13. Palotoimi. Palolautakunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunta

Transkriptio

1 13. alotoimi alolautakunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v oli seuraavan sisältöinen: alolautakunta Lautakunnan kokoonpano. alolautakuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palotointa, kuuluivat v seuraavat henkilöt: puheenjohtajana lakitieteen kandidaatti C. A. hman, varapuheenjohtajana teknologian tohtori Y. J. Talvitie ja muina jäseninä toimitsija R. J. Heinonen, palokorpraali A. E. Koskinen ja diploomi-insinööri V. J". Niemistö sekä itseoikeutettuna jäsenenä kaupungin rakennustarkastaja, arkkitehti A. V. Toivonen. Varajäseninä olivat tammikuun 1 stä elokuun 8 ään palokorpraali V. Kaarisola, elokuun 8 stä vuoden loppuun toimitsija E. Hakala ja vakuutustarkastaja G. O. Rundman sekä itseoikeutettuna varajäsenenä apulaisrakennustarkastaja I. Ahonen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli toimitusjohtaja K. Huhtala ja sihteerinä varatuomari E. K. Uski sekä tämän estyneenä ollessa tammikuun 1 stä elokuun 31 ään varatuomari S. Hellevaara. Lautakunnan kokoukset ym. alolautakunta kokoontui 0 kertaa ja kokouksissa pidettyjen pöytäkirjain pykäläluku oli 443. Saapuneita kirjeitä oli 155 ja lähetettyjä 138. Lautakunnan kertomusvuoden aikana ratkaisemat asiat olivat seuraavat: Lautakunta päätti valita 3-henkiseen komiteaan, joka laatii ehdotukset palolautakunnan johtosäännöksi ja palokunnan ohjesäännöksi sekä 7-henkiseen komiteaan, joka laatii ehdotukset palokunnan sisäpalvelusohjesäännöksi, puheenjohtajaksi lautakunnan puheenjohtajan C. A. hmanin, sekä jäseniksi ensiksimainittuun palokorpraali A. E. Koskisen ja diploomi-insinööri V. J. Niemistön sekä viimeksi mainittuun palopäällikkö W.W. Bergströmin, toimitsija R. J. Heinosen, apulaispalopäällikkö L. A. Karton, diploomiinsinööri V. J. Niemistön, vanhempi palokorpraali S. A. Ojasen sekä palokersantti A. E. Winqvistin. Komiteain sihteeriksi valittiin lautakunnan sihteeri S. Hellevaara. Lautakunta päätti ) ostaa Dodge-merkkisen sairaidenkuljetusauton mk:n kauppahinnasta. Lautakunta päätti 3 ) ostaa kaksi kappaletta autoradioita Oy. Helvar nimiseltä yhtiöltä. Lautakunta päätti 4 ) myöntää palokunnan säätiön varoista Helsingin palokunnan urheilijat nimiselle yhdistykselle mk:n ja alomiesten ammattiosastolle n:o mk:n suuruisen avustuksen. Lautakunta päätti 5 ) jakaa liitosalueen nuohouspiireihin n:o XIV XXIV. Lautakunta päätti 6 ) myöntää mk kahden käytetyn amerikkalaisen sairaankuljetusauton ostamista varten. Lautakunta päätti 7 ) oikeuttaa palopäällikön hankkimaan uutta henkilöautoa ja esittää kaupunginhallitukselle kahden vanhan henkilöauton sekä yhden pakettiauton myymistä. Esitykset. Esityksiä kaupunginhallitukselle tehtiin asioista, jotka koskivat: Kulosaaren, Lauttasaaren ja Munkkiniemen väliaikaisten asemien saattamista palokunnan!) alolk. 1 p. helmik. 59 ja 15 p. maalisk. 8. ) S:n 15 p. maalisk ) S:n 1 p. huhtik ) S:n 1 p. huhtik. 118 ja 3 p. toukok. 151 ja ) S:n 5 p. kesäk ) S:n 1 p. lokak ) S:n 7 p. marrask. 398.

2 Huoltotoimi käyttöön soveltuviksi J ); komitean asettamista palolautakunnan ja palokunnan johtosääntöjen laatimista varten ); nuohousmaksujen korottamista 3 ); vapaaehtoisten palokuntien avustusmäärärahan jakamista 4 ); kustannusarvioita Lauttasaaren, Kulosaaren ja Munkkiniemen paloasemien muutos- ja korjaustöistä 5 ); uusien palokaivojen rakentamista ja entisten suurentamista Malmilla, Tapanilassa ja uistolassa 6 ); sairaankuljetus- ym. autojen siirtämistä Korkeavuorenkadun 39:stä vartioasemille ja autovajan muuttamista palomiesten asunnoiksi 7 ); suutarin ja räätälin toimien vakinaistamista 8 ); palokunnan sairaankuljetusautojen käyttömaksujen korottamista 9 ); vedenottopaikkojen järjestämistä itäjänmäelle 10 ); kapellimestarin ja siivoojan virkojen vakinaistamista 11 ); Jeep-auton ostamista palokunnalle 1 ); uusien palokaivojen rakentamista itäjänmäelle ja erinäisten sammutusvälineiden luovuttamista itäjänmäen vapaaehtoiselle palokunnalle 13 ); ruiskulaivan hankkimista 14 ); mk:n suuruisen määrärahan merkitsemistä v:n 1947 talousarvioon Malmin paloaseman rakennushankkeen aloittamista varten 15 ); paloalipäällystökurssien järjestämistä 16 ); nuohoustaksan perushintojen korottamista 17 ); paloturvallisuuden tehostamista satama-ja varastoalueilla 18 ); vss. palokypärien myymistä 19 ); toisen palotarkastajan apulaisen viran perustamista 0 ); Munkkiniemen paloaseman laajentamista 1 ); sekä nuohoustaksan korottamista liitosalueella ). Lausunnot. alolautakunnan kaupunginhallitukselle v antamat lausunnot koskivat seuraavaa: liitosalueen tieolojen järjestelyä 3 ); Helsingin vapaaehtoisen palokunnan vakuutusmaksujen suorittamista v:lta ); Dodge-merkkisen sairaankuljetusauton ostamista Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö nimiseltä yhtiöltä 5 ); pohjoispaloaseman kunnostamista palomiehistön asuinhuoneistoiksi 6 ); rakennustoimiston talorakennusosaston liitosalueen palosemia varten laatimaa kahta tyyppiehdotusta 7 ); nuohousohjesäännön 4 :n 1 momentin muuttamista 8 ); työehtosopimuksen uutta palkkatariffia 9 ); ylityökorvauksen suorittamista palokunnan autonkuljettajille yön aikana tehtävistä kuljetuksista 30 ); 5 palokypärän luovuttamista Oulunkylän vapaaehtoiselle palokunnalle 31 ); palokunnan työnjohtajan, varastonhoitajan, alipäällystön ja miehistön palkkojen korottamista 3 ); autonsäilytysvuokran perimistä palomestari I. Vesihiideltä 33 ); nuohoojien ammattikoulutuksen järjestämistä 34 ); nuohoussääntöjen tarkistamista liitosalueiden kohdalta 35 ); korvauksen maksamista nuohoustoimen hoitajille osallistumisesta palotarkastuksiin 36 ); pohjoispaloaseman käytön selvittämistä varten asetetun komitean mietintöä 37 ); valtuutettujen E. Riipisen ja E. eurasen aloitetta, joka koski eräiden palomiesten eroittamista 38 ); uotinkyiän Mellunkylän vapaaehtoinen palokunta nimisen yhdistyksen anomusta saada avustusta kalustosuojan ja kokoushuoneen rakentamiseen 39 ); moottoriruiskun letkuineen ja lisätarvikkeineen korvauksetta luovuttamista uotinkylän Mellunkylän vapaaehtoinen palokunta nimiselle yhdistykselle 40 ); mk:n suuruisen avustusmäärärahan myöntämistä Degerön vapaaehtoiselle palokunnalle 41 ); Helsingin palomiesten ammattiosasto nimisen yhdistyksen anomusta asuinhuoneistojen järjestämisestä palomiehille 4 ); Sockenbackan vapaaehtoisen palokunnan avustusanomusta 43 ); Helsingin vapaaehtoisen palokunnan anomusta sen maksettavaksi asetetun irtaimiston vakuutussumman korvaamisesta 44 ); ja akinkylän vapaaehtoisen palokunnan anomusta avustuksen myöntämisestä 45 ). Lisäksi lautakunta antoi lausuntonsa 5 eri asemakaavan- ja rakennuksenmuutosehdotuksesta. alolk. 16 p. tammik. 17. ) S:n 1 p. helmik ) S:n p. helmik ) S:n 15 p. maalisk )S:n 15 p. maalisk ) S:n 1 p. huhtik ) S:n 3 p. toukok ) S:n p. toukok ) S:n 5 p. kesäk. 0 ja 7 p. elok. 90. l0 ) S:n 5 p. kesäk. 05. «) S:n 8 p. kesäk. 6. 1) S:n 8 p. kesäk ) S:n 8 p. kesäk ) S:n 8 p. kesäk ) S:n 7 p. elok ) S:n 7 p. elok ) S:n 10 p. syysk. 98. * 8 ) S:n 10 p. syysk ) S:n 10 p. syysk ) S:n 18 p. lokak ) S:n 7 p. marrask ) S:n 31 p. jouluk ) S:n 16 p. tammik ) S:n 1 p. helmik ) S:n p. helmik ) S:n 15 p. maalisk ) S:n 1 p. huhtik ) S:n 5 p. huhtik ) S:n 5 p. huhtik. 14. so) S:n 3 p. toukok *i) S:n p. toukok ) S:n p. toukok ) S:n 5 p. kesäk ) S:n 5 p. kesäk. 07. S:n 5 p. kesäk ) S:n 8 p. kesäk ) S:n 8 p. kesäk ) S:n 5 p. syysk ) S:n 1 p. lokak ) S:n 1 p. lokak S:n 1 p. lokak ) S:n 13 p. marrask ) S:n 13 p. marrask *) S:n 7 p. marrask ) S:n 31 p. jouluk. 439.

3 13. alotoimi 77 alolaitos Henkilökunta. Kertomusvuoden alussa oli palokunnan vakinaisten viranhaltijain lukumäärä 10, vuoden aikana otettiin 16 uutta viranhaltijaa ja samana aikana erosi 50 viranhaltijaa, joten vakinaisten viranhaltijain kokonaismäärä vuoden lopussa oli 86 henkilöä, nimittäin sammutusvahvuuteen kuuluvia 74, palotarkastaja ja apulainen, toimistohenkilökuntaan kuuluvia 6 sekä työnjohtaja, varastonhoitajia ja räätälimestari 4. Alueliitoksesta johtuen perustettiin tammikuun 1 stä 1946 alkaen 1 palomestarin, 4 palokersantin, 1 vanhemman palokorpraalin, 1 nuoremman palokorpraalin, 1 vanhemman palomiehen ja 36 nuoremman palomiehen virkaa. alolautakunta valitsi palomestariksi tammikuun 1 stä lukien palokunnan toimistonhoitajan H. Virranteen. erustettuihin neljään palokersantin virkaan palopäällikkö nimitti tammikuun 13 pistä 1946 lukien palokorpraalit A. J. Kasken, V. I. Lehden, G. W. Lindroosin ja T. J. Mannisen. alolautakunta valitsi lisäksi palokuntaan tammikuun 1 nä 1946 perustettuun palotarkastajan apulaisen virkaan rakennusmestari V. Vahernon. Avoimeen toimistonhoitajan virkaan palolautakunta valitsi eversti B. Heinrichsin tammikuun 1 stä 1946 lukien, sekä syyskuun 1 stä 1946 lukien palokunnan toisen naispuolisen toimistoapulaisen toimeen neiti K. Kirveen ja räätälimestariksi herra S. Ahtolan. Kertomusvuoden aikana siirtyivät täysin palvelleina eläkkeelle ruiskumestarit T. V. Jaale, O. L. Johansson ja O. E. Mikander sekä korpraalit J. F. Risto ja O. S. Sormu. Työkomennuskunnan vahvuus kasvoi vuoden aikana 14 ammattimieheen. Terveydentila. Kertomusvuoden aikana oli palokunnan terveydentila tyydyttävä. 139 palomiestä sairasti yhteensä 830 päivää. Tapaturmat. Kertomusvuoden aikana ei sattunut kuolemantapauksia eikä pysyväiseen työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia. Lievempien tapaturmien lukumäärä oli sitävastoin aika huomattava. Toukolan tulipaloja räjähdysonnettomuudessa huhtikuun 11 nä vahingoittui 11 miestä, joista palomestari Harne ja 7 muuta oli vietävä sairaalaan. Seuraavana päivänä vahingoittui Arkadiankadun 33:n ullakkopalossa palomestari Äström ja 4 muuta, joten rivistä poistuneiden lukumäärä yksistään huhtikuun 11 ja 1 nä nousi 16 mieheen. Tapaturmien joukossa muodostivat lievemmät luunmurtumat, nyrjähdykset ja savumyrkytykset pääosan. Kalusto. Alueliitoksen kautta siirtyivät Munkkiniemen, Kulosaaren ja Haagan paikallisten palokuntien kalustot kaupungin palokunnalle, jolloin pienemmän sammutuskaluston ohessa saatiin mm. kolme paloautoa varusteineen. Lisäksi ostettiin Kulosaaren yhdyskunnalta käytetty Dodge-merkkinen sairaankuljetusauto, koska lisäytyneistä kuljetuksista ei muuten selvitty, sekä liikkumaan pystyviä potilaita varten Chevrolet-merkkinen henkilöauto mk:n hinnasta. alokunnan letkuvarasto oli kertomusvuoden lopussa m letkua. alokunnan miesvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli vuoden lopussa seuraava: aloasema ääpaloasema Kallio Käpylä asila Sörnäisten niemi Munkkiniemi Kulosaari Yhteensä d Henkilökunta g a> tr p K p' d ET s <1 ct> 'CD] H < 1 G o rt- 1 ' s Moottoriajoneuvot ti E O? s. 'p' I K* o 1. p' f g B' ST s M 3 p g p W, 5* cn rt- O rt- * K 4 p' ö

4 alotoimi 78 alokunnalla oli 3 letkuautoa, konetikapuuautoa, 3 savusukellus- ja valaistusautoa ja 1 ruiskuautoa, joista viimeksi mainituista kolme oli varustettu 500, neljä 000, yksi 1 700, kolme 1 600, viisi 1 000, kaksi 800 ja kolme 500 min./litr. pumpulla. Edellämainituista ruiskuautoista oli kuusi varustettu lisäksi tehokkaammilla vaahtosammutuslaitteilla. Moottoriruiskuja oli 18, joista neljä 1 500, neljä 1 000, kahdeksan 600 ja kaksi 00 min./litr. tehoisia. alohälytysverkosto. alolennätinkeskuksia oli pääpaloasemalla sekä Kallion, Käpylän, asilan ja Sörnäisten niemen paloasemilla. Kulosaaren ja Munkkiniemen paloasemat voitiin hälyttää ainoastaan puhelimitse. alokelloja oli käytännössä kaikkiaan 76, joista yksityisiä 8. Automaattihälyttäjiä oli kymmenessä paikassa. alohälytyspuhelin oli kytkettynä kolmella johdolla puhelinkeskukseen erikoisnumerolla 500. aloasemien välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. alopostit. Vesijohdon palopostit lisääntyivät 34:llä ja oli niitä kaikkiaan kpl. alotarkastukset. Kaupungin alueella olevien kiinteistöjen yleisen palotarkastuksen suoritti palotarkastaja T. Sundquist apulaisineen. aitsi näitä tarkastuksia piiripalomestarit suorittivat tarkastusta tulenaroissa ja henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa kukin omassa piirissään. Näistä tarkastuksista apulaispalopäällikkö L. Karto suoritti 108 sekä palomestarit C.-W. Äström 177, A. A. R. Harne 1, H. H. Virranne 80 ja O. O. Lyly 34. Tämän ohella palopäällikkö toimitti tarkastuksia yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa ym. tulenaroissa paikoissa. Turvavartio teattereissa. Teattereissa yms. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana yhteensä 1 38 kertaa seuraavasti: Kansallisteatterissa miestä 87 kertaa, Kansanteatterin ylioppilastalossa olevalla näyttämöllä miestä 59 kertaa ja Koiton näyttämöllä 1 mies 4 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa miestä 385 kertaa, ja Suomalaisessa oopperassa 3 miestä 173 kertaa. Tämän lisäksi asetti vapaaehtoinen palokunta 1 miehen turva vartion unaiseen myllyyn 186 kertaa, Työväen teatteriin 100 kertaa, Lilla teatern nimiseen teatteriin 106 kertaa, Nya teatern nimiseen teatteriin 38 kertaa, sekä muihin tilapäisnäytäntöihin 1 miehen 30 kertaa. Nuohoustoimi. Kaupunki oli nuohoustöiden suorittamista varten jaettu 4 nuohouspiiriin. Nokivalkeiden lukumäärä v oli seuraava: Tulipalot. alokunta hälytettiin kertomusvuoden aikana kertaa, niistä 550 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalovaaran johdosta, 101 kertaa noki valkean tähden, 43 kertaa käryn tai savun takia, 15 kertaa happikoje- tai pulmoottoriavustuksen antamista varten, 3 kertaa erehdyksestä, 7 kertaa yksityisen hoidossa olevassa palolennätinverkostossa esiintyneen vian takia, 14 kertaa ilkivaltaisuudesta (edellisenä vuonna 148 kertaa), 65 kertaa veden pumppuamista varten, 7 kertaa oven avausta varten sekä 8 kertaa muista syistä. Edelliseen vuoteen verrattuna hälytysten lukumäärä lisääntyi 150 ja tulipalojen 66. Tulipaloja oli Helsingissä tammikuussa 41, helmikuussa 43, maaliskuussa 40, huhtikuussa 39, toukokuussa 55, kesäkuussa 33, heinäkuussa 78, elokuussa 46, syyskuussa 3, lokakuussa 48, marraskuussa 40 ja joulukuussa 55. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 406 tapauksessa puhelimitse, 139 tapauksessa palolennättimellä ja 5 tapauksessa suullisesti. 356 tulipaloa sattui päivällä klo 6 18 ja 194 tulipaloa yöllä klo 18 6 välisenä aikana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä:

5 13. alotoimi 79 Kivi- uuraken- raken- Yhnuksia nuksia teensä Uudisrakennuksia Asuinhuoneita Keittiöitä Elokuvateattereita Sairaaloita Liikehuoneistoja Työhuoneita tai verstaita Tehtaita tai tehdashuoneita Valimoja Hiekan kuivaamoja 1 1 Laboratorioita 6 6 Kahvipaahtimolta 3 3 Leipomoita 1 1 Saunoja Kattoja 5 5 Kaasuj ohtoja 1 1 Roskakuiluja 4 4 Kellareita Kivi- uuraken- raken- Yhnuksia nuksia teensä Ullakoita esutupia tai pesuloita 3 3 Kuivaushuoneita 4 4 annuhuoneita ölykanavia 3 3 Muuntajia Autohallej a tai -vaj oj a Bensiinin jakeluasemia 1 1 Varastoja 1 3 Ruokailukoppeja 6 6 Vartiokojuja 8 8 Ulkorakennuksia Tuntematon irtipääsypaikka 10 Muita tulen irtipääsypaikkoja 164 Yhteensä Taulukossa luettelemattomat muut tulen irtipääsypaikat olivat: autoja 35, halkopinoja 9, kaatopaikkoja 14, laivoja 9, lautakasoja 1, moottoriveneitä, ruohikkoja 48, raitiovaunuja 1, roskalaatikoita 7, laitureita 5, tanssilavoja ja terva- tai pikipatoja 11. Eri palopiireissä sattui tulipaloja seuraavasti: I palopiirissä 140, II palopiirissä 170, III palopiirissä 179, IV ja V palopiirissä yhteensä 58, sekä palopiirien ulkopuolella 3. Allaolevasta yhdistelmästä selviää, miten tulipalot jakautuivat kaupunginosittain: I kaupunginosa II» 30 III» 13 IV» 35 V» 1 VI» 35 VII» 33 VIII» 16 IX» 9 X» 40. XI» 35 XII» 31 XIII» 8 XIV» 35 Tulen irtipääsyn syyt olivat seuraavat: XV kaupunginosa 17 XVI» 18 XVIII» 1 XX» 33 XXI» 8 XXII» 33 XXIII» 10 XXV» 13 XXVI» 9 asila 4 Meilahti 9 Alueet rautat. itäp 9 alopiirien ulkop 3 Yhteensä 550 Avotulen varomaton käsittely 35 Tulisij an tai savuj ohdon viallisuus 17 Tuhkan varomaton säilytys 14 Hitsaus- tai uuttauskojeen varomaton käyttö 13 Itsesytytys 15 Kamiina 10 Kipinä 34 Oikosulku 3 uukaasutin 34 Räjähdys 13 Sähkösilitysrauta Varomaton tupakointi 35 Ylikuumeneminen 6 Huolimattomuus 55 Lasten leikkiminen tulella 31 Ilkityö 14 Muut syyt 57 Tuntematon syy 93 Yhteensä 550

6 alotoimi 80 Kertomusvuoden aikana sattuneista 550 tulipalosta oli 36 eli n % pieniä eli sellaisia, että ne sammutettiin sanko- tai jollakin muulla ensiapuruiskulla, 197 eli n % keskikokoisia, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohtoa, moottoriruiskua tai ns. säiliöauton suihkua sekä 7 eli n. 4.9 % vakavanlaatuista, joissa tarvittiin suurehko määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Vakavaluontoisiin tulipaloihin kuuluviksi voidaan lukea seuraavat tulipalot: Vakavin tulipalo vuoden aikana oli elokuun 4 nä, jolloin Oy. Huolintakeskuksen Jätkäsaaressa olevat laajat miljoona varastot paloivat poroksi. Sammutuksessa käytettiin pumppuautoa yli 6 tuntia sekä m letkua 4 eri palopostista. Vahingonkorvaukset nousivat yli mk:aan ja vakuutetun omaisuuden arvo n mk:aan. Toinen suurpalo sattui syyskuun 7 nä Elannon leipätehtaalla Kaikukadun :ssa. alossa tuhoutuivat leipätehtaan yhteydessä toimivan valssimyllyn kolme ylintä kerrosta täydellisesti. Vahingonkorvaukset nousivat mk:aan ja vakuutetun omaisuuden arvo n mk:aan. Edellä mainittujen suurpalojen lisäksi oli vuoden aikana vielä useampia huomattavia paloja, joista mainittakoon uudisrakennuksen palo Haapaniemenkadun 6:ssa ja ullakkopalo Hämeentien 39:ssä helmikuun 7 nä, huvilapalo Lauttasaaressa helmikuun 5 nä, Yhtyneiden kuvalehtien varastopalo Vellamonkadun 34:ssä helmikuun 5 nä, liiketalon palo Malmilla maaliskuun 15 nä, työpajan palo ja räjähdysonnettomuus Toukolan Rantakorttelin l:ssä huhtikuun 11 nä, ullakkopalo Arkadiankadun 33:ssa huhtikuun 1 nä, tukkuliike Silvon varastopalo Kaisaniemenkadun :ssa toukokuun 7 nä ja HSSpurjehdusseuran paviljonkipalo Sirpalesaaressa heinäkuun 7 nä. alovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta mk:aan ja kiinteimistön osalta mk:aan eli yhteensä mk:aan uhatun omaisuuden arvosta. Vertailun vuoksi on seuraavassa merkitty palovahingon korvausprosentit v:n väliseltä ajalta: : l.i 1939 O.s 194 O.s l.o Sairaankuljetustoiminta. Sairaankulj etusautoj a käytettiin kertomusvuoden aikana kertaa, josta kertaa sairaiden ja 85 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljettamiseen. Vastaavat luvut v olivat 16 34, ja 948. Kuljetusten lukumäärä lisääntyi siis 1 881:llä. Ajojen lukumäärä oli päivää kohden n.. 50 eli 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakautuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Sairaus- Tapa- Yh- Sairaus- Tapa- Yh- Kuukausi tapauksia turmia teensä Kuukausi tapauksia turmia teensä Tammikuu Heinäkuu Helmikuu Elokuu Maaliskuu Syyskuu Huhtikuu Lokakuu Toukokuu Marraskuu Kesäkuu Joulukuu Yhteensä Kuljetusmatkojen pituus oli km, edellisenä vuonna km. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä mk, edellisenä vuonna mk. alolaitoksen todelliset kustannukset v käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

7 IS. alotoimi 81 Kustannukset Määräraha, kirjojen mukaan, Säästö (+) tai Menoerä mk mk ylitys ( ) mk alkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasi jäiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus uhtaanapito Kaluston hankinta Kaluston kunnossapito ainatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet Yleisten laitteiden kunnossapito Käyttövoima Autojen käyttö Vakuutusmaksut Hevosten elatus Työkomennuskunta Yhteensä 1) ) Avustuksia saivat Helsingin vapaaehtoinen palokunta mk, Suomen palosuojeluyhdistys mk ja Liitosalueen vapaaehtoiset palokunnat mk. Tuloja kertyi mk, josta sairaankuljetuksista saatu ja maksu ja mk, henkilökunnan suorittamia luontoisetujen korvauksia mk ja sekalaisia tuloja mk. Avustus- ja huvirahasto. alokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi v. 19 palokunnalle osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Rahaston pääoma oli kertomusvuoden alussa mk. Rahasto lisääntyi kertomusvuoden aikana sairaankuljetusmaksuista mk, koroista mk ja lahjoista 600 mk eli yhteensä mk. Rahaston menot, joihin sisältyvät kirjojen sekä urheilupalkintojen hankkiminen, tarjoilu miehistölle juhlapäivinä, palokunnan kesäkodin vuokra ja ylläpitäminen ym., nousivat yhteensä mk:aan. Vuoden päättyessä rahaston pääoma oli mk. Helsingin vapaaehtoinen palokunta Vapaaehtoisen palokunnan päällystön luku oli 3 sekä miehistön 81. Kalustoon kuului 4 ruiskuautoa ja 3 moottoriruiskua sekä m letkua. Vapaaehtoisen palokunnan lentävään osastoon kuului 3 miestä. Sen hälytys oli järjestetty puhelinkeskukseen yhdistetyllä hälytyspuhelimella. Kaupunki avusti kertomusvuonna vapaaehtoista palokuntaa mk:lla. Vapaaehtoinen palokunta kutsuttiin 1 kertaa antamaan avustusta tulipaloissa kaupungissa ja sen lähiympäristössä. Huomattavimmat tulipalot, joiden sammuttamiseen vapaaehtoinen palokunta ansiokkaasti osallistui olivat Kauklahden lasitehtaan palo huhtikuun 6 nä sekä Jätkäsaaren varastoalueen palo elokuun 4 nä Kaupunginvaltuuston yleisistä käyttövaroista myönnettiin lisäksi mk palopäällystökursseja ja mk paloalipäällystökursseja varten sekä kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroista mk tapaturmaisesti kuolleen palokorpraali V. A. Merimaan omaisille, mk kahden edustajan lähettämistä varten Oslossa pidettäviin pohjoismaiden palomiesten urheilu- ja kalustokilpailuja varten. Kunnall. kcrt. 1946, II osa. 6