18 Palotoimi. Palolautakunnan kertomus Helsingin kaupungin palotoimesta v oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunta

Transkriptio

1 8 Palotoimi Palolautakunnan kertomus Helsingin kaupungin palotoimesta v. 949 oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunta Palolautakunnan kokoonpano ja käsiteltyjen asioiden lukumäärä. Palolautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: puheenjohtajana lakitieteen kandidaatti C. A. Öhman, varapuheenjohtajana varatuomari E. Länsiö, itseoikeutettuna jäsenenä rakennustarkastaja A. V. Toivonen sekä muina jäseninä taloustirehtööri J. Hopeavuori, kiinteistöneuvos J. A. Savola, toimitsija R. J. Heinonen, palokorpraali V. Hammar, toimitsija E. Hakala, vakuutustarkastaja G. O. Rundman ja palokorpraali E. A. Jauros, itseoikeutettuna varajäsenenä apulaistarkastaja I. Ahonen ja muina varajäseninä professori V. Virtala, sorvaaja N. Keskinen, urakoitsija V. Tyrväinen sekä kamreeri R. Estlander. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli kunnaneläinlääkäri A. G. Backman ja sihteerinä toimi varatuomari P.-E. Gustafs. Lautakunta kokoontui 4 kertaa ja kokouksissa pidettyjen pöytäkirjojen pykäläluku oli 47. Kirjeitä saapui 49 ja lähetettiin 8. Päätökset. Kertomusvuoden aikana lautakunnan kokouksissa käsiteltiin asioita, jotka koskivat mm.: tontille n:o 5 Elimäenkadun varrella rakennettavan tehdasrakennuksen rakennuspiirustuksia sekä tulenarkojen nesteiden varastointia ja tehdasmaista jalostusta sanotussa rakennuksessa; mk:n suuruisen avustusmäärärahan myöntämistä Helsingin palomiesten ammattiosastolle tammikuun 5 6p:nä 949 vietettävän 0-vuotisjuhlan järjestämistä varten ); yleisen palotarkastuksen toimittamista kertomusvuoden helmi kesäkuun aikana sekä touko marraskuun aikana ); oikeutta komentaa palomiehiä palopäällystökoulun jatkokoulutuskursseille 4 ); eräiden palolaitoksen moottoriajoneuvojen verovapautusta 5 ); Pasilan paloaseman kalustovajan luovuttamista Karjalan tulentorjujat nimisen yhdistyksen käyttöön 6 ); liitosalueen vapaaehtoisten palokuntien avustuksien jakamista 7 ); liitosalueen vapaaehtoisten palokuntien kanssa solmittavien sopimusten mallia 8 ); palokaivojen rakentamista Vartiokylän ja Marjaniemen alueille 9 ); palokaivojen ja -altaiden rakentamista Vartio- ja Mellunkylän alueille 0 ); palopäällystön kesälomien vahvistamista u ); kanslistin viran täyttämistä ); insinööri V. Niemistön vapauttamista nuohouksen uudelleen järjestelyä valmistelevan komitean jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävistä ); avustusmäärärahojen myöntämistä erilaisia tarkoituksia varten 4 ); palopäällystökouluun komennettujen palomiesten kurssimaksujen suorittamista lö ); paloautojen hankkimista liitosalueen tarpeita varten 6 ); Pitäjänmäen vartioaseman huonekalujen hankintaa 7 ); maataloushallituksen henkilökun- Palolk. p. tammik. 9. ) S:n p. tammik. 4. ) S:n 6 p. tammik. 4 ja 4 p. toukok ) S:n 6 p. tammik ) S:n 9 p. maalisk ) S:n p. maalisk ) S:n p. maalisk ) S:n p. maalisk.. 9 ) S:n 6 p. huhtik ) S:n 6 p. huhtik. 47. J ) S:n 8 p. toukok. 6. ) S:n p. kesäk ) S:n p. kesäk ) S:n 5 p. kesäk. 49 ja 7 p. syysk ) S:n 7 p. syysk ) S:n 7 p. syysk ) S:n 9 p. lokak. 84.

2 6 8. Palotoimi nan oikeutta käyttää palokunnan voimistelusalia lentopalloharjoituksia varten ); entiselle piirinuohoojalle E. Ylimykselle myönnettyä eläkettä ); kadunnimien muuttamisjärjestystä ); sekä lahjapalkkion saamiseksi vaadittavaa aikaa 4 ). Esityksiä kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille tehtiin asioista, jotka koskivat: palolaitoksen toimistoon tarvittavaa käteiskassaa 5 ); Tapaninkylässä sijaitsevalla, BR04 nimisellä tilalla RN 0 40 olevan rakennuksen kunnostamista 6 ); eräiden palokunnan viranhaltijain oikeuttamista hallitsemaan heille osoitettuja huoneistoja virka-asuntoina 7 ); hinattavan moottoriruiskun myymistä halkotoimistolle 8 ); ylitysoikeuksien ja lisämäärärahojen myöntämistä 9 ); virkavapauden myöntämistä eräille palokunnan viranhaltijoille 0 ); palokunnalle edellisenä vuonna ostetun kahden Volvo-merkkisen autonalustan vaihtamista ); liitosalueelle rakennettavien palokaivojen rakentamissuunnitelmaa ); Korkeasaaren rakenteilla olevan lautan varustamista pumpulla ); palokaivojen rakentamisesta noudatettavia ohjeita 4 ); kahden savutuulettimen hankkimista palokunnanpioneerivaunuihin 5 ); radiolaitteiden hankkimista 6 ); palokunnan eräiden vanhojen autojen myymistä 7 ); puolet Munkkiniemeen sijoitetun sammutusyksikön siirtämistä Pitäjänmäelle huonetilaan, jonka Oy. Strömberg ab. asetti palolaitoksen käytettäväksi 8 ); palolaitoksen henkilökunnan röntgenläpivalaisun järjestämistä 9 ); v välttämättä tarvittavia suurehkoja rakennushankkeita 0 ); miesvoimaruiskun myymistä Tervalammen työlaitokselle ); [kertomusvuoden talousarvioon tehtävää muutosta ); tilapäisen työvoiman palkkaamista palolaitokseen ); pommisuoja-asumusten tyhjentämistä 4 ); asiantuntijan käyttämistä palolaitoksen uusia autoja hankittaessa ja rakennettaessa 5 ); voimistelunjohtajan palkkaamista palokuntaan 6 ); vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa tehdyn tapaturmavakuutussopimuksen ulottamista palokunnan osalta koskemaan myös venähdysvammoja 7 ); v:n 950 talousarvioehdotusta 8 ); sopimuksen tekemistä palopäällikkö Pesosen kanssa suunnitelmien tekijänoikeudesta 9 ); Malmin vartioasemalla olevista asunnoista suoritettavia luontoisetukorvauksia 0 ); määrärahan muuttamista siirtomäärärahaksi ); ruisku veneen hankkimista ); hätäpuhelimien hankkimista liitosalueelle ); määrärahan myöntämistä Suomen automobiiliklubin ansiomerkin maksamista varten 4 ); ambulanssi-, poliisi- ja paloautojen ajonopeutta 5 ); sekä palomiehen virkojen siirtämistä ylempään palkkaluokkaan 6 ). Lausuntoja kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille annettiin asioista, jotka koskivat: ruiskumaalauksen harjoittamista 7 ); Pakinkylän vapaaehtoisen palokunnan avustusanomusta 8 ); voimassaolevaan viranhaltijain kielitaitosääntöön tehtäviä muutoksia 9 ); aloitetoimintakomitean mietintöä 40 ); Alonen oy:n anomusta saada harjoittaa tulenaran nesteen teknillistä käsittelyä vuokraamallaan tontilla Herttoniemen tehdaskorttelissa n:o 6 4 ); asemakaavan tai tonttijaon muutoksia 4 ); Helsingin palomiesten ammattiosaston urheilu jaoston avustusanomusta 4 ); vt Hirvosen ym. aloitetta työpukujen hankkimisesta eri laitosten henkilökunnalle 44 ); Marjaniemen vapaaehtoisen palokunnan anomusta saada lainaksi ilmahälytyssireeni 45 ); halko varastojen poistamista kaupungin julkisilta paikoilta ja pihamailta 46 ); Suomen osuuskauppojen keskuskunta nimisen Palolk. 9 p. lokak. 88. ) S:n 0 p. marrask ) S:n 8 p. jouluk *) S:n 8 p. jouluk ) S:n p. tammik ) p. tammik ) S:n 6 p. tammik ) S:n 6 p. tammik ) S:n 6 p. tammik. 4 ja 4, p. helmik. 86, 8 p. toukok., p. kesåk. 7, 0 p. elok. 85, 9 p. elok. 5, p. syysk. 48 ja 0 p. marrask ) S:n p. helmik. 7 ja 78, 6 p. huhtik. 7 ja 8, 9 p. elok. ja 4. X ) S:n p. helmik. 84. ) S:n p. maalisk.. ) S:n p. maalisk ) S:n 6 p. huhtik ) S:n 6 p. huhtik ) S:n 6 p. huhtik ) S:n 0 p. huhtik ) S:n 4 p. toukok ) S:n 4 p. toukok ) S:n 8 p. toukok.. ) S:n p. kesåk.. ) S:n p. kesåk. 6. ) S:n p. kesåk ) S:n 5 p. kesåk ) S:n 0 p. elok ) S:n 0 p. elok. 06 ja p. syysk ) S:n 9 p. elok.. 8 ) S:n 9 p. elok.. 9) S:n 7 p> syysk ) S:n 9 p. lokak. 85. ) S:n 9 p. lokak. 89. ) S:n 9 p. lokak. 90. ) S:n 9 p. lokak ) S:n 0 p. marrask ) S:n 0 p. marrask ) S:n 5 p. jouluk ) S:n p. tammik. 5, 9 p. helmik. 60, p. helmik. 8, 9 p. maalisk. 0 ja p. maalisk ) S:n p. tammik.. 9 ) S:n p. tammik.. 40 ) S:n 6 p. tammik ) S:n 6 p. tammik. 7. 4S ) S:n 6 p. tammik. 8, 9 p. helmik. 6, 6, 6 ja 64, p. helmik. 80, 8 ja 8, 9 p. maalisk. 97, 98 ja 99 ja p. maalisk. 7. -") S:n 9 p. helmik ) S:n 9 p. helmik ) S:n p. helmik «) S:n 9 p. maalisk. 00.

3 8. Palotoimi 7 osuuskunnan anomusta saada talossa n:o 7 9 Sturenkadun varrella harjoittaa tulenaran nesteen teknillistä käsittelyä ja pitää tulenaran nesteen vähittäiskauppavarastoa *); palokunnan hallussa olevan moottoriveneen varustamista sammutustarkoituksiin ); korvauksen suorittamista syyskuun 9 p:nä tapahtuneessa yhteenajossa syntyneistä vahingoista ); paloautojen merkinantoa öiseen aikaan 4 ); Esplanaadikappelin keittiön tulisijojen savujohtojen uudelleen rakentamista 5 ); ns. isännättömien teiden komitean mietintöä 6 ); liikennejärjestyskomitean ehdotusta Helsingin kaupungin uudeksi liikennejärjestykseksi 7 ); palokunnan rahastojen sääntöehdotusta 8 ); tilisääntökomitean laatimaa ehdotusta Helsingin kaupungin tilisäännöksi 9 ); palopäällystön palvelusaikaa 0 );, palolaitoksen edustajia neljännessä aloitetoimikunnassa u ); vanhemman palomiehen palkkaa ); paloauton luovuttamista lainaksi Karjalan tulentorjujat nimiselle yhdistykselle ); ja vakuutusyhtiö Pohjolan kirjelmää, joka koski venähdysvammoista maksettavia korvauksia 4 ). Palolaitos Henkilökunta. Sääntöpalkkaisten viranhaltijain lukumäärä lisääntyi kertomusvuoden aikana yhdellä, sillä avoimena olleeseen suutarin toimeen valittiin heinäkuun p:nä suutarimestari I. Toivonen. Sääntöpalkkaisten viranhaltijain lukumäärä oli vuoden päättyessä 9. Palolautakunta valitsi toukokuun p:nä palotarkastaja diplomi-insinööri T. Sundquistin avoinna olleeseen apulaispalopäällikön virkaan, huhtikuun 0 pistä alkaen kanslisti P. Cavenin toimistonhoitajaksi huhtikuun p:nä eronneen toimistonhoitajan eversti B. Heinrichsin tilalle sekä kesäkuun pistä alkaen kanslistiksi herra V. Merivirrran. Palopäällikkö nimitti tammikuun pinä avoimeksi tulleeseen palokersantin virkaan palokorpraali M. Heikkilän. Ylimääräiseksi toimistoapulaiseksi otettiin lokakuun pistä lukien rouva M.-L. Höglund. Palokorpraali I. Kesti siirtyi helmikuun pinä täysin palvelleena eläkkeelle. Tuntityössä olevien eri ammattimiesten lukumäärä oli koko vuoden 6. Palokunnan koko henkilökunnan vahvuus ja sijoitus ilmenee seuraavasta taulukosta: Palo- tai vartioasema Miehistöä Palotar kasta j ia Sammutushenkilökunta Toimistohenkilökuntaa Mp. Np. Varusvarasto ja työpajat Palopäällystöä Alipäällystöä Viranhaltijoita Tuntityöntekijöitä Mp. Np. Yhteensä Pääpaloasema Kallion paloasema Käpylän paloasema Munkkiniemen vartioasema Kulosaaren vartioasema Malmin vartioasema Yhteensä Virkavapautta opintomatkaa varten myönnettiin seuraaville viranhaltijoille: apulaispalopäällikkö T. Sundquistille ja palomestari H. Virranteelle toukokuun p:stä 7 p:ään, palokorpraaleille U. Törröselle, A. Kokkiselle, E. A. Jaurokselle, P. Kaj alle, V. Hammarille ja B. Bergströmille sekä palomies E. Tolppaselle toukokuun 0 p:stä kesäkuun p:ään ja palomies A. Lekanderille elokuun 0 p:stä syyskuun 5 p:ään. Samoin myönnettiin maalari M. Peuralle tammikuun 4 p:stä helmikuun 5 p:ään virkalomaa puun jäljennöskursseille osallistumista varten. Palolk. p. maalisk. 9. ) S:n p. maalisk. 5. ) S:n 6 p. huhtik ) S:n p. kesäk. ja 5 p. lokak ) S:n 9 p. kesäk ) S:n 0 p. elok ) S:n 9 p. elok ) S:n 9 p. elok ) S:n 9 p. elok ) S:n 7 p. syysk. 6. S:n p. syysk. 4. ) S:n 5 p. lokak. 7. ) S:n p. marrask ) S:n 8 p. jouluk. 468.

4 8 8. Palotoimi Huoneistot. Kaupunki osti helmikuun 7 p:nä Malmilta Päätien varrelta tilan sekä tilalla olevat rakennukset suunniteltua vartioasemaa varten. Vartioasemalle tuli varsinaisten miehistösuojien lisäksi 4 asuntoa, joista kahdessa on huoneen lisäksi keittiö. Kunnostamistöiden päätyttyä miehitettiin asema toukokuun 5 p:nä ja valmistuneet asunnot luovutettiin kipeimmin asunnontarpeessa oleville palomiehille. Vartioaseman vahvuudeksi tuli palokersantti ja 9 miestä. Pasilan vartioaseman kalustovaja luovutettiin maaliskuun p:nä Karjalan tulentorjujat yhdistyksen käyttöön. Kalusto. Kertomusvuonna valmistui Volvo-merkkistä sairaidenkuljetusautoa. Karjalan tulentorjujat yhdistyksen käyttöön luovutettiin marraskuun 6 p:nä ruiskuauto, joka tähän saakka oli kuulunut palokunnan varakalustoon. Käyttökelvottomina myytiin huutokaupalla sairaidenkuljetusautoa ja Ford-Juniormerkkinen henkilöauto sekä Tervalammen työlaitokselle Kulosaaren vapaaehtoisen palokunnan käytössä aikaisemmin ollut miesvoimaruisku. Palokunnan moottoriajoneuvojen luku ja jakautuminen eri palo- ja vartioasemille selviää seuraavasta taulukosta: Palo- tai vartioasema Moottoriajoneuvoja ) H P R Rr MR LK T L N IS s A K J Yht. Moottoriruiskuja Pääpaloasema Kallion paloasema Käpylän paloasema... Munkkiniemen vartioa com Q Kulosaaren vartioasema Malmin vartioasema... VPK:n käytössä Vfl ra a 4. Yhteensä Palokunnalla oli 9 varsinaista tulipaloautoa, joista 0 ruiskulla varustettua. Viimeksi mainituista neljä oli varustettu 500, neljä 000, yksi 700, kaksi 500, neljä 000, kaksi 800 ja kolme 500 min./l pumpulla. Edellä mainituista ruiskuautoista oli kuusi varustettu lisäksi vaahtosammutuslaitteilla. Moottoriruiskuja oli 5, joista kolme 500, neljä 000, yksi 800 ja seitsemän 600 min./l:n tehoisia. Kaikkien ruiskujen yhteinen teho oli siis min./l. Uutta nylonpaloletkua ostettiin talvikokeilua varten 9 metriä. Käyttökelvotonta paloletkua poistettiin käytöstä 780 metriä. Vuoden lopussa käsitti letku varasto 5 7 metriä. Paloilmoitus ja hälytys. Palokunnan palolennätinverkkoon oli kytketty 78 palolennätinkaappia, joista yksityisiä oli 8. Itsetoimivia paloilmoituslaitteita, jotka ovat kytketyt suoraan palokunnan palolennätinverkkoon, oli 0 paikassa. Puhelinkeskus oli yhdistetty palokunnan hälytysnumeroon 500 kolmella johdolla. Hälytystä varten olivat palo- ja vartioasemat sekä poliisi yhdistetyt toisiinsa suoralla johdolla. Kahdessa henkilöautossa oli radiopuhelimet. Palopostit ja vedenottopaikat. Vesijohdon paloposteja oli vuoden lopussa 76. Kantakaupungissa oli 7 palokaivoa ja 4 sammutusvesisäiliötä suuruudeltaan 450 m. Liitosalueella oli 49 palokaivoa, lammikkoa ja 6 allasta. H=hyökkäysautoj a, P=pioneeriautoja, R= ruiskuautoja, Rr=raskasruiskuautoj a, MR=maaseutuni isku auto j a, LK=letkuruiskuautoj a, T=tik apuuautoj a, L=letkuautoj a, N=nokipaloautoj a, IS=irtosammutusautoja, S=sairaankuljetusvaunuja, A = ambulanssi (tapaturmia varten), K=kuorma-autoja ja J= henkilöautoja.

5 9. Huoltotoimi 9 Tulipalot ja avustustapaukset. Palokunta hälytettiin kertomusvuoden aikana 908 kertaa, kuten alla olevasta taulukosta tarkemmin ilmenee: Hälytyksen syy Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tulipalo Savu tai kaasuvaara Erehdys Vika hälytyslaitteissa 7 Ilkivalta Happikoj e- tai pulmoottoriavustuksen Muun avustuksen antaminen Yhteensä Todelliset tulipalot jakaantuivat syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan seuraavasti: Syttymispaikka: Asuinhuoneita 08 Keittiöitä 4 Elokuvateattereita Liikehuoneita 8 Tehtaita 4 Työhuoneita 4 Uudisrakennuksia. 9 Kellareita 0 Pesutupia 6 Ullakolta Kattoja Hissejä Pölykanavia Saunoja Autovajoja Kattilahuoneita 5 Syttymispaikka: Vajoja tai ulkorakennuksia Varastorakennuksia 0 Kioskeja 6 Autoja 0 Kaatopaikkoja 4 Kuloja. Laivoja ja moottoriveneitä 7 Polttoaine varastoj a 7 Raitiovaunuja Rautatievaunuja 8 Roskalaatikoita 7 Roskakuiluja 7 Tervapatoja 5 Muuntajia 7 Yhteensä 507 Syttymissyy: Avotulen huolimaton käsittely 9 Räjähdys Kaminan ym. ylikuumeneminen... 4 Hitsauskipinä 4 Puhalluslamppu 6 Viallinen savuhormi 5 Varomaton tuhkan käsittely 8 Varomaton tulenarkojen nesteiden käsittely Varomaton sähkökeittimen käsittely. 4 Ilkityö Syttymissyy: Varomaton sähkösilitysraudan käsittely 6 Varomaton tupakointi 7 Muu huolimattomuus 49 Lasten leikkiminen tulella 8 Itsesytytys 6 Oikosulku 69 Salama Murhapoltto Kipinöitä 8 Rakennusvaurio Selville saamaton Yhteensä 507

6 0 9. Huoltotoimi Suuruutensa mukaan tulipalot jakaantuivat seuraavasti: Tulipaloja Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Omatoimisesti sammutettuja Pieniä Keskikokoisia Suuria Yhteensä Kuten taulukosta selviää, sammutettiin kertomusvuoden tulipaloista % omatoimisesti. Pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muulla käsikalustolla tai säilösuihkulla oli 7 %, keskikokoisia, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä palopostia tai ruiskua, oli % ja vakavalaatuisia, joissa tarvittiin enemmän voimaa, oli %. Vakavaluontoisiin tulipaloihin voidaan lukea seuraavat tulipalot: Kesäkuun 0 p:nä syttyi Kasarmikadun varrella sijaitseva puhelinkeskuksen kaapeliverkosto tuleen seurauksin, että koko Helsingin keskiosan puhelimet joutuivat epäkuntoon. Pälo saatiin nopeasti sammumaan vaikkakin rajoitettu liikkumistila palopaikalla haittasi suuresti sammutustyötä. Heinäkuun 4 p:nä oli tuli päässyt irti Karjakunnan toimitalossa, Lautatarhankadun 4:ssä. Palokunnan saapuessa paikalle, riehui tuli jo rakennuskompleksin erään rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ullakko paloi kokonaan ja edellinenkin kerros tuhoutui osittain. Palossa tuhoutuivat tehtaan maali- ja lumppu varastot. Muista huomattavista tulipaloista mainittakoon seuraavat: maaliskuun 9 p:nä OTK:n tehtaalla Sörnäisten Rantatien :ssa, toukokuun 4 p:nä talo ullakkorakennuksineen Tapanilantien 8:ssa, toukokuun p:nä Bostads ab. Fredsgatan :n talossa Mariankadun 6:ssa, kesäkuun 8 p:nä Kaleva Salminen oy:n talossa Tallberginkadun l:ssä, syyskuun 8 p:nä Helsingin uudessa laatikkotehtaassa Hernesaarenkadun 0:ssä, lokakuun 7 p:nä Jätekeskus oy:n paperivarastossa Salmisaaressa ja joulukuun 8 p:nä A. Ahlström oy:n talossa Kasarmikadun 46 48:ssa. Hälytystäpä. Ensimmäinen tieto tulen syttymisestä saatiin 86 tapauksessa puhelimitse, tapauksessa palolennättimellä ja 0 tapauksessa suullisesti, 8 tulipaloa sattui klo 6 8 ja 79 tulipaloa klo 8 6 välisenä aikana. Henkilökunnan tapaturmat. Kertomusvuoden aikana sattui tulipalojen sammutusmiehistön keskuudessa 9 savumyrkytys- tai loukkaantumistapaturmaa. Harjoituksissa tai työpalveluksessa loukkaantui 4 miestä. Sellaisia tapaturmia, joista johtuneita työpäivämenetyksiä tapaturmayhtiöt eivät korvanneet oli. Tapaturmien aiheuttamia työpäivämenetyksiä oli kaikkiaan 97 päivää ja tapaturmayhtiöiden niistä suorittamat korvaukset mk. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa yhteensä 8 kertaa ja oli sairauspäivien luku 656. Tuntityöntekijäin vastaavat luvut olivat 0 ja. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta mk:aan ja kiinteimistön osalta mk:aan eli yhteensä mk:aan joka oli 0.7 % uhatun omaisuuden arvosta. Palovahingon korvausprosentit vv olivat seuraavat: 94 0 l.o » » 94 O.s l.i Sairaidenkuljetustoiminta. Sairaidenkuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana 0 7 kertaa, joista kertaa sairaiden ja 955 kertaa tapaturmaisesti vahingoit-

7 8. Palotoimi tuneiden henkilöiden kuljettamiseen. Vastaavat luvut v. 948 olivat 55, 7 ja 784. Kuljetusten lukumäärä väheni siis 44:a. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli n. 9, eli 7 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetusmatkojen pituus oli km. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä mk, edellisenä vuonna mk. Työpajat ja varusvarasto. Palokunnan työpajat sijaitsivat muutostöiden vuoksi] varsin ahtaissa ja epämukavissa huonetiloissa, mutta niihin saadaan aikaan parannuksia, kun suunnitellut laajennus- ja muutostyöt toteutuvat. Varusvarasto oli varastotilojen uudelleenjärjestelyn vuoksi loppuosan vuodesta siirretty pääpaloaseman voimistelusaliin. Varapalokunnat Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvia varapalokuntia oli 8 vapaaehtoista palokuntaa, joiden yhteinen miesvahvuus oli 776 miestä, ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja ilman kiintopumppua 9, kuorma-autoja, autoruiskuja, moottoriruiskuja, käsivoimaruiskuja 5,":n letkua 6 9 m ja ":n letkua 6 65 m. Vapaaehtoisten palokuntien toimintaa valaisevat seuraavat luvut: Hälytyksen luku Vapaaehtoinen Kapunki- Kaupunpalokunta alueella gin ulkop. Yht. Helsingin 0 Degerön 9 9 Haagan Kottbyn 5 5 Kärbölen Käpylän Lauttasaaren Malmin 4 Marjaniemen Mellunkylän... Hälytyksen luku Vapaaehtoinen Kaupunki- Kaupunpalokunta alueella gin ulkop. Yht. Munkkiniemen Oulunkylän Pakilan Pukinmäen 7 7 Puistolan 6 7 Pitäjänmäen 5 7 Tammelundin - Tapanilan 4 6 Vartiokylän 7 8 Yhteensä Palonehkäisy ja nuohous Turvavartiointi. Teattereissa ym. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana yhteensä 85 kertaa seuraavasti: Suomen kansallisteatterissa miestä 70 kertaa ja mies kertaa, ruotsalaisessa teatterissa miestä 86 kertaa ja mies kerta, suomalaisessa oopperassa miestä 67 kertaa. Tämän lisäksi asetti Helsingin vapaaehtoinen palokunta turvavartioita eräisiin muihin teattereihin. Messujen, näyttelyiden, lasten päivien, sirkusnäytösten yms. tilaisuuksiin turvavartioinnista ovat huolehtineet vapaavuorojen miehet. Yleiset ja ylimääräiset tarkastukset. Yleiset palotarkastukset suoritti palotarkastaja T. Sundquist apulaisineen. Paitsi näitä tarkastuksia suorittivat palomestarit tarkastuksia tulenaroissa ja henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa kukin omassa piirissään. Tämän lisäksi palopäällikkö toimitti tarkastuksia yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa ym. tulenaroissa paikoissa. Tulenaroissa laitoksissa on jatkuvasti suoritettu ennakkovalvontaa. Lisäksi tehtiin pyydettyjä tarkastuksia sekä harjoitettiin palonehkäisy- ja rakennustyöneuvontaa. Nuohous. Kaupunki oli nuohoustöiden suorittamista varten jaettu 4 nuohouspiiriin. Nokivalkeiden lukumäärä viimeisenä kymmenvuotiskautena oli seuraava:

8 9. Huoltotoimi Menot ja tulot Kertomusvuoden aikana melkein kaikki palokunnan menot lisääntyivät, mutta huomattavin nousu oli palkkamomenttien kohdalla. Korjaus- ja kunnossapitomomenttien pienentyminen johtui siitä, etteivät työpajat voineet toimia täydellä teholla niissä suoritettavien muutostöiden vuoksi. Palolaitoksen menot v. 949 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Menoerä Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus Puhtaanapito Kaluston hankinta Kaluston kunnossapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet Yleisten laitteiden kunnossapito Käyttövoima Autojen käyttö Vakuutusmaksut Hevosten vuokraaminen Työkomennuskunta Yhteensä Määrärahat, Menot tilien Säästö (-f) tai mk mukaan, mk ylitys ( ), mk Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle mk, Suomen palosuojeluyhdistykselle 680 mk ja liitosalueen vapaaehtoisille palokunnille mk. Palolaitoksen tulot tilien mukaan olivat 6 0 mk. Erikoisesti lisääntyivät tulot sairaankuljetuksista sairaankuljetusmaksujen huomattavan nousun vuoksi. Tulot jakaantuivat seuraavasti: sairaankuljetusmaksuja 4 99 mk, luontoisetujen korvauksia mk ja sekalaisia tuloja 85 5 mk. Palokunnan säätiöt. Lahjoitusvaroista sekä siten, että kaupunginvaltuusto myönsi v. 9 palokunnalle 0 % kertyneistä sairaankuljetusmaksuista, on palokunnalle muodostunut kolme avustus- ja viihdytysrahastoa, joiden yhteinen pääoma kertomusvuoden lopussa oli mk. Rahastot luovutettiin joulukuun p:nä 947 rahatoimiston hoidettavaksi.