X. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 X. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v. 195 oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunnan 1 ) jäsenet ja toiminta. Palolautakuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palotointa, kuuluivat v. 195 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana filosofiantohtori B. Nybergh, varapuheenjohtajana varatuomari L. Pesonen sekä jäseninä viilaaja Hj. Blomqvist, diploomi-insinööri E. Lucander, monttööri H. Puukko ja kaupunginhallituksen edustajana pankinjohtaja E. Hj. Rydman. Sihteerinä toimi kansliasihteeri G. V. Brotherus. Palolautakunta kokoontui vuoden kuluessa 24 kertaa ja käsitteli tällöin 122 varsinaista asiaa, jotka antoivat aihetta lausuntoihin tai esityksien tekemiseen viranomaisille; pöytäkirjaan merkittiin 87 tiedonantoa. Erinäisille kaupungin viranomaisille ja yksityisille annettiin sitä paitsi palopäällikön toimesta 92, edellisenä vuonna 17, kirjallista lausuntoa, esitystä tai todistusta. Tärkeimmistä palolautakunnan vuoden kuluessa käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavat: Kuten toisesta kohdasta vuosikertomusta käy ilmi, täytti palolautakunta vuoden kuluessa virkasäännön mukaan avoimiksi julistetut ensimmäisen, toisen ja kolmannen palomestarin toimet. Käsiteltiin palolautakunnassa eri ottein jo v. 194 esillä ollut kysymys väliaikaisen palovartioaseman järjestämisestä Töölöön sekä palopäällikön asiasta antamat lausunnot. Palolautakunta päätti kaupunginhallitukselle lähetettävässä kirjelmässä ilmoittaa luopuvansa esityksestään, koskei katsottu voitavan siirtää tarpeellista miesvahvuutta muilta asemilta kyseessä olevalle väliaikaiselle vartioasemalle ja koska perustamis- ja ylläpitokustannukset nousisivat melko suuriin summiin tuottamatta vastaavaa hyötyä. Jatkokäsittelyssä otettiin esille nuohoustoimen uudelleen järjestäminen kaupungin asianomaisten hallintoelinten välittömään hoitoon. Asian pohtimista varten asetettu komitea oli asiasta laatinut laajan mietinnön, josta palolautakunta kesäkuun 20 p:nä pitämässään kokouksessa päätti pyytää kaupunginlakimiehen ja eräiden asianosaisten lausuntoa. Komiteanmietintö tarkastettiin lokakuun 1 p:nä ja hyväksyttiin erinäisin muutoksin ja lisäyksin lähetettäväksi kaupunginhallitukselle. Mietinnössä ehdotettiin, että nuohoustointa hoitamaan perustettaisiin osakeyhtiö, jonka muodostaisivat kaupunki ja täkäläiset asuntokiinteistöyhdistykset, kaupungin ollessa yhtiön pääosakkaana. Yhtiön 500,000 markan osakepääomasta kaupunki merkitsisi Kaupunginvaltuuston joulukuun 19 p:nä 194 asettama palotoimikunta on v:n 195 aikana toiminut kesäkuun 22 p:nä 19 annetun palolain edellyttämänä palolautakuntana.

2 X. Palolaitos. 59* 400,000 markkaa ja neljä Helsingissä toimivaa asuntokiinteistöyhdistystä kukin 25,000 markkaa. Kaupungin palojärjestyksen sekä muiden voimassaolevien palotointa koskevien paikallisten määräysten uudelleenlaatimiseksi asetettiin v. 194 komitea, johon kuuluivat palolautakunnan puheenjohtaja filosofiantohtori B. Nybergh, varapuheenjohtaja varatuomari L. Pesonen ja palopäällikkö W. Bergström. Komitean sihteerinä toimi aluksi filosofianmaisteri G. Brotherus sekä myöhemmin varatuomari J. Ståhlberg. Toimintavuoden kuluessa oli komitea lukuisissa kokouksissa käsitellyt sille uskotulta edellä mainittuja tehtäviä. Komitean mietintö esiteltiin lopullisesti palolautakunnan lokakuun 28 p:nä pitämässä kokouksessa ja päätti lautakunta kaupunginhallitukselle lähettämässään kirjelmässä erinäisin muutoksin puoltaa komitean ehdotusta. Käsiteltiin erinäisten palomiesten anomus saada perustaa osuusruokala pääpaloaseman ja Kallion paloaseman miehistöä varten. Palolautakunta päätti periaatteessa suostua anomukseen nykyisin voimassaolevin ehdoin ja edellytyksin, että osuuskunnan säännöt alistetaan palolautakunnan tarkastettaviksi ja että palomiesten ehdottama ruokalan emännöitsijä on palolautakunnan hyväksymä. Lausuntoja. Asemakaava- ja rakennusasioita koskevia lausuntoja antoi palolautakunta 6 ja palopäällikkö 166. Palokunta. Virkailijat. Päällystössä tapahtuivat seuraavat muutokset: Palokunnan ensimmäinen palomestari A. J. Leskinen siirtyi helmikuun 1 p:stä lukien eläkkeelle täysin palvelleena. Hänen seuraajakseen valittiin palokunnan toinen palomestari L. Ivarto ja jälkimmäisen tilalle kolmas palomestari C. W. Åström. Kolmanneksi palomestariksi nimitettiin kesäkuun 1 p:stä lukien diploomi-insinööri J. Y. Salonen. Terveydentila. Palokunnan terveydentila ei ollut hyvä toimintavuoden aikana. Tiukemman tarkastuksen jälkeen todettiin kolmen miehen olevan tuberkuloosisairaalahoidon tarpeessa. Niistä kaksi miestä toipui siinä määrin, että voivat ottaa osaa helpompaan työhön, kun taas kolmas mies, vanhempi korpraali H. G. Hannula sairastettuaan 7 kuukautta kuoli tuberkuloosisairaalassa joulukuun 1 p:nä. Sairaspäivien luku oli kaikkiaan 808. Palokuntaa Turuntiellä maaliskuun 10 p:nä kohdannutta tapaturmaa on selostettu vuosikertomuksen toisessa kohdassa. Kalusto. Palokunnan kalustossa tapahtui toimintavuoden aikana erinäisiä muutoksia. Kaluston lukumäärä vähentyi kahdella käyttökelvottomaksi tulleella moottoriajoneuvolla. Letkuvarastoa täydennettiin ja palokellojen lukumäärä lisääntyi; joulukuun 1 p:nä 195 oli palokunnan kaluston ja tarvekalujen kirjoihin merkitty arvo 6,417,297 markkaa. Letkujen määrä jakautui eri paloasemille seuraavasti: Suuruus. Pääpaloasema. Kallio. Käpylä. Pasila. Sörnäisten niemi. Yhteensä. metriä. i V 2 " 2" " 6; 2,81 5, ,560 1, ! j 5, ,189 Yhteensä 8,561, ,068

3 60* X. Palolaitos. Palokunnan miesvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli seuraava: Paloasema. Päällystöä. Henkilökunta. Moottoriajoneuvot. g o Alipäällystöä. Miehistöä. Kaikkiaan. Paloautoja. Henkilöautoja. Sairaankuljetusautoja. Linja- 1 korjausautoja. Kuormaautoja. Moottoripyöriä. Kaikkiaan. o <-i e ui Pääpaloasema Kallio i Käpylä Pasila Sörnäisten niemi Yhteensä Palokunnalla oli yksi vaahtosammutusauto, joka oli varustettu 1,000 min./litr. pumpulla, kaksi letkuautoa, kaksi konetikapuuautoa, yksi kaasuja valaistusauto ja yksitoista ruiskuautoa, joista viimeksi mainituista yksi oli varustettu 400, yksi 750, kolme 1,000, kolme 1,100 ja kolme 1,500 min./litr. pumpulla. Moottoriruiskuista, joita oli kolme, oli yksi 250, yksi 400 ja yksi 600 min./litr. tehoinen. Paloilmoitus. Palolennätinkeskuksia oli pääpaloasemalla sekä Kallion,, Käpylän, Pasilan ja Sörnäisten niemen paloasemilla. Yleisiä palokelloja tuli lisää 25 ja yksityisiä 1; käytännössä oli niitä kaikkiaan 241. Lennätinverkkoon kytkettyjä yksityisiä palokelloja oli kaikkiaan 21 paikassa. Automaattihälyttäjiä oli 1 paikassa. Palohälytyspuhelinoli kytkettynä puhelinkeskukseen erikoisnumerolla 500, johtoja oli. Paloaseman välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. Palopostit ja muut vedenottopaikat. Vesijohdon paloposteja tuli lisää 2,, kaikkiaan niitä oli 1,99, joista 52 yksityistä. Palokaivoja oli. Vapaaehtoinen palokunta. Vapaaehtoisen reservipalokunnan päällystön miesluku oli ja miehistön 50. Kalustoon kuului 4 paloautoa, joista ruiskuautoa, 1 kalustoauto ja 1 irrallinen moottoriruisku sekä 4,500 m letkuja. Vapaaehtoisen palokunnan lentävään osastoon kuului 40 miestä; sen hälytys oli järjestetty tapahtuvaksi puhelinkeskuksen kautta kulkevalla hälytyspuhelimella. Yleinen hälytys tehtiin palotorvella pääpaloaseman tornista. Palotarkastukset suoritettiin samoin kuin edellisenäkin vuonna. Kertomusvuoden aikana tarkastettiin kaikki kaupungin alueella olevat kiinteistöt. Paitsi näitä tarkastuksia, suorittivat palomestarit 572 ylimääräistä tarkastusta tulen suhteen henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa. Näistä tarkastuksista ensimmäinen palomestari suoritti 255, toinen 189 ja kolmas 128. Tämän ohella palopäällikkö toimitti tarkastuksia yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa y. m. tulenaroissa paikoissa. Turvavartio teattereissa. Teattereissa y. m. s. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana seuraavasti: Suomalaisessa oopperassa 1 miestä 125 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa 2 miestä 188 kertaa, Balder-loosin juhlahuoneistossa 1 mies 65 kertaa, Kansan näyttämöllä 1 2 miestä 26 kertaa, Kansallisteatterissa 2 miestä 261 kertaa, Koiton näyttämöllä 1 mies 20 kertaa, kaartin maneesissa (Tivoli) 1 mies 5 kertaa, Heimolassa 1 mies 8 kertaa, messuhallissa 1 7 miestä 51 kertaa ja taidehallissa 2 miestä 1 kerran. Pf e P -

4 X. Palolaitos. 61* Nuohoustoimi. Kaupunki jaettiin nuohoustöiden suorittamista varten 11 nuohouspiiriin. Jokaisessa piirissä oli piirinuohooja velvollinen tarpeellisine apumiehineen maistraatin vahvistaman taksan mukaan toimittamaan savutorvien ja tulisijojen puhdistuksen sekä pyynnöstä nuohoamaan kaakeliuunien putket ja muut pienehköt savujohdot. Palojärjestyksen mukaan oli piirinuohooja vastuunalainen siitä, että nuohoaminen tapahtui oikeaan aikaan ja niin huolellisesti, ettei jäänyt nokivalkean vaaraa. Hän oli myöskin velvollinen korvaamaan itse aiheuttamansa vahingot tulisijoissa tai savuhormissa. Piirinuohooja otti itse palvelukseensa tarvittavan miehistön ja maksoi sille palkan. Hän ei nauttinut palkkaa kaupunginkassasta. Nuohoamistöiden suorittamista varten tarvittavat varat kantoi piirimestari edellä mainitun taksan mukaan suoraan talonomistajilta. Nokivalkeiden lukumäärä v oli seuraava: Tulipalot. Palokunta hälytettiin kertomusvuoden aikana 15 kertaa, niistä 211 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalonvaaran johdosta, 16 kertaa nokivalkean tähden, 1 kertaa käryn j a 2 kertaa valonheij astuksen takia, 11 kertaa pulmoottoriavustuksen antamista varten, 12 kertaa erehdyksestä, 7 kertaa hotellien palolennätinverkoston vian takia, 20 kertaa ilkivaltaisuudesta (edellisenä vuonna 21 kertaa) sekä 2 kertaa muista syistä. Edelliseen vuoteen verraten oli palohälytyksiä 6 vähemmän, kun taas tulipaloja oli 15 enemmän. Tulipaloja oli tammikuussa 17, helmikuussa 20, maaliskuussa 15, huhtikuussa 1, toukokuussa 0, kesäkuussa 22, heinäkuussa 20, elokuussa 20, syyskuussa 17, lokakuussa 15, marraskuussa 9 ja joulukuussa 1. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 121 tapauksessa puhelimitse, 85 tapauksessa palolennättimellä ja 5 tapauksessa suullisen sanantuojan kautta. 15 tulipaloa sattui päivällä klo 6 18 ja 76 tulipaloa yöllä klo 18 6 välisenä aikana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kivi- Puu- Kivi- Puu- Vh Y raken- raken- raken- raken-... nuksia. nuksia. teensä. nuksia. nuksia. teensä. Asuinhuoneita Kokous-jakilpailuhuo- Kylpyhuoneita neistoja 1 1 Pukukomeroita Ravintoloita 1 1 Ruokakomerolta..1 1 Konttorihuoneistoja Porraskäytäviä Tehtaita ja työpajoja Kellareita 5 8 Autovajoja 1 1 Ullakoita Rakenteilla olevia taloja 8 8 Pesutupia 2 1 Moottorikoppeja Varastosuojia tai uiko- Bensiininjakeluasemia. 2 2 huonerakennuksia Ilmanvaihtokanavia Myymälöitä 2 5 Kattoja Saunoja Ulkoseiniä 1 1 Työhuoneita Muita tulen irtipääsy- Teattereita 1 1 paikkoja 52 Yhteensä

5 62* X. Palolaitos. Taulukossa luettelemattomat muut tulen irtipääsypaikat olivat: autoja ja moottoripyöriä 12, ruohikkoja y. m. maa-alueita 10, hiilivarastoja 7, kaatopaikkoja 6, raitio- ja rautatievaunuja 5, rikkalaatikoita, likakaivoja, laivoja 2, mainoskilpiä 2 ja kasvavia puita 2. Eri palopiirien, kaupunginosien, esikaupunkien ja kaupungin ulkopuolella sijaitsevien alueiden kesken jakautuivat tulipalot seuraavasti: I palopiiri 69, II palopiiri 76, III palopiiri 6 ja palopiirien ulkopuolella eli yhteensä 211. I kaupunginosa 15 XV kaupunginosa II» 11 XX» 10 III» 11 Pasila 5 IV» 26 Ruskeasuo V» 1 Vallila 11 VI» 12 Hermanni 2 VII» 15 Kumpula 2 VIII» Vanhakaupunki 2 IX» 1 Käpylä 7 X» 17 Rajasaari 1 XI» 10 Hanasaari 1 XII» 11 Liuskasaari 1 XIII» 9 Kaupungin ulkopuolella olevat XIV» 6 alueet Tulen irtipääsyn syyt näkyvät alla olevasta yhdistelmästä: Tulenarkojen nesteiden ja tavaroiden varomaton käsittely.. Oikosulku sähköjohdoissa... Itsestään syttyminen Tulensij oista pudonneet kekäleet ja kipinät Lampun, kynttilän tai tulitikun varomaton käsittely 16 Puutteell. tulisija tai savujohto 15 Tulisijan tai savujohdon liiallinen kuumentuminen 15 Varomaton tupakanpoltto... Lasten leikkiminen tulella... Tulensekaisen tuhkan sopimaton säilytyspaikka '9 Yhteensä 211 Syttyminen kaasujohdosta... Puhalluslampun varomaton käsittely Auton pakoputken sytyttämä.. Sähkömoottori D 4 4 Uuttauskojeen varomaton käsittely Sähkökeittokoje tai silitysrauta Katolle lentäneet kipinät... Sytytetty Primuskeittiön räjähdys Salaman sytyttämä Selvillesaamaton syy Yhteensä 211 Kertomusvuoden aikana sattuneista 211 tulipalosta oli 141 eli 66.8 % pientä, eli sellaista, että ne sammutettiin pönttöruiskulla tai muulla ensiapuruiskulla, 55 eli 26.i % keskikokoista, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohdon, moottoriruiskun tai n. s. säiliöruiskun suihkua sekä 15 eli 7.i % vakavampaa laatua, joissa tarvittiin suurempi määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Tulipaloista ei mikään ollut niin suuri, että palokunnan kokonaisuudessaan olisi täytynyt ryhtyä toimintaan. Vakavaluontoisempiin tulipaloihin kuuluviksi voidaan lukea seuraavat:

6 X. Palolaitos. 6* Tammikuun 25 p:nä pääsi tuli irti oikosulun takia Kotkankadun 9:n ullakkokerroksessa olevassa Osakeyhtiö Korun työhuoneessa. Tuli levisi nopeasti tulenarassa paperivarastossa ja sytytti pian koko rakennuksen. Tulen nopeata leviämistä edisti vielä ankara myrskytuuli. Rakennus paloi kokonaan. Sammutukseen käytettiin neljää suihkua. Vahingot nousivat n. 20,000 markkaan. Uudisrakennuksessa Töölönkadun 2:ssa, pääsi tuli irti helmikuun p:nä huolimattomasti asetettujen lämmityskaminoiden takia. Rakennusmestari E. Hämäläistä vastaan nostettiin syyte. Sammutukseen käytettiin aluksi neljää " ja myöhemmin kuutta 2" suihkua. Vahingot nousivat n. 140,000 markkaan. Toukokuun 22 p:nä syttyi tulipalo Autoteollisuus osakeyhtiön varastorakennuksessa Fleminginkadun 27:ssä. Palon syystä ei päästy varmuuteen. Sammutuksessa käytettiin neljää suihkua. Palossa tuhoutui osa maalivarastoa y. m. n. 6,000 markan arvosta. Osuusliike Valio r. l:n kivitalossa Köydenpunojankadun 6:ssa syttyi itsesytytyksestä kesäkuun 25 p:nä ullakkopalo, jolloin, paitsi ullakon permantoa, paloi myös kattoa n. 25 m 2. Sammutukseen käytettiin kahta suihkua. Vahinkojen suuruus oli n. 65,000 markkaa. Samana päivänä sattui toinenkin ullakkopalo kivitalossa Fredrikinkadun 58:ssa. Tulen irtipääsyn syynä oli huolimaton tulenkäsittely. Ullakon peltikattoa revittiin n. 20 m 2 ja turmeltui sitä kaikkiaan n. 100 m 2. Sammutukseen käytettiin kuutta suihkua. Vahinkojen suuruus oli n. 200,000 markkaa. Marraskuun 12 p:nä syttyi tulipalo Sumatrantien 10:ssä sijaitsevassa kaksikerroksisessa puurakennuksessa. Tulipalo sai alkunsa ensimmäisessä kerroksessa, jossa lapset olivat käsitelleet varomattomasti tulta. Palo levisi nopeasti toiseen kerrokseen ja vesikattoon. Tuli tuhosi alakerrassa erään huoneiston kokonaan sekä toisessa kerroksessa talon toisen päädyn ja osan vesikattoa. Sammutukseen käytettiin kolmea vesisuihkua. Vahingot nousivat n. 80,000 markkaan. Laakso n:o nimisessä yksikerroksisessa huvilassa syttyi tulipalo lokakuun 15 p:nä tulipesästä pudonneesta kekäleestä. Yhden huoneen sisustus paloi tyyten ja yhden kärventyi osittain. Lisäksi paloivat ulkoseinä ja välikatto puhki. Sammutukseen käytettiin kahta " pääjohtoa haaroitettuna neljään 2" suihkuun. Tapaturmat. Tulipalojen yhteydessä sattuivat seuraavat tapaturmat: Helmikuun 11 p:nä syttyi Bulevardin 28:ssa tulipalo, jolloin eräs rouva sai paloa sammuttaessaan palohaavoja käsiinsä ja kasvoihinsa. Maaliskuun 10 p:nä klo 17.os tapahtui palohälytyksen yhteydessä Turuntien ja Humalistonkadun kulmauksessa vakava auto-onnettomuus, jolloin kaksi palomiestä sai surmansa ja kolmas loukkautui hengenvaarallisesti. Tapahtuman kulku oli seuraava: Klo oli palokunta puhelimella hälytetty Ruskeasuo 2:een, jossa oli syttynyt myöhemmin vähäiseksi havaittu tulipalo. Erästä palopaikalle ajavaa autoa ohjasi vanhempi palomies J. Järvinen, vanhemman korpraalin A. Järvisen toimiessa auton päällikkönä. Edellisten lisäksi oli autossa nuorempi korpraali A. Lindstedt sekä nuorempi palomies B. Gulin. Paloauton saavuttua Turuntien 25:n kohdalle ja yrittäessään väistää raitiotiekorokkeen vieressä seisovaa raitiovaunua ja vaunusta poistuvaa ja siihen nousevaa yleisöä sekä samalle paikalle pysäköityä yksityisautoa, tapahtui onnettomuus. Ollen tällöin pakotettu kääntämään vaununsa vasemmalle, tuli ohjaaja ajaneeksi vasemmanpuoleisen seisomakorokkeen yli, jolloin hän ei enää kyennyt hallitsemaan vaunua. Jarrutuksesta

7 64* X. Palolaitos. huolimatta auto törmäsi katukäytävää vastaan kierähtäen ympäri sillä surullisella seurauksella, että auton päällikkö ja ohjaaja jäivät auton alle saaden surmansa kolmannen miehen loukkaantuessa vaikeasti kadulle sinkoutuessaan. Neljäs mies oli hypännyt autosta ennen sen kaatumista päästen siten vammoitta onnettomuudesta. Surmansa saivat vanhempi korpraali A. Järvinen ja vanhempi palomies J. Järvinen. Nuorempi korpraali A. Lindstedt oli useampia kuukausia hoidettavana sairaalassa ja on hän nyttemmin osapuilleen täysin työkykyinen. Palolautakunnan puolesta esitettiin asianomaisille valittelu onnettomuuden johdosta. Maaliskuun 25 p:nä Agricolankadun 7:ssä tapahtuneessa bensiinipullon räjähdyksessä sai eräs naishenkilö lieviä palohaavoja. Huhtikuun 11 p:nä Fredrikinkadun 20:ssä eräässä yksityisasunnossa tapahtuneessa kemiallisen seoksen räjähdyksessä sai eräs koulupoika vakavia palohaavoja kasvoihinsa. Huhtikuun 26 p:nä Osakeyhtiö Americanon prässäys- ja pesulaitoksessa Jääkärinkadun 6:ssa sattuneen tulipalon yhteydessä sai eräs bensiiniä käsitellyt nainen lieviä palohaavoja kasvoihinsa ja käsiinsä. Syyskuun 27 p:nä tapahtui eräässä yksityisasunnossa Pietarinkadun 11 A:ssa räjähdys, pestäessä bensiinillä vaatteita. Lähellä sijainnut kaasuliekki sytytti bensiinin ja aikaansai räjähdyksen, jolloin bensiiniä käsitellyt naishenkilö sai palohaavoja kasvoihinsa ja käsiinsä. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli 111,715,500 markkaa ja kiinteän omaisuuden arvo 21,46,50 markkaa, yhteensä 4,178,850 markkaa. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä irtaimistosta nousi 1,025,184:85 markkaan ja kiinteimistöstä 826,151: 15 markkaan, yhteensä 1,851,6 markkaan. Palovahingonkorvauksia suorittivat kotimaiset vakuutuslaitokset 1,677,852: 20 markkaa ja ulkolaiset vakuutuslaitokset 17,48: 80 markkaa tehden 0.4 % uhatun omaisuuden arvosta. Vertailun vuoksi on seuraavassa merkitty palovahingon korvausprosentit v:n väliseltä ajalta: l.e 190 l.o o 191 O.e 194 O.e Sairaankuljetustoimi. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 4,474 kertaa, joista 4,42 kertaa sairaiden ja 51 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 194 olivat 4,49, 4,79 ja 60. Kuljetusten lukumäärä lisääntyi 5:llä. Ajojen lukumäärä oli päivää kohden 12. ollen sama kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakautuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Sairaus- Tapatapauk- turmis- Yhteensäsissasa. Sairaustapauksissa. Tapaturmissa. Yhteensä. Tammikuu Heinäkuu Helmikuu Elokuu, Maaliskuu... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä 4, ,474

8 X. Palolaitos. 65* Kuljetusmatkojen pituus oli 2,805 km, edellisenä vuonna 4,072 km. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä 15,145 markkaa. Palotoimen todelliset kustannukset v. 195 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Määräraha talousarvion mukaan, Smk. Palkkiot 24,000 Sääntöpalkkaiset virat 4,12,00 Kesälomasijaiset 125,000 Vuokra 1,05,496 Lämpö 246,998: 85 Valaistus 59,000 Siivoaminen 12,000 Vedenkulutus 2,511: 15 Puhtaanapito 6,000 Kaluston hankinta 807,000 Kaluston kunnossapito ,000 Painatus ja sidonta 4,000 Tarverahat 20,000 Vaatteiden pesu 27,000 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet 8,000 Hevosten elatus,000 Autojen käyttö 95,000 Rakennuskorjaukset 5,000 Vakuutusmaksut 40,000 Kustannukset kirjojen mukaan, Smk. 22,915: 4,027,668: 99,450: 1,05,496: 245,217: 80 46,211: 50 11,284: 65 2,511: 15 4,55: 10 x ) 781,407: 5 15,745: 45,149: 85 2,989: 40 26,994: 6,5: 80 87,975: 80 4,795: 55 40,000: Säästö (+) tai ylitys (-), Smk. 1, ,62 25,550 1,781:05 12,788: : 5 1,446: 90 25,592: ,745: :15,989: 40 6: 1,646:20,000: 7,024: : 45 Yhteensä 6,905,06: 6,8,718: ,17: 60 Kutakin kaupungin henkikirjoissa olevaa henkilöä kohden kustannukset nousivat 0: 1 markkaan. Avustus- ja huvirahasto. Palokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi palokunnalle määrätyn osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Pääomamäärä oli kertomusvuoden alussa 67,16: 2 markkaa. Rahasto lisääntyi vuoden kuluessa sairaankuljetusmaksuista 14,900 markkaa, koroista 18,89: 84 markkaa, palotorniin sisäänpääsy-, puheliny. m. maksuista sekä lahjoista,688:20 markkaa, siis yhteensä 7,482:04 markkaa. Menot, käsittäen kapellimestarien palkkaamisen palokunnan soittokuntia varten, kirjojen, sanomalehtien ja urheilukilpailupalkintojen ostot, tarjoilun miehistölle juhlapäivinä, palokunnan kesäkodin vuokran ja ylläpitoon tarvittavat maksut y. m. nousivat 5,4: 85 markkaan. Joulukuun 1 p:nä 195 oli rahaston pääomamäärä 69,01:51 markkaa, josta 97,500 markkaa oli sijoitettuna Helsingin kaupungin v:n /2% obligatioihin, 10 kpl. litt. B, 9,100 markkaa pankkiosakkeina sekä pankissa 144,002: 75 markkaa talletustilillä ja 118,698: 76 markkaa säästötilillä. 1 ) Tästä 24,000 markkaa siirrettiin v:een 196. Kunnall. hert *