NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA 1

2 2 Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie Märynummi Tilatunnus yht. henkilö Eija Hagelberg puh. xxxxxxxxxxx Perinnebiotoopin hoitosuunnitelma HOITOSUUNNITELMA LOHKOLLE U1 Nummen kylätontti 1 1,0 ha (om. Halikon kunta) Alueeseen liittyy kaksi lohkoa, joihin on jo vuokrasopimus ja erityisympäristötuki olemassa alkaen U2 Nummen kylätontti 2 0,21 ha (om. ykstyinen) U3 Nummen kylätontti 3 0,24 ha (om. yksityinen) Tukihaku: Ei-tuotannollinen investointituki (haku ), jonka jälkeen maatalouden ympäristötuen erityistuen (perinnebiotooppien hoito) haku viideksi vuodeksi eteenpäin, tuki astuu voimaan Tuki on korvausta tehdystä työstä, suurin osa töistä tullaan tekemään vapaaehtoistöinä talkoilla. Vuokrasopimuksen kesto: Sijainti: Halikko, Nummen kylä, peruskarttalehti Hakija: Tavoitteet: Pinta-ala: Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. on vuonna 2003 perustettu yhdistys, joka toimii perinnemaisemien parhaaksi. Yhdistyksestä lisätietoja löytyy internetsivuilta Nummen vanhan kylätontin (asutettu jo ennen 1300-lukua) peruskunnostus ja laidunnuksen aloittaminen. Kylätontilla ei ole enää Takalan taloa lukuun ottamatta rakennuksia, vaan se on enemmän luonteeltaan hakamaan ja niityn kaltainen mutta voimakkaasti umpeenkasvanut perinnebiotooppi. Laiduneläiminä tullaan käyttämään nautoja tai lampaita. Peruskunnostuksella alue raivataan hakamaiseksi. Tukialueen pinta-ala on 1 hehtaari. Yksityisen maanomistajan kaksi jo erityisympäristötuen piirissä olevaa vuokrattua lohkoa ovat kooltaan yhteensä noin 0,45 hehtaaria, joten koko hoidettavan alueen yhteispinta-ala on 1,45 hehtaaria. Koko alueen kuvaus: Nummen kylätontti sijaitsee Märynummen taajaman eteläreunalla aurinkoisella hiekkapohjaisella kaakkoon viettävällä rinteellä. Tontin vieressä on Märynummen ala-aste. Kylätontti näkyy Halikko-Aura-maantielle, joten sen hoidon aloittamisella on myös maisemallista merkitystä. Tukialue kuuluu Halikonjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Tukialueen eteläreuna on merkitty arvokkaaksi paisterinteeksi Halikonjoen luonnonhoidon suunnitelmassa (Ikonen ym. 2006). Turun maakuntamuseon kulttuurimaiseman inventointiprojektissa (Sarakum) kylätontti on merkitty seudullisesti arvokkaaksi. Vuonna 2004 alueen eteläreunaa kartoitettiin osana Suomen ympäristökeskuksen ketoprojektia, jonka jälkeen se on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Kylätontilla on Turun maakuntamuseon tietojen mukaan ollut asutusta jo ennen 1300-lukua. Hoidettavan alueen viimeisin asuinrakennus paloi muutamia vuosia sitten, mutta lukuisia

3 3 kivijalkoja on vielä jäljellä. Halikon kunnan omistama varastorakennus seisoo kylätontin koilliskulmassa. Rautakautiseen asutukseen viittaavia kasveja kasvaa alueella: sikoangervoa kasvaa kylätontin etelä- ja länsireunoilla, pölkkyruohoa alueen koillis- ja lounaisosissa ja nurmilaukkaa keskiosissa sekä mäkikauraa lähes kaikilla avoimilla niityillä luvun lopulla laaditun isojakokartan mukaan kylätontin eteläosat olivat 200 vuotta sitten niittyinä, pohjoisosassa sijaitsivat talot. Museoviraston mukaan vanhat kylätontit ovat arvokkaita historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Nummen kylätontti on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, jossa on pienellä alueella sekä ketomaisia osia, tuoretta niittyä että suojaisempia, lehtomaisia ja hakamaisia osia. Maaperä on hiekkaa, mikä osaltaan lisää merkittävästi paikan luontoarvoja. Peruskallio on paikoin laajastikin esillä. Kylätontti, Myllyojan notko, läheiset pähkinälehdot ja Vuorelanmäen luonnonsuojelualue muodostavat poikkeuksellisen arvokkaan ja monimuotoisen kokonaisuuden, jossa viihtyy runsaasti huomionarvoisia kasvi- ja eläinlajeja. Alla esitellään kylätontin lajistoa, huomionarvoiset lajit lihavoituna. Kasvillisuus Alueen puu- ja pensaslajeja ovat tammi, vaahtera, mänty, koivu, haapa, kataja, tuomi, pajut, pihlaja, taikinamarja, vadelma, ruusu ja koiranheisi. Osa puista on iäkkäitä ja komeita maisemapuita, kun taas osa puista ja pensaista on nuorta (levinnyt alueelle kylätontin autioitumisen ja laidunnuksen päättymisen jälkeen). Alueelta löytyy jonkin verran myös monimuotoisuutta lisäävää lahopuustoa. Jotkut maisemallisesti arvokkaista männyistä ovat kelottumassa. Puiden vesat, pensaat ja vadelmat levittäytyvät kovaa vauhtia avoimille niittylaikuille ja eteläreunan arvokkaalle kedolle. Kenttäkerroksen lajistossa on useita huomion arvoisia perinnebiotoopin lajeja: sikoangervo, pystykiurunkannus (runsaasti koko alueella), mäkikaura, nurmilaukka, ruoholaukka, keltamatara, ketoneilikka, pölkkyruoho ja mäkivirvilä. Ainakin nämä lajit löytyvät alueelta. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat ketomaisilla osilla: ahopukinjuuri, kissankello, huopakeltano, pelto-orvokki, isomaksaruoho, ahomatara, mäkitervakko, ahomansikka, särmäkuisma ja siankärsämö. Varjoisemmilla paikoilla kasvaa mm. valkovuokkoa ja sinivuokkoa. Rehevämmillä paikoilla kasvaa myös vuohenputkea, nokkosta ja koiranputkea. Eteläreunalla tuomipensaan keskellä kasvaa harvinainen ja myrkyllinen näsiä. Puutarha Vanhasta kyläasutuksesta muistona näkyy vielä runsaasti kivijalkoja, muutamia omenapuita, kirsikkapuita, pihasyreenipensas, happomarjapensas ja puutarhaperäinen lehtoakileija, vanha unikkolajike sekä joitakin muita vanhoja perennalajeja. Pikkuapollo Alue on rauhoitetun luontodirektiivin liitteen IV lajin ja erityisesti suojellun lajin pikkuapollon (Parnassius mnemosyne) levähdys- ja ruokailualue. Pikkuapollon toukan ravintokasvi pystykiurunkannus kasvaa paikoin runsaana kesantoa reunustavilla niityillä ja lehtomaisen hakamaan reunoilla. Kunnan omistaman alueen vieressä oleva yksityismaalla sijaitseva niitty on myös selkeä lisääntymisalue, josta löytyi toukka Haettavalla alueella on ollut runsaasti lentäviä yksilöitä Paras lentoaika on kesäkuun alku. Linnut Kylätontin lintulajisto on yllättävän monipuolinen. Syksyllä ja keväällä alueella tapaa runsaasti muuttolintuja, mm. rastaita ja haukkoja. Kesällä pesintäaikaan kulttuuriympäristöön kuuluva lintulajisto on laaja: ainakin punavarpunen, satakieli, pensassirkkalintuja kivitasku. Keväällä 2007 kylätontin avoimen niityn eteläreunalla sirkutti muutaman viikon ajan harvinainen viitasirkkalintu. Vuorelanmäen luonnonsuojelualueella pesinyt

4 4 harmaapäätikka liikkui usein kylätontilla kesän 2008 aikana. Aivan alueen läheisyydessä on havaittu myös ruisrääkkä, kuovi, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Hoitotoimenpiteet koko laidunalueelle: Hoitotyössä tulee huomioida pikkuapollo ja hoidon edetessä tehdä seurantaa sen esiintymisestä alueella. Mikäli kannan havaitaan heikentyvän hoitotöiden myötä, tulee tehdä muutos kesken tukikaudenkin. Talvella 2009 tehdään perusraivaus alueella. Raivausta ei kuitenkaan voi tehdä liian kertaluontoisesti, koska muuten lahoavista kannoista vapautuisi liiallisesti ravinteita ketoalueille. Perusraivauksessa poistetaan ensi sijassa nuorimmat haavan ja lepän vesakot sekä tuomia ja nuoria mäntyjä. Alkuraivauksessa poistetaan puut myös tulevilta aitalinjoilta. Avoimille niittyosille levinneet nuoret puunvesat poistetaan ja tiheikköpaikkoihin voidaan tehdä käytäviä laiduneläinten työtä helpottamaan. Raivausjätteet kerätään pääasiassa pois laitumelta (hävitetään joko polttamalla tai viemällä muualle), mutta jokunen kasa voidaan jättää aurinkoiseen rinteeseen kulttuuriympäristön lintulajien pesäpaikoiksi. Laidunnus naudoilla tai lampailla (pyritään saamaan suomalaisia alkuperäisrotuja)aloitetaan kesällä 2010 ja sitä jatketaan viitenä kesänä. Laidunkausi kestää noin 2-3 kuukautta kesässä. Sopiva eläinmäärä kahden kuukauden laiduntamiseen on 3-4 nautaa. Eläimille ei anneta lisäravintoa, eikä aluetta laidunneta yhdessä lannoitettujen lohkojen kanssa. Kun laitumelta loppuu ravinto, eläimet siirretään muille laitumille. Aitojen rakentaminen ei kuulu ei-tuotannollisen investointituen piiriin. Aita rakennetaan puutolpista ja kahdesta paksusta sähkölangasta (tai aitaverkosta, mikäli laiduneläimiksi otetaan lampaita). Sähkö saadaan viereisestä Takalan talosta. Laitumelle rakennetaan kolme porttia, jotta laidunkauden ulkopuolella aluetta voidaan käyttää esim. koululaisten virkistyskäyttöön. Lähitulevaisuudessa alueelle voidaan rakentaa luontopolku. Raivausta jatketaan toisena ja kolmantena talvena. Silloin poistetaan haaparyhmiä ja lehtipuupensaita. Kaikkia lehtipuupensaita ei kuitenkaan ole tarkoitus poistaa, vaan niitä jätetään lintujen ja laiduneläinten suojapaikoiksi. Erityisesti lintujen suosimia tuomia ja pihlajia säästetään. Syksyllä 2008 kylätontilla oli kymmeniä muuttomatkalla levähtäviä rastaita, jotka selvästi näyttivät viihtyvän marjaisissa tuomipensaissa. Puustoa poistetaan erityisesti tammien ympäriltä, jotta komeat puut saataisiin paremmin esille. Joitakin linnunpönttöjä (mm. kottaraisen pönttöjä) voidaan ripustaa laitumen puihin. Kolmena viimeisenä tukivuotena ei enää tehdä lisäraivausta, mutta silloinkin tehdään tarkennuksia ja kerätään edelleen risuja pois alueelta, mm. naudat kaatavat pensaikkoa koko ajan alueella ollessaan. Aikataulu I ei-tuotannollisen investointituen haku 2008 syksy II peruskunnostus eli raivaus, 1. vaihe syksy 2008-kesä 2009 III erityisympäristötuen (5-vuotinen) haku keväällä 2009 IV erityisympäristötuki astuu voimaan V aitojen rakentaminen keväällä 2010 VI laidunnus alkaa alkukesällä 2010 ja jatkuu 5 vuotta, syksyyn 2014 asti VII raivaus jatkuu kolmen ensimmäisen talven aikana Yhteistyö Laidunnuksen aloittamista pyritään tekemään yhteistyössä mm. Märynummen koulun sekä alueen asukkaiden kanssa. Koululaiset voivat osallistua mm. risujen polttoon ja alueen

5 5 siistimiseen. Alueen hoidosta informoidaan asukkaille ja kouluun. Alue voi toimia tutustumiskohteena myös laajemmalla alueella, esim. koko uuden Salon alueella. Halikossa Eija Hagelberg Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. KUSTANNUSARVIO 1 HA:N ALUEELLE EI-TUOTANNOLLISTA INVESTOINTITUKEA VARTEN: Raivaus: Talkoot (yhdet isot talkoot keväällä 2009 ja tarvittaessa useita pieniä talkoita kesän mittaan) moottorisahan käyttö 19,6 / h x 20 h = 392,00 käsityö talkoissa 14,8 / h x 50 h = 740,00 yhteensä = 1132,00 Alueen koko 1 hehtaari, haetaan täysimääräistä tukea 676,00 - työn tekoon sitoudutaan vain kyseisen summan mukaan (676 ), ylimenevää työosuutta ei raportoida. Salossa Eija Hagelberg

6 6 Koulu sijaitsee kuvassa tien oikealla puolella, hoitoalue on vasemmalla näkyvää rehevää lehtipuuvaltaista kylätonttia. Raivausta tulee tehdä ensi sijassa aitalinjoilla eli mm. tämän tien reunassa. Haavikkoreuna näkyy hyvin tässä kuvassa, ja se näkyy hyvin myös Halikko-Auramaantielle. Etureuna (haavat) ovat yksityisomistuksessa. Kunnan omistama alue sijaitsee pian niiden takana. Kylätontin eteläreunan monimuotoisinta ketorinnettä. Tällä alueella kasvavaa mm. sikoangervoa, mäkivirvilää, pölkkyruohoa ja mäkikauraa.

7 7 Kylätontin keskellä on laaja kallioalue, jossa kasvaa jonkin verran nuorta mäntyä, jotka tulisi poistaa sekä niiden maata happamoivan vaikutuksen ansiosta että maisemallisista syistä. Tällä paikalla kasvaa rautakauteen liittyvää nurmilaukkaa. Niitetty alue edessä on yksityisen maanomistajan, sen takana näkyy kunnan omistamaa aluetta, joka on voimakkaasti pusikoitunut. Näkymä keskiosan kallioilta Vaskiontien suuntaan.