11. Palotoimi. g «rr. w a> p p q? «$ O Il* P. P c. 'tj p: Tj p o. H K P p P K P. g ff. p p. P rf 3. p 3. p' Henkilökunta.

Transkriptio

1 . alotoimi alolautakunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v. 943 oli seuraavan sisältöinen: alolautakunnan jäsenet ja toiminta. alolautakuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palotointa, kuuluivat v. 943 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana filosofiantohtori B. Nybergh, joka samalla toimi kaupunginhallituksen edustajana, varapuheenjohtajana teknologiantohtori Y. J. Talvitie ja jäseninä autonkuljettaja J. O. Kivistö, nuohoojamestari S. K. Lindström, rakennustarkastaja A. V. Toivonen itseoikeutettuna sekä ylijunailija A. M. Österlund. Varajäseninä olivat apulaisrakennustarkastaja I. Ahonen itseoikeutettuna, nuohoojamestari. Lehikoinen, joka koko vuoden toimi Kivistön sijaisena sekä insinööri E. A. Lucander. Lautakunnan varsinaisen sihteerin, kaupunginhallituksen notaarin E. K. Uskin nauttiessa virkavapautta kansliasihteerin viran hoitamista varten, toimi v.t. sihteerinä lautakunnassa kaupunginhallituksen kansliasihteeri G. Brotherus. alolautakunta kokoontui kertomusvuonna 9 kertaa ja käsitteli 74 varsinaista asiaa, jotka antoivat aihetta lausuntoihin tai esityksien tekemiseen. öytäkirjaan merkittiin 0 tiedonantoa. Erinäisille kaupungin viranomaisille sekä yksityisille annettiin sitä paitsi palopäällikön toimesta 522 kirjallista lausuntoa, esitystä tai todistusta. Lisäksi antoi palopäällikkö 37 asemakaavaa koskevaa lausuntoa ja tarkasti 9 rakennuspiirustusta. alolaitos. Viranhaltijat. Kertomusvuoden aikana palokunnan'palveluksesta erosi 9 sääntöpalkkaista viranhaltijaa, joista vanhempi palokorpraali K. S. Hagelberg siirtyen syyskuun nä täysinpalvelleena eläkkeelle sekä palomiehet M. Reinikainen ja R. Forss sairauden johdosta. Vakinaiseen palvelukseen ei saatu yhtään sääntöpalkkaista viranhaltijaa. alotarkastaja T. Sundqvist oli edelleen sotapalveluksessa joulukuun 5 ään saakka, jona aikana hänen tehtäviään hoiti palomestari C.-W. Åström. alomestari A. Harne oli samoin usean kuukauden ajan sotilastehtävissä sijaisenaan v.t. palomestari A. Leskinen. Viransijaisina olleista nuorukaisista joutui vuoden aikana 2 suorittamaan asevelvollisuuttaan ja oli heidän lukunsa vuoden lopussa 8. Viransijaisiksi tarjoutuvia oli myös vähän, minkä lisäksi aines oli heikohkoa, joten kaikkia ei voitu lääkärintarkastuksessa hyväksyä. alokunnan terveydentila oh kertomusvuoden aikana tyydyttävä. 9 miestä sairasti yhteensä 747 päivää. Kalusto. alokunnan kalustossa ei vuoden aikana tapahtunut suurempia muutoksia. Vallitseva sotatila asettikin uuden sammutuskaluston hankinnoille rajoituksia. alokunnan letkuvarasto käsitti yhteensä m. alokunnan miesvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli seuraava: Henkilökunta Moottoriajoneuvot aloasema 'tj O: Ö H K p Tj p o p «$ O Il* p p* g ff g- F p'cd" E 5: p 3. p' g «rr. w a> p p q? k o -t g E co " p p c K/i r+- O rf 3. p" I K ääpaloasema Kallio Käpylä asila Sörnäisten niemi Yhteensä 4 I l ) Niistä 8 n. 7 vuotista nuorukaista viransijaisina

2 . alotoimi alokunnalla oli yksi vaahtosammutusauto, joka oli varustettu 000 min./litr. pumpulla, kolme letkuautoa, kaksi konetikapuuautoa, kaksi savusukellus- ja valaistusautoa ja kahdeksantoista ruiskuautoa, joista viimeksi mainituista kolme oli varustettu 500, yksi 800, neljä 000, kaksi 500 ja yksi 700 min./litr. pumpulla, neljä sekä kolme min./litr. pumpulla. Moottoriruiskuista, joita oli 5, oli kaksi 200, viisi 00, neljä 000 sekä neljä 500 min./litr. tehoista. aloilmoitus. alolennätinkeskuksia o li pääpaloasemalla sekä Kallion, Käpylän, asilan ja Sörnäisten niemen paloasemilla. Käytännössä oli palokelloja kaikkiaan 255. Lennätinverkkoon kytkettyjä yksityisiä palokelloja oli kaikkiaan 2 paikassa. Automaattihälyttäjiä oli kahdeksassa paikassa. alohälytyspuhelin oli kytkettynä puhelinkeskukseen erikoisnumerolla 500, johtoja oli kolme. aloasemien välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. alopostit ja muut vedenottopaikat. Vesijohdon paloposteja tuli lisää 4, kaikkiaan niitä oli 93. Yksityisiä vesijohtolaitoksen hoidossa olevia paloposteja oh 45. alokaivoja oli. * Vapaaehtoinen palokunta. Vapaaehtoisen reservipalokunnan päällystön miesluku oli 9 ja alipäällystön sekä miehistön 30. Kalustoon kuului 2 ruiskuautoa ja 2 moottoriruiskua sekä m letkua. Vapaaehtoisen palokunnan lentävään osastoon kuului 39 miestä. Sen hälytys oli järjestetty tapahtuvaksi puhelinkeskuksen kautta kulkevalla hälytyspuhelimella. Kaupunki avusti kertomusvuonna vapaaehtoista palokuntaa mk:ua. Vapaaehtoinen palokunta kutsuttiin vuoden aikana 9 kertaa antamaan avustusta tulipaloissa sekä kaupungissa että sen lähiympäristössä. alotarkastukset. Kaikkien kaupungin alueella olevien kiinteistöjen yleisen palotarkastuksen suoritti v.t. palotarkastaja C.-W. Åström. aitsi näitä tarkastuksia piiripalomestarit suorittivat 533 tarkastusta tulen- ja henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa kukin omassa piirissään. Näistä tarkastuksista apulaispalopäällikkö L. Karto suoritti 7, palomestari C.-W. Äström 55, palomestari A. Harne 79 ja palomestari A. Leskinen 32. Tämän ohella palopäällikkö toimitti tarkastuksia yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa y.m. tulenaroissa paikoissa. Turvavartio teattereissa. Teattereissa y.m.s. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana seuraavasti: Kansallisteatterissa 2 miestä 297 kertaa, Kansanteatterin ylioppilastalossa olevalla näyttämöllä 2 miestä 20 kertaa ja Koiton näyttämöllä mies 20 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa 2 miestä 347 kertaa sekä Suomalaisessa oopperassa 2 3 miestä 70 kertaa. Nuohoustoimi. Kaupunki oli nuohoustöiden suorittamista varten jaettu 5 nuohouspiiriin. Nokivalkeiden lukumäärä v oli seuraava: Tulipalot. alokunta hälytettiin kertomusvuoden aikana 57 kertaa, niistä 303 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalonvaaran johdosta, 9 kertaa nokivalkean tähden, 23 kertaa käryn tai savun takia, 7 kertaa happikoje- tai pulmoottoriavustuksen antamista varten, 22 kertaa erehdyksestä, 7 kertaa yksityisen hoidossa olevassa palolennätinverkostossa esiintyneen vian takia, 05 kertaa ilkivaltaisuudesta, edellisenä vuonna 54 kertaa, 23 kertaa veden pumppuamista varten, 2 kertaa nuohoojain laiminlyönnistä sekä 55 kertaa muista syistä. Edelliseen vuoteen verrattuna hälytysten lukumäärä pieneni 44:llä ja tulipalojen luku 40:llä. Tulipaloja oli Helsingissä tammikuussa 30, helmikuussa 0, maaliskuussa 38, huhtikuussa 27, toukokuussa 29, kesäkuussa 9, heinäkuussa 8, elokuussa 20, syyskuussa 30, lokakuussa 23, marraskuussa 2 ja joulukuussa 30. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 223 tapauksessa puhelimitse, 75 tapauk-

3 2 2. Huoltotoimi sessa palolennättimellä, ja 2 tapauksessa suullisen sanantuojan kautta. 70 tulipaloa sattui päivällä klo 8 ja 30 tulipaloa yöllä klo 8 välisenä aikana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kivi- uuraken- raken- Yhnuksia nuksia teensä Asuinhuoneita ja -raken Keittiöitä 7 7 kylpyhuoneita. Eteisiä Vaatekomerolta Virastohuoneita Kokoushuoneita 2 Elokuvateattereit a... Apteekkeja... Tehtaita j a työpajoj a 23 Myllyjä Leipomoita Valimolta Työhuoneita 9 Kahvinpaahtimoita 7 Laboratorioita 3 Myymälähuoneita Kivi- uu^ raken- raken- Yhnuksia nuksia teensä Rakenteilla olevia taloja 2 2 Kellareita 8 3 Ullakolta 7 4 orrashuoneita 3 3 esutupia Mankelihuoneita Kattilahuoneita 7 7 Autokorjaamolta Autovajoja 2 3 Varastohuoneita...: 4 5 Varastosuojia 7 8 Vartiokojuja 2 2 Käymälöitä Muita tulen irtipääsypaikkoja 4 Yhteensä Kauko avustus 3 Taulukossa luettelemattomat muut tulen irtipääsypaikat olivat hiilivarastoja 5, koksibunkkereja 5, autoja 23, laivoja 7, ruohikkoja 7, rikkalaatikoita 7, kaatopaikkoja 2, puupinoja, roskakuiluja, tervapatoja 4, jätepaperivarastoja 3, raitiotievaunuja 3, rautatievaunuja 2, hissimoottoreita 3, kaatotelineitä 3, sähköpylväitä 2, mäskinkuivaamoja, asfalttitynnyreitä, bensiinitynnyreitä, laastikoppeja, Maan romu yhdistyksen keräyslaatikoita, kaasunpuhdistamoja ja lämpöpatterin suojuksia. alopaikan mukaan tulipalot jakautuivat palopiireittäin seuraavasti: I palopiiri 9, II palopiiri 99, III palopiiri 02, ja palopiirien ulkopuolella 3; sekä kaupunginosittain kuten alla olevasta yhdistelmästä selviää: I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII 3 XIV kaupunginosa.. 4 XV» 5 9 XVI» 2 30 XX» 23 8 XXI» 5 28 XXII» 5 0 XXIII» 8 3 XXV» 5 XXVI» 2 29 alopiirien ulkopuolel- 23 la olevat alueet Tulen irtipääsyn syyt olivat seuraavat: Yhteensä 300 Kaukoavustus 3 Yhteensä 303 Avotulen varomaton käsittely Räjähdys 5 Lämmityskamiinan huolimaton hoito. Tulisijasta pudonneet kekäleet

4 . alotoimi 3 Lähelle tulipesää sijoitetut halot 3 uukaasuttimen tai siitä poistettujen hiilien sytyttämä 29 uhalluslampun varomaton hoito 2 Uuttauskoj een varomaton hoito 7 uutteellinen tulisij a t ai s avuj ohto... Tulensekaisen tuhkan huolimaton säilytys 0 Tulenarkojen aineiden varomaton käsittely 8 Tulensekainen koksi 4 Ylikuumentunut tulenarka aine 3 Itsesytytys 20 Oikosulku 24 Laakerien yhkuumeneminen Sähkösilitysrauta, -liesi tai liimapannu 3 Sähkökamiina tai-lamppu 3 Kaasuliekistä syttynyt Varomaton tupakointi 2 Lasten leikkiminen tulella 4 Savupiipusta lentäneet kipinät 3 Ahjosta lentäneet kipinät.. 2 Smirgelistä lentäneet kipinät 2 Veturista lentäneet kipinät 5 Uudestisyttyminen 5 Ilmapommitus.. 7 Murhapoltto 8 Selville saamaton syy 47 Yhteensä 300 Kaukoavustus, 3 Kertomusvuoden aikana sattuneista 303 tulipalosta oh 0 eli 52.8 % pieniä eli sellaisia, että ne sammutettiin sanko- tai jollakin muulla ensiapuruiskulla, 3 eli 37.3 % keskikokoisia, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohtoa, moottoriruiskua tai n.s. säiliöauton suihkua sekä 30 eli 9.9 % vakavanlaatuista, joissa tarvittiin suurehko määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Vakavaluontoisimpiin tulipaloihin kuuluviksi voidaan lukea seuraavat tulipalot: Maaliskuun nä syttyi tulipalo Teollisuuskadun l:ssä olevassa Enso Gutzeit oy:n jätepaperivarastossa. Tuli sai aluksi voimakkaan tuulen vaikutuksesta uhkaavan vallan, mutta palomiehistön onnistui kuitenkin pari tuntia kestäneen uutteran sammutustyön jälkeen saada se rajoitetuksi ja estää palon leviäminen viereiseen tehdasrakennukseen. Sammutustyössä käytettiin 5 suihkua. Vahingot nousivat n mk:aan. Lokakuun 23 n vastaisena yönä tuli pääsi irti Munkkisaaren myllyn jauhokuilussa neljännen kerroksen kohdalla. alo levisi aina kahdeksanteen kerrokseen asti ja sammutustyö vaati palokunnalta neljän tunnin kestävän tiukan ponnistelun, jossa apuna käytettiin m.m. savutuulettajaa. Sammutustyössä käytettiin 7 suihkua. Vahingot olivat mk. Tapaturmat. Kertomusvuoden kuluessa ei sammutustyössä sattunut ainoatakaan vakavampaa tapaturmaa muutamia lieviä loukkaantumisia ja savumyrkytystapauksia lukuunottamatta. Heinäkuun 22 nä Tykistökadun 9:ssä sijaitsevan jalkinekorjaamon palossa liikkeen omistaja D. Salo sai niin pahoja palohaavoja, että hän niihin myöhemmin sairaalassa kuoli. alovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oh mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimistosta 5 89 mk:aan ja kiinteimistöstä mk:aan. alovahingonkorvauksia kotimaiset vakuutuslaitokset suorittivat mk ja ulkomaiset vakuutuslaitokset mk eli yhteensä 0.4 % uhatun omaisuuden arvosta. Vertailun vuoksi on seuraavassa merkitty palovahingon korvausprosentit v:n väliseltä ajalta: O.s l.i 939 O.s l.o Sairaankuljetustoiminta. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana yhteensä kertaa, josta keriaa sairaiden ja 773 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljettamiseen. Vastaavat luvut v. 942 olivat 9 489, 8 74 ja 743. Kuljetusten lukumäärä lisääntyi siis 35:a. Ajojen lukumäärä oli päivää kohden 27. o eli l.o suurempi kuin edellisenä vuonna.

5 4. alotoimi 4 Kuljetukset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti:. Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 72 7 Toukokuu Kesäkuu 2 47 Yhteensä Sairaustapauksia Tapaturmia Sairaus- Tapatapauksia turmia Kuukausi Yhteensä Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Kuljetusmatkojen pituus oli km, edellisenä vuonna 9 35 km. Vaikka kuljetuksien lukumäärä edelliseen vuoteen verrattuna on lisääntynyt, on kuitenkin kuljetuksiin käytetty ajomatka pienentynyt johtuen etupäässä siitä, että maaseutuajoja ei polttoaiiie^n puutteen takia voitu suuremmassa määrin suorittaa. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä mk, edellisenä vuonna mk. Kaupunginkassaan suoritetun määrän nousu johtui kuljetusmaksujen v:n 942 lopussa tapahtuneesta korotuksesta. alolaitoksen todelliset kustannukset v. 943 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Määrärahat, Menot tilien Määrärahain mk mukaan, mk säästö (-{-) tai ylitys ( ) mk alkkiot : 780: Sääntöpalkkaiset virat : 75 ) 2 35: 75 Tilapäistä työvoimaa : Kesälomasij aiset : : Vuokra : Lämpö : : 55 Valaistus : : 0 Siivoaminen : : 55 Vedenkulutus ' : : 50 uhtaanapito : ) + : Kaluston hankint a : : 0 Kaluston kunnossapito 4 ) : : 20 ainatus j a sidonta : : 20 Tarverahat : :20 Vaatteiden pesu : : Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet : : 05 Yleisten laitteiden kunnossapito ' 4 98: 95 30:05 Käyttövoima.. 5 ) : + 933: Autoj en käyttö : : 50 Vakuutusmaksut : : 20 Väestönsuoj elutarvikkeet ) : 50 7 ) : 35 Yhteensä : : Kutakin kaupungin henkikirjoissa olevaa asukasta kohden kustannukset nousivat 45: 78 mk: aan.. Avustus- ja huvirahasto. alokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi palokunnalle määrätyn osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Rahaston pääoma oli kertomusvuoden alussa : 30 mk. Rahasto lisääntyi kertomusvuoden aikana sairaankuljetusmaksuista mk, Tähän sisältyy vuoden aikana myönnetty lisämääräraha mk. 2 ) S:n mk. ) Tähän on tililtä Siivoaminen siirretty mk. 4 ) Tähän on kaluston hankintamäärärahasta ca aaa i_ k\ t>-"u " rr rv rv rv tk.ix nno non. oc siirretty mk. 5 ) Tähän on tililtä Valaistus siirretty mk. ) Tästä : 85 mk «on siirretty v:sta ) Siirrettiin v:een 944.

6 . alotoimi 5 uusista pankkiosakkeista mk, koroista 5 974: 50 mk ja lahjoista 50 mk eli yhteensä 0239: 50 mk. Menot, käsittäen kirjojen sekä urheilupalkintojen ostot, tarjoilun miehistölle juhlapäivinä, palokunnan kesäkodin vuokraan ja ylläpitoon tarvittavat maksut y.m. nousivat : 90 mk:aan. Joulukuun 3 nä 943 rahaston pääoma oli :90 mk, josta mk oli sijoitettuna valtion obligatioihin, mk Jlelsingin kaupungin v:n %:n obligatioihin, 0 kpl litt. B., mk pankkiosakkeisiin sekä :90 mk pankkitileille. / Kunnall. kert. 943 II osa. 5