21. Palotoimi. Palolautakunta

Transkriptio

1 . Palotoimi Palolautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ym. Palolautakuntaan kuuluivat v. 96 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana rak.mest. Onni Vanhala, varapuheenjohtajana taloustireht. Jalmari Hopea vuori sekä jäseninä ent. palokorpr. Pauli Kaja, kiinteistöneuvos Olavi Karasuo, toimits. John Lannervo, maanvilj. Lars Lindberg, rak. tark. Aulis Salo, sorv. Lauri Santanen, rak.mest. Leo Vilkman sekä ins. Vidar Westerholm. Kaupunginhallituksen edustajana oli apul.kaup.joht. Veikko Järvinen. Sihteerinä toimi hovioik.auskult. Rainer Alho 0.. saakka ja sen jälkeen valtiot, kand. Panu Suominen. Lautakunta kokoontui vuoden aikana kertaa ja sen kokousten pöytäkirjojen pykäläluku oli 9. Saapuneita kirjeitä oli ja lähetettyjä. Palolaitoksen diaariin merkittiin 7 saapunutta ja 0 lähtenyttä kirjettä. Päätökset. Lautakunnan tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon: laitoksen viranhaltijoiden virka-asuntojen järjestely (.. 9,..,..,.. 08 ); vapaaehtoisten palokuntien avustaminen (.. 0, 0.. 7, ,.0. ); eräiden viranhaltijain oikeuttaminen hyväksymään maksumääräyksiä ja laskuja, päättämään hankinnoista ym. sekä hankintavaltuuksien vahvistaminen kertomusvuodeksi (..,,.. 0,.., 9.. 0, ,.0. 8,.. 0 ); laskujen, avustusten ym. maksaminen palokunnan rahaston varoista (.. 6, 7,.. 6, ,..,.. 8 0, 9.. 7,6.., ,.0., ); Kaarelan vapaaehtoisen palokunnan kanssa tehdyn sammutussopimuksen purkaminen (.. 9 ); kaluston hankintamäärärahojen käyttö (.., ); eräiden määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen (8.. 0, ); kaluston ja tarvikkeiden tilaaminen (.. 0,.. 89, 90, ,.9. 07, , 69 ); kaupungin palokunnan rahaston ja Gösta Waseniuksen rahaston pääomien kartuttaminen (.., 6 ); Saksasta tilatun vaahtosammutusauton vastaanottaminen ja hinnan

2 . Palotoimi loppuerän maksaminen (.. 88, ); luvan myöntäminen väestönsuojelulautakunnalle suurtehohälyttimen sijoittamiseen pääpaloaseman torniin (9.. ); yleisen palotarkastuksen suorittaminen (.6. 6, ); kaluston hankkiminen vapaaehtoisille palokunnille ( ); moottoriruiskun lainaaminen satamalaitokselle ( ) sekä palopostikilpien merkitseminen (.0. ). Esitykset. Lautakunta teki esityksiä kaupungin muille elimille mm. asioista, jotka koskivat: eräiden laitoksen viranhaltijoiden vapauttamista suorittamasta heille tuomittuja vahingonkorvauksia (.. 6,.. 86,.0.,.. 8 ); lisämäärärahojen ja eräiden tilien ylittämisoikeuden myöntämistä ym. (.., 8.. 8, , 9.9.,.. 77, 8.. 9,.. 09 ); eräitä viran täyttämistä, virkavapauksia ja virka-asuntoja koskevia kysymyksiä (.. 8, 8.., , 90, ,, 9,.0. 7, 7.0. ); eräiden avustusten myöntämistä laitoksen henkilökuntaan kuuluvien yhdistyksille ym. (8.. 9, 0.. 7,.. 87, ); ansiomerkkien myöntämistä viranhaltijoille (.. 9, 60 ); käytettyjen autojen romuttamista (.. 6, 6, ); ruokailun järjestämistä Haagan paloasemalla (0.. 7 ); konetikasauton vuokraamista esitettäväksi Malmön pohjoismaisessa palokalustoalan suurnäyttelyssä (9.. ); kaupungin kiinteistöjen kemiallisten sammutus välineiden tarkastamista (6.. 9 ); v. 960 vahvistetun nuohoustaksan tarkistamista (.6. 7 ); vanhan paloaltaan hävittämistä Oulunkylässä (.6. 9 ); kesävesijohdon rakentamisesta palokunnan kesäkotiin aiheutuvia kustannuksia (.9. 9 ); valtionavustuksen hakemista palokaluston hankintaa varten kertomusvuonna (.0. ); Haagan paloaseman virvokekioskin vuokralleantoa ( ); pitkän tähtäyksen taloussuunnitelmaa v:ksi (..0 ) sekä sairaankuljetusauton n:o 0 siirtämistä ko. tehtävistä muihin kuljetustehtäviin (.. ). Lausunnot, joita lautakunta antoi kaupungin muille elimille, koskivat mm. seuraavia asioita: erikoisvalmisteisen pakettiauton hankkimista pyörätuolia käyttävien invalidien kuljettamiseen (.. ); eräiden palkkojen järjestelyä palolaitoksessa (.. 8,.. 6 ); palavien nesteiden varastointisääntöä tarkistamaan asetetun komitean mietintöä (.. 9 ); Esso Oy:n Laajasalon vuokra-alueen vaihtamista, öljy- ja nestekaasusäiliöiden rakentamista öljysatamaan sekä paloturvallisuuden tehostamista Laajasalon öljy varastoalueella (6.6. 7,.9. 0, 0.. 7, 7.0.,.. ); öljykaminoiden ja niiden savuhormien nuohouskysymystä (.0. 6 ); tulenaran nesteen varastoimista Kallion paloasemalle (.0. 8 )i palomiesten sairaus- ja vuosilomasijaisten palkantarkistusesitystä (.. 8 ) sekä Helsingin nuohoojain ammattiosaston uuteen palo järjestykseen ehdottamia muutoksia (.. 86 ). Lisäksi palolautakunta antoi 7 lausuntoa asemakaavan ja tonttijaon vahvistamis- ja muutosehdotuksista sekä lausuntoa rakennuspiirustuksista. Palolaitos Henkilökunta. Kaupunginhallituksen myönnettyä luvan, että apulaispalopäällikön, palotarkastajan ja talouspäällikön virat saatiin jättää toistaiseksi täyttämättä, kunnes palolaitoksen organisaation muutosta tutkiva komitea saisi työnsä päätök-

3 . Palotoimi seen ja palolautakunnan määrättyä palomest. Armas Winqvistin apulaispalopäällikön viransijaiseksi, apul.palotarkast. Gösta Willingin palotarkastajan viransijaiseksi ja hovioik.auskult. Rainer Alhon talouspäällikön viransijaiseksi, hoitivat palomest. Armas Winqvist ja apul.palotarkast. Willing viransijaisuuksia koko vuoden ja hovioik.auskult. Rainer Alho talouspäällikön viransijaisuutta 0.. saakka ja.. alkaen valtiot, kand. Panu Suominen vuoden loppuun. Em. viransijaisuuksista johtuen hoiti ruiskumest. Erkki Thurman palomestarin virkaa koko vuoden ja palokers. Nils Rehn ja palokers. Torsti Salomaa välisenä aikana sekä palokers. Leo Mäkinen.8. alkaen vuoden loppuun ruiskumestarin virkaa. Apulaispalotarkastajan virkaa hoiti viransijaisena koko vuoden palotekn. Uolevi Särkijärvi, paloteknikon virkaa palokers. Verner Järvinen.... välisenä aikana sekä palokers. Pekka Ennevaara.. alkaen vuoden loppuun. Palolautakunnan valittua ruiskumest. Alfred Nordströmin palomestarin virkaan on palolautakunta, viran täyttämisestä johtuneen valituksen johdosta, määrännyt avoinna olevaa ruiskumestarin virkaa hoitamaan palokers. Enok Arokannon siksi kunnes palomestarin viran täyttämistä koskeva lautakunnan päätös saisi lainvoiman ja ruiskumestarin virka vakinaisesti täytetään. Avoinna olleeseen apulaispalomestarin virkaan valitsi lautakunta palokers. Yrjö Sainion. Viran täyttämistä koskevan valituksen johdosta jäi palokersantin virka avoimeksi, siksi kunnes lautakunnan päätös saisi lainvoiman. Palolautakunnan komennettua Valtion palokoulun palopäällystöluokalle paloteknikot Henrik Hagelbergin ja Paavo Rissasen määräsi lautakunta paloteknikon viransijaisiksi väliseksi ajaksi palokersantit Pekka Ennevaaran ja Birger Söderlundin. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana eläkeiän saavuttaneina varusmest. Urho Hurme, palokersantit Veikko Hurmerinta ja Matti Solaste, palokorpraalit Gunnar Lindholm, Pauli Jääkivi, Väinö Salovuo, Kasper Liukkonen, Einar Karell, Gunnar Strömberg sekä räätäli Impi Lehtonen. Muista syistä erosi palolaitoksen palveluksesta talouspäällikön viransijainen hovioik.auskult. Rainer Alho, palokers. Urpo Vihanto, palokorpr. Herman Laxen, tp.palomies Unto Vänttinen ja sairaankulj. Tapani Heimonen sekä kuoleman kautta vaatturimest. Heikki Mylläri. Avoimeksi tulleeseen varusmestarin virkaan valitsi lautakunta.. alkaen varastonhoit. Allan Lundinin, varastonhoitajan virkaan varastoesimies Matti Heinosen 6.. alkaen ja vaatturimestarin virkaan Kalervo Heikki Maikin.. alkaen. Avoimeksi tulleisiin palokersantin virkoihin valitsi palolautakunta.. alkaen palokorpr. Boris Fagerstedtin ja.9. alkaen palokorpr. Niilo Purorannan. Haagan paloasemaa varten perustettiin.. alkaen vahtimestari-lämmittäjän virka, johon nimettiin tätä tointa työsopimussuhteessa hoitanut vahtimestarilämmittäjä Kalle Karhu. Tilapäisen toimistoapulaisen virkaan valitsi palolautakunta.. lukien Ella Heinon. Palokorpraalin virkaan nimitti palopäällikkö 0 palomiestä, palomiehen virkaan miestä ja otti tilapäisen palomiehen virkaan 0 miestä. Kesäkuukausina palveli palolaitoksessa yhteensä 7 miestä. 6

4 . Palotoimi Palolaitoksen koko henkilökunnan vahvuus ja sijoitus eri osastoihin sekä paloja palovartioasemille vuoden lopulla ilmenee seuraavasta taulukosta: Osasto Päällystö Alipäällystö Viranhaltijat Miehistö Talous- ja huoltohenkilökunta Työsopimussuhteessa olevat työntekijät Yhteensä Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Yht. I palopiiri Pääpaloasema II palopiiri Haagan paloasema III palopiiri Käpylän paloasema Malmin palovartioasema IV palopiiri Kallion paloasema Herttoniemen palovartioasema.. Sammutusosasto yhteensä Teknillinen osasto Palonehkäisyosasto TnlniA cn c/7 <:tn Toimisto Varusvarasto Talousosasto yhteensä 6 7 Kaikkiaan Kertomusvuonna sattui sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä 9 loukkaantumistapaturmaa. Harjoituksissa tai työpalveluksessa loukkaantui 0 henkilöä. Tapaturmien aiheuttamat työpäivämenetykset nousivat 9 päivään ja niistä suoritetut korvaukset mk:aan. Kertomusvuonna sattui lisäksi korjaamon henkilökunnan keskuudessa tapaturmaa, joista aiheutuneet työpäivämenetykset nousivat 7 päivään ja niistä suoritetut korvaukset 6.0 mk:aan. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa kertaa sairauspäivien lukumäärän ollessa yhteensä 08. Työsopimussuhteessa olevien työntekijäin vastaavat luvut olivat ja 8. Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku vuodessa sairaustapausta ja henkilöä kohti oli seuraava: alipäällystö.87 ja 9. o, miehistö 8.70 ja 0., talous- ja huoltohenkilökunta 7.6 ja 0.0 sekä työsopimussuhteessa olevat työntekijät.08 ja.. Koulutus. Sammutushenkilökunnan koulutus tapahtui kuten aikaisemminkin kuukausittain laadittujen harjoitusohjelmien mukaan. Arkipäivisin pidettiin jokaisella palo- ja palovartioasemalla kaiustoharjoituksia. Paloasemilla pidettiin myös oppitunteja, erilaisia luentoja sekä opetuselokuvaesityksiä. Tämän lisäksi koulutettiin henkilökuntaa erilaisilla kursseilla, joista mainittakoon tilapäisille ja sijaispalomiehille toimeenpannut kolme alkeiskurssia, jotka kukin käsittivät 7 harjoitusja oppituntia ja joiden osanottajamäärä oli yhteensä 0 miestä sekä pääpaloasemalla ja Haagan paloasemalla tuntia käsittävät palotarkastuskurssit, joihin osallistui yhteensä palomiestä. 7

5 . Palotoimi Valtion palokoulun alipäällystöluokan suorittivat palokersantti N. Puroranta, palokorpraali Asser Nurminen ja V. Kuokkanen sekä palomies M. Sinisalo. Alipäällystöluokalle pääsyä varten suoritettiin palolaitoksen toimesta karsintakoe, johon osallistui 9 miestä. Kaupunginhallituksen koulutustoimikunnan j ärj estämän j ohtamistaidollisen kurssin I jakson suoritti kolme viranhaltijaa ja II jakson yksi viranhaltija sekä toimistoteknillisen kurssin yksi viranhaltija. Koulutustoimikunnan järjestämän palolaitoksen työnopetuskurssin suoritti yhdeksän viranhaltijaa. Helsingin väestönsuoj elutoimiston j ärj estämille päällystökursseille osallistui suunnitelman mukaisesti palolaitoksen viranhaltijoita ja erilaisilla väestönsuojelukursseilla toimi palolaitoksen päällystöä ja alipäällystöä opettajina. Kaupungin myöntämän opintomatka-apurahan turvin suoritti palokers. Bo Winqvist opintomatkan Englantiin ja Pohjoismaihin sekä palolaitoksen stipendirahastosta saadun apurahan turvin suorittivat palokers. Enok Arokanto opintomatkan Englantiin ja palokorpr. Paul Lassila opintomatkan Norjaan. Kiinteistöt ja kalusto. Kiinteistöt. Suuria rakennustöitä ei palolaitoksessa suoritettu kertomusvuonna. Sen sijaan suoritettiin laitoksen kaikissa rakennuksissa vuosikor j austöit ä. Kalusto. Palolaitokseen hankittiin vuoden aikana yksi Fargo D-00 -merkkinen sairaankuljetusauto ja Fargo D-00 -merkkinen pioneeriauto, joka oli varustettu kiinteällä generaattorilla sekä korkeapainekompressorilla. K. Nummela Oy:ltä tilattiin muutostyö toiseen Äsbrink-merkkiseen konetikasautoon. Lisäksi hankittiin lasikuiduista rakennettu kevyt sammutusvene, joka sai käyttövoimansa kahdesta 0 hv:n Evinrude-merkkisestä puoliperämoottorista. Näiden lisäksi palolaitos hankki kahdeksan moottoriruiskua, kymmenen paineilmalaitetta, 0 kasvo-osaa, 0 paineilmapulloa, 0 jatkotikas- ja vetotikassarjaa, 8 LA-puhelinta, 00 m pikaliitinputkia sekä neljä autoradiopuhelinta. Palolaitoksen moottoriajoneuvojen ja -ruiskujen lukumäärä ja jakaantuminen eri palo- ja palo vartioasemille vuoden lopussa selviää seuraavasta taulukosta: Moottoriajoneuvoja Sijoituspaikka oj rt :c O ffls Ctf > Sammutusosasto Pääpaloasema Haagan paloasema Käpylän paloasema Malmin palovartioasema. Kallion paloasema Herttoniemen palovartio asema Varalla Teknillinen osasto Yhteensä

6 . Palotoimi Palolaitoksella oli siis 6 varsinaista sammutusautoa, joista 7 pumpulla varustettua. Näistä oli seitsemässä autossa korkeapainesumupumppu. Pumpulla varustetuista autoista oli yhdessä 00, kolmessa 800, kahdessa 00, kolmessa 000 ja yhdessä 000 l/min tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetyt 00 l/min (8 ik) matala- ja 0 l/min (6 ik) korkeapainepumppu. Mainitut autot oli lisäksi varustettu vaahtosammutuslaitteilla, joiden teho kymmenessä autossa oli 000 l/min, yhdessä 00 l/min, kolmessa 000 l/min, yhdessä 000 l/min, yhdessä 800 l/min ja yhdessä l/min. Moottoriruiskuista oli kaasuturbiinipumppu 00 l/min tehoinen, kymmenen ruiskua 000, kaksi 00, neljä 00, kolme 000, kuusitoista 800, kaksi 600, kaksi 00 ja kuusi 0 l/min tehoisia. Ruiskuveneen HRV:n pumppujen teho oli yhteensä l/min ja veneessä oli lisäksi korkeapainepumppu ja vaahtosammutuslaitteet. Hyökkäys veneessä oli kaksi kannettavaa moottoriruiskua ä 000 l/min sekä yksi pienoisruisku ä 0 l/min. Palolaitoksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oli siis 9 0 l/min. Uutta kumitettua paloletkua hankittiin yhteensä 00 m, josta 00 m ":n ja 000 m n letkua. Käyttökelvotonta letkua poistettiin m. Letkuvarasto käsitti vuoden lopulla yhteensä 9 m, josta 0 m ":n liittimillä varustettua pääjohtoa. Tämän lisäksi oli palolaitoksella korkeapaineletkuja yhteensä 00 m. Paloilmoituslaitteet ja viestivälineet. Yksityisten automaattisia palohälytys- ja sprinklerlaitteita kytkettiin palolaitoksen vastaanottokeskuksiin vuoden aikana 0 ja vuoden lopussa oli niitä kytketty pääpaloaseman keskukseen, Kallion paloaseman keskukseen 68 ja Haagan paloaseman keskukseen 6. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oli suorat johdot, oli kytketty 68 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhelimesta numerolla 000. Palolaitoksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 00 oli yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oli palo- ja palo vartioasemat sekä poliisilaitos yhdistetty toisiinsa suoralla puhelinjohdolla. Kallion paloasemalla sijaitsevan sairaankuljetuskeskuksen hälytysnumero oli Radiopuhelinliikennettä varten oli pääpaloaseman hälytyskeskuksessa sammutustoiminnan ja Kallion paloasemalla sairaankuljetustoiminnan radiokeskus, joiden vastaanottimet oli sijoitettu Ilmalan vesitorniin ja lähettimet pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle. Neljässä päivystysautossa, kuudessatoista paloautossa ja yhdeksässä ambulanssiautossa sekä yhdessä erikoisautossa ja ruisku veneissä oli radiopuhelin. Lisäksi oli käytössä 8 kannettavaa radiopuhelinta. Palopostit ja vedenottopaikat. Kertomusvuoden aikana valmistui 07 uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli 96. Esikaupunkialueella oli useita palokaivoja ja -altaita. Sammutussairaankuljetus- ja avunantotoiminta. Hälytystilas to. Palolaitos hälytettiin kertomusvuonna kaikkiaan 66 kertaa, joista 90 kertaa tulipalon, 7 kertaa nokipalon ja kertaa savu- tai kaasuvaaran takia, 8 kertaa happikojeavustusta varten, 6 kertaa sammakkomiesavun antamista varten ja kertaa vedenpumppausta ym. avunantotyön suorittamista varten. Lisäksi hälytettiin palolaitos 9 kertaa erehdyksestä, 7 kertaa hälytyslaitteissa sattuneen vian johdosta sekä kertaa ilkivaltaisesti. 9

7 . Palotoimi Tulipalosta johtuvat hälytykset suoritettiin 6 tapauksessa puhelimitse ja tapauksessa Puhelinyhdistyksen hätäkeskuksen kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhelimista numerolla 000. Tulipalohälytys suoritettiin automaattisella hälytyslaitteella tapauksessa ja suullisesti kertaa. Tulipalot. Tulipaloja sattui Helsingissä kertomusvuonna kaikkiaan 90, joista tammikuussa 6, helmikuussa 6, maaliskuussa, huhtikuussa 67, toukokuussa 98, kesäkuussa 8, heinäkuussa 70, elokuussa 7, syyskuussa 6, lokakuussa 6, marraskuussa ja joulukuussa 7. Tulipaloista sattui 97 kello 6 8 ja 0 kello 8 6 välisenä aikana. Tulipaloista oli pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloauton säiliösuihkulla, kaikkiaan 7 eli 80. %, keskikokoisia tulipaloja oli 9 eli. % ja palonalku ja, jotka oli sammutettu ennen palokunnan saapumista 9 eli. %. Suuria tulipaloja oli eli 0. n %. Kertomusvuonna sattuneiden tulipalojen jakaantuminen syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan selviää seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Palovahingot. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon mk:aan korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta ja kiinteimistön osalta 97.8 mkraan eli yhteensä 7 8. mk:aan, joka oli. o % uhatun omaisuuden arvosta. Palovahingon korvausprosentit v ovat olleet seuraavat: l.o Kertomusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli ihmistä sekä tuhoutui 6 rakennusta kokonaan ja osittain. Avunanto- ja pelastustyö. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna 06 tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- tai kaasuvaaran takia kertaa ja happikojeita lainattiin 8 kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin tikapuu- tai muuta avustusta sekä lainattiin kalustoa kertaa. 0

8 Syttymispaikka rt f o sf rt _rt > li c? E rt <d a w a ' M S d aj -S S S H rt :rt a-a "as ' is s rt CD M B, *rt V) d fl ^ a ti -S 'rt +J =rt fc «U M P Ij ^ > C/ s 'S 'ö> «a fl «s O S. is H -o " rt Ph S Syttymissyy K B-.a.ti d-m s TJ fl rt "c? >> I en rt to S "<' rt ill lii rt ä g li M * fl «S» rt 8 Ö M Asuinhuone Asuinrakennus Auto ym. moottoriajoneuvo Eteinen o d 7 Hiilivarasto Hissi + moottori Hotelli, sairaala ym. yieinen huoneisto 8 Kaatopaikka 9 6 Kellari 7 g 8 Keittiö, keittokomero 9 Laiva, moottorivene _ 0 Liikehuone Muuntaja Neonvalomainos Nurmikko, maasto _ Pannuhuone 9 Parakki Pölyhormi Raitiovaunu Rakennustyömaa 6 9 Rautatievaunu Roskakuilu Roskalaatikko 0 Sauna Sähköpylväs Tehdaslaitos 9 6 Työhuone 7 7 G 6 7 Ullakko Vaja tai ulkorakennus Varasto 8 Yhteensä 0 7 I o 6 Q ' \ 9 8 l 89 j O 7 90 ifc S ^ a d rt o «'ct rt fl rt ) d rt.g fl S S rt I! Il i &.S H-J d rt <«f rt S o fc C/ Cfl g fl -M >

9 . Palotoimi Palolaitoksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviä varten 6 kertaa, joista kuitenkaan ei tapauksessa ollut sukellustoimintaa. Toiminta koski hukkuvan pelastamista tai hukkuneen etsimistä. Sairaankulj etustoiminta. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana 99 kertaa, joista 0 8 kertaa sairaiden ja 708 kertaa tapaturmaisesti yleisellä paikalla loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 96 olivat 78, ja 7. Kuljetusten lukumäärä väheni siis 77:llä. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli noin eli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Kuukausi Sairaustapauksia Tapaturmia Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 88 Toukokuu Kesäkuu 86 8 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 7 Marraskuu Joulukuu 96 9 Yhteensä Kuljetusmatkojen pituus oli 97 7 km eli keskimäärin.6 km kuljetusta kohti. Palonehkäisytoi m i n t a Uudisrakennusten tarkastus. Rakennuskatselmusmiesten kokouksessa oli viikottain mukana palotarkastajan tai apulaispalotarkastajan viransijainen, minkä ohessa erikoistapauksissa palolaitoksen puolesta toimitettiin piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Myös rakennusten loppukatselmuksessa oli palolaitoksen edustaja mukana. Lisäksi suoritettiin tarkastuksia uudisrakennustyömailla. Palotarkastukset ja valistustoiminta. Yleinen palotarkastus asuintaloissa suoritettiin I, IV, V, VI ja VIII nuohouspiirien alueilla sekä saarilla ja rantaalueiden kesähuvila-alueilla..7. Tehtaissa, huoltolaitoksissa sekä kaikissa muissa»ei-asuintalo»-ryhmään kuuluvissa rakennuksissa suoritettiin tarkastuksia yhden kerran kertomusvuoden aikana. Tarkastusten johdosta annettiin 78 korjausmääräystä. Jälkitarkastukset suoritettiin kunkin alueen yleisen tarkastuksen jälkeen. Tarkastusten johdosta ilmoitettiin neljästä laiminlyönnistä poliisiviranomaiselle ja kahdesta maistraatille.

10 . Palotoimi Tämän lisäksi suoritettiin 9 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Lausuntoja annettiin palonehkäisyyn liittyvistä asioista maistraatille 0, kaupunginhallitukselle 6, rakennusvirastolle 67, kauppa- ja teollisuusministeriölle 6, rakennustarkastusvirastolle, terveydenhoitovirastolle tai sen alaisille laitoksille, oikeusministeriölle, kaasulaitokselle ja muille viranomaisille ja yksityisille. Palomestarit suorittivat ao. palopiireissään järjestystarkastuksia. Palopäällystö ja -alipäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus- ym. laitoksissa sekä opintopäivillä ja kursseilla ja Valtion palokoulussa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä lisäksi paloturvallisuutta koskevia luentoja erilaisilla väestönsuojelukursseilla. Kertomusvuoden aikana jatkettiin palonehkäisyosastossa kiinteistökortiston tekoa. Kortistosta, jonka aineisto kerätään palotarkastuksien yhteydessä, ilmeni kiinteistön omistaja, osoite, rakennusaine, kerrosluku, rakennuksen käyttötapa, vaaralliset palokohteet kuten tulenaran nesteen varastot, niissä olevat sammutuslaitteet, henkilöturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet ym. Nuohous Kertomusvuoden alusta lukien nuohouspiirien lukumäärä oli. Nuohoojamestareiden lukumäärä oli samoin vuoden alussa, mutta nuohoojamestarit Johan Hytti ja Aksel Virta siirtyivät pois kuoleman kautta. Hytin entistä eli VIII nuohouspiiriä hoiti nuohoojamestari Arnold Littman oman piirinsä ohessa. Virran entiseen eli V nuohouspiiriin määräsi palolautakunta.7. lukien vt. piirinuohoojaksi nuohoojamest. Jouko Halmeen. Nuohoojamestari Sulo Mäkelä siirtyi eläkkeelle vuoden viimeisenä päivänä. Piirinuohoojien lisäksi piireissä oli yhteensä etumiestä ja nuohoojaa. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä kertaa ja erikoiskohteiden nuohous palojärjestyksen mukaisesti. Piirinuohoojat osallistuivat nuohouspiireissään yleiseen palotarkastukseen, johon kului yhteensä tarkastuspäivää eli keskimäärin päivää piiriä kohti. Lisäksi suorittivat piirinuohoojat 7 muuta tarkastusta sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä. Kertomusvuonna sattui 7 nokipaloa ja niiden lukumäärä on viimeisenä kymmenvuotiskautena ollut seuraava: M e n o t j a tulot Palolaitoksen menot olivat toimintavuonna yhteensä.6 mmk, josta palkkamenojen osalle. mmk ja kalustonhankinnan osalle 000 mk. Määrärahoja siirrettiin käytettäväksi seuraavana vuonna yhteensä 89. mk. Menojen nousu

11 . Palotoimi edelliseen vuoteen verrattuna oli noin mk, mikä lähinnä johtui palkkojen korotuksista ja hintojen noususta. Menot olivat seuraavat: Talousarvion Säästö ( + ) määräraha Menot tai ylitys ( ) Menoerä mk mk mk Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Sunnuntai- ja ylityö- sekä päivystyskorvaukset Sairauslomansij aiset Muut palkkamenot Vuosilomakustannukset Työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan palkkamenot Kansaneläke- j a lapsilisämaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Tilitysvuokrat Muut huoneistomenot Kaluston hankinta Kaluston hankinta siirtomäärärahoilla Kaluston kunnossapito Kaluston hankinta väestönsuojelutarkoituksiin Kaluston hankinta väestönsuojelutarkoituksiin siirtomäärärahoilla Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden ja varusteiden hankinta Vaatteiden pesu Lääkintähuolto Autojen käyttömenot Vakuutusmaksut Alueiden puhtaanapito Yleisten laitteiden kunnossapito Rakennusten vuosikorjaukset Kiinteän käyttöomaisuuden korot Kiinteän käyttöomaisuuden poistot Yhteensä Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle mk, Esikaupunkien vapaaehtoisille palokunnille 7 9. mk, vapaaehtoisten palokuntien kilpailutoiminnan tukemiseen 0.80 mk ja vakinaisten palomiesten osuusruokalalle 000 mk eli avustuksia yhteensä mk.

12 . Palotoimi Tulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna mk:lla. Sairaalavirasto korvasi palolaitokselle sairaankuljetustoiminnan nettomenot mk:lla. Varsinaisista sairaankuljetusmaksuista kertyi tuloja mk, luontoisetukorvauksista 66.8 mk, vuokrista mk ja avunantotöistä 98. mk. Kaikkiaan nousivat tulot yhteensä 9 9. mk:aan. Helsingin kaupungin palokunnan rahaston menot olivat kertomusvuonna 8. mk ja tuloja kertyi 98.6 mk. Rahaston sääntöjen mukaan siirrettiin tuloista 0 % eli 00 mk pääomaan, joka vuoden lopussa nousi mk:aan. Käyttämättömiä varoja jäi seuraavaan vuoteen 6.9 mk. Gösta Waseniuksen rahaston korkotulot olivat mk ja pääoman indeksihyvitys 6.0 mk. Rahastolla ei ollut vuoden aikana menoja. Vuoden lopussa siirrettiin käyttövaroista 700 mk pääomaan, joka silloin nousi mk:aan. Käyttövaroja jäi seuraavaan vuoteen 7.6 mk. Vakuutusyhtiöiden palolaitoksen 00-vuotispäivänä tekemästä mk:n suuruisesta lahjoituksesta perustetusta stipendirahastosta jaettiin vuoden aikana kaksi stipendiä yhteismäärältä 000 mk sekä maksettiin Suomen Valokuvaajain Oy:n lasku 6.88 mk ollen menot siis yhteensä 6.88 mk. Rahaston korkotulot ja indeksihyvitys olivat kertomusvuoden alussa, yhteensä mk ja vuoden lopussa mk. Varapalokunnat Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvina varapalokuntina toimi 7 vapaaehtoista palokuntaa, joiden yhteinen toimiva miesvahvuus oli 67 miestä ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja ilman kiintopumppua, paloautoja kiintopumppuineen 8, moottoriruiskuja 9, vesisäiliöitä 0, joiden yhteinen tilavuus oli 6 000, ":n letkua m, ":n letkua 89 m ja y ff :n letkua m. Näiden lisäksi toimi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi laitospalokunta. Varapalokuntien toiminta oli kertomusvuoden aikana seuraava: Hälytys ;ten luku Varapalokunta Kaupunkialueella Kaupunkialueen ulkopuolella Yhteensä Helsingin VPK. Degerön» 8 8 Haagan» 8 8 Karjalaisten» Lauttasaaren» Malmin» Marjaniemen» 6 6 Munkkiniemen» Oulunkylän» Pakinkylän» Pitäjänmäen» Puistolan» Pukinmäen» 9 9 Tammisalon» Tapanilan» Vanhan Käpylän» Vartiokylän-Mellunkylän» Yhteensä Kunnall.kert. 96, II osa