Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2010 vp Ravitsemusterapeuttien osaamisen parempi hyödyntäminen Eduskunnan puhemiehelle Viime aikoina yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi on noussut se, kuinka suomalaisten työssäjaksamista voitaisiin tukea. Yksi osa kuviota on terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Terveyden edistämisessä ravinnolla on huomattava merkitys: ylipainosta on nimittäin tullut maassamme kansantauti. Lihavuus on yleistynyt niin aikuisten kuin lastenkin keskuudessa. Jonkinasteista lihavuutta on jopa kahdella miehellä kolmesta ja joka toisella naisista. Lihavuus on useimmissa tapauksissa itse aiheutettua. Lihavuuden myötä lisääntyvät monet sairaudet. Lihavuus on yhteydessä ainakin aikuistyypin eli tyypin II diabetekseen, sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin, sappikiviin, useisiin syöpiin, metaboliseen oireyhtymään sekä nivelrikkoon. Edellä mainituista taudeista yksi laajimmista on diabetes. Suomessa on noin diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin tyypin I ja noin tyypin II diabeetikkoa. Lisäksi noin suomalaista sairastaa tietämättään tyypin II diabetesta. Erityisesti ns. kakkostyypin diabeteksessa, jonka puhkeamiseen vaikuttavat juuri lihavuus ja väärät ruokailutottumukset, keskeinen hoitokeino ja taudin kurissa pitäjä on ruokavalio. Diabeteksen aiheuttaman sairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat Suomessa valtaisat. Vuonna 2007 kaikkiin diabeetikoiden sairauksiin tarvittavien lääkkeiden ja palveluiden kustannukset nousivat miljoonaan euroon. Suurimmat kustannukset syntyivät erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta (348 miljoonaa euroa) sekä lääkkeistä (331 miljoonaa euroa). Perusterveydenhuollon menot olivat yhteensä 479 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidon vähän enemmän eli 500 miljoonaa euroa; prosentteina molemmat ovat noin 36 % kokonaiskustannuksista. Laillistetut ravitsemusterapeutit ovat terveydenhuollon ainoa ammattiryhmä, jolla on ravitsemushoitoon ja -terapiaan erikoistunut yliopistokoulutus. Heillä on Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) myöntämä ja valvoma oikeus työskennellä terveyskeskusten, sairaaloiden, yksityisten lääkäriasemien ja kuntoutuslaitosten ravitsemusterapeutteina. Suomessa on tällä hetkellä yli 450 työikäistä ravitsemustieteilijää, joilla on laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyys. Julkisen terveydenhuollon palkkalistoilla on koko Suomessa yhteensä 116 ravitsemusterapeuttia, joista perusterveydenhuollossa 42 ja erikoissairaanhoidossa 74. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO) ravitsemusterapeuttien määräksi suositellaan perusterveydenhuollossa yhtä terapeuttia :ta asukasta kohti. Todellisuus on toinen: Suomen väkilukuun suhteutettuna perusterveydenhuollossa toimii tällä hetkellä 1 ravitsemusterapeutti yli :ta asukasta kohti. Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa perusterveydenhuollossa ei ole tarjolla lainkaan ravitsemusterapeutin palveluja. Jos lääkäriltä saa lähetteen yksityiselle ravitsemusterapeutille, kuluista ei makseta Kela-korvausta. Tämä varmasti osaltaan rajoittaa ravitsemusterapeuttien osaamisen hyödyntämistä. Versio 2.0

2 Monessa tapauksessa medikalisaatio on mennyt liian pitkälle yhteiskunnassamme. Sairauksien oireita lääkitään ja lääkekuluja korvataan Kansaneläkelaitoksen kautta. Esimerkiksi diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannuksista 25 % kului lääkkeisiin vuonna Tämä tarkoittaa noin 331:tä miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan vain diabeteksesta aiheutuneita lisäkustannuksia, niin siinä tapauksessa lääkkeiden osuus oli 28 % eli 245 miljoonaa euroa. Luvussa ovat mukana kaikki diabeetikoiden käyttämät lääkkeet. Kelan lääkekorvaustilastoista ilmenee, että vuonna 2008 diabeteslääkkeitä korvattiin yhteensä henkilölle. Keskimääräiset kustannukset henkilöä kohti olivat 441 euroa, kokonaiskustannukset 118,775 miljoonaa euroa. Joskus itse taudin syyhyn pääsisi paremmin ja tehokkaammin käsiksi elintapoja, kuten ruokavaliota, muuttamalla. Pysyvät elintapamuutokset voivat merkittävästi vähentää ja usein jopa poistaa lääkityksen tarpeen. Ravitsemusterapeuttien osaamisen hyödyntäminen voisi säästää yhteiskunnalta merkittävän osan nyt lääkkeisiin syydettävistä rahoista, parantaa kakkostyypin diabeetikoiden elämänlaatua ja työssäjaksamista sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edistää ravitsemusterapeuttien osaamisen nykyistä parempaa hyödyntämistä terveydenhuollossamme ja aikooko hallitus laajentaa Kela-korvauksen koskemaan myös ravitsemusterapeuteilta saatavaa terveydellistä konsultointia? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2010 Hannakaisa Heikkinen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 38/2010 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 38/2010 vp: Miten hallitus aikoo edistää ravitsemusterapeuttien osaamisen nykyistä parempaa hyödyntämistä terveydenhuollossamme ja aikooko hallitus laajentaa Kela-korvauksen koskemaan myös ravitsemusterapeuteilta saatavaa terveydellistä konsultointia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus katsoo, että terveellisen ravitsemuksen edistäminen on tärkeää ja terveyskeskusten tulisi nykyistä paremmin hyödyntää ravitsemusterapeuttien osaamista. Valtioneuvosto antoi vuonna 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Periaatepäätökseen on kirjattu yksityiskohtaisia tavoitteita alan toimijoille. Yksi paikallistason päätöksentekoon kirjatuista tavoitteista on, että perusterveydenhuollossa on riittävästi ravitsemusohjauspalveluja. Periaatepäätöksessä todetaan, että ravitsemusohjauspalvelujen tarpeen yhä kasvaessa on tärkeää, että perusterveydenhuoltoon osoitetaan lisää resursseja. Kuntalaisille on turvattava riittävä ja ammattitaitoinen ohjauksen määrä ja taso, mikä edellyttää, että saatavilla on ravitsemusalan ammattilaisten palveluja. Hallitus on siis nostanut ravitsemusalan ammattilaisten, kuten ravitsemusterapeuttien, osaamisen hyödyntämisen perusterveydenhuollossa yhdeksi tärkeäksi keinoksi edistää terveellisempää ravitsemusta. Kehitys on virkojen suhteen ollut hallituskaudella myönteistä. Vuoden 2007 lopulla oli perusterveydenhuollossa vain 37 ravitsemusterapeutin virkaa, tällä hetkellä virkoja on 42. Myös erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut myönteistä, virkoja oli 66 vuonna 2007, nyt virkoja on 74. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) hyvien kokemusten myötä on viimeisimmän puolen vuoden aikana saatu kahteen sairaanhoitopiiriin myös uudentyyppisiä ravitsemusterapeutin virkoja, joissa keskitytään laaja-alaiseen hyvän ravitsemuksen edistämiseen. Kehitys virkojen suhteen on siis ollut hyvin positiivista ja valtioneuvoston linjausten mukaista. Haasteena toki on, että ravitsemusterapeuttien palvelujen määrä ei vastaa kasvavaa tarvetta. Liian monessa kunnassa palveluja ei ole saatavissa ja kuntien tiukka talous vaikeuttaa palvelujen kehittämistä. Monissa kunnissa ravitsemusterapeuttien osaaminen on hyödyntämätön resurssi. Erityisesti ehkäiseviin palveluihin panostamalla voitaisiin sairaanhoidon kuluja vähentää. Ravitsemusterapeuttien palvelujen saatavuutta ja kattavuutta on syytä parantaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Tuleva kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä terveydenhuollon kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten toimiva terveyskeskus -ohjelma ja terveydenhuoltolakiuudistus, tarjoavat jatkossa työkaluja terveyttä edistävien palvelujen tukemiseksi. Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan korvataan tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksia. Tavoitteena on, että sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutus täydentäisi tarkoituksenmukaisella tavalla julkista terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja 3

4 Ministerin vastaus terveysministeriön asettama sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä on arvioinut myös ravitsemusterapian korvaamista sairausvakuutuksesta keväällä 2007 valmistuneessa muistiossaan (Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34). Työryhmä katsoi, että ravitsemusterapialla on ennalta ehkäisevää merkitystä ja se on lisäksi tarpeellinen osa sairaanhoitoa. Koska ravitsemusterapeuttien asema julkisessa terveydenhuollossa on kuitenkin vielä selkiytymätön, työryhmä katsoi, että korvausjärjestelmän laajentaminen tulee arvioida tarkemmin vasta sen jälkeen, kun heidän asemansa julkisessa terveydenhuollossa on vakiintunut. Työryhmä arvioi, että sairaanhoitoon kuuluva ravitsemusterapia voisi tulevaisuudessa olla perusteltua ottaa sairausvakuutuksesta korvattavien tutkimusten ja hoitojen joukkoon. Hallitus arvioi sairausvakuutuslain muutostarpeita jatkuvasti. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 38/2010 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 38/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: Hur tänker regeringen gå till väga för att näringsterapeuternas kompetens ska utnyttjas bättre inom vår hälso- och sjukvården och har regeringen för avsikt att utsträcka FPA-ersättningen till att gälla också den hälsokonsultation som näringsterapeuterna erbjuder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen anser det vara viktigt att främja en hälsosam kost och att hälsovårdscentralerna i högre grad borde dra nytta av näringsterapeuternas kompetens. År 2008 utfärdade statsrådet ett principbeslut om utvecklingslinjer för motion och kost som främjar hälsa. I principbeslutet anges detaljerade mål för aktörerna i branschen. Ett av de inskrivna målen för beslutsfattandet på lokal nivå är att det ska finnas tillräckligt med kosthandledningstjänster inom primärvården. I principbeslutet konstateras det vara viktigt att man anvisar mer resurser till primärvården så länge behovet av motions- och kosthandledningstjänster fortsätter att öka. Kommuninvånarna ska tillförsäkras professionell handledning i tillräcklig omfattning och på en tillräckligt hög nivå, vilket förutsätter att det finns tillgång till experttjänster inom kostoch motionsområdet. Regeringen har således lyft fram betydelsen av att man inom primärvården utnyttjar kompetensen hos professionella i näringsbranschen, såsom näringsterapeuter, som ett viktigt medel att främja en hälsosammare kost. Beträffande tjänsterna har utvecklingen varit positiv under regeringsperioden. I slutet av 2007 fanns det bara 37 näringsterapeuttjänster inom primärvården, för närvarande är antalet 42. Också inom den specialiserade sjukvården har utvecklingen varit positiv. År 2007 var antalet tjänster 66, nu uppgår antalet till 74. De goda erfarenheterna av utvecklingsprogrammet för prevention och bättre vård av diabetes (DEHKO) har medfört att man under det senaste halvåret också inrättat nya typer av näringsterapeuttjänster i två sjukvårdsdistrikt där man på bred front inriktar sig på att främja en hälsosam kost. När det gäller tjänsterna har utvecklingen således varit mycket positiv och den följer statsrådets riktlinjer. Det är dock ett problem att den mängd tjänster som näringsterapeuterna erbjuder inte motsvarar det växande behovet. I alldeles för många kommuner finns ingen tillgång till tjänster och kommunernas ansträngda ekonomi försvårar utvecklingen av tjänsterna. I många kommuner är näringsterapeuternas kompetens en outnyttjad resurs. Genom att framför allt satsa på förebyggande tjänster skulle man kunna minska sjukvårdskostnaderna. Det finns skäl att förbättra tillgången och omfattningen av de tjänster som näringsterapeuterna erbjuder i enlighet med statsrådets riktlinjer. Den kommande kommunoch servicestrukturreformen liksom de åtgärder som syftar till att utveckla hälso- och sjukvården, såsom ett fungerande program för hälsovårdscentralerna och en ny hälso- och sjukvårdslag, kommer framöver att erbjuda redskap som stödjer hälsofrämjande tjänster. 5

6 Ministerns svar Enligt sjukförsäkringslagen (1224/2004) ersätts kostnaderna för nödvändig sjukvård. Målet är att den sjukvårdsförsäkring som ingår i sjukförsäkringen ska komplettera den offentliga hälso- och sjukvården på ett ändamålsenligt sätt. Den arbetsgrupp som social- och hälsovårdsministeriet tillsatt för att utreda förutsättningarna att utveckla sjukvårdsförsäkringen har i sin promemoria (Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34) som utkom våren 2007 undersökt möjligheten att ersätta också näringsterapi från sjukförsäkringen. Arbetsgruppen ansåg att näringsterapi har en förebyggande effekt och dessutom är en nödvändig del av sjukvården. Men eftersom näringsterapeuternas ställning inom den offentliga hälso- och sjukvården ännu inte är klarlagd, ansåg arbetsgruppen att en utvidgning av ersättningssystemet bör bedömas närmare först när deras ställning inom den offentliga hälso- och sjukvården har stabiliserats. Arbetsgruppen bedömde att det i framtiden kunde vara motiverat att inkludera den näringsterapi som ingår i sjukvården bland de undersökningar och behandlingar som ersätts från sjukförsäkringen. Regeringen bedömer fortlöpande behovet av att ändra sjukförsäkringslagen. Helsingfors den 3 mars 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 6