalla H:n tilalla on järveen rajautuvia vanhoja peltoja, joita eläkkeellä oleva isäntä on pitänyt niittämällä avoimina jo vuosia. Näille kahdelle lohkolle (U8-U9) pyritään järjestämään lammaslaidunnusta, mutta myös hoito niittämällä on mahdollista (Kuva 5). Tosin lohkolla U8 maasto on paikoin epätasaista ja sillä on järveä kohti kulkevia melko syviä ojia, mitkä voivat haitata niittoa. Niityn pohjoisosassa on harvassa nuoria koivuja. Lohkon U8 (Lammaslaidun 3) pinta ala on 1,47 ha ja lajistossa tavataan mm. korpikastikkaa, mesiangervoa, huopaohdaketta, maitohorsmaa, metsäkurjenpolvea, nurmilauhaa, tupassaraa ja karhunputkea (Kuva 6). Parempaa niittylajistoa edustavat siankärsämö, nurmirölli, niittyleinikki, niittysuolaheinä ja kullero. Lohko U9 (Rantapelto; ala 0,7 ha) on edellisen lohkon itäpuolella (Kuva 5). Tälle vanhalle nurmipellolle on tullut niittylajistoa: metsäkurjenpolvi, rönsyleinikki, poimulehti, mesiangervo, voikukka, niittysuolaheinä, niittynurmikka ja huopaohdake. Kuva 5. Lohkojen U8-U9 sijainti järven rannassa. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. 6

7 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, avoimista perinneympäristöistä hyötyvän eliölajiston elinmahdollisuuksien parantaminen sekä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvojen turvaaminen myös tulevaisuudessa. Pitkään hoidossa olleet perinnebiotoopit ovat käyneet seudulla harvinaisiksi. Viljavat alueet on otettu pelloiksi tai muutettu hoidetuiksi nurmiksi. Heikkotuottoiset alueet on jätetty metsittymään tai metsitetty. Koska kylän monet hoitolohkot ovat ihan talojen pihapiireissä, nautakarja ei aina tule kyseeseen hoitajana. Sen sijaan lampaita ja hevosia voitaisiin paremminkin käyttää kylän keskellä olevilla maisemanhoitokohteilla. Näitä laiduntajia onkin kaavailtu osalle kylän hoitolohkoista. Naapureiden mielipidettä laidunasiaan on hyvä kysyä näillä kylän keskellä olevilla alueilla. Niiton avulla on tarkoitus vähentää maaperän liiallista rehevyyttä. Niitetyn kasvimassan mukana poistuu ravinteita, kun niitos korjataan ja viedään pois. Hoidosta pois jääneellä niityllä humuskerros paksunee ajan myötä, kun lahoava kasvimassa muuttuu mullaksi. Rehevällä paikalla lajisto on usein yksipuolinen, koska vahvakasvuiset lajit ja typensuosijat, kuten maitohorsma, vadelma, koiranputki ja nokkonen, saavat usein vallan. Monilla hoitoon otettavilla lohkoilla kasvillisuus on jo nyt kohtuullisen monipuolista ja se voi hoidon avulla kehittyä vuosien myötä entistä monilajisemmaksi. Taulukko 1. Ei-tuotannollisen investoinnin kustannusarvio lohkoille U6 ja U8. Kustannusarvio, Ei tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen. Lohkot U6 ja U8. Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Perustamiskustannukset Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ ha Aidan rakentaminen: 820m x 3 /m 820 jm kevät /m ,20 Aidan pystytys 50h*16 /h 60 h kevät /h ,28 Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/s opimusvuos i Vuosittaiset toimenpiteet Hoitopäiväkirjan pitäminen 4h * 24,6 /h 4 h kesä ,6 /h 98,4 38,29 Aitalinjan raivaus/niitto 30h * 21,2 /h 40 h kevät ,2 /h ,47 Eläinten valvonnan lisätyö 2,57 ha Päivittäin 75 /ha 192,75 75 Eläinten juoton lisäkustannukset 2,57 ha Päivittäin 50 /ha 128,5 50 Eläinten kuljetus 6h * Laidunkaude n alussa ja 2hlöä*16 /h*2 2 krt lopussa 192 /krt ,42 Kustannukset yhteensä 4699, ,66 7

8 5. Perustamistoimenpiteet Lohkoille U6 ja U8 perustetaan lammaslaidun. Lohkon U6 pinta-ala on 1,1 ha ja lohkon U8 taas 1,47 ha. Aitaamiseen haetaan ei-tuotannollista investointitukea kevään/kesän 2015 haussa. Yhteensä tukea haetaan 2,57 hehtaarin alalle. Lohko U6 on keskeisellä paikalla kylällä ja laiduneläimet luovat kuvaa elävästä maaseudusta ja ilahduttavat paitsi kylän vakinaisia asukkaita, myös kesäasukkaita ja matkailijoita. Järven rannassa olevan lohkon U8 hoitajiksi sopivat hyvin lampaat, koska lohkon niittäminen joka kohdasta voisi olla hankalaa. Vieressä on myös yhteinen veneranta. Lohkolla U1 hevosia kohteella laiduntava kyläläinen huolehtii sähköaidan pystytyksestä ja purkamisesta vuosittain. Myös lohkolla U2 maanomistaja huolehtii aitaamisesta ja lampaiden pidosta. Lohkojen U6 ja U8 kustannusarvio on esitetty Taulukossa 1. Aitaamiseen tarvitaan 820 metriä lammasverkkoa (lohkolle U6 menee 450 metriä ja U8:lle 370 m). Aitatolppina käytetään mieluusti kestopuutolppia. Jos tolpat laitetaan 4 metrin välein, niitä tarvitaan 205 kappaletta. Lampailla käytetään kuumasinkittyä cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan tarvikekustannukset ovat n. 3 /metri. Lisäksi on varattu pystytykseen 50 työtuntia (Taulukko 1). Aitalinjan raivaukseen tai niittoon on varattu 30 työtuntia. Aita pystytetään keväällä 2016 lumien ja roudan sulettua. Alueita laidunnetaan toivottavasti jo samana kesänä, heti kun niillä on riittävästi syötävää, yleensä kesäkuun alkupuoliskolla. Laiduntamisesta aiheutuvia kuluja on myös huomioitu kustannuslaskelmassa (Taulukko 1). Perustamis- ja hoitotoimista pidetään myös hoito- Kuva 6. Kuvia hoitolohkoilta: vas.ylhäällä: Hevoslaidunta lohkolla U1; oik. ylh. Lohkon U4 kivinen saareke pellolla, puustoa raivattu; vas. alhaalla: Lohkon U5 niittyä ja oik. alhaalla: Lohkon U8 rehevää niittyä järven rannassa. 8

9 päiväkirjaa, joka tulee esittää kun hakee investoinnin perään hoitosopimusta. Hoitosopimuksen todennäköinen hakuaika on keväällä Vuosittaiset toimenpiteet Pääasialliseksi hoitomuodoksi on ajateltu niittoa viidellä lohkolla (U3, U4, U5, U7 ja U9, yhteensä 4,85 ha). Niittämisen suorittavat hakijayhdistyksen hyväksi talkootyönä kylän aktiivit. Talkooväkeä on saatu aiemmin hyvin kasaan mm. vesakonraivaukseen. Niitto tehdään traktorin niittokoneella, esim. lautasniittokoneella. Niitetty kasviaines voidaan viedä rehuksi kylän ja sen lähialueen karjatiloille sellaisenaan, paalata säilörehuksi tai mahdollisesti tehdä kuivaheinää, jos sääolot sen sallivat ja kuivaheinälle olisi menekkiä esim. lähialueen hevostiloilla. Ympäristökorvauksessa on jatkossa kiinteä hehtaarituki 450 /ha, joten tarkkaa kustannusarviota niittolohkoilta ei tässä esitetä. Kuluneella ohjelmakaudella (2014 asti) tuki oli traktoriniitossa 41 /tunti ja heinän korjuussa (paalaus, pöyhintä ja kuljetus) 198 /ha. Lisätyötä aiheutuu mm. lohkolla U4, jossa osalla alasta niitto tehdään raivaussahalla ja haravointi käsin. Myös töiden organisointiin (talkooväen hankkiminen, tiedotus jne.) ja hoitopäiväkirjan pitoon menee työaikaa. Niitto tehdään vuosittain heinä-elokuussa. Jos halutaan vähentää ei-toivottujen korkeakasvuisten lajien runsautta, kannattaa niitto tehdä jo heinäkuun alkupuolella tai puolivälissä. Silloin niillä on eniten ravintovaroja maanpäällisissä osissa. Niittoaines kerätään kasaan ja viedään pois tukialalta. Jos niitosta ei saada hyödynnettyä eläinten rehuksi tai kuivikkeeksi, tulee se kompostoida paikassa, jossa se ei aiheuta vesistökuormitusta (tasainen maastonkohta, soranottokuoppa tms.). Kun kasvilajisto on kehittynyt haluttuun suuntaan, voidaan niittoajankohtaa myöhentää esim. elokuun alkuun, jolloin suuri osa niittylajeista on kukkinut ja siementänyt. Lohkoja U1, U2, U6 ja U8 on suunniteltu hoidettavan laiduntamalla. Lohkoilla U1-U2 laidunnuksesta huolehtivat alueen maanhaltijat. He huolehtivat aitaamisesta ja eläinten valvonnasta. Yhdistys korvaa heille laidunnuksen järjestämisestä aiheutuvia kuluja seuran johtokunnan päätöksen mukaisesti. Lohkoilla U6 ja U8 (pinta-ala yhteensä 2,57 ha) aitausjärjestelyistä ja laidunnuksesta vastaisi hakijayhdistys. Ei-tuotannollisella investointituella rahoitetaan lammasaidan rakentaminen (ks. kappale 5 edellä). Alueita voidaan laiduntaa jo investointituen aikana (kesä 2016), mutta viimeistään 2017, jolloin haetaan 5-vuotista hoitosopimusta. Koska hoitolohkot ovat vanhaa peltoa ja kohtuullisen reheväkasvuisia, tulee laidunpaineen olla riittävä. Suositeltu laidunaika on 120 vuorokautta, mutta voi seudun oloissa olla 90 vuorokauttakin. Laidunkauden pituus riippuu miten kohteella riittää syömistä, sääoloista jne. Tuoreelle niitylle suositellaan laidunpaineeksi 2,0-2,5 uuhta + 2,5 karitsaa hehtaarille. Sopiva lampaiden määrä lohkolle U6 voisi olla 7-8 kappaletta ja lohkolle U8 n kpl. Lohkolla U6 tulee järjestää juomavesi, kun taas lohkolla U8 eläimet voivat juoda järvestä. Mikäli lohkoa ei voida jonakin vuonna laiduntaa, tulee kasvusto pitää matalana muuten, esim. niittämällä ja keräämällä niittojäte pois. Vuosittaisista hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään tehdyt toimenpiteet, päivämäärä ja työtunnit sekä mukana olleet henkilöt. Tuen maksatusta haetaan vuosittain. Hoitopäiväkirja tulee esittää kun haetaan ei-tuotannollisen 9

10 investointituen maksatusta ja sen perään tulevaa hoitosopimusta. Myös kun haetaan jatkoa 5-vuotiselle hoitosopimukselle, on hoitopäiväkirja tullut esittää. Sopimuksessa tapahtuvista muutoksista (mm. hoitoalan muutos) on ilmoitettava 10 päivän sisällä ELYkeskukseen. 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulun/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelman pohjana (internet-julkaisu). Tästä on laadittu sopimukset hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui yhdistyksen edustajien kanssa hoitokohteisiin maastossa ja , jolloin jututettiin myös muutamia maanomistajia. Hoidon järjestämisestä on keskusteltu hakijan kanssa useaan otteeseen puhelimitse ja pidettiin videoneuvottelu, johon ProAgrian edustajat osallistuivat etänä ja kylän väkeä oli koolla koululla. Hakija hakee lohkoille U6 ja U8 kevään-kesän 2015 tukihaussa Ei-tuotannollista investointitukea Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Investointi on tullut toteuttaa 2 vuoden kuluessa tukipäätöksestä ja sen perään on edellytetty 5-vuotisen hoitosopimuksen tekoa. Lohkoille U1-U5, U7 ja U9 hakija hakee em. maatalouden 5-vuotista ympäristökorvaussopimusta Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito kevään 2015 tukihaussa. Tämän aineiston ilmakuvakartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta joulukuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Puheenjohtaja Yhdistyksen nimi Ympäristökorvauksen hakija Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija Etunimi Sukunimi Varapuheenjohtaja Yhdistyksen nimi Ympäristökorvauksen hakija 10