Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 3/2013

Transkriptio

1 Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 3/2013 Aika: kello Paikka: OKM, Venla B437, Meritullinkatu 1 Paikalla: Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, MMM (vpj) Tuovi Aalto, koulutuspäällikkö, Hyria (siht.) Saija Miina, projektikoordinaattori, LYY-instituutti, Itä-Suomen yliopisto (siht.), etänä Päivi Turtiainen, järjestösihteeri, Paperiliitto Mika Rekola, yliopiston lehtori, HY Martti Ranta, aikuiskoulutussuunnittelija, Jämsän ammattiopisto Anne Bondarew, koulutuspäällikkö, Tapio Katja Vahtikari, Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikan koulutusohjelma Pia Lahden tilalla Tiina Eklund, yhteyspäällikkö, METO Tapio Hankala, toiminnanjohtaja, Metsänhoitajaliitto Lasse Lahtinen, kehittämisasiantuntija, MTK Ville Manner, metsäasiantuntija, Koneyrittäjät Timo Tokola, osastonjohtaja, Itä-Suomen yliopisto Ari Vanamo, koulutuspäällikkö, Tampereen amk Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry. Anne Liimatainen, opetusneuvos, Opetushallitus (Jouni Suoheimo) Tuula Jusko, koulutusasiantuntija, Suomen metsäkeskus, etänä Ritva Varis, toiminnanjohtaja, Puumiesten liitto, etänä Heikki Pajuoja, Metsäteho Poissa Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Sirpa Kärkkäinen, kouluyhteyspäällikkö, SMY Tarmo Marjala, pj., MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry Tarmo Mykkänen, ylitarkastaja, OKM Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen metsäsäätiö Juhani Siivonen, edustaja, Metsäylioppilaat ry. Markku Virtanen, neuvotteleva virkamies, TEM 1. Kokouksen avaus. Kokous avattiin klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja muutoksetta. 3. Koulutustyöryhmän jäsenen vaihtuminen Todettiin MEOL:n jäsenen vaihtuminen, samalla kokouksen puheenjohtaja toivotti tervetulleeksi koulutustyöryhmään Heli Ketolan tilalle Tarmo Marjalan, joka on uusi puheenjohtaja MEOL Metsäalan Opiskelijat ry:ssä. 4. Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus -selvitys Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy toimitusjohtaja Pajuoja_ p df

2 Mika Tammilehdon toimeksiannosta selvitystyöryhmä on paneutunut metsäkonekoulutusjärjestelmän tilaan kevään aikana helmikuusta huhtikuun loppuun.. Heikki Pajuoja on toiminut työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tavoitteena oli tutustua metsäkonekuljetuskoulutusjärjestelmään sekä kartoittaa elinkeinoelämän näkemyksiä järjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tulokset on esitelty ministeri Gustafssonille 7. toukokuuta. Uusien kuljettajien tarve on saatu alustavasta uudesta Savotta-laskelmasta. Uusia henkilöitä keskimäärin / vuosi Laskelma I Laskelma II Markkinahakkuut 53 milj. m3 53 milj. m3 Metsähaketta 8,3 milj. m3 12 milj. m3 Tuottavuuskehitys +2 %/v Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Koulutustarve yhteensä Uusien kuljettajien tarve vuosina (Strandström ja Pajuoja 2013). Kaksi tasoa: o laskelma I vastaa markkinahakkuiden nykyistä tasoa o laskelma II:n tasossa on otettu huomioon alalla toivottu/odotettu markkinakehitys Tarvearvioiden ja toteutuneiden koulutusmäärien perusteella työvoimatilanteen tulisi metsäkoneenkuljettajien osalta olla kunnossa, kuitenkin osaavan työvoiman puute nähdään olevan yksi merkittävä este puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten on kannattavalle kasvulle. Valmistuneiden määrä ei kerro valmistuneiden tasosta. Metsäkonekoulutuksen läpäisevät kaikki. Huomattava osa valmistuneista ei työllisty valmistuttuaan alalle, sillä heidän osaamisensa ja kykynsä eivät vastaa työelämän vaatimuksia. Koulutuksen vetovoima lähtee myös siitä, että tutkintorakenne on selkeä. Tällä hetkellä rakenteet koetaan jokseenkin monimutkaisiksi ja laajoiksi. Puutavara-auton kuljettajakoulutus Puutavara-autojen kuljettajatarpeeksi on arvioitu vähän yli 200 vuosittain. Tekninen kehitys saattaa pidemmällä aikavälillä hieman tasoittaa kuljettajatarvetta. Vaadittavan ammattipätevyyden koulutus- ja suoritustarpeeseen on odotettavissa huippu vuoden 2014 syksyllä, jolloin vanhan lainsäädännön määräaikoja umpeutuu. Ammattipätevyysvaatimus vaikuttanee erityisesti varttuneempien kuljettajien lopettamishalukkuuteen ja ilman lisäkoulutuspäivien pätevyyttä työssä toimiminen vaikeutuu. Tämän hetken 2. asteen logistikka-alan ongelmana on, että valmistuvien on ikänsä ja kokemuksensa puolesta vaikea päästä kiinni työelämään valmistuttuaan. Esimerkiksi yhdistelmärekkaa kuljettavalta saatetaan vaatia 21 vuoden ikää. Puutavara-auton kuljettajankoulutus osana logistiikka-alan koulutusta ei oikein ole oikeassa paikassa alan erityispiirteiden vuoksi.

3 Puolustusvoimat on suurin kuljettajakouluttajamme. Tavoitteena on tehdä jatkossa tiiviimpää yhteistyötä. Armeijan läpikäyneet ovat myös iältään vanhempia. Saatu koulutus kannattaa hyödyntää. Nuorille, jotka ovat suorittaneet joko palvelusaikana tai jo sitä ennen C-kortin, voitaisiin kertoa E-osan ammattitutkinnon suorittamismahdollisuudesta heti palvelusajan päätyttyä. Tällainen puutavararekan, yhdistelmäajoneuvon, ammattitutkinto kestäisi n. 6 kk ja perustuisi henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Myös aikuiskoulutusväylä tulee säilyttää sekä jatkaa metsäoppilaitoksissa tarjottavaa C-kortin suorittamismahdollisuutta. E-osan ammattitutkinto tulisi voida suorittaa myös suurimmissa metsäkouluissa lisäkoulutuksena. Metsäkoneiden kuljettajakoulutus Metsäkonekoulutus esitetään järjestettäväksi siten, että noin 15 koululla toteutettaisiin vuoden mittainen metsätalouden perusteet - koulutus. Vuoden aikana perehdytään metsäalan vuoden työkiertoon sekä kuorma-traktorien käyttöön. Tässä vaiheessa on pystyttävä seulomaan alalle soveltuvat tähän jatkokoulutukseen, sillä kallista koulutusta ei kannata antaa niille, jotka eivät ole kykeneviä alalla työskentelemään. Perusteet -jakson jälkeen koulutus jakaantuisi kahteen opintosuuntaan: hakkuukoneenkuljettajakoulutukseen ja kuormatraktori /metsänhoitokonekoulutukseen. Koneyrittäjille tulisi korvata työssäoppimisesta aiheutuvia kustannuksia. Yhden metsäkoneen kuljettajan koulutus maksaa yrittäjälle euroa vuodessa. Keskustelu: Opiskelijahakuprosessista ja hakijoista esimerkki: Jämsänkoskella pidettiin keväällä 2013 ensimmäisen kerran valintakoe kaikille metsäkonekoulutukseen hakeneille. Hakeneista 66 tuli valintakokeeseen. Hakijoista kaksi oli tyttöä ja kaksi ylioppilasta. Kolmasosa koulutukseen hakeneista on käynyt mukautetun peruskoulun, kolmasosalla on erilaisia diagnooseja ja ongelmia. Kolmasosa oli tavallisia nuoria. Onko mietitty yhdistämistä esimerkiksi konetekniikan alan kanssa? Tämä lähtökohta voisi olla houkuttelevampi kuin metsäpainotteinen osa. Lähtökohtaisesti pyrittäisiin tekemään yleisosaajia. Tällä hetkellä useissa paikoissa esim. maanrakennus on samassa. Esitettiin yhteistä valtakunnallista mallia, mutta alueellisesti yhteistyö järjestetty niin hyvin, ettei kannata. Metsäkoneala on häviäjän asemassa. Metsäalan koulutuksen siirtäminen maanrakennuksen alle voi tuoda suurempia ongelmia. Miten koulutetut jäävät alalle, ja miksi eivät jää? Jämsänkoskella kolmasosa jää metsäkonealalle, syynä parempi palkka muilla aloilla. Palkanmaksukyky lähtee loppukäyttäjästä ja yrityksistä 40% tällä hetkellä tappiollisia. Yrittäjissä ja yrityksissä on suuria eroja kannattavuuden ja työvoiman suhteen. Miten tästä eteenpäin? Ei mitään epäselvää, opetusministeriön sisäisiä asioita jatkossa ja tehtävä päättää seuraavista askelista. Puheenjohtajan yhteenveto: Koulutukseen liittyy aika paljon ongelmia ja siksi selvitys on tehtykin. Osasta haasteista voi vastata koulutuspalvelujen tuottaja, mutta muita ongelmiakin on, kuten koulutettavien ikä ja keskenkasvuisuus. Miten on tultukin näin heikkoon tilanteeseen?

4 Keskustelu: Yrittäjissä on suuria eroja; % alan yrittäjistä on menestyviä Lexus luokan yrittäjiä, joille on tasaisesti tulijoita. Onko meillä varaa menettää maanrakennusalalle hyviä ammattilaisia? Aikuiskoulutuksen puolella maahanmuuttajien osuus kasvaa koko ajan. Kolmasosa on Jämsänkoskella maahanmuuttajia. Miten hyvin leasing -harjoittelu toimii? Järjestelmä toimii hyvin, jos opettajat käyvät työkohteissa opastamassa. Yrittäjillä ei ole varaa ja mahdollisuutta toimia oman työn ohella työnopastajana. Oppilaitoksille olisi myös viisasta siirtyä leasing-konekantaan. On edullisempaa, että hyödynnetään mieluummin paljon käytettyjä uusia koneita kuin vähän käytettyjä vanhoja koneita. IT on koneiden kehittynein osa, mikä on kaikkein keskeisintä. Ennen kaikkea tietoteknisiin järjestelmiin pitää kouluttaa, jotta selviää tämän päivän työelämässä. Olisiko mahdollista tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä metsäkoneen valmistajien kanssa? Simulaattoriopetus on valmistajien mukaan toteutettu hyvin parissa oppilaitoksessa. Mikä on seuraava askel? Puutavara-autopuolelta lähdetään neuvotteluihin Puolustusvoimien ja SKALin kanssa. Metsäkoneenkuljettajapuolella on käynnissä aiheeseen liittyviä hankkeita. Selvityksen tilaaja on ollut OKM, jossa lähdetään viemään asiaa eteenpäin. 5. Elinikäinen oppiminen yliopistotasolla ja ammattikorkeakouluissa: katsaus siitä mitä on selvinnyt (Timo Tokola, Mika Rekola, Katja Vahtikari, Ari Vanamo) T. Tokola, Itä-Suomen Yliopisto: Elinikäinen oppiminen ei nykyään ole osa mitään rahoitusmallia. Täydennyskoulutus hoidettu lähinnä täydennyskoulutuskeskusten kautta ja silloin on maksullista opetusta. Metsätieteissä on ollut käytössä pätevöitymisdiplomi, mutta koulutus on ajettu alas noin 2005 tietämillä. Avoimen yliopiston kautta mahdollista käydä maisteritason opintoja erittäin edullisesti, tarjolla on lähes kaikki opintojaksot. Ei ole tosin aktiivisesti markkinoitu, mutta nettisivuilta löytyy tietoa. Annetaan myös maksullista markkinahinnoiteltua kansainvälistä koulutusta ulkomaalaisille virkamiehille. Esim. intialaisten koulutukseen sisältyy metsähallinnon osa-alueita sekä metsänhoidon ratkaisuja. Tänä vuonna aloitetaan puumateriaalitiede, mikä on eräänlainen vastaus biotalouden koulutuksiin. Wood material science aloituspaikkoja on 20 kpl ja valmistuvat filosofian maisteriksi. Hakijoita on ollut noin 60. Tokola_ pd f Kysymyksiä: Onko täydennyskoulutuksen tarjonta aktiivista? Ei sen jälkeen, kun Aducatesta loppui metsäalan koulutuksen suunnittelijan tehtävä, sen jälkeen ei ole aktiivisesti markkinoitu. Kysyntäkin on ollut pientä.

5 Avoimen yliopiston puolelta voi aikaa myöten hakea myös tutkinto-opiskelijaksi, kun on riittävästi opintopisteitä (perusopinnot ja aineopinnot). M. Rekola, Helsingin yliopisto: Palmenia antaa täydennyskoulutusta, mutta siellä ei ole ollut yhtään metsäalan koulutusta pitkään aikaan. Edes harva laitoksen henkilökunnasta tietää, että normaaleja kursseja voi tulla suorittamaan avoimen yliopiston puolelta tai mikä on koulutuksen hinta. Asioita ei ole ajateltu lainkaan tältä kannalta. Opetuksen ajoitus ei ole rakennettu työssä käyviä opiskelijoita varten. Käytännössä ei tahdo sopia edes päätoimisille opiskelijoille. Englanninkieliseen maisteriohjelmaan on osallistunut jonkun verran vanhempaa väkeä, pääasiassa ulkomaalaisia, noin 15 opiskelijaa/ vuosi, joista pari on suomalaista.. Helsinki Summer School on intensiivinen kurssi syksyllä, palvellut selkeästi joitakin ammattilaisia täydennyskoulutuksena. Laajuus noin 4-5 pistettä. HY metsätieteiden laitos on nyt ottanut omaan toimintaohjelmaansa asian selvittämisen. Jos on kysyntää, opetusta voidaan järjestää ja töihin ryhdytään. Kysymyksiä: Onko ammattikorkeakouluopiskelijoilla mahdollista osallistua Helsinki Summer Schooliin? Kyllä, on vaan oltava korkeakoulututkinto. Miten yliopistossa nähdään, kun ei ole kysyntää täydennyskoulutukselle? Onko kertaheitolla opittu kaikki asiat? Jotkut työelämän organisaatiot ostavat tutkimushankkeita, joilla päivitetään osaamista ja uusinta teknologiaa joltain osa-alueelta. Kaivataan kyllä kulttuurinmuutosta, että uusin tutkimustieto halutaan siirtää käytännön toimijoille (vrt. lääkärit). Tutkimusta tehdään, mutta välittyy heikosti kentälle. Katja Vahtikari, Aalto-yliopisto: Sama tilanne kuin HY:ssa. Harva laitoksen henkilökunnasta tietää, että on mahdollista tulla ja käydä avoimen yliopiston kautta samoja kursseja nuorten kanssa. Aalto-yliopisto ei ole aiemmin tehnyt mitään täydennyskoulutuksen eteen. Nyt keväällä on alkanut Puurakentamisen asiantuntijaohjelma PRA Pro. Ensimmäisessä ryhmässä osallistujat ovat arkkitehteja, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä 27 henkilöä. Tavoitteena on viiden vuoden aikana saada 150 ihmistä prosessin läpi. Lähiopintopäiviä on 12, lisäksi etätöitä. Opintojen laajuus on opintopistettä. Ohjelma kestää noin vuoden ajan. Vahtikari_ pdf Kysymyksiä: Mitä maksaa? TEM merkittävässä roolissa alusta lähtien ja ovat myös rahoittajina. Osallistujalle koulutus maksaa 4000 euroa. Työnantajat maksavat kustannukset. Koulutukseen osallistujat toimivat alalla. Kun yritys on maksanut koulutukset, he huolehtivat että opiskelija sitoutunut koulutukseen. Koulutus ei anna suoraan pätevyyttä, vaan heillä on mahdollista suorittaa pätevyys. AA-pätevyys vaatii esimerkiksi matemaattisia taitoja, jota ei välttämättä ole sisältynyt aikaisempiin koulutuksiin. Aikuiskoulutus on oltava suunnitelmallista ja sille on oltava tilaus. UEF ja HY voisivat miettiä, mille koulutukselle voisi olla kysyntää ja tarjottaisiin tiiviitä koulutuspaketteja.

6 Ari Vanamo, Tampereen AMK: Ammattikorkeakoulujen elinikäinen oppiminen (aikuiskoulutus) voidaan jakaa seuraavasti: 1. Tutkintoon johtava koulutus 2. Erikoistumisopinnot 3. Oppisopimustyyppinen koulutus 4. Työvoimahallinnon tukema koulutus 5. Avoin amk 6. Maksullinen koulutus AMK aikuisopiskelijoiden läpäisyaste on alhaisempi kuin nuorisotaustaisilla. Aikuisten elämäntilanne vaihtelee, vaikka motivaatio sinänsä on hyvä. AHOT-käytäntö, mutta käytännössä ei juurikaan nopeuta valmistumista, koska ei ole sopivaa ryhmää, johon voisi siirtyä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on puhtaasti metsätalouteen liittyvänä mahdollista suorittaa vain Mikkelissä, muissa ammattikorkeakouluissa on ollut luonnonvara-alan yhteisenä toteutettava maaseutuelinkeinojen kehittäminen. AMK:ssa ammatilliset erikoistumisopinnot ovat olleet tärkeitä. Opinnot ovat sen verran suppeat, että niihin on ollut helppo sitoutua. Koulutus on edullista, sillä on maksanut vain 250 euroa/lukukausi. Erikoistumisopintotarjonta on vähentynyt huomattavasti, koska ne opinnot eivät ole olleet yhtä kannattavia kuin tutkintoon johtava koulutus. Vanamo_ p df Keskustelu: AMK-koulutus on esityksen perusteella hyvin monipuolista ja myös monimutkaista. Raha tuntuu ohjaavan, byrokratiaa sisältyy järjestelyihin. Esim. hinnat ovat hyvin erilaisia. Kokonaisuudessa näkyy erilaisia ongelmia, mistä seuraa se, että opetusta ei välttämättä pystytä antamaan optimaalisesti. Koulutusta on olemassa, mutta haaste on löytää omaan tarpeeseen se oikea luukku. Kuinka monella vuosittain aloittavalla on ollut metsäkonetausta? Nuorisoasteella on yleensä yksi/vuosi, Jyväskylän aikuiskoulutuksessa kaksi/vuosi. Nämä opiskelijat ovat olleet yleensä hyvin motivoituneita. Millainen näkymä on erikoistumiskokonaisuuksiin? Onko tarvetta ja tilaa erikoistumisopintoihin? Kuinka paljon tulee avoimen kautta opiskelijoita sisään? Aika harvoin tulee avoimen väylän kautta. Vaikka kurssimaksu ei ole suuri, opiskelija menettää opintososiaaliset hyödyt. UEF tutkinto koostuu moduuleista, joten niistä koostuva erikoistuminen olisi mahdollista. Myös kursseille mahtuisi hyvin, mutta niitä ei ole markkinoitu aktiivisesti. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat olleet erittäin suosittuja metsäammattilaisten keskuudessa, mutta rahoituspuoli on haaste tulevaisuudessa. 6. Kansallinen biotalousstrategia (Liisa Saarenmaa) TEM on asettanut hankkeen valmistelemaan Suomen biotalousstrategiaa. Johtoryhmässä on puheenjohtajana elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja varapuheenjohtajina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä ympäristöministeri

7 Ville Niinistö. Johtoryhmän alaisuudessa toimivan työryhmän puheenjohtajana toimii apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa. Työryhmässä ovat edustettuina myös TEKES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, MTT, VM, Metla, TEM, VTT, YM, SYKE, Helsingin yliopisto sekä STM. Asiakirjasta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös. Asiakirja menee syksyllä 2013 valtioneuvoston yleisistuntoon Biotalous on nousemassa tärkeäksi kysymykseksi globaalisti EU-tasolla. Komissio on antanut helmikuussa 2012 tiedonannon Biotalousstrategia Euroopalle _innovating_ sustainable_growth_f Komission tavoitteena on, että kukin jäsenmaa tekee oman biotalousstrategiansa. Strategioita on toki laadittu jo aiemminkin. Mm. Ruotsilla, Saksalla, Hollannilla sekä Yhdysvalloilla on jo oma kansallinen biotalousstrategiansa. Biotalous tunnistetaan merkittäväksi mahdollisuudeksi Suomessakin. Vuoden 2011 tilastojen mukaan Suomessa biotalouden tuotos on ollut 51,3 mrd euroa, mikä on noin 14 % kansantalouden tuotoksesta Työryhmän tehtävät: - laatia Suomen biotalousstrategia tukemaan hallitusohjelman kasvutavoitteita vihreän talouden pohjalta - tuottaa ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi ja laatia sen toteuttamiseen tarvittava toimenpideohjelma - toteuttaa strategiaprosessi osallistavasti sidosryhmien ja kansalaisten kanssa yhteistyössä Kaikki strategiatyöaineisto sidosryhmäkeskusteluineen löytyy verkosta www-sivuilta: Saarenmaa_ pdf Suomen tavoite on erottautua globaaleilla markkinoilla biotalouden menestyvänä osaajana ja kestävien ratkaisujen tuottajana. Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Nyt tehtävä biotalousstrategia on kasvustrategia, minkä avulla luodaan kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Metsäteollisuuden lisäksi biotalouden piirissä useita muita aloja, kuten kemianteollisuus, elintarviketeollisuus jne. Ratkaisut voivat olla tuotteita, palveluita, prosesseja tai uusia toimintamalleja. Mihin tarpeeseen biotalousstrategia vastaa? - Suomi tavoittelee edelläkävijäasemaa, mutta nykytoimenpiteillä Suomi ei sitä saavuta. vaatii uusia toimenpiteitä ja toimintamalleja - biotalouden hyödyntäminen perustuu toistaiseksi liian matalan arvonlisän tuotteisiin haluamme enemmän euroja arvokkaista raaka-aineistamme - Suomen tulee kyetä näkemään eteenpäin ja valitsemaan osaamiskärkensä

8 - osaamis ja palveluintensiivisyydellä voimme parantaa kilpailukykyä ja erottautua maailmanmarkkinoilla - teollisilla symbiooseilla voimme uudistaa toimialoja ja parantaa resurssitehokkuutta (Sitralle keskeistä). Teollinen symbioosi tarkoittaa kahden tai useamman yrityksen välistä yhteistyötä materiaalien, energian, veden ja/tai tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseksi tavalla, joka tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille. Vaihtotasetta voidaan korjata korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Voimme tulla enemmän omavaraisiksi ja vahvistaa huoltovarmuutta. Tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Erilaiset biomassat ovat Suomen ainoita raaka-ainerikkauksia. Yhdistettynä hyvään osaamiseen ja luontoarvoihin antavat meille poikkeuksellisen hyvän lähtökohdan hyötyä käynnistyvästä muutoksesta. Suomessa metsävarat sekä vesivarat ovat merkittäviä luonnonvaroja, joiden pohjalta voidaan viedä myös biotaloutta eteenpäin. Maailmalla on kysyntää ratkaisuille, joilla voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Suomi voi omalta osaltaan vastata tarjoamalla ratkaisuja globaaleihin haasteisiin kuten ruoan tuotantoon ja ilmaston muutokseen. Strateginen tavoite on jalostaa uusiutuvista luonnonvaroista Suomessa vahvaan osaamiseen perustuvia korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita. Strategisilla linjauksilla ja kokonaisuuden hallinnalla pyritään löytämään biotalouden painopisteet ja suuntaamaan alan tutkimusrahoitusta, luomaan uutta liiketoimintaa ja kehittämään opetusta. Biomassa nähdään usein alhaisen arvonlisän massatuotantona (bioenergia), mutta tavoitteena tulee olla myös korkean arvonlisän tuotteet esim. biopohjaiset lääkkeet. Esim. Hollannin strategiassa tähdätään tuotteissa vihreän kemian pyramidin huipulle, koska ajatellaan että raakaaineet niin arvokkaita, ettei kannata käyttää kuin arvokkaisiin tuotteisiin. Suomessa on jo runsaasti biotalouteen liittyvää toimintaa. Kansallinen biotalouspolitiikka ja strategia auttaa löytämään biotalouden painopisteet ja muun muassa suuntaamaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta oikein. Sen avulla voidaan myös luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä varmistaa osaaminen monialaista yhteistyötä ja alan koulutusohjelmia kehittämällä. Tavoitteena on, että biotalouden arvo on Suomessa 80 miljardia euroa vuonna 2020 Haluamme hyödyntää paremmin luonnon aineettomia mahdollisuuksia ja luoda uusia ansaintamahdollisuuksia. Samalla varmistamme, että jätämme hyvän perinnön tuleville sukupolville. Biotalouden mahdollisuudet - Biopohjaiset kuluttajatuotteet - Puun hyödyntäminen rakennetussa ympäristössä - Uusiutuva energia asumisessa, liikkumisessa ja teollisuudessa - Ravintoa ja puhtaita elintarvikkeita - Teknologiat ja palvelut kotimarkkinoille ja vientiin - Lääketutkimus ja bioteknologia - Hyvinvointipalvelut - Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin lähteenä - Biomassavarojemme parempi hyödyntäminen

9 Strategialuonnoksessa on neljä painopistettä: 1. Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen globaalissa biotaloudessa 2. Osaamisen hyödyntäminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi 3. Biotalouden uuden liiketoiminnan synnyttäminen vahvan kotimarkkinan, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla 4. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen sekä ekosysteemipalvelujen turvaaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi Laadittavan strategian yksi keskeinen painopiste on osaamisen hyödyntäminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi. Osaamisesta tulee ihan oma lukunsa biotalousstrategiaan. OKM on käsitellyt ja hyväksynyt luonnokseen seuraavia toimenpiteitä: - koulutusjärjestelmää kehitetään biotalouden osaajien kouluttamiseksi - nuorison keskuudessa tehdään alaa tunnetuksi - opettajien täydennyskoulutukseen biotalouskokonaisuus - ammattikorkeakoulujen koulutusta tulisi suunnitella ja toteuttaa biotaloutta tukeviksi - kun kaksiportainen tutkinnon uudistus tulee, tulee myös mahdollisuudet edistää kandidaatin tutkinnon jälkeistä liikkuvuutta, eri maisteriohjelmia otettaisiin käyttöön - yliopistoja ohjataan erikoistumaan, mutta samalla kannustetaan lisäämään yhteistyötä ja poistamaan päällekkäisyyksiä biotalouden maisteriohjelmissa - tavoitteena on valtakunnallinen biotalouden tohtorikoulutusohjelma - tuetaan biotalouden kehitys- ja koulutusfoorumien perustamista MMM: Biomassa Atlas -hanke; paikkaan sidottu tieto kaikkien saataville. - Kierrätys ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen o kierrätyksessä ja sivuvirtojen tehokkaassa hyödyntämisessä erityisesti paikallisesti ja alueellisesti on mahdollisuuksia luoda biotaloudesta uutta arvoa ja varmistaa sen tehokkuus. Samalla säästetään neitseellisiä resursseja. Energian rinnalla huomio on kiinnitettävä korkeamman jalostusasteen mahdollisuuksiin. o kehitetään kansallinen toimintamalli tuotannon sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen o menetelmä yrityksille löytää liiketoimintaa toisten yritysten sivuvirroista o kansallisen toimintamallin kehittäminen tuotannon sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen Biotalousstrategian seuranta ja toimeenpano: - biotalousstrategiasta tulee valtioneuvoston periaatepäätös syksyllä. Ohjausryhmä perustetaan mahdollisesti näiden kolmen ministeriön kansliapäälliköistä. Lisäksi nimetään sihteeristö, mikä tulee varmistamaan, että asiat etenevät. Keskustelu: Biotalouden koulutusvastuusta: Metsätalouden koulutus on perinteisesti luonnonvara- ja ympäristöalankoulutusta koulutusalajaossa. Vastaavasti prosessit ym. kuuluvat tekniikan alalle. Jotakin konkreettista pitää tehdä raja-aitojen poistamiseksi, jotta biotalouden alalle saadaan muodostettua yhteistä koulutusta.

10 Tutkimus- ja kehityshankkeissa yhteistyö on helpompaa, mutta ammattikorkeakoulujen koulutusjaot ovat perinteisesti olleet haasteellisempia. Raja-aitoja tulisi kuitenkin kaataa eri alojen koulutusohjelmien välillä ja luoda uutta. Metsäalakin voisi olla aloitteellinen ja tutkia mahdollisuuksia käytännössä toimia esteitä madaltaen ja kokonaan poistaen. Metsäteollisuus ry herätellyt ajatusta biotalouden maisteriohjelmasta, jossa olisi mukana eri alojen koulutusta. Myös Aalto -yliopistossa on kehitetty koulutusta biotalouden puolelle. Kaikki biotalousstrategiaan liittyvä materiaali löytyy www-sivuilta Kansallinen biotalousstrategia liitetään sen hyväksymisen jälkeen myös KMO koulutustyöryhmän työskentelyalustalle. 7. Metsäalan koulutuksen kehittämisen esiselvityshanke (Mika Rekola) Aiheeseen kannattaa tutustua vasta-avatun sivuston kautta. Sisältö on jo nyt laaja ja täydentyy koko ajan osoitteessa Rekola_ pd f Metsäalan koulutuksen esiselvitys tuottaa konkreettiset ehdotukset metsäalan määrälliseen, sisällölliseen ja markkinoinnilliseen kehittämiseen sekä ohjauskeinojen parantamiseen eri koulutusasteilla: ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa sekä yliopistokoulutuksessa. Taustalla on metsäalalla tapahtunut murros ja sen vaikutukset koulutukseen. Hankkeen toimintamuotoina käytetään neljää osahanketta: 1) tietokooste, 2) sijoittumisselvitys, 3) tiedotus ja osallistaminen sekä 4) benchmarkkaus ja jatkokehitystyö. Tämän hankkeen yhteydessä metsäalalla tarkoitetaan laajasti nykyisiä ja uusia metsien käyttöön perustuvia elinkeinoja. Niitä ovat muun muassa puuntuottaminen, puunkorjuu ja kuljetus sekä näihin liittyvät metsien monikäytön ja vihreän talouden toiminnot. Alan koulutuksella tarkoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön metsätalous-luokituksen mukaista koulutusta sen eri tasoilla. Hankkeen loppuraportissa esitetään ohjelma koulutuksen kehittämishankkeeksi vuosille Kehittämishankkeella pyritään vaikuttavuuteen alan toimijoiden, erityisesti koulutusorganisaatioiden keskuudessa. Esiselvitys-hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Haasteena on mm. ollut saada selville, mistä Tilastokeskuksen tiedot ovat peräisin, koska ne eivät aina vastaa todellisuutta 8. Yhteistyötreffien tulokset Kokousaikataulullisista syistä puheenjohtaja esitti, että tämä teema siirretään seuraavaan kokoukseen. 9. Muut asiat Ei muita asioita.

11 10. Seuraavat kokoukset torstai kello tiistai klo keskiviikko klo Paikkana OKM. kokoushuone Kalevala, Meritullinkatu 10. maanantai kello 13-16, Metsäteollisuus ry, ylin kerros, Snellmaninkatu 13, Helsinki 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liisa Saarenmaa Tuovi Aalto Saija Miina puheenjohtaja sihteeri sihteeri