Navettaharjoitteluselostus
|
|
- Hilkka Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Navettaharjoitteluselostus Navettaharjoittelu paikassa X Harjoitteluselostus dd.mm.yyyy dd.mm.yyyy Harjoittelija: Matti Meikäläinen Tietoja tilasta Nimi: Pämppi Omistajat: Matti ja Maija Meikäläinen Sijaintikunta: Nakkila Postiosoite: Könösentie 1, NAKKILA Puhelin: , Sähköposti:matti.meikalainen( at )gmail.com kokonaispinta-ala: metsää 53 ha, omaa peltoa 50 ha, vuokrapeltoa 27,71 ha peltopinta-ala: 77,71 ha laidunpinta-ala: 9 ha nurmiala (sis. laidun): 41 ha rehuviljalla: 30 ha kesannolla: n. 6,7 ha (8,7 %) keskilehmäluku: 55 kpl lehmiä yli 24 kk: 56 kpl hiehoja kk: 27 kpl vasikoita alle 12 kk: 20 kpl lihanautoja: 0 kpl sonneja: 0 kpl Tuotosseurannan vuositiedonanto 2006 Karjan keskituotos maitoa rasvaa 9585 kg 366 kg rasvapitoisuus 3,82 % proteiinia 339 kg proteiinipitoisuus 3,54 % EKM 9467 kg Hedelmällisyys ja poikimistiedot poikimaväli keskimäärin lepokauden pituus siemennyskauden pituus 385 päivää 89 päivää 28 päivää vasikkakuolleisuus 7,6 % epämuodostumia 0 % monisikiöisiä 0 % poikimisia yhteensä 66 vasikoita syntyi 66* lehmävasikoita 30 sonnivasikoita 34 siemennyksiä per poikiminen 1,75
2 ummessaolokauden pituus 58 päivää *kaksi vasikkaa syntynyt kuolleena, sukupuolta ei määritetty Poistot Syy kpl % tapaturma 1 1,8 utaretulehdus 16 28,8 vedinvika hedelmällisyyshoidot 3 5,4 poikimavaikeus poikimahalvaus ruuansulatuskanavan sairaus 2 3,6 jalkarakenne 2 3,6 jalkasairaus 1 1,8 muu sairaus 1 1,8 huono vanha utarerakenne 1 1,8 lypsettävyys luonne muu syy kadonneet Yhteensä 27 48,6* *yhteensä keskilehmämäärästä seurantakaudella hiehojen poikimaikä on n. 25 kk sanoi isäntä Navetta Navetan sijainti Kuva (asemakaava) talouskeskuksen rakennusten sijainnista (asuinrakennus, karjasuojat, jaloittelutarha, varastorakennukset, tiet ja lantala).
3 Kuvaan merkitty eläinten reitti laitumele, rehujen reitti varastoihin ja varastoista navettaan sekä lannanpoistoreitti. Reitit eivät risteä. Navetan pohjapiirros Navetan pohjapiirros (eri käyttötilat, viemärit, vesipisteet, ikkunat, ovet, ilmanvaihto) ja mitat noin metrin tarkkuudella. Kuva (navetan pohjapiirros, vähän suttuinen).
4 Rehu tulee putkea pitkin ruokintapöydälle, joten se ei risteä ylimpänä kuvassa olevan lantakäytävän kanssa. Lantakäytävät kulkevat pystysuunnassa lattian alla, joten se ei risteä rehu- tai eläinkuljetusreittien kanssa. Mitä terveydellistä merkitystä rehun kuljetuslinjan ja lannankäsittelylinjan kulkusuunnilla on? Rehu voi kontaminoitua lannasta, jos lannankäsittelylinja ja rehun kuljetuslinja risteävät. Miksi ne eivät saisi kulkea ristiin esim. eläimiä ei saisi kuljettaa ruokintapöydän yli pihatossa? Ks. ed. ja eläimet voivat viedä lantaa rehuun. Jaloittelutarha tai talviulkoilutusalue Pihatossa ei tarvitse olla jaloittelutarhaa, joten sellaista ei ole. Pieni tarha-aitaus kyllä löytyy, mutta se ei täyttäisi jaloittelutarhan vaatimuksia (jos sellaisia olisi), sillä se on kooltaan liian pieni. Tarhan alkuperäinen pintamateriaali oli hake, mutta nyt siinä on maapohja, koska tarhaa käytetään vähän. Navettarakenteet Rakennusvuosi: 200x 200y Navetan seinien rakennusmateriaali: betonielementti Navettatyyppi: makuuparsipihatto (lämmin 3-rivinen pihatto) Lannanpoisto: lietelanta, raappalannanpoisto Lannanpoistojärjestelmä Alla kuva lantakäytävästä ja raapasta parren puolelta sekä lantakäytävästä ruokintapöydän puolelta. Lisäksi molempien korkeuseroista kuvat (ylempi parren puolelta, alempi ruokintapöydän puolelta). Lantakäytävän korkeusero parren pintaan on 25 cm ja leveys ruokintapöydän puolella 3 m, parren puolella 2,2 m. Makuuparren puolella lantakäytävällä on kumimatto, ruokintapöydän puolella ei.
5
6 Poikimakarsinat Navetassa on kaksi kalustettua sairas- tai poikimakarsinaa ja tila kolmannelle (kalustamatta). Karsinoiden koot ovat 3,6 m x 6,0 m eli 21,6 m ja 2 ne ovat keskenään samankokoiset. Pohjapiirroksen poikimakarsina on kalustamaton, joten sairaskarsinat toimivat poikimakarsinoina, ts. poikimakarsinakäytössä olevan karsinan lattiasta puolet on umpilattiaa ja puolet ritiläpohjaa. Sairaille ja poikiville käytetään samoja karsinoita. Lisäksi sairaskarsinoita käytetään toimenpiteiden suorittamista varten, sillä ne ovat ainoita karsinoita, joissa on sulkulaitteet.
7 Tilalla on 30 lehmää yhtä karsinaa kohti, eli karsinoita on 1/3 jokaista 10 lehmää kohti. Lannanpoisto tapahtuu ritilän alla olevalla raapalla. Kuivikkeena käytetään vasikoilla olkea ja lehmillä turvetta. Karsinat kolataan ritilälle ja kuivitetaan kaksi kertaa päivässä. Makuuparsi Makuuparressa on parsimatto eli kumimatto ja kuivikkeena turve. Vasikoilla käytetään kuivikkeena olkea. Kuiviketta (turvetta) lisätään käsipelillä 60 L ämpäristä kaksi kertaa päivässä (yhteensä päivässä n. 180 L). Vasikoille lisätään olkea kerran päivässä tai tarpeen mukaan. Kuvissa alla parren erottajat lehmien makuuparsien puolelta ja nuorkarjan parsien puolelta.
8 Sulkulaite Kuvassa alla navetan ainoat sulkulaitteet, jotka löytyvät sairaskarsinoista. Sulkulaitteen nimi on sulkulaite.
9 Ruokintapöytä Alla kuva ruokintapöydästä käytävän päädystä katsoen. Ruokintapöydän pinnoitus on keskiosasta hienojakoista betonia, reunoilla on (sikojen) ruokintakaukalot, jotka on tehty valumassasta (tosi sileää). Juottovasikat Alla kuvat alle 3 kk vanhojen juottovasikoiden karsinasta ja vesinipasta.
10 Karsina on nk. olkipohjakarsina. Sen mitat ovat 3,4 m (leveys) x 2,4 m (umpilattia) + 2,2 m (ritiläpohja), yhteensä 15,64 m 2. Umpipohjalattia on makuupaikkaa ja ruokintapaikka ritiläpohjan edessä. Karsina pidetään puhtaana lisäämällä olkea päivittäin tai tarpeen mukaan. Karsina tyhjennetään n. 3 kk välein. Vasikat 3 6 kk
11 Alapuolella kuva 3 6 kk vanhojen pikkuvasikoiden karsinasta. Karsina on identtinen viereisen juottovasikkakarsinan kanssa paitsi, että lattialla on poikkipuu ja olkipohja on levitetty hieman ritiläpohjan päälle. Karsinan hoito on samanlaista kuin juottovasikoiden, se pidetään puhtaana lisäämällä olkea päivittäin tai tarpeen mukaan ja tyhjennetään kokonaan n. 3 kk välein. Vasikat alle 6 kk Alla kuva vanhimpien vasikoiden karsinasta.
12 Karsinan mitat ovat 3,2 m (leveys) x 2,4 m (umpilattia) + 2,2 m (ritiläpohja) eli 14,72 m 2. Makuupaikka on umpipohjalla ja ruokintapaikka sekä vesinippa ritiläpohjan etureunassa. Nuorkarjan tilat (6 9 kk) Alla kuva nuorkarjan karsinasta.
13 Karsinan mitat ovat 3,2 m (leveys) x 2,4 m (viistopohja) + 2,2 m (lantakäytävä) eli 14,72 m 2. Makuupaikka on viistopohjalla. Ruokintakaukalo alkaa karsinan etureunasta ja jatkuu parrellisten karsinoiden loppuun. Lantakäytävällä on raappa. Karsinan kumimatto kolataan (raapalle) kahdesti päivässä. Hiehojen tilat (yli 9 kk) Alla kuvat hiehojen eli vanhemman nuorkarjan karsinoista.
14 Nuorkarja haluttaisiin pitää kokonaan parrellisissa karsinoissa. Epätasaisten ryhmäkokojen ja tilan puutteen vuoksi nuorimmat yli puolivuotiaat ovat kuitenkin viistopohjaisessa karsinassa ja vain vanhimmat hiehot parrellisissa karsinoissa. Hiehojen karsinat ovat makuuparrellisia ryhmäkarsinoita lantakäytävällä. Karsinoiden, joita on kaksi, mitat ovat 12,1 m (11 x 1,1 m leveä parsi) x 2,4 m (parsi) + 2,2 m (lantakäytävä), yhteensä 55,66 m 2. Parret ovat makuupaikka. Ruokintapaikka on lantakäytävän edessä oleva ruokintakaukalo. Lantakäytävällä on raappa. Parsien kumimatot kolataan (raapalle) kahdesti päivässä. Ilmanvaihdon pääpiirteet Navetassa on koneellinen alipaineilmastointi, jonka kapasiteetti on ollut riittävä navetan kokoon ja eläinten määrään nähden. Ilmanvaihto toimii eri keleillä näin: kostea: pitäisi lämmittää, jolloin menisi rahaa huukkaa (kun on iso kuutiomäärä), joten ei tehdä mitään kuuma: laitetaan ovet auki pakkanen: luukut kiinni, ovet kiinni Ilmastointi toimii hyvin, jos lämpötila on yli -25 C, tämän jälkeen alkaa kosteus näkyä. Lämpötila pyritään pitämään 12 C:ssä. Voidan pitää näin alhaisena, koska vasikoilla on säteilylämmitys. Jos ilmanvaihto aiheuttaa jotain ongelmia, se on, että navetta menee liian kylmäksi. Syyskuussa, kun on lämmin ja kostea eli bakteerit kasvavat paremmin parsissa (lehmät valuttavat ajoittain ja tietenkin sontivat parsiin), käytetään parsien kuivituksen lisäksi rutiinisti desinfiointipulveria. Juomavesi pihatossa Juomakuppiin tulee vettä 18 L/min. Suositeltua virtausnopeutta en tiedä. Juomakuppien sijoittelu on merkitty pohjapiirrokseen. Eläimet saavat vettä vain juomakupeista. Lypsävillä lehmillä on yhteensä 5 juomakuppia. Pohdi millaisia ongelmia erilaisilla laitteistoilla voi pihatossa on? Juomakupit voivat likaantua (lehmät paskovat niihin), tai mennä rikki (putket tai suutin). Lantaraapassa ovat haittana mahdolliset toimintahäiriöt ja huono suunnittelu, jonka vuoksi raappa kulkee hieman epäonnistuneella aikataululla. Vesi: vesiosuuskunta Veden laatu viimeisimmän analyysin mukaan: Loistava. Lypsyasema Koneen merkki: SAC Asennettu: 200x, testattu viimeksi dd.mm.yyyy (vuosihuolto) Koneen tyyppi: Kalanruoto 2x6
15 Lypsylaitteita: 12 kpl (1 2 lypsäjää) Automaattinen irrotinlaitteisto: Kyllä. Maitoputken materiaali: teräs Maitoletkun materiaali: kumi Säätöventtiilin tyyppi: painokuormitteinen (500 mg) Mikä on alipainemittarin lukema? 44 kpa Tykyttimen merkki: UNICO2, sähkövirtatykytin Tykytysnopeus: 60,2 kaksoisiskua/min, 60/40 suhteella imu/hieronta Tilasäiliön merkki: Roka Tilasäiliön tilavuus: L Maitosäiliö tyhjennetään joka toinen päivä, klo Maitoauton kuljettaja laittaa tankin pesurin päälle tyhjennyksen jälkeen. Lypsykoneen osien tehtävät: Tyhjöpumppu: tekee alipaineen Alipainemittari: mittaa alipaineen Säätöventtiili: säätää alipaineen Tyhjöputki: siirtää alipaineen sopivaan paikkaan Tykytin: katkoo eli säätelee alipaineen Maitoputki: kuljettaa maidon lypsyasemalta tankkiin Kuvassa alla maitohuoneen ilmanvaihto. Maitohuoneessa on oma poistopuhallin ulkoilmaan. Ilmanvaihdon liikkeet on merkitty pohjapiirrokseen. Lypsy Lehmän valmistaminen lypsyyn: ajetaan lehmä lypsyasemalle vaahdotetaan vedin (viileä vaahto, Viri-Foam) annetaan vaahdon istua sekuntia puhdistetaan vedin hieromalla vaahto pois paperiliinalla (kertakäyttö) otetaan alkusuihkeet (mukiin tai matolle) kiinnitetään lypsimet vetimiin ootellaan Mikä on lehmän lypsyyn valmistamisen tarkoitus? saada maito laskeutumaan (siis vapauttaa oksitosiinia), jottei tulisi tyhjälypsyä puhdistaa vetimen pää, ettei likaa mene maitoon ja sitä kautta tankkiin
16 3. varmistaa, että tulee lypsettyä vain terveitä neljänneksiä (utaretulehdukset, mahdollisten traumojen aiheuttamat verilypsyt) Lypsyn keskimääräinen kestoaika on n. 17 minuuttia per erä. Käytetäänkö tilalla vedinkastoliuosta? Kyllä, spray. Mikä on liuoksen vaikuttava aine? kitosaani, dekstraanisulfaatti, hydroksietyyliselluloosa, glyseriini Mitä voi tapahtua jos lehmä pelästyy esim. lypsykonetta kiinnitettäessä? Voi saada sorkasta näpeille tai lehmä voi paniikissa tyhjentää rakkonsa tai suolensa matolle. Pahimmillaan ei vapaudu kunnolla oksitosiinia, ja silloin lypsykerran maitomäärä vähenee. Lypsykoneen puhdistus Työvaiheet, pesuaineet, vesi, desinfiointiaineet Alkuhuuhtelu (vesi läpi suoraan viemäriin) toinen huuhtelu (n. 7 min) varsinainen pesu kuumalla vedellä (n. 15 min, sis. pesuaine) pesuaine on vuoropesuaine eli aamulla hapan ja illalla emäksinen pesuaine pesun aikana termostaatti pitää veden kuumana huuhtelu desinfiointi kuumalla vedellä (tuntematon lämpötila (ehkä n. 80 C), ei puhdistusaineita) Maidontuotantokäyrä Merkitse oheiseen koordinaatistoon yhden syys- ja yhden kevätpoikivan lehmän koelypsytulokset eri värein. Yhdistä saadut pisteet kummankin lehmän maidontuotantokäyräksi. Lehmä 1 seuraava siemennys sinisen rastin kohdalla. Rae laitettu lepokaudelle vihreän rastin paikkeilla. Lehmien tiedot lehmä poikinut siemennetty vuosituotos Lehmä Lehmä lepokaudelle Koelypsyt lehmä Lehmä 1 30,0 52,4 56,4 48,8 46,0 42,3 41,7 41,4 42,2 30,0 Lehmä 2 41,0 39,1 33,1 32,7 31,8 29,7 26,4 43,5 42,9 29,4
17 Missä tuotantovaiheessa lehmät ovat harjoitteluaikana? Tiedot dd.mm.yyyy Ummessa, odotettuun poikimiseen aikaa > 3 vk = 32 lehmää ummessa ja tuntuva (poikimiseen < 3 vk) = 5 lehmää heruvia ja korkean tuotantokauden vaiheessa olevia (poikimisesta < 3 kk) = 17 lehmää alenevan tuotannon vaiheessa (poikimisesta 4 7 kk) = 12 lehmää Alhaisen tuotannon vaiheessa (poikimisesta > 7 kk) = 23 lehmää Mikä oli vaikeinta em. luokittelussa? Ei mikään. Tiedot oli taulukossa. Lepokausi on aika poikimisen ja siemennyksen välillä. Noin 6 vk poikimisen jälkeen voidaan siementää, ja viimeistään 3 kk päästä pitäisi siementää. Vasikan hoito ja ruokinta Pikkuvasikan ruokinta perustuu emän ternimaitoon, joka tarjotaan joko suoraan utareesta tai lypsettynä tuttipullosta. Muutaman päivän ikäisenä vasikka vieroitetaan juottokarsinaan, jossa tarjolla on vapaasti hapanjuottoa, ja muuta ruokaa kuten rypsirouhetta, viljaseosta, säilörehua ja heinää. Näiden lisäksi on koko ajan saatavilla vettä vesinipasta. Vapaa ruokinta jatkuu 2 kk ikään asti, jos vasikka siirretään kasvatuskarsinaan, poistuu hapanjuotto ruokavaliosta. Vasikoita hoidetaan lähinnä vain nupouttamalla. Lehmävasikoille annetaan myös nimet. Navetan päivittäistapahtumien aikataulu Merkitse tähän taulukonomaisesti navetassa päivittäin toistuvat työt ja niiden tekijät. Merkitse myös, mitä lehmät navetassa/laitumella tekevät muuna kuin navettatöiden aikana. Tee taulukosta niin yksityiskohtainen, että siitä selviää rehujen antojärjestys, kuivitus ja lannan käsittely, vasikoiden juotto jne. Näitä päivittäiseen rutiiniin kuuluvia asioita ei tarvitse toistaa harjoitteluselostuksen lopulla olevassa päiväkirjassa. klo navetan tapahtumat tarkastuskierros (kiimat, vasikoita) lypsyaseman valmistelu aamulypsyyn lehmien ajo parsista seisaalle ja kohti lypsyasemaa, ruokintapyödän puolen parsien kolaus ensimmäiset lehmät lypsetään ensimmäisten lehmien lypsäessä kuivitetaan ruokintapöydän puolen parret viimeiset lehmät ajettu lypsyasemalle, makuuparren puolen parret kolataan ja kuivitetaan viimeiset lehmät on lypsetty lypsyaseman pesu aamuruokinta (säilörehut ruokintapöydälle Avantilla ja väkirehut nuorkarjalle ämpäreillä, lehmien väkirehut tulevat automaatista) vasikoiden ja nuorkarjan karsinoiden kolaus ja vasikoiden karsinoiden kuivitus aamiainen tarkastuskierros (kiimat, vasikoita) tauko, käydään kattomassa jossain vaiheessa, lounas, tehdään suuria siivouksia jne iltaruokinta (sama tekniikka kuin aamulla) vasikoiden ja nuorkarjan karsinoiden kolaus ja vasikoiden karsinoiden kuivitus tauko tai ladataan varastoja (tuodaan paaleja, tehdään pieniä siivouksia) lypsyaseman valmistelu aamulypsyyn lehmien ajo parsista seisaalle ja kohti lypsyasemaa, ruokintapyödän puolen parsien kolaus ensimmäiset lehmät lypsetään
18 16.30 ensimmäisten lehmien lypsäessä kuivitetaan ruokintapöydän puolen parret viimeiset lehmät ajettu lypsyasemalle, makuuparren puolen parret kolataan ja kuivitetaan viimeiset lehmät on lypsetty lypsyaseman pesu illallinen, sauna iltatarkastus Iltatarkastukset tekee yleensä isäntä. Iltatarkastusten tarkoituksena on tehdä kiimahavaintoja sekä tarvittaessa siirtää piakkoin poikivia eläimiä poikimakarsinoihin. Ja tietenkin varmistaa, että kaikki on hyvin valtakunnassa. Eniten huomiota kiinnitetään kiimoihin ja poikkeavasti käyttäytyvin eläimiin. Tällä tilalla emäntä hoitaa ruokinnan suunnittelun ja eläinten rekisteröinnin. Isäntä hoitaa, että eläimille on ruokaa eli tornissa on säilörehua, kone toimii, viljasiilossa on viljaa ja kioskit toimivat. Ruokinta Lypsylehmien ruokinta Sanaselityksiä karkea rehu väkirehu valkuaisrehu energiarehu täysrehu tiiviste puolitiiviste säilörehu, heinä, muu korsirehu vilja rypsi, soija melassi tai teollisesti valmistettu kasvipohjainen täydennysrehu teollisesti valmistettu tasapainotettu täysravinne viljaruokintaa täydentävä ravintovalmiste, sis. proteiinia, energiaa, mineraaleja, ei viljaa kuin tiiviste, mutta myös viljaa Millaisia sokeri- ja tärkkelysrehuja lehmille syötetään, miksi? Sokeri: melassi, tärkkelys: kaikki viljat erityisesti vehnä. Millaisia kivennäisrehuja naudoille on olemassa, millä tavalla eri kivennäisrehut poikkeavat toisistaan? Ca, P, Se, Mg. Mitä rehuja hiehot saavat? Pääasiassa säilörehua, väkirehua herkkuna. Viljelytoimet keväästä korjuuseen ja kuivatukseen Rehuvilja Ostetaan kaupasta rehuviljan siementä. Ostetaan yhdet siemenet ekana vuonna, kylvetään sadosta toinen vuosi ja ostetaan taas lisää kolmantena vuonna. Vaihtoehdot on ohra ja kaura. Heinä levitetään liete peltoon muokataan äkeellä toukokuulla kylvetään kylvölannoittimella siemen ja lannoite mahdollisesti kylvetään vielä heinä samalla kesäkuulla kasvinsuojelu syyskuulla puinti (urakoitsija hoitaa, koska tilalla ei ole puimuria) viljankuivuriin puinnin jälkeen (löytyy tilalta) lannoitteiden levitys toukokuun alussa niitetään juhannuksen jälkeisellä viikolla annetaan kuivua pellolla 3 4 päivää pöyhitään 2 3 kertaa paalataan pienpaaleihin Arviointi heinän laadusta Kuivasta heinästä ei ole tehty analyysiä, mutta koska siinä ei ole hometta eikä se pölyä, se on hyvää. Heinäpinta-ala on kuitenkin vain 2 ha (koko pinta-ala 77 ha), joten heinän merkitys tilalla on vähäinen. Heinän laatuun ja määrään vaikuttaneet tekijät esim. kesän sääolot, korjuusää tai -aika: Sääolosuhteet (aurinko kasvuajalla ja sateet korjuun aikaan), sääennusteiden tarkkuus (niin ilmatieteenlaitoksen kuin tilan toimijoidenkin).
19 Säilörehu lannoitetaan toukokuun alussa lisälannoitus kesäkuun alussa (jotta toinen sato lähtisi kasvamaan paremmin) kesäkuun puolessa välissä niitetään niittomurskaimella annetaan kuivua 8 12 tuntia kootaan tarkkuussilppurivaunulla säilörehutorniin säilöntäaine laitetaan silppurivaunuun (AIV-2000 happoa) Säilörehun laatu analyysin perusteella: kiitettävä (9) Laatuun ja määrään vaikuttaneet tekijät esim. kesän sääolot, korjuusää tai -aika: Sääolosuhteet (vesimäärä) vaikuttavat kaikkein eniten. Ruoho kasvaa vähän kylmälläkin, muttei kuivassa. Laidunnus Eläinten vedensaanti on järjestetty laitumella siten, että siellä on vesijohtoverkossa kiinni oleva teline, jossa on 2 3 juomakuppia. Vesi on samaa vesiosuuskunnan vettä kuin navetassa. Laidun on aidattu sähköpaimenella ja lohkoja siinä on 4. Laidunta kierrätetään päivittäisestä kierrosta (nurmen nopean kasvun aikaan) enintään neljän päivän väleihin. Laidun lannoitetaan kerran kuussa (touko, kesä, heinä) ja sille tehdään kolme hoitoniittoa kesässä (nurmi, jota lehmät eivät syö, niitetään pois). Laidunkauden pituus on 3 kk. Laidunkausi alkaa toukokuun lopulla, naudat ovat kesäkuulla 2 3 vk yötä päivää laitumella, heinäkuusta n. 2 vk (heinäkuusta ruoka kokonaan laitumelta), muu aika tuodaan vihreää ruohoa tai säilörehua navettaan, elokuun eka viikko yks viikko laidunta, 3 vk ruokaa navettaan. Lehmät ovat koko laidunkauden jomman kumman lypsyvälin navetassa syömässä. Lämpimällä ne ovat navetassa vilvoittelemassa päivät ja kylmällä lämmittelemässä yöt. Laidunkaudella annetaan laidunkivennäistä. Lisäksi lehmille annetaan seleeni-magnesium-kuuri ennen laitumelle laskua. Hiehoista vain 6 18 kk ikäiset ovat laitumela, nuoremmat ovat koko ajan navetassa. Hiehoilla ei ole mitään lisäruokintaa kesällä. Esimerkkilehmän päivittäinen ruokalista hintoineen Valitse karjasta noin kg päivässä lypsävä lehmä ja kirjoita taulukkoon sen rehut ja päivittäiset syöntimäärät. Lehmän nimi: Lehmä (XXXX, FI XXXXX XXXX-X), poiki dd.mm.yyyy, (poikimisesta on kulunut nyt n. 3 kk) koelypsy dd.mm.yyyy: 50,6 kg maitoa, 3,03 valkuais-%, 1,88 rasva-% rehu nimi päiväannos kg viljaseos 9,4 rypsirouhe 1,0 puolitiiviste 8,0 Maitotilan tulonlähteet Maitotilan tulonlähteenä ovat maito ja liha. Mikä on maidon tuottajahinta ilman tukia? 37,69 snt/l Mikä on lehmän lihan tuottajahinta? 1,60 euroa/kg Mikä on lehmän arvo teurasarvon mukaan laskettuna? euroa Entä maidon vuosituotannon mukaan laskettuna? euroa vuosituotanto, ( euroa tuotantokustannuksia) Viljan hinta 145 e/1000 kg ostettuna, jos tekee ite, tuotantokustannukset on n. 120e/1000 kg Tartunnoilta suojautuminen Mitä suojavaatteita erilaisille vierailijoille navetassa on? Työhaalari tai kertakäyttöhaalari (täyshaalari), kumisaappaat tai kengänsuojat, kertakäyttökumihanskat. Onko tilalla käytössä lastausosasto tilalta lähteville eläimille? Ei varsinaisesti, otetaan sairaskarsinaan ja sitten liukuoven kautta ulos. Entä karanteeniosasto tilalle mahdollisesti tuleville eläimille? Jos ostetaan elukoita, pidetään sairaskarsinassa muutama päivä, että alkaa haisemaan omille eläimille. Karanteeniosastona pidetään ummessaolevien osastoa. Miten muut eläimet (kissat, koirat, linnut, rotat) pääsevät navettaan? Pääskyset pesii, varpuset on riesa, ovista tulevat sisään. Kissojen ja koirien kulkua ei ole estetty, naapurin eläimiä ei tilalla liiku. Miten ja milloin tuhoeläinten torjunta navetassa hoidetaan? Lintujen torjutaan äänihälyttimellä. Jyrsijöitä myrkytetään syksyllä, kun ilmat jäähtyy (tulee muutama sisään) laittamalla niille myrkkylaatikoita ja pitämällä kissoja. Eläinten terveydenhoito
20 Poikiminen Miten lehmäkortista löydetään siemennyspäivä? Ei näe, mutta sen voi katsoa huomiolista siemennetyille lapusta Odotettu poikimispäivä? Löytyy. Poikimiskerta? Löytyy. Kuinka poikimispäivä lasketaan siemennyspäivän perusteella? 9 kk + 65 päivää Lehmän odotetaan poikivan lähiaikoina ja emäntä kertoo eläinlääkärille lehmällä olevan kuukaudet täynnä, miten nopeasti vasikka on tulossa? Viikon sisään, jos ei, pyydetään käynnistyspiikki, jonka jälkeen poikii päivän parin sisään. Miten ja milloin lehmän ruokintaa muutetaan poikimisen lähestyessä? Tunnutusruokinta käyttöön ruokintasuunnitelman mukaisesti (ummessa ei mitään väkirehuja, poikimahetkellä jauhoja 1,5 kg, puolitiivistettä 1,0 kg, rypsirouhetta 200 g). Miten ja milloin poikivaa lehmää valvotaan? Joka tarkastuksella, poikimisen lähestyessä pyritään ottamaan sairaskarsinaan/poikimakarsinaan. Mitä vanhempi lehmä, sitä aiemmin otetaan sivuun. Mistä ulkoisista merkeistä päätellään poikimisen lähestyvän, kuinka lehmää tällöin tarkkaillaan? Utareen täyttyminen, hännänseudun jänteiden löystyminen, samat tarkkailut Jos lehmä poikii parressa, miten parsipaikka valmistellaan poikimiseen? Ei poi'ita parressa muuten kuin yllärinä. Missä vaiheessa lehmä siirretään poikimiskarsinaan ja sieltä takaisin muiden pariin? Ennen poikimista tavoitellaan (vanha viikonkin etukäteen, nuoret 1 vrk etukäteen), vanha voi olla 3 vrk poikimisen jälkeen erillään, jos on huono äiti voi olla vain 1 vrk. Vaikuttaa myös inhimillinen tekijä. Mitä tehdään 1. vuorokauden aikana poikimisen jälkeen? a) emälle: Lypsetään 2 krt vuorokaudessa, seurataan takapään lämpötila ja korvien lämpötila, mitataan kuume, seurataan että syö. b) vasikalle: Vasikka on automaattibaarissa (emän alla) tai tuttijuotossa, seurataan. Mitä apua talonväki antaa lehmälle poikimistilanteessa, mitä apuvälineitä on käytettävissä? Poikimisapu, takapään pesu, käsikopelolla asentovirhe = korjataan itse, kohtukierre = eläinlääkäri, poikimahalvaukseen Caldren 2 dl. Missä tilanteissa tarvitaan eläinlääkärin apua? Kohtukierre (erittäin harvinainen), prolapsi (erittäin harvinainen). Millaisia poikimistilanteeseen liittyviä ongelmia tilalla on ollut ja miten niistä on selvitty? vasikan virheasennot yksi sorkka edellä, tuupataan sorkka takaisin ja otetaan takaperin poi'itus (normaali, mutta huono hapensaanti) kohtukierre, kohdun esiinluiskahdus kerran 15 v aikana molempia, eläinlääkäri paikalle, 1,5 L pullolla sisälle, vaarinkaljapullolla (2 3 L) vastaan tuli vasikka, kohtu ja jälkeiset samassa köntsässä, mutta kohtu saatiin takas ja vasikkakin pelastu poikimahalvaukset ei oo tänä vuonna ollut yhtään, mutta joskus oli ongelmana, sen jälkeen siirryttiin niukkaan tunnutukseen, erotellaan ummessaolevien puolelle (ei väkirehuja) makaamaan jääneet ei oo ollut vuoteen yhtään, löytyy lehmännostoteline (valjaat ympäri ja nostetaan ylös) jälkeisten jääminen on ollut tänä kesänä, hoidettu lihakseen antibiootilla, muuten jälkeisten jäämistä ei hoideta Korkean tuotoksen vaihe Mitä rehua ja millaisia määriä lehmät syövät tässä tuotantovaiheessa? Taulukko, 9, vapaa säilörehu. Miten eri rehut annostellaan? Automaatista kaikki. Montako kertaa päivässä lehmä saa korsirehua ja väkirehuja? Säilörehu vapaasti (pyritään, täydennys kahdesti päivässä), väkirehuja automaatista eli säilörehu on ensisijainen ruoka ja väkirehu on täydennysruoka. Esiintyykö tilan lehmillä tässä vaiheessa seuraavaa: pötsin sairaudet? Ei ole ollut, joskus halvauksen tukihoitona letkutettu. juoksutusmahasairaudet? Tilalla ollut 2 kpl juoksutusmahan kierrettä. ketoosi (asetonitauti)? Todella harvinainen, kun tuli väkirehukioski. sorkkakuume? Hiehojen ongelma, ei vaivaksi asti, sorkkahoitajan mielestä olisi ollut yksi kuumeinen. Kiimakierto ja tiinehtyminen Normaalin poikimisen jälkeen lehmän kohtu palautuu 3 4 viikossa ja kiimakierto alkaa. Terveen, hyvinvoivan lehmän voi siementää noin 8 vk poikimisen jälkeen. Tilalla siemennetään 6 vk poikimisen jälkeen. Kerro karjan hedelmällisyydestä raporteissa ilmoitettavin tunnusluvuin. Mitä tunnusluvut tarkoittavat? selitä luvut... Lehmä on hyvässä kiimassa, millaiset ovat tyypilliset oireet? Pihattolehmä seisoo toisen alla (seisova kiima). Kaikki lehmät eivät osoita kiimaa yhtä hyvin, kuinka lehmät saadaan siemennetyiksi? Huomiolista siemennetyille, jos ei oo ulkoisia kiiman merkkejä pyydetään eläinlääkäri paikalle (jos ei ole 3 kk sisään poikimisesta tullut mitään merkkejä). Millainen on tilan kiimantarkkailurutiini? Aamulla ennen aamulypsyä, aamuruokinnan jälkeen, ennen iltaruokintaa, ennen iltalypsyä, iltatarkastus. Miten seminologi kutsutaan paikalle ja mitä lehmän keinosiemennys maksaa eri vuodenaikoina? Soitetaan siemennystilaukseen tai Ammun kautta. Riipuu sonnista. Halvimmillaan 5e/annos, normaali 15e/annos, valiosonni 30e/annos ja supervalio 70e/annos.
21 Miten tilalla varmistetaan, uusiiko kiima vai onko lehmä tiinehtynyt siemennyksen jälkeen? Ei tehdä progesteronitesti, seurataan kiimaa, siementäjä tekee tiineystarkastuksia. Missä vaiheessa lehmälle tehdään tiineystarkastus ja kenen toimesta? Seminologin toimesta, 6 vk siemennyksestä, kun kerkiää. Miten se merkitään lehmäkorttiin? + tai - (tiine tai ei-tiine) Mitä tilalla tehdään, kun lehmän kiimaa ei ole havaittu ollenkaan ja poikimisesta on kulunut 2 kk? Odotetaan vielä kuukausi ja soitetaan eläinlääkärille (koska 2 kk ei ole ongelma), tehostetaan kiiman tarkkailua. lehmä poiki normaalisti kuukausi sitten ja nyt sillä roikkuu peräpäästä punertavaa limaa? Ei mitään hätää, puhdistautuu itsestään. Jos 2 kk valuttaa vieläkin, on harmahtavaa = eläinlääkäri tarkastaa kohdun. lehmä on siemennetty jo kolme kertaa sen kuitenkaan tiinehtymättä? Vaihtoehdot: jos siemennyksestä on kulunut aikaa ja lehmä on huono = poistetaan, kun maitomäärät tipahtaa, jos lehmä on hyvä, kokeillaan vielä kerran, tai pyydetään eläinlääkäri katsomaan mikä vikana. Vaikuttaa suku ja tuotos. Utareterveys Meijeri määrittää tilalta ostamastaan maidosta solu- ja bakteeripitoisuuden, joita käytetään maidon hinnoitteluperusteina. Maidon soluluku meijerissä on vaihdellut välillä (30 000) kpl/ml (kesällä tahtoo nousta). keskiarvo (E-luokan alla) Meijerimaidon bakteeripitoisuus on ollut: 2 4, mutta jostain syystä nyt noussut jopa 216:een (seurataan miksi) Mitä muita selvityksiä / analyysejä meijeri tekee tilakohtaisista maitonäytteistä? Voihappobakteerien itiöt (jostain löytynyt juuri, vaikka säilörehu on ensiluokkaista, olisiko menny näytteet sekaisin), soluluvut, bakteerit, rasva ja valkuaisipitoisuudet, voihappobakujen itiöt, määrittää laktaattipitoisuuden (ei hinnoittelu), urea (ei hinnoitelu) Mitä tarkoittaa maidon laatuhinnoittelu? mitä sopivammat arvot, sitä parempi hinta Mitkä ovat laatuhinnoittelun perusteet? Rasva- ja valkuaispitoisuudet. Lehmän sairastuminen utaretulehdukseen merkitsee tuotantotappioita maidon määrän ja laadun suhteen. Lisäksi utaretulehdukset aiheuttavat runsaasti lisätyötä tilalla. Miten karjantarkkailuraportissa ilmoitetaan utareterveydestä? Utarerakenne ja utaretulehdus poistosyinä. Mistä karjanomistaja huomaa utaretulehduksen? Lypsyllä, jos epäilyttää tehdään lettupannutesti, jos tarkkailumaidoissa on paljon soluja, tehdään useammin lettupannuja. Millaisia utareongelmia tilalla on esiintynyt? S. aureus (liian monta) E. coli (monta), Klebsiella spp. (yksi) (Etsi utareista arpia, haavoja tai syyliä ja katso miltä ne näyttävät, miten ne vaikuttavat lypsyyn.) Ei lypsyyn vaikuttavia haavoja tai syyliä, pl. Klebsiellan tuhoama vedin, S. aureus-vetimet umpeutetaan. Vedinpolkemat, haavat tai ruhjeet? Ei merkittäviä. Utaretulehdukset/solut? S. aureus-neljännekset soluttavat. Tee lehmille lettupannutestejä. Ota karjantarkkailun lehmäkohtaisesta solulukuraportista selville, millä lehmillä ja mistä syystä soluluvut olivat kohonneet? S. aureus tai loppulypsykaudesta normaalisti, kun solut menee kovin alas iskee E. coli Lypsyyn tai lypsykoneeseen liittyvät ongelmat Tarkista vedinten kärjet ennen lypsykoneen asentamista ja heti lypsyn jälkeen, mitä huomaat? Joillakin tulee sulkijalihaksen esiinluiskahdusta, jota on korjattu suurentamalla irrotustaso 500 mg levyihin. Muut utareongelmat Etsi löydätkö lehmiltä hautumia utareen ja jalan välistä? Kesällä joillain hiehoilla voi olla jalan ja utareen väliin. Hoidettu hydraamalla ja talkilla, kun utareen turvotus laskee, hoituu itsellään. Mitä tilalla tehtäisiin, jos havaittaisiin yhdessä neljänneksessä kokkareista maitoa, lisäksi lehmä on kuumeinen? kipulääke ja sairaskarsinaan -> eläinlääkäri paikalle virkeällä ja hyvinsyövällä lehmällä soluja kahdessa neljänneksessä, utare olisi kuitenkin pehmeä, ei aristava? seurataan tilannetta, lypsetään erikseen, otetaan maitonäyte ja katotaan mikä baku, jos huono baku -> eläinlääkäri vastapoikineella lehmällä lievästi soluja kaikissa neljänneksissä? seurataan tilannetta vastapoikineella hieholla S. aureus bakteerin aiheuttama utaretulehdus? Ensin maitonäyte, jos herkkä, hoidetaan penisilliinillä. Jos kanta on resitentti, umpeutetaan neljännes (pystyy vielä umpeuttaa helposti, kun ei ole vielä lypsetty). Jos ei mikään näistä auta, niin poisto. Sorkkahoito Navetalta löytyy sorkkahoitokirja. Sorkkakylvyt sorkkahoitojen jälkeen, allas lypsyasemalta poistuessa, sorkat vielä pesty ennen allasta 3 4 kertaa vuodessa hoidot, emäntä tarkistaa hoidettavat eläimet lypsyjen yhteydessä. Onko navetassa lehmiä jotka nousevat ylös tai laskeutuvat makuulle poikkeuksellisella tavalla? Ei, pari vanhaa nousee hitaasti. jotka eivät varaa painoa toiselle takajalalle? Ei. joilla on haavoja nivelalueilla? Ei. joilla on turvotusta nivelalueella etu tai takajaloissa? Yhdellä on paise oikeassa takakintereessä.
22 joilla on kierresorkka? Yhdellä lehmällä on. jotka seisoessaan/syödessään nojaavat ruokintapöydän rakenteisiin tai seisovat etujalat ristissä? Ei. nostelevat jatkuvasti jalkojaan, vaihtavat painoa jalalta toiselle? Ei. Miten navetan/parren rakenteet, materiaalit vaikuttavat jalkavaivoihin, miten jalkavaivoja voidaan ehkäistä? Parret on tehty suuriksi, kumimattoa ja kuiviketta on runsaasti, enemmän kuiviketta olisi ongelma lietteessä Millaisia parsimattoja tai parsipetejä on markkinoilla, minkä hintaisia ne suurin piirtein ovat? Kuminen parsimatto 106 e/kpl Miten sorkkahoidosta huolehditaan? Sorkkahoitaja käy 3 4 kertaa vuodessa Mitä sorkkahoito maksaa? 20 lehmää 400e Missä vaiheessa vuotta tai lypsykautta sorkat hoidetaan? Ummessaolevilat ei hoideta, ei heti poikimisen jälkeen, muuten sillä välillä vähintään 2 hoitoa vuodessa, joillain jopa 0 vuodessa (emäntä tarkistaa silmämääräisesti ja seuraa kaikkia eläimiä). Mitä muutoksia sorkista on löytynyt sorkkahoidon yhteydessä? Yhdellä kierresorkat, muuten ollaan ylläpitohoidossa. Häiriökäyttäytyminen Minkä verran pikkuvasikoissa näkyy juoton jälkeen kielenpyörittäjiä? Ei yhtään. toisia eläimiä imeviä vasikoita? Ei yhtään. (vapaa hapanjuotto poistaa ongelman) toisia eläimiä imeviä aikuisia nautoja? Ei yhtään. (vasikkana hoitanut ongelmansa jo) Pohdi, mitkä tekijät ovat saattaneet ko. häiriön laukaista. Ei ole ongelmia. Jos olisi kaksi kertaa päivässä juotto vapaan hapanjuoton sijasta, voisi tulla imemistarpeeseen liittyviä häiriöitä. Jos olisi tylsää voisi tulla stereotypioita, kuten kielenpyöritystä. Kun on ryhmäkarsinat ja liikkumatilaa, niin ei tule ongelmia. Päiväkirja Päivittäin tekemäni työt, karjan päivittäisrutiinista poikkeavat tapahtumat sekä opitut asiat. 1. päivä Yhteenveto Työt: iltalypsy, lypsyaseman pesu Poikkeavat: minun saapuminen, tutustumiskierros navetassa Opit: kaikki uutta 2. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, lypsyaseman pesu, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, lypsyaseman pesu Poikkeavat: ilmastointiluukkujen sulkeminen talvea varten (mun homma), traktorien pesu, Opit: lähes kaikki uutta 3. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Räkä voitti maailmanmestaruuden Opit: pastöroimaton maito aiheuttaa voimakasta mahakipua 4. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, säilörehun jako, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: lypsykoneen vuosihuolto, 48 lypsimen vaihto Opit: 2x6 kalanruoto ei syötä kolmea tehokasta lypsäjää, kuinka irroittaa nännikumi vanhan lypsimen metallihylsystä, Avantilla ajo vaatii totuttelua 5. päivä Yhteenveto
23 Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: De nada. Opit: Nihil sub sole novum. 6. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: ruokintapöydän painepesu, keinosiementäjän käynti Opit: lypsyliinoissa on hyviä ja huonoja puolia 7. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, vasikan korvamerkintä, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: vasikan nupoutus ja korvamerkintä, vanhojen rehujen siivoaminen rehuputken alta, Agri-market-käynti Opit: Hämeenkyrö on ihmeellinen paikka 8. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Isäntä ja emäntä Tampereella ravintolassa, minä kuskina. Opit: Jos menee nukkumaan myöhään, on aamulla väsynyt. 9. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Klebsiellaa mätivän neljänneksen vedin räjähti. Opit: Mätä haisee jännälle. 10. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: isäntäperheen pienimmän nimipäiväjuhlat, poikiminen Opit: Joskus lääkitään tuttuun tyyliin ilman eläinlääkäriäkin. 11. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, vasikan siirto sairaskarsinaan, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, vasikan juotto tuttipullosta, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, sarven sahaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: toinen poikiminen (tällä kertaa raapalle), erään lehmän sarvien sahaus (eläinlääkärikäynti) Opit: vastasyntynyt lantakäytävällä makaava vasikka on liukas, lehmät voivat olla agressiivisiakin, vasikka pitää nostaa siten, ettei sen niska notkahda (etujalat niskan päällä), jos sarveen laittaa kiristyssiteen, se ei vuoda paljon yhtään, eikä haise pahalle, jos ei pala. lehmä voi lypsää mansikkapirtelöä, vaikka alkusuihkut olisivat puhtaat. 12. päivä
24 Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: minun poistuminen Opit: Maaseutu avartaa. Harjoittelujakson antia Tätä en hevillä unohda: Lypsykoneen vuosihuoltoa ja sen yhteydessä tekemääni 48 uuden lypsimen 96 kumiletkun kiinnitystä. Klebsiellan räjäyttämää neljännestä. Vasikan kantamista ja juottamista pullosta. Sarven sahausta. Miten onnistuin harjoittelijana? Loistavasti. Olin aktiivinen, kyseleväinen, sopeutuva, tiedonhaluinen ja sosiaalinen.
Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.
Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä
Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Aperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu
Utareterveyden hallinta tilatasolla Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Utaretulehdus Eniten tappioita aiheuttava sairaus maidontuotannossa Suurin uhka tavoitteelle tuottaa laadukasta
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
Tuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
Parsi- ja asemalypsy
Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
Valio Oy. E-luokka 1/2011
Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos
Tissit kuntoon! Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Tissit ovat kunnossa, kun: Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa Ei vuoda maitoa Maitomäärä riittävä Utarekudos on terve sähkönjohtokyky Solut
Lypsykonekokonaisuus. Utareterveyskampanjan kurssit. MTT Maitokoneet
Lypsykonekokonaisuus Utareterveyskampanjan kurssit MTT Maitokoneet Syy ei ole minussa, syy on lypsykoneessa. 10.8.2010 MTT Maitokoneet 2 10.8.2010 MTT Maitokoneet 3 Piirros: Vakolan tiedote Lypsyrobotti
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi
Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus
Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset
Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Yhteenveto Kristiina Hakkarainen HYELTDK, Saaren yksikkö Kirjoituksessa esitellään vuosina 2004 2006 toteutetun kotimaisen pihattotutkimuksen tuloksia,
08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
Ruokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
MaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014
MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,
EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ?
MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? Pohjolan Maidon neuvonta 2010 Maidontuotannon ja hyvän utareterveyden tavoitteet Mukava mennä navettaan!!! Kaikki lypsetty maito erottelematta
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,
WEBINAARI 22.3.2018 Eläinten hyvinvointikorvaus Kristiina Valliovuo, 4.4.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN TUKIEHDOT RUOKINTA JA HOITO (NAUDAT) 1. Naudoilla saatavilla riittävästi karkeaa rehua ja jatkuvasti
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
Miljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola
Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
Katsaus tukivalvontoihin 2017
Katsaus tukivalvontoihin 2017 Koulutuspäivä tuottajille Läänineläinlääkäri Tarja Lipponen, ESAVI 15.11.2017 1 Täydentävien ehtojen valvonta Ely-keskukset: mm rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön
AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi
AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä
Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot
Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
Kuka puolustaa utaretta? Hoitaja ja Lehmä! Eläinlääkäri Virpi Kurkela
Kuka puolustaa utaretta? Hoitaja ja Lehmä! Eläinlääkäri Virpi Kurkela Poistot Poiston Syy Osuus poistoista, % Eläinlääkärin hoidot (terveystarkkailu 2005) Yleisimmät sairaudet sataa lehmää kohden Utaresairaudet
ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy
Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi
T4C PIKAOHJE T4C 3.2
T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja